NOPEUSKESTÄVYYSHARJOITTELU Antti Mero LitT Liikuntafysiologian professori Valmennusopin dosentti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
|
|
- Mauno Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NOPEUSKESTÄVYYSHARJOITTELU Antti Mero LitT Liikuntafysiologian professori Valmennusopin dosentti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Jyväskylä
2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Lajianalyysi lähtökohtana 3. Harjoittelu 4. Kilpailu
3 JOHDANTO Nopeuskestävyys / Yksilölajit 400 m juoksu 100 m vapauinti 500m ja 1000 m pikaluistelu Nopeuskestävyys / Joukkuelajit Esim. jääkiekko, jalkapallo, koripallo
4 TARKOITUS 1. Keskittyä nopeuskestävyysharjoittelun perusteisiin ja käytännön kokemuksiin nopeuskestävyyslajeissa 2. Kuvata tutkimuksen antama vanha perustieto 3. Mitä uutta nopeuskestävyyden tutkimuksessa? Kansallinen kilpaurheilu Kansainvälinen huippu-urheilu Ero?
5 LAJIANALYYSI LÄHTÖKOHTANA Lajin tuntemusta 1. Suomalaisten lajien taso arvokisat tulostaso 2. Tarkka lajianalyysi lajin ominaispiirteet urheilija-analyysi harjoitteluanalyysi 3. Valmennusjärjestelmä
6 LAJIANALYYSITÖITÄ / ESIMERKKEJÄ urheilututkimukset.fi Lajin analysointi ja valmennuksen ohjelmointi 400 m juoksu (keskimäärin sivun töitä: noin sivua) Noponen Perttu 2009 Uinti Laine Tanja 2008 Stenholm Johanna 2009 Kallinen Ville 2012 Seppälä Hanna-Maria 2014 (viimeistelyssä) Jääkiekko Pesola Arto 2009 Huovinen Heikki 2009 Rouvali Tommi 2014 Jalkapallo Juntunen Jouni 2011 Koripallo Fay Tristan 2011 Konttinen Juuso 2013
7 NOPEUS JA NOPEUSKESTÄVYYS 400 m juoksu 200m on avainmatka 400m:n loppuaikaan 200m:n kohdalla 1.0s säästöaika verrattuna 200m:n ennätykseen + 2.0s hitaampi toinen 200m 2.2 x 200m:n ennätysaika= 400m:n aika Michael Johnson 2.2 x 19.32s = 42.50s vs 43.18s (2.23) Thomas Schönlebe 2.2 x 20.48s = 45.06s vs 44.33s (2.16) Johan Wissman 2.2 x 20.30s = 44.66s vs 44.56s (2.20) Markku Kukkoaho 2.2 x 20.73s = 45.61s vs 45.49s (2.19) NOPEUS TÄRKEÄÄ!!
8 NOPEUS JA NOPEUSKESTÄVYYS 100 m vapaauinti Hanna-Maria Seppälä 100m vapaauinti Maailmanmestari 2003, olympia Peking Hanna-Maria Seppälä (SE) Britta Steffen (ME) 100m m Kerroin Nopeus tärkeää!
9 NOPEUS JA NOPEUSKESTÄVYYS 1000m pikaluistelu Pekka Koskela 1000m maailmanennätysmies 2007 Maailmanmestaruuskilpailujen hopea- ja pronssimies Pekka Koskela Shani Davis 1000m (SE) (ME) 500m Kerroin Nopeus tärkeää!
10 LAJIANALYYSI 400 JUOKSU Mitä tarvitaan? Optimaalinen tekniikka Voimantuotto Nopeudentuotto Nopeuden ylläpitoa = NOPEUSKESTÄVYYS Energiantuotto Taktiikka
11 LAJIANALYYSI 400 JUOKSU jatkuu TEKNIIKKA / NOPEUS: v = l x f ESIMERKKI: aika 45.00s v = 8.88 m/s l = 2.45 m f = 3.62 Hz Kokonaisaskelmäärä = 163
12 LAJIANALYYSI 400 JUOKSU jatkuu VOIMANTUOTTO HEIKKENEE ASKELKONTAKTIN AIKANA JUOKSUN LOPUSSA (1) Resultanttivoima sekä jarrutus- ja työntövaiheessa vähenee * 400 m juoksun lopussa keskimääräinen resultanttivoima jarrutusvaiheessa 1600 N (0,070 s) ja työntövaiheessa 1100 N (0,082 s) (Nummela et al. 1994) (2) Askelpituus lyhenee ja askeltiheys laskee (Nummela et al 1994) (3) Kehon painopisteen pystyheilahtelu lisääntyy, jarrutusmatka pitenee ja nopeuden hidastuminen jarrutusvaiheessa lisääntyy (Mero et al. 1988; aineisto 4 x 400m viestistä MM-kisoissa 1983 Helsingissä)
13 ENERGIANTUOTTO 400 m Fosfokreatiinin (KP) käyttö adenosiinitrifosfaatin (ATP) tuottamiseksi kilpailusuoritukseen Lähdössä: 15.8 mmol/kg (verryttelyn jälkeen) 100 m jälkeen: 8.3 mmol/kg 200 m jälkeen: 6.5 mmol/kg 300 m jälkeen: 5.0 mmol/kg 400 m jälkeen: 1.7 mmol/kg KP väheni 89 % ATP väheni 400 m juoksun aikana 27 % (Hirvonen et al. 1992; n = 6; 400 m ennätys (47.5 s 50.5 s)
14 AEROBINEN ENERGIANTUOTTO 400 m (Arcelli et al 2008; New Studies in Athletics, 23,2,15-23.)
15 ANAEROBINEN GLYKOLYYSI 400 m Lihaksen laktaatti (mmol/kg) Lähdössä: 1.0 mmol/kg 100 m jälkeen: 3.6 mmol/kg 200 m jälkeen: 8.3 mmol/kg 300 m jälkeen: 13.6 mmol/kg 400 m jälkeen: 17.3 mmol/kg Suurin kumuloituminen (mmol/kg/s) sekä lihaksen että veren laktaatissa tapahtui 200 ja 300 m välillä. Veren huippulaktaatti oli 14.9 mmol/l (Hirvonen et al. 1992; n = 6 )
16 ANAEROBINEN GLYKOLYYSI 400 m Veren laktaattimittaus käytännön metodi Matka Aika (s) Veren laktaatti (mmol/l) Veren ph 100m 10.52± ± ± m 20.87± ± ± m 33.10± ± ± m 46.20± ± ± m 62.90± ± ±0.01 Korkein arvo kirjallisuudessa: mmol/l (400 m 45.5 s) 6.89 (KINDERMANN AND KEUL, 1977) Suomessa: 400 m 47.39±0.50 s Korkein arvo mmol/l (HIRVONEN AND MERO 1984) Keskiarvo: 21.70±1.40 mmol/l
17 ESTIMATE OF THE PERCENTAGE CONTRIBUTION OF DIFFERENT FUELS TO ATP GENERATION IN VARIOUS MAXIMAL RUNNING EVENTS (Newsholme et al. 1992) Glycogen Blood gluc. Triglys. EVENT CP ANAER AER (liver glycog.) (fatty acids) 60 m m m m m m x m x m x Marathon km h race Soccer
18 ENERGIANTUOTTO 400 m Fosfokreatiini 12.5 % Alkumatkasta hupenee melko vähiin m juoksun jälkeen (Hirvonen ym. 1987, 1992) Aerobinen energiantuotto / maksimaalinen hapenotto 25 % Osuus melko huomattava. Mieshuippujuoksijoilla maksvo2 juoksumatolla ml/kg/min (Mero, Peltola ym. 1993). Puolan olympiajoukkueella 4 x 400m (2000) oli 61.9 ± 3.7 ml/kg/min (Slowinska and Majda 2002). Kilpailun aikana m kohdalla saavutetaan noin % todellisesta maksvo2:sta. Laskee lopussa.
19 ENERGIANTUOTTO 400 m Anaerobinen glykolyysi 62.5 % käynnistyy juoksun alusta käytössä olevien lihasten glykogeenista. - Lihaksissa muodostuu maitohappoa---dissosioituu laktaattia ja vetyioneja, jotka siirtyvät vereen. Vetyionit eli happamuus (ph-arvo lihaksissa juoksun lopussa; levossa ) on lihasväsymyksen pääaiheuttaja. - Loppulaktaatit 400 m jälkeen mieshuippujuoksijoilla mmol/l. Naisilla on 2-3 mmol/l pienemmät arvot. Huippuarvot saavutetaan 5-15 min palautumisen kohdalla.
20 VÄSYMYS MAITOHAPOLLISESSA SUORITUKSESSA
21 HARJOITTELU / 400m juoksu Lopullinen 400 m suoritus = 100 % Nopeus (hyvä 200m ennätys) = % Nopeuskestävyys = % Tämä % jakautuu energiantuotollisesti (Newsholme et al 1992): * fosfokreatiini 12.5 % * anaerobinen glykolyysi 62.5 % * aerobinen energiantuotto 25 %
22 HARJOITTELU Mukautuminen ja optimaalinen harjoitettavuus (Mero 2013, Ford ym. 2011)
23 HERKKYYSKAUDET
24 ELIMISTÖN ERI OSIEN KYPSYMINEN
25 HARJOITTELU NOPEUSKESTÄVYYSLAJIIN IKÄ PERIAATTEET LAPSUUS (ikävuodet 1-12): * Yleiset taidot (paljon liikkumista, leikkimistä, tutustumista eri urheilulajeihin) * Lajitaidot (esim. juoksu, luistelu, uinti jne)) * Nopeus (erityisesti askeltiheys, vetotiheys) * Paljon liikuntaa ja urheilua varo monipuolisuuden yliymmärtämistä
26 HARJOITTELU NOPEUSKESTÄVYYSLAJIIN IKÄ NUORUUSVAIHE (vuodet 13-18): Lajitekniikan/taidon maksimointi Nopeuden maksimointia Voimaharjoittelu: sekä nopeusvoimaa että maksimivoimaa (hypertrofia murrosiän jälkeen lajin vaatimusten mukaan) Sopiva määrä aerobista ja anaerobista harjoittelua Kilpailuja: esim. juoksu (60 m 800m /1000 m) ja myös erityisesti hyppylajeissa ja moniotteluissa)
27 HARJOITTELU NOPEUSKESTÄVYYSLAJIIN HUIPPUVAIHE Ikävuodet Makrosykli
28 HARJOITTELU NOPEUSKESTÄVYYSLAJIIN HUIPPUVAIHE 2 makrosykliä vuodessa (Eriksson 2008)
29 NOPEUSKESTÄVYYSHARJOITTELUN RYHMITTELY Määräintervallit Tehointervallit Submaks. nopeuskestävyys Maksimaalinen nopeuskestävyys Submaks. nopeus Suorituksen kesto s s s s 6-10 s Toistopalautus min 2-5 min 2-8 min 6-60 min 2-8 min (lähes täydellinen) Sarjapalautus 3 6 min 4-10 min 8-20 min min Tehoalue % % % % % (% vetomatkan maksimista) Määrä / harjoitus 5-30 kpl 5-20 kpl 3-10 kpl 2 6 kpl 5-20 kpl Laktaattipitoisuus 4 9 mmol l mmol l mmol l mmol l mmol l -1 Pääasiallinen harjoitusvaikutus aerobinen taloudellisuus, laktaaatin poisto anaerobinen taloudellisuus, maks.vo2, laktaatin poisto anaerobinen kapasiteetti, maks.vo2, puskurointikyky, väsymyksen sieto anaerobinen teho ja kapasiteetti, maks. VO2,hermolihasjärjestelmän suorituskyky väsyneessä tilassa nopeus, fosfokreatiinin käyttö, hermolihasjärjestelmän suorituskyky ja taloudellisuus
30 ESIMERKKEJÄ HARJOITUKSISTA SUBMAKSIMAALINEN NOPEUSHARJOITUS Pitkä huolellinen alkuverryttely + kiihdytysaukaisut Tavoite: nopeiden motoristen yksiköiden rekrytointi / hyvä valmius! Juoksuharjoitus: 3 x 60m / 7.0 s / pal. 3 min / % 6 min 3 x 80m / 9.1 s /pal. 4 min / % 8 min 1 x 100 / 11.2 s / % 8 min 1 x 120m / 13.3 s / % (Suositeltavaa luettavaa: Jouste 2013, HUU nro 3, sivut )
31 ESIMERKKEJÄ HARJOITUKSISTA SUBMAKSIMAALINEN NOPEUSKESTÄVYYSHARJOITUS Pitkä huolellinen alkuverryttely + kiihdytysaukaisut Tavoite: nopeiden motoristen yksiköiden rekrytointi / hyvä valmius! Juoksuharjoitus: 2 x 60m / 7.0 s / pal. 3 min / 92 % (rekrytointi ja varmistus lihasten valmiudesta) 6 min 2 x 150m / 17.0 s / pal. 3 min / 90 %. 10 min 2 x 180m / 20.5 s / pal. 6 min / 90 % 12 min 2 x 250m / 30.0 s / pal. 10 min / 90 % Suositeltavaa luettavaa: Johan Wissmanin harjoittelu by Kenth Olsson (International Speed Endurance Seminar / Seppo Haavisto Memorial Seminar: November 28-30, Pajulahti Finland.DVD.
32 ESIMERKKI KILPAILUKAUDESTA PAVEL MASLAK, 23 v, tsekki 400m hallimaailmanmestari Sopotissa m ja 500m (samana päivänä) m m m (euroopanennätys) m: 6.74, 6.65, m 20.71, Sopot 46.01, Sopot (maailmanmestari) jäi vähän Thomas Schönleben EE:stä Väliaika huomioitava sisäradan edun saaminen 200m:n kohdalla, toinen 200m 24.07)
33 RAVINTO Lähtökohta yleiset ravintosuositukset Siirtyminen urheilijan tehostettuun ravintovalmennukseen Erityistä nopeuskestävyyslajeihin liittyen Kreatiini - lisää kreatiinin (25%) ja fosfokreatiinin (30% kreatiinin määrästä) varastomäärää lihaksissa (esim. Casey ja Greenhaff 2000) - osallistuu puskurointiin Natriumbikarbonaatti (tehokas satoja tutkimuksia 20 v aikana) puskurointi: 40 s useisiin minuutteihin kestävissä suorituksissa Beeta-alaniini puskurointi tehokas yli 60 s suorituksissa (Hobson ym 2012) Korkea hemoglobiini ja hematokriitti: hapenotto tehostuu (suositeltavaa lukemista: kirja Alaranta ym. 2007)
34 Combined creatine and sodium bicarbonate supplementation enhances interval swimming A. A. Mero, K.L. Keskinen, M. T. Malvela, J.M. Sallinen, (2004) Journal of Strength and Conditioning Research, 18, 2,
35 Conclusion: Supplementing with SODIUM BICARBONATE prior to performing maximal sprint swimming with repetitions under 60 s improves performance. However, co-supplementation with SODIUM BICARBONATE and BETA-ALANINE did not confer any added benefit on maximal swim performance (Mero et al 2013)
36 MITÄ UUTTA TUTKIMUKSESSA? Acetaminophen (Paracetamol) Kivun sieto Ford et al (2014) EJAP, 114: x 30 s / 2 min aktiivinen palautus /Wingate kuntoilijamiehiä koehenkilöinä (n=9) 1.5 g acetaminophen tai plaseboa: 3 x 500 mg 30 min ennen suoritusta keskiteho oli 5 % suurempi (p < 0.05) lääkkeellä - nimenomaan 6, 7, 8 sprintillä (7-9 %). myös %:n heikkeneminen keskitehossa oli pienempi (p < 0.05 ) lääkkeellä Ei eroja huipputehossa, sykkeessä eikä kivun tuntemuksessa JOHTOPÄÄTÖS: Acetaminophen on saattanut parantaa suorituskykyä vähentyneen kivun vuoksi mahdollistaen siten suorituskyvyn lähempänä todellista fysiologista rajaa. Kivun sieto paranee. EI OLE DOPINGIA TÄLLÄ HETKELLÄ käydään keskustelua kyseisen lehden sivuilla (Lippi ja Sanchis-Gomar 2014, Mauger ym. 2014)
37 KÄYTÄNNÖN VALMENTAMINEN Nopeuskestävyyslajeissa tärkein kehitettävä ominaisuus on nopeus. Kestävyyslajeissa kestävyyden harjoittelu on tärkeintä ja nopeuskestävyysharjoittelulla terävöitetään suorituskykyä sekä harjoittelu- että kilpailukaudella. Nopeuden tekijöistä tärkeitä harjoitettavia osa-alueita ovat tekniikka, submaksimaalinen ja maksimaalinen nopeus, rentous ja teho. Jälkimmäinen saavutetaan maksimi- ja nopeusvoiman yhteisharjoittelulla. Nopeuskestävyyden painottaminen alkaa nopeuskestävyyslajeissa sitten, kun lopulliseen tavoitteeseen tarvittava nopeustaso on saavutettu. Nopeuskestävyyden harjoittamisessa nopeuskestävyyslajeissa (esim. 400m juoksu, m pikaluistelu) jaksottelu on tärkeää ja kovin noin 2 kuukauden jakso loppuu kuukautta ennen kilpailukauden alkua. Kovilla jaksoilla % nopeuksilla tehtyä määrällistä nopeuskestävyysharjoittelua voi olla korkeintaan kaksi (2) kertaa viikossa tai 10 vuorokaudessa, koska palautuminen maitohapollisista suorituksista kestää kauan. Palautumisen seuranta on tärkeää, koska kova määrällinen nopeuskestävyysharjoittelu pyrkii heikentämään nopeusominaisuutta.
38 KÄYTÄNNÖN VALMENTAMINEN Ravintovalmennus perustuu lapsilla ja nuorilla yleisiin ravintosuosituksiin, joista sitten siirrytään urheilijan ravintosuosituksiin uran edetessä. Nopeuskestävyys- suorituksen maksimoimiseksi lisäravinteiden käytöstä on hyötyä. Niistä keskeisiä energiantuoton ja väsymisen puskuroinnin kannalta ovat kreatiini, natriumbikarbonaatti ja beeta-alaniini. Mahdollisimman korkea veren hemoglobiinitaso on eduksi nopeuskestävyysharjoittelussa ja kilpailuissa hapen käytön tehostamisessa. Kotipaikkakunnalla (asuinpaikkakunnalla) on pyrittävä ryhmäharjoitteluun (yhteiset kovat voimaharjoitukset ja maksimaaliset vedot), koska kova kilpailu kehittää parhaiten. Ulkomailla tapahtuvaa harjoittelua (lämpö, pikaluistelussa hallit) on pidettävä mahdollisimman paljon ohjelmassa ja leireiltävä ryhmässä. Valmentajan rooli on tärkeä valmennuksen kokonaisuuden johtamisessa ja harjoitusten valvomisessa (harjoituspäiväkirjan pidosta huolehtiminen). Hänen tehtävänään on myös koota toimiva käytännön asiantuntijaryhmä urheilijan ympärille (apuvalmentaja, ravintovalmentaja, hieroja, fysioterapeutti, lääkäri ja manageri).
39 KIITOKSIA!
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Mero, Antti Title: Nopeuskestävyyden harjoittelu johdetaan
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotSISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO
SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotNOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä
Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotNOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä.
Mitä nopeus on? 1. Määritelmä = Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. NOPEUS VOIMA TAITO Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. 2. Määritelmä = Nopeus on hermolihasjärjestelmän
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotNOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
Lisätiedot2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
LisätiedotLAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI 400 METRIN JUOKSIJALLA
LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI 400 METRIN JUOKSIJALLA Perttu Noponen Valmennus- ja testausoppi Valmentajaseminaarityö VTE.A008 Kevät 2009 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja:
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotSKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso
SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotEtelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin
LisätiedotPajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen
Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot
LisätiedotVoima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun
LisätiedotPaluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotLähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.
HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi
LisätiedotKorkeanpaikan harjoittelu
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen
LisätiedotJÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005
JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon
LisätiedotKokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet
Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen
LisätiedotFyysinen harjoittelu
Fyysinen harjoittelu 2 KOULUTUKSET VOK-1 -KOULUTUSTEN LÄPIVIRTAUSTEEMAT MONIPUOLISUUS LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA ILMAPIIRI JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT TURVALLISUUS Koulutuksen sisältö Harjoitusmäärien ja elinjärjestelmien
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotKova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki
Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotSUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot
Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino
LisätiedotVALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto
VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotOminaisuuksien kehittäminen
Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien
LisätiedotSara Kuivisto Kausi Valmentaja Ari Suhonen Pajulahti
Sara Kuivisto Kausi 2017-2018 Valmentaja Ari Suhonen Pajulahti 1.10.2018 Ari Suhonen Päämatka 800m (1500m) Ensimmäisen kerran 800m:llä alle 1.50, 19 v 6 kk Parhaimmillaan 24-vuotiaana 1.44,10 SE (23v 8kk)
LisätiedotPalautumista seurataan myös urheilussa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta
LisätiedotHakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä
Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan
LisätiedotKuormittuminen ja palautuminen urheilussa
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA
LisätiedotLepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.
VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus
LisätiedotSisällys. 1. Johdanto... 11
Sisällys 1. Johdanto... 11 Lapsi- ja nuorisourheilu Suomessa... 13 2. Lasten ja nuorten urheilu yhteiskunnassa... 15 2.1. Keskeiset käsitteet ja urheilun merkitykset... 15 2.2. Urheilun kehitys aikuisista
LisätiedotKESKIMATKOJEN LAJIANALYYSI Katsaus 800- ja 1 500- metrin juoksujen fyysisiin vaatimuksiin
OPINNÄYTETYÖ Mari Tuunanen 2014 KESKIMATKOJEN LAJIANALYYSI Katsaus 800- ja 1 500- metrin juoksujen fyysisiin vaatimuksiin LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYS-
LisätiedotHiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö
LisätiedotNuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006
LisätiedotMAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ
MAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI 15.10.2018 JYVÄSKYLÄ 15.10.2018 1 U18 ryhmä, tausta M/N 17 ja 18 sarjoissa hiihtävien valtakunnallinen valmennusryhmä 57
LisätiedotSuoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia
Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata
LisätiedotHiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI
LisätiedotSPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta
LisätiedotLAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA
LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA VALMENNETTAVIA VUOSIEN VARRELTA Juoksu: Erika Tapio (-76) 800m 2.06 Jouni Haatainen (-76) 800m 1.47 400m 47,80 3000m 8.45 Kalle Keskipoikela
LisätiedotSydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi
LisätiedotVuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?
Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus
LisätiedotKestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki
Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät 23.3.2019 Helsinki 1 Varusmiesten kestävyyskunto on huonompi kuin koskaan ennen! Varusmiesten kestävyyskunto
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö
LisätiedotKausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1 K1 ryhmässä luistelevat ovat iältään vähintään 10 vuotiaita Valmenus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta,
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA
VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA 4.5.2019 MIHIN HYVÄ VALMENNUS PERUSTUU ELI OTA SELVÄÄ - Liikemallit - Käytettävät lihakset - Nivelkulmat - Lihastyötavat - Voimantuottoajat - Energiantuottomekanismit
LisätiedotAloittelevan kuntoilijan valmennus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu
Lisätiedot400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura
400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979
LisätiedotHerkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin
LisätiedotKestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet
Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri
Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja
LisätiedotKilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen
Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen
LisätiedotVuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.
Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa
LisätiedotAKTIIVINEN PYÖRÄILIJÄ
Laji: Taso: Kesto: Laajuus: Harjoitteet: Pyöräily Aktiivinen pyöräilijä 8 viikkoa Pyöräilyharjoittelu Kéo Power -polkimilla Kestävyysharjoittelu, intervallit Polar-testimenettely Ennen harjoittelua Power-polkimilla
LisätiedotGrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia
LisätiedotUrapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu
Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n
LisätiedotNuoren urheilijan voimaharjoittelu
Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma
LisätiedotPäätoimituskunta. Hannele Hiilloskorpi
Päätoimituskunta Antti Mero liikuntatieteiden tohtori, liikuntafysiologian professori Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella valmennusopin dosentti Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa
LisätiedotLuku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua
197 Valmennuksen osa-alueet Asia Avainasiat tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet Avainasiat omassa toiminnassasi Vahvuutesi avainasioissa Kehittämiskohteesi
Lisätiedot256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN
256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi
LisätiedotOSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
LisätiedotHarjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden
Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen
LisätiedotNUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -
NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - Luentomateriaalin nettiversio Jaana Sundberg Pajulahti 26.8.2016 Mitä kestävyyskunto on? à kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti à elimistö kuljettaa
LisätiedotHarjoittelun ja valmentautumisen filosofia
Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia What is endurance? Mitä on kilpaurheilijan kestävyys? What is endurance? Kestävyys on ihmisten ja eläinten kyky liikuttaa itseään aerobisessa tai anaerobisessa
LisätiedotELLA RÄSÄNEN s. 27.1.1994. Ennätykset. 7,73 (16.v) 24,09 (16 v.)
ELLA RÄSÄNEN s. 27.1.1994 Ennätykset 60m 100m 200m 300m 400m 600m 800m 1000m 200m a 7,73 (16.v) 12,05 (16 v.) 24,09 (16 v.) 38,15i (16 v.) 53,73 (16 v.) 1.41,08 (13 v.) 2.17,36 (15 v.) 3.12,40i (13 v.)
LisätiedotIntervalliharjoittelun seuranta
Intervalliharjoittelun seuranta Runsas määrä muuttuvia tekijöitä tekee intervalliharjoittelun seurannasta vaikeaa. Intervalliharjoitusten teho ylittää usein maksimaalisen aerobisen tehon, jolloin sykemittarista
LisätiedotTAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA
TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA Jarkko Mäkinen 1 Nopeus Taekwondossa tarvitaan kaikkia nopeuden osa-alueita reaktionopeudesta ja räjähtävästä nopeudesta liike- ja suunnanmuutosnopeuteen. Näitä myös harjoitellaan
LisätiedotLuku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi
LisätiedotJÄÄKIEKKOILIJOIDEN FYYSINEN KUNTOPROFIILI KAUDEN AIKANA MESTIKSESSÄ
JÄÄKIEKKOILIJOIDEN FYYSINEN KUNTOPROFIILI KAUDEN AIKANA MESTIKSESSÄ Anne Aho Johdatus omatoimiseen tutkimukseen/ VTE.210 Kevät 2005 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Heikki Kyröläinen
LisätiedotUHSK Umeå. Tom Pietilä Idrottsmedicin Umeå Universitet
UHSK Umeå Tom Pietilä Idrottsmedicin Umeå Universitet Kunto Fysikka vaatimukset - Korkea aerobinen kapaciteetti - Että jaksaa harjoitella. - Parempi palautus - Hyvä anaerobinen kapaciteetti - Että jaksaa
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotURHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?
URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Valmentajan
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
LisätiedotValmennuslinja. Salon Uimarit
Valmennuslinja Salon Uimarit Harjoittelun osa-alueet Taso 4 Nopeuskestävyys Huippuvaihe Henkilökohtainen tavoite ÄLYKÄS URHEILIJA TIETÄÄ JA TUNTEE Psyykkinen kasvu Tunteiden hallinta Kilpailuun valmistautuminen
Lisätiedot