Tulevaisuuden näkymiä 3/2007

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Sisältää mm. Suomen aluerakenne 2040 Tieliikenne-ennuste

2 Tiehallinto Asiakkuus, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Sisältö 3 Lukijoille 5 Suomen aluerakenne Liikenne-ennuste Lyhyesti: Väestöennuste Autolla, maksoi mitä maksoi 32 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi. Toimitukseen kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.) ja Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007

4 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Lukijoille Tienpitäjä kohtaa monia sidosryhmiään usein alueellisen merkityksen kautta. Alue voi olla kunta, maakunta tai joku suurempi kokonaisuus koko Suomeen saakka. Aluerakenne on meillä muutoksen kourissa etenkin kuntapuolella. Vaasan yliopiston Levón -instituutissa valmistui keväällä 2007 selvitys seutukuntapohjaisen aluekehityksen näkymistä vuoteen 2040 saakka arvioituna. Käytettyillä mittareilla aluetalous jatkaa keskittymistään pääkaupunkiseudun olllessa aivan omassa luokassaan. Olli Wuori kirjoittaa selvityksen tuloksista. Väestön määrän ja ominaisuuksien (lähinnä nyt ikäjakauman) kehittyminen on jokseenkin keskeisin lähtökohta monissa yhteiskunnallisissa pitemmän tähtäimen suunnittelutehtävissä tienpito mukaanlukien. Liikenteen kysynnän ennakoiminen eli pitkän ajan liikenne-ennusteet perustuvat ensisijaisesti väestökehityksen arvioihin. Tilastokeskus julkisti keväällä 2007 uusimman väestöennusteensa, joka poikkeaa melko paljon - voisiko sanoa, suotuisaan suuntaan - edellisestä, vuonna 2004 tehdystä ennusteesta. Tiehallinnolle sovitettu tieliikenne-ennuste on nyt päivitetty vastaamaan uutta väestöennusteversiota, Veijo Kokkarinen tarkastelee tuloksia. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey -tiivistelmäaineistoa, tällä kertaa mm. ilmastonmuutoksesta, teknologiatulevaisuudesta, globalisaatiosta ja tulevaisuuden tutkimuksesta. Nils Halla S-posti: nils.halla@tiehallinto.fi Tulevaisuuden näkymiä -lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon www-palvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007

6 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Olli Wuori Vaasan yliopisto, Levón-instituutti Suomen aluerakenne Valtion tilintarkastajat tilasivat keväällä 2006 Vaasan yliopiston Levón-instituutilta tutkimuksen Suomen aluerakenne vuonna Tutkimuspyyntöön kuului selvittää seuraavia asioita: 1) kuvata Suomen toiminnallisen aluerakenteen yhteismitallinen nykytila, 2) laatia toiminnallisen aluerakenteen analysointia palvelevat laskentamallit, 3) analysoida laadittujen mallien avulla aluejärjestelmän kvantitatiivisia piirteitä nykytilanteessa ja ennustaa aluerakenteen muutoksia pitkällä aikavälillä sekä 4) arvioida toiminnallisessa aluerakenteessa tapahtuvien muutosten merkitystä. Keskus- ja vaikutusaluetutkimuksella on Suomessa pitkä traditio, jossa on harjoitettu keskusten alueellisten hierarkioiden tarkastelua, vaikutusalueiden rajaamista, keskusten kvantitatiivisten ominaisuuksien analysointia ja ennustamista. Vaikutusalueita on pyritty rajaamaan monella eri indikaattorilla, myös liikenteen perusteella. Esimerkiksi luvulla Reino Ajo tarkasteli ensin Tampereen liikennealuetta ja myöhemmin liikennealueiden kehittymistä Suomessa. Seuraavalla vuosikymmenellä vaikutusalueita rajattiin mm. linja-autoliikenteen reittien perusteella. Hyvin usein rajaukseen on käytetty asiointikäyntien suuntautumista. Keskus- ja vaikutusaluetutkimusta tekivät Suomessa laajemmin seutukaavaliitot, mutta niiden lopettamisen jälkeen tutkimusaiheeseen on harvemmin paneuduttu. Entisen Vaasan läänin aluetta on tarkasteltu poikkeuksellisen pitkään, peräti neljänä eri vuosikymmenenä. Lähtökohdat Tutkimus tehtiin tilastollisen materiaalin perusteella ja analyysissä tukeuduttiin Tilastokeskuksesta saataviin tietoihin. Tutkimusta tehtäessä tuorein saatavilla oleva Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2040 oli laadittu syksyllä Ennustetta käytettiin analyysien pohjana. Tilastokeskuksen ennustemenetelmä on demografinen malli, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäin syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttoliikekerrointen avulla. Tutkimus sai kentältä kritiikkiä Tilastokeskuksen ennusteen käyttämisestä. Jotkut alueet ovat kokeneet, että Tilastokeskuksen ennuste ennakoi niiden väestökehitystä liian negatiivisesti. Mikään instanssi ei kuitenkaan kerää systemaattisesti paikallisia ennusteita, joten vuoteen 2040 ulottuvan vaihtoehtoisen materiaalin kerääminen olisi ylittänyt tutkimukseen budjetoidun työmäärän. Toisaalta on myös perusteltua käyttää samalla tavalla tehtyä ennustetta kaikkialla, jotta alueet olisivat samanarvoisessa asemassa. Tilastokeskus julkisti toukokuussa 2007 uuden väestöennusteen, joka tutkimusta tehtäessä ei ollut saatavilla. Nyt saattaisi olla tarvetta päivittää tutkimus uusimman Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaiseksi. 1 Tutkimusraportin kirjoittivat yhdessä Olli Wuori ja emeritusprofessori Kauko Mikkonen.

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Tarkastelun alueyksiköksi valittiin seutukunta, joita oli 77 vuonna Seutukuntien väestöpohjat vaihtelevat huomattavasti. Suurin on Helsingin seutukunta ja pienin seutukunta sijaitsee Ahvenanmaalla. Kolmessa väestöltään suurimmassa seutukunnassa asui 35 % väestöstä vuonna Kaiken kaikkiaan 60 pienintä seutukuntaa kattaa vain 25 % maan väestöstä, ja 20:ssä väestöltään pienimmässä seutukunnassa asui yhteensä 5,8 % väestöstä. Käytetyn väestöennusteen mukaan Helsingin seutukunnan väkiluku on asukasta vuonna Kolmessa suurimmassa seutukunnassa asuisi 39 % maamme väestöstä. 20 pienimmässä seutukunnassa asuisi väestöstä 4,7 %. Prosenttilukujen muutokset kertovat väestön keskittymisestä. Helsingin seutukunnan vähittäiskaupan liikevaihto, 6 583,4 milj. vuonna 2004, oli 26,4 % koko maan vähittäiskaupan liikevaihdosta. Neljän suurimman seutukunnan (ks. kuva 1) liikevaihto muodosti 42,6 % Suomen vähittäiskaupan liikevaihdosta. Liikevaihdon suhteen 20 pienimmän seutukunnan yhteinen liikevaihto oli 5,3 % koko maan vähittäiskaupan liikevaihdosta. Koko palvelusektorin toimipaikoista 29 % sijaitsi Helsingin seutukunnassa Neljän suurimman seutukunnan osuus palvelualan toimipaikoista oli 44,5 % koko maan toimipaikoista. Oulussa palvelusektorin toimipaikkoja on paljon vähemmän kuin Tampereen ja Turun seutukunnissa. Mallit Regressio- ja potentiaalimalleilla ennustaminen tapahtuu siten, että nykytilannetta kuvaavan mallin selittävien muuttujien arvoiksi sijoitetaan vuorollaan kunkin seutukunnan selittävien muuttujien ennustearvot ja malliyhtälö ratkaistaan. Tutkimustehtävässä alueyksikköjen väliset linnuntie-etäisyydet pysyvät nykytilanteen mukaisina, mutta väestömäärät muuttuvat Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti. Tällöin tehdään oletus, että malleissa käytettävät kertoimet ovat riittävän vakaita ennustusajanjakson ajan. Saatujen mallien selityskyky on hyvä, lähes sadan prosentin luokkaa. Luokittelu paljastaa perinteisistä aluerakennetutkimuksista tutun havainnon keskusten jakautumisesta erilaisiin hierarkkisiin luokkiin. On olemassa vähän suuria keskuksia, joiden palveluvarustus kattaa laajan valikoiman ja paljon pienemmän varustustason omaavia paikallisempaan kysyntään vastaavia keskuksia. Asetelmat osoittavat myös, että keskuksen voimakkuutta kuvaavina indikaattoreina vähittäiskaupan liikevaihdon tai palvelutoimipaikkojen määrän käyttäminen tuottaa joillakin seutukunnilla hieman eri tulokset. Tulokset Ennusteen perusteella jakautuvat seutukunnat vuonna 2040 vähittäiskaupan liikevaihdon mukaan seuraavasti. Rahanarvon muutosta tarkastelussa ei ole otettu huomioon.

8 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Ennuste Nykytilanne 2040 Malli Empiria Luokka Rajat (milj. ) N Yht. N Yht. N Yht. I Yli II III IV V VI Alle Palvelutoimipaikkojen lukumäärän suhteen seutukunnat tulevat jakautumaan alla olevan asetelman mukaisesti. Ennusteessa on käytetty korotettuja luokkarajoja tulevaisuuden osalta. Ennuste Nykytilanne 2040 Malli Empiria Luokka Rajat (lkm) N Yht. Rajat (lkm) N Yht. N Yht. I Yli Yli II III IV V VI Alle Alle Yleispiirteenä on, että seutukunnat tulevat pääosin sijoittumaan aiempaa alempiin luokkiin, jos muutosta on. Tämä on seurausta käytetyn Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti väestön sijoittumisesta vuonna Osoittautui, että väestömäärällä on hyvin suuri painoarvo ennustettaessa vähittäiskaupan liikevaihtoa tai palvelutoimipaikkojen määrää. Seutukuntien ennustetut liikevaihdot ja palvelutoimipaikat esitetään kuvissa 1 ja 2. Ennustettujen aluevoimakkuuksien ja niiden luokitusten mukaan Helsingin seudun asema Suomen pääkeskuksena on kiistaton ja sen ero seuraavaan ryhmään kasvaa. Luokassa II Tampereen ja Turun seutukunnat ovat nykytilanteessa tasavahvoja, mutta ennusteajankohtaan tultaessa Tampereen seutu on kasvanut voimakkaammin. Oulun seutu oli tämän luokan rajatapaus vuonna 2004 mutta ei ole enää vuonna Luokan III muodostavat Jyväskylän, Lahden, Porin, Kuopion ja Joensuun seutukunnat. Näistä kahden ensin mainitun ennustetaan kasvavan sekä vähittäiskaupan liikevaihdon että palvelutoimipaikkojen lukumäärän osalta, kun taas luokan kolmelle muulle seutukunnalle ennustetaan lievää laskua, mikä ei kuitenkaan vaikuta luokitustulokseen. Luokan IV aluedynamiikassa on enemmän taantuvia kuin kasvavia seutukuntia. Selkeää kasvua ennustetaan pääkaupunkiseudun imusta hyötyville Porvoon ja Lohjan seuduille ja näiden lisäksi esim. Hämeenlinnan, Salon ja Seinäjoen seutukunnille. Negatiivista kasvua ennusteet näyttävät mm. Kouvolan, Kotka

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Haminan, Rauman, Mikkelin ja Rovaniemen seutukunnille. Luokkarajojen tuntumaan sijoittuneiden seutukuntien osalta kasvu niin kuin laskukin saattaa merkitä luokan muutosta. Tästä esimerkkejä ovat vaikkapa Kemi Tornion ja Ylä- Savon seutukunnat, jotka nykytilanteessa sijoittuivat luokkaan IV mutta putoavat vuoden 2040 tilanteessa luokkaan V. Luokkiin V ja VI sijoittuneista seutukunnista useimmat taantuvat. Negatiivinen kehitys pienempien seutukuntien joukossa merkitsee sitä, että seutukuntien lukumäärä alimmassa luokassa lisääntyy, kun luokkarajat pidetään vakioina. Vaikutusalueiden teoreettiset rajat hierarkiatasoille II V piirrettiin tietokonepohjaisesti Godlundin menetelmänä tunnettua piirtometodia käyttäen. Massatekijöinä rajauskaavoissa käytettiin palvelutoimipaikkojen ennustettuja lukumääriä, joista kullakin hierarkiatasoilla vähennettiin pois ylempiä tasoja edustavien palvelutoimipaikkojen osuus. Pääkaupunkitasolla rajausoperaatioita ei tarvita, koska koko maa on Helsingin vaikutusaluetta tasolla I. Vaikutusalueiden pinta-alat pienenevät siirryttäessä tasoilla alaspäin. Palveluja tarjoavia keskuksia on enemmän, ja teorian mukaisesti tarjolla olevia palveluja haetaan useammin kuin korkeamman tason palveluja. Voidaan myös todeta, että tarjottavan palvelun kantomatka pienenee siirryttäessä alemman tason palveluihin. Hierarkiatasolla II toimii neljä seutukuntaa (kuva 3), Helsingin seudun lisäksi Tampereen, Turun ja Oulun seutukunnat. Turun alue rajautuu Helsingin ja Tampereen puristuksessa pieneksi kulmaksi Lounais-Suomea. Kun Itä-Suomessa ei ole tälle tasolle luokiteltua seutukuntaa, Helsingin vaikutusalue kaartuu Tampereen vastaista rajaa myöten kauas Ylä-Savoon, jossa tulee vastaan Oulun seutukunnan raja. Oulun vaikutusalue kattaakin sitten koko pohjoisen Suomen. Tasolla III yhdeksän keskusseudun jakauma sisältää kaksi perinteisistä vaikutusalueverkoista poikkeavaa piirrettä (kuva 4). Lahden seutukunnan volyymit ovat riittäneet kvantitatiivisessa tarkastelussa nostamaan sen tälle tasolle, joskin sen rooli valtakunnan pääkeskusten joukossa, Helsingin ja Jyväskylän välissä, on tulkinnanvarainen. Sitä osoittaa sen vaikutusalueen erikoinen muoto käytännössä Helsingin seudun vaikutusalueen sisällä. Uuden oikoradan myötä Lahden seutua voidaankin luonnehtia lähinnä Helsingin satelliitiksi ja oikoradan vartta tulevaisuuden kehityskäytäväksi. Tampereen alue yltää valtatie 3:n suunnassa Vaasan rannikkoseudulle asti. Selityksenä on, että Vaasan seutu ei kvantitatiivisten volyymiensä perusteella noussut tähän luokkaan, jossa se vanhempien kvalitatiivisten keskusverkkotutkimusten mukaan on yleensä ollut. Tason IV vaikutusalueverkko lähestyy kaavamaisena kuviona nykymaakuntajakoa (kuva 5). Tosin eteläisessä Suomessa joukkoon kiilaa kaksi kasvukeskusta Helsingin ja Turun väliltä, Salon ja Lohjan seutukunnat. Nykytilanteeseen nähden huomattavimmat muutokset tulevat luokitustuloksista. Kemi Tornion, Ylä- Savon ja Kajaanin seutukuntien putoaminen luokasta III luokkaan IV aiheuttaa näiltä osin alueverkon uusjaon. Luokassa V vaikutusalueet vastaavat monin paikoin seutukuntajakoa, mutta huomattavasti harvasilmäisempänä keskusverkkona myös seutukuntien yhdistelmät ovat yleisiä (kuva 6). Keskusverkon tiheyden vaihtelun mukaisesti alueverkon vaikutusalueiden koko kasvaa Etelä-Suomesta Pohjois- ja Itä-Suomeen siirryttäessä.

10 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Muutokset keskuksien vaikutusalueiden välisissä rajoissa ovat harvoin kovin suuria. Jos kaksi keskusta menettää tai lisää väestöään suhteessa saman verran, niin rajan sijainti pysyy ennallaan. Sen sijaan jonkun keskuksen luokituksen putoaminen alemmalle tasolla muuttaa luokkaan jäljelle jäävien keskuksien välisiä vaikutusaluerajoja. Toiminnallisen aluerakenteen ennustaminen on tässä työssä toteutettu mekanistista lähestymistapaa noudattaen oletuksella, että kehitys jatkuu normaalirataansa ilman radikaaleja mullistuksia. Käytettyihin malleihin on mahdollista syöttää myös tietoa, joissa oletetaan jotain muutosta tapahtuvat tulevaisuudessa. Näin lähestymistavasta muodostuisi suunnittelun apuvälineenä toimiminen. Tutkimus vahvistaa aiemmista vastaavista tutkimuksista saatua näyttöä käytettyjen menetelmien, regressioanalyysin ja potentiaalilaskennan sekä vaikutusalueiden rajausmenetelmien, soveltuvuudesta toiminnallisen aluerakenteen analyysiin ja tulevan rakenteen ennustamiseen. Raportti: Olli Wuori - Kauko Mikkonen: Suomen aluerakenne vuonna Palvelututkimus No 1/2007. Vaasa (ks. Kirjoittajan yhteystiedot: Olli Wuori Erikoistutkija Vaasan yliopisto, Levón-instituutti p. (06) , faksi (06) ow@uwasa.fi Liitekuvat: Kuva 1. Vähittäiskaupan liikevaihto (milj. ) seutukunnittain 2040 regressiomallin (3) mukaan ja liikevaihdon muutos Kuva 2. Palvelutoimipaikkojen lukumäärä seutukunnittain 2040 regressiomallin (4) mukaan ja lukumäärän muutos Kuva 3. Taso II: Neljän voimakkaimmaksi luokitellun seutukunnan vaikutusalueet 2005 ja 2040 palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella. Kuva 4. Taso III: Vaikutusalueet vuonna 2005 ja 2040 palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella. Kuva 5. Taso IV: Vaikutusalueet vuonna 2005 ja 2040 palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella. Kuva 6. Taso V: Vaikutusalueet vuonna 2005 ja 2040 palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella, seutukuntapohja.

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Ålands skärgård Joutsa Kaakkois-Pirkanmaa Torniolaakso Sisä-Savo Keuruu Ålands landsbygd Siikalatva Tunturi-Lappi Kaustinen Sydösterbottens kustregion Juva Järviseutu Kyrönmaa Koillis-Savo Itä-Lappi Keski-Karjala Pieksämäki Loviisa Pohjois-Lappi M ariehamns stad Eteläiset seinänaapurit Länsi-Saimaa Kehys-Kainuu Pohjois-Satakunta Åboland-Turunmaa Äänekoski Suupohja Koillismaa Pielisen Karjala Jämsä Nivala-Haapajärvi Kuusiokunnat Heinola Härmänmaa Saarijärvi-Viitasaari Lounais-Pirkanmaa Oulunkaari Luoteis-Pirkanmaa Vakka-Suomi Varkaus Raahe Forssa Ylä-Pirkanmaa Ylivieska Loimaa Savonlinna Etelä-Pirkanmaa Imatra Tammisaari Jakobstadsregionen Riihimäki Ylä-Savo Kokkola Kajaani Kemi-Tornio Rauma Rovaniemi Mikkeli Seinäjoki Salo Lappeenranta Kotka-Hamina Porvoo Vaasa Lohja Kouvola Hämeenlinna Joensuu Kuopio Pori Lahti Jyväskylä Oulu Turku Tampere Milj Milj. Kuva 1. Vähittäiskaupan liikevaihto (milj. ) seutukunnittain 2040 regressiomallin (3) mukaan (vas.) ja liikevaihdon muutos (oikealla). Kuvasta puuttuu Helsingin seutukunta, jonka liikevaihto on ennusteen mukaan 7 543,5 milj. vuonna 2040, kasvua 959,2 milj. vuodesta 2005.

12 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Ålands skärgård Torniolaakso Joutsa M ariehamns stad Tunturi-Lappi Keuruu Kaakkois-Pirkanmaa Sisä-Savo Itä-Lappi Pohjois-Lappi Siikalatva Sydösterbottens kustregion Kaustinen Kehys-Kainuu Keski-Karjala Koillismaa Juva Ålands landsbygd Järviseutu Koillis-Savo Pieksämäki Kyrönmaa Loviisa Pielisen Karjala Länsi-Saimaa Eteläiset seinänaapurit Pohjois-Satakunta Äänekoski Oulunkaari Jämsä Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Suupohja Lounais-Pirkanmaa Nivala-Haapajärvi Heinola Saarijärvi-Viitasaari Luoteis-Pirkanmaa Härmänmaa Raahe Vakka-Suomi Varkaus Forssa Ylä-Pirkanmaa Ylivieska Savonlinna Loimaa Kajaani Etelä-Pirkanmaa Imatra Ylä-Savo Tammisaari Kokkola Jakobstadsregionen Riihimäki Kemi-Tornio Rovaniemi Mikkeli Rauma Seinäjoki Salo Lappeenranta Kotka-Hamina Porvoo Vaasa Lohja Kouvola Hämeenlinna Joensuu Kuopio Pori Lahti Jyväskylä Oulu Turku Tampere Kuva 2. Palvelutoimipaikkojen lukumäärä seutukunnittain 2040 regressiomallin (4) mukaan (vas.) ja lukumäärän muutos (oikealla). Kuvasta puuttuu Helsingin seutukunta, jonka ennuste on toimipaikkaa 2040, kasvua toimipaikkaa vuodesta 2005.

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Kuva 3. Taso II: Neljän voimakkaimmaksi luokitellun seutukunnan vaikutusalueet 2005 (katkoviiva) ja 2040 (ehjä viiva) palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella.

14 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Kuva 4.. Taso III: Vaikutusalueet vuonna 2005 (katkoviiva) ja 2040 (ehjä viiva) palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella.

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Kuva 5. Taso IV: Vaikutusalueet vuonna 2005 (katkoviiva) ja 2040 (ehjä viiva) palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella.

16 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Kuva 6. Taso V: Vaikutusalueet vuonna 2005 (katkoviiva) ja 2040 (ehjä viiva) palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella, seutukuntapohja.

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Veijo Kokkarinen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Tieliikenne-ennuste : Vuoden 2005 ennusteen tarkistaminen Tilastokeskus julkaisi toukokuussa 2007 uuden väestöennusteen. Siinä muutokset edelliseen ennusteeseen verrattuna ovat melko suuria niin koko maan osalta kuin alueellisestikin. Erona on myös se, että nyt väestökehitys ei käänny laskuun ennustejakson lopussa, kuten kaikissa aikaisemmissa ennusteissa. Uusissa väestöluvuissa on niin suuria eroja aikaisempiin verrattuna, että oli aihetta liikenne-ennusteen tarkistamiseen. Muutamana viime vuotena aluekehityksen tasoittumisen myötä myös liikenteen ja autokannan kehitys on tasoittunut alueellisesti. Alkuvuonna 2007 tieliikenteen kehitys on Pohjois-Suomessa ollut jopa kaikkein nopeinta. Tilastokeskuksen väestöennuste 1 Uuden ennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa nykyisestä 9 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, mikä on 7 prosenttia enemmän edelliseen ennusteeseen verrattuna. Väestön kehitys on jatkossa myös alueellisesti aiemmin arvioitua selvästi tasaisempaa. Etenkin Pohjois-Suomessa väestöä on uuden ennusteen mukaan huomattavasti enemmän. Uusi väestöarvio merkitsee myös liikenteen nopeampaa ja alueellisesti tasaisempaa kehitystä. Uuden ennusteen mukaisen nopeutuvan väestönkasvun taustalla on erityisesti lisääntynyt nettomaahanmuutto, joka on nostettu nyt :een edellisen ennusteen 6000:sta. Myös syntyvyyttä on suurennettu hiukan ja kuolleisuutta pienennetty. Elinajanodotettakin on vähän nostettu. Edellisen ennusteen mukaan väestö alkoi vähetä jo ennen vuotta Nyt Suomen väestön kasvun ajatellaan jatkuvan vielä vuoden 2040 jälkeenkin. Työikäisten määrä vähenee uudessa ennusteessa selvästi hitaammin kuin edellisessä. Vuonna 2040 työikäisiä on vähemmän kuin nyt, kun se edellisen ennusteen mukaan vähennystä oli Myös tähän vaikuttaa lisääntyvä maahanmuutto, koska muuttajat ovat enimmäkseen työikäisiä. Uudessa ennusteessa Suomen väestörakenne on siis vähän parempi kuin edellisessä väestöarviossa. 1 Väestöennusteesta tarkemmin Lyhyesti-osassa s.28.

18 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Taulukko 1: Väestönkehitys Tilastokeskuksen vuosien 2004 ja 2007 ennusteiden mukaan Vuosi Ennuste 2004 Ennuste /2004, % Väkiluku vuoden lopussa , , , , ,9 Alueellinen väestöennuste Nopeinta väestön kasvu on edelleen etelän kasvukeskusmaakunnissa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, noin 20 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Muita väestönkasvumaakuntia ovat Pirkanmaan ohella muut Hämeen maakunnat, Varsinais-Suomi, Pohjanmaan maakunnat ja Keski-Suomi. Kainuussa vähennystä on 13 prosenttia, Lapissa vain 5. Väestön kehitys nopeutuu uuden ennusteen mukaan kaikissa muissa maakunnissa paitsi Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Suurimmat muutokset ovat Pohjois-Suomessa. Siellä uuden ennusteen mukaan väestöä on prosenttia aiemmin ennustettua enemmän vuonna Väestökehitystä tasattiin jo vuoden 2004 ennusteessa, joten aluekehityksen ennakoitu tasoittuminen on merkittävää. Mikäli ennustetut väestöennusteet toteutuvat, liikenteen kehitys on jatkossa koko maan osalta väestön kasvun verran suurempaa ja alueellisesti selvästi tasaisempaa. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Väestön muutos, % Kuva 1: Väestön muutos maakunnittain vuosina Tilastokeskuksen vuosien 2004 ja 2007 ennusteiden mukaan (Lähde: Tilastokeskus)

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Väkilukuero ennusteiden 2007 ja 2004 välillä, %:a Kuva 2: Maakuntien väkilukuero vuonna 2040 TK:n vuoden 2007 ennusteessa verrattuna v ennusteeseen (Lähde. Tilastokeskus) Ennusteen tulokset Koko maa Tarkistettuun liikenne-ennusteeseen on tehty vain uuden väestökehityksen mukaiset muutokset. Koko maan liikennemäärä on 7 prosenttia suurempi vuonna 2040 edelliseen ennusteeseen verrattuna. Alueellisissa ennusteissa on tehty muuttuneiden alueellisten väestölukujen mukaiset muutokset. Muita liikenteen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, kuten talous- ja tulokehitys, alue- ja yhdyskuntarakenne, autoilun kustannukset jne. ei ole tarkasteltu. Ennusteen mukaan tieliikenne kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin kolmanneksen. Ennustejakson alkuvuosina liikenne kasvaa vajaan parin prosentin vuosivauhtia, vuoteen 2020 reilun prosentin ja tämän jälkeen kasvu laskee noin puoleen prosenttiin. Vuosina tieliikenne kasvaa ennusteen makaan seuraavasti: - vuosina % - vuosina % - vuosina % Suurin ero vuosien 2004 ja 2007 väestöennusteiden aikavälillä on vuosina Edellisissä ennusteen mukaan väestö oli tuolloin vähenemässä, mutta uudessa ennusteessa ajanjaksolla väestö edelleen kasvaa, ja kasvua on vuoden 2040 jälkeenkin. Tämä näkyy myös liikenteen kehityksessä. Liikenteen kehitys ei juurikaan hidastu ennustejakson loppupuolella, kuten edellisessä ennusteessa.

20 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Milj. autokm Ennuste Ennuste Liikenteen kehitys Kuva 3: Tieliikenteen kehitys ja ennusteiden 2005 ja 2007 mukainen kehitys Tarkistetun ennusteen liikennemäärät eivät ennustejakson alkuaikoina poikkea koko maan tasolla juurikaan edellisen ennusteen luvuista, koska ennusteissa käytetyissä väestöennusteluvuissa ei ole kyseisellä ajanjaksolla paljoa eroja. Uuden väestöennusteen vaikutus näkyy vasta ennustejakson loppupuolella. Vuosina liikennemäärät ovat eri ennusteiden mukaan seuraavat (milj. autokm): Vuosi Ennuste Alueellinen ennuste Tarkistetun ennusteen mukaan liikenne kasvaa koko maassa melko tasaisesti. Myös viime vuosina liikenteen kehitys on ollut alueellisesti selvästi tasaisempaa kuin vuosituhannen vaihteessa luvun lopussa Lapin ja Kainuun maakunnissa liikenne jopa väheni. Uuden väestöennusteen perusteella liikenteen kasvu on melko nopeaa myös pohjoisessa. Nopeinta kasvu on kuitenkin Hämeessä, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

21 20 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Taulukko 2: Liikenteen kasvukertoimet maakunnittain vuosina Kasvukerroin Uusimaa 1,25 1,37 1,43 Itä-Uusimaa 1,18 1,29 1,33 Varsinais-Suomi 1,18 1,25 1,30 Satakunta 1,12 1,13 1,17 Kanta-Häme 1,28 1,38 1,45 Pirkanmaa 1,30 1,42 1,51 Päijät-Häme 1,23 1,33 1,37 Kymenlaakso 1,12 1,14 1,15 Etelä-Karjala 1,07 1,08 1,10 Etelä-Savo 1,11 1,14 1,18 Pohjois-Savo 1,13 1,17 1,21 Pohjois-Karjala 1,12 1,15 1,19 Keski-Suomi 1,22 1,30 1,37 Etelä-Pohjanmaa 1,18 1,25 1,32 Pohjanmaa 1,18 1,26 1,32 Keski-Pohjanmaa 1,13 1,21 1,29 Pohjois-Pohjanmaa 1,26 1,37 1,45 Kainuu 1,11 1,16 1,22 Lappi 1,10 1,14 1,19 Koko Maa 1,20 1,28 1,34 Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Ennuste Liikenteen muutos, % Kuva 4: Liikenteen kasvu maakunnittain vuosina Todellisuudessa maakuntien väliset erot lienevät hiukan esitettyjä pienempiä. Tämä johtuu pitkämatkaisesta liikenteestä, joka menee useiden maakuntien läpi. Erityisesti pitkämatkainen liikenne tasoittaa valtateiden liikennettä. Kotimaan väestöennusteeseen perustuvassa ennustetarkistuksessa ei näy myöskään transi-

22 Tulevaisuuden näkymiä 3/ toliikenteen (Kaakkois-Suomi) ja ulkomaan matkailun aiheuttamaa liikenteen muutosta. Tieluokittainen ennuste Tieluokittaiseen liikenteen kehitykseen vaikuttavat eriluokkaisten teiden vaikutuspiirissä asuvien ihmisten määrä ja pitkämatkainen liikenne, mikä tapahtuu pääosin pääteillä. Pääteiden liikenteen arvioidaan kasvavan 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Seututeiden liikenne kasvaa koko tieverkon keskimääräisen kasvun mukaisesti. Yhdysteillä on kasvua keskimäärin kymmenen prosenttia, mutta vähenevän väestön maakunnissa yhdysteiden liikenne yleensä vähenee. Taulukko 3: Liikenteen kasvukertoimet tieluokittain vuosina Kasvukerroin Valtatiet 1,24 1,35 1,41 Kantatiet 1,23 1,33 1,40 Seututiet 1,19 1,27 1,34 Yhdystiet 1,07 1,08 1,09 Koko maa 1,20 1,28 1,34 Liikenteen alueellisessa ja tieluokittaisessa tarkastelussa voidaan erottaa selviä useamman maakunnan käsittäviä nopeamman ja hitaamman kasvun alueita. Nopean kasvun alueita ovat pääkaupunkiseudun lisäksi Häme, Pohjanmaa. ja Keski- Suomi. Vastaavasti hitaamman kasvun alueita ovat Kymenlaaksosta Pohjois- Karjalaan ulottuva alue, Satakunta ja koko Pohjois-Suomi r Muutos, % Uusimaa Itä-Uusimaa Va sinais-suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Yhdystiet Seututiet Kantatiet Valtatiet Kuva 5: Tieliikenteen arvioitu kehitys maakunnittain ja tieluokittain

23 22 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Vuosien 2005 ja 2007 ennusteiden vertailua Erot maakuntien liikennemärissä ennusteiden 2005 ja 2007 välillä ovat huomattavat. Kymenlaaksoa ja Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta kaikissa muissa maakunnissa ennusteen 2007 liikennemäärät ovat suurempia edelliseen ennusteeseen verrattuna. Osin tämä johtuu koko maan ennustetason nostamisesta 7 prosentilla. Uuden väestöennusteen mukainen väestökehitys nostaa etenkin Pohjois- Suomen maakuntien ennustelukuja. Lapissa ja Kainuussa liikenteen kasvu on jopa yli kaksinkertainen Tilastokeskuksen edelliseen väestöennusteeseen perustuvaan liikenne-ennusteeseen verrattuna. Myös joillakin muilla alueilla ennusteissa liikennemäärissä on lähes samansuuruisia eroja. Pääteillä alueen ennusteiden väliset erot vielä korostuvat. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ennuste 2005 Ennuste 2007 Koko maa Liikenteen muutos, % Kuva 6: Liikenteen muutos maakunnittain vuosina ennusteiden 2005 ja 2007 mukaan Liikenne-ennusteen arviointi ja käyttö Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä, eikä siinä ole otettu huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla voi olla huomattaviakin vaikutuksia etenkin paikalliseen väestökehitykseen. Siksi ennusteen laatijat huomauttavatkin ennusteen olevan lähinnä apuväline sen arvioimiseksi, onko kehitys ollut suotavaa vai tarvitaanko korjaavia toimia. Samat huomautukset koskevat myös laadittua liikenne-ennustetta. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi liikenteen verotusta muutetaan lähivuosina päästöihin perustuvaksi. Polttoaineen verotusta nostettaneen muutenkin. Myös

24 Tulevaisuuden näkymiä 3/ auton hankintaverotusta muutettaneen vähäpäästöisiä autoja suosivaksi. Hankintaveroja myös harmonisoidaan lähemmäksi EU-maissa käytössä olevaa verotusta, jolloin autoveroa lasketaan Suomessa. Ruuhkamaksut otetaan suurilla kaupunkiseuduilla käyttöön. Liikenteen verotuksen muutoksilla ei ole suuria vaikutuksia liikenteen kehitykseen. Alueellisiin liikenne-ennusteisiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Väestöennusteiden mukaan eri alueiden väestö kehittyy hyvinkin eri tahtiin. Alue- ym. politiikalla voitaneen vaikuttaa jossain määrin väestön alueelliseen sijoittumiseen. Viime aikoina on jossain määrin tapahtunut työpaikkojen siirtymistä ruuhka-suomesta muualle maahan, ja esimerkiksi Kainuun työllisyystilanne on parantunut nopeasti. Pientieverkon alueilla väestö ja liikenne voivat vähetä paljonkin, eikä liikenne tuolloin välttämättä täytä enää yleisen tien kriteereitä. Maahanmuutto tai maastamuutto voi olla arvioitua suurempaa (tai pienempää). Aikaisemmissa ennusteissaan Tilastokeskus on lähes poikkeuksetta aliarvioinut väestökehitystä. Erityisesti maahanmuutto on ollut oletettua suurempaa. Toukokuun 2007 väestöennuste poikkeaa aikaisemmista. Nettomaahanmuuttoa on nostettu melkoisesti, ja väestökehitys on selvästi alueellisesti tasaisempaa. Muutamana viime vuotena muuttoliike onkin tasoittunut eri maakuntien välillä, ja myös liikenteen kehitys on ollut aikaisemmasta poiketen melko tasaista koko maassa. Myös autokanta on kasvanut tasaisesti koko maassa. Nähtäväksi jää, onko tämä liikenteen tasoittunut alueellinen kehitys pysyvämpikin ilmiö. Laadittu ennuste soveltuu parhaiten tieverkkotasoisten kehittämistoimenpiteiden ja vaikutusten tarkasteluun, alueelliseen suunnitteluun sekä eri alueiden väliseen vertailuun. Lasketut ennusteluvut ovat ko. alueen tai alueen tieluokan keskimääräisiä lukuja. Mikäli tietyn tien vaikutuspiirissä tapahtuu esim. maankäytössä olennaisia muutoksia, pitää yleisennusteita tarkistaa vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Mm. itärajan liikenne on nopeassa kasvussa transitoliikenteen sekä ostos- ym. matkailun takia ja etenkin Leningradin alueen ja siellä erityisesti Pietarin nopean talouskasvun ansiosta. Tällaisia ulkoisia tekijöitä ei ole ennustetarkastelussa mukana. Kirjoittajan yhteystiedot: Veijo Kokkarinen, p Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Liitetaulukot: 1. Liikennesuorite maakunnittain ja tieluokittain vuonna 2006, 2020, 2030, Liikenteen kasvukertoimet maakunnittain ja tieluokittain /2030/2040

25 24 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Taulukko 1a: Liikennesuorite maakunnittain ja tieluokittain vuonna 2006 Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Liikennesuorite (milj.autokm) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko Maa Taulukko 1b: Liikennesuorite maakunnittain ja tieluokittain vuonna 2020 Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Liikennesuorite (milj.autokm) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko Maa

26 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Taulukko 1c: Liikennesuorite maakunnittain ja tieluokittain vuonna 2030 Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Liikennesuorite (milj.autokm) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko Maa Taulukko 1d: Liikennesuorite maakunnittain ja tieluokittain vuonna 2040 Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Liikennesuorite (milj.autokm) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko Maa

27 26 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Taulukko 2a: Liikenteen kasvukertoimet maakunnittain ja tieluokittain Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Liikenteen kasvukerroin Uusimaa 1,29 1,27 1,25 1,12 1,25 Itä-Uusimaa 1,18 1,23 1,23 1,15 1,18 Varsinais-Suomi 1,23 1,19 1,19 1,06 1,18 Satakunta 1,18 1,11 1,09 1,00 1,12 Kanta-Häme 1,32 1,33 1,25 1,13 1,28 Pirkanmaa 1,34 1,37 1,27 1,14 1,30 Päijät-Häme 1,26 1,27 1,24 1,07 1,23 Kymenlaakso 1,16 1,13 1,10 0,99 1,12 Etelä-Karjala 1,11 1,09 1,06 0,96 1,07 Etelä-Savo 1,15 1,15 1,11 0,97 1,11 Pohjois-Savo 1,16 1,16 1,14 1,03 1,13 Pohjois-Karjala 1,15 1,17 1,15 1,01 1,12 Keski-Suomi 1,25 1,30 1,24 1,06 1,22 Etelä-Pohjanmaa 1,23 1,21 1,18 1,07 1,18 Pohjanmaa 1,25 1,22 1,17 1,06 1,18 Keski-Pohjanmaa 1,22 1,11 1,00 1,09 1,13 Pohjois-Pohjanmaa 1,30 1,27 1,26 1,14 1,26 Kainuu 1,15 1,15 1,10 1,00 1,11 Lappi 1,13 1,11 1,09 1,00 1,10 Koko Maa 1,24 1,23 1,19 1,07 1,20 Taulukko 2b: Liikenteen kasvukertoimet maakunnittain ja tieluokittain Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Liikenteen kasvukerroin Uusimaa 1,43 1,40 1,35 1,16 1,37 Itä-Uusimaa 1,31 1,35 1,32 1,18 1,29 Varsinais-Suomi 1,33 1,29 1,25 1,07 1,25 Satakunta 1,22 1,14 1,09 0,96 1,13 Kanta-Häme 1,45 1,45 1,33 1,15 1,38 Pirkanmaa 1,49 1,51 1,37 1,18 1,42 Päijät-Häme 1,37 1,38 1,32 1,09 1,33 Kymenlaakso 1,19 1,15 1,09 0,95 1,14 Etelä-Karjala 1,12 1,10 1,05 0,91 1,08 Etelä-Savo 1,19 1,19 1,12 0,94 1,14 Pohjois-Savo 1,22 1,21 1,16 1,01 1,17 Pohjois-Karjala 1,20 1,22 1,18 0,99 1,15 Keski-Suomi 1,36 1,41 1,31 1,07 1,30 Etelä-Pohjanmaa 1,33 1,30 1,25 1,08 1,25 Pohjanmaa 1,36 1,32 1,24 1,07 1,26 Keski-Pohjanmaa 1,33 1,20 1,06 1,10 1,21 Pohjois-Pohjanmaa 1,44 1,39 1,35 1,17 1,37 Kainuu 1,23 1,22 1,15 1,00 1,16 Lappi 1,20 1,16 1,12 0,98 1,14 Koko Maa 1,35 1,33 1,27 1,08 1,28

28 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Taulukko 2c: Liikenteen kasvukertoimet maakunnittain ja tieluokittain Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Liikenteen kasvukerroin Uusimaa 1,50 1,47 1,42 1,16 1,43 Itä-Uusimaa 1,37 1,42 1,39 1,19 1,33 Varsinais-Suomi 1,39 1,35 1,32 1,08 1,30 Satakunta 1,27 1,20 1,15 0,96 1,17 Kanta-Häme 1,52 1,53 1,41 1,16 1,45 Pirkanmaa 1,59 1,61 1,47 1,21 1,51 Päijät-Häme 1,42 1,44 1,38 1,09 1,37 Kymenlaakso 1,21 1,18 1,13 0,93 1,15 Etelä-Karjala 1,15 1,13 1,08 0,90 1,10 Etelä-Savo 1,24 1,24 1,18 0,94 1,18 Pohjois-Savo 1,26 1,26 1,21 1,00 1,21 Pohjois-Karjala 1,25 1,27 1,23 0,98 1,19 Keski-Suomi 1,43 1,49 1,40 1,09 1,37 Etelä-Pohjanmaa 1,42 1,39 1,34 1,10 1,32 Pohjanmaa 1,43 1,40 1,32 1,09 1,32 Keski-Pohjanmaa 1,42 1,29 1,14 1,13 1,29 Pohjois-Pohjanmaa 1,53 1,49 1,46 1,20 1,45 Kainuu 1,30 1,30 1,23 1,02 1,22 Lappi 1,24 1,22 1,17 0,98 1,19 Koko Maa 1,41 1,40 1,34 1,09 1,34

29 28 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 LYHYESTI Veijo Kokkarinen Tilastokeskus nosti merkittävästi väestöennustettaan Toukokuun 2007 lopussa valmistuneessa väestöennusteessaan Tilastokeskus arvioi Suomen väestökehityksen nopeutuvan. Uuden ennusteen mukaan väestö kasvaa nykyisestä vuoteen 2040 mennessä noin 9 prosenttia, mikä on noin 7 prosenttia enemmän Tilastokeskuksen edelliseen ennusteeseen verrattuna. Väestön kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan. Väestön kehitys on myös alueellisesti aiemmin arvioitua selvästi tasaisempaa. Uusi väestöarvio merkitsee myös liikenteen nopeampaa ja alueellisesti tasaisempaa kehitystä varsinkin, kun väkiluvun kasvun arvioidaan jatkuvan myös vuoden 2040 jälkeen. Uuden ennusteen mukaisella väestökehityksellä on huomattavaa merkitystä yhteiskunnan tulevaan kehitykseen. Tilastokeskuksen väestöennuste 2007 lyhyesti: Väkiluku lisääntyy vuosina noin :lla, eli noin 9 prosentilla Väkiluku kasvaa vuoteen 2040 asti ja sen jälkeenkin Vuonna 2040 väestöä on 5,730 miljoonaa (5,277 milj. v. 2006) Eläkeikäisten osuus nousee 16 prosentista 26 vuoteen 2030 mennessä, ja pysyy tämän jälkeen samana Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä :sta :een (1,8 %:sta 6,1:een) Työikäisten osuus pienenee 66,5 prosentista 57,5:een vuoteen 2040 mennessä Vuonna 2040 työikäisiä on vähemmän kuin nyt Väestöllinen huoltosuhde (lasten ja vanhusten suhde 100 työikäistä kohden) nousee nykyisestä 50:stä 74,6:een vuoteen 2034 mennessä Muuttovoittoennuste on henkilöä vuosittain Kokonaishedelmällisyysluku on koko ennusteajan 1,84 Kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän vuonna Uuden ennusteen mukaiseen nopeutuvan väestönkasvun taustalla on erityisesti lisääntynyt nettomaahanmuutto, joka on nyt /a, kun se edellisessä ennusteessa oli Syntyvyyttä on vähän suurennettu ja kuolleisuutta pienennetty edelliseen ennusteeseen varattuna. Myös elinajanodotetta on hieman nostettu. Edellisen ennusteen mukaan väestö alkoi vähetä jo ennen vuotta Nyt väestön kasvun ajatellaan jatkuvan vielä vuoden 2040 jälkeenkin. Työikäisten määrä vähenee uudessa ennusteessa selvästi hitaammin kuin edellisessä. Vuonna 2040 työikäisiä on vähemmän kuin nyt, kun se edellisen ennusteen mukaan vähennystä oli Myös tähän vaikuttaa lisääntyvä maahanmuutto, koska muuttajat ovat enimmäkseen työikäisiä.

30 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Uuden arvion mukaisella työikäisten määrällä on huomattavaa merkitystä yhteiskunnan kehitykseen. Tulevaisuuden työvoimapula on odotettua vähäisempää, ja oletettua suurempi työvoiman tarjonta edistää talouskasvua. Eläkekulujen laskentakin menee uusiksi, kun veronmaksajia on odotettua enemmän. Varaa on paremmin myös julkisten sosiaali-, terveys- ja muiden menojen rahoittamiseen. Vanhusten hoitokin helpottuu, jne. Nettomaahanmuutto voi olla uutta arvioitakin suurempaa. Jotta Suomen työvoiman määrä ei kääntyisi laskuun, tarvittaisiin vuosittain noin siirtolaista vuodessa 2010-luvun jälkeen. Tilastokeskuksen edelliseen väestöennusteeseen verrattuna suurimmat muutokset ovat väestön alueellisessa kehityksessä. Pohjois-Suomessa uuden ennusteen mukaan väestöä on prosenttia aiemmin ennustettua enemmän vuonna Väestökehitystä tasattiin jo vuoden 2004 ennusteessa, joten aluekehityksen ennakoitu tasoittuminen on merkittävää. Nopeinta väestön kasvu on edelleen etelän kasvukeskusmaakunnissa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, noin 20 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, Kainuussa vähennystä on 13 prosenttia, Lapissa vain 5. Mikäli ennustetut trendit jatkuvat, väestön määrän kehitys on jatkossa koko maan osalta väestön kasvun verran suurempaa ja alueellisesti selvästi tasaisempaa. Kuva: Väestön kehitys Suomessa ja Tilastokeskuksen vuosina laatimat ennusteet Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä, eikä siinä ole otettu huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla voi olla huomattaviakin vaikutuksia etenkin paikalliseen väestökehitykseen.. Ennusteen tehtävä on herättää päättäjät tarvittaessa toimimaan. Lähde:

31 30 Tulevaisuuden näkymiä 3/2007 Nils Halla Kommentti väestöennusteesta: Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeata, ja esimerkiksi talouden alalla enemmänkin viihteellistä toimintaa. Väestökehityksessä puolestaan on kuitenkin joitain hitaammin muuttuvia kehityskulkuja, joten pitemmänkin ajan ennakointiin on ainakin periaatteessa paremmin perusteita. Mutta kun katsoo Tilastokeskuksen viime vuosina melko usein uusimien väestöennusteiden toteutumaa (kuva ed. sivulla), niin sitä ei voi pitää kovinkaan hyvänä. Lisäksi laadittujen ennusteiden käyräparvi hajoaa huomattavan paljon jo v tilanteessa. Ja nyt uusin ennuste siirtää paljon puhutun Suomen väestön vähenemisen alkamisen ennustehorisontin taakse. Syntyvyyden ja kuolevuuden muutokset ovat melko hitaita, vaikka syntyvyydessä näyttää kyllä olevan nopeahkoakin vaihtelua, mutta varsinainen sekoittava tekijä on maahanmuutto. Maahanmuuton arviota on uudessa ennusteessa lisätty ja jos - niin, ennustettu ilmastonmuutos toteutuu, niin näiden pohjoisten alueiden houkuttelevuus vain paranee. Tienpitäjän suunnittelutyön kannalta tämä väestöennusteiden muuttuminen tietää myös sitä, että oman alan ennusteita täytyy tarkistella vastaavasti. Pitkän ajan liikenne-ennusteet kun vahvasti perustuvat väestökehitykseen. Tosin nyt kaukaisempien ennakointien osuvuuden merkitys esimerkiksi tiehankkeiden taloudellisissa tarkasteluissa on onneksi pienehkö. Nils Halla Autolla, maksoi mitä maksoi Vuonna 2000 muinainen Tielaitos selvitti yhdessä Tilastokeskuksen kanssa kyselytutkimuksella polttoaineen hinnannousun vaikutuksia henkilöauton käyttöön ja mahdollista siirtymistä hinnannousun takia joukkoliikenteeseen tai kevyeen liikenteeseen. Haastattelut tehtiin syys-lokakuussa, ja ne koskivat ajanjaksoa maalis-elokuu Silloisen polttoaineen hinnannousun takia lähes puolet autoilijoista ilmoitti vähentäneensä ainakin jossain määrin henkilöauton käyttöä. Eniten käyttö väheni vapaa-ajan viettoon ja asiointiin liittyvillä lyhyehköillä matkoilla. Kymmenesosa automatkaajista ilmoitti siirtyneensä joukkoliikenteen käyttöön joillakin matkoilla ja noin neljäsosa oli siirtynyt lyhyehköillä matkoilla kävelyyn tai pyöräilyyn. Noin kolmasosa autoilijoista oli tehostanut autonkäyttöä yhdistämällä ajoja, ja 15 prosenttia oli kokeillut kimppakyytiä. Joukkoliikenteeseen siirtyivät erityisesti alle 25-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat, naiset hiukan miehiä enemmän, pienituloiset ja varsinkin pääkaupunkiseutulaiset. Joukkoliikenteeseen siirryttiin siis siellä, missä siihen ovat hyvät mahdollisuudet olemassa. Sinnikkäimpiä autoilijoita olivat vuotiaat. Kevyeen liikenteeseen siirtyivät nuoret, yksin asuvat, yksinhuoltajat ja pienituloiset sekä Väli- ja Pohjois-Suomessa asuvat. Ajoja yhdistelivät Länsi- ja Pohjois- Suomessa asuvat ja lapsiperheet. Kimppakyyti oli erityisesti nuorten suosiossa.

32 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Suurin osa niistä, jotka eivät polttoaineen hinnan korotusten takia olleet vähentäneet autonkäyttöään, arvelivat tekevänsä niin, jos bensiinin litrahinta nousisi 10 markkaan ja dieselin 8-10 markkaan (näitähän ei nyt enää kukaan osaa hahmottaa...euroissa siis 1,69 ja 1,34-1,69 suoraan muunnettuina). Yleisillä teillä polttoaineen hinnannousun vaikutus henkilöautoliikenteeseen näkyi tutkimusajankohtana liikenteen kasvun hidastumisena ja pysähtymisenä kesäkuukausina, jolloin polttoaineen hinta oli korkeimmillaan. Yleisillä teillä liikenne oli tuolloin pari kolme prosenttia pienempää kuin ilman polttoaineen hinnannousua. Vaikutukset taajamissa ovat kuitenkin suuremmat, koska eniten vähennettiin taajamissa ajettavia lyhyehköjä automatkoja. Tutkimusajankohtana maalis - elokuussa 2000 bensiini maksoi Öljy- ja Kaasualan keskusliiton keräämien tietojen mukaan seuraavasti (kuun 15. päivä): - maaliskuu 6 78 p/l = 1,14 euroina - huhtikuu 6 53 p/l = 1,10 - toukokuu 6 89 p/l = 1,16 - kesäkuu 7 35 p/l = 1,24 - heinäkuu 7 04 p/l = 1,18 - elokuu 6 88 p/l = 1,16 Entä sitten nyt? Ajoneuvohallintokeskus (AKE) selvitytti kesäkuussa 2007 kyselyllä kansalaisten tietämystä autoilun päästöistä ja ympäristöystävällisyyden vaikutuksia auton valintaan. Tuloksista selvisi mm., että vasta 2,23 euron suuruinen bensiinin litrahinta alkaisi vähentää autolla ajoa. Peräti 38 % vastaajista oli sitä mieltä, että mikään hinta (!) ei vähentäisi ajettuja kilometrejä. Ajokilometrit kääntyisivät nousuun bensiinin litrahinnalla 0,95 euroa. Sopivana hintana pidettiin bensiinille 0,98 ja dieselille 0,70 euroa litralta (kesällä 2007 bensiinin hinta on ollut 1,30-1,35 /l tietämissä, dieselöljyn euron paikkeilla). Vaikuttaa, että kansalaisten talous on melko vahvoilla ja hintasietokyky on parantunut vuosituhannen alusta. Riippuvuus autostakin on saattanut lisääntyä, kun yhdyskuntarakenteen hajaantuminen on jatkunut, ja julkisen liikenteen palvelukyky arjen monimuotoisissa liikkumistarpeissa ei liene ainakaan parantunut. Lähteet: Polttoaineen hinnannousun vaikutus autonkäyttöön maalis-elokuussa Helsinki Tielaitoksen selvityksiä 56/2000, 20s + liitt. ISSN , ISBN TIEL

33 ISNN