NOPEUSKESTÄVYYSHARJOITTELU Antti Mero LitT Liikuntafysiologian professori Valmennusopin dosentti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOPEUSKESTÄVYYSHARJOITTELU Antti Mero LitT Liikuntafysiologian professori Valmennusopin dosentti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto"

Transkriptio

1 NOPEUSKESTÄVYYSHARJOITTELU Antti Mero LitT Liikuntafysiologian professori Valmennusopin dosentti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Jyväskylä

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Lajianalyysi lähtökohtana 3. Harjoittelu 4. Kilpailu

3 JOHDANTO Nopeuskestävyys / Yksilölajit 400 m juoksu 100 m vapauinti 500m ja 1000 m pikaluistelu Nopeuskestävyys / Joukkuelajit Esim. jääkiekko, jalkapallo, koripallo

4 TARKOITUS 1. Keskittyä nopeuskestävyysharjoittelun perusteisiin ja käytännön kokemuksiin nopeuskestävyyslajeissa 2. Kuvata tutkimuksen antama vanha perustieto 3. Mitä uutta nopeuskestävyyden tutkimuksessa? Kansallinen kilpaurheilu Kansainvälinen huippu-urheilu Ero?

5 LAJIANALYYSI LÄHTÖKOHTANA Lajin tuntemusta 1. Suomalaisten lajien taso arvokisat tulostaso 2. Tarkka lajianalyysi lajin ominaispiirteet urheilija-analyysi harjoitteluanalyysi 3. Valmennusjärjestelmä

6 LAJIANALYYSITÖITÄ / ESIMERKKEJÄ urheilututkimukset.fi Lajin analysointi ja valmennuksen ohjelmointi 400 m juoksu (keskimäärin sivun töitä: noin sivua) Noponen Perttu 2009 Uinti Laine Tanja 2008 Stenholm Johanna 2009 Kallinen Ville 2012 Seppälä Hanna-Maria 2014 (viimeistelyssä) Jääkiekko Pesola Arto 2009 Huovinen Heikki 2009 Rouvali Tommi 2014 Jalkapallo Juntunen Jouni 2011 Koripallo Fay Tristan 2011 Konttinen Juuso 2013

7 NOPEUS JA NOPEUSKESTÄVYYS 400 m juoksu 200m on avainmatka 400m:n loppuaikaan 200m:n kohdalla 1.0s säästöaika verrattuna 200m:n ennätykseen + 2.0s hitaampi toinen 200m 2.2 x 200m:n ennätysaika= 400m:n aika Michael Johnson 2.2 x 19.32s = 42.50s vs 43.18s (2.23) Thomas Schönlebe 2.2 x 20.48s = 45.06s vs 44.33s (2.16) Johan Wissman 2.2 x 20.30s = 44.66s vs 44.56s (2.20) Markku Kukkoaho 2.2 x 20.73s = 45.61s vs 45.49s (2.19) NOPEUS TÄRKEÄÄ!!

8 NOPEUS JA NOPEUSKESTÄVYYS 100 m vapaauinti Hanna-Maria Seppälä 100m vapaauinti Maailmanmestari 2003, olympia Peking Hanna-Maria Seppälä (SE) Britta Steffen (ME) 100m m Kerroin Nopeus tärkeää!

9 NOPEUS JA NOPEUSKESTÄVYYS 1000m pikaluistelu Pekka Koskela 1000m maailmanennätysmies 2007 Maailmanmestaruuskilpailujen hopea- ja pronssimies Pekka Koskela Shani Davis 1000m (SE) (ME) 500m Kerroin Nopeus tärkeää!

10 LAJIANALYYSI 400 JUOKSU Mitä tarvitaan? Optimaalinen tekniikka Voimantuotto Nopeudentuotto Nopeuden ylläpitoa = NOPEUSKESTÄVYYS Energiantuotto Taktiikka

11 LAJIANALYYSI 400 JUOKSU jatkuu TEKNIIKKA / NOPEUS: v = l x f ESIMERKKI: aika 45.00s v = 8.88 m/s l = 2.45 m f = 3.62 Hz Kokonaisaskelmäärä = 163

12 LAJIANALYYSI 400 JUOKSU jatkuu VOIMANTUOTTO HEIKKENEE ASKELKONTAKTIN AIKANA JUOKSUN LOPUSSA (1) Resultanttivoima sekä jarrutus- ja työntövaiheessa vähenee * 400 m juoksun lopussa keskimääräinen resultanttivoima jarrutusvaiheessa 1600 N (0,070 s) ja työntövaiheessa 1100 N (0,082 s) (Nummela et al. 1994) (2) Askelpituus lyhenee ja askeltiheys laskee (Nummela et al 1994) (3) Kehon painopisteen pystyheilahtelu lisääntyy, jarrutusmatka pitenee ja nopeuden hidastuminen jarrutusvaiheessa lisääntyy (Mero et al. 1988; aineisto 4 x 400m viestistä MM-kisoissa 1983 Helsingissä)

13 ENERGIANTUOTTO 400 m Fosfokreatiinin (KP) käyttö adenosiinitrifosfaatin (ATP) tuottamiseksi kilpailusuoritukseen Lähdössä: 15.8 mmol/kg (verryttelyn jälkeen) 100 m jälkeen: 8.3 mmol/kg 200 m jälkeen: 6.5 mmol/kg 300 m jälkeen: 5.0 mmol/kg 400 m jälkeen: 1.7 mmol/kg KP väheni 89 % ATP väheni 400 m juoksun aikana 27 % (Hirvonen et al. 1992; n = 6; 400 m ennätys (47.5 s 50.5 s)

14 AEROBINEN ENERGIANTUOTTO 400 m (Arcelli et al 2008; New Studies in Athletics, 23,2,15-23.)

15 ANAEROBINEN GLYKOLYYSI 400 m Lihaksen laktaatti (mmol/kg) Lähdössä: 1.0 mmol/kg 100 m jälkeen: 3.6 mmol/kg 200 m jälkeen: 8.3 mmol/kg 300 m jälkeen: 13.6 mmol/kg 400 m jälkeen: 17.3 mmol/kg Suurin kumuloituminen (mmol/kg/s) sekä lihaksen että veren laktaatissa tapahtui 200 ja 300 m välillä. Veren huippulaktaatti oli 14.9 mmol/l (Hirvonen et al. 1992; n = 6 )

16 ANAEROBINEN GLYKOLYYSI 400 m Veren laktaattimittaus käytännön metodi Matka Aika (s) Veren laktaatti (mmol/l) Veren ph 100m 10.52± ± ± m 20.87± ± ± m 33.10± ± ± m 46.20± ± ± m 62.90± ± ±0.01 Korkein arvo kirjallisuudessa: mmol/l (400 m 45.5 s) 6.89 (KINDERMANN AND KEUL, 1977) Suomessa: 400 m 47.39±0.50 s Korkein arvo mmol/l (HIRVONEN AND MERO 1984) Keskiarvo: 21.70±1.40 mmol/l

17 ESTIMATE OF THE PERCENTAGE CONTRIBUTION OF DIFFERENT FUELS TO ATP GENERATION IN VARIOUS MAXIMAL RUNNING EVENTS (Newsholme et al. 1992) Glycogen Blood gluc. Triglys. EVENT CP ANAER AER (liver glycog.) (fatty acids) 60 m m m m m m x m x m x Marathon km h race Soccer

18 ENERGIANTUOTTO 400 m Fosfokreatiini 12.5 % Alkumatkasta hupenee melko vähiin m juoksun jälkeen (Hirvonen ym. 1987, 1992) Aerobinen energiantuotto / maksimaalinen hapenotto 25 % Osuus melko huomattava. Mieshuippujuoksijoilla maksvo2 juoksumatolla ml/kg/min (Mero, Peltola ym. 1993). Puolan olympiajoukkueella 4 x 400m (2000) oli 61.9 ± 3.7 ml/kg/min (Slowinska and Majda 2002). Kilpailun aikana m kohdalla saavutetaan noin % todellisesta maksvo2:sta. Laskee lopussa.

19 ENERGIANTUOTTO 400 m Anaerobinen glykolyysi 62.5 % käynnistyy juoksun alusta käytössä olevien lihasten glykogeenista. - Lihaksissa muodostuu maitohappoa---dissosioituu laktaattia ja vetyioneja, jotka siirtyvät vereen. Vetyionit eli happamuus (ph-arvo lihaksissa juoksun lopussa; levossa ) on lihasväsymyksen pääaiheuttaja. - Loppulaktaatit 400 m jälkeen mieshuippujuoksijoilla mmol/l. Naisilla on 2-3 mmol/l pienemmät arvot. Huippuarvot saavutetaan 5-15 min palautumisen kohdalla.

20 VÄSYMYS MAITOHAPOLLISESSA SUORITUKSESSA

21 HARJOITTELU / 400m juoksu Lopullinen 400 m suoritus = 100 % Nopeus (hyvä 200m ennätys) = % Nopeuskestävyys = % Tämä % jakautuu energiantuotollisesti (Newsholme et al 1992): * fosfokreatiini 12.5 % * anaerobinen glykolyysi 62.5 % * aerobinen energiantuotto 25 %

22 HARJOITTELU Mukautuminen ja optimaalinen harjoitettavuus (Mero 2013, Ford ym. 2011)

23 HERKKYYSKAUDET

24 ELIMISTÖN ERI OSIEN KYPSYMINEN

25 HARJOITTELU NOPEUSKESTÄVYYSLAJIIN IKÄ PERIAATTEET LAPSUUS (ikävuodet 1-12): * Yleiset taidot (paljon liikkumista, leikkimistä, tutustumista eri urheilulajeihin) * Lajitaidot (esim. juoksu, luistelu, uinti jne)) * Nopeus (erityisesti askeltiheys, vetotiheys) * Paljon liikuntaa ja urheilua varo monipuolisuuden yliymmärtämistä

26 HARJOITTELU NOPEUSKESTÄVYYSLAJIIN IKÄ NUORUUSVAIHE (vuodet 13-18): Lajitekniikan/taidon maksimointi Nopeuden maksimointia Voimaharjoittelu: sekä nopeusvoimaa että maksimivoimaa (hypertrofia murrosiän jälkeen lajin vaatimusten mukaan) Sopiva määrä aerobista ja anaerobista harjoittelua Kilpailuja: esim. juoksu (60 m 800m /1000 m) ja myös erityisesti hyppylajeissa ja moniotteluissa)

27 HARJOITTELU NOPEUSKESTÄVYYSLAJIIN HUIPPUVAIHE Ikävuodet Makrosykli

28 HARJOITTELU NOPEUSKESTÄVYYSLAJIIN HUIPPUVAIHE 2 makrosykliä vuodessa (Eriksson 2008)

29 NOPEUSKESTÄVYYSHARJOITTELUN RYHMITTELY Määräintervallit Tehointervallit Submaks. nopeuskestävyys Maksimaalinen nopeuskestävyys Submaks. nopeus Suorituksen kesto s s s s 6-10 s Toistopalautus min 2-5 min 2-8 min 6-60 min 2-8 min (lähes täydellinen) Sarjapalautus 3 6 min 4-10 min 8-20 min min Tehoalue % % % % % (% vetomatkan maksimista) Määrä / harjoitus 5-30 kpl 5-20 kpl 3-10 kpl 2 6 kpl 5-20 kpl Laktaattipitoisuus 4 9 mmol l mmol l mmol l mmol l mmol l -1 Pääasiallinen harjoitusvaikutus aerobinen taloudellisuus, laktaaatin poisto anaerobinen taloudellisuus, maks.vo2, laktaatin poisto anaerobinen kapasiteetti, maks.vo2, puskurointikyky, väsymyksen sieto anaerobinen teho ja kapasiteetti, maks. VO2,hermolihasjärjestelmän suorituskyky väsyneessä tilassa nopeus, fosfokreatiinin käyttö, hermolihasjärjestelmän suorituskyky ja taloudellisuus

30 ESIMERKKEJÄ HARJOITUKSISTA SUBMAKSIMAALINEN NOPEUSHARJOITUS Pitkä huolellinen alkuverryttely + kiihdytysaukaisut Tavoite: nopeiden motoristen yksiköiden rekrytointi / hyvä valmius! Juoksuharjoitus: 3 x 60m / 7.0 s / pal. 3 min / % 6 min 3 x 80m / 9.1 s /pal. 4 min / % 8 min 1 x 100 / 11.2 s / % 8 min 1 x 120m / 13.3 s / % (Suositeltavaa luettavaa: Jouste 2013, HUU nro 3, sivut )

31 ESIMERKKEJÄ HARJOITUKSISTA SUBMAKSIMAALINEN NOPEUSKESTÄVYYSHARJOITUS Pitkä huolellinen alkuverryttely + kiihdytysaukaisut Tavoite: nopeiden motoristen yksiköiden rekrytointi / hyvä valmius! Juoksuharjoitus: 2 x 60m / 7.0 s / pal. 3 min / 92 % (rekrytointi ja varmistus lihasten valmiudesta) 6 min 2 x 150m / 17.0 s / pal. 3 min / 90 %. 10 min 2 x 180m / 20.5 s / pal. 6 min / 90 % 12 min 2 x 250m / 30.0 s / pal. 10 min / 90 % Suositeltavaa luettavaa: Johan Wissmanin harjoittelu by Kenth Olsson (International Speed Endurance Seminar / Seppo Haavisto Memorial Seminar: November 28-30, Pajulahti Finland.DVD.

32 ESIMERKKI KILPAILUKAUDESTA PAVEL MASLAK, 23 v, tsekki 400m hallimaailmanmestari Sopotissa m ja 500m (samana päivänä) m m m (euroopanennätys) m: 6.74, 6.65, m 20.71, Sopot 46.01, Sopot (maailmanmestari) jäi vähän Thomas Schönleben EE:stä Väliaika huomioitava sisäradan edun saaminen 200m:n kohdalla, toinen 200m 24.07)

33 RAVINTO Lähtökohta yleiset ravintosuositukset Siirtyminen urheilijan tehostettuun ravintovalmennukseen Erityistä nopeuskestävyyslajeihin liittyen Kreatiini - lisää kreatiinin (25%) ja fosfokreatiinin (30% kreatiinin määrästä) varastomäärää lihaksissa (esim. Casey ja Greenhaff 2000) - osallistuu puskurointiin Natriumbikarbonaatti (tehokas satoja tutkimuksia 20 v aikana) puskurointi: 40 s useisiin minuutteihin kestävissä suorituksissa Beeta-alaniini puskurointi tehokas yli 60 s suorituksissa (Hobson ym 2012) Korkea hemoglobiini ja hematokriitti: hapenotto tehostuu (suositeltavaa lukemista: kirja Alaranta ym. 2007)

34 Combined creatine and sodium bicarbonate supplementation enhances interval swimming A. A. Mero, K.L. Keskinen, M. T. Malvela, J.M. Sallinen, (2004) Journal of Strength and Conditioning Research, 18, 2,

35 Conclusion: Supplementing with SODIUM BICARBONATE prior to performing maximal sprint swimming with repetitions under 60 s improves performance. However, co-supplementation with SODIUM BICARBONATE and BETA-ALANINE did not confer any added benefit on maximal swim performance (Mero et al 2013)

36 MITÄ UUTTA TUTKIMUKSESSA? Acetaminophen (Paracetamol) Kivun sieto Ford et al (2014) EJAP, 114: x 30 s / 2 min aktiivinen palautus /Wingate kuntoilijamiehiä koehenkilöinä (n=9) 1.5 g acetaminophen tai plaseboa: 3 x 500 mg 30 min ennen suoritusta keskiteho oli 5 % suurempi (p < 0.05) lääkkeellä - nimenomaan 6, 7, 8 sprintillä (7-9 %). myös %:n heikkeneminen keskitehossa oli pienempi (p < 0.05 ) lääkkeellä Ei eroja huipputehossa, sykkeessä eikä kivun tuntemuksessa JOHTOPÄÄTÖS: Acetaminophen on saattanut parantaa suorituskykyä vähentyneen kivun vuoksi mahdollistaen siten suorituskyvyn lähempänä todellista fysiologista rajaa. Kivun sieto paranee. EI OLE DOPINGIA TÄLLÄ HETKELLÄ käydään keskustelua kyseisen lehden sivuilla (Lippi ja Sanchis-Gomar 2014, Mauger ym. 2014)

37 KÄYTÄNNÖN VALMENTAMINEN Nopeuskestävyyslajeissa tärkein kehitettävä ominaisuus on nopeus. Kestävyyslajeissa kestävyyden harjoittelu on tärkeintä ja nopeuskestävyysharjoittelulla terävöitetään suorituskykyä sekä harjoittelu- että kilpailukaudella. Nopeuden tekijöistä tärkeitä harjoitettavia osa-alueita ovat tekniikka, submaksimaalinen ja maksimaalinen nopeus, rentous ja teho. Jälkimmäinen saavutetaan maksimi- ja nopeusvoiman yhteisharjoittelulla. Nopeuskestävyyden painottaminen alkaa nopeuskestävyyslajeissa sitten, kun lopulliseen tavoitteeseen tarvittava nopeustaso on saavutettu. Nopeuskestävyyden harjoittamisessa nopeuskestävyyslajeissa (esim. 400m juoksu, m pikaluistelu) jaksottelu on tärkeää ja kovin noin 2 kuukauden jakso loppuu kuukautta ennen kilpailukauden alkua. Kovilla jaksoilla % nopeuksilla tehtyä määrällistä nopeuskestävyysharjoittelua voi olla korkeintaan kaksi (2) kertaa viikossa tai 10 vuorokaudessa, koska palautuminen maitohapollisista suorituksista kestää kauan. Palautumisen seuranta on tärkeää, koska kova määrällinen nopeuskestävyysharjoittelu pyrkii heikentämään nopeusominaisuutta.

38 KÄYTÄNNÖN VALMENTAMINEN Ravintovalmennus perustuu lapsilla ja nuorilla yleisiin ravintosuosituksiin, joista sitten siirrytään urheilijan ravintosuosituksiin uran edetessä. Nopeuskestävyys- suorituksen maksimoimiseksi lisäravinteiden käytöstä on hyötyä. Niistä keskeisiä energiantuoton ja väsymisen puskuroinnin kannalta ovat kreatiini, natriumbikarbonaatti ja beeta-alaniini. Mahdollisimman korkea veren hemoglobiinitaso on eduksi nopeuskestävyysharjoittelussa ja kilpailuissa hapen käytön tehostamisessa. Kotipaikkakunnalla (asuinpaikkakunnalla) on pyrittävä ryhmäharjoitteluun (yhteiset kovat voimaharjoitukset ja maksimaaliset vedot), koska kova kilpailu kehittää parhaiten. Ulkomailla tapahtuvaa harjoittelua (lämpö, pikaluistelussa hallit) on pidettävä mahdollisimman paljon ohjelmassa ja leireiltävä ryhmässä. Valmentajan rooli on tärkeä valmennuksen kokonaisuuden johtamisessa ja harjoitusten valvomisessa (harjoituspäiväkirjan pidosta huolehtiminen). Hänen tehtävänään on myös koota toimiva käytännön asiantuntijaryhmä urheilijan ympärille (apuvalmentaja, ravintovalmentaja, hieroja, fysioterapeutti, lääkäri ja manageri).

39 KIITOKSIA!

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Mero, Antti Title: Nopeuskestävyyden harjoittelu johdetaan

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.

Lisätiedot

NOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä.

NOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. Mitä nopeus on? 1. Määritelmä = Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. NOPEUS VOIMA TAITO Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. 2. Määritelmä = Nopeus on hermolihasjärjestelmän

Lisätiedot

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.

Lisätiedot

LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI 400 METRIN JUOKSIJALLA

LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI 400 METRIN JUOKSIJALLA LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINTI 400 METRIN JUOKSIJALLA Perttu Noponen Valmennus- ja testausoppi Valmentajaseminaarityö VTE.A008 Kevät 2009 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja:

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi

Lisätiedot

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Fyysinen harjoittelu

Fyysinen harjoittelu Fyysinen harjoittelu 2 KOULUTUKSET VOK-1 -KOULUTUSTEN LÄPIVIRTAUSTEEMAT MONIPUOLISUUS LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA ILMAPIIRI JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT TURVALLISUUS Koulutuksen sisältö Harjoitusmäärien ja elinjärjestelmien

Lisätiedot

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat

Lisätiedot

KESKIMATKOJEN LAJIANALYYSI Katsaus 800- ja 1 500- metrin juoksujen fyysisiin vaatimuksiin

KESKIMATKOJEN LAJIANALYYSI Katsaus 800- ja 1 500- metrin juoksujen fyysisiin vaatimuksiin OPINNÄYTETYÖ Mari Tuunanen 2014 KESKIMATKOJEN LAJIANALYYSI Katsaus 800- ja 1 500- metrin juoksujen fyysisiin vaatimuksiin LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYS-

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto... 11

Sisällys. 1. Johdanto... 11 Sisällys 1. Johdanto... 11 Lapsi- ja nuorisourheilu Suomessa... 13 2. Lasten ja nuorten urheilu yhteiskunnassa... 15 2.1. Keskeiset käsitteet ja urheilun merkitykset... 15 2.2. Urheilun kehitys aikuisista

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta

Lisätiedot

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi

Lisätiedot

LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA

LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA VALMENNETTAVIA VUOSIEN VARRELTA Juoksu: Erika Tapio (-76) 800m 2.06 Jouni Haatainen (-76) 800m 1.47 400m 47,80 3000m 8.45 Kalle Keskipoikela

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv. VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus

Lisätiedot

Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1 K1 ryhmässä luistelevat ovat iältään vähintään 10 vuotiaita Valmenus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta,

Lisätiedot

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura 400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979

Lisätiedot

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Aloittelevan kuntoilijan valmennus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu

Lisätiedot

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin

Lisätiedot

Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet

Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen

Lisätiedot

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3. Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto

Lisätiedot

AKTIIVINEN PYÖRÄILIJÄ

AKTIIVINEN PYÖRÄILIJÄ Laji: Taso: Kesto: Laajuus: Harjoitteet: Pyöräily Aktiivinen pyöräilijä 8 viikkoa Pyöräilyharjoittelu Kéo Power -polkimilla Kestävyysharjoittelu, intervallit Polar-testimenettely Ennen harjoittelua Power-polkimilla

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n

Lisätiedot

Päätoimituskunta. Hannele Hiilloskorpi

Päätoimituskunta. Hannele Hiilloskorpi Päätoimituskunta Antti Mero liikuntatieteiden tohtori, liikuntafysiologian professori Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella valmennusopin dosentti Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa

Lisätiedot

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -

NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - Luentomateriaalin nettiversio Jaana Sundberg Pajulahti 26.8.2016 Mitä kestävyyskunto on? à kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti à elimistö kuljettaa

Lisätiedot

Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa

Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa Taekwondo on nopeustaitavuuslaji, jossa menestyminen edellyttää riittäviä nopeusominaisuuksia ja pitkälle vietyä lajitaitavuutta. Näiden ominaisuuksien

Lisätiedot

UHSK Umeå. Tom Pietilä Idrottsmedicin Umeå Universitet

UHSK Umeå. Tom Pietilä Idrottsmedicin Umeå Universitet UHSK Umeå Tom Pietilä Idrottsmedicin Umeå Universitet Kunto Fysikka vaatimukset - Korkea aerobinen kapaciteetti - Että jaksaa harjoitella. - Parempi palautus - Hyvä anaerobinen kapaciteetti - Että jaksaa

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 197 Valmennuksen osa-alueet Asia Avainasiat tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet Avainasiat omassa toiminnassasi Vahvuutesi avainasioissa Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Valmentajan

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia

Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia What is endurance? Mitä on kilpaurheilijan kestävyys? What is endurance? Kestävyys on ihmisten ja eläinten kyky liikuttaa itseään aerobisessa tai anaerobisessa

Lisätiedot

JÄÄKIEKKOILIJOIDEN FYYSINEN KUNTOPROFIILI KAUDEN AIKANA MESTIKSESSÄ

JÄÄKIEKKOILIJOIDEN FYYSINEN KUNTOPROFIILI KAUDEN AIKANA MESTIKSESSÄ JÄÄKIEKKOILIJOIDEN FYYSINEN KUNTOPROFIILI KAUDEN AIKANA MESTIKSESSÄ Anne Aho Johdatus omatoimiseen tutkimukseen/ VTE.210 Kevät 2005 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Heikki Kyröläinen

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja

Lisätiedot

TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA

TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA Jarkko Mäkinen 1 Nopeus Taekwondossa tarvitaan kaikkia nopeuden osa-alueita reaktionopeudesta ja räjähtävästä nopeudesta liike- ja suunnanmuutosnopeuteen. Näitä myös harjoitellaan

Lisätiedot

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on

Lisätiedot

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen

Lisätiedot

Intervalliharjoittelun seuranta

Intervalliharjoittelun seuranta Intervalliharjoittelun seuranta Runsas määrä muuttuvia tekijöitä tekee intervalliharjoittelun seurannasta vaikeaa. Intervalliharjoitusten teho ylittää usein maksimaalisen aerobisen tehon, jolloin sykemittarista

Lisätiedot

ELLA RÄSÄNEN s. 27.1.1994. Ennätykset. 7,73 (16.v) 24,09 (16 v.)

ELLA RÄSÄNEN s. 27.1.1994. Ennätykset. 7,73 (16.v) 24,09 (16 v.) ELLA RÄSÄNEN s. 27.1.1994 Ennätykset 60m 100m 200m 300m 400m 600m 800m 1000m 200m a 7,73 (16.v) 12,05 (16 v.) 24,09 (16 v.) 38,15i (16 v.) 53,73 (16 v.) 1.41,08 (13 v.) 2.17,36 (15 v.) 3.12,40i (13 v.)

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

KUORMITUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN APUNA

KUORMITUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN APUNA KUORMITUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN APUNA Terve Urheilija eloseminaari 16.8.2014 Varala Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Sisältö 1. Mitä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmennusteorioista - Miten sovellan käytäntöön? Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy www.tesku.fi tesku@tesku.fi Aluehallintoviraston toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot