TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2013

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2013

2

3 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Yhtymähallitus Yksilöjaosto Henkilöstöjaosto Sopimustyöryhmä Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Organisaatio Sopimusohjaus Tilivelvolliset: Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Kuntayhtymän henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma Tase Kokonaistulot ja -menot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Hallinto- ja tukipalvelut Hyvinvointipalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Perheiden palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaisten ja erityisryhmien palvelut Terveyspalvelut Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Aikuispsykososiaaliset palvelut Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Kuntayhtymän tuloslaskelman toteumavertailu Investointien toteuma Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot... 53

4 LIITTEET OHEISMATERIAALIT Maisema-taulukoiden kokoomataulut Henkilöstökertomus Tuoteryhmäkohtaiset Maisema-toteutumataulukot Talousarvion toteutumavertailu

5 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA Kuntayhtymän johtajan katsaus Strategiatyöllä on Kalliossa vahva asema sekä yhtymähallituksen päätöksenteossa että kuntayhtymän kehittämistyössä ja käytännön johtamisessa. Kuntayhtymän strategia perustuu yhtymähallituksen tietoisiin valintoihin asioista, jotka ovat keskeisiä tulevaisuuden menestyksen kannalta. Tietoiset valinnat ja yhteinen käsitys etenemissuunnasta antaa toimijoille edellytykset keskittyä olennaiseen kehittämistyössä ja toiminnassa. Käytännönläheisen strategian toteutumista on luonnollista seurata, ja siitä on helppo viestiä omalle henkilöstölle sekä erilaisille sidostyhmille. Huolimatta sekavasta sote-uudistustilanteesta Kalliossa on keskitytty oman toiminnan parantamiseen. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet pohjautuivat Kallion voimassa olevaan palvelustrategiaan ( ), jossa keskeisinä strategisina painopisteinä ovat olleet Kallion palvelualueen yhtenäistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Kuntayhtymälle ja sen toimialoille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteuttaminen edellytti toimia palvelurakenteen kehittämiseksi ja optimoimiseksi, prosessien johtamisen parantamiseksi ja asiakas- ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi. Kuntayhtymän henkilöstö on ottanut toimintojen uudistamisen haasteen vastaan paneutuen määrätietoisesti yhteisten asiakasprosessien ja palvelusisältöjen sekä palvelurakenteen uudistamiseen. Tuloksia tästä on jo nähtävissä osalla tulosalueista kustannuskehityksen merkittävänä taittumisena. Uusissa toimitiloissa aloitettiin toiminta uudessa Omavieskassa Alavieskassa, Joukahaisen päiväkodissa Ylivieskassa sekä kehitysvammahuollossa autetun asumisen yksiköissä Kestinkartanossa Nivalassa ja Koskituvassa Ylivieskassa. Kallion talousarvio 2013 sisälsi yhdessä omistajakuntien kanssa tietoisesti otettuja palvelutuotannon määrään ja kustannuksiin liittyviä kuntakohtaisia riskejä muun muassa hoito- ja hoivapalveluissa ja erityisesti ostetussa erikoissairaanhoidossa. Pääosaan palvelutuotannon ja ostopalveluiden kysyntään varauduttiin vuoden 2012 tasoisesti. Vuoden 2013 alusta ensihoidon järjestäminen siirtyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Ensihoidon järjestäjätahon ja palvelutason muutoksesta johtuen kuntayhtymälle koitui 1,2 milj. euron lisäkustannukset. Kallion vuoden 2013 tilinpäätöksessä käyttötalouden nettomenot olivat 121,4 milj. euroa, kasvua vuoteen 2012 oli 4 prosenttia. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutus oli 88 milj. euroa, nousua edelliseen tilinpäätökseen 2,2 prosenttia. Ostetun erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutus oli 33,45 milj. euroa, nousua edelliseen tilinpäätökseen 9,4 prosenttia. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on vakiinnuttanut asemansa alueellamme osaavana ja luotettavana sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana. Menestys perustuu määrätietoiseen yhdessä tekemisen tahtoon, tästä kiitos Kallion poliittisille päätöksentekijöille ja omalle henkilöstölle. Kallio pystyi järjestämään pääsääntöisesti lakimääräiset palvelut hoitotakuu- ja palveluvelvoitteiden edellyttämällä tavalla. Velvoite tehdä lastensuojelutarpeen selvitykset kolmen kuukauden määräajassa ei täysin toteutunut. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön uudistettuja tiloja Ylivieskan terveyskeskuksessa. Jarmo Kivimäki kuntayhtymän johtaja 1

6 2 Kuntayhtymän hallinto 2.1 Yhtymähallitus Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous, johon jäsenkunnat nimeävät edustajansa siten, että kutakin alkavaa 2500 asukasta kohden nimetään jokaisesta kunnasta yksi edustaja. Yhtymäkokous on kokoontunut vuonna 2013 kaksi kertaa ja käsitellyt 22 asiaa. Kuntayhtymän yhtymähallituksessa on 13 yhtymäkokouksen valitsemaa jäsentä. Toimikausi Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Tuija Haikola, 2.varapuheenjohtaja Kaisa Savela Ylivieska Juha Autio Erkki Kangaskortet Ylivieska Karoliina Nevalainen Aune Nevala Ylivieska Maija-Liisa Kitinoja Juhani Löfbacka Ylivieska Veikko Kariniemi Irene Isokoski Ylivieska Eija-Riitta Niinikoski, puheenjohtaja Ritva Saviluoto Nivala Esko Kangas Jarmo Pihlajaniemi Nivala Tapio Uusitalo Henna-Maria Råman Nivala Mikko Päivärinta Ari Kukkurainen Nivala Antti Toivola Veijo Luostari Sievi Terhi Kangas Tarja Torvikoski Sievi Marja Isokääntä Eija Jutila Alavieska Tapio Mattila, 1.varapuheenjohtaja Sauli Nurkkala Matti Isomaa > Alavieska Yhtymäkokous valitsi kokouksessaan kuntayhtymän yhtymähallituksen toimikaudeksi sekä nimesi jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Jouko Hannula, puheenjohtaja Jani Palola Ylivieska Kaisa Haapakoski Sirkku Vinkka Ylivieska Pauli Korpi-Tassi Karoliina Nevalainen Ylivieska Alpo Löytynoja Auli Mustikkamaa Ylivieska Tea Ruha Juha Liukkonen Ylivieska Esko Kangas, 2. varapuheenjohtaja Jarmo Kivioja Nivala Eeva-Leena Ainasoja Eija-Riitta Niinikoski Nivala Satu Pirnes Henna-Maria Råman Nivala Eero Erkkilä Marjut Holappa Nivala Antti Toivola, 1.varapuheenjohtaja Kari Honkala Sievi Terhi Kangas Ari Ahola Sievi Risto Mäkelä, 3.varapuheenjohtaja Teijo Visuri Alavieska Marja Isokääntä Veijo Kauppila Alavieska Yhtymähallitus on kokoontunut vuonna kertaa ja käsitellyt 159 asiaa. Toimikauden kokoonpanolla neljä (4) kertaa käsitellen 41 asiaa ja toimikauden kokoonpanolla 11 kertaa käsitellen 118 asiaa. Esittelijänä on toiminut kuntayhtymän johtaja ja pöytäkirjanpitäjänä talousjohtaja. 2

7 2.1.1 Yksilöjaosto Toimikausi Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Juha Autio, puheenjohtaja Karoliina Nevalainen Ylivieska Marja Isokääntä, varapuheenjohtaja Tapio Mattila Alavieska Terhi Kangas Veijo Luostari Sievi Esko Kangas Henna-Maria Råman Nivala Toimikausi Yhtymähallitus valitsi kokouksessaan yksilöjaostoon neljä jäsentä ja jokaiselle jäsennelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä jaoston jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Risto Mäkelä, puheenjohtaja Marja Isokääntä Alavieska Alpo Löytynoja, varapuheenjohtaja Auli Mustikkamaa Ylivieska Eeva-Leena Ainasoja Jarmo Kivioja Nivala Terhi Kangas Antti Toivola Sievi Yksilöjaosto on kokoontunut kuusi (6) kertaa ja käsitellyt 46 asiaa. Toimikauden kokoonpanolla kaksi (2) kertaa käsitellen 16 asiaa ja toimikauden kokoonpanolla neljä (4) kertaa käsitellen 30 asiaa. Esittelijänä on toiminut hyvinvointipalvelujohtaja ja sihteerinä hallintopalvelupäällikkö Henkilöstöjaosto Toimikausi Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Tapio Mattila, puheenjohtaja Marja Isokääntä Alavieska Antti Toivola, varapuheenjohtaja Tarja Torvikoski Sievi Maija-Liisa Kitinoja Erkki Kangaskortet Ylivieska Ritva Saviluoto Ari Kukkurainen Nivala Toimikausi Yhtymähallitus valitsi kokouksessaan henkilöstöjaostoon neljä jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä jaoston jäsenten keskuudesta jaoston puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Antti Toivola, puheenjohtaja Terhi Kangas Sievi Esko Kangas, varapuheenjohtaja Satu Pirnes Nivala Marja Isokääntä Risto Mäkelä Alavieska Kaisa Haapakoski Jani Palola Ylivieska Henkilöstöjaosto on kokoontunut seitsemän (7) kertaa ja käsitellyt 40 asiaa. Toimikauden kokoonpanolla neljä (4) kertaa käsitellen 22 asiaa ja toimikauden kokoonpanolla kolme (3) kertaa käsitellen 18 asiaa. Esittelijänä on toiminut henkilöstöpäällikkö ja sihteerinä kehittämispäällikkö. 3

8 2.2 Sopimustyöryhmä Varsinainen jäsen Vierimaa Tapani Ojanperä Terho Valtanen Kari Koski Markku Alavieskan kunta Ylivieskan kaupunki Nivalan kaupunki Sievin kunta 2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Yhtymäkokous suoritti kuntayhtymän tarkastuslautakunnan vaalin toimikaudeksi ja nimesi jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Maarit Jutila, puheenjohtaja Juhani Isotalus Alavieska Heikki Häyrynen, varapuheenjohtaja Ritva Saviluoto Nivala Ahti Hannula Maarit Silver Sievi Terttu Alanen Eero Myllykangas Ylivieska Tilintarkastusyhteisönä toimii BDO Audiator Oy. 2.4 Organisaatio Toimintaorganisaatio: 4

9 2.5 Sopimusohjaus Kuntayhtymän vuoden 2012 alusta voimaan tulleiden uudistetun perussopimuksen ja hallintosäännön lähtökohtia ovat sopimusohjaus ja omistajaohjauksen kanavointi jäsenkunnista kuntayhtymään kuntajohtajien välityksellä. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien mahdollisuus rahoittaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on heikentynyt mm. valtionosuusjärjestelmässä tapahtuneiden leikkausten vuoksi. Vuoden 2013 talousarviota laadittaessa omistajaohjaus neuvotteluissa sovittiin, että ensihoidon kustannuksiksi budjetoidaan vuoden 2012 kustannustaso. Kuntakohtaista riskinottoa oli myös ostetun erikoissairaanhoidon määrärahoissa. Oman toiminnan osalta hoito- ja hoivapalveluihin sovittiin myös kuntakohtainen riskinotto. Ensihoidon kustannukset toteutuivat suurempina kuin vuoden 2012 kustannustaso toiminnan siirryttyä sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Hoito- ja hoivapalveluiden kuntakohtainen riski toteutui määräisenä. Myös osa ostetun erikoissairaanhoidon riskeistä toteutui kuntakohtaisesti. Toteutuneiden kustannusriskien vuoksi vuoden 2013 talousarvioon hyväksyttiin 2,9 M lisätalousarvio. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/ käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Maisema-mallin suunnitelma- ja kustannustenjakotaulukot toimivat kuntayhtymän ohjausjärjestelmänä, talousarvion pohjana ja sekä seurannan että tilinpäätöksen työkaluina. Taulukoissa palveluita on käsitelty tuoteryhmittäin suursuoritteina (ks. liite 1). Maisema-taulukot ovat tilinpäätöksen oheismateriaalina. 2.6 Tilivelvolliset: Tilivelvollinen toimielin: Yhtymähallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: Kuntayhtymän johtaja Jarmo Kivimäki Toimialajohtajat: Terveyspalvelut Hyvinvointipalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Terveyspalvelujohtaja Risto Olli, Päivi Peltokorpi, Hyvinvointipalvelujohtaja Pirjo Matikainen Talousjohtaja Urho Möller 5

10 Tulosaluejohtajat: Varhaiskasvatuspalvelut palvelujohtaja Perheiden palvelut palvelujohtaja Hoito- ja hoivapalvelut palvelujohtaja Vammaisten ja erityisryhmien palvelut palvelujohtaja Marja Ranta-Nilkku Leena Iisakkila Terttuirmeli Haapakoski Raija Eskola-Valli Vastaanottopalvelut ylilääkäri Mikko Suni hoitotyön johtaja Päivi Peltokorpi, Reetta Hjelm Erikoissairaanhoito ja kuntoutus ylilääkäri Aikuispsykososiaaliset palvelut psykiatri-ylilääkäri Työterveyshuolto ylilääkäri Risto Olli Tuija Päivärinta Osmo Konu Suun terveydenhuolto ylihammaslääkäri Matti Lahdenperä, Marja-Liisa Laitala, Ympäristöterveydenhuolto ympäristöterveydenhuollon johtaja Meeri Rinta-Jouppi Palvelupäälliköt: Varhaiskasvatuspalvelut palvelupäällikkö, päiväkotihoito palvelupäällikkö, perhepäivähoito + ostopalvelut Perheiden palvelut palvelujohtaja, aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu Hoito- ja hoivapalvelut palvelupäällikkö, hoiva- ja asumispalvelut palvelupäällikkö, kotihoito Avosairaanhoito osastonhoitaja, vastaanottotoiminta Avoterveydenhuolto osastonhoitaja, avoterveydenhuolto Sari Suhonen Ulla-Maija Miettilä Leena Iisakkila Kaija Jokela Riitta-Liisa Kujala Virpi Kamunen Janne Nikula Pirjo Jääskelä 6

11 3 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2013 mukaan talouden epävarmuus jatkuu edelleen. Suomen kansantalous on ollut taantumassa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuonna 2013 nollan tuntumaan ja vuonna 2014 BKT ennusteet vaihtelevat yhden ja kahden prosentin haarukassa. Edessä on mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyä vasta usean vuoden kuluttua. Palvelutarpeet terveyspalveluissa ja ikäihmisten palveluissa kasvavat nopeasti alkavalla vuosikymmenellä. Huolestuttavaa on myös lastensuojelun tarpeen kasvu. Väestön ikääntyessä ja väestömäärän kasvaessa terveyspalvelujen tarve nousee lähivuosina vähintään puolentoista prosentin vuosivauhtia, jos terveyspalvelujen ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla. Väestökehitykseen perustuvan arvion mukaan kuntasektorin menot kasvavat nopeimmin vanhusten pitkäaikaishoidon palveluissa sekä että 2020-luvuilla. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkuntien taloudellinen tilanne on maan keskitasoa heikompi. Tilastokeskuksen tilastoaineiston mukaan jäsenkuntien taseisiin kertynyt alijäämä osaltaan ja taseiden mukainen omavaraisuusaste konkretisoivat tilanteen: Kertynyt yli- /alijäämä eur/as Omavaraisuusaste % Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Alueen kuntatalouden taustatekijät huomioon ottaen Kallion järjestämien palvelujen kustannuskehityksen hallintaan kohdistuu erityisiä odotuksia huolimatta siitä, että asukaslukuun suhteutetut kustannukset eivät palvelujen tarvetekijät huomioon ottaen merkittävästi poikkea valtakunnan keskiarvosta. 7

12 Asukaslukuun suhteutetut nettomenot 2012 So-Te yht. Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Manner-Suomi pl. Kainuu Lähde: Kuntaliitto, Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja Jäsenkuntien tuloveroprosentit ovat oleellisesti maan keskiarvoa korkeammat: Veroprosentit Alavieska 20,00 20,00 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 Nivala 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 Sievi 20,50 20,50 21,00 21,00 21,25 21,75 21,75 Ylivieska 20,25 20,50 21,00 21,00 21,00 21,50 21,50 Koko maan ka. 18,50 18,50 19,00 19,25 19,25 19,25 19,75 Lähde: Verohallinto Jäsenkuntien vuoden vaihteen yhteenlaskettu väestömäärä on kehittynyt seuraavasti: Väkiluku Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yhteensä Väkiluku Muutos Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 8

13 Väestön ikärakenne vuoden 2013 alussa ilmenee seuraavasta kuviosta: Väestön ikäjakauma ja yli Ylivieska Sievi Nivala Alavieska Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Jäsenkuntien väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa myös väestön huoltosuhteen muutos, johon ikääntymisen lisäksi vaikuttaa alueen syntyvyys. Seuraavassa taulukossa on esitetty alle 15-vuotiaiden ja yli 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään: Huoltosuhde Alavieska 68,3 74,4 85,9 95,1 100,6 100,4 98,1 Nivala 72, , , ,8 Sievi 76,2 77,8 87,6 93,7 97,4 98,4 97,4 Ylivieska 59,7 62, ,1 76,6 75,8 74,3 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 58,2 61,1 67,5 71,5 74,5 75,3 74,9 KOKO MAA 55,8 58,6 64,4 68,2 71,2 72,1 71,2 Lähde Tilastokeskus: Lopullinen tieto 2013, Väestöennuste Työssäkäyvän väestön määrän vähenemä asettaa tulevaisuudessa uudenalaisia paineita palvelujärjestelmän kehittämiseen ja rahoituspohjaan samalla, kun ikääntyvän väestön palvelutarpeet kasvavat. Laskennallisiin kustannuksiin valtionosuuden määräytymisessä vaikuttaa jäsenkuntien sairastavuus- ja vammaisuuskertoimet, jotka kuvaavat Kallion alueen väestön palvelutarpeet maan keskimääräistä suuremmiksi: 9

14 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Sairastavuus- ja vammaiskertoimet 2013 Sairastavuuskerroin Vammaiskerroin Alavieska 1,41 1,42 Nivala 1,26 1,40 Sievi 1,33 1,52 Ylivieska 1,13 1,26 Lähde: Kuntaliitto Kelan terveyspuntarin vuoden 2012 kansantauti-indeksien yhteiskuva osaltaan kertoo jäsenkuntien palvelutarpeisiin liittyvistä haasteista: 180,0 Kansantauti-indeksi 2012, vakioitu 160,0 140,0 120,0 151,9 164,8 161,2 139,1 138,4 100,0 80,0 100,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Lähde: Kela, Terveyspuntari 10

15 4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2013 talousarvion ja suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion strategian painopistealueisiin sekä palvelustrategiassa valittuihin kehittämiskohteisiin. Strategian painopistealueet ovat mm. Kallion palvelualueen yhtenäistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Toimialat tehostavat tulosalueidensa yhteistyötä sekä uudistavat palvelutuotantoa ja - prosesseja tukemaan kuntalaisten itsenäistä suoriutumista. 4.1 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa edistettiin vuoden aikana alueen asiakkaiden elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia sekä omatoimisuutta. Kaikilla tulosalueilla korostui tavoite toimia ennaltaehkäisevästi, tukea asiakkaiden kotona selviytymistä ja kehittää asiakas- ja kustannusvaikuttavaa toimintaa. Tulosalueille asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Vuoden 2013 toiminnassa näkyi toimialat ja tulosalueet läpäisevien asiakasprosessien läpikäyminen ja mallintaminen. Tätä työtä tehtiin prosessikohtaisissa työryhmissä, joihin osallistettiin myös henkilökuntaa Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Varhaiskasvatus Tavoite 1 Vakiinnutetaan ja juurrutetaan Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset yhtenäiset toimintatavat ja -periaatteet perhepäivähoitoon ja päiväkoteihin, jolloin tavoitteena on vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin ennaltaehkäisevästi ja varhaisesti tukien. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi laaditaan lisäksi varhaiserityiskasvatuksen kehittämissuunnitelma ja moniammatillinen perhekeskuksen toteuttamissuunnitelma. Mittarit: 1. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset yhtenäiset toimintatavat ja -periaatteet toteutuvat perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa. 2. Varhaiserityiskasvatuksen kehittämissuunnitelma on laadittu. 3. Perhekeskuksen toteuttamissuunnitelma on laadittu moniammatillisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman ja siihen liittyvän Arjen käytäntöjen oppaan mukaiset toimintatavat ovat käytössä perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa. Näistä esimerkkeinä ovat vanhempien ja henkilöstön välistä kasvatuskumppanuutta vahvistavat käytännöt mm. kotikäynti lapsen kotiin, varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa sekä pienryhmätoiminta päiväkodeissa. Yhtenäisten toimintatapojen juurtumista edistettiin mm. mentorointitoiminnalla. Varhaiserityiskasvatuksen selvitys ja siihen sisältyvä kehittämissuunnitelma on laadittu. Useita esille nousseita kehittämisen kohteita on jo edistetty tai viety käytäntöön. Varhaiserityiskasvatuksen selvityksen keskeisiä asioita kootaan lisäksi arjen käytäntöjen oppaaseen. Perhekeskuksen toteuttamissuunnitelma laadittiin moniammatillisesti. Yhteistyössä muiden lasten ja perheiden palveluiden toimijoiden kanssa kehitettiin verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallia työstämällä perhekeskuksen prosesseja ja eri toimijoiden välisiä rajapintoja kolmessa moniammatillisessa työryhmässä (yleinen tuki, varhainen tuki ja erityinen tuki). 11

16 Tavoite 2 Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään monituottajamallilla siten, että kasvavaan kysyntään vastataan ensisijaisesti palvelusetelillä, mikäli perheet valitsevat yksityisen palvelun. Kuntayhtymän tasolla tavoitteena on yksityisten palveluiden prosenttiosuuden toteutuminen 12 % varhaiskasvatuspalveluiden budjetista. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden laadun toteutumista valvotaan ohjaus- ja valvontasuunnitelman mukaisesti. Mittarit: 1. Yksityisten palveluiden prosenttiosuus varhaiskasvatuspalveluiden budjetista lukuunottamatta lasten kotihoidon tukea 2. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset yhtenäiset toimintatavat ja -periaatteet toteutuvat myös yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa 3. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden ohjaus ja valvontasuunnitelman päivittäminen Yksityisten palveluiden prosenttiosuus (palvelusetelit, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä) oli varhaiskasvatuspalveluiden budjetista lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea: Kallio yhteensä 13 %, Alavieska 4 %, Nivala 9 %, Sievi 4 %, Ylivieska 19 %. Yksityisen päivähoidon valvontakäynneillä todettiin, että varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset toimintatavat ja -periaatteet toteutuvat myös yksityisissä palveluissa. Yksityisille palveluntuottajille järjestettiin keväällä 2013 koulutusilta varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyen. Kuntayhtymän yksityisten palveluiden valvontasuunnitelman varhaiskasvatuksen osio valmistui vuoden 2013 aikana. Siihen sisältyvät yksityisten palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat varhaiskasvatuspalveluissa valmistuivat kevään 2013 aikana. Perheiden palvelut Tavoite 1 Perhepalveluiden ja aikuissosiaalityön palvelut järjestetään yhtenäisten sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Palveluissa painopisteenä on kotona asumisen tukeminen ja siihen liittyen lastensuojelussa tehdään avohuollon kehittämissuunnitelma. Uuden lastensuojeluyksikön kanssa laaditaan yhteistyö- ja valvontasuunnitelma avohuollon ja sijaishuollon kehittämiseksi. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toteutetaan: - perhekeskuksen toteuttamissuunnitelman laatiminen moniammatillisesti - aikuissosiaalityössä päihdeasiakkaan palveluprosessien mallintaminen - perheneuvolassa nuorten vuotiaiden psykiatrisen hoitopolun selvittäminen Mittarit: 1. Perhekeskuksen toteuttamissuunnitelma on laadittu moniammatillisesti 2. Yhteistyö- ja valvontasuunnitelma uuden lastensuojeluyksikön kanssa on tehty 3. Päihdeasiakkaan hoitopolku on mallinnettu 4. Selvitys nuorten psykiatrisesta hoitopolusta on tehty Perhekeskuksen toteuttamissuunnitelma laadittiin moniammatillisesti. Yhteistyössä muiden lasten ja perheiden palveluiden toimijoiden kanssa kehitettiin verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallia työstämällä perhekeskuksen prosesseja ja eri toimijoiden välisiä rajapintoja kolmessa moniammatillisessa työryhmässä (yleinen tuki, varhainen tuki ja erityinen tuki). 12

17 Lastensuojelun avohuollon kehittämissuunnitelma valmistui. Uuden lastensuojeluyksikön kanssa tehtiin kehittämissuunnitelma. Päihdeasiakkaan hoitopolkua mallinnettiin ja kehittämistä jatketaan tarkentamalla eri yksiköiden vastuita. Selvitys lasten ja nuorten psykiatrisesta hoitopolusta valmistui. Tavoite 2 Perhepalveluissa ja aikuissosiaalityössä vaikutetaan asiakkaiden terveys- ja hyvinvointieroihin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja varhaisella tuella. Palvelu-/asiakassuunnitelmat tehdään asiakkuuden alkuvaiheessa ja tarvittaessa moniammatillisesti. Palvelu-/asiakassuunnitelman mukaisilla palveluilla tuetaan perheen itsenäistä selviytymistä sekä ehkäistään pitkäaikaisia tai kustannuksiltaan kalliita palveluita. Mittari: Palvelu-/asiakassuunnitelmien kattavuus Aikuissosiaalityössä suuresta asiakasmäärästä johtuen asiakassuunnitelmien laadintaa kohdennettiin lähinnä asiakkaille, joilla oli pitkäaikainen asiakkuus myös muissa palveluissa. Asiakassuunnitelmia laadittiin 164 (37 %) pitkäaikaisasiakkaalle. Lastensuojelussa asiakassuunnitelmia laadittiin noin 70 %:lle avohuollontukitoimissa asiakkaana olevista lapsista ja nuorista. Lastensuojelun perhetyössä ja jälkihuollossa suunnitelma laadittiin kaikille asiakkaana oleville asiakkaille. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä laadittiin perhetyön suunnitelma, tehtiin loppuarviointi ja pyydettiin palaute kaikilta asiakkaana olleilta perheiltä. Perheneuvolassa suunnitelma tehtiin kaikille asiakkaille. Hoito- ja hoivapalvelut Tavoite 1 Monipuoliset eri toimijoiden tuottamat palvelut tukevat asiakkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollisuutta asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Tavoitteena on laatia suunnitelma ikääntyvien palveluiden järjestämisestä vuoteen 2015 mennessä sekä luoda yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yhteiset toimintakäytännöt seuraaville palveluprosesseille: - tehostettu kotihoito ja SAS-prosessi - muistisairaan palvelupolku - mielenterveyskuntoutujan palvelupolku (asumispalveluun siirtyminen) - päihdekuntoutujan palvelupolku (asumispalveluun siirtyminen) - vaikeavammaisen palvelupolku (asumispalveluun siirtyminen) Mittarit: 1. Hoito- ja palvelusuunnitelmien ajantasaisuus 2. Ikääntyvien palveluiden järjestämissuunnitelma vuoteen 2015 on valmis 3. Palveluiden piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kaikista 75 vuotta täyttäneistä (peittävyys) 4. Yhteiset palveluprosessit on kuvattu ja arviointimittarit laadittu Hoito- ja hoivapalvelut järjestettiin tavoitteiden mukaisesti omana toimintana, palvelusetelillä ja ostopalveluina. Asiakkaiden osallisuus toteutui palvelutarpeen arvioinnin ja hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisen yhteydessä sekä asukas- ja omaistilaisuuksissa. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tarkistettiin kaksi kertaa vuodessa ja palvelutarpeen muuttuessa. 13

18 Ikääntyvän väestön palveluiden suunnitelma vuosille valmistui tammikuussa Suunnitelman valmistelussa kuultiin laajasti ikäihmisiä, vanhusneuvostoja, kuntien toimialoja, yksityisiä palveluntuottajia ja muita yhteistyötahoja. Vuoden lopussa kotona asui 87,4 % ja kodinomaisissa olosuhteissa asuvat mukaan luettuina lähes 99 % 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Palveluprosessien mallintamistyöt saatiin lähes valmiiksi toimialojen ja tulosalueiden yhteistyönä. Kotihoitoprosessin ja muistisairaan palvelupolun kuvaamista tarkennetaan vielä vuonna Kaikkien palveluprosessien tavoitteiden ja vastuiden selkiinnyttämisen jälkeen tehty työ viedään käytäntöön. Tavoite 2 Palvelut järjestetään yhdenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Hoito- ja hoivapalveluiden johtamiskäytännöt uudistetaan. Mittarit: 1. Palveluun pääsykriteerit on uusittu (RAI -toimintakykymittari) 2. Palveluun pääsykriteerit täyttävien palveluun jonottavien asiakkaiden määrä 3. Johtamiskäytännöt on kuvattu Palveluun pääsykriteerejä valmisteltiin vuoden aikana. Ne viedään hyväksyttäviksi helmikuussa Koti- ja omaishoidon palvelut järjestettiin kaikille palvelukriteerit täyttäneille asiakkaille ja muut ohjattiin käyttämään vaihtoehtoisia palveluja. Myös palveluasuntopaikka voitiin järjestää vanhuspalvelulain edellyttämässä määräajassa alkaen kahta henkilöä lukuun ottamatta. Vuoden 2013 lopussa kotihoidon palveluissa odotti palveluasuntopaikkaa 15 henkilöä ja tilapäishoidossa 13 eli yhteensä 28 henkilöä. Odotusajat sosiaalipalveluihin ajalta julkaistiin tammikuussa Kotihoidon johtamiskäytäntöjä uudistettiin ja kuvattiin Kotihoito hankkeessa sekä hoiva- ja asumispalveluissa toiminnan sisäisen kehittämistyön yhteydessä. Palveluasumisyksiköitä yhdistettiin yhden esimiehen alaisuuteen ja samalla vähennettiin esimiesten määrää. Myös palveluprosesseja kehitettäessä johtamis- ja kehittämistyön vastuita selkiytettiin. Suunnitelmakausi: Tavoite 1 Palveluita kehitetään asiakkaiden ja palveluntuottajien keskinäisen kumppanuuden ja verkostoitumisen pohjalta asiakkaan henkilökohtaisen budjetti -mallin suuntaan. epalvelutori-hanke ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävä yhteistyö ja valvonta tukevat tavoitetta. Palveluseteliportaali Aputori.fi on avattu. Ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelman valmistelun yhteydessä oli myös tavoitteen suuntaista kehittämistyötä. Valtakunnallisesti ei ole linjattu henkilökohtaista budjetti -mallia. Tavoite 2 Hoito- ja hoivapalveluiden palvelurakennemuutosta jatketaan siten, että sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito muutetaan palveluasumiseksi ja muut peittävyystavoitteet saavutetaan sekä erityistä asiantuntemusta vaativien asiakkaiden hoito- ja hoivapalvelujen keskittämisestä tehdään selvitys vuoden 2015 loppuun mennessä. Peittävyystavoitteet vuoteen 2015 mennessä 14

19 - omaishoito enintään 7 % - säännöllinen kotihoito enintään 15 % - tehostettu palveluasuminen enintään 10 % Ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelmassa määriteltiin peittävyystavoitteet vuoden 2016 loppuun mennessä ja linjattiin erityistä asiantuntemusta vaativien asiakkaiden palvelujen selvitystyö. Suunnitelma hyväksytään kevään 2014 aikana. Vammaisten ja erityisryhmien palvelut Tavoite 1 Vammaispalveluissa vastataan kasvavaan palvelukysyntään mahdollisimman avohoitopainotteisesti ja kotona asumista tukevasti huomioiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Erityistä huomiota kiinnitetään perheiden tukemiseen ja suunnitelmalliseen palveluun, joilla voidaan ehkäistä kustannuksiltaan kalliita palveluita. Avohoidon kehittämiseksi tehdään suunnitelma, joka sisältää omassa toiminnassa kehitettävät palvelut, kuten tilapäishoidon, lyhytaikaishoidon ja asumisen ohjaajan palvelut. Mittarit: 1. Eri asumismuodoissa asuvien kehitysvammaisten määrä suhteessa 18 vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten määrään 2. Kehitysvammaisten asumisen ohjaajan asiakkaiden määrä 3. Tilapäishoidon ja lyhytaikaishoidon käyttöpäivät 4. Kotona palveluasumisen piirissä olevat asiakkaat (VPL) suhteessa 18 vuotta täyttäneiden vaikeavammaisten määrään, jotka palveluiden piirissä Eri asumismuodoissa asuvien 18 vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten määrä vaihtelee Kallion kunnissa. Asumispalveluiden tai laitoshoidossa asuvien määrä on suhteellisesti suurinta Nivalassa ja Alavieskassa. Nivalan ja Sievin pitkäaikainen laitoshoito saatiin purettua vuoden lopussa. Alavieskassa, Nivalassa ja Ylivieskassa asumispalveluihin on tullut uusia asiakkaita. Yli 18-vuotiaiden kehitysvammaisten henkilöiden asumismuoto: Kunta 18 v - Asumisessa tai laitoshoidossa asiakasmäärä % Omaisten kanssa tai yksin asiakasmäärä Alavieska ,1 9 40,9 Nivala , ,0 Sievi , ,2 Ylivieska , ,4 Yhteensä , ,4 % Avohoidon toteutumista tuki se, että tarkastelujakson aikana elokuussa Ylivieskassa aloitti ammattiopisto Luovin 8-paikkainen opetusyksikkö Ylivieskan Rauhanyhdistys ry:ltä vuokratuissa tiloissa. Yksikössä on opiskelijoita kaikista muista Kallion kunnista paitsi Alavieskasta. Kehitysvammaisten asumisen ohjaaja työskentelee asumisen ohjaajana kolmena päivänä viikossa ja kaksi päivää ohjaajana toimintakeskuksessa. Itsenäisesti asuvia kehitysvammaisia Kallion alueella on yhteensä 30, joista asumisen ohjaajan palveluiden piirissä on

20 Kehitysvammaisten lasten lyhytaikaishoitoa Tarhin toimintakeskuksessa on kehitetty lisäämällä palvelua kahdesta viikonlopusta kolmeen viikonloppuun kuukaudessa. Tällä tavoin palveluun on voitu ottaa uusia asiakkaita ja vähentää kalliiden ostopalveluiden käyttöä. Tarhin tilapäishoitoa on tarkastelujakson aikana käyttänyt 15 asiakasta (408 hoitopäivää) ja tilapäisessä perhehoidossa on ollut 35 asiakasta (666 hoitopäivää). Kallion alueella olevissa omissa ryhmäkodeissa tilapäishoidossa on ollut 28 asiakasta (523 hoitopäivää). Tilapäishoitoa on ostettu Kallion alueen ulkopuolelta ryhmäkodeista ja laitoshoidosta 12 asiakkaalle. Tilapäishoitoa on ostettu vuoden 2013 aikana 365 päivää. Vuonna 2013 palveluasumisen piirissä oli 29 vaikeavammaista asiakasta, joista omassa kodissaan palveluasumisessa oli yhdeksän asiakasta eli 31 prosenttia. Palveluja ostettiin kahdeksalle asiakkaalle ja Kallion omissa yksiköissä oli kaikkiaan yksitoista asiakasta. Omassa kodissa palveluasumisen piirissä olevista asiakkaista suurin osa on ylivieskalaisia. Tavoite 2 Vammaisten ja erityisryhmien palveluissa kehitetään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja luodaan yhteiset toimintakäytännöt seuraaville palveluprosesseille - vaikeavammaisten palvelupolku yhdessä hoito- ja hoivapalveluiden kanssa - mielenterveyskuntoutujan palvelupolku asumispalveluissa Vaikeavammaisten palvelupolkuprosessi on laadittu yhteistyössä hoito- ja hoivapalveluiden kanssa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden palveluprosessi on valmis. 4.2 Terveyspalvelut Terveyspalveluissa on yhtenäistetty toimintoja sekä otettu palveluissa huomioon ennaltaehkäisevän työn merkitys ja kotona asumisen tukeminen. Tulosalueille asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Toimialojen ylittävää yhteistyötä on kehitetty yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa. Vuoden aikana yhteisiä prosesseja on kuvattu niin, että myös henkilökuntaa on osallistettu kehittämistoimintaan Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Vastaanottopalvelut Tavoite 1 Terveyden edistämisen suunnitelman toteuttaminen Vuoden 2012 tavoitteena oli luoda ensimmäinen konkreettinen toimintasuunnitelma väestötasoiseen tärkeimpien kansansairauksien primaaripreventioon. V suunnitelma toteutetaan ja suunnitelmaa laajennetaan. Mittari: Suunnitelma on toteutettu ja suunnitelmaa on laajennettu Suunnitelman laadinta on aloitettu. Terveyden edistämisen suunnittelutyöryhmän vetäjä ja kansantautihoitajat ovat osana suunnitelmaa laatineet erillisen suunnitelman painonhallintaryhmien aloittamiseksi. 16

21 Tavoite 2 Tehostetun kotihoidon toimintamalli on luotu Tavoitteena on luoda toimialarajat ylittävä toimintamalli, jossa kotisairaanhoidon, palvelutalojen, akuutti-vuodeosastojen, vastaanoton ja päivystyksen sekä kuntoutushenkilökunnan yhteistyönä aikaisemmin vuodeosastolla hoitamia potilaita hoidetaan kodeissaan. Tällöin akuuttipaikkoja voidaan käyttää tehokkaammin muiden akuuttipotilaiden ja erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevien potilaiden hoitamiseen. Mittari: Toiminta on käynnistynyt ja prosessi on kuvattu. Tehostetun kotihoidon toimintamalliin tehtiin nimimuutos kotisairaala toimintamalliksi. Kotisairaalan toteuttamismallin suunnittelu aloitettiin toimialat ylittävän moniammatillisen yhteistyöryhmän toimesta. Toiminnan aloittaminen aikataulutettiin ja prosessikuvaus on meneillään. Tavoite 3 Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin kehittäminen moniammatillista toimialat ylittävää yhteistyötä kehittämällä Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on edistää lasten nuorten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä ja terveyserojen syntymistä kehittämällä monialaista hallinnonalat ylittävää yhteistyötä sekä tuen tarpeen tunnistamisessa että sen järjestämisessä. Mittari: Seurataan lakisääteisten määräaikaistarkastusten toteutumista ja yksilöllisten tarpeiden pohjalta syntyneiden lisäkäyntien % -osuutta kaikista käynneistä. Kuvataan, miten neuvolan näkökulmasta asiakkaiden saama palvelu ja yhteistyö etenevät toteutettuna verkostotyyppisessä perhekeskuksessa. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset on toteutettu lukuun ottamatta lastenneuvolan 8:kk ikäisten lääkärintarkastusta sekä opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastuksia Sievissä (lukio) ja Ylivieskassa (lukiot, Amk. Yso). Avo-Hilmo tilastojen mukaan lastenneuvolakäynneistä yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä oli 9.9 %, muutos vuodesta 2012 oli +1.8 %. Kouluterveydenhuollossa yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä oli 8.1 %, muutos vuodesta %. Kouluterveydenhuollossa shkäyntien osuus kaikista käynneistä on ka 19 %. Laajojen tarkastusten toteutuminen kouluterveydenhuollossa (kts. taulukko). Vanhempien osallistumisessa tarkastuksiin on kuntakohtaista vaihtelua. Äitiys- ja lastenneuvolan sisältösuunnitelmiin tehtiin suositusten mukaiset muutokset, jotka otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Taulukko: Laajat tarkastukset lv (vanhempi osallistunut joko th:n tai lääkärin tarkastukseen ja perheen hyvinvointiarvio tehty) 1 lk 5 lk 8 lk keskiarvo Alavieska 81,0 % (29/36) 74,0 % (28/38) 44,0 % (16/36) 66,4 % Nivala 45,4 % (80/176) 8,4 % (13/155) 43,0 % (63/146) 32,7 % Sievi 84,5 % (82/97) 59,5 % (47/79) 49,5 % (47/95) 64,9 % Ylivieska 87,2 % (191/219) 86,9 % (159/183) 70,1 % (129/184) 80,6 % Moniammatillinen yhteistyö on edennyt verkostomaisessa perhekeskuksessa vuonna 2013 merkittävästi. Neuvolasta on osallistuttu yleisen, varhaisen ja erityisen tuen moniammatillisiin työryhmiin, joissa on kuvattu lapsille/perheille tarjottavan tuen eri prosessit, joiden pohjalta toimintaa kehitetään. Lapsiasiainneuvostossa on laaja- 17

22 alaisessa yhteistyössä arvioitu tuotettuja palveluita suhteessa asiakastarpeisiin. Perhepalveluohjaajan aloittaminen Nivalan neuvolassa mahdollistaa entistä varhaisemman tuen lapsiperheille Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Tavoite Erikoissairaanhoidon ostoja pyritään suuntaamaan kokonaistaloudellisesti edullisempiin sairaaloihin, lähinnä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Palvelustrategiassa asetettiin tavoitteeksi nostaa Keskipohjanmaan keskussairaalan osuus erikoissairaanhoidon kustannuksista 15 %:iin vuoteen 2015 mennessä. V ennusteen mukaan sairaalan osuus v on 8 %. Mittari: Vuoden 2013 loppuun mennessä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan osuus ostetun erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista on vähintään 10 %. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan osuus ostetun erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista on 9,2 %. Aikuispsykososiaaliset palvelut Tavoite Pitkäaikaisasiakkaiden hoitoprosessin kehittäminen Pitkäaikaisasiakkaiden hoito- ja palveluprosessia kehitetään yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa. Palveluasumisen ja kotihoidon suhteen palveluprosessia selkeytetään, mallinnetaan ja vahvistetaan. Terapiakeskuksessa kehitetään myös omia pitkäaikaisasiakkaiden hoitomalleja. Mittari: Prosessikuvaukset valmiina vuoden 2013 aikana pitkäaikaisasiakkaiden keskeisistä palveluprosesseista (kotona asumisen tukeminen, tuetun työn toiminnan järjestäminen, palvelukotiasumisen järjestäminen, yhteistyö kotihoidon kanssa ja tarpeenmukaisen hoitomuodon valitseminen) Hoito- ja palveluprosessin kehittäminen on aloitettu yhteistyössä kotihoidon kanssa. Prosessikuvaukset ovat vielä kesken. Työterveyshuolto Tavoite Työterveyshuollon hallinnollinen organisointimalli on ratkaistu Palvelustrategian yhteydessä linjattiin, että eri vaihtoehdot työterveyshuollon hallinnolliseksi organisointitavaksi arvioidaan. Tavoitteena on, että tapa ratkaistaan v aikana. Mittari: Päätös työterveyshuollon hallinnollisesta organisoinnista on tehty. Päätöstä hallinnollisesta organisoinnista ei ole vielä tehty. Työterveyshuolto jatkaa tässä vaiheessa Kallion yhtenä tulosalueena. Suun terveydenhuolto Tavoite 1 Tuotannolliset ja taloudelliset tavoitteet Taloudellisuutta kuvaavana tavoitteena on kattaa oman toiminnan kuluista maksutuloilla 31 %. Tuotantotavoitteena on tuottaa asiakaskäyntiä. 18

23 Taloustavoite alittui hieman; tulot kattoivat oman toiminnan menoista 27 %. Myös asiakaskäyntitavoite alittui, käyntejä oli yhteensä (92 % tavoitteesta). Tavoite 2 Terveysmittarit Mittari Tavoite Toteutunut Kommentit 5-vuotiaiden d-indeksi (reikiintyneiden hampaiden lukumäärä, keskiarvo) 0,6 0,5 Mitä pienempi luku, sitä parempi hampaiden 12-vuotiaiden DMF-indeksi (reikiintyneiden, 1,7 1,5 terveys paikattujen ja poistettujen hampaiden lukumäärä, keskiarvo) 15-vuotiaiden tervehampaisten osuus ikäluokasta 24 % 30 % Mitä suurempi luku, sitä parempi hampaiden terveys Ikäluokkakohtaiset terveystavoitteet saavutettiin. Ympäristöterveydenhuolto Tavoite Elintarvikevalvonnan tarkastusten yhdenmukaistaminen Elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen suunnitelmanmukaisten tarkastusten yhtenäistäminen lähtien käyttäen valtakunnallista OIVA -kriteeristöä. Mittari: OIVA -kriteeristöllä tarkastettujen vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen tarkastusten %-osuus kaikista ko. kohteiden tarkastuksista jälkeen. OIVA -järjestelmän käyttöönotto on lisännyt koulutustarvetta sekä tietojärjestelmäongelmia. Niukkoja tarkastajaresursseja verotti entisestään kesän 2013 vesiepidemia, joten suunnitelmallisen valvonnan tavoitteista jäätiin. Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisprosentti elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen osalta oli kaikkiaan 43 eli alle puolet suunnitelluista tarkastuksista toteutui. 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Yleishallinto Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (365/1995) 23 :n tarkoittamalla tavalla. Kuntayhtymässä otettiin käyttöön uudistettu toimintamalli vuoden 2012 alussa kun uudistettu perussopimus ja hallintosääntö astui voimaan. Uudistuksen myötä luovuttiin tilaaja - tuottaja -mallista. Uuden toimintamallin myötä on pystytty selkiyttämään kuntayhtymän johtamismallia ja vahvistamaan yhtymähallituksen strategisen johtamisen roolia. Myös kuntien omistajaohjausta on vahvistettu sopimustyöryhmän toiminnan ja palvelukuvausprosessin yhdistämisellä talousarvion laadintaprosessiin. Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän organisaation kokonaisuuden johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja taloudellisuudesta ja kuntayhtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymän johtaja huolehtii kuntayhtymän palvelutuotannon järjestämisvastuun toteutumisesta sekä huolehtii kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta yhtymähallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 19

24 Hallintokeskus Talousjohtajan alaisuudessa toimii kuntayhtymän hallintokeskus, joka palvelee kuntayhtymän kaikkia toimielimiä ja tulosalueita. Hallintokeskus tukee muutosta, joka toimialat ylittävänä on organisaation toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi välttämätöntä väestön palveluiden saatavuuden varmistamiseksi rajallisten voimavarojen ja palvelutarpeiden kasvun viitekehyksessä. Tarpeellisten muutosten läpiviemisessä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista sekä luotettavan ulkoisen ja sisäisen viestinnän järjestämisestä. Toiminnan kehittämiseksi koordinoidaan, hallinnoidaan ja toteutetaan alueellisia kehittämishankkeita Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Tavoite 1 Kuntayhtymän strategian päivittäminen Mittari: Kuntayhtymän strategian on päivitetty Yhtymähallitus on käynnistänyt strategian päivitystyön pohjautuen palvelustrategian linjauksiin. Strategian päivitys valmistuu vuoden 2014 kevään aikana. Tavoite 2 Viestintästrategian päivittäminen Mittari: Strategia ja toimintaohjeet on laadittu ja otettu käyttöön Yhtymähallitus on hyväksynyt päivitetyn viestintästrategian. Viestintästrategian toimeenpano on käynnistetty. Tavoite 3 Toimintolaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen, sisäinen laskutus Mittari: Toimintolaskennan käyttöä on laajennettu tukemaan sisäisen laskutuksen toteutusta Mittari: Sisäinen laskutus on käyttöönotettu soveltuvin osin ja sen käytön laajentaminen vuodelle 2014 on suunniteltu Sisäisten palveluiden laskutus on otettu käyttöön vuoden 2014 talousarvion yhteydessä ja käytännön toteutusta tarkennetaan vuoden 2014 aikana. Laboratorion ja röntgenin osalta on toteutettu toimintolaskentaan perustuva tuotehinnoittelu. Toimintolaskennan käyttöä tullaan jatkossa laajentamaan. Saadut kokemukset ovat olleet positiivisia ja antavat pohjaa operatiivisen johtamisen ja päätöksenteon pohjaksi. Tavoite 4 Sähköisen asioinnin laajentaminen ja tietojärjestelmien käytettävyyden parantaminen Mittari: Asiakkaiden omahoito kokonaisuuden käyttöönotto on suunniteltu ja aikataulutettu Mittari: kertakirjautumisen ja vahvan tunnistautumisen käyttöönottoprojektin käynnistäminen 20

25 Asiakkaiden omahoidon käyttöönotto on suunniteltu vuodelle Lopullinen käyttöönottopäätös tehdään, kun saadaan tarkempi arvio ohjelmiston käytettävyydestä ja sillä saavutettavista hyödyistä. Vahvan tunnistautumisen mahdollistava varmennekorttien käyttö on aloitettu sähköisen reseptin käyttöönoton yhteydessä. Vahvojen tunnisteiden käyttö laajenee kansallisen e-arkiston käyttöönoton yhteydessä vuonna Kertakirjautuminen käyttöönotosta päätetään e-arkisto projektin päätyttyä. Tavoite 5 Sisäisen valvonnan prosessien ja raportoinnin kehittäminen Mittari: Sisäisen valvonnan prosessikuvaus on päivitetty ja käyttö ohjeistettu. Sisäisen valvonnan prosessia on kehitetty. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön säännölliset tilivelvollisten palaverit, missä kiinnitetään erityistä huomiota asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen. Sisäistä valvontaa osana esimiestehtäviä on korostettu ja normaalin johtoryhmätyön lisäksi on raportointia sisäisen valvonnan toteutuksesta lisätty osavuosikatsauksien yhteydessä. Tavoite 6 Kuntayhtymän tilakustannukset määritellään uudelleen lähemmäksi aiheuttamisperiaatteen mukaisia kustannuksia. Mittari: Vuoden 2013 tilavuokriin sovelletaan uusia mennessä vahvistettuja vuokranmääräytymisperiaatteita, jotka astuvat takautuvasti voimaan lukien. Jäsenkuntien kanssa sovittiin uusista vuokranmääräytymisperiaatteista. Budjettiteknisistä syistä uudistus sovittiin otettavaksi käyttöön vuoden 2014 talousarviossa. Uudet vuokrat tulivat voimaan Kuntayhtymän henkilöstö Vuoden lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli 1034 vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Avoimia tai määräaikaisesti täytettyjä toimia ja virkoja oli yhteensä 50. Henkilöstön työhyvinvointiin panostusta jatkettiin perustamalla työhyvinvointityöryhmä, joka toimii esimiesten tukena. Työergonomiaan on kiinnitetty huomiota ja tulokset ovat näkyneet koko organisaatiotasolla. Tule- sairauksien sairauspoissaolot vähenivät ensimmäisestä neljänneksestä viimeiseen n. 29,5 % eli 850 päivää. Vuoden aikana koko henkilöstön sairauspoissaoloja kertyi yhteensä päivää eli n. 67,5 bruttohenkilötyövuotta, mikä on 3,5 bruttohenkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna Koko henkilöstön sairauspoissaolojen keskipituus kalenteripäivinä laski vuodesta 2012, jolloin se oli 21 kalenteripäivää ja oli nyt 18,5 työpäivä yhtä henkilötyövuotta kohti. Eniten nousi 4 29 päivän sairauspoissaolojen määrä (4,6 %). Henkilökuntaa on saatu palaamaan työhön hyvinkin pitkien sairauspoissaolojen jälkeen Kevan tuella. Sillä on tuettu myös uudelleenkouluttautumista. Vuoden 2013 henkilöstömenot yhteensä olivat 51,9 milj. euroa. Menot kasvoivat 2,4 % edellisestä vuodesta. Palkkausmenojen muutosta vuodesta 2009 esittää seuraava kuvio: 21

26 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Muut henkilösivukulut Eläkekulut Henkilöstökulut yhteensä Kuntayhtymän erillinen henkilöstötilinpäätös esitetään tilinpäätösaineiston oheismateriaalina. 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin riski lähitulevaisuudessa on edelleen ammattitaitoisen, kokeneen henkilökunnan saatavuus. Toimialan henkilöstön nopea eläköityminen ja sen myötä syntyvä vaje ammattitaitoisesta työvoimasta kaikissa ammattiryhmissä luo erityisiä haasteita rekrytointitoimenpiteiden onnistumiselle. Lakisääteisten velvoitteiden täyttämismahdollisuuksiin liittyy edelleen epävarmuutta, erityisesti ongelma konkretisoituu mm. lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden virkojen täyttöasteena. Rekrytointitoimenpiteistä huolimatta kaikkia asiantuntijatehtäviä ei ole saatu täytettyä. Huomioiden jäsenkuntien edelleen kiristyvä taloudellinen tilanne ja palvelutarpeiden / -kysynnän samanaikainen kasvu väestön ikääntymisen ja väestöpohjan kasvun seurauksena, on palveluiden saatavuuden turvaaminen käytettävissä olevilla voimavaroilla haasteellista. Käynnissä oleva SoTe- ja kuntarakenneuudistuksen keskeneräisyys ja epäselvyys. Epävarmuus tulevista muutoksista vaikeuttaa toiminnan pitkäjännitteistä suunnittelua ja kehittämistyötä. Jäsenkuntien on hankala sitoutua välttämättömiin toiminnan kehittämishankkeisiin kun ei ole tiedossa tulevan toiminnan organisointi tai kuntajako. 22

27 7 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kuntayhtymän organisaatiossa. Toimialajohtajat; talousjohtaja, terveyspalvelujohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja vastuiden järjestämisestä omalla toimialallaan. Esimiehet vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä tarkkailusta. Yhtymähallitus on hyväksynyt Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan ohjeen. Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kuntayhtymän johtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa riskienhallinnasta. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta- ja arviointitoimenpiteistä Toiminnan seurantaa ja itsearviointia ovat suorittaneet mm. kuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat, tulosyksiköiden esimiehet, tietohallinnon asiantuntijat ja työsuojelu/työhyvinvointi organisaatio. Pääsääntöisesti seuranta- ja arviointityö on tehty osana normaalia esimiestyötä. Lisäksi määräajoin teteutetaan myös auditointeja tietosuojan ja tietoturvan osalta. Arviointi on ollut pääasiassa toimintoihin ja talouteen liittyvää ajankohtais- ja jälkikäteisvalvontaa, joka on kohdistunut mm. seuraaviin osa-alueisiin: - talouden seuranta - toimintojen ja prosessien arviointi - toimintaan ja talouteen liittyvät täsmäytykset - toiminnan sisäiset ja ulkoiset auditoinnit (AVI) - asiakaspalaute - hyvä hallintotapa ja johtamiskäytännöt, kuntayhtymän sääntöjen noudattaminen Lisäksi johtamiseen sekä talous- ja tietohallintoon sisältyvinä ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä on tarkkailtu muun muassa: - on käynnistetty tilivelvollisten säännölliset kokoukset - hyväksymis- ja vahvistusmenettelyjä - viranhaltijapäätökset ja hankintaprosessit - tietojärjestelmien käyttöoikeuksia ja niiden myöntämisperiaatteita - terveydenhuollon sähköisten ammattikorttien käyttöönotto ja vahva tunnistautuminen - sisäisen valvonnan raportointia on lisätty osavuosikatsausten yhteydessä. Erikseen voidaan todeta mm. seuraavat toimialoilla tehdyt toimenpiteet: - toimipistekohtaista riskienarviointia on jatkettu - asiakirjahallinnon ja arkistoimen toimintaohje on päivitetty ja hyväksytty yhty- 23

28 mähallituksessa - tietosuojan ja tietoturvan ohjeistuksen toteutumisen seuranta - koko henkilöstölle suunnatun tietosuojan ja tietoturvan Tietus - oppimisympäristön käytön edistäminen - potilasturvallisuutta edistävä, vaaratilanteiden ja läheltä piti tilanteiden seurannassa käytettävä HaiPro järjestelmää on laajennettu myös työsuojeluun liittyvien poikkeama ja vahinkotilanteiden tilanteiden systemaattiseen keräämiseen ja raportointiin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan systemaattista raportointia on kehitetty mm. osana osavuosikatsauksia ja tilinpäätöstä. Tilivelvollisten säännöllisissä kokouksissa arvioidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä sisäisen valvonnan toteutumista. Kuntayhtymän vahinko- ja omaisuusvakuuttaminen ajantasaistetaan säännöllisesti vuosittain. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. täyttämättömät asiantuntijoiden virat ja toimet 2. kasvavat paineet talouden kehityksen heikkenemiselle ja organisaation toimintakyky talouden tasapainottamistyössä ja toimintoja uudelleen arvioitaessa 3. palvelukysynnän muutokset esim. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun tai toimeentulotuen osalta 4. merkittävimpien tietojärjestelmien ja puhe-/datayhteyksien toimintavarmuus esim. sähköhuollon häiriötilanteissa Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. Kuntayhtymän uudistetussa toimintamallissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan juurruttaminen osaksi kuntayhtymän arjen johtamis- ja esimiestyötä. 2. Tietojärjestelmien käyttöoikeushallinnan ja kansallisen varmennepalvelun käyttöönotto ja systematisointi. Vahvan tunnistautumisen käyttöönotto perusjärjestelmissä. 3. Kulunvalvonnan ohjeistuksen ja käytänteiden päivittäminen Suunnitellut kehittämistoimet 1. Riskienhallinnan koulutuksen toteutus 2. Sisäisen valvonnan tiedonkeruun edelleen tehostaminen 3. Kulunvalvonnan ohjeistusten ja käytänteiden päivittäminen Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta tuottaa keskeisiltä osin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Voimassa olevasta ohjeistuksesta huolimatta sisäisen valvonnan vastuuttamiseen ja koulutukseen tulee kiinnittää edelleen huomiota. 24

29 8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Jäsenkuntien välinen kustannustenjako määräytyy kuntakohtaisten Maisematilaustaulukoiden kautta. Kuntayhtymän rahoituksen järjestämiseksi jäsenkunnat ovat maksaneet kuukausittain 1/12 talousarviossa hyväksytystä talousarviostaan etukäteen kahtena eränä. Sairaaloiden laskuttama erikoissairaanhoito laskutettiin sellaisenaan edelleen jäsenkunnilta. Jäsenkunnittain kustannusosuuksien ennakoitiin määräytyvän hyväksytyn talousarvion ja siihen tehtyjen muutosten perusteella seuraavasti vuonna 2013: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Talousarvio 2013 eur eur eur eur eur Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito josta ostettu erikoissairaanhoito Aikuisten psykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Vammaispalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Varhaiskasvatus Toimeentulotuki ja työllistäminen Projektit Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Talousarvio 2013, muutettu Tilinpäätös 2013 Kulut Tuotot Netto Kulut Tuotot Netto Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito josta ostettu erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Vammaispalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Varhaiskasvatus Toimeentulotuki ja työllistäminen Projektit Yhteensä

30 8.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä Toimintatuotot/ toimintakulut % 100,3 % 100,3 % Vuosikate/ poistot % 102,1 % 108,5 % Vuosikate euroa/asukas 12,94 13,75 Asukasmäärä

31 8.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % 42,29 % 109,64 % Pääomamenojen tulorahoitus % 42,29 % 109,64 % Lainanhoitokate >1 >1 Kassavarat Kassasta maksut Kassan riittävyys pv 27 pv 14 pv Asukasmäärä

32 8.3 Tase T A S E VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yht II Aineelliset hyödykkeet 4. Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yht III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 1 1 Sijoitukset yht 1 1 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet Vaihto-omaisuus yhteensä II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yht Saamiset yhteensä III Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset yht VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

33 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä V Tilikauden yli/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääoma Muut toimeksiantojen pääoma TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vak.lai Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras po. yht VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Omavaraisuusaste, % 14,1 % 16,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,4 % 10,8 % Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä, /asukas 3 3 Lainakanta Kokonaistulot ja -menot TULOT eur % MENOT eur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot Korkokulut 0 Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

34 8.5 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että tilikaudelta muodostunut tulos 8 940,42 vahvistetaan ja kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. 9 Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän yhtymäkokouksen kertomusvuodelle vahvistaman talousarvion toteutuma muodostui seuraavaksi: TP 2012 TA2013 TA2013 TA2013 TP 2013 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset muutettu Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot ,7 Toimintatuotot yhteensä ,3 Toimintakulut Palkat ja palkkiot ,8 Eläkekulut ,6 Muut henkilösivukulut ,4 Henkilöstökulut yhteensä ,5 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,7 Muut toimintakulut ,2 Toimintakulut yhteensä ,1 Toimintakate ,7 Suunn. mukaiset poistot ,6 Kuntien maksuosuus ,6 Alkuperäinen talousarvio 2013 sisältää sisäisiä eriä euroa, joiden toteutuma oli ,40 euroa. Yllä olevassa laskelmassa näitä sisäisiä eriä ei ole huomioitu. Verrattuna talousarvion mukaiseen jäsenkuntien maksuosuuteen ( euroa) toteumaprosentiksi saadaan 98,6 %. Kallion kokonaiskustannukset kasvoivat edellisen vuoden tilinpäätökseen +4,0 %. Oman toiminnan kustannusten kasvu verrattuna vuoden TP2012 on +2,2 %, Ostetun erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu verrattuna vuoden TP2012 on +9,4 % Ostetun erikoissairaanhoito alittaa vahvistetun talousarvion euroa. Oman toiminnan talousarvio alittaa vahvistetun talousarvion euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talousarvio alittaa vahvistetun talousarvion euroa. 30

35 Toimintatulot 2013 Maksutuotot Tuet ja avustukset 7,1 % 1,4 % Muut myyntitulot 2,5 % Vuokratuotot 0,4 % Muut toimintatuotot 0,2 % Jäsenkuntien osuudet esh:n ostoihin 24,3 % Jäsenkuntien maksuosuudet 64,0 % Kuva: Toimintatulot Toimintamenot 2013 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,9 % Avustukset 6,9 % Muiden palveluiden osto 22,4 % Vuokrakulut 5,2 % Muut toimintakulut 0,3 % Henkilöstökulut 37,9 % Erikoissairaanhoitopalvelut 24,4 % Kuva: Toimintamenojen jakauma Muiden palveluiden ostoihin suurimpina palveluostoryhminä sisältyvät: TP 2012 TP 2013 milj. - asiakaspalveluiden ostot (pois lukien esh) 10,8 10,8 - palvelusetelipalvelut 3,3 4,4 - ruokahuoltopalvelut 2,6 2,9 - puhtaanapitopalvelut 2,1 2,1 31

36 Tuoteryhmien nettomenot 2013 Työterveyshuolto (0,0 %) Projektit (0,0 %) Ympäristöterveydenhuolto (0,9 %) Kuntoutuspalvelut (1,4 %) Aikuispsykososiaaliset palvelut (2,8 %) Suun terveydenhuolto (2,8 %) Toimeentulotuki ja työllistäminen (2,8 %) Perhepalvelut (4,9 %) Vammaispalvelut (6,8 %) Vastaanottopalvelut (9,1 %) Varhaiskasvatus (14,0 %) Hoito- ja hoivapalvelut (26,1 %) Erikoissairaanhoito (28,4 %)