Motiivit mediakäytölle. Aikuisten maa. Aikuisten mediakäyttö. Mediaan keskittyminen. Aikuiset somessa. Suhde mainontaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Motiivit mediakäytölle. Aikuisten maa. Aikuisten mediakäyttö. Mediaan keskittyminen. Aikuiset somessa. Suhde mainontaan"

Transkriptio

1 M AIKUISET OPAS MAINOSTAJALLE 50+ KOHDERYHMÄÄN

2 2 M AIKUISET M AIKUISET Aikuisten maa Aikuisten mediakäyttö Motiivit mediakäytölle Mediaan keskittyminen Aikuiset somessa Suhde mainontaan Mainonnan kyky aktivoida ostoksille Mainonta houkuttelee kivijalkaan Kuka vaikuttaa ostopäätöksiin mainonnan ohella Hyvä mainos aikuisten 50+-kuluttajien mukaan Miten mainostaa aikuisille Millainen semiotiikka toimii 50+-kohderyhmälle 38 Yhteenveto: näin myyt aikuisille M AIKUISET - TUTKIMUKSEN TOTEUTUS SYVÄHAASTATTELUT MEDIAKÄYTÖSTÄ Huhtikuu N=6 SYVÄHAASTATTELUT MAINONNASTA Huhti-toukokuu N = 20 Naiset n= 3 Miehet n= 3 Naiset n= 12 Miehet n= 8 MEDIOIDEN KÄYT TÖ JA MERKITYS MAINONNAN TOIMIVUUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Taloustutkimuksen internetpaneeli N = * N = vuotiasta Naisia 52 %, miehiä 48 % MONIKANAVAINEN SISÄLLÖNKULUTUS

3 4 M AIKUISET M AIKUISET 5 AIKUISTEN MAA KÄYTTÄVÄT 3,8 MILJARDIA VUOSITTAIN LAPSIINSA JA LAPSENLAPSIINSA Suomessa asui viime vuodenvaihteessa kaiken kaikkiaan 2,2 miljoonaa yli 50-vuotiasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joka toinen suomalainen alkaa olla tässä kohderyhmässä. LAHJOITUKSET LAPSILLE Keskimäärin 704 Yhteensä 1,1 miljardia LAHJOITUKSET LASTENLAPSILLE Keskimäärin 543 Yhteensä 589 miljoonaa 50+ KOHDERYHMÄN KOKO 2,2 miljoonaa Naisia 1,2 miljoonaa Miehiä 1,0 miljoonaa v v PERHESUHTEET Lapsia 82 % Lastenlapsia 57 % Sinkkuja 31 % OSTOT LAPSILLE Keskimäärin 890 Yhteensä 1,4 miljardia OSTOT LASTENLAPSILLE Keskimäärin 702 Yhteensä 760 miljoonaa HARRASTUKSET TYÖELÄMÄSSÄ Lehtien lukeminen 65 % Töissä 43 % Kirjojen lukeminen 59 % Yrittäjiä 5 % Luonnossa liikkuminen 57 % Musiikin kuuntelu 55 % Johtavassa asemassa 2 % Ylempi toimihenkilö/asiantuntija 11 % ENITEN VARALLISUUTTA & OSTOVOIMAA Heistä 52% on eläkkeellä ja samaan aikaan 4 on mukana työelämässä. Kyseessä ei siis ole mikään auringonlaskun katua asuttava joukko, vaan kohderyhmä, joka on aktiivisesti mukana elämässä. Kauas taakse ovat jääneet ne ajat, jolloin 50-vuotispäivillä lahjoitettiin keinutuoleja ja kävelykeppejä. Tämän päivän 50-vuotias on ollut nuoruudessaan ehkä punkkari tai fanittanut Treffit Elmossa elokuvan tähtiä. Tämän päivän 60-vuotias taas vietti nuoruuttaan samaan aikaan kun elokuvissa pyörivät Likainen Harry elokuvien ensi-illat ja radiossa soi Abba. 50+-ikäisistä yli 80% omistaa asunnon ja joka kolmannella on kesämökki. 30% tästä ryhmästä omistaa pörssiosakkeita. Tämä ikäryhmä käyttää lapsiinsa vuositasolla yhteensä 2,5 miljardia euroa ja lapsenlapsiinsa lisäksi 1,3 miljardia euroa. Kaikista elintarvikeostoksista puolet kuluttaa tämä kohderyhmä, vaikka heidän taloutensa koko on tyypillisesti pienempi kuin muilla. Tämä kertoo siitä, että tässä kohderyhmässä ostetaan kalliimpia elintarvikkeita ja päivittäistavaroita kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Hyvinvoinnin, terveystuotteitten ja lääkkeitten osalta kuusi euroa kymmenestä käyttää tämä ikäryhmä. Sama koskee lääketieteellisiin palveluihin käytettäviä rahoja. Jos ikä on tuonutkin tullessaan joitain vaivoja, niin niitä myös hoidetaan: vuosittain tämä ikäryhmä ostaa lääketieteellisiä palveluita yhteensä yli 90 miljoonalla eurolla. Lääkkeitä ja terveyteen sekä hyvinvointiin liittyviä tuotteita 50+-kohderyhmä ostaa vuodessa yli miljardilla eurolla. Sekä kotimaahan että ulkomaille suuntautuvan matkailun osalta tämä kohderyhmä käyttää joka toisen maassamme matkailuun käytettävän euron. Vaikka ikää siis onkin enemmän kuin joka toisella suomalaisella, niin sammaloitumaan tämä ikäryhmä ei ole ryhtynyt. M aikuiset on siis täysin perusteltu nimi tälle raportille. Lukeepa sen sitten muodossa me aikuiset tai miljoonan euron aikuiset. KULUTTAMINEN Hyvinvointi, terveys & lääkkeet ind. 130 Ulkomaan matkailu ind. 108 Elintarvikkeet ind. 107 Kotimaan matkailu ind. 105 Lääketieteelliset palvelut ind. 102 TULOT 53 % tienaa yli vuodessa OMISTUKSET Asunto 81 % Auto 77 % Kesämökki 35 % Pörssiosakkeita 30 % Metsää, maata 25 % Vene 25 % Moottoripyörä 6 % HANKINTA-AIKEET Matka ulkomaille 46 % Matka kotimaassa 26 % Matkapuhelin 13 % Uusi auto 8 %

4 6 M AIKUISET M AIKUISET 7 AIKUISTEN MEDIAKÄYTTÖ 50+ mediakäyttöä kokonaisuutena leimaa massamedian seuraaminen; perinteiset suuret mediat tavoittavat heidät edelleen. MEDIANKÄYTTÖ vuotiaiden mediankäyttöä leimaavat kullekin elämän myötä mukaan tarttuneet tavat ja rutiinit. Yhteistä on että medioita seurataan usein kattavasti ja tunnollisesti. Myös uusia palveluja ja alustoja ollaan valmiita omaksumaan silloin, kun ne helpottavat tai nopeuttavat tiedon saantia, tai monipuolistavat tarjontaa. Television katsominen, etenkin YLE:n kanavien katsominen, on tässä ikäryhmässä kaikkein tyypillisintä mediakäyttöä. Myös YLE:n radiokanavia kuunnellaan paljon. Tottumus ja tapa ajavat tätä kohderyhmää massamedian käyttöön. Helsingin Sanomat luen ensin kunnolla aamusella. Sit meen yleensä koneelle, kattelen sähköpostit. Mulla on Elisa ollu kotisivuna ja siitä mä lähden liikenteeseen. Sit tietenki Facebookia vähäsen. Ja kyllä aamu-tv:tä tulee katottua myös. Mies, 63, eläkeläinen Televisio YLE (kaikki) Sanomalehti (printti) Muu internet Radio YLE (kaikki) 84% 75% 67% 62% 14% 12% 18% 5% 10% 5% 2% Sanomalehti on valtaosalle 50+-vuotiaita olennainen osa sekä arki- että viikonloppuaamuja. Se on mukava aamurutiini, joka myös orientoi tulevaan päivään. Lehti luetaan tunnollisesti läpi ja sieltä saadaan syvennystä maailman uutisiin. Televisio kaupallinen (kaikki) Iltapäivälehti (digi) Sanomalehti (digi) Sosiaalinen media Radio kaupallinen (kaikki) Aikakauslehti (printti) 4 42% 31% 25% 22% 60% 1 21% 3 17% 20% 8% 20% 6% 7% 19% Viidenneksi suurin media 50+-kohderyhmässä ovat aikakauslehdet. Niitä ei välttämättä lueta päivittäin vaan enemmänkin lehtien ilmestymisrytmissä. Joka toinen lukee aikakauslehtiä vähintään viikoittain (viikkolehdet) ja kaksi viidestä lisäksi vähintään joka kuukausi. Erittäin monet suurista suomalaisista aikakauslehdistä ilmestyvät kerran kuukaudessa. Myös tämän kohderyhmän aikakauslehdet (esimerkiksi Oma Aika ja ET) ilmestyvät kuukausittain. Aikakauslehti (digi) 20% 15% Iltapäivälehti (printti) 17% 18 % 1 Maksulliset TV-palvelut 9% 7% Blogit 9% Seuraan/käytän päivittäin Viikottain Kuukausittain 100 % Mitä seuraavista medioista käytät/seuraat? Kolme neljästä tässä kohderyhmässä lukee edelleen sanomalehden päivittäin. Tämän kohderyhmän mediakäyttöä kuvaa myös se, että se on tyypillisesti lineaarista; mediaa kulutetaan tässä kohderyhmässä usein silloin kun media sitä esittää ei omista lähtökohdista valittuina ajankohtina tai tavoilla. Tässä kohderyhmässä ollaan tottuneita seuraamaan sitä, mitä tietty media heille kulloinkin tarjoaa. Suosikkiohjelman seuraaminen tiettyyn kellonaikaan on 50+-vuotiaalle mukava rutiini, siinä missä diginatiivi olettaa voivansa valita mitä, milloin ja missä annoksissa hän katsoo. Striimauspalveluita 50+-vuotiaat näyttäisivätkin käyttävän korvaavana kanavana esimerkiksi uusinnan katsomiseen, silloin kun varsinaiseen lähetysaikaan ei voida olla television ääressä. Yleensä selaan aikakauslehdet tuoreeltaan, kun ne on tullut postissa. Viikonloppuna kun on ylimääräistä aikaa, voi paneutua lukemiseen paremmin. Mies, 62, työssäkäyvä

5 8 M AIKUISET M AIKUISET 9 AJANKÄYTTÖ MEDIAAN Aikuinen kohderyhmä käyttää viikossa aikaa mediaan yhteensä yli 60 tuntia, eli keskimäärin päivätasolla 8 tuntia ja 47 minuuttia. Tämä on vain noin 20 minuuttia vähemmän kuin koko väestön keskiarvo. 50+naiset käyttävät hieman enemmän aikaa mediaan kuin saman ikäiset miehet, eroa on noin puoli tuntia. 50+-ikäryhmässä myös internet ja sen eri kanavat ovat tärkeässä roolissa mediakäytössä. Kaikesta mediaan käytetystä ajasta tältä kohderyhmältä 20% kuluukin erilaisissa netin kanavissa; blogeissa, somessa ja muualla netissä. Myös printtilehtien digiversiot tavoittavat aikuiset hyvin. Kolmasosa mediaan käytetystä ajasta käytetään ei-kaupallisen median parissa. Meillä on - valitettavasti - se tapa, että on yleensä aina telkkari auki. Vaikkei sitä katso, se on taustalla. Samaten tietsikka on aika pitkälle auki. Käyn siellä päivittään tietoja Facebookissa: ns. jutteleen kavereille. Nainen, 50 Aamulla mä tietenkin haen Hesarin ja tutkailen sitä. Mä en voi elää ilman sanomalehtee, oikein paperilehtee: mä en voi. Sanomalehden luen oikein tarkkaan. Kyllä siihen tunti menee Sitten mä katon aina kello yhdeksän uutiset telkkarista. Sitten mä saatan kattoo onko kukaan laittanu mulle sähköpostia, mutta nettiin mä en sitten jää aamulla. Nainen, 66 AJANKÄYTTÖ MEDIAAN VIIKOSSA INTERNET 19 % Muut 10 % Some 7 % Blogit 3 % PRINTTI 24 % Sanomalehdet 12 % Aikakauslehdet 7 % Iltapäivälehdet 6 % RADIO 23 % Yle 15 % Kaupallinen 8 % Miten paljon aikaa käytät tämän median parissa viikottain? TV 34 % Yle 16 % Maksulliset TV-palvelut 16 % Kaupallinen 11 %

6 10 M AIKUISET M AIKUISET 11 MOTIIVIT MEDIAKÄYTÖLLE Medioiden tärkein rooli 50+-vuotiaille on ajanviete, kuten se on nuoremmillekin. Ainoastaan sanomalehti merkitsee tälle kohderyhmälle kaikkea muuta kuin ajanvietettä. SANOMALEHDET Tietoa ajankohtaisista asioista 75 % Ajankohtaisuus 59 % Paljon asiaa 44 % Tapa/tottumus 43 % Hyödyllisyys 38 % SOSIAALINEN MEDIA Ajanviete 43 % Tietoa ajankohtaisista asioista 25 % Viihdyttävyys 32 % Antaa mahdollisuuden kokea muiden ihmisten elämää 25 % Päivittyy sisällötään usein 21 % Ilmaisuus 21 % AIKAKAUSLEHDET Ajanviete 45 % Tietoa kiinnostuksen kohteista 37 % Tietoa ajankohtaisista asioista 33 % Viihdyttävyys 29 % Hyödyllisyys 24 % TV Ajanviete 67 % Tietoa ajankohtaisista asioista 58 % Viihdyttävyys 55 % Ajankohtaisuus 46 % Rentouttavuus 35 % RADIO Ajanviete 61 % Viihdyttävyys 49 % Tietoa ajankohtaisista asioista 43 % Ajankohtaisuus 41 % Tapa 31 % Sanomalehti on 50+-vuotiaille usein aamurutiini, jota ilman ei voi elää. Toisin kuin muiden medioiden, sanomalehden ei tarvitse missään määrin viihdyttää tai olla ajanvietettä. Ennemmin sanomalehden lukeminen on tälle kohderyhmälle jopa velvollisuus. Aikakauslehti merkitsee 50+-vuotiaille tietoa ja hyötyä helposti nautittavassa paketissa. Se tarjoaa medioista parhaiten tietoa omista kiinnostuksen kohteista, kuten harrastuksista ja oman ikäryhmän asioista. Aikakauslehdessä arvostetaan myös mukaan otettavuutta (tätä arvostavat erityisesti 50+naiset) mobiilisti kun vastaavia sisältöjä ei tässä kohderyhmässä juuri lueta. Iltapäivälehtiä luetaan ennen kaikkea ajanvietteenä ja viihteenä. Kaiken kaikkiaan iltapäivälehdet palvelevat hieman harvempia tarpeita kuin muut mediat. Iltapäivälehtiä ei koeta kovin rentouttavina, vaikka ne ovatkin ajanvietettä: tämä saattaa johtua siitä, että netissä lukemista ei koeta rentouttavana. Televisiossa 50+-vuotiaille yhdistyvät vahvasti ajanviete ja ajankohtaiset asiat. Televisio koetaan medioista kaikkein rentouttavimpana ja viihdyttävimpänä. Sen tarjoamaa sisältöä on helppo ottaa vastaan: Ei tarvitse tehdä itse mitään. Radiota seurataan melko samankaltaisista syistä kuin televisiota, kuitenkin radion seuraamisen osalta vahvemmin nousee esille tapakäyttäytyminen syynä median seuraamiselle. Radio ei tarkoita yhtä monelle rentoutumista, vaikka se onkin viihdettä: radio on usein taustamediana. Internet koetaan tässä ikäryhmässä usein hyötymediaksi. Se (TV) on viihdykettä ja ajankulua. Nainen, 66, eläkkeellä Musta sanomalehti kuuluu paperisena, mä en tiedä miksi se on. Iltasanomien nettisivujen lukeminen taas on melkein viihdettä. Tokihan siellä on sitä asiaakin, mutta enemmän se on viihdettä. Nainen, 66, eläkkeellä Kyllähän aikakauslehti on viihdykettä, vaikka asiaa mä sieltä luen. Nainen, 66, eläkkeellä Aikakauslehdet on hyvää vastapainoa uutisvirran seuraamiselle. Niissä on laaja kirjo juttuja laidasta laitaan: ruokaa, viiniä, kulttuuria, henkilöhaastatteluja Mies, 62, työssäkäyvä Kyllä mä ihan säännöllisesti luen iltaisin ihan koko lehden, oikein lukemalla luen sen lehden. (Iltapäivälehden saitista) Nainen, 66, eläkkeellä Se on mulle melkein refleksi: mulla pitää olla aina radio auki Nainen, 69, eläkkeellä Nuorempiin ikäryhmiin verrattuna 50+-vuotiaiden mediakäytön motiiveissa korostuu kauttaaltaan kiinnostus saada tietoa ajankohtaisista asioista. 50+-vuotiaat haluavat saada kokonaisvaltaisen kuvan niin maailman, Suomen, kuin oman paikkakuntansa tapahtumista ja käyttävät tyypillisesti useita medioita saadakseen tietoa erilaisista näkökulmista. Erityisesti radion ja television seuraamisessa tieto ajankohtaisista asioista kiinnostaa enemmän kuin nuorempia: tämä näkyy myös siinä, että Ylen kanavia seurataan selvästi nuorempia tiiviimmin. Viihdyttävyys on myös olennainen syy seurata medioita, mutta se ei ole 50+-vuotiaille yhtä usein tärkeää kuin nuoremmille. Erityisesti tämä näkyy iltapäivälehtien seuraamisessa. Esimerkiksi turhien julkkisten elämän seuraaminen usein kummastuttaa niin televisiossa kuin lehdissä. Tämä ei silti tarkoita, että seurattaisiin ainoastaan tiukkaa asiaa: 50+-vuotiaatkin seuraavat mielellään myös suosikkisarjojaan ja -julkkiksiaan. Inspiraatiota 50+-vuotiaat eivät sen sijaan pääsääntöisesti medioista koe hakevansa, enemmin korostuu hyödyllisyys. Myöskään tiheä päivittyvyys ei ole kovin tärkeää, toisin kuin nuoremmille, joille se on jo ennemmin itsestäänselvyys.

7 12 M AIKUISET M AIKUISET 13 MEDIAAN KESKITTYMINEN KUN 50+ LUKEE AIKAKAUSLEHTEÄ Kun 50+ lukee sanomalehteä, on samaan aikaan käytössä Tälle kohderyhmälle on tyypillistä se, että mediaa kulutetaan varsin keskittyneesti. 49% Televisio 42 % Internet 5 % sosiaalinen media 2 % Radio 61 % Aikakauslehti 1 % Lukemiseen perustuvan median kanssa päällekkäin käytetään taustaääntä tuottavia televisiota tai radiota. Lukemiseen perustuvia ovat paitsi perinteinen printti eli aikakaus- ja sanomalehdet myös internet, sisältäen sosiaalisen median. Kolme neljästä aikuisesta keskittyy aikakauslehteen sitä lukiessaan. 50+-vuotiaat ovat tunnollisia mediankuluttajia ja haluavat syventyä kunnolla esimerkiksi suosikkilehteensä tai televisio-ohjelmaansa. Seurattu sisältö on myös usein asiapitoista, joten toiseen vastaavanlaiseen sisältöön samaan aikaan keskittyminen voisi olla hankalaa. Aikuisilla ei myöskään ole tarvetta lievittää tylsistymistään ärsykevirralla tai saada jatkuvaa päivitystä maailman tilanteesta. Telkkarista tietenki tulee jotain dokumentteja ja filmejä tulee katottua Siellä on sentään loppujen lopuks uutiset ja kaikki tulee kerralla. Onhan se tottumuskysymyskin, se on taustalla auki, ei tartte mitään tehä. Mies, 63 Mul on melkein lehti tai kirja sylissä ja mainoskatkolla mä melkein luen. Jos on joku semmonen mikä ei niin kiinnosta, keskityn lukemiseen. Nainen, 66, eläkkeellä Televisio Radio 6% Internet 4% Sosiaalinen media Sanomalehti Kun käytät seuraavaa mediaa, mitä muuta käytät samanaikaisesti? katsoo televisiota, on samaan aikaan käytössä internet 46 % sosiaalinen media 22 % sanomalehti 35 % aikakauslehti 37 % on internetissä, on samaan aikaan käytössä televisio 49% radio 58% on somessa, on samaan aikaan käytössä televisio 49% radio 51% muu internet 31% 74% 50+ MEDIANKÄYTTÖ ON KESKITTYNYTTÄ 2% 4% 5% 5% 8% 24% 16% 15% 69% 69% 72% 18% 18% 15% 49% 10% 24% 6 16% 16% 20% 59% Käytän yhtä aikaa toisen median kanssa, keskittyen enemmän toiseen mediaan. Käytän yhtä aikaa toisen median kanssa, keskittyen tasapuolisesti molempiin. Käytän yhtä aikaa toisen median kanssa, keskittyen enemmän tähän mediaan. Netissä on niin niinku kiinni siihen. Jossain vaiheessa meillä tietsikka hajos eikä saanu yhteyttä. Se oli ihan hirveetä. Kyllä sitä on hyvin orjuuttanu ittensä netin käyttöön. Nainen, 50 Tietokoneeseen keskityn enemmän [kuin televisioon]. Mut sit mulla on se yks tunti, jolloin laitan tietokoneen kiinni, ettei se häiritse ja keskityn television katseluun. Nainen, 50, työssäkäyvä 50+-vuotiailla on eri medioille arjessa usein omat vakiintunet paikkansa ja roolinsa, eikä heillä ole tarvetta limittää niitä keskenään. Esimerkiksi sanomalehti on välttämätön aamurutiini keittiön pöydän ääressä, aikakauslehti voi olla mukana sängyssä tai matkalla ja televisio on illan rentoutumishetki sohvalla. Toisaalta osa aikuisista saattaa pitää televisiota auki taustalla ikään kuin varalla muita medioita käyttäessä, koska haluaa imeä tietoa monesta kanavasta. Televisio merkitsee usein 50+-vuotiaille myös yhteistä jaettua todellisuutta, siinä missä sosiaalinen media on sitä nuoremmille. Kun televisio on päällä, maailma on läsnä. Lisäksi televisio voi aamulla täydentää lehden lukemista ajankohtaisilla säätiedoilla ja radio paikallisuutisilla. Myös äänen kuuntelu miellyttää. Aikakauslehti Sanomalehti Televisio Radio Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tapaasi käyttää/seurata tätä mediaa? Internet Sosiaalinen media En käytä mitään muuta mediaa yhtäaikaisesti. Sosiaalisen median kanssa päällekkäin käytetään jossain määrin muuta internetsisältöä, mutta toisin päin yhtälö ei toimikaan. Sosiaalinen media ei olekaan 50+-kohderyhmälle paikka, jossa omaa elämää ja päivittäisiä kokemuksia jaetaan, vaan paikka jossa aikuiset yrittävät pysyä muun maailman elämässä mukana ja ajan tasalla. Some siis ohjaa heitä muualle, mutta muualla internetissä vastaan tuleva sisältö ei houkuta heitä jakamaan sitä somessa. Myös internetiä käytetään usein erillään muista medioista. Keskittyminen asiaan näkyy myös tavassa, jolla moni 50+ -ikäinen käyttää nettiä. Siihen saattaa myös olla täysin käytännön sanelema syy: tietokone on monella vanhemmalla henkilöllä sijoitettu eri huoneeseen kuin esimerkiksi televisio tai ruokapöytä. Monet eivät toisaalta ole tottuneet käyttämään tai heille ei ole tullut mieleensä käyttää tietokonetta samaan aikaan muun mediakäytön kanssa. Tällaiset tekemiset ovat heille erillisiä tapahtumia.

8 14 M AIKUISET M AIKUISET 15 AIKUISET SOMESSA Kolmella viidestä aikuisesta on käytössään älypuhelin (60%). Kahdella viidestä on käytössään tabletti (44%). 50+-kohderyhmä on siis teknisesti hyvin mukana mobiilitrendissä. 61% ystävien kanssa kommunikoiminen 51% muiden elämässä mukana pysyminen 47% sisältöjen seuraaminen 22% tuo esille mielipiteitä 18% jakaa omaa elämää 74% sisältöjen seuraaminen 12% kommunikoiminen erilaisten ihmisten (ei-tuttujen) kanssa 12% uuden oppiminen SOMEA KUUKAUSITTAIN KÄYTTÄVIEN KANAVAT KUUKAUSITTAISESSA KÄYTÖSSÄ Koko väestö % sisältöjen seuraaminen 22% inspiraatio 14% sisällön jakaminen 59% sisältöjen seuraaminen 21% omien mielipiteiden esiintuominen (M50+ 31%)* 19% muiden elämässä mukana pysyminen Naiset % Miehet 50+ *Twitter: tuo esiin omia mielipiteitä M ikäryhmissä: M50-54: 46% M55-59: 34% M60-64: 22% 5 48% 45% 48% 31% 30% 32% 12% 1 10% 10% 8% 9% 7% Sosiaalista mediaa käytetään tässä ikäryhmässä ennen kaikkea sisältöjen seuraamiseen ja ystävien kanssa kommunikointiin. Sosiaalinen media auttaa tätä kohderyhmää pysymään sekä ajan tasalla että mukana muiden elämässä. Aina taskussa kulkevaa tapaa somesta ei pääsääntöisesti kuitenkaan ole 50+-vuotiaille muodostunut. 50+-vuotiaat kokevat kaiken kaikkiaan, että heillä on vähemmän syitä käyttää sosiaalista mediaa. Pääsääntöisesti somea ei pidetä erityisen viihdyttävänä: poikkeuksena ovat vuotiaat naiset, jotka viihtyvätkin somessa viikoittain kaksi kertaa kauemmin kuin ikäisensä miehet tai 55+ vuotiaat koko ryhmänä. Käyntitiheydessä ei kuitenkaan ole kovin suuria eroja miehet pitävät mm. Facebookia tapana verkostoitua ja jakaa mielipiteitä. 15% 7% 6% 9% Kysymys kysytty niiltä, jotka vastasivat käyttävänsä sosiaalista mediaa kuukausittain. Prosentit koko väestöstä/ kohderyhmästä. 1 5% 5% 5% 8% 2% Some Musta se vähän vaikuttaa keskenkasvuiselta, mutta tietenkin sieltä neuvoja saa. Matkaneuvoja on tullu luettua ja lääkärijuttuja. Oon mä sinne joskus heittäny jonku herjan, kapuloita vähän persujen juttuihin. Mies, 63 1% Facebookissa on hyvä, että pääsee jakaan jonkun asian isommalle joukolle. Ja sen pystyy myös määritteleen, pääseekö sen vaan kaverit lukeen vai kaikki. Nainen, 50 En pidä Facebook-profiilia mitenkään tarpeellisena. Ketä kiinnostaa, että kuka tekee mitäkin yksityiskohtaa. Sitä mä luulen että on aika paljon. Nainen, 69, eläkkeellä Twitterissä on hyvää interaktiivisuus, voi vaikka seurata tapahtumassa, mitä ajatuksia yleisössä liikkuu. Mies, 62, työssäkäyvä Tarvitsisi opetella lukemaan juttuja netistä, mutta olen niin epätekninen ihminen. Pitäis olla personal trainer. Olen aika mestari säheltämään. Nainen, 63, työssäkäyvä Haahuilen kuin kielitaidoton ummikko pitäisi olla somekummi. Nainen, vuotiaita kiinnostaa nuorempia vähemmän oman elämänsä tapahtumien jakaminen sosiaalisessa mediassa. Myöskään muiden tekemien sisältöjen jakaminen ei innosta tätä ikäryhmää yhtä paljon kuin nuorempia. Sen sijaan 50+-ikäryhmän asiahakuisempi mediankulutus näkyy myös somessa: tekstipohjaiset Suomi24 ja Twitter vetoavat tähän ryhmään enemmän kuin kuvapohjaiset Instagram ja Pinterest. 50+ miehet, ja erityisesti vielä työelämässä olevat v. miehet, ovatkin Twitter-käyttäjistä aktiivisimpia omien mielipiteiden esiintuojia. 5 yli 50-vuotiaista suomalaisista ei ainakaan koe käyttävänsä sosiaalista mediaa säännöllisesti. Osalle sosiaalinen media käsitteenä ja eri kanavien tarkoitus on vielä häilyvää. Osa kohderyhmästä haluaisi kovasti elää mukana ajassa somen kautta, mutta teknisen osaamisen ja netiketin tuntemisen puute on esteenä osallistumiselle. Facebookista ulkopuolelle jääminen voidaan kokea jopa ahdistavana, koska oletetaan jäätävän paitsi jostain hyödyllisestä ja kiinnostavasta. Toisaalta on myös niitä 50+-vuotiaita, jotka kokevat somen itselleen tarpeettomana. Usein vierastetaan oman elämän yksityiskohtien jakamista ja itsensä esille tuomista netissä. Tämä kohderyhmä kokeekin, että somessa jaetaan myös turhaa tietoa, se on live-tapahtumissa turha ja vie keskittymistä. Positiivisena asiana somessa taas nähdään sen interaktiivisuus ja mahdollisuus saada nopeasti tietoa omista kiinnostuksen kohteista ja harrastuksista. Koska kyseessä on kuitenkin sosiaalinen media, 50+-ikäisten omat sosiaaliset viiteryhmät vaikuttavat vahvasti siihen, mihin somen kanaviin he liittyvät ja mitä niissä tehdään tämä koskee myös nuorempia kohderyhmiä.

9 16 M AIKUISET M AIKUISET 17 MAINONNAN KYKY 50+ AKTIVOITUU OSTOKSILLE AIKAKAUSLEHDESSÄ NÄKEMÄNSÄ MAINONNAN PERUSTEELLA 50+ Naiset 50+ AKTIVOIDA OSTOKSILLE 35% 27% 29% 29% Miehet 50+ Vaikka 50+-kohderyhmä ei usein pysty samaistumaan mainonnassa näkemiinsä nuoriin ihmisiin on mainonnalla muita keinoja aktivoida tämäkin kohderyhmä ostoksille. 18% 21% 15% 24% 19% 14% 20% 8% 19% 22% 16% 17% 2 20% 10% 10% 19% KÄYTTÄNYT ALENNUSKOODIA 2% 1% 4% 5% 4% LISÄTIETOA VERKOSTA Internet 30 % Sanomalehti 26 % Aikakauslehti 22 % VIERAILLUT LIIKKEESSÄ Sanomalehti 29 % Aikakauslehti 13 % Televisio 13 % Kosmetiikka (hygienia, hiustenhoito, meikit jne. ) Vaatteet/ jalkineet Matkailu Hyvinvointi/ terveys/ lääkkeet Elintarvikkeet Rakentaminen/ remontointi Sisustaminen Autot, moottoriajoneuvot Lääketieteelliset palvelut (esim. yksityiset lääkäriasemat, kauneuskirurgia) Aikakauslehti 29% Sanomalehti 26 % MAINONTA AIKAKAUSLEHDESSÄ AKTIVOI 50+ VERKKOON JA KÄYTTÄMÄÄN ALENNUSKUPONKEJA 50+ Naiset % 3 Miehet 50+ KÄYNYT WWW-OSOITTEESSA Sanomalehti 18 % Aikakauslehti 15 % Internet 14 % OSTANUT VERKKOKAUPASTA Internet 9 % Aikakauslehti 8 % OSTANUT LIIKKEESTÄ Sanomalehti 36 % Televisio 24 % Aikakauslehti 20 % 24% 18% 16% 21% 1 12% 14% 22% 24% 19% 6% 9% 2% 8% 6% 20% 20% 19% Sanomalehti 6 % Millä tavoin mainonta on aktivoinut sinua ostoksille? Valitse listasta kaikki ne tavat, joilla olet joskus reagoinut tässä mediassa olleeseen mainontaan. Mediakäytön motiiveissakin esille nouseva ajankohtaisuus ja ajankohtainen tieto on suuressa roolissa sanomalehtimainonnassa, joka usein saakin tämän kohderyhmän tavalla tai toisella vietyä lähemmäs ostotapahtumaa. Myös aikakauslehdet aktivoivat tätä kohderyhmää erittäin hyvin. Mainonta aikakauslehdissä aktivoi 50+-kohderyhmää verkkoon aivan samalla tavalla kuin internet. Nähtyään mainontaa aikakauslehdissä he menevät verkkoon hakemaan lisätietoa, mainoksessa mainittuun verkko-osoitteeseen sekä ostoksille verkkokauppaan aivan samassa suhteessa kuin jos olisivat nähneet mainontaa internetissä itsessään. Mikään muu media ei ohjaa tätä kohderyhmää yhtä laajalla tavalla verkkoon. Alennuskoodit ja -kupongit toimivat parhaiten printtimainonnassa. Printti, sekä sanoma- että aikakauslehti, myös ohjaavat tätä kohderyhmää parhaiten kivijalkaan, sekä tutustumaan että ostoksille. Sosiaalinen media ei vielä toimi tämän kohderyhmän aktivoimisessa. Sosiaalisessa mediassa mukana olemisen sykli on tällä kohderyhmällä nuorempia kohderyhmiä hitaampi eikä sosiaalisen median kyky ohjata heitä eteenpäin ole sekään kovin korkea. MINKÄ TOIMIALAN MAINONTA TOIMII MISSÄKIN MEDIASSA Eri toimialojen mainonta toimii eri tavalla eri medioissa. Mitään yhtä ohjetta sille, millä tavoin tehdä aktivoivaa mainontaa 50+-kohderyhmälle ei voida antaa. Aikakauslehdissä parhaiten aktivoi matkailumainonta, joka on saanut joka neljännen 50+-ikäisen ostoksille. Etenkin matkailumainonta aikakauslehdissä on puhutellut miehiä. Joka viidettä on aktivoinut vaatteiden ja jalkineiden mainonta, naisista lähes joka kolmas on mennyt ostoksille nähtyään tätä mainontaa aikakauslehdessä. Kosmetiikka- ja elintarvikemainonta ovat nekin aktivoineet aikakauslehdissä erityisesti naisia. Sanomalehdissä ostoksille vie erityisesti elintarvikemainonta ja vaatteiden sekä jalkineiden mainonta. Televisiossa parhaiten ostoksille aktivoivana toimii elintarvikemainonta.

10 18 M AIKUISET M AIKUISET 19 MAINONTA HOUKUTTELEE KIVIJALKAAN Paras toimiala ohjaamaan 50+ -kohderyhmää verkkoon hakemaan lisätietoa on matkailu, joka on saanut kaksi viidestä tekemään niin. Myös rakentaminen/remontointi, hyvinvointi/terveys/lääkkeet sekä automainonta on ohjannut verkkoon lisätiedon perään. Mainoksessa mainittuun verkko-osoitteeseen tätä kohderyhmää ohjaa parhaiten matkailumainonta. Muiden toimialojen osalta suoraan annettuun verkko-osoitteeseen ohjaaminen on heikkoa. Minkään toimialan mainonta ei saa tätä kohderyhmää kovin usein ostamaan suoraan verkkokaupasta. Parhaiten tässä onnistuu matkailumainonta, joka on saanut yhden kymmenestä ostamaan verkkokaupasta. Kivijalkaan ohjaaminen on sen sijaan onnistunut mainonnalta paljon paremmin. Kaksi viidestä 50+-kohderyhmään kuuluvasta on mennyt elintarvikemainonnan ohjaamana kauppaan, sisustamisen mainonta on ohjannut liikkeeseen joka kolmannen ja vaatteiden/jalkineiden sekä rakentamisen/remontoinnin mainonta joka neljännen. Paitsi vierailemaan kivijalkamyymälässä tai liikkeessä aktivoi elintarvikemainonta myös ostamaan; kaksi viidestä on myös ostanut elintarvikkeita mainonnan perusteella. Myös rakentamisen/remontoinnin, vaatteiden/jalkineiden sekä sisustamisen mainonta on saanut enemmän kuin joka viidennen ostamaan jotain liikkeestä. YSTÄVÄT Matkailu 25 % Kosmetiikka 14 % Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 11 % Elintarvikkeet 10 % Rakentaminen, remontointi 10 % Autot 10 % Lääketieteelliset palvelut 9 % Sisustaminen 9 % Vaatteet, jalkineet 8 % MYYJÄT Vaatteet, jalkineet 39 % Rakentaminen, remontointi 25 % Kosmetiikka 24 % Sisustaminen 22 % Elintarvikkeet 21 % Autot 20 % Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 19 % Matkailu 3 % MAINONTA MEDIASSA Elintarvikkeet 28 % (SM 29%) Sisustaminen 17 % Matkailu 16 % Vaatteet, jalkineet 14 % Rakentaminen, remontointi 14 % Kosmetiikka 12 % Autot 11 % Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 11 % Lääketieteelliset palvelut 7 % Mitkä kaikki seuraavista vaikuttavat päätökseesi, kun olet tekemässä hankintoja? MAINOSTAJAN OMAT SIVUT Matkailu 25 % Rakentaminen, remontointi 11 % Sisustaminen 11 % Autot 10 % Vaatteet, jalkineet 8 % Kosmetiikka 7 % Elintarvikkeet 7 % Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 7 % Lääketieteelliset palvelut 7 %

11 20 M AIKUISET M AIKUISET 21 KUKA VAIKUTTAA OSTOPÄÄTÖKSIIN MAINONNAN OHELLA Yli 50-vuotiaat kuuntelevat ostopäätöksiä tehdessään vähemmän muiden kokemuksia kuin nuoremmat ikäryhmät. Tässä näkyy hankittu elämänkokemus ja varmuus siitä, että tietää jo itse mitä haluaa. Ystävät ja kaverit vaikuttavat tässä ikäryhmässä erityisesti matkailun ostopäätöksiin. Matkailuun liittyvien ostopäätösten osalta nousevat myös mainostajan omien nettisivujen vaikutus sekä jossain määrin netin keskustelupalstat. Myyjillä on vaikutusta kosmetiikan (myös hygieniatuotteitten ja hiustenhoidon) ostopäätöksissä, elintarvikkeiden osalta sekä rakentamisen/remontoinnin ostopäätöksissä. Rakentamisen ja remontoinnin osalta myös messut ja tapahtumat vaikuttavat enemmän kuin millään muulla toimialalla. Kaupan nettisivut vaikuttavat lähinnä elintarvikkeitten ostopäätöksiin. Elintarvikkeitten osalta mediamainonta ja suoramainonta vaikuttavat ostopäätöksiin eniten. 39% Ystävät/kaverit Myyjä kaupassa/liikkeessä Netin keskustelupalstat Mainostajan omat nettisivut 29% 28% Kaupan nettisivut Tapahtumat, messut 24% 25% 25% 25% Mainonta mediassa 19% 21% 22% 20% Suoramainonta 14% 12% 8% 8% 7% 6% 4% 2% 1% 9% 8% 4% 14% 10% 7% 16% 8% 5% 7% 4% 6% 10% 17% 7% 1% 10% 10% 14%14% 1 9% 2% 10% 17% 15% 10% 10% 7% 7% 4% 9% 7% 7% 4% 4% 1% 1% 1% Kosmetiikka (hygienia, hiustenhoito, meikit jne.) Vaatteet/jalkineet Matkailu Hyvinvointi/terveys/ lääkkeet Mitkä kaikki seuraavista vaikuttavat päätökseesi, kun olet tekemässä hankintoja? Elintarvikkeet Rakentaminen/ remontointi Sisustaminen Autot/ moottoriajoneuvot Lääketieteelliset palvelut (esim. yksityiset lääkäriasemat, kauneuskirurgia)

12 22 M AIKUISET M AIKUISET 23 SUHDE MAINONTAAN Suomen 2,2 miljoonasta yli 50-vuotiaasta keskimäärin vain joka viides kokee, että mainonta missään mediassa on tarkoitettu juuri heille. Tämä tarkoittaa, että he eivät näe itseään mainoksissa eivätkä voi samaistua mainonnassa esitettyihin tilanteisiin. 80% AIKUISISTA KOKEE, ETTEI MAINONTAA SUUNNATA HEILLE Kaikki % 37% 39% 27% 19% 24% 19% 22% 20% 17% 18% 16% 15% 22% 15% 30% 22% 2 26% 26% 19% Aikakauslehti (painettu) Aikakauslehti (digitaalinen eli netti, tablet, mobiili) Sanomalehti (painettu) Sanomalehti (digitaalinen eli netti, tablet, mobiili) Iltapäivälehti (painettu) Iltapäivälehti (digitaalinen eli netti, tablet, mobiili) Radio kaupallinen (myös netti, mobiili) Televisio kaupallinen (myös netti, mobiili) Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Instagram tms.) Blogit Muu internet Koetko, että eri medioissa oleva mainonta on sinulle suunnattua? Kyllä-vastaukset. Media, jossa mainonta on tämän kohderyhmän mielestä suunnattu eniten myös heille, on sanomalehti. Sanomalehtimainonta tarjoaa tyypillisesti ihmiskuvien ja imagonrakennuksen sijaan lähinnä informaatiota ostopaikoista ja päivän hinnoista. Kaksi viidestä 50 vuotta täyttäneestä kokee myös, että he eivät näe mainonnassa riittävästi itsensä ikäisiä ihmisiä. Etenkin naiset kokevat mainonnan ihmiskuvat näin. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän omanikäisiä ihmisiä mainonnassa nähdään. Tämän kysymyksen osalta vaihtelua eri mediaryhmien välillä ei juuri ole.

13 24 M AIKUISET M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN 25 MITEN MAINOSTAA AIKUISILLE Millaisia ovat elämänkokemusta omaavat kuluttajat? Millaisesta mainonnasta he pitävät, millaisesta eivät? Miten ikäryhmälle 50+ tulisi mainostaa? Selvitimme semioottiskvalitatiivisella tutkimuksella ikäryhmän mieltymykset ja ajatukset siitä, millaista mainontaa heille tulisi tehdä. HYVÄ MAINOS AIKUISTEN 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN A. SYVÄHAASTATTELUT 50+ -VUOTIAAT Etnografinen metodi: lukijat saivat selata lehtiä rauhassa ja kertoa vapaasti, mitä mainoksista mieleen tulee: vaikutelmia, mielipiteitä, reaktioita Oma Aika-lehteen oli sijoiteltu 60 kpl ikäryhmälle kohdistettuja mainoksia eri toimialoilta B. MAINOSTEN SEMIOOTTINEN ANALYYSI Millaiset värit, muodot, kompositiot ja toteutustavat vetoavat ikäryhmiin Millaiset tarinat ja myytit mainoksissa vetoavat I ORIENTOIVA KÄYTTÖARVOT II KERTOVA III MYYTTINEN NÄYTTÖARVOT IV SOVELTUVUUS PERUSARVOT Semioottinen analyysi selvittää viestintää erityisesti piilotajuisilla, myyttisillä ja symbolisilla tasoilla. Analyysin tuloksena saadaan selville mainosten viestimää arvomaailmaa.

14 26 M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN AITO, REALISTINEN 2. TAVALLISET IHMISET Tämän ikäiset kuluttajat toivovat mainonnalta luonnollisuutta, aitoutta ja realistisuutta; että ei maalailtaisi epätodellisen kaunista ihannemaailmaa, vaan esitettäisiin aitoja tilanteita ja aitoja ihmisiä, joihin voi samaistua kuluttajat toivovat mainoksiin tavallisen hyvännäköisiä ihmisiä. Mallit eivät saisi olla loisteliaan kauniita eikä sileiksi photoshopattuja mallinukkeja. Myös tuote tulisi kuvata realistisesti. Kaikenlainen liioittelu, ylisanat ja liirumlaarum ärsyttävät. Toivotaan asiallista tekstiä, josta käy ilmi riittävästi faktoja mainostettavasta tuotteesta. Varsinkin vanhimmat, yli 70-vuotiaat kuluttajat ovat kriittisiä tekstin ja kuvan lukijoita: joka sanan ja kuvan pitäisi olla 100% totta. Kiva että pyöreempi, normaalin kokoinen nainen, eikä oo vaatteilla ja meikeillä pilattu tätä. Mainoksiin toivotaan lähellä omaa ikää olevia ihmisiä, joissa eletty elämä saa kohtuullisesti näkyäkin. Julkkikset ovat ani harvoin lisäarvo tälle ikäryhmälle. He arvostavat eniten kaltaistensa suosituksia tuotteesta.

15 28 M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN TOTTA, EI LIIOITTELUA 4. INFORMATIIVINEN Tämä ikäryhmä on kasvanut aikana, jolloin kaikki mitä lehteen painettiin, oli totta niin opetettiin ja niin uskottiin silloin. Tämän ikäinen lukija haluaa oikeasti ottaa selvää asiasta, ennen kuin ostaa. Siksi hän kaipaa hieman enemmän informaatiota kuin mainoksissa yleensä tarjotaan. Siksi kaikenlainen liioittelu ja äkkimuutosten lupailu mainoksissa ärsyttää erityisesti iäkkäämpiä kuluttajia. Laihduttamisen tiedetään olevan vaikeaa ja nivelvaivojen kroonisia, ihmetemppuja ei ole olemassa, eikä sellaista saa mainoksessa luvata. Advertoriaaleja hieman vierastetaan juuri siksi, koska niissä uskotaan muunneltavan totuutta. Mainoksen pitää olla asiallinen, totta, ei liioittelua asian saa silti sanoa myös hauskasti. Mieluusti saa harrastaa huumorintajuista otetta, kunhan asia pysyy faktana. KYSY APTEEKISTA Glukosamiini Active pidä nivelesi liikkeessä * Kuvat kertovat hyvin, mitä sieltä saa ja tuossa on puhelinnumero, mistä kerrotaan lisää. Informaatio voi myös luoda tarpeen - ja ilman tarvetta ei tämänikäinen useinkaan osta. Mainoksessa tulisi selostaa oleelliset edut tuotteesta - ja varsinkin yhteystiedot, mistä voi kysyä lisää. Nettiosoite ei riitä, vaan myös puhelinnumero ja käyntiosoite tarvitaan. Voita Polar Loop -aktiivisuusranneke! itsehoitoapteekki.fi Glukosamiini Active on yhdistelmävalmiste aktiivisille i ill liikkujille. Se sisältää glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia sekä *C-vitamiinia, joka osallistuu nivelruston rakenneosien muodostumiseen. Glukosamiini Strong 800 mg Vahva ja täysin kasvipohjainen. Sopii myös kala- ja äyriäisallergisille sekä vegaaneille. Glukosamiini Combi Ikääntyvälle tuki- ja liikuntaelimistölle. Sisältää glukosamiinia sekä normaalille luuston terveydelle tärkeitä kalsiumia ja D3-vitamiinia. Lisätietoja numerosta ark. klo /2015 Orion on suomalainen avainlippuyritys. omaaikalehti.fi 49

16 30 M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN IKÄSENSITIIVINEN 6. NOSTALGINEN Haastateltavat toivovat mainoksiin enemmän oikean ikäisiä malleja ikäiset ovat jo taipuvaisia nostalgisoimaan. Kultainen nuoruus, muistot ja menneet vuosikymmenet vetoavat heihin. Sellaisia, joilla oikeasti on ryppyjä, joille oikeasti tulee harmaita hiuksia, jotka oikeasti kärsivät iän tuomista vaivoista. Mallit saavat olla hieman paranneltuja, mutta vain hieman. Eletyn elämän tulisi jossain määrin näkyä heidän olemuksestaan. Jos mainoksen malli on liian nuori tai vanha, lukija arvelee mainoksen kohdistetun eri ikäryhmälle. Vanhakaan ihminen (75+) ei kuitenkaan pidä itseään ihan niin vanhuksena kuin jotkut mainokset vanhat esittävät. Ikä tulee esittää myönteisessä valossa, vaan ei epärealistisesti ei myöskään inhorealistisesti. Ikä toivotaan otettavan huomioon myös kohteliaissa sanamuodoissa. Tämän ikäinen ei pidä siitä, jos häntä holhotaan tai pidetään tyhmänä. Nostalgia mun suosikkiradiokanava. Hyvää musaa vanhalta kunnon vinyyliaikakaudelta. Omaan nuoruuteen tai lapsuuteen liittyvät asiat ja tavarat huomataan mainoksesta heti. Ne ovatkin hyviä täkyjä saada lukija kiinnostumaan. Myös vanhat merkit kantavat mukanaan muistoja vanhoista ajoista: kuinka Domino-keksejä maisteltiin jo lapsina tai rapuja syötiin ensimmäistä kertaa Siljalla/Viking Linella.

17 32 M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN VALOISA, HYVÄT VÄRIT Tämän ikäiset ovat herkkiä valolle ja väreille. He reagoivat niihin voimakkaammin kuin keski-ikäiset (vaan eivät yhtä voimakkaasti kuin nuoret). He kaipaavat valoa ja kauniita värejä ihan fyysisesti. Lämpimät, värikkäät, mehevät värit, jotka kuitenkaan eivät ole räikeitä, tuntuisivat miellyttävän ikäryhmää 50+ eniten. Myös kauniit vaaleat, pehmeät pastellimaiset värit ovat hyvin pidettyjä. Kirkkaat, reippaat ja energiset värit miellyttävät sopivina annoksina. Sen sijaan liian synkkä, liian valju tai liian räikeä mainos torjutaan. 8. OMAPERÄINEN, VAAN EI OUTO Omaperäisyys on mainoksessa plussaa, ei kuitenkaan liika omaperäisyys. Idean pitää aueta nopeasti ja sen pitää olla positiivisia mielleyhtymiä tuottava. Tää on hauska, ryppyotsaisiahan me just ollaankin Liian outo, liian erilainen tai pitkää ajatuspolkua vaativa mainos torjutaan varsinkin vanhemmassa päässä ikähaitaria. Mainos pitää myös voida heti tunnistaa oikeaan toimialaan liittyväksi.

18 34 M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN SELKEÄ, HARMONINEN 10. TUTUN MERKIN TAKUU Kaikissa ikäryhmissä on nykyään tiukka selkeyden vaatimus. Mainoksessa tulee olla selkeä asettelu, ei liikaa tavaraa, eikä liian sekavasti. Ikäryhmällä 50+ on pitkä merkkihistoria takanaan, joitakin merkkejä he ovat käyttäneet jo yli 50 vuotta. Vaikka osa on kokeilunhaluisia kuluttajia, useimmilla on piintyneitä tapoja ja vakiomerkkejä runsaasti. Tälle ikäryhmälle on erityisen tärkeää, että selittävää leipätekstiä on tarpeeksi ja että se on tarpeeksi selvällä ja isolla tekstityypillä. He myös toivovat selkeää otsikkoa, joka kertoo jonkun oleellisen asian tuotteesta, ei turhaa lätinää. Väreiltään ja kompositioltaan mainoksen tulee olla miellyttävä ja harmoninen. Rauhallinen mainos. Miellyttävän pehmeä jotenkin. Vepsäläinen on laatua, korkeaa laatua, on aina ollut. Vakiomerkkeihin liittyy jo paljon muutakin kuin tuttu laatu: niihin liittyy monenlaisia muistoja eri elämänvaiheista. Tämä on merkeille arvokasta pääomaa, jota niiden kannattaisi hyödyntää kampanjoissa aika ajoin. Tavanomaisissakin mainoksissa merkkien logot kannattaa tuoda esiin riittävän näyttävästi. Uudet merkit pääsevät harkintaan, kun viestivät tarpeeksi isolla ja selkeästi ollakseen uskottavia ja kiinnostavia.

19 36 M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN 37 MILLAINEN SEMIOTIIKKA TOIMII 50+ -KOHDERYHMÄLLE 7. Harmonia Kompositio ja värit miellyttävät 8. Ihmissuhdetarinat Onnelliset parit Sukupolvien ketju 1. Nautiskelun värit Mehevät metsänvihreät Leppoisat loman turkoosit Lämpimät oranssit ja keltaiset 3. Turvalliset värit Luotettavat tummansiniset Varmat harmaat Maanläheiset ruskeat 5. Tuttu asettelu Perinteinen mainos 2/3 kuvaa, 1/3 tekstiä 2. Hoitavat värit Pehmeät pastellit Viattomat vaaleanvihreät Levolliset beessit 4. Reippaat värit Energiset kirkkaan punaiset Sähäkät siniset Aniliinit, violetit, keinovärit 6. Teksti tarpeeksi isolla Selkeät ja isot tekstityypit Ei negatekstejä 9. Elinvoimaisuuden tarinat Terveet, kauniit ja levänneet henkilöhahmot Tarinat täydestä elämästä 11. Ongelmanratkaisutarinat Tuotteen toiminnalliset lupaukset Ennen-jälkeen -tarinat 13. Fiksut termit Tyylikkäät termit Ikää ei alleviivatat Hienovarainen puhuttelu 10. Energian ja pystymisen tarinat Kuvissa jumppaamista, halonhakkuuta, soutamista, patikoimista Jaksaminen ja hyvä terveys liitetään tuotteeseen 12. Ikuisen sunnuntain myytti Loman tarina Arki on poissa Lepo, rauha, vapaus

20 38 M AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN YHTEENVETO: NÄIN MYYT AIKUISILLE TOTUUKSIA YLI VIISIKYMPPISISTÄ: Vanhemmiten sitä ei enää tee Ostavat tarpeeseen, eivät enää pelkästä shoppailunhalusta Luo tarve, tee selvä tarjous! Perustele tarve asiatiedolla. Hömppä ei pure, laita faktaa pöytään. Tarinoista tykätään, silti faktan pitää tulla esiin Kulutetaan mieluusti palveluja, koska tavaraa on jo talo täynnä Tarjoa palveluja, myös tavaran oheen: ipad-neuvontaa, asennuspalvelua yms. Tarjoa konkreettisesti: hinta, sisältö, aika, paikka Puhuttele fiksusti: Näytä sopivan ikäiseltä, lähesty kohteliaasti, käytä kauniita sanoja: konkari, aikuinen, seniori, ikääntyvä äläkä puhu ikävistä asioista suoraan. Tuo brändi isolla esiin, se on laadun tae Kotimaisuus on plussaa, avainlippu isommalla! tyhmyyksiä. (Paitsi viime perjantaina.) Yli viisikymppisiä on monenlaisia. Useimmiten ihan toisenlaisia kuin kuvittelisi. Siksi Oma Aika on monipuolinen, älykäs ja rohkea lehti, joka ottaa luulot pois ja antaa tilalle kiinnostavia juttuja ja ajankohtaista tietoa. Se on ylpeästi yli viisikymppisten äänitorvi. KUN TIEDÄT, MITÄ TAHDOT.

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen 50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen M aikuiset - tutkimuksen toteutus SYVÄHAASTATTELUT MEDIAKÄYTÖSTÄ Huhtikuu N=6 Naiset n= 3 Miehet n= 3 SYVÄHAASTATTELUT MAINONNASTA Huhti-toukokuu

Lisätiedot

Aikuisten mediakäyttö. Aikuiset somessa. Mainonta houkuttelee kivijalkaan. Miten mainostaa aikuisille

Aikuisten mediakäyttö. Aikuiset somessa. Mainonta houkuttelee kivijalkaan. Miten mainostaa aikuisille M AIKUISET OPAS MAINOSTAJALLE 50+ KOHDERYHMÄÄN 2 M AIKUISET M AIKUISET 3 4 Aikuisten maa 6 Aikuisten mediakäyttö 10 Motiivit mediakäytölle 12 Mediaan keskittyminen 14 Aikuiset somessa 16 Suhde mainontaan

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Kuluttajatrendit tutkimustiedon valossa

Kuluttajatrendit tutkimustiedon valossa Kuluttajatrendit tutkimustiedon valossa Mainostajat ja Kuluttajakäyttäytyminen 7.5.2013 WWW.KALEVA.FI Sisällys 1. Kohti kuluttajaymmärrystä 2. Kuluttaminen 3. Mediakäyttö WWW.KALEVA.FI Kohti kuluttajaymmärrystä

Lisätiedot

Magazine the Link to Online 30.9.2010

Magazine the Link to Online 30.9.2010 Magazine the Link to Online 30.9.2010 Magazine the Link to Online Eri medioiden kyky ohjata kuluttajia verkkoon Verkko-ostaminen ja aikakauslehdet osana ostoprosessia SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu Tutkimus

Lisätiedot

Kuka haluaa saada mainoksia ja kuka ei halua? Leeni Kiikkilä, tutkimuspäällikkö, Posti Oy

Kuka haluaa saada mainoksia ja kuka ei halua? Leeni Kiikkilä, tutkimuspäällikkö, Posti Oy Kuka haluaa saada mainoksia ja kuka ei halua? Leeni Kiikkilä, tutkimuspäällikkö, Posti Oy Esityksen sisältö ja tietolähteet Kuka haluaa ja kuka ei halua mainontaa? Kiinnostus seurata mainontaa eri kanavissa

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Kaupan liiton verkkokauppakoulutus Leena Poutanen 4.11.2014 Public Viestinnän sähköistyminen jatkuu 2 8.10.2013 Internal Itella Markkinointipalvelut/

Lisätiedot

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Kiloklubi.fi. SPOT-tutkimus Joulukuu 2013

Kiloklubi.fi. SPOT-tutkimus Joulukuu 2013 Kiloklubi.fi SPOT-tutkimus Joulukuu 2013 Vastaajien taustatiedot Sivustolla vierailutiheys Olen ensimmäistä kertaa 11% Kerran päivässä tai useammin 38% 69% 2-6 kertaa viikossa 13% 2 Noin kerran viikossa

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Eniten lukijoita tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan 2015. Lähde: KMT AL + total 2015 n=9 986, est.

Eniten lukijoita tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan 2015. Lähde: KMT AL + total 2015 n=9 986, est. Eniten lukijoita tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan 2015 Lähde: KMT AL + total 2015 n=9 986, est. 4 461 000 Kun halutaan tavoittaa mahdollisimman paljon tietystä aiheesta

Lisätiedot

Menaiset.fi. SPOT-tutkimus Joulukuu 2013

Menaiset.fi. SPOT-tutkimus Joulukuu 2013 Menaiset.fi SPOT-tutkimus Joulukuu 2013 Vastaajien taustatiedot Sivustolla vierailutiheys Olen ensimmäistä kertaa Kerran päivässä tai useammin 13% 11% 12% 38% 2-6 kertaa viikossa 25% 36% Noin kerran viikossa

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Nettisivustojen profiilimittaus. Golfpiste.com

Nettisivustojen profiilimittaus. Golfpiste.com Nettisivustojen profiilimittaus Golfpiste.com 2 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Golfpiste.com sivun profiilitutkimus huhtikuussa 2009 Tutkittiin sivun kävijäprofiilia pop up tutkimuksena Tuloksia verrataan

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Mainoskatko. Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa!

Mainoskatko. Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa! Mainoskatko Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa! Mari Männistö & Emma Alftan Toimialapäivä 24.5.2012 Tampere Kuka lukee kirjoja? Kenelle me markkinoimme?

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Tuotetieto- ja markkinointikanaviin suhtautuminen

Tuotetieto- ja markkinointikanaviin suhtautuminen LIITE () 2..07 Kanavapreferenssien jakaumakuvat ja esimerkkejä kuluttajien omin sanoin esittämistä perusteluista eri kanavien mieluisuudelle ja epämieluisuudelle Liite. Kuvat mainoskanavien mieluisuudesta

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 6/2012 28.6.2012 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Television,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu Tiina Laisi-Puheloinen Muutama sana Oikotiestä Oikotie.fi:n tavoitteena on olla suomalaisten tärkein asunto-, auto- ja työelämän palvelu. Tavoitamme

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013 Metro.fi Kävijäprofiili Tammikuu 2013 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Metro.fi-sivustolla 7.1. 20.1.2013. Vastauksia tutkimukseen kerättiin 300 kappaletta, ja vastausprosentti

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master DNA Tutkimus mökkeilijöiden netinkäytöstä Place client logo here in Slide Master Tutkimuksen menetelmä ja toteutus Tiedonkeruu ja näyte: n=1005 online-haastattelua

Lisätiedot

Mainosvuosi 2014. Mainosvuosi 2014 TNS

Mainosvuosi 2014. Mainosvuosi 2014 TNS Mainosvuosi 2014 Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys Milj. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Muutos-% 6,5 6,4 10 3,3 3,7 4,8 3,7 1,7 5-2,9-2,6 0-8,1-5 -10-15,8-15 1150 1189 1236

Lisätiedot

HS Android tabletsovelluksen. profiilitutkimus. Kesäkuu 2014

HS Android tabletsovelluksen. profiilitutkimus. Kesäkuu 2014 HS Android tabletsovelluksen profiilitutkimus Kesäkuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tässä raportissa esitellään tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS Android

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sanoma & TNS Gallup helmimaaliskuussa 2016 Vastaajia 1286 Sisältö Älylaitteiden omistus

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Semioottinen brändäys, ruoka esimerkkinä

Semioottinen brändäys, ruoka esimerkkinä Semioottinen brändäys, ruoka esimerkkinä Vaula Norrena/ 1 Kulutuksen symbolifunktio Merkkituote eli brändi kantaa mukanaan kokonaista maailmankuvaa, arvoja joita kulutamme yhtä lailla kuin kulutamme itse

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Helsingin Sanomat Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Pohjoismaiden suurin painettu sanomalehti tavoittaa päivittäin 742 000 ja viikoittain yli miljoona lukijaa. Laatujournalismin edelläkävijä,

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään TNS Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään Radiomedia, Radiomainonnan Huomioarvotutkimus Viikko 6 / Helmikuu 2010 Tämän tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013 Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys 2002-2013 Milj. Euroa Muutos-% 1600 1400 1200 1000 2,5 6,5 3,3 3,7 6,4 1,7 4,8 3,7-2,9 10 5 0 800 600 400 200 0-15,8 1079 1150 1189 1236 1315 1500

Lisätiedot

Monimediaisuus ja vuorovaikutus

Monimediaisuus ja vuorovaikutus Monimediaisuus ja vuorovaikutus (2ivistelmä esityksen kalvoista) Aki Kekäläinen, pääsuunni;elija Yle Uu2s- ja ajankohtaistoiminta NeA- ja mobiilikehitys Yle ennen neaaikaa Mediat: radio, TV ja teksti-tv

Lisätiedot

+18 % Mediafakta 2013 9/2013

+18 % Mediafakta 2013 9/2013 Lukijamäärän kasvu +18 Mediafakta 2013 9/2013 Levikki ja lukijamäärä Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 79 000 Vuonna 2013 ilmestyy 10 numeroa. Levikki 15 834 kpl + osoitteellinen lisäjakelu Suomen 7

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI - TUTKIMUKSEN ESITTELY JA TARJOUS

SISÄLTÖMARKKINOINTI - TUTKIMUKSEN ESITTELY JA TARJOUS OLETKO POHTINUT...Mitä kuluttajat odottavat yrityksiltä verkossa?...miten sisältömarkkinointia kannattaa tehdä?...entä kaipaatko välineitä eri sisältötyyppien hyödyntämiseen? SISÄLTÖMARKKINOINTI - TUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Ostokäyttäytymisen muutos ja sähköisen markkinoinnin perusteet. Theodor Arhio, Sisältöjohtaja, TBWA\Helsinki

Ostokäyttäytymisen muutos ja sähköisen markkinoinnin perusteet. Theodor Arhio, Sisältöjohtaja, TBWA\Helsinki Ostokäyttäytymisen muutos ja sähköisen markkinoinnin perusteet Theodor Arhio, Sisältöjohtaja, TBWA\Helsinki Theodor Arhio CONTENT DIRECTOR, TBWA\HELSINKI Yli 13 vuoden kokemus markkinoinnista ja palvelunkehityksestä

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

SISÄLLYS. Tutkimus pähkinänkuoressa. Yhteenveto. Suuri Blogitutkimus Sisällysluettelo. OSA 1: Blogien lukeminen. OSA 3: Blogimaailman kaupallistuminen

SISÄLLYS. Tutkimus pähkinänkuoressa. Yhteenveto. Suuri Blogitutkimus Sisällysluettelo. OSA 1: Blogien lukeminen. OSA 3: Blogimaailman kaupallistuminen Suuri Blogitutkimus Sisällysluettelo SISÄLLYS Tutkimus pähkinänkuoressa OSA 1: Blogien lukeminen OSA 2: Blogit mediakulutuksen muutoksessa OSA 3: Blogimaailman kaupallistuminen OSA 4: Toimiva blogiyhteistyö

Lisätiedot

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen Nimi syntymäaika kotipaikka Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen Vastaa kysymyksiin ohjeen mukaan. Aikaa on klo 13-16. Poistua saa aikaisintaan klo 13.30. Valintakokeen pisteytys ensimmäinen hakutoive:

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle?

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? SOME-INFO 16.11.2015 Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? TOIVEET PÄIVÄN TILAISUUDESTA! Maaseutukuriirin SOME-kyselyyn tuli yhteensä 20 vastausta. Kaikilla vastanneilla organisaatiolla

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014 Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Helsingin Sanomien mobiilipalvelussa 16.1.-30.1.2014 välisenä aikana. Tutkimukseen

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Mainosvuosi 2008. Kirsi Maste

Mainosvuosi 2008. Kirsi Maste Mainosvuosi 2008 Kirsi Maste Agenda 1. Mainonnan kokonaiskehitys Mainosvuosi 2008 2. Media- ja toimialaryhmät Kalastajatorppa 3. Merkkimainonta 4. Toimialat 5. Mainostajat ja mediat 6. Yhteenveto Kirsi

Lisätiedot

DNA Digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus. Yhteenveto medialle

DNA Digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus. Yhteenveto medialle DNA Digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus Yhteenveto medialle 1 Tutkimusmenetelmä ja tiedonkeruu Kohderyhmä Näyte Tiedonkeruu Suomalaiset 15 4-vuotiaat Kohderyhmään kuuluvat vastaajat rekrytoitiin

Lisätiedot

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Lukijamäärän kasvu +16 vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Levikki ja lukijamäärä Levikki: 19 187 Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 92 000 Vuonna 2015 ilmestyy 10 numeroa. Numero Ilmestyy 1. 29. tammikuuta

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Viestintävirasto. Suomalaiset viestintäpalveluiden kuluttajina 6.11.2009

Viestintävirasto. Suomalaiset viestintäpalveluiden kuluttajina 6.11.2009 Viestintävirasto Suomalaiset viestintäpalveluiden kuluttajina 6.11.200 Tutkimuksen taustat Tämän tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy Viestintäviraston toimeksiannosta Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Tietolähteiden käyttö ostoprosessin aikana Autot

Tietolähteiden käyttö ostoprosessin aikana Autot Autot 17 15 14 % en 5 4 4 % Blogit 1 2 2 % 15 13 12 % 3 2 2 % Televisio 5 4 3 % Muoti ja pukeutuminen 31 19 15 % en 6 3 3 % Blogit 8 5 5 % 10 8 9 % 2 1 1 % Televisio 10 5 4 % Matkailu 25 18 15 % en 6 4

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliiton syysseminaari. Tuleva postitoimintalaki ja jakelumarkkinat Itellan näkökulmasta

Viestinnän Keskusliiton syysseminaari. Tuleva postitoimintalaki ja jakelumarkkinat Itellan näkökulmasta Viestinnän Keskusliiton syysseminaari Tuleva postitoimintalaki ja jakelumarkkinat Itellan näkökulmasta 2.12.2010 Jukka Alho Konsernijohtaja 1 Mistä lähtökohdista tulevaisuuteen? Perinteinen printtimedia

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit Miestenlehdet 280 000 lukijaa 4 000 lukijaa 84 000 lukijaa 598 000 lukijaa 163 000 lukijaa 124 000 lukijaa 4 000 lukijaa 2 000 lukijaa Erä Kuukausittain ilmestyvä

Lisätiedot

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014 Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 201 Markus Lahtinen Head of Product Management Consumer, Sonera Koti ja tv - tutkimus 201 Sonera selvitti nyt neljättä kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media Vuorovaikutteisuutta videomainontaan Teemu Suominen Nelonen Media Aiheet Tv-sisältöjen kulutus tänä päivänä Miksi interaktiivista videomainontaa Esimerkkejä toteutuksista Kokemuksia ja oppeja TV Päälähetys

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

KUINKA SAAT ASIAKKAITA VERKKOPALVELUUN? Robert From, Industry Manager, Google Suomi

KUINKA SAAT ASIAKKAITA VERKKOPALVELUUN? Robert From, Industry Manager, Google Suomi KUINKA SAAT ASIAKKAITA VERKKOPALVELUUN? Robert From, Industry Manager, Google Suomi 2 3 MILLAISTA ON MARKKINOINTI- VIESTINTÄ DIGIMEDIOISSA? DIGIMEDIAN OMINAISUUKSIA KOHDENNETTAVUUS MITATTAVUUS LINKITETTÄVYYS

Lisätiedot