Tieliikenne-ennuste Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieliikenne-ennuste 2004-2040. Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen"

Transkriptio

1 Tieliikenne-ennuste Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen

2

3 Tieliikenne-ennuste Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 19/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

4 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 ESIPUHE Aluerakenteen kehitys on tulevaisuudessa ehkä merkittävin liikenteen sijoittumiseen ja tienpitotoimenpiteiden suuntautumiseen vaikuttava toimintaympäristön muutostekijä. Tilastokeskuksen uusi väestöennuste vuodelta 2004 eroaa alueellisesti selvästikin kolme vuotta aikaisemmin tehdystä ennusteesta. Uuden ennusteen mukainen väestön kehitys on alueellisesti huomattavasti tasaisempaa. Parina viime vuotena muuttoliike on hidastunut selvästi, ja myös liikenteen ja autokannan kehitys on ollut alueellisesti aikaisempaa tasaisempaa. Tässä ennustetarkistuksessa on tehty uusien väestöennusteiden mukaiset korjaukset tieliikenteen alueelliseen ja tieluokittaiseen sijoittumiseen. Lasketut ennusteluvut ovat ko. alueen ja alueen tieluokan keskimääräisiä lukuja. Alueiden erityispiirteitä ei ole voitu ottaa huomion liikenteen kehitysarvioissa. Mm. itärajan liikenne on nopeassa kasvussa ostos- ym. matkailun takia sekä Luoteis-Venäjän nopean talouskasvun ansiosta. Liikennesektorin ennusteita koskevan työnjaon mukaan liikenne- ja viestintäministeriön laatii koko liikennesektoria koskevat yleisennusteet, ja sektorin virastot voivat laatia tai teettää väyläkohtaisia, alueellisia ja muita tarkentavia ennusteita. Ennustetarkistuksen on tehnyt Veijo Kokkarinen Tiehallinnon asiantuntijapalveluista. Helsinki toukokuu 2005 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

6

7 Tieliikenne-ennuste Sisältö 1 JOHDANTO 7 2 VUODEN 2003 LIIKENNE-ENNUSTEEN TOTEUTUMATARKASTELU Koko maan ennuste Alueellinen ennuste Tieluokittainen ennuste 9 3 ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Koko maan väestöennuste Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymät Muuttoliike on tasoittumassa Väestöennusteiden 2001 ja 2004 vertailua Maakuntien väestökehitys vuoteen Ikärakenteen muutos alueilla Onko liikenteen alueellinen kehitys muuttumassa? Yhdyskuntarakenne hajaantuu Alueellisen ja tieluokittaisen ennusteen tarkistamisen perusteet 18 4 TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET Koko maan ennuste Alueittainen ennuste Tieluokittaiset ennusteet Vuosien 2005 ja 2003 ennusteiden vertailua 22 5 ENNUSTEEN ARVIOINTI JA KÄYTTÖ 23 6 LIITETAULUKOT 24

8 6 Tieliikenne-ennuste

9 Tieliikenne-ennuste JOHDANTO 1 JOHDANTO Kuluneen vuosikymmenen aikana Tienpidon yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Olennaisimmat muutokset ovat olleet alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys, tuotantorakenteen muutos sekä tuloerojen kasvu ja työelämän muutokset. Tuotantorakenteen muutos vähemmän kuljetuksia tarvitsevien toimialojen suuntaan, tuotannon palveluvaltaistuminen, jalostusasteen nousu ja perusteollisuuden kansantuoteosuuden pieneneminen vähentävät kuljetustarvetta. Tuloerojen kasvu, työsuhdeturvan heikkeneminen sekä pätkä- ja osaaikaisten työsuhteiden lisääntyminen vähentävät autonhankintaa ja käyttöä. Autonhankinta on kotitalouksissa yleensä ensimmäinen menoerä, josta luovutaan toimeentulon näkymien heiketessä. Tässä ennustetarkistuksessa tarkastellaan ainoastaan alue- ja yhdyskuntarakenteen viimeaikaisten ja tulevien muutosten vaikutuksia liikenteen kehitykseen. Liikenteen alueellinen ja tieluokittainen jakautuminen on arvioitu uudelleen lähinnä Tilastokeskuksen syksyllä 2004 valmistuneen väestöennusteen perusteella. Koko väestön lisäksi väestön ikärakenne on otettu huomioon liikenteen kehitykseen sekä alueelliseen ja tieluokittaiseen sijoittumiseen vaikuttavana tekijänä. Ennusteperiodia on jatkettu vuoteen 2040 ulottuvaksi. Ennusteen perusalue on maakunta, jolla tasolla väestötarkastelu on tehty. Maakunnista on koottu tiepiireittäiset ennusteet. Alueille on tehty tieluokittaiset liikennemääräennusteet vuosille 2010, 2020, 2030 ja 2040 ja laskettu liikenteen kasvukertoimet vuosille , ja , ja Parina viime vuotena liikenteen alueellinen kehitys on ollut selvästi aikaisempaa tasaisempaa. Tarkistetussa ennusteessa erot liikenteen alueellisessa kasvussa ovatkin pienempiä kuin edellisessä ennusteessa. Liikenteen kasvu keskittyy kasvukeskusmaakuntiin ja niitä yhdistäville pääteille. Erityisen nopeaa kasvu on pääkaupunkiseudun lisäksi Keski-Suomessa sekä Hämeessä ja Pohjanmaalla.

10 8 Tieliikenne-ennuste VUODEN 2003 LIIKENNE-ENNUSTEEN TOTEUTUMATARKASTELU 2 VUODEN 2003 LIIKENNE-ENNUSTEEN TOTEUTUMATARKASTELU Edellinen ennustetarkistus oli vuonna 2003, joten vain kaksi ennustevuotta on kulunut. Pikaisen ennusteen tarkistamisen teki aiheelliseksi Tilastokeskuksen syksyllä 2004 valmistunut uusi väestöennuste. Uusien väestöennusteiden mukaiset erot väestön alueellisessa kehityksessä ovat niin suuret, että on tarpeellista arvioida myös liikenteen alueellinen kehitys muuttuneiden väestöennusteiden valossa. 2.1 Koko maan ennuste Koko maan tasolla tieliikenteen kasvu on ollut kaksi prosenttia ennustettua suurempaa vuosina (kuva 1). Vuosina 2003 ja 2004 autokannan ja liikenteen kasvua on nopeuttanut autoveron alennus, mikä on lisännyt erityisesti uusien autojen hankintaa ja myös käytettyjen autojen maahantuontia. Osaltaan uusien autojen hankintaa on lisännyt ajanjaksolla myös kotitalouksien suhteellisen hyvä tulokehitys, mikä on mahdollistanut uusien autojen ostoja. Autoveromuutoksia odoteltaessa autokanta kasvoi 2000-luvun alussa ainoastaan 1-2 prosenttia vuodessa. Veromuutosten jälkeen autokannan kasvu on ollut 3 4 prosenttia vuodessa, ja kasvu ollut alueellisesti hyvin tasaista. Uusia autoja hankitaan Suomessa asukaslukuun tai kansantuotteeseen verrattuna edelleenkin melko vähän. Suomen henkilöautotiheys onkin jäänyt jälkeen EU-maiden keskimääräisestä kehityksestä. Autokannan kasvu jatkunee melko nopeana vielä muutaman vuoden, mikäli ennustettu kohtuullisen suotuisa talouskasvu jatkuu Milj. autokm Kuva 1. Tieliikenteen kehitys vuosina ja vuoden 2003 ennusteen mukainen kehitys vuosille

11 Tieliikenne-ennuste VUODEN 2003 LIIKENNE-ENNUSTEEN TOTEUTUMATARKASTELU 2.2 Alueellinen ennuste 2000-luvulla ja erityisesti vuodesta 2002 lähtien maan sisäinen muuttoliike on tasoittunut. Muutto Uudellemaalle on vähentynyt ja vastaavasti lisääntynyt Keski-Suomeen sekä Hämeen ja Pohjanmaan maakuntiin. Muuttoliikkeen tasoittuminen näkyy liikenteen alueellisessa kehityksessä, joka on ollut nopeinta yllä mainituissa maakunnissa. Uudenmaalla liikenteen kehitys on jäänyt jopa keskiarvon alapuolelle. Myös väestön kasvu on viime vuosina ollut nopeinta samoilla alueilla liikenteen kehityksen kanssa. Liikenteen viime vuosien alueelliseen kehitykseen on vaikuttanut huomattavasti autokannan kehitys. Autokannan alueellinen kehitys on ollut hyvin tasaista riippumatta erilaisesta väestökehityksestä. Vuosina autokanta on kasvanut kaikissa maakunnissa noin 11 prosenttia. Parina viime vuotena autokanta on kasvanut eniten Lapin maakunnassa, eli 4,5 prosenttia vuodessa (ks. s. 17, kuva 11). Liikenteen kehitys on ollut vuosina alueellisesti ennustettua tasaisempaa. 2.3 Tieluokittainen ennuste Tieluokittaisen ennusteen toteutumaseurantaa vaikeuttaa tieluokkamuutokset. Mm. vilkasliikenteisiä seututeitä on muutettu kantateiksi. Tieluokkamuutosten takia tilastoista ei saa selkeää kuvaa liikenteen tieluokittaisesta kehityksestä. Maakuntien väliset aluemuutokset hankaloittavat toisaalta liikenteen alueellisen kehityksen seurantaa.

12 10 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET 3 ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Tiehallinnon liikenne-ennusteiden ja viime vuosien ennustetarkistusten pohjana on edelleen vuonna 1995 valmistunut ennuste Liikenne- ja autokanta vuosille Tarkistuksissa kyseeseen ennusteeseen on tehty lähinnä uusittujen väestöennusteiden mukaiset muutokset. Lisäksi ennustetarkistukset ovat perustuneet liikenne- ja viestintäministeriön koko liikennesektoria koskeviin liikenteen kehitysarvioihin. Kuluneena kymmenenä vuotena liikenteen kehitys on ollut hyvinkin lähellä vuoden 1995 ennusteen mukaista kehitystä (kuva 2). Monet vuoden 1995 ennusteen taustekijät ovat kehittyneet ainakin jonkin verran eri tavalla kuin ennustetta tehtäessä oletettiin. Eri taustatekijöiden oletetusta poikkeava kehitys on osin kumonnut toistensa vaikutusta, joten liikenteen kehitys on silti ollut ennustetun kaltaista. Talouskehitys oli ennustejakson alussa jopa ennustettua nopeampaa, kasvu hidastui 2000-luvun alkupuolella, mutta nopeutui jälleen vuonna Nyt näkymät muutamalle vuodelle eteenpäin ovat kohtuullisen hyvät. Yhdyskuntarakenne on hajaantumassa, mikä on lisännyt odotettua enemmän henkilöauton käyttöä. Autoverotukseen on tehty muutoksia, joilla on ollut vaikutuksia liikenteen kehitykseen. Alkuperäinen ennuste perustui silloisiin tuloeroihin, mutta nyt tuloerot ovat nopeassa kasvussa jne.. Milj. autokm Ennuste Liikenteen kehitys Kuva 2: Liikenteen kehitys yleisillä teillä vuosina ja vuoden 1995 ennusteen mukainen kehitys vuosina

13 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Vuoden1995 liikenne-ennusteessa käytetty väestöennuste oli lähes kohdallaan vielä vuonna 2004 (vain noin prosentin liian pieni), mutta vuonna 2020 nykyisen väestöennusteen mukaan väkeä on 4 ja vuonna prosenttia enemmän verrattuna vuoden 1995 ennusteeseen. Jatkossa väestön ennakoitua nopeampi kehitys merkitsee myös liikenteen nopeampaa kehitystä. Tässä ei ole tarkasteltu uusien väestöennusteiden lisäksi muiden liikenteen ja autokannan kehitykseen vaikuttavien taustatekijöiden kehitystä, eikä niistä mahdillisesti tehtyjä uusia ennusteita eikä niiden vaikutusta ennustenumeroihin. Vuoden 1995 ennuste on siis edelleen uusin, tieliikenteen kehitykseen vaikuttavien taustatekijöiden laajaan tarkasteluun perustuva ennuste. 3.1 Koko maan väestöennuste Tilastokeskuksen vuoden 2004 väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku on vuonna 2030 noin kolme prosenttia suurempi kuin edellisessä ennusteessa vuodelta 2001 arvioitiin. Uuden ennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa vuoteen 2028 asti, jolloin väkiluku on 5,45 miljoonaa. Vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän jo vuonna 2023, mutta nettomaahanmuuton on oletettu pitävän yllä väestönkasvua jonkin aikaa vielä tämän jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on arvioitu 6000 henkilöä, mikä on 1000 henkilöä enemmän kuin edellisessä ennusteessa. Syntyvyys on nostettu uudessa ennusteessa 1,8:aan, ja kuolleisuutta pienenetty hiukan elinajanodotteiden pidentyessä. Taulukko 1: Väestönkehitys Tilastokeskuksen vuosien 2001 ja 2004 ennusteiden mukaan. Vuosi Ennuste 2001 Ennuste /2001, % Väkiluku vuoden lopussa , , , , Uuden väestöennusteen perusteella koko maan tieliikenteen ennustelukuja on nostettu väestöennusteiden eroa vastaavasti eli kolmella prosentilla vuoden 2030 tilanteessa. Lisäksi ennustenumeroita on korjattu erotuksella, minkä verran toteutunut liikenne oli ennustettua suurempi vuoden 2004 tilanteessa. Kokonaisuutena uuden ennusteen mukainen liikenne on 6 % edellistä ennustetta suurempi (ks. s. 19). Vuonna 2003 tarkistetun ennusteen päätevuosi oli Uudessa ennustetarkistuksessa ennustejaksoa on jatkettu vuoteen 2040 ulottuvaksi. Vuoden 2040 ennusteluvut perustuvat autotiheyden, väestömäärän ja väestön ikärakenteen muutosten arviointiin.

14 12 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET 3.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymät Muuttoliike on tasoittumassa Kuntien välinen muuttoliike on 2000-luvulla pysynyt ennallaan, mutta muuttoliikkeen suunta on muuttunut. Muuttoliike on tasoittunut siten, että suurimmat muuttovoitot ja tappiot ovat pienentyneet, usein jopa puolittuneet (kuva 3). Poikkeuksina ovat Itä-Uusimaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi, ja Pohjois- Pohjanmaa, joihin maakuntiin muuttoliike on edelleen lisääntynyt. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa ,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 Väestön muutos, % Kuva 3: Väestön muutokset maakunnittain vuosina 2000 ja 2004 Pohjanmaan maakunta on muuttunut muuttotappiomaakunnasta muuttovoitolliseksi. Parina viime vuotena maakuntien välinen muuttoliike on tasoittunut entisestään Väestöennusteiden 2001 ja 2004 vertailua Tilastokeskuksen vuoden 2004 väestöennuste tasaa eri alueiden väestökehitystä. Myös liikenteen voidaan odottaa kehittyvän alueilla tasaisemmin verrattuna vuoden 2003 liikenne-ennusteeseen Uuden ennusteen mukaan kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla on vuonna 2030 enemmän väkeä kuin edellisessä väestöennusteessa arvioitiin. Erot ovat myös melko huomattavia. Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa, Keski-Suomessa ja Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa väestöä on uuden ennusteen mukaan 7 8 prosenttia enemmän vuonna 2030 edelliseen ennusteeseen verrattuna. Uudellamaalla väkeä on 3,5 prosenttia vähemmän. Kainuun ja Lapin maakunnissa uuden ennusteen mukainen väkiluku on vain hiukan aikaisemmin arvioitua suurempi. Kanta-Häme, Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa muuttuvat uuden ennusteen mukaan väestötappiomaakunnista kasvavan väestön maakunniksi vuoteen 2030 mennessä (kuva 4).

15 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ennuste 2004 Ennuste 2001 Koko maa Väestön muutos, % Kuva 4: Väestön muutokset maakunnittain Tilastokeskuksen vuosien 2001ja 2004 väestöennusteen mukaan Maakuntien väestökehitys vuoteen 2040 Nopeinta väestönkasvu on kuitenkin edelleen Uudellamaalla, väkeä arvioidaan olevan 15 prosenttia nykyistä enemmän vuonna Yli 11 prosentin kasvuun päästään Pirkanmaalla ja 8 prosentin kasvuun Varsinais- Suomessa. Kanta-Hämeessä väestö lisääntyy 7:llä ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 5 prosentilla (kuva 5). Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta muuttoliike kasvukeskusalueille voimistuu. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Väestön muutos, % Kuva 5: Väestön muutos maakunnittain vuosina

16 14 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Väestökato on suurinta Kainuun maakunnassa, jossa väestö vähenee noin neljänneksellä vuoteen 2040 mennessä. Lapissa, Etelä-Savossa ja Pohjois- Karjalassa väestötappio on noin 15 prosenttia. Kuntatasolla väestömuutokset ovat vielä selvästi suurempia kuin maakunnissa. Pahimmissa väestökatokunnissa väki vähenee prosentilla ja vastaavasti lisääntyy kasvukunnissa jopa 50 prosentilla. Ikääntyvät kunnat sijaitsevat enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Aktiivi-ikäisten kunnat ovat kasvukeskusten kehyskuntia Ikärakenteen muutos alueilla Vuosina ikärakenteen muutokset alueilla ovat suuria. Aktiiviikäisten ja nuorten osuudet väestöstä pienenevät ja vastaavasti nuorten ja vanhempien ikäryhmien osuudet kasvavat. Suotuisin ikärakenne on vuonna 2040 Uudenmaan maakunnassa, jossa aktiivi-ikäisiä on vuonna 2040 yli 60 prosenttia väestöstä. Myös Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla aktiiviväestöä on lähes 60 prosenttia. Etelä-Savossa ja Kainuussa työikäisen väestön osuus vähenee lähelle 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä (kuva 6). Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Ikäryhmän osuus, % Kuva 6: Ikäryhmän vuotiaiden väestöosuudet maakunnittain vuonna 2040 Aktiivi-ikäisen (15 64-vuotiaat) väestön määrä vähenee koko maan tasolla 10 prosentilla. Alueelliset erot ovat suuria. Kainuussa aktiiviväestön määrä vähenee peräti 40 prosentilla ja monissa muissakin maakunnissa 30 prosentilla. Ainoastaan Uudenmaan maakunnassa aktiiviväestön määrä lisääntyy ajanjaksolla , Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla aktiivi-ikäisen väestön määrä pysyy suunnilleen ennallaan (kuva 7).

17 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Väestön muutos, % Kuva 7: Aktiivi-ikäisen (15-64-vuotiaat) väestön muutos maakunnittain vuosina Kuntatasolla erot ovat jälleen suuria. Pahimmissa väestökatokunnissa (Itäja Pohjois-Suomi) aktiiviväestön määrä saattaa vähetä yli 50 prosentilla, ja vastaavasti nopeimman väestön kasvun kunnissa (kehyskunnat) aktiiviikäisten määrä saattaa lisääntyä jopa viidenneksellä. Yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa koko maan tasolla lähes 80 prosentilla vuosina Vanhojen ikäryhmien osuus väestöstä kasvaa koko maassa. Osuus kasvaa nykyisestä 16 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tuolloin alle 25 prosenttia ikäihmisiä on Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Eniten ikäihmisiä on vuonna 2040 Etelä-Savossa, 35 prosenttia ja Kainuussa lähes saman verran (kuva 8). Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Ikäryhmän osuus, % Kuva 8: Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain vuonna 2040

18 16 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Alle 15-vuoriaiden osuus väestöstä pienenee koko maassa nykyisestä, noin 18 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Selvästi eniten nuoria on Pohjanmaan maakunnissa (Pohjois-Pohjanmaa 24 %) ja myös Itä- Uudellamaalla. Vähiten alle työikäisiä on Etelä-Savossa ja Kainuussa, noin prosenttia väestöstä (kuva 9). Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Ikäryhmän osuus, % Kuva 9: Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain vuonna Onko liikenteen alueellinen kehitys muuttumassa? Liikenteen alueellisessa kehityksessä on tapahtunut selvä muutos viimeisen parin vuoden aikana. Liikenteen kasvu on hidastunut selvästi Etelä- Suomessa ja vastaavasti nopeutunut Pohjois-Suomessa. Vuosina liikenne ei kasvanut ollenkaan Lapin maakunnassa, mutta vuosina kasvu on ollut lähellä koko maan keskiarvoa. Uudenmaalla kasvu on taas ollut alle keskiarvon (kuva 10). Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Liikenteen muutos, % Kuva 10: Liikenteen kehitys yleisillä teillä maakunnittain vuosina

19 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Osin liikenteen viime aikaiseen tasaiseen alueelliseen kehitykseen on vaikuttanut muuttoliikkeen hidastuminen, mutta pääasiallinen syy lienee autokannan alueellisesti hyvinkin tasainen kasvu (Kuva 11). Autoveron alennuksen jälkeen autokannan kasvu nopeutui, ja kasvu on ollut koko maassa lähes samansuuruista. Parin viime vuoden aikana autokanta on kasvanut eniten Lapissa. Väestökatoalueilla autotiheys on luonnollisesta kasvanut väestöltään kasvavia alueita nopeammin. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenl aakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohj anmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Autokannan muutos, % Kuva 11: Autokannan kasvu maakunnittain vuosina Liikenteen tasaiseen alueelliseen kehitykseen on vaikuttanut myös matkailun ja vapaa-ajan liikenteen nopea kasvu. Matkailu on lisännyt erityisesti pääteiden liikennettä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vapaa-ajan liikenne ja matkailu lienevät kääntäneet myös lapissa liikenteen uuteen kasvuun. Matkailualan työpaikkoja on Lapissa myös vakinaistettu Yhdyskuntarakenne hajaantuu Kuntien välinen muuttoliike pysyi ennallaan vuonna Muuttoliike on muuttunut kaupunkien väliseksi, ja aikaisempaa vähemmän muutetaan väestötappiokunnista voittokuntiin. Suurista kaupungeista muutetaan yhä enemmän ympäristökuntiin. Helsinki on jo muuttunut muuttotappiolliseksi ja pian seurannevat perässä muutkin suuret kaupungit: Turku, Tampere, Jyväskylä ja Oulu. Kehyskuntien väkiluvun kasvu jatkuu sen sijaan nopeana. Kun työpaikat ovat pääasiallisesti keskuspaikassa, on seurauksena yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja kasvava työmatkaliikenne. Yhdyskuntarakenteen hajaantumisen syynä on mm. asuntojen puute ja hintojen nousu keskustoissa, yksityisomistuksessa olevan tonttimaan hankinnan vaikeus sekä yleensäkin liikenteen ja muun maankäytön integraation puute. Uuden väestöennusteen mukainen väestökehitys merkitsee liikenteen tasaisempaa alueellista kehitystä. Väestön muuttaminen keskuspaikasta kehyskuntiin merkitsee liikenteen hyvinkin nopeaa kasvua kasvukeskusten ympäristöissä.

20 18 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Väestökehityksen alueellinen tasaantuminen ja kasvukeskusten hajaantuva rakenne merkitsevät tienpitotoimenpiteiden tasaisempaa alueellista suuntautumista ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kehittämisen korostumista. 3.3 Alueellisen ja tieluokittaisen ennusteen tarkistamisen perusteet Vuodesta 2002 lähtien liikenteen kehitys on ollut alueellisesti selvästi tasaisempaa kuin sitä ennen. Myös autokannan kehitys on ollut kaikissa maakunnissa parina viime vuotena hyvin tasaista huolimatta väestön kasvun eroista. Liikenteen alueellisessa kehityksessä saattaakin olla tapahtumassa muutos tasaisemman kehityksen suuntaan. Vaikka liikenteen ja autokannan kehitys onkin viime vuosina ollut hyvin tasaista, ja osin väestökehityksen kanssa erisuuntaista, tässä on kuitenkin käytetty Tilastokeskuksen alueellista väestöennustetta pääasiallisena kriteerinä liikenteen alueellisissa ennusteissa. Uudellamaalla väestö kasvaa edelleen maakunnista nopeiden ja myös ikärakenne on maakunnassa otollisin liikkuvuudelle. Lisäksi perusteena on käytetty liikenteen alueellista ja tieluokittaista kehitystä vuosina ja Samoin liikenteen alueellisessa sijoittumisessa on otettu huomioon alueen maantieteellinen asema. Maan sisäosissa liikenteen kasvu on hiukan nopempaa kuin reuna-alueilla läpiajavan liikenteen takia. Esim. Kainuussa liikenteen kasvua lisää alueen kautta muualle menevä liikenne. Myös Satakunnassa ja Etelä-Savossa kauttakulkuliikenne lisää liikennettä.

21 Tieliikenne-ennuste TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET 4 TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET 4.1 Koko maan ennuste Koko maan liikennemääräennuste on kuusi prosenttia edellistä ennustetta suurempi vuonna 2030 (kuva 12). Suuremman väestöennusteen ( 3%) lisäksi ennustenumeroita on korjattu erotuksella, minkä verran toteutunut liikenne oli ennustettua suurempi vuoden 2004 tilanteessa ( 2%). Tarkistetun ennusteen mukaan yleisten teiden liikenne kasvaa koko maassa vuosina seuraavasti: - vuosina % - vuosina % - vuosina % - vuosina % Ennustekauden loppua kohden liikenteen kasvuvauhti hidastuu. Tähän vaikuttaa autotiheyden kasvun hidastuminen ja väestön vanheneminen. Ennustejakson lopussa liikenteen kasvua hidastaa myös alkava väestön väheneminen Milj. autokm Ennuste Ennuste Liikenteen kehitys Kuva 12: Yleisten teiden liikenteen kehitys vuosina ja vuosien 2003 ja 2005 ennusteiden mukainen kehitys vuosina (2040) 4.2 Alueittainen ennuste Väestötekijöiden lisäksi pääteiden määrä vaikuttaa alueen liikenteen kehitykseen. Valtaosa väestön lisäyksestä kasvattaa paikallista liikennettä, mutta suurempien alueiden välillä myös pitkämatkainen (pääteitä pitkin menevä) liikenne lisääntyy. Pitkämatkainen liikenne kulkee yleensä useiden maakun-

22 20 Tieliikenne-ennuste TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET tien alueilla, ja eniten sisämaan maakuntien kautta, lisäten näiden alueiden liikennettä. Alueittaiset ennusteet on tehty maakunnittain ja maakunnista koottu tiepiireittäiset ennusteet. Taulukossa 2 on esitetty liikenteen maakunnittaiset kasvukertoimet vuosille , , ja Taulukko 2: Liikenteen kasvukertoimet maakunnittain vuosina Liikenteen kasvukerroin Maakunta Uusimaa 1,14 1,28 1,38 1,40 Itä-Uusimaa 1,12 1,25 1,34 1,36 Varsinais-Suomi 1,10 1,22 1,28 1,31 Satakunta 1,07 1,15 1,16 1,18 Kanta-Häme 1,12 1,25 1,33 1,36 Pirkanmaa 1,13 1,27 1,35 1,38 Päijät-Häme 1,12 1,25 1,34 1,36 Kymenlaakso 1,07 1,15 1,17 1,19 Etelä-Karjala 1,07 1,12 1,14 1,16 Etelä-Savo 1,06 1,10 1,10 1,11 Pohjois-Savo 1,07 1,12 1,13 1,14 Pohjois-Karjala 1,06 1,09 1,10 1,10 Keski-Suomi 1,12 1,24 1,30 1,34 Etelä-Pohjanmaa 1,09 1,16 1,21 1,25 Pohjanmaa 1,08 1,15 1,20 1,23 Keski-Pohjanmaa 1,09 1,13 1,16 1,19 Pohjois-Pohjanmaa 1,12 1,23 1,30 1,33 Kainuu 1,05 1,07 1,08 1,08 Lappi 1,03 1,05 1,06 1,06 Koko maa 1,10 1,20 1,25 1, Tieluokittaiset ennusteet Liikenteen jakautumiseen tieluokille vaikuttaa eriluokkaisten teiden läheisyydessä asuvien ihmisten määrä ja teiden vaikutuspiirissä olevien kasvukeskusten suuruus. Yhdysteiden osuus liikenteestä on suunnilleen yhtä suuri kuin haja-asustusalueiden väestöosuus, ja osuus on vähentynyt samassa suhteessa väestöosuuden kanssa. Viime vuosikymmeninä väestö on muuttanut ja tulevaisuudessakin muuttaa haja-asutusalueilta taajamiin ja suuriin kaupunkeihin ja niiden ympäristöihin. Nämä ovat pääteiden läheisyydessä tai niiden solmupisteissä. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin lisää pääteiden liikennettä muiden tieluokkien kustannuksella. Pääteiden liikennettä kasvattaa edelleen lisääntyvä matkailu ja muukin pitkämatkainen liikenne. Myös mökkiliikenteen arvioidaan lisääntyvän, ja se kasvattaa koko tieverkon liikennettä. Tässä pääteiden liikenteen osuutta on kasvatettu edelliseen ennusteeseen verrattuna kasvukeskusten ennustettua väestölisäystä vastaavasti.

23 Tieliikenne-ennuste TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET Seututeiden liikenteen on arvioitu kehittyvän lähes samaa tahtia kuin yleisten teiden liikenne keskimäärin ja kantateiden hiukan hitaammin kuin valtateiden. Kokonaisuutena yhdysteidenkin liikenne kasvaa, mutta kasvussa on suuria alueellisia eroja sen mukaan, miten väestö ja autokanta kasvavat niiden vaikutuspiirissä olevilla alueilla. Tieluokittaiset liikenteen kasvuluvut on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3: Liikenteen kasvukertoimet tieluokittain vuosina Kasvukerroin Valtatiet 1,13 1,25 1,33 1,36 Kantatiet 1,11 1,23 1, Seututiet 1,09 1,19 1,23 1,27 Yhdystiet 1,04 1,05 1,04 1,02 Koko maa 1,10 1,20 1,25 1,28 Kuvassa 12 on esitetty tieliikenteen kehitys vuosina maakunnittain ja tieluokittain. Liitetaulukoissa 2-19 on esitetty tieliikenteen maakunnittaiset ja tiepiireittäiset sekä tieluokittaiset liikennemääräluvut vuosille 2010, 2020, 2030 ja 2040 sekä liikenteen kasvukertoimet vuosille , , ja Muutos, % Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Yhdystiet Seututiet Kantatiet Valtatiet Kuva 12: Tieliikenteen arvioitu kehitys maakunnittain ja tieluokittain

24 22 Tieliikenne-ennuste TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET 4.4 Vuosien 2005 ja 2003 ennusteiden vertailua Kuvassa 13 on verrattu vuosien 2005 ja 2003 ennusteiden eroja maakuntien liikennemäärissä vuonna Erot ovatkin melko huomattavia. Ne johtuvat koko maan ennustetason kuuden prosentin nostamisesta ja alueiden uusista väestöennusteista. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Ennuste2005/ Ennuste 2005/2003, % Kuva 13: Maakuntien liikennemäärien erot (%) vuonna 2030 vuosien 2005 ja 2003 ennusteiden mukaan Suurimmat erot ennusteiden välillä ovat Helsingin ja Vaasan sekä Helsingin ja Oulun välisillä alueilla. Näillä alueilla vuoden 2005 ennusteen mukaan liikennettä on vuonna 2030 yli 10 prosenttia enemmän verrattuna vuoden 2003 ennusteeseen. Pääteillä erot ovat vielä suurempia.

Tieliikenne-ennuste Vuoden 1998 ennusteen tarkistaminen

Tieliikenne-ennuste Vuoden 1998 ennusteen tarkistaminen Tieliikenne-ennuste 2002-2030 Vuoden 1998 ennusteen tarkistaminen 3 ESIPUHE Tilastokeskuksen uusi väestöennuste vuodelta 2001 eroaa alueellisesti melko paljon kolme vuotta aikaisemmin tehdystä ennusteesta.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkymiä 2/2003

Tulevaisuuden näkymiä 2/2003 Tulevaisuuden näkymiä 2/2003 Sisältää mm. Uudet ilmastoskenaariot Suomelle Suomen liikenteen päästönäkymät Tieliikenne-ennuste 2002-2030 Katsaukset: Maa- ja vesirakennusalan näkymät Maa- ja vesirakennusalan

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen

Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen Maakuntien suhdannekehitys 23-27 Alueiden kehittäminen SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 44/27 2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 6.9.27 Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot