TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2012"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2012

2

3 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Yhtymähallitus Yksilöjaosto Henkilöstöjaosto Sopimustyöryhmä Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Organisaatio Sopimusohjaus Tilivelvolliset: Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Kuntayhtymän henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma Tase Kokonaistulot ja -menot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Hallinto- ja tukipalvelut Hyvinvointipalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Perheiden palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaisten ja erityisryhmien palvelut Terveyspalvelut Vastaanotto- ja vuodeosastopalvelut Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Terapiakeskus Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Kuntayhtymän tuloslaskelman toteumavertailu Investointien toteuma Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 54

4 LIITTEET OHEISMATERIAALIT Maisema-taulukoiden kokoomataulut Henkilöstökertomus Tuoteryhmäkohtaiset Maisema-taulukot Talousarvion toteumavertailu

5 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA Kuntayhtymän johtajan katsaus Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on viiden vuoden ajan järjestänyt omistajakunnilleen kaikki kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan lukien varhaiskasvatuksen sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Vuoden 2012 alusta toteutetun kuntayhtymän toimintamalliuudistuksen myötä Kallio luopui sisäisestä tilaaja-tuottaja -mallista. Uudistetussa toimintamallissa eri toimijoiden työnjako selkeytyi ja yhtymähallituksen rooli keskeisenä toimielimenä vahvistui. Kuntien omistajaohjauksen varmistajana ja sopimusvalmistelu- sekä seurantaelimenä toimii omistajakuntien kuntajohtajista ja Kallion johtavista viranhaltijoista koostuva sopimustyöryhmä. Uuden toimintamallin mukainen sopimusryhmä osallistui tiiviisti vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluun. Yhtymähallitus vahvisti maaliskuussa 2012 kuntayhtymän palvelustrategian vuosille Palvelustrategia sisältää Kallion palveluja koskevia linjauksia palvelujen järjestämistavoista, palveluiden määrästä ja tasosta sekä erityisen kehittämisen ja resursoinnin painopisteistä. Tulosaluekohtaiset palvelustrategiaa konkretisoivat toimeenpano-ohjelmat hyväksyttiin kesäkuussa Talouden taantuma ja väestömäärän kasvu sekä ikääntyneimmän väestön osan lisääntyminen kasvattivat hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kysyntää ja kustannuksia kertomusvuonna. Vuoden 2012 aikana kysyntä lakisääteisissä palveluissa kasvoi palvelukuvauksessa sovitusta tasosta varhaiskasvatuspalveluissa, lastensuojelussa, toimeentulotuessa, hoito- ja hoivapalveluissa, vammaispalveluissa sekä aikuisten, nuorten ja lasten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Kasvavaan palvelukysyntään vastattiin lisäämällä omaa palvelutuotantoa, palvelusetelein tuotettuja palveluita ja ostopalveluita. Kallion vuoden 2012 tilinpäätöksessä käyttötalouden nettomenot olivat 116,7 milj., kasvua vuoteen 2011 oli 3,7 prosenttia. Kuntayhtymä alitti vuoden 2012 muutoksella vahvistetun talousarvion yhdellä prosentilla (1,14 milj. ). Vuodelle 2012 yhtymäkokouksen sitovat toiminnalliset tavoitteet painottuivat asiakkaille tarkoitettujen palvelujen järjestämiseen säädösten edellyttämissä määräajoissa sekä palveluiden sisällön kehittämiseen. Kallio kykeni pääsääntöisesti järjestämään lakimääräiset palvelut hoitotakuu- ja palveluvelvoitteiden mukaisesti huolimatta vaikeuksista täyttää kaikkia lääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden virkoja. Lastensuojelulain mukainen velvoite tehdä lastensuojelutarpeen selvitykset kolmen kuukauden määräajassa ei toteutunut täysin. Toimialojen tavoitteeksi asetettuun palvelutuotannon sisällön kehittämiseen on pureuduttu määrätietoisesti. Työ toimialat ja tulosalueet läpäisevien asiakaspalveluprosessien kehittämiseksi ja mallintamiseksi on käynnistynyt. Henkilökunta on kehittänyt työtään tavoitteellisesti eri hankkeissa ja osana omaa perustehtäväänsä. Henkilöstön uudistumiskykyä on tuettu koulutuksin ja osallistavin menetelmin. Henkilökunta on toimintaympäristön monista haasteista huolimatta onnistunut hyvin perustehtävänsä toteuttamisessa. Kuntayhtymän luottamushenkilöt ovat yksituumaisesti antaneet arvokkaan panoksensa Kallion hyväksi kuluneiden vuosien aikana. Päätöksentekijöille kuuluu kiitos pyyteettömästä työstä ja vahvasta tuesta Kallion rakentamisessa sekä kehittämisessä. Jarmo Kivimäki kuntayhtymän johtaja 1

6 2 Kuntayhtymän hallinto 2.1 Yhtymähallitus Yksilöjaosto Henkilöstöjaosto Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous, johon jäsenkunnat nimeävät edustajansa siten, että kutakin alkavaa 2500 asukasta kohden nimetään jokaisesta kunnasta yksi edustaja. Yhtymäkokous on kokoontunut vuonna 2012 kolme kertaa ja käsitellyt 22 asiaa. Kuntayhtymän yhtymähallituksessa on 13 yhtymäkokouksen valitsemaa jäsentä. Yhtymähallitus on nimetty vaalikaudelle Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Tuija Haikola, 2.varapuheenjohtaja Kaisa Savela Ylivieska Juha Autio Erkki Kangaskortet Karoliina Nevalainen Aune Nevala Maija-Liisa Kitinoja Juhani Löfbacka Veikko Kariniemi Irene Isokoski Eija-Riitta Niinikoski, puheenjohtaja Ritva Saviluoto Nivala Esko Kangas Jarmo Pihlajaniemi Tapio Uusitalo Henna-Maria Råman Mikko Päivärinta Ari Kukkurainen Antti Toivola Veijo Luostari Sievi Terhi Kangas Tarja Torvikoski Marja Isokääntä Eija Jutila Alavieska Tapio Mattila, 1.varapuheenjohtaja Sauli Nurkkala Matti Isomaa > Yhtymähallitus on kokoontunut vuonna 2012 kahdeksantoista (18) kertaa ja käsitellyt 131 asiaa. Yhtymähallituksen esittelijänä on toiminut kuntayhtymän johtaja ja pöytäkirjanpitäjänä talousjohtaja. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Juha Autio, puheenjohtaja Karoliina Nevalainen Ylivieska Marja Isokääntä, varapuheenjohtaja Tapio Mattila Alavieska Terhi Kangas Veijo Luostari Sievi Esko Kangas Henna-Maria Råman Nivala Yksilöjaosto on kokoontunut seitsemän (7) kertaa ja käsitellyt 53 asiaa. Esittelijänä on toiminut hyvinvointipalvelujohtaja ja sihteerinä hallintopalvelupäällikkö. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Tapio Mattila, puheenjohtaja Marja Isokääntä Alavieska Antti Toivola, varapuheenjohtaja Tarja Torvikoski Sievi Maija-Liisa Kitinoja Erkki Kangaskortet Ylivieska Ritva Saviluoto Ari Kukkurainen Nivala Henkilöstöjaosto on kokoontunut kahdeksan (8) kertaa ja käsitellyt 43 asiaa. Esittelijänä ja sihteerinä on toiminut henkilöstöpäällikkö. 2

7 2.2 Sopimustyöryhmä Varsinainen jäsen Vierimaa Tapani Ojanperä Terho Valtanen Kari Koski Markku Alavieskan kunta Ylivieskan kaupunki Nivalan kaupunki Sievin kunta 2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 2.4 Organisaatio Vaalikaudella tarkastuslautakuntaan kuuluvat seuraavat jäsenkuntien edustajat: Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Heikki Häyrynen, puheenjohtaja Riitta Kiviniemi Nivala Kaisa Haapakoski, varapuheenjohtaja Eero Myllykangas Ylivieska Maarit Silver Tapani Korkeakangas Sievi Juhani Isotalus Maarit Karhula Alavieska Tilintarkastuspalvelut on ostettu JHTT -tilintarkastusyhteisö Audiator Oy:ltä, jonka nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastaja JHTT Asko Vanhatupa. Avustavana tilintarkastajana on toiminut Jyri Myllymäki. Toimintaorganisaatio: 3

8 2.5 Sopimusohjaus Kuntayhtymän vuoden 2012 alusta voimaan tulleiden uudistetun perussopimuksen ja hallintosäännön lähtökohtia ovat sopimusohjaus ja omistajaohjauksen kanavointi jäsenkunnista kuntayhtymään kuntajohtajien välityksellä. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien mahdollisuus rahoittaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on heikentynyt mm. valtionosuusjärjestelmässä tapahtuneiden leikkausten vuoksi. Vuoden 2012 talousarviota sopeutettiin kuntien taloustilanne huomioiden. Vuoden 2012 Talousarvio sisälsi jäsenkuntien kanssa sovittuja taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Vuoden 2012 talousarvio oli 0,5 M pienempi kuin vuoden 2011 toteuma. Vuoden 2012 talousarvioon hyväksyttiin palvelun tarpeissa toteutuneisiin muutoksiin perustuen 5,8 M lisätalousarvio. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/ käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Maisema-mallin suunnitelma- ja kustannustenjakotaulukot toimivat kuntayhtymän ohjausjärjestelmänä, talousarvion pohjana ja sekä seurannan että tilinpäätöksen työkaluina. Taulukoissa palveluita on käsitelty tuoteryhmittäin suursuoritteina (ks. liite 1). Maisema-taulukot ovat tilinpäätöksen oheismateriaalina. 2.6 Tilivelvolliset: Tilivelvollinen toimielin: Yhtymähallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: vt. Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän johtaja 2.2. Jarmo Kivimäki Toimialajohtajat: Terveyspalvelut vt. Terveyspalvelujohtaja Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujohtaja vt. Hyvinvointipalvelujohtaja Hyvinvointipalvelujohtaja Hallinto- ja tukipalvelut Talousjohtaja Risto Olli Jarmo Kivimäki Pirjo Matikainen Urho Möller 4

9 Tulosaluejohtajat: Varhaiskasvatuspalvelut palvelujohtaja Perheiden palvelut palvelujohtaja vt. palvelujohtaja Hoito- ja hoivapalvelut palvelujohtaja Vammaisten ja erityisryhmien palvelut palvelujohtaja Vastaanottopalvelut ylilääkäri hoitotyön johtaja Erikoissairaanhoito ja kuntoutus ylilääkäri Aikuisten psykososiaaliset palvelut psykiatri-ylilääkäri Työterveyshuolto ylilääkäri Suun terveydenhuolto ylihammaslääkäri Ympäristöterveydenhuolto ympäristöterveydenhuollon johtaja Marja Ranta-Nilkku Pirjo Matikainen Leena Iisakkila Terttuirmeli Haapakoski Raija Eskola-Valli Mikko Suni Päivi Peltokorpi Risto Olli Tuija Päivärinta Osmo Konu Matti Lahdenperä Meeri Rinta-Jouppi, Palvelupäälliköt: Varhaiskasvatuspalvelut palvelupäällikkö, päiväkotihoito palvelupäällikkö, perhepäivähoito + ostopalvelut Perheiden palvelut johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu Hoito- ja hoivapalvelut palvelupäällikkö, hoiva- ja asumispalvelut palvelupäällikkö, kotihoito Sari Suhonen Ulla-Maija Miettilä Leena Iisakkila Kaija Jokela Riitta-Liisa Kujala Virpi Kamunen Avosairaanhoito osastonhoitaja, vastaanottotoiminta Janne Nikula vs. osastonhoitaja, vastaanottotoiminta Arja Rättyä Avoterveydenhuolto osastonhoitaja, avoterveydenhuolto Pirjo Jääskelä 5

10 3 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2012 mukaan Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuonna 2013 prosentin tuntumaan ja vuonna 2014 noin kahteen prosenttiin. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta aikaisintaan vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta Suomen ja Kallion alueen talouden kehittymiseen. Julkisen talouden kestävyysvaje on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kasvamassa n. 5,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Kestävyysvajeen taustalla on pääosin väestön ikärakenteen muutos, joka aiheuttaa menopaineita samalla kun se uhkaa heikentää kansantuotteen ja verotulojen kasvua. Valtionhallinto on käynnistänyt toimenpiteet kestävyysvajeen pienentämiseksi, keinoina mm. veronkorotukset ja rakenteelliset uudistamishankkeet. Palvelutarpeet terveyspalveluissa ja ikäihmisten tarvitsemissa palveluissa kasvavat nopeasti alkavalla vuosikymmenellä. Huolestuttavaa on myös lastensuojelun tarpeen kasvu. Väestön ikääntyessä ja väestömäärän kasvaessa terveyspalvelujen tarve nousee lähivuosina vähintään puolentoista prosentin vuosivauhtia, jos terveyspalvelujen ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla. Väestökehitykseen perustuvan arvion mukaan kuntasektorin menot kasvavat nopeimmin vanhusten pitkäaikaishoidon palveluissa sekä että 2020-luvuilla. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkuntien taloudellinen tilanne on maan keskitasoa heikompi. Valtiovarainministeriön kuntaosaston laatiman kuntatalouden suunnittelukehikon / Tilastokeskuksen tilastoaineiston mukaan jäsenkuntien taseisiin kertynyt alijäämä osaltaan ja taseiden mukainen omavaraisuusaste konkretisoivat tilanteen: Kertynyt yli- /alijäämä eur/as Omavaraisuusaste % Alavieska ,9 39,6 35,9 37,0 Nivala ,87 43,4 46,5 45,5 43,3 Sievi ,77 24,8 28,7 29,3 32,07 Ylivieska ,8 16,2 16,7 18,9 Alueen kuntatalouden taustatekijät huomioon ottaen Kallion järjestämien palvelujen kustannuskehityksen hallintaan kohdistuu erityisiä odotuksia huolimatta siitä, että asukaslukuun suhteutetut kustannukset eivät palvelujen tarvetekijät huomioon ottaen merkittävästi poikkea valtakunnan keskiarvosta: 6

11 Jäsenkuntien tuloveroprosentit ovat oleellisesti maan keskiarvoa korkeammat: Veroprosentit Alavieska 20,00 20,00 21,00 21,00 21,50 21,50 Nivala 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 Sievi 20,50 20,50 21,00 21,00 21,25 21,75 Ylivieska 20,25 20,50 21,00 21,00 21,00 21,50 Koko maan ka. 18,50 18,50 19,00 19,25 19,25 19,25 Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto ry Jäsenkuntien vuoden vaihteen yhteenlaskettu väestömäärä on kehittynyt seuraavasti: Väkiluku Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yhteensä Väkiluku Muutos Lähde: Väestörekisterikeskus

12 Väestön ikärakenne vuoden 2012 alussa ilmenee seuraavasta kuviosta: Jäsenkuntien väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa myös väestön huoltosuhteen muutos, johon ikääntymisen lisäksi vaikuttaa alueen syntyvyys. Seuraavassa taulukossa on esitetty alle 15-vuotiaiden ja yli 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään: Huoltosuhde Alavieska 66,4 74,4 85,9 95,1 100,6 100,4 98,1 Nivala 69,0 77,0 84,7 87,0 87,3 87,0 85,8 Sievi 73,5 77,8 87,6 93,7 97,4 98,4 97,4 Ylivieska 56,3 62,9 70,0 75,1 76,6 75,8 74,3 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 55,5 61,1 67,5 71,5 74,5 75,3 74,9 KOKO MAA 52,9 58,6 64,4 68,2 71,2 72,1 71,2 Lähde Tilastokeskus: Lopullinen tieto 2011, Väestöennuste Työssäkäyvän väestön määrän vähenemä asettaa tulevaisuudessa uudenalaisia paineita palvelujärjestelmän kehittämiseen ja rahoituspohjaan ikääntyvän väestön palvelutarpeiden kasvaessa. 8

13 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Laskennallisen kustannuksiin valtionosuuden määräytymisessä vaikuttavana seuraavan kaavion jäsenkuntien sairastavuus- ja vammaisuuskertoimet kuvaavat Kallion alueen väestön palvelutarpeet maan keskimääräistä suuremmiksi: Kelan terveyspuntarin vuoden 2011 kansantauti-indeksien yhteiskuva osaltaan kertoo jäsenkuntien palvelutarpeisiin liittyvistä haasteista: 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Kansantauti-indeksi 2011, vakioitu Lähde: Kela, Terveyspuntari 151,4 164,4 166,2 140,1 138,7 100,0 9

14 4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2012 talousarvion ja suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion strategian kriittisin menestystekijöihin sekä palvelustrategiassa valittuihin kehittämiskohteisiin. Kriittisistä menestystekijöistä keskeisimpiä ovat mm. asiakastarpeiden tunnistaminen, varhainen puuttuminen, asiakkaiden osallistaminen, toimivat ja joustavat palveluprosessit sekä viestintä Toimialat tehostavat tulosalueidensa yhteistyötä sekä uudistavat palvelutuotantoa ja -prosesseja tukemaan kuntalaisten itsenäistä suoriutumista 4.1 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa edistettiin alueen asukkaiden elämänhallintaa, hyvinvointia ja omatoimisuutta. Toimialan kuluvan vuoden toiminnalliset painopisteet, joita olivat palveluiden saatavuus lakien edellyttämissä määräajoissa, ennalta ehkäisevä työ ja kotona selviytymisen tukeminen, näkyivät toiminnassa kaikilla hyvinvointipalveluiden tulosalueilla. Uusia toimintamalleja ja -prosesseja kehitettiin yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa TERHOI-ryhmässä, SAS-työryhmässä ja perhepalvelukeskustyöryhmässä. Lisäksi tavoitteeksi asetettu uudenlaisen kumppanuuden luominen muiden toimijoiden kanssa toteutui mm. perhepalveluissa Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Päivähoito- ja esiopetus Tavoite 1 Monipuoliset ja eri toimijoiden tuottamat varhaiskasvatuspalvelut järjestetään Kallion alueella kysyntää vastaavasti säädetyissä määräajoissa (2 vk/4 kk) kilpailukykyisellä tavalla. Mittari: Säädettyjen määräaikojen toteutuminen Tavoite varhaiskasvatuspalveluiden tarjoamisesta lakisääteisessä ajassa kysyntää vastaavasti toteutui. Lakisääteinen palveluiden järjestämisaika on 2 viikkoa, mikäli kysymyksessä on äkillinen työstä tai opiskelusta johtuva hoidon tarve, muutoin järjestämisaika on 4 kuukautta. Päivähoidon aloittamisen ajankohtaa soviteltiin muutamien perheiden kanssa. Tavoite 2 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset toimintatavat ja -periaatteet ohjaavat varhaiskasvatuspalveluiden työtä ja toiminnan kehittämistä. Mittari: Kuvataan, miten asetettu tavoite on toteutunut päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa Varhaiskasvatussuunnitelman ja siihen liittyvän Arjen käytäntöjen oppaan mukaiset toimintatavat otettiin käyttöön perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa. Näistä toimintatavoista esimerkkeinä ovat vanhempien ja henkilöstön välistä kasvatuskumppanuutta vahvistavat käytännöt mm. kotikäynti lapsen kotiin ennen hoitosuhteen alkamista, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa sekä pienryhmätoiminta päiväkodeissa. Lapsen hyvä arki 2 -hankkeen tuella v.2012 käynnistetty mentorointiryhmien toiminta edistää osaltaan Arjen käytäntöjen 10

15 oppaan sisältöjen juurtumista. Toiminnan ja pedagogiikan kehittäminen, lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaminen ennaltaehkäisevästi ja varhaisesti tukien toteutui varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmakausi: Vuosien vaihteessa otetaan Ylivieskassa käyttöön uusi 129-paikkainen Joukahaisen päiväkoti. Ylivieskaan rakennettava 129-paikkainen Joukahaisen päiväkoti otetaan käyttöön Perheiden palvelut Tavoite 1 Perhepalveluiden ja aikuissosiaalityön palvelut järjestetään uudistetun toimintamallin pohjalta siten, että palveluprosessit ovat suunnitelmallisia, palvelut järjestetään lakien edellyttämissä määräajoissa ja palveluista järjestettäessä hyödynnetään monipuolisia kumppanuuksia. Mittari: Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen eri palvelumuodoissa Aikuissosiaalityössä otettiin käyttöön asiakassegmentoinnin pohjalta erilaisiin asiakkuuksiin liittyvien palveluprosessien mukainen työnjako. Toimeentulotukipäätökset tehtiin toimeentulotukilain määräämässä 7 arkipäivän määräajassa koko kuntayhtymän alueella. Moniammatillista yhteistyötä tehostettiin päihdeasiakkaiden asumisen ohjauksessa. Alle 29 -vuotiaille pelkän toimeentulotuen varassa eläville asiakkaille tarkoitetussa PajaStartti -hankeessa jatkettiin yhteistyötä Sytyke Centren, Kelan ja Te-toimiston kanssa. Uutena ehkäisevän työn muotona aloitettiin äitiysneuvolan kanssa yhteiset asiakastapaamiset, joilla tuetaan vanhemmuutta ja perheen sosiaalista selviytymistä ennakoivasti. Lisäksi osallistuttiin moniammatilliseen perhevalmennukseen. Perhepalveluissa palvelut järjestettiin uudistetun toimintamallin pohjalta. Lastensuojelulain mukaiset määräajat toteutuivat siten, että lastensuojeluilmoituksista 100 % pystyttiin käsittelemään lain määräämässä 7 vuorokauden määräajassa ja lastensuojelutarpeen selvityksistä 81 % tehtiin lain määräämässä 3 kuukauden määräajassa. Aluehallintovirastolle annettiin 3 selvitystä em. lain määräaikojen toteutumisesta. Lastensuojelussa kilpailutettiin yhden lastensuojeluyksikön palvelut, joka järjestää sijais- ja avohuollon palveluita ja näiden kehittämispalvelua. Kilpailutuksen perusteella valittu yrittäjä aloitti uuden yksikön rakentamisen Nivalaan. Uutena toimintamuotona kehitettiin ryhmämuotoista ennaltaehkäisevää perhetyötä Ylivieskassa yhteistyössä perheneuvolan, varhaiskasvatuksen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Marttojen ja kaupungin kirjaston kanssa. Palvelusetelin käyttö lapsiperheiden kotipalvelussa vakiintui kaikissa kunnissa. Tavoite 2 Perhepalveluissa ja aikuissosiaalityössä tuotetaan monipuolisia ja kustannustehokkaita palveluita. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakkuuden alkuvaiheen arviointiin ja suunnitelmallisiin palveluihin, joilla voidaan ehkäistä pitkäaikaisia ja kustannuksiltaan kalliita palveluita Mittari: Asiakassuunnitelmien kattavuus (määrällinen tavoite) Aikuissosiaalityössä suuresta asiakasmäärästä johtuen asiakassuunnitelmien tekoa jouduttiin kohdentamaan lähinnä asiakkaille, joilla oli asiakkuus myös muissa palveluissa. Asiakassuunnitelmia laadittiin 128 (20 %) asiakkaalle. 11

16 Lastensuojelussa asiakassuunnitelmia laadittiin noin 70 % asiakkaana olevista lapsista ja nuorista. Lastensuojelun perhetyössä suunnitelma laadittiin kaikille asiakkaana oleville perheille. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä laadittiin perhetyön suunnitelma, tehtiin loppuarviointi ja pyydettiin palaute kaikilta asiakkaana olleilta perheiltä. Perheneuvolassa suunnitelma tehtiin kaikille asiakkaille. Perheiden kriisitilanteisiin jouduttiin hankkimaan perhetyötä ja tukihenkilöpalveluita ostopalveluna, josta johtuen avohuollon tukitoimenpiteiden kustannukset kasvoivat kaikissa kunnissa. Ostopalvelukustannusten alentamiseksi lastensuojeluun palkattiin määräaikainen perhetyöntekijä, joka perinteisen perhetyön sijasta työskenteli nuorten tukihenkilönä ja toimi työparina muille perhetyöntekijöille. Tällä uudenlaisella toimintatavalla pystyttiin tarjoamaan kohdennettua palvelua sijoitusuhan alla oleville nuorille. Perheneuvolassa kaikkia psykologin virkoja ei saatu täytettyä, jolloin psykologipalveluja hankittiin osaksi ostopalveluna ja asiakastyössä toimi kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, joista toinen työskenteli Ylivieskan yläkoululla merkkarina. Suunnitelmakausi: Suunnitelmakaudella otetaan käyttöön Ylivieskan perhepalvelukeskuksen uudet toimitilat Ylivieskan perhepalvelukeskuksen tarveselvityksen tekeminen aloitettiin. Hoito- ja hoivapalvelut Tavoite 1 Monipuoliset eri toimijoiden tuottamat palvelut tukevat asiakkaiden osallisuutta ja mahdollisuutta asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Palvelut järjestetään hyväksyttyjen palveluun pääsy- ja laatukriteerien mukaisesti Mittarit: Kuvataan, miten asiakkaiden osallisuus toteutuu palvelun suunnittelussa ja kehittämisessä Kotona ja kodinomaisissa ympäristöissä asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä ja suhteellinen osuus kaikista 75 vuotta täyttäneistä Palveluun pääsykriteerit täyttävien, palveluun jonottavien asiakkaiden määrä Hoito- ja hoivapalvelut järjestettiin tavoitteiden mukaisesti omana toimintana, palvelusetelillä sekä ostopalveluna. Asiakkaiden osallisuus toteutui palvelutarpeen arvioinnin sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Palveluiden kehittämiseksi asiakkaille ja heidän läheisilleen järjestettiin kehittämistyöpajoja ja omaisten iltoja sekä pyydettiin kehittämispalautetta asiakastyytyväisyyskyselyillä. Kotihoito hankkeen nykytila-analyysin pohjalta jatkettiin hankkeen tavoitteiden mukaista kehittämistyötä. Henkilöstön osaamiskartoitus tuki palveluiden laatutavoitteen saavuttamista. Vuoden lopussa kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa oli 98,9 % 75 vuotta täyttäneistä ja sosiaalihuoltolain mukaisessa laitoshoidossa 1,1 %. Kotihoidon palvelut voitiin järjestää kaikille palvelukriteerit täyttäneille ja muut ohjattiin käyttämään vaihtoehtoisia palveluja. Vuoden 2012 lopussa 15 henkilöä jonotti palveluasuntopaikkaa kotona ja 13 henkilöä vuodeosastoilla. Tavoite 2 Hoito- ja hoivapalveluiden palveluohjausta ja palveluprosesseja kehitetään hyvinvointi- ja terveyspalvelut kattavina 12

17 Mittari: Yhteiset palveluprosessit on kuvattu ja mittarit laadittu Hoito- ja hoivapalveluiden sisällön sekä toimialoille ja tulosalueille yhteisten palveluprosessien kehittämistä jatkettiin toimialojen yhteistyöryhmissä palvelustrategian linjausten mukaisesti ja kehittämistyö jatkuu vuonna Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 2 -hankkeessa aloitettiin muistisairaan hoitopolun kehittäminen. Alueellisessa KYTKE -hankkeessa kuvattiin saattohoitopotilaan hoitoprosessi. Suunnitelmakausi Palveluita kehitetään asiakkaiden ja palveluntuottajien keskinäisen kumppanuuden ja verkostoitumisen pohjalta asiakkaan henkilökohtaisen budjetti -mallin suuntaan Palvelutori -hankkeessa kehitetään keskinäistä kumppanuutta Oulun eteläisellä alueella asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa. Henkilökohtaisen budjetti -mallin kehittämiseksi aloitettiin muualla kehitettyjen ratkaisujen haku. Vammaispalvelut Tavoite 1 Monipuoliset eri toimijoiden tuottamat kehitysvammahuollon ja vaikeavammaisten palvelut järjestetään Kallion alueella tarpeen mukaisina lakisääteisissä määräajoissa: Mittari: Säädettyjen määräaikojen toteutuminen Vammaispalvelulain mukaisiin vammaisen henkilön palveluita ja tukitoimia koskeviin päätöksiin täytyy antaa päätös kolmen kuukauden kuluessa. Tavoite toteutui ja asiakkaiden palvelukysyntään voitiin vastata lakisääteisessä määräajassa. Tavoite 2 Kehitysvammapalveluissa vastataan lisääntyvään palvelukysyntään mahdollisimman avohoitopainotteisesti Mittari: Eri asumismuodoissa asuvien kehitysvammaisten määrä suhteessa 18 vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten määrään Kehitysvammapalveluissa järjestettiin palvelut suunnitelmallisesti ottaen huomioon mahdollisuudet edistää kotona asumista, perheiden tukemista ja kustannustehokkuutta. Tarhin toimintakeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen valmistuttua Nivalassa aloitettiin kehitysvammaisten lasten ympärivuorokautisen tilapäishoidon kehittäminen. Tavoitteena oli, että lapsi saa tilapäisen hoidon suunnitellusti ja säännöllisesti vähintään kerran tai kahdesti kuukaudessa. Tarhin ohella lasten tilapäishoitoa järjestettiin Ylivieskassa perhekeskus Apilassa, jossa toiminta oli perhehoitolain periaatteiden mukaista eli hoitaja on toimeksiantosuhteessa kuntayhtymään saaden hoitopalkkion ja kulukorvauksen. Toimintakeskukset Ylivieskassa, Nivalassa ja Sievissä ovat toimineet täydellä kapasiteetilla. Ylivieskassa toimivaan toimintakeskus Kipinään asiakkaita olisi ollut tulossa enemmänkin, mutta nykyiset tilat eivät sitä mahdollistaneet. Kehitysvammaisten kotona asumista tuettiin koko kuntayhtymän alueella toimivan asumisen ohjaajan palveluilla. Asumisen ohjaaja työskentelee asumispalveluissa kolmena päivänä viikossa ja muun ajan Kipinässä. Itsenäiseen asumiseen kykeneviä asiakkaita kartoitettiin toimintavuoden aikana. Vuokra-asunnon hankkiminen heille oli mahdollista Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tuella. Kotona asumista tuettiin myös omaishoidon tuen avulla. Tukea maksettiin yhteensä 66 asiakkaalle Kallion alueella. 13

18 Tahkokankaan palvelukeskuksen tuottamia kehitysvammaneuvolapalveluita järjestettiin edelleen omalla alueella. Tahkokankaan henkilökunta kävi pitämässä vastaanottoa Kallion toimitiloissa neljä kertaa vuoden aikana. Taulukko: Kehitysvammaisten asiakkaiden määrä kunnittain ja asumismuoto Kehitysvammaiset asiakkaat 2012 Kunta 0-17 v 18 v- yli 18 v asiakkaat yli 18 v asiakkaista laitoshoito+perhehoito laitoshoito +perhehoito % Alavieska < ,4 Nivala ,3 Sievi Ylivieska ,2 Suunnitelmakausi: Palvelurakenne- ja toimitilaratkaisut toteutetaan koko Kallion alueen kattavina Ylivieskan Koskipuhdossa sijaitsevan autetun asumisen 15-paikkaisen ryhmäkodin, Koskituvan, rakentaminen eteni suunnitellusti ja uudet asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin helmikuussa Toimintakeskus Kipinän uusista toimitiloista aloitettiin neuvottelut Ylivieskan kaupungin kanssa syksyn aikana. Nykyiset toimitilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset eikä niissä ole huomioitu esteettömyyttä, mikä on välttämätöntä, jotta palvelun piiriin voitaisiin ottaa myös pyörätuolia käyttäviä asiakkaita. 14

19 4.2 Terveyspalvelut Terveyspalvelujen yleisenä tavoitteena vuodelle 2012 oli edelleen tuottaa kuntalaisille oikea-aikaisia ja laadukkaita terveyspalveluja. Tavoitteeseen vastattiin kehittämällä vastaanottopalvelujen toimintamallia sekä hoidon tarpeen arviointia ja puhelinneuvontaa. Lisäksi neuvolapalveluiden terveydenhoitajatyö järjestettiin lain edellyttämässä tasossa. Suunnitelmia laadittiin terveyden edistämiseen ja potilasturvallisuuteen. Toimialat ylittävää yhteistyötä parannettiin. Uusia toimintamalleja ja prosesseja kehitettiin yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kanssa TERHOI -ryhmässä, SAStyöryhmässä ja perhepalvelukeskustyöryhmässä. Päihde- ja mielenterveystyötä tekevät työntekijät ovat järjestäneet säännöllisiä toimialat ylittäviä palavereja Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Perus- ja erikoisterveyspalvelut Tavoite 1 Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluissa siirrytään vaiheittain yhtenäiseen toimintamalliin koko kuntayhtymän alueella. Mittarit: Kuntayhtymän lääkärityövoimaa kohdennetaan palveluihin yhtenä kokonaisuutena siten, että jokaisessa kunnassa käytettävissä olevaa lääkärityövoimaa jaetaan eri toimintoihin samojen periaatteiden mukaisesti, esimerkiksi kuntayhtymän painopistealueelle kotisairaanhoitoon. Hoidon tarpeen arvioinnissa käytetään kuntayhtymässä luotua triage-luokitusta (potilaslajittelu). Toimintakäytäntöjä yhtenäistettiin. Aikaisemmin luotu Triageluokitus käytiin läpi ja päivitettyiin. Viikonloppuvastaanotto aloitettiin. Lääkärityövoiman jakamista eri toimintoihin tasaisesti toteutettiin ja yhtenäistämistä jatketaan edelleen. Tavoite 2 Terveyden edistäminen Kuntayhtymälle on laadittu kirjallinen ja organisoitu terveyden edistämisen suunnitelma, yhteistyöstä ja työnjaosta peruskuntien ja Kallion kanssa on sovittu ja yhteistyön koordinointia ja organisointia varten kuntayhtymässä on terveyden edistämisen koordinaattori. Laadittu suunnitelma keskittyy ensi vuoden aikana lähinnä kansansairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn, mutta laajenee lähi vuosien aikana kattamaan myös muita elämän alueita. Mittari: Suunnitelma luotu ja koordinaattori toimii Terveyden edistämisen suunnitelman laatiminen aloitettiin syksyllä Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen rahoituksen varmistuttua. Koordinaattori toimii tehtävässään ja suunnitelma on valmistumassa. Tavoite 3 Hoidon tarpeen arviointi ja puhelinneuvonta Hoitotakuulaki edellyttää välitöntä yhteydensaantia terveyskeskukseen joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti hoidon tarpeen arvioimiseksi. Valvova viranomainen edellyttää, että 80 % puheluista pystytään vastaamaan viiden minuutin sisällä. V tähän tavoitteeseen ei ole päästy. Vuoden 2012 aikana tavoitteeseen päästään teknisten ratkaisujen ja niiden osoittautuessa riittämättömäksi lisäresurssin avulla. 15

20 Mittarit: Vastatut puhelut 80 %, odotusaika korkeintaan viisi minuuttia Puhelinneuvonnan parantamiseksi otettiin helmikuussa käyttöön teknisiä ratkaisuja, kuten takaisinsoittomahdollisuus. Pelkästään teknisillä ratkaisuilla ei tavoiteltuun tilanteeseen päästy. Vasta viikonloppupäivystyksestä vapautuvan työvoiman siirto puhelinneuvontaan auttoi tavoitteen saavuttamisessa. Kesäkuun jälkeen vastattujen puheluiden osuus on ollut 84% ja hyvän loppuvuoden ansiosta koko vuoden vastausprosentti oli 79%. Keskimääräinen vastausaika oli n. 3,30 minuuttia, mutta yli viiden minuutin odotusaikoja oli edelleen viikoittain lähinnä aamun ensimmäisen tunnin aikana. Tavoite 4 Ennalta ehkäisevä työ/ neuvolatoiminta Ns. neuvola-asetuksen (380/2009 ja 338/2011) tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittelee neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä näihin liittyvän hammashuollon käynnit ja käyntien toteutukseen liittyvät resurssit. Vuonna 2012 terveydenhoitajakapasiteetti täyttää asetetut vaatimukset ja lääkärityövoima täyttää vaatimukset äitiysneuvolassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Mittarit: Määräaikaistarkastusten määrä: terveydenhoitajat 100 %, lääkärit, äitiysneuvola 100 %, lastenneuvola 75 % (yksi tarkastus vaadittua vähemmän), koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 100 % Terveydenhoitajien määräaikaistarkastukset toteutuivat 100 % äitiys- ja lastenneuvoloissa. Myös opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajan tarkastukset toteutuivat 100 %, mutta kouluterveydenhuollossa ei päästy lukuvuonna %:iin kaikissa ikäluokissa (Nivalan alakoululaiset 86,4 %, Sievi yläkoululaiset 77.9 %) Lääkärin osalta tarkastukset toteutuivat 100 % äitiysneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, 75 % lastenneuvolassa (8kk:n ikäisten tarkastusta ei tehty), opiskelijoiden osalta tarkastukset toteutuivat vain Nivalassa, muualla ei lääkäriä saatu opiskelijaterveydenhuoltoon. Tavoite 5 Potilasturvallisuus Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveydenhuollon organisaatioita tekemään potilasturvallisuussuunnitelman. Mittari: Suunnitelma tehty vuoden 2012 aikana Suunnitelma on tehty ja se tulee yhtymähallituksen hyväksyttäväksi v

21 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Yleishallinto Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (365/1995) 23 :n tarkoittamalla tavalla. Kuntayhtymässä otettiin käyttöön uudistettu toimintamalli vuoden 2012 alussa kun uudistettu perussopimus ja hallintosääntö astui voimaan. Uudistuksen myötä luovuttiin tilaaja tuottaja mallista. Uuden toimintamallin myötä on pystytty selkiyttämään kuntayhtymän johtamismallia ja vahvistamaan yhtymähallituksen strategisen johtamisen roolia. Myös kuntien omistajaohjausta on vahvistettu sopimustyöryhmän toiminnan ja palvelukuvausprosessin yhdistämisellä talousarvion laadintaprosessiin. Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän organisaation kokonaisuuden johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja taloudellisuudesta ja kuntayhtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymän johtaja huolehtii kuntayhtymän palvelutuotannon järjestämisvastuun toteutumisesta sekä huolehtii kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta yhtymähallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallintokeskus Talousjohtajan alaisuudessa toimii kuntayhtymän hallintokeskus, joka palvelee kuntayhtymän kaikkia toimielimiä ja tulosalueita. Hallintokeskus tukee muutosta, joka toimialat ylittävänä on tuotanto-organisaation toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi välttämätöntä väestön palveluiden saatavuuden varmistamiseksi rajallisten voimavarojen ja palvelutarpeiden kasvun viitekehyksessä. Tarpeellisten muutosten läpiviemisessä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista sekä luotettavan ulkoisen ja sisäisen viestinnän järjestämisestä. Toiminnan kehittämiseksi koordinoidaan, hallinnoidaan ja toteutetaan alueellisia kehittämishankkeita Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Tavoite 1 Kuntayhtymän uuden toimintamallin juurruttaminen ja tukeminen Mittari: Kuntayhtymän uusi toimintamalli on onnistuneesti käyttöönotettu ja toimintaan liittyvää ohjeistusta on päivitetty. Saadun kokemuksen mukaan uusi toimintamalli on selkiyttänyt kuntayhtymän toimintaa ja myös yhtymähallituksen rooli strategisen päätöksentekijänä on tehostanut kuntayhtymän päätösprosesseja. Hallinto ja tukipalveluiden prosesseja on vuoden aikana selkiytetty ja vastuualueet on määritelty. Tavoite 2 Kuntayhtymän henkilöstöstrategian laadinta Mittari: Kuntayhtymälle on laadittu ja hyväksytty henkilöstöstrategia mikä pohjautuu hyväksyttyyn palvelustrategiaan. Valmistuneeseen henkilöstöstrategiaan pohjautuen on henkilöstöjaos päivittänyt henkilöstöhallinnon ohjeistuksia ja linjauksia. 17

22 Tavoite 3 Sähköinen asiointi Mittari: Sähköisen asioinnin mahdollistava palveluiden kehittämisselvitys käynnistetään ja valitaan Kallion sähköisen asioinnin toteuttamiskohteet. Toteutetaan kuntayhtymän liittyminen valtakunnalliseen sähköiseen reseptikeskukseen ja valmistellaan liittymistä kansalliseen earkistoon. ereseptin käyttöönottovaihe käynnistyi vuoden 2012 loppuun mennessä. Sähköisen asioinnin kehittämisselvitys on laadittu. Sähköisen asioinnin toteuttamiskohteet linjataan kuntayhtymän strategian päivittämisen yhteydessä vuonna Tavoite 4 Kuntayhtymän varautumis- ja turvallisuussuunnittelua kehitetään Mittari: Kuntayhtymän tasolla valmius ja turvallisuussuunnitelmat on päivitetty. Kuntayhtymän tasolla sekä toimialojen osalta turvallisuussuunnitelmat on päivitetty myös vuoden 2012 aikana kuntayhtymä osallistui maakunnalliseen valmiusharjoitukseen. Tavoite 5 Kuntayhtymän tilakustannukset määritellään uudelleen lähemmäksi aiheuttamisperiaatteen mukaisia kustannuksia. Mittari: Vuoden 2013 tilavuokriin sovelletaan uusia vuokranmääräytymisperiaatteita. Jäsenkuntien kanssa on sovittu, että vuokranmääräytymisperiaatteet uudistetaan siten, että konsernin sisäisistä vuokrakatteista luovutaan. Arviolta katteiden vaikutus vuokriin on noin euroa. Uudet vuokrat vahvistetaan mennessä ja astuvat taannehtivasti voimaan Kuntayhtymän henkilöstö Vuoden lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli 1038 vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Henkilöstön työhyvinvointiin panostusta jatkettiin Työsuojelurahaston tukemana työhyvinvoinnin kehittämishankkeessa Työhyvinvointia kallioperustalle, joka päättyi Vuoden aikana vakinaisen henkilöstön sairauspoissaoloja kertyi yhteensä päivää eli n. 56,7 bruttohenkilötyövuotta, mikä on 5,3 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna poissaolojen määrä kasvoi n. 9 %. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolojen keskipituus on noussut vuodesta 2011, jolloin se oli 12,9 työpäivää ja nyt 14,3 työpäivää yhtä vakinaista työntekijää/viranhaltijaa kohti. Edelliseen vuoteen 2011 verrattuna keskipituus kuitenkin nousi 1,5 päivällä. Suurinta nousu on ollut lyhyissä sairauspoissaoloissa, jotka ovat nousseet n. 10 %. Henkilökuntaa on kuitenkin saatu palaamaan työhön hyvinkin pitkien sairauspoissaolojen jälkeen Kevan tuella, joka on tukenut myös uudelleenkouluttautumista. Vuoden 2012 henkilöstömenot yhteensä olivat 50,7 milj. euroa. Menot kasvoivat 4,5 % edellisestä vuodesta, joka on 3,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Palkkausmenojen muutosta vuodesta 2009 esittää seuraava kuvio: 18

23 Palkkausmenot ja TA 2013 PALKAT JA PALKKIOT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALKKAUSMENOT YHTEENSÄ TA 2013 Kuntayhtymän erillinen henkilöstötilinpäätös esitetään tilinpäätösaineiston oheismateriaalina. 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin riski lähitulevaisuudessa on edelleen ammattitaitoisen, kokeneen henkilökunnan saatavuus. Toimialan henkilöstön nopea eläköityminen ja sen myötä syntyvä vaje ammattitaitoisesta työvoimasta kaikissa ammattiryhmissä luo erityisiä haasteita rekrytointitoimenpiteiden onnistumiselle. Lakisääteisten velvoitteiden täyttämismahdollisuuksiin liittyy edelleen epävarmuutta, erityisesti ongelma konkretisoituu mm. lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja psykologien virkojen huonon täyttöasteen kautta. Rekrytointitoimenpiteistä huolimatta kaikkia asiantuntijatehtäviä ei ole saatu täytettyä. Huomioiden jäsenkuntien edelleen kiristyvä taloudellinen tilanne ja palvelutarpeiden / -kysynnän samanaikainen kasvu väestön ikääntymisen ja väestöpohjan kasvun seurauksena, on palveluiden saatavuuden turvaaminen käytettävissä olevilla voimavaroilla haasteellista. Kansantalouden kestävyysvajeen korjaamiseksi käynnistetyt toimenpiteet tulevat vaikuttamaan myös palveluiden järjestämismalleihin. Käynnissä oleva Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulokset tulevat myös vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulevaan organisointiin. 19

24 7 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kuntayhtymän organisaatiossa. Toimialajohtajat; talousjohtaja, terveyspalvelujohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja vastuiden järjestämisestä omalla toimialallaan. Esimiehet vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä tarkkailusta. Yhtymähallitus on hyväksynyt Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan ohjeen Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kuntayhtymän johtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa riskienhallinnasta. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta- ja arviointitoimenpiteistä Toiminnan seurantaa ja itsearviointia ovat suorittaneet mm. kuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat, tulosyksiköiden esimiehet, tietohallinnon asiantuntijat ja työsuojelu/työhyvinvointi organisaatio. Pääsääntöisesti seuranta- ja arviointityö on tehty osana normaalia esimiestyötä. Lisäksi on toteutettu myös auditointeja tietosuojan ja tietoturvan osalta. Arviointi on ollut pääasiassa toimintoihin ja talouteen liittyvää ajankohtais- ja jälkikäteisvalvontaa, joka on kohdistunut mm. seuraaviin osa-alueisiin: - talouden seuranta - toimintojen ja prosessien arviointi - toimintaan ja talouteen liittyvät täsmäytykset - toiminnan sisäiset ja ulkoiset auditoinnit (AVI) - asiakaspalaute - hyvä hallintotapa ja johtamiskäytännöt, kuntayhtymän sääntöjen noudattaminen Lisäksi johtamiseen sekä talous- ja tietohallintoon sisältyvinä ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä on tarkkailtu muun muassa: - e-reseptin käyttöönottoon liittyvien tietoturvan ja tietosuojan auditointien toteutus ja valmistelu - hyväksymis- ja vahvistusmenettelyjä - viranhaltijapäätökset ja hankintaprosessit - tietojärjestelmien käyttöoikeuksia ja niiden myöntämisperiaatteita - terveydenhuollon sähköisten ammattikorttien käyttöönotto ja vahva tunnistautuminen - tietojärjestelmien toipumissuunnitelmat on päivitetty. 20

25 Erikseen voidaan todeta mm. seuraavat toimialoilla tehdyt toimenpiteet: - toimipistekohtainen riskienarviointi toteutettiin vuonna arkistonmuodostussuunnitelmien (AMS) päivitystyötä on jatkettu ja hyviä käytäntöjä on juurrutettu - tietosuojan ja tietoturvan ohjeistuksen edelleen päivittäminen - koko henkilöstölle suunnatun tietosuojan ja tietoturvan Tietus - oppimisympäristön käytön edistäminen - valmius- ja turvallisuussuunnitelmien päivitystyö on toteutettu ja suunnitelmien toimivuutta on testattu osallistumalla JOKI12 valmiusharjoitukseen - potilasturvallisuutta edistävä, vaaratilanteiden ja läheltä piti tilanteiden seurannassa käytettävä HaiPro järjestelmä on vakiintunut järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2011 aikana Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan systemaattista raportointia on kehitetty mm. osana osavuosikatsauksia ja tilinpäätöstä. Kuntayhtymän vahinko- ja omaisuusvakuuttaminen ajantasaistetaan säännöllisesti vuosittain. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. täyttämättömät asiantuntijoiden virat ja toimet 2. kasvavat paineet talouden kehityksen heikkenemiselle ja organisaation toimintakyky talouden tasapainottamistyössä ja toimintoja uudelleen arvioitaessa 3. palvelukysynnän muutokset esim. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun tai toimeentulotuen osalta 4. merkittävimpien tietojärjestelmien ja puhe-/datayhteyksien toimintavarmuus esim. sähköhuollon häiriötilanteissa Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. Kuntayhtymän uudistetussa toimintamallissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan juurruttaminen osaksi kuntayhtymän johtamis- ja esimiestyötä. 2. Tietojärjestelmien käyttöoikeushallinnan ja kansallisen varmennepalvelun käyttöönotto ja systematisointi. Vahvan tunnistautumisen käyttöönotto perusjärjestelmissä. 3. Normaaliajan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen valmiussuunnitelmien pitäminen ajan tasalla Suunnitellut kehittämistoimet 1. Riskienhallinnan ohjeistuksen päivittäminen ja tarkentaminen 2. Sisäisen valvonnan tiedonkeruun tehostaminen 3. Valmiussuunnitelmien päivittäminen ja viestintävalmiuksien kehittäminen Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta tuottaa keskeisiltä osin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Voimassa olevasta ohjeistuksesta huolimatta sisäisen valvonnan vastuuttamiseen ja koulutukseen tulee kiinnittää edelleen huomiota. 21

26 8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Jäsenkuntien välinen kustannustenjako määräytyy kuntakohtaisten Maisematilaustaulukoiden kautta. Kuntayhtymän rahoituksen järjestämiseksi jäsenkunnat ovat maksaneet kuukausittain 1/12 talousarviossa hyväksytystä tilauksestaan etukäteen kahtena eränä. Sairaaloiden laskuttama erikoissairaanhoito laskutettiin sellaisenaan edelleen jäsenkunnilta. Jäsenkunnittain kustannusosuuksien ennakoitiin määräytyvän hyväksytyn talousarvion ja siihen tehtyjen muutosten perusteella seuraavasti vuonna 2012: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Talousarvio 2012, muutettu eur eur eur eur eur Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito josta ostettu erikoissairaanhoito Aikuisten psykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Vammaispalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Varhaiskasvatus Toimeentulotuki ja työllistäminen Projektit Kallio Vuoden 2012 toimintamenot ml. sisäinen laskutus ja suunnitelman mukaiset poistot ovat yhteensä 137,7 milj. euroa ja toiminnasta kertyneet tulot ilman jäsenkuntien maksuosuuksia yhteensä 21,0 milj. euroa. Kuntayhtymän omasta toiminnasta perittävät jäsenkuntien kustannusosuudet ovat yhteensä 86,1 milj. euroa, joista vuoden aikana perittiin ennakkoa yhteensä n. 83,2 milj. euroa. Kuntayhtymän maksuvalmius on ollut vuoden 2012 aikana riittävä, eikä tilapäislainoja ole nostettu. 22

27 8.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,59 Maksutuotot , ,37 Tuet ja avustukset , ,95 Muut toimintatuotot , , , ,79 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,58 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,83 Muut henkilösivukulut , ,26 Palvelujen ostot , ,61 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,06 Avustukset , ,32 Muut toimintakulut , , , ,27 Toimintakate , ,52 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 6 511, ,02 Muut rahoitustuotot , ,88 Korkokulut 0,00 Muut rahoituskulut , ,39 Vuosikate , ,03 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,03 Tilikauden tulos ,71 0,00 Tilikauden ylijäämä ,71 0,00 Toimintatuotot/ toimintakulut % 100,3 % 100,3 % Vuosikate/ poistot % 108,5 % 100,0 % Vuosikate euroa/asukas 13,74 13,01 Asukasmäärä

28 8.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,03 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot , ,26 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta , ,23 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,30 Vaihto-omaisuuden muutokset , ,71 Saamisten muutos , ,77 Korottomien velkojen muutos , ,50 Rahoituksen rahavirta , ,86 Rahavarojen muutos , ,09 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,28 Rahavarat , , , ,09 Investointien tulorahoitus % 109,64 % 98,02 % Pääomamenojen tulorahoitus % 109,64 % 98,02 % Lainanhoitokate >1 >1 Kassavarat Kassasta maksut Kassan riittävyys pv 14 pv 8 pv Asukasmäärä

29 8.3 Tase T A S E VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet , ,34 Aineettomat hyödykkeet yht , ,34 II Aineelliset hyödykkeet 4. Koneet ja kalusto , ,02 Aineelliset hyödykkeet yht , ,02 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 1,00 1,00 Sijoitukset yht 1,00 1,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,36 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHT 0,00 0,00 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,91 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,91 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3. Muut saamiset 0,00 0,00 4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 Pitkäaik.saamiset yhteensä 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,29 3. Muut saamiset , ,92 4. Siirtosaamiset , ,05 Lyhytaikaiset saamiset yht , ,26 Saamiset yhteensä , ,26 III Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset yht , ,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,81 25

30 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,54 IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,56 V Tilikauden yli/alijäämä ,71 0,00 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,10 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääoma , ,50 3. Muut toimeksiantojen pääoma , ,79 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT , ,29 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vak.lai 0,00 0,00 5. Saadut ennakot 0,00 0,00 6. Ostovelat , ,68 7. Muut velat , ,93 8. Siirtovelat , ,81 Lyhytaikainen vieras po. yht , ,42 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,42 VASTATTAVAA , ,81 Omavaraisuusaste, % 16,5 % 17,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 10,8 % 10,5 % Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä, /asukas 3 2 Lainakanta Kokonaistulot ja -menot TULOT eur % MENOT eur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot Korkokulut 0 Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

31 8.5 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että tilikaudelta muodostunut tulos ,71 vahvistetaan ja kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. 9 Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän yhtymäkokouksen kertomusvuodelle vahvistaman talousarvion toteutuma muodostui seuraavaksi: TP 2011 TA 2012 TA 2012 Muutettu TA TP 2012 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset Myyntituotot , ,9 Maksutuotot , ,9 Tuet ja avustukset , ,4 Muut toimintatuotot , ,1 Toimintatuotot yhteensä , ,4 Toimintakulut Palkat ja palkkiot , ,0 Eläkekulut , ,9 Muut henkilösivukulut , ,9 Henkilöstökulut , ,0 Palvelujen ostot , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,7 Avustukset , ,0 Muut toimintakulut , ,0 Toimintakulut yhteensä , ,6 Toimintakate , ,1 Suunn. mukaiset poistot , ,8 Kuntien maksuosuus , ,0 Verrattuna talousarvion mukaiseen jäsenkuntien maksuosuuteen ( euroa) toteumaprosentiksi saadaan 99,0 %. Kallion kokonaiskustannukset kasvoivat edellisen vuoden tilinpäätökseen +3,7 %. Oman toiminnan kustannusten kasvu verrattuna vuoden TP2011 on +4,5 %, Ostetun erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu verrattuna vuoden TP2011 on +1,6 % Ostetun erikoissairaanhoito alittaa vahvistetun talousarvion euroa. Oman toiminnan talousarvio alittaa vahvistetun talousarvion euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talousarvio alittaa vahvistetun talousarvion euroa. 27

32 Maksutuotot 7,2 % Muut myyntituotot 2,4 % Toimintatulot 2012 Vuokratuotot Tuet ja 0,4 % avustukset 1,2 % Muut toimintatuotot 0,1 % Rahoitustuotot 0,1 % Jäsenkuntien maksuosuudet esh:n ostoihin 23,2 % Jäsenkuntien maksuosuudet 65,3 % Kuva: Toimintatulot Avustukset Aineet, 7,0 % tarvikkeet ja tavarat 2,9 % Muiden palvelujen ostot 21,7 % Toimintamenot 2012 Vuokrakulut 5,4 % Muut toimintakulut 0,4 % Rahoituskulut 0,0 % Palkat ja palkkiot 31,9 % Erikoissairaanhoitopalvelut 24 % Henkilösivukulut 6,3 % Kuva: Toimintamenojen jakauma Muiden palveluiden ostoihin suurimpina palveluostoryhminä sisältyvät: TP 2011 TP 2012 milj. - asiakaspalveluiden ostot (so. muut kuin esh) 10,1 10,8 - palvelusetelipalvelut 2,5 3,3 - ruokahuoltopalvelut 2,7 2,6 - puhtaanapitopalvelut 2,0 2,1 28

33 Tuoteryhmien nettomenot 2012 Työterveyshuolto 0,1 % Ympäristöterveydenhuolto 0,9 % Vammaispalvelut 6,9 % Perhepalvelut 5,3 % Kuntoutuspalvelut 1,4 % Toimeentulotuki ja työllistäminen 2,8 % Varhaiskasvatus 14,4 % Hoito- ja hoivapalvelut 26,2 % Projektit 0,1 % Kuva: tuoteryhmäjaon mukaiset kustannukset Vastaanottopalvelut 9,0 % Erikoissairaanhoito 27,1 % Suun terveydenhuolto 2,9 % Aikuispsykososiaaliset palvelut 3,4 % 29

34 9.1 Hallinto- ja tukipalvelut Kuntayhtymän toimintamallia uudistettiin vuoden 2012 alusta. Uudistuksen myötä luovuttiin sisäisestä tilaaja tuottajamallista. Uudistettu perussopimus ja hallintosääntö astuivat voimaan Yhtymähallituksen rooli strategisena päätöksentekijänä vahvistui. Uudistetussa toimintamallissa eri toimijoiden työnjako selkiytyi. Kuntien omistajaohjauksen varmistamiseksi käynnistettiin sopimustyöryhmätyöskentely. Sopimustyöryhmään kuuluvat jäsenkuntien kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtaja ja toimialajohtajat. Yhtymähallitus vahvisti maaliskuussa 2012 kuntayhtymän palvelustrategian vuosille Palvelustrategia sisältää Kallion palveluja koskevia linjauksia palvelujen järjestämistavoista, palveluiden määrästä ja tasosta sekä erityisen kehittämisen ja resursoinnin painopisteistä. Tulosaluekohtaiset palvelustrategiaa konkretisoivat toimeenpano-ohjelmat hyväksyttiin kesäkuussa Palvelustrategiaan pohjautuen kuntayhtymän henkilöstöstrategia uudistettiin vuonna Hallinto- ja talouspalveluiden keskeisenä tehtävä oli uuden toimintamallin toimeenpano ja juurruttaminen. Kuntayhtymän muuta ohjeistusta on päivitetty vastaamaan uudistetun toimintamallin vaatimuksia. Hallinto- ja tukipalvelujen toimialan ja tulosalueen talousarvion toteutumisvertailu: TP 2011 TA 2012 TA Muutettu TA TP 2012 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,3 Muut toimintatuotot ,0 Toimintatuotot yhteensä ,3 Toimintakulut Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset 0 Muut toimintakulut ,6 Toimintakulut yhteensä ,5 Toimintakate ,0 Suunn. mukaiset poistot ,8 Kuntien maksuosuus ,6 30

35 9.2 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden kysyntä jatkui vuoden aikana korkeana ja kasvoi mm. varhaiskasvatuspalveluissa, perhepalveluissa ja vammaisten palveluissa. Lakisääteisten palveluiden kysyntä ja asiakkaiden lisääntynyt tai muuttunut palvelutarve selittävät toimialan kustannuskehitystä ja vuoden aikana tehtyjä määrärahamuutoksia. Kustannukset toteutuivat 99,2 %:sti hyväksyttyyn vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Asiakasprosesseja kehitettiin yhteistyössä terveystoimen kanssa erilaisissa työryhmissä, kuten SAS-työryhmässä, TERHOI- ryhmässä ja perhepalvelukeskustyöryhmässä. Moniammatillista työryhmätyöskentelyä käytettiin myös asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa. Hyvinvointipalveluiden tulosalueet osallistuivat aktiivisesti toiminnan kehittämiseen eri hankkeissa, joissa kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Hankkeita olivat mm. Lapsen hyvä arki 2 - hanke (varhaiskasvatus ja perhepalvelut) sekä Sonectus 2 ja Kotihoito hankkeet (hoito- ja hoivapalvelut). Toimialan taloudellisten tavoitteiden toteutumisen kertoo seuraava taulukko: TP 2011 TA 2012 TA TA 2012 TP 2012 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset muutettu Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,8 Muut toimintatuotot ,9 Toimintatuotot yhteensä ,7 Toimintakulut Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,0 Toimintakulut yhteensä ,3 Toimintakate ,3 Suunn. mukaiset poistot ,4 Kuntien maksuosuus , Varhaiskasvatuspalvelut Perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus, palvelusetelit, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä, kotihoidon tuki, osittainen hoitoraha Varhaiskasvatuspalveluita järjestettiin vuonna 2012 kuntayhtymän tuottamana viidessätoista päiväkodissa, neljässä esiopetuksen aamu- /iltapäiväryhmässä sekä viidessä ryhmäperhepäivähoitokodissa. Lisäksi palveluita järjestettiin perhepäivähoidossa hoitajan kotona tai lasten kotona. Kunnallisia päivähoitopalveluita täydensivät vuoden aikana yksityiset perhepäivähoitajat, kaksi yksityistä päiväkotia ja seitsemän yksityistä ryhmäperhepäivähoitokotia. 31

36 Päiväkodeissa oli kuukausittain keskimäärin 928 lasta (sis. palveluseteli 91 lasta). Ryhmäperhepäivähoidossa oli kuukausittain keskimäärin 181 lasta (sis. palveluseteli 89 lasta) ja muussa perhepäivähoidossa 466 lasta (sis. palveluseteli 26 lasta). Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän piirissä oli kuukausittain keskimäärin 78 lasta. Kotihoidon tuen piirissä oli kuukausittain keskimäärin 1124 lasta. Kuntayhtymän alueella kunnallisten tai yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olleet lapset ( %-osuus 1-6-vuotiaiden lasten ikäluokasta): Kallio Alavieska Nivala Sievi Ylivieska 52,6 % 59,3 % 48,2 % 38,8 % 62 % Vastaava valtakunnallinen luku (THL:n tilasto), joka ei sisällä palveluseteleiden piirissä olevia lapsia, oli 63,4 % vuodelta Lakisääteisten varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä (subjektiivinen päivähoito-oikeus) lisääntyi vuoden aikana kunnallisissa ja yksityisissä palveluissa kotihoidon tuen asemasta. Talouden toteutumiseen vaikutti myös kotihoidon tuen kustannusten nouseminen ( /lapsi; hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä) pienentyneestä lapsimäärästä huolimatta. Varhaiskasvatuspalveluiden budjetti toteutui 99 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Varhaiskasvatuspalveluiden laatua valvottiin sisäisesti mm. arvioimalla ja kehittämällä toimintaa henkilökunnan kanssa. Saadut palautteet käsiteltiin asianmukaisesti, ja palveluita kehitettiin palautteiden pohjalta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioitiin säännönmukaisesti hyvinvointipalveluiden ja varhaiskasvatuspalveluiden johtoryhmissä sekä tulosyksiköissä. Yksilöjaoston käsiteltävänä oli kaksi oikaisuvaatimusta. Kanteluita tai muistutuksia ei vuoden aikana ollut. Merkittävimmäksi toiminnalliseksi ja taloudelliseksi riskiksi muodostuu jatkossakin palveluiden piirissä olevien lasten määrien mahdollinen lisääntyminen kunnallisissa tai yksityisissä palveluissa. Riskienhallinta edellyttää nykyistä tarkempaa kuntakohtaista tilastotietoa palveluiden piirissä olevien lasten määristä ja talouden toteutumisesta Perheiden palvelut Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, päihdehuollon asumispalvelut, työmarkkinatuen kuntaosuus Aikuissosiaalityössä asiakasperheiden määrä (1428) pysyi vuoden aikana korkeana ja toimeentulotukea saaneiden perheiden määrä nousi 17 perheellä koko kuntayhtymän alueella. Toimeentulotukea saaneiden perheiden määrä vaihteli kuntakohtaisesti. Asiakasperheiden määrä väheni Alavieskassa ja Sievissä ja kasvoi Nivalassa ja Ylivieskassa. Kuntouttavaa työtoimintaa, työelämänvalmennusta ja työharjoittelua ja muuta aktivointitoimintaa järjestettiin yhteensä 107 henkilölle. Toimintaa järjestettiin Sytyke Centrellä ostopalveluna ja Nivalan työpajalla. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin kuntien, seurakuntien ja järjestöjen erilaisissa tehtävissä. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrään vaikutti kuntien oma aktiivisuus ja meneillään olevat hankkeet, joista johtuen työmarkkinatuen kuntaosuuden määrässä oli suuria kuntakohtaisia eroja. 32

37 Aikuissosiaalityön kokonaisuus toteutui 94 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Perhepalvelut Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö, lastenvalvojapalvelut, lastensuojelu, perheneuvolapalvelut Perhepalveluissa lastensuojelun tukea tarvitsevien lasten ja perheiden määrä (755) pysyi edelleen korkeana. Lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelle kasvattivat kustannuksia kaikissa kuntayhtymän kunnissa. Pitkäaikaisesti sijoitettuna oli 81 lasta. Perheiden kriisitilanteisiin jouduttiin ostamaan perhetyötä ja tukihenkilöpalveluita. Lastensuojeluilmoituksia käsiteltiin kuntayhtymän alueella 665. Määrä vastaa edellisen vuoden tasoa. Tukiperhetoiminta perheille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaina, siirrettiin ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Tukiperhetoiminnassa oli vuoden aikana 25 lasta. Lapsiperheiden kotipalvelua palvelusetelillä saaneissa perheissä oli 290 lasta. Palvelusetelin käyttö vaihteli kunnittain. Ennaltaehkäisevän perhetyön piirissä oli vuoden aikana 295 lasta. Perheneuvolan koulupsykologitoiminta siirtyi vuoden lopussa kuntien sivistystoimien järjestettäväksi. Samalla perheneuvolan merkkari -toiminta Alavieskassa ja Ylivieskassa päättyi. Perhepalveluiden kokonaisuus toteutui 96 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Sisäistä valvontaa toteutettiin seuraamalla toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaa tulosalueen johtoryhmässä ja tulosyksikkökohtaisissa palavereissa. Vuoden aikana seurattiin lainmukaisten määräaikojen toteutumista aikuissosiaalityössä toimeentulotuen käsittelyssä ja lastensuojelussa lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Viranhaltijapäätöksiä seurattiin otannalla. Johtavat sosiaalityöntekijät seurasivat alaistensa päätöksiä säännönmukaisesti. Saadut asiakaspalautteet käsiteltiin asianmukaisesti. Vuonna 2012 yksilöjaosto käsitteli 21 oikaisuvaatimusta. Vuoden aikana vastattiin viiteen muistutukseen ja kolmeen kanteluun. Riskien näkökulmasta tarkasteltuna perheiden palveluissa sekä aikuissosiaalityössä että lastensuojelussa on edelleenkin vaikea ennakoida asiakasmäärien ja asiakkaiden palvelutarpeiden muutoksia, jotka voivat aiheuttaa suuria kustannuksia, kuten esimerkiksi sijoitettaessa lapsia sijaishuoltoon. Toinen haastetta aiheuttava tekijä on keskeisten työntekijäryhmien, kuten sosiaalityöntekijöiden ja psykologien, rekrytoinnissa onnistuminen, joka vaikuttaa merkitsevästi palveluiden järjestämiseen Hoito- ja hoivapalvelut Omaishoidon tuki, kotihoitopalvelut (palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit, gerontologinen sosiaalityö, kotisairaanhoito, kotipalvelu, tukipalvelut, tuettu palveluasuminen, kuljetustuki ja taloudellinen tuki, sotainvalidi- ja sotaveteraanijärjestöjen avustukset), päiväkeskustoiminta, lyhyt- ja pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen, lyhyt- ja pitkäaikainen sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito (oma, ostopalvelut, palvelusetelit) 33

38 Hoito- ja hoivapalveluissa palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien sisällön ja kirjaamisen kehittäminen olivat keskeisiä vuonna Asiakaspalautteissa palveluiden laatu koettiin pääosin hyvänä tai erinomaisena. Kotona asumista tukivat mm. lähineuvonnan sairaanhoitajan vastaanotot, vuorohoito, IKKU -hanke sekä vapaaehtoistoimijat. Terveyskeskusten vastaanottojen sulut kesä-heinäkuussa lisäsivät kotihoitopalveluiden kysyntää. Gerontologisen sosiaalityöntekijän virka oli loppuvuoden täyttämättä ja Nivalan asumispalveluyksiköiden etälääkäripalvelu loppui vuoden lopussa tiukan talouden vuoksi. Kaikille palvelukriteerit täyttäville ei voitu heti järjestää jatkohoito- tai palveluasuntopaikkaa. Vammaisten ja erityisryhmien asumispalveluista siirtyi 35 asiakasta hoito- ja hoivapalveluihin. Kotihoito hankkeessa kehitetään kotihoitopalveluja asiakkaan, työntekijän ja kuntatalouden näkökulmasta. Nykytila-analyysi valmistui elokuussa ja 1. vaihe kokonaisuutena toteutui suunnitellusti. Palvelun kysyntähuippujen tasaamiseksi kartoitettiin Kallion kotihoitohenkilöstön ja Ylivieskan eteläisen kotihoitotiimin asiakkaiden ja heidän läheistensä näkemykset palveluista, jotka asiakkaalle on annettava tiettynä aikana. Tavoitteena on jaksottaa kotihoitopalvelut nykyistä paremmin työpäivän ajalle ja samalla vähentää sijaistarvetta sekä parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Työvuorojen suunnittelu keskitettiin kahdelle palveluesimiehelle. Hankkeen aikana tarkastellaan eri henkilöstöryhmien tehtävien sisältöä ja kehitetään kotihoidon johtamista sekä kannustin- ja palkitsemisjärjestelmää. Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n pilottialueen toiminnan aloitus siirtyi vuodelle Hoito- ja hoivapalveluiden henkilöstö osallistui Sonectus 2 kehittämishankkeeseen, jossa Kallion alueella aloitettiin muistisairaan hoitopolun kehittäminen. Lisäksi Nivalan kotihoito osallistui Jokilaaksojen ammattiopiston Mallia Euroopasta -hankkeeseen ja Sipilän palvelukeskus Vastuuta Oppimalla opit -hankkeeseen. Hankkeet jatkuvat vuonna Hoito- ja hoivapalveluissa kartoitettiin koko henkilöstön osaaminen ja sen kehittämistarpeet. Osaamiskartoitus tukee palveluiden laatutavoitteiden saavuttamista sekä henkilöstön työhyvinvointia. Ylivieskan kotihoidon ja hoivan tilojen sisäilmaongelmat heikensivät asukkaiden ja henkilöstön hyvinvointia. Taulukkoon on koottu 75 v täyttäneiden hoito- ja hoivapalveluiden käytön kattavuus %, palvelumuodoittain vuonna 2012 ja vertailu Luvut sisältävät lyhytaikaisen palveluasumisen ja laitoshoidon, joka vaihtelee kunnittain 0,1 1,0 %. Palvelu Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Suositus % 75 v - Omaishoidon tuki 4,8 7,1 4,2 4,9 5,6 9,2 7,1 7,2 7,9 5-6 Säännöllinen kotihoito, 12,6 11,7 12,6 11,6 11,9 21,8 21,1 17,4 19, palveluasuminen* mukana 13,9 14,1 21,3 14,7 15,4 Tehostettu palveluasuminen* 12,1 11,7 10,4 9,7 10,8 9,4 9,1 10,9 12,9 5-6 SHL:n mukainen laitoshoito 0,0 2,0 0,3 1,7 1,4 1,6 1,5 1,6 10,5 3 Palveluasuminen ja laitoshoito yht. 12,1 13,7 10,7 11,4 12,2 11,0 10,6 12,5 23,4 8-9 Akuutti- ja kuntoutushoito 1,8 1,9 2,5 2,2 2,1 2,1 2,2 *Kotihoidon asumispalveluista Kotikartano 2 ja Niittykoti sisältyvät tehostettuun palveluasumiseen 34

39 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuma käsiteltiin hoito- ja hoivapalveluiden johtoryhmän ja tulosyksiköiden johtoryhmien kokouksissa. Yksiköiden pelastussuunnitelmat päivitettiin ja poistumisturvallisuusselvitysten perusteella käynnistettiin neuvottelut kiinteistöjen omistajien kanssa tilojen turvallisuuden parantamiseksi. Vaaratapahtumia seurattiin ja niiden johdosta käynnistettiin ehkäiseviä toimenpiteitä. Viranhaltijapäätöksiä seurattiin otannalla. Haasteena tulee edelleen olemaan palvelutarpeiden kasvun ja kuntien taloudellisen voimavarojen yhteensovittaminen sekä palveluiden peittävyystavoitteiden saavuttaminen. Toiminnan onnistumisen edellytyksenä on myös lääkäripalveluiden ja osaavan henkilöstön saatavuus. Oikaisuvaatimuksia oli seitsemän. Niistä kuusi koski palvelumaksuja ja yksi palveluasuntoon hakemista. Yksilöjaosto piti päätökset voimassa. Muistutuksia tai kanteluita ei ollut vuonna Hoito- ja hoivapalveluiden nettokulujen toteutuma oli 99,7 % talousarvioon verrattuna ja akuutti- ja kuntoutushoito mukaan luettuna 100 % Vammaisten ja erityisryhmien palvelut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, palveluasuminen, taloudelliset tukitoimet, kehitysvammaisten laitoshoito, palveluasuminen, päivä- ja työtoiminta, tilapäishoito, omaishoidon tuki, palveluohjaus, perhehoito, koululaisten iltapäivähoito, mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen Vaikeavammaisten (VPL) ja erityisryhmien palvelut Vaikeavammaisten subjektiivisten oikeuksien käyttö kuljetuksiin, henkilökohtaiseen apuun ja asunnon muutostöihin kasvoivat siten, että näitä palveluja myönnettiin 10 henkilölle enemmän kuin edellisenä vuonna. Subjektiivisiin oikeuksiin varatut määrärahat riittivät ainoastaan palveluasumisessa, muissa palveluissa ne ylittyivät yhteensä n eurolla. Vuoteen 2011 verrattuna kustannukset olivat kuitenkin samansuuruiset. Vammaispalveluiden palveluasumisesta siirtyi kahdeksan yli 65- vuotiasta asiakasta hoito- ja hoivapalveluihin. Moniammatillista työryhmätyöskentelyä jatkettiin vammaispalvelulakiin perustuvien palvelujen kohdentamisessa. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen ohjeistusta tarkennettiin kevään aikana. Tavoitteena oli asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ja päätöksiä tekevän viranhaltijan työn selkiyttäminen. Samassa yhteydessä kaikkien VPL:n mukaisten kuljetusten päätäntävalta siirrettiin sosiaalityöntekijälle. Kehitysvammaisten asiakkaiden kuljetuspalveluiden päätäntävalta oli aiemmin palveluohjaajilla. Vammaispalveluiden (VPL) talousarvio toteutui 106 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumissijoituksia ja toiminnan arviointia jatkettiin moniammatillisissa työryhmissä. Jokaiselle palveluasumisessa olevalle henkilölle nimettiin oma yhteyshenkilö terapiakeskuksesta. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen talousarvio toteutui 94 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Palvelusta siirtyi 27 yli 65-vuotiasta asiakasta hoito- ja hoivapalveluihin. Kehitysvammahuollon palvelut Kehitysvammahuollon laitoshoidon vähentämisen tavoite ei toteutunut ja kustannukset ylittyivät n eurolla. Tavoitteena oli siirtää palvelun käyttäjiä laitoshoidosta autettuun palveluasumiseen. Laitoshoidossa oli myös ennakoimatonta käyttöä erityi- 35

40 sesti haasteellisesta käyttäytymisestä/ psyykkisistä syistä johtuen. Tahkokankaan autetun palveluasumisen alle viidelle asiakkaalle kartoitettiin vaihtoehtoisia asumisratkaisuja lähempää kotikuntaa. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on lopettaa asumispalvelujen tuottaminen, koska Oulun kaupunki suurimpana käyttäjänä kunnallistaa asumispalvelut. Kehitysvammaisten palveluasumisen kustannukset ylittyivät uusista ennakoimattomista palvelutarpeista johtuen. Tahkokankaan tutkimusjakso- ja neuvolapalveluita käytettiin myös suunniteltua enemmän. Kehitysvammahuollon talousarvio toteutui 102 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Tulosalueen sisäistä valvontaa toteutettiin seuraamalla toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteumaa kuukausittaisissa kokouksissa, joihin osallistuvat palveluesimiehet, palveluohjaajat, sosiaalityöntekijä ja palvelujohtaja. Viranhaltijapäätöksiä seurattiin otannalla. Yksilöjaosto käsitteli 18 vammaispalvelulain mukaista oikaisuvaatimusta. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisia muistutuksia käsiteltiin viisi ja kanteluita yksi. Riskien arvioinnin näkökulmasta toiminnan haasteena on henkilöstöresurssien riittävyys erityisesti uudessa kehitysvammaisten ryhmäkoti Koskituvassa sekä toimintakeskus Kipinässä, jonka asiakasmäärä on Koskituvan myötä kasvussa. Kipinä tarvitsee myös uudet toimitilat, koska entiset ovat riittämättömät ja epäkäytännölliset eikä sinne voida ottaa kaikkia asiakkaita, jotka tarvitsevat esteettömiä päivä- ja työtoiminnan palveluita. Myös kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen/vähentäminen tulee olemaan haasteellista. 36

41 9.3 Terveyspalvelut Terveyspalvelujen toimintaa on hankaloittanut edelleen pula tietyistä erityisosaajista, ennen muuta lääkäreistä. Ylivieskassa lääkäritilanne oli v jäsenkunnista heikoin. Muissa kunnissa tilanne oli virkoihin nähden hyvä. Lääkärivirkojen määräkin on tosin tarpeeseen nähden niukka. Vuoden loppupuolella tehtyjen ratkaisujen odotetaan tuovan helpotusta lääkäritilanteeseen kesään 2013 mennessä. Kiireettömän lääkärivastaanotto- ja puhelinneuvontapalvelun tuottamisessa oli ajoittain vaikeuksia. Hoidon tarpeen arviointia ja puhelinneuvontaa parannettiin niin teknisin ratkaisuin kuin henkilöstöresurssin uudelleenkohdentamisella. Neuvolapalveluissa ollaan terveydenhoitajatyön osalta lain edellyttämässä tasossa. Toimialat ylittävää yhteistyötä parannettiin. Uusia toimintamalleja ja prosesseja kehitettiin yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kanssa TERHOI -ryhmässä, SAStyöryhmässä ja perhepalvelukeskustyöryhmässä. Päihde- ja mielenterveystyötä tekevät työntekijät järjestivät säännöllisiä toimialat ylittäviä palavereja. Erikoissairaanhoidossa huomio on kiinnittynyt etenkin lasten- ja nuorisopsykiatristen kustannusten voimakkaaseen kasvuun varsinkin Ylivieskassa. Vuoden aikana tehdyn palvelustrategiatyön aikana haettiin keinoja näiden kustannusten hillintään. Vuodelle 2013 esitettiin mm. matalan kynnyksen perhepalvelutyötä ja oman nuorisopsykiatrisen osaamisen ja toiminnan vahvistamista. Toimialan taloudellisten tavoitteiden toteutumisen kertoo seuraava taulukko: TP 2011 TA 2012 TA TA 2012 TP 2012 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset muutettu Myyntituotot ,5 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,8 Muut toimintatuotot ,4 Toimintatuotot yhteensä ,4 Toimintakulut Henkilöstökulut ,0 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset Muut toimintakulut ,2 Toimintakulut yhteensä ,4 Toimintakate ,6 Suunn. mukaiset poistot ,8 Kuntien maksuosuus ,5 37

42 9.3.1 Vastaanotto- ja vuodeosastopalvelut Lääkärivaje ja hoitohenkilöstön sijaisten saatavuus rajoitti toimintaa koko vastaanottoja vuodeosastopalvelujen tulosalueella. Sekä lääkäreiden että hoitohenkilöstön rekrytointiin panostettiin aktiivisesti ja osallistuttiin rekrytointitapahtumiin mm. Kunta etsii lääkäriä tilaisuuteen. Avoterveydenhuollossa neuvolassa aloitettiin Kallion kuntien toimintamallien yhtenäistäminen. Lastenneuvolassa jouduttiin luopumaan 8 kk:n ikäisen lapsen lääkärintarkastuksesta. Opiskelijaterveydenhuollossa lääkärintarkastus toteutui ainoastaan Nivalassa. Terveydenhoitajien toimia oli yhteensä Määrä täyttää nykyiset lasten- ja äitiysneuvolatoiminnalle sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle asetetut vaatimukset. Avohilmon käyttöönotto alkaen aiheutti virheitä käyntien tilastointiin. Lain velvoittamaan välittömään yhteydensaantiin pystyttiin vastaamaan 78 %:sti (vähimmäis-vaatimus 80 %). Vastausprosentti oli keskimäärin 72 % tammikuusta kesäkuuhun ja 81 % kesäkuusta joulukuuhun. Kallion alueen virka-ajan ulkopuolinen lääkäripäivystys siirtyi Oulaisten aluesairaalan yhteispäivystykseen alkaen. Tämä muutos mahdollisti henkilöstö-resurssilisäyksen puhelimessa tapahtuvaan hoidon tarpeen arviointiin. Puhelintekniikkaa uudistettiin takaisinsoitolla helmikuussa Lisäksi puhelinnauhoitteen viiveminuuttia on muutettu 5 minuutista 3.5 minuuttiin joulukuussa Ylivieskan terveyskeskuksen remontti toi vuoden 2012 aikana lisähaasteita vastaanotto- ja päivystystyöhön. Laboratorio ja röntgenpalveluissa valmistauduttiin ohjelmiston ja uusien laitteiden hankintaa. Vuodeosastojen käyttöaste oli keskimäärin noin 100 %, osastokohtainen vaihtelu n %:n välillä. Vuodesta 2011 siirtoviivemaksut erikoissairaanhoitoon kasvoivat eli olivat yhteensä Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla oli reilut 9 vuorokautta, mikä oli hieman edellisvuotta lyhempi. Vuodeosastoilla aloitettiin kotona asumista tukevan mallin kehittäminen. Tähän nimettiin moniammatillinen työryhmä. Hoitohenkilökunnan koulutuksessa panostettiin lääkehoidon verkkokurssin suorittamiseen ja lääkehoidon täydennyskoulutukseen, joka alkoi syyskuulla 2011 ja jatkui keväälle Potilasturvallisuuteen liittyen laadittiin potilasturvallisuussuunnitelma sekä nimettiin vastuuhenkilöt. Lisäksi lisättiin läheltä piti ja vaaratapahtumien seurantaa Haipron avulla. Sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa toteutettiin kuntayhtymän ohjeiden mukaisesti. Valvonnassa mm. seurattiin työajan käyttöä, sairauspoissaoloja, virkamiesten päätösten ulkoisten muotoseikkojen oikeellisuutta (Dynasty), täydennyskoulutus- ja kehityskeskustelukäytäntöjä. Tulos- ja vastuuyksikköjohtajia kehotettiin talouden seurantaan. Sisäistä valvontaa suoritettiin , jolloin tarkasteltiin tulosalueen viranhaltijoiden vuoden 2012 viranhaltijapäätöksiä. Päätöksentekijöitä ohjeistettiin päätösten sisällöstä ja todettiin lisäkoulutuksen tarve päätösten tekemiseen. Laskujen tarkastajia pyydettiin kiinnittämään huomiota ALV-vähennysten oikein kirjaamiseen. 38

43 9.3.2 Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Erikoissairaanhoidon kustannuksiin vuonna 2012 vaikuttivat erikoissairaanhoidon hintojen nousu ja yksittäiset kalliit potilaat. Kokonaisuutena erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu oli vuonna 2012 pienempi (1,6 %) kuin hintojen nousu. % 08/09 09/10 10/11 11/12 OYS 18,85 8,37 6,16 3,53 OAS 17,03 21,58-9,83 7,55 KPKS 1,58 8,58 2,3 7,09 Raahe 4,75 3,01 3,34 Erikoissairaanhoidon hinnannousu vuosittain 13,13 Kalliit kpl kpl/1000 as euroa euroa/as euroa/pot % OYS % esh Ylivieska 76 5, , ,61 16,55 Nivala 48 4, , ,83 15,15 Sievi 20 4, , ,98 21,62 Alavieska 10 3, , ,04 10,34 Kallio 154 4, , ,01 16,41 Kalliit, > euroa maksaneet potilaat kunnittain v ennen kalliiden hoitojen tasausta Ylivieskassa edelleen eniten kasvoivat lasten- ja nuorisopsykiatrian kustannukset, jotka nousivat edelliseen vuoteen verrattuna n euroa. Nivalan kustannukset olivat edellistä vuotta alhaisemmat, vaikka loppuvuonna oli runsaasti kalliita hoitoja. Sievin erikoissairaanhoidon kustannuksia nostivat erittäin kalliit hoidot, joita ilman kustannukset olisivat olleet lähes edellisen vuoden tasoa. Alavieskan osalta alkuvuosi oli kallis, mutta kokonaisuudessaan vuoden kustannukset olivat kohtuulliset. Kustannukset nousivat suunnilleen hintojen nousun verran. Tavoitteena oli käyttää Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa entistä enemmän. Tavoitteessa onnistuttiin kuntayhtymän tasolla, jolla kustannukset nousivat 15,33 % eli kaksinkertaisesti KPKS:n hintojen nousuun nähden. Kunnista vain Alavieskan kustannukset laskivat jonkin verran. Samalla OYS:n somaattisella puolella kustannukset laskivat, paitsi Sievissä (kalliit hoidot) ja Alavieskassa. Kustannusten muutos prosentteina edelliseen vuoteen verrattuna ennen kalliiden hoitojen tasausta: 39

44 9.3.3 Terapiakeskus Sisäisen valvonnan kohteena v oli seurata kalliiden hoitojen määrää Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Mielenterveysyksikkö Psykiatripalveluita oli tarpeeseen nähden liian vähän ostopalvelulääkärien huonon saatavuuden vuoksi. Psykiatripalveluita ostettiin keskimäärin 7,9 päivää kuukaudessa kevät- ja syksykaudella. Kesäksi palkattiin erikoistuva psykiatri (65 päivää). Syksyllä kävi myös nuorisopsykiatri kahtena päivänä. Mielenterveysyksikössä asiakkaita oli 1310 ja käyntejä kertyi Määrät vastasivat lähes edellisen vuoden tasoa henkilökunnan vajauksesta huolimatta. Kallion kuntien ulkopuolelta kävi 45 asiakasta 222 käynnillä, lähinnä Ylivieskassa. Psykiatrit tekivät runsaasti työkyvynarviolausuntoja. Psykiatrin vastaanotolle oli noin 1-1½ kk:n jono. Viiveaika ensimmäiseen arviointiin oli 14,6 päivää. Loppuvuonna arviointiaikaa joutui odottamaan jopa 1,5 kk. Hoitoon pääsi noin viikon- 3 kk:n sisällä kiireellisyydestä riippuen. Terapiakeskuksen hoito painottui hoidon porrastuksen mukaisesti vaikeampiin mielenterveyshäiriöihin esim. psykoosiasiakkaisiin ja vakaviin masennustiloihin. Nivalan terapiayksikössä hoidettiin lisäksi myös lievempiä mielenterveysongelmia. Yleisin sairausryhmä mielenterveysyksikössä oli mielialahäiriöt (480). Muita yleisiä sairausryhmiä olivat skitsofrenia tai muu psykoosi (183), persoonallisuushäiriöt (49) ja traumaperäinen stressihäiriö (94) ja muut neuroottiset ongelmat esim. pakko-oireet, paniikkihäiriöt ja ahdistushäiriöt (182). Yleisimpiä tulosyitä mielenterveysyksikköön olivat masennus, ahdistus, tuskaisuus ja unettomuus. Pitkittyneitä yksilöhoitoja siirrettiin terapeuttisiin ryhmiin ja pitkäaikaiskuntoutujien ryhmiä kehitettiin. Toimintakeskustoiminnassa Ylivieskassa painotettiin terapiaryhmiä. Pitkäaikaiskuntoutujille kehitettiin suljettuja ryhmiä esim. karaoke-, virike-, liikunta- ja musiikinkuunteluryhmä. Tavoitteena on jatkossa auttaa mielenterveyskuntoutujia selviytymään paremmin kotona. Kotikuntoutustoimintaa on hieman aloiteltu ja yhteystyötä kotihoidon kanssa selvitellään. Kaikissa toimintakeskusryhmissä oli yhteensä 6197 käyntiä. 40

45 A-klinikka Lääkäritilanne A-klinikalla oli huono. Asiakkaita oli 427 ja heillä oli 4157 käyntiä. A-klinikalla kävi 16 asiakasta Kallion ulkopuolella 194 käynnillä. Pääasiallinen syy hakeutua hoitoon oli oma päihdeongelma, akuutti tai krooninen alkoholin väärinkäyttö. Diagnooseista yleisin oli alkoholiriippuvuus (100), alkoholin haitallinen käyttö (60), opioidien haitallinen käyttö (28), kannabinoidien haitallinen käyttö (3) ja useiden lääkeaineiden riippuvuusoireet (11) tai haitallinen käyttö (11). Lisäksi asiakkailla oli mielenterveysongelmia yleisimmin mielialahäiriöitä (47), ahdistus ja pelkotiloja ja psykoottisia ongelmia. A-klinikalla hoidon tarve keskittyi entistä enemmän moniongelmaisiin esim. huumeiden käyttäjiin ja sitoo enemmän henkilökuntaa. Yleisimmät hoitomuodot olivat yksilötapaaminen, korvaushoito, avokatkaisu, akupunktio, neuvontaja ohjauskäynti ja ajokorttiseuranta. Ylivieskassa kokoontui Toivo-ryhmä kaksi kertaa viikossa. Korva-akuryhmä kokoontui Ylivieskassa ja Nivalassa. A-kilta kokoontui itseohjautuvasti. Kerran kuukaudessa A- klinikan työntekijä osallistui kokoontumisiin. Laitoskuntoutuksessa olleiden asiakkaiden määrä väheni viime vuodesta selvästi (20%). Vielä enemmän vähenivät laitoskuntoutuspäivät. Viimevuotinen laitoskuntoutuspäivien määrä vähentyi n. 30%. Ylivieskan osuus liki puolittui. Terapiakeskuksen läheisimpiä yhteistyökumppaneita olivat Kallion muut toimintayksiköt. Yhteistyötä tehtiin myös mm. koulujen, psykiatristen sairaaloiden, poliisin, seurakunnan ja kriminaalihuollon, mielenterveysyhdistysten ja palvelukotien kanssa. Ennaltaehkäisevään työhön oli toivottua niukemmin resursseja runsaan asiakasvirran takia. Ennaltaehkäisevää työtä oli mm. kriisityö (jälkipuinti), johon osallistui viisi työntekijää Työterveyshuolto Työterveyshuoltoyksikön perustehtävä ja lakisääteiset tehtävät ovat säilyneet jokseenkin ennallaan vuoden 2012 aikana. Työterveyshuollon ja työnantajien roolia työntekijöiden pitkittyneissä sairauslomissa täsmennettiin. Tämä huomioitiin työterveyshuollon käytännöissä. Työterveyshuolto toimi neljässä eri pisteessä suunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon asiakaskunta säilyi vuoden 2012 ajan lähes ennallaan. Ennaltaehkäisevää työterveyshuolto oli yksi toiminnan painopistealue. Toiminnan kehittämistä rajoitti vuoden 2012 aikana lääkärityövoiman puute. E-resepti otettiin käyttöön työterveyshuollossa pilottihankkeena Kalliossa loppuvuodesta Työterveyshuoltoyksikön tavoitteena on kattaa toimintansa kustannukset asiakkailta perittävillä maksuilla. Taloudellista tulosta seurattiin tilastojen ja raporttien avulla. Niukka ja viiveellä tuleva tieto Kallion sisäisten vyörytysten sisällöstä ja määrästä hankaloitti talouden seurantaa ja hallintaa. Näyttäisi siltä että yksikön taloudellinen tulos toteutui vuonna 2012 jokseenkin suunnitellusti. Työterveyshuoltohenkilöstön määrä pysyi ennallaan vuoden 2012 aikana. Viidettä työterveyslääkäriä haettiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Terveyskeskuspsykologi oli työterveyshuollon käytössä vain osan vuotta. Henkilöstön jaksamisesta huolehdittiin säännöllisillä palaverikäytännöillä, kehityskeskusteluilla, virkistyspäivillä ja koulutuksilla. Työterveyshuolto ei pystynyt tarjoamaan palveluita täysin asiakkaiden pyytämässä laajuudessa. Syynä tähän oli ennen kaikkea riittämätön lääkärityövoiman määrä. Työterveyshuollon henkilöstö työskenteli vuonna 2012 jonkin verran myös kansanterveystyön tehtävissä. Yksikön oman toiminnan kehittämisen kannalta olisi suotavaa, että kansanterveystyön tehtävien osuus olisi jatkossa mahdollisimman pieni. 41

46 Palvelustrategiatyön ja työterveyshuoltohenkilöstön omien kehittämispäivien yhteydessä pohdittiin työterveyshuollon roolia ja toimintatapaa muun terveydenhuollon yhteydessä. Yksikön johtaja laati syksyllä 2012 kirjallisen raportin tämänhetkisistä työterveyshuollon järjestämismahdollisuuksista Suun terveydenhuolto Kansanterveyslain, terveydenhuoltolain ja neuvola-asetuksen 338/2011 velvoitteen mukaisesti koko väestölle on järjestettävä suun terveydenhuollon palvelut. Lisäksi opiskelijaterveydenhuolto, mukaan lukien suun terveydenhuolto on järjestettävä terveydenhuoltolain 17 :n velvoitteen mukaisesti opiskelijan kotipaikasta riippumatta. Suun terveydenhuollon palvelut on tuotettu hoitotakuulain säätämissä aikarajoissa lähipalveluna jokaisen jäsenkunnan hammashoitoloissa. Opiskelijaterveydenhuolto on voitu järjestää lain velvoitteen mukaisesti. Terveydenhuoltolain 50 :n velvoittamaa ympärivuorokautista kiireellistä suun terveydenhuoltoa ei ole voitu järjestää nykyisillä resursseilla. Virka-ajan päivystys on järjestetty omana toimintana. Arkipyhien ja viikonvaihteiden suun terveydenhuollon päivystyspalvelut tuotettiin yhteistoiminnassa Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Päivystyspiste sijaitsee Kokkolan terveyskeskuksessa Palvelun vaikuttavuutta, kattavuutta ja tuottavuutta kuvaavat mittarit: Mittari Tavoite Toteutuma 5 -vuotiaiden d -indeksi 0,6 0,6 12 -vuotiaiden DMF indeksi 1,7 1,3 15 -vuotiaiden DMF indeksi 0 25 % :lla ikäluokasta 20 %:lla ikäluokasta Kattavuus ( asiakkaita väestöstä ) 53 % 52 % Käyntitavoite käyntiä käyntiä DMF ja d-indeksi: mitä alhaisempi luku, sitä parempi suun terveys. DMF 0, prosenttia ikäluokasta: mitä korkeampi prosenttiluku, sitä parempi. Terveyttä kuvaavat tavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta 15 -vuotiaiden suun terveyttä kuvaavan mittarin tavoitteen saavuttamista. Käyntitavoitetta ei saavutettu johtuen avainhenkilöiden erilaisista poistumista. Toimintasuunnitelmassa ollutta Nivalan yksikön hammaslääkärin virkaa ei saatu perustettua, eikä myöskään Nivalan hammashoitolan suunnittelua ja rakentamista saatu toteutettua. Sisäisessä valvonnassa kiinnitettiin huomiota työajan tehokkaan käytön periaatteisiin. Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin 11/2012 Sievin hammashoitolassa. Yhtään potilasvahinkoilmoitusta ei tehty toimintavuonna. 42

47 9.4 Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollolla ei ollut kuntayhtymän yleisessä suunnittelussa varsinaista strategista painopistealuetta vuodelle Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ohjataan tiukasti lainsäädännöllä, joten paikalliselle harkinnalle jää vähän sijaa. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman määrittelemää, vuosittain päivitettävää, valvontasuunnitelmaa voidaan pitää ympäristöterveydenhuollon jatkuvana strategisena asiakirjana. Organisaatiorakennetta yksinkertaistettiin jo Kalliota perustettaessa niin paljon kuin se toimintoja vaarantamatta oli mahdollista. Laadullista kehittämistä tehdään koko ajan resurssien sallimissa rajoissa. Henkilöstön määrä on kriittinen tekijä ympäristöterveydenhuollon tehtävissä. Pienessä organisaatiossa toiminnot kärsivät välittömästi, jos yksikin henkilö puuttuu. Koko Kallion ajan on henkilöstön osalta eletty pientä normaaliolojen erityistilannetta eli vakinainen henkilöstö ei ole ollut täysimääräisesti tehtävissä. Ympäristöterveydenhuollon johtaja on toiminut helmikuun alusta lähtien osa-aikaisena eikä korvaavaa työpanosta ole ollut Terveysvalvonta Terveysvalvonnassa vuosi 2012 oli edelleen haasteellinen: Valvonnan henkilöstö vaihtui erilaisten poistumien vuoksi merkittävästi. Vuoden aikana terveysinsinöörien viroissa oli kolme eri pidempiaikaista sijaista. Vaikeasta henkilöstötilanteesta huolimatta valvonnan aikaansaannoskyky oli hyvä. Suoritteiden kokonaismäärä kasvoi ja suunnitelmallisen valvonnan toteutumisprosentti nousi viime vuonna 71%:iin (v , v ). Taulukko: Terveysvalvonnan suoritteet elintarvikevalvonta ympäristöhygienia kuluttajaturvallisuus yhteensä

48 9.4.2 Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon henkilöstötilanne parani, vaikka vakinaisen henkilöstön poistumaa oli vuosilomien lisäksi yli 1,5 henkilötyövuoden verran. Eläinlääkäreille saatiin kuitenkin sijaisia niin pidempään viransijaisuuteen kuin vuosilomien ajaksi. Valvontaeläinlääkärin työn kysyntä ylitti tarjottavat resurssit. Valvontaeläinlääkärin työpanoksesta oli tarkoitus käyttää 20 % kuntayhtymän suunnitelmalliseen elintarvikevalvontaan eli lypsykarjatilojen tuotantohygieenisiin tarkastuksiin (ns. navettatarkastukset). Tavoitteeseen ei päästy, koska varsinkin eläinsuojelu ja eläintaudit ovat vieneet enemmän kuin 80 % ajasta ns. valtion toimeksiantotehtäviin (eläinsuojelu, eläintaudit yms.) varatusta ajasta. Kallion valvontaeläinlääkäri vastaa sopimuspohjaisesti myös Kalajoen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimeksiantotehtävistä (suunniteltu jakauma: 0,4 htv Kallio ja 0,4 htv Kalajoki). Myös eläinlääkintähuollon suoritteet kasvoivat hienoisesti. Taulukko: Eläinlääkinnän suoritteet Yhteensä Muu viranom.tarkastus Vierasaine Eläintauti Eläinsuojelu Riistan lihantarkastus Terveydenhuoltokäynti Alkutuotannon tark Vastaanotolla hoidetut Käynnit potilaan luona Eläinlääkinnän suoritteet yhteensä

49 9.5 Kuntayhtymän tuloslaskelman toteumavertailu Määräraha Määräraha- Muutosten Toteutuma Tot Toteutuma 2012 muutokset jälkeen 2012 % 2011 Myyntituotot ,75 99, ,59 Maksutuotot ,71 103, ,37 Tuet ja avustukset ,81 97, ,95 Muut toimintatuotot ,93 97, ,88 Toimintatuotot ,20 99, ,79 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,97 101, ,58 Eläkekulut ,60 98, ,83 Muut henkilösivukulut ,87 82, ,26 Henkilöstökulut , ,67 Palvelujen ostot ,14 99, ,61 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,88 105, ,06 Avustukset ,53 99, ,32 Muut toimintakulut ,55 99, , Toimintakulut ,54 99,6 365,27 Toimintakate ,66 82, ,52 Korkotuotot , ,02 Muut rahoitustuotot , ,88 Korkokulut ,00 Muut rahoituskulut , ,39 Rahoitustuotot ja kulut , ,51 Vuosikate ,72 89, ,03 Suunnitelman muk. poistot ,01 82, ,03 Kertaluonteiset poistot poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden alijäämä/ ylijäämä ,71 0,00 Toimintatuotot/toimintakulut % 100,4 100,4 100,3-99,9 100,3 Vuosikate/poistot % 100,0 100,0 108,5-108,5 100,0 45

50 9.6 Investointien toteuma INVESTOINNIT 2012 Käyttöomaisuus 2012 Määräraha Toteutuma Tot. % Aineeton käyttöomaisuus Tietokoneohjelmistot ,53 60,3 % Kiinteät rakenteet ja laitteet Kuljetusvälineet ,30 Muut koneet ja kalusto ,90 48,4 % Atk-laitteet ,18 Investoinnit yhteensä ,91 56,1 % 9.7 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSLASKELMA 2012 TA TOT Ali/Yli Tot % Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,8 % Investointien rahavirta Investointimenot , ,1 % Toiminnan ja investointien rahavirta , ,2 % Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset , ,27 Vaihto-omaisuuden muutokset , ,78 Saamisten muutos , ,41 Korottomien velkojen muutos , ,05 Rahoituksen rahavirta , ,28 Rahavarojen muutos , ,0 % Rahavarojen muutos (tase) ,09 46

51 10 Tilinpäätöslaskelmat TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,59 Maksutuotot , ,37 Tuet ja avustukset , ,95 Muut toimintatuotot , , , ,79 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,58 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,83 Muut henkilösivukulut , ,26 Palvelujen ostot , ,61 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,06 Avustukset , ,32 Muut toimintakulut , , , ,27 Toimintakate , ,52 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 6 511, ,02 Muut rahoitustuotot , ,88 Korkokulut 0,00 Muut rahoituskulut , ,39 Vuosikate , ,03 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,03 Tilikauden tulos ,71 0,00 Tilikauden ylijäämä ,71 0,00 Toimintatuotot/ toimintakulut % 100,3 % 100,3 % Vuosikate/ poistot % 108,5 % 100,0 % Vuosikate euroa/asukas 13,74 13,01 Asukasmäärä

52 RAHOITUSLASKELMA Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,03 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot , ,26 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta , ,23 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,30 Vaihto-omaisuuden muutokset , ,71 Saamisten muutos , ,77 Korottomien velkojen muutos , ,50 Rahoituksen rahavirta , ,86 Rahavarojen muutos , ,09 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,28 Rahavarat , , , ,09 Investointien tulorahoitus % 109,64 % 98,02 % Pääomamenojen tulorahoitus % 109,64 % 98,02 % Lainanhoitokate >1 >1 Kassavarat Kassasta maksut Kassan riittävyys pv 14 pv 8 pv Asukasmäärä

53 T A S E VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet , ,34 Aineettomat hyödykkeet yht , ,34 II Aineelliset hyödykkeet 4. Koneet ja kalusto , ,02 Aineelliset hyödykkeet yht , ,02 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 1,00 1,00 Sijoitukset yht 1,00 1,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,36 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHT 0,00 0,00 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet , ,91 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,91 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3. Muut saamiset 0,00 0,00 4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 Pitkäaik.saamiset yhteensä 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,29 3. Muut saamiset , ,92 4. Siirtosaamiset , ,05 Lyhytaikaiset saamiset yht , ,26 Saamiset yhteensä , ,26 III Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset yht , ,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,81 49

54 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,54 IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,56 V Tilikauden yli/alijäämä ,71 0,00 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,10 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääoma , ,50 3. Muut toimeksiantojen pääoma , ,79 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT , ,29 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vak.lai 0,00 0,00 5. Saadut ennakot 0,00 0,00 6. Ostovelat , ,68 7. Muut velat , ,93 8. Siirtovelat , ,81 Lyhytaikainen vieras po. yht , ,42 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,42 VASTATTAVAA , ,81 Omavaraisuusaste, % 16,5 % 17,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 10,8 % 10,5 % Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä, /asukas 3 2 Lainakanta

55 11 Tilinpäätöksen liitetiedot 11.1 Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 8) Kuntayhtymän toimintatuloihin keskeisimpänä kuuluvat jäsenkuntien kustannusosuudet on määritelty Maisema-työkalun avulla. Maisema-taulukoiden kokoomapohjat sisältyvät tilinpäätösasiakirjaan allekirjoitusten ja merkintöjen jälkeisenä liitetietojen lisäselvityksenä. Kuntayhtymän toimintatuottoihin sisältyvät jäsenkuntien myyntituotot muodostuvat jäsenkunnittain seuraavasti: (tuoteryhmäkohtaiset toimintatuottojen erittelyt liitteessä Maisemataulukoiden kokoomataulut) TP 2012 TP 2011 Muutos Muutos % TP 2012 TP 2011 TP 2011 /asukas /asukas Myyntitulot jäsenkunnilta Kuntayhtymän oma toiminta ,51 % Erikoissairaanhoidon ostot ,59 % Yhteensä ,73 % Jakauma jäsenkunnittain Alavieska ,74 % Nivala ,32 % Sievi ,93 % Ylivieska ,39 % Yhteensä ,73 % ) Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet: KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINTIEN POISTOSUUNNITELMA Suunnitelmapoistojen pohjana on pysyvien vastaavien hankintameno. Hyödykkeen hankintamenoon luetaan pääsääntöisesti sen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot (KPL 4:5.1 ). Varsinaisen ostohinnan lisäksi hankintamenoon sisällytetään esimerkiksi rahti-, maahantuonti- ja asennusmenot. Mahdolliset saadut alennukset vähentävät hankintamenoa. Arvonlisäverovelvollisessa toiminnassa käytettävän pysyvien vastaavien hyödykkeen ostohintaan sisältyvää arvonlisäveroa ei lueta hankintamenoon. 51

56 Poistoajat ja menetelmät 1. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 v Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot tasapoisto 4 v Tutkimus ja kehittämismenot tasapoisto Atk-ohjelmistot tasapoisto Muut tasapoisto 3 v 2. Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet tasapoisto 5 v Sairaala- terveydenhuolto yms. laitteet tasapoisto 10 v Atk-laitteet tasapoisto 4 v Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 5 v Muut aineelliset hyödykkeet ei poistoa Keskeneräiset hankinnat ei poistoa 3. Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa Poistot aloitetaan, kun hyödyke on otettu käyttöön toiminnassa. Käyttöönottotilikaudelta tehtävän poiston määrässä otetaan yleensä huomioon hyödykkeen käyttöönoton ajoittuminen tilikaudelle. Suunnitelmapoiston suuruus määritellään tällöin ottaen huomioon, kuinka monta kuukautta hyödyke on ollut käytössä tilikauden aikana. Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa (ilman Alv), kirjataan vuosikuluksi. 13) Selvitys suunnitelman mukaisista poistoista ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta vuoden 2012 tilinpäätöksessä: Suunnitelmapoistot TA 2012 TOT 2012 Poistot aineettomista oikeuksista ,32 Poistot tietokoneohjelmista ,64 Poistot muista pitkävaikut. menoista Poistot koneista ja kalustosta ,05 Poistot muista aineellisista menoista 0,00 Suunnitelman mukaiset poistot yht ,01 Suunnitelman mukaiset poistot ,01 Poistonalaisten investointien hankintameno ,91 Poikkeama 4 442,10 Poikkeama % 1,1 % 52

57 11.3 Tasetta koskevat liitetiedot 21) Pysyvät vastaavat Käyttöomaisuus Aineettomat Aineelliset hyödykkeet hyödykkeet Aineettomat Koneet ja Sijoitukset Yhteensä oikeudet kalusto Poistamaton hankintameno , , ,36 Lisäykset tilikauden aikana , ,38 1, ,91 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Tilikauden poisto , , ,01 Poistamaton hankintameno , ,35 1, ,26 Kirjanpitoarvo , ,35 1, ,26 26) Saamisiin sisältyvät olennaiset erät: TP 2012 TP 2011 Myyntisaamiset , ,29 Menojen selvittelytili 1 251,16 36,16 Palautuskelpoinen ALV , ,40 Palkkaennakot 1 359,43 Postimaksukone 2 668, ,36 Ennakkomaksut ,86 0,00 Muut saamiset yhteensä , ,92 Muut siirtosaamiset ,05 Saamiset yhteensä , ,26 Luottotappioihin on kirjattu v taseessa olleet myyntisaamiset. Kirjanpidosta poistettujen saamisten perintää jatketaan normaalin käytännön mukaisesti. 28) Oma pääoma Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän peruspääomasta Peruspääoma 2012 Jäsenkuntien osuudet % eur Alavieska 8, ,63 Nivala 33, ,37 Sievi 16, ,84 Ylivieska 41, ,70 Yhteensä 100, ,54 Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,54 Peruspääoma , ,54 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,75 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,56 Tilikauden ylijäämä ,71 0,00 Oma pääoma yhteensä , ,10 53

58 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: TP 2012 TP 2011 Jäsenmaksuvelat 0, ,24 Lomapalkkajaksotus , ,54 Lomarahajaksotus 2 899,25 Muut jaksotetut palkat , ,20 Työntekijän eläkemaksut 0, ,93 KuEL-maksut 29, ,16 Työttömyysvakuutusmaksu , ,90 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu , ,18 Tapaturmavakuutusmaksut , ,11 Nettopalkat 0, ,88 Ulosotot 0, ,48 Selvitettävien tili 0, ,56 Maksamattomat palkat 0, ,19 Muut siirtovelat , ,44 Siirtovelat yhteensä , ,81 Lomapalkkajaksotus Lomapalkkajaksotuksen muutos on ,47 euroa. 44) Leasing vastuut, olennaiset: - atk laitteet kopiokoneet ym Henkilöstöä koskevat liitetiedot Peruspalvelukuntayhtymän Kallion v.2011 ja v.2012 täytettyinä olevat virat ja toimet Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Hallinto- ja Henkilöstöryhmät tukipalvelut Lääkärit ja hammaslääkärit Hoitohenkilöt (sis sh+lh/ph) Tutkimus- ja hoitohenkilöt (sis. lab, rtg ja fys eri terapeutit) Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöt Muu varhaiskasvatuksen henkilöstö Varhaiskasvatuksen avustavat henkilöt Ympäristöterveydenhuolto Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä

59 Tilinpäätöksen allekirjoitukset Ylivieskassa 1. päivänä maaliskuuta 2013 Jarmo Kivimäki Kuntayhtymän johtaja PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION YHTYMÄHALLITUS Eija-Riitta Niinikoski, puheenjohtaja Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen. Ylivieska / 2013 Oy Audiator Ab JHTT tilintarkastusyhteisö Asko Vanhatupa Tilintarkastaja, JHTT 55

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten palvelurakenteen muutos Nettotoimintamenot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2013

TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2013 TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2013 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 2 Kuntayhtymän hallinto... 2 2.1 Yhtymähallitus... 2 2.1.1

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi

2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi 1 2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 Talousarvio 2015

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 Talousarvio 2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 Talousarvio 2015 Sisällysluettelo Yhtymähallitus 14.11.2014 124 Yhtymäkokous 25.11.2014 13 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 1 Suunnitteluperusteet... 2 1.1 Kuntayhtymän

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Pitkäaikaisen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016 YPÄJÄN KUNTA Sivu 1 001000 Vaalit 3001 Myyntituotot 3130 Muut suoritteiden myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3001 Myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3 800 100,0 4 4 4003 Maksetut palkat ja palkkiot -3 500 100,0-4

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Sastamalan kaupunki INTIME/Talouden Suunnittelu

Sastamalan kaupunki INTIME/Talouden Suunnittelu 1/5 113 Osaprosessi: 600 SOTE-HALLINTO Myyntituotot 25 400 Maksutuotot 130 000 Tuet ja avustukset 3 800 Muut toimintatuotot 733 300 YHTEENSÄ 892 500 Palkat ja palkkiot -484 400 Eläkekulut -94 400 Muut

Lisätiedot

Paikka Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Ylivieska

Paikka Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 2/2014 1 Veteraaniasiain neuvottelukunta Aika 23.09.2014 klo 09:30-11:15 Paikka Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Ylivieska Käsitellyt

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 1/2015 1. Yhtymäkokous. Aika 21.04.2015 klo 16:00-18:05. Sievin kunnan valtuustosali, Haikolantie 16, Sievi

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 1/2015 1. Yhtymäkokous. Aika 21.04.2015 klo 16:00-18:05. Sievin kunnan valtuustosali, Haikolantie 16, Sievi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 1/2015 1 Yhtymäkokous Aika 21.04.2015 klo 16:00-18:05 Paikka Sievin kunnan valtuustosali, Haikolantie 16, Sievi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUKIPALVELUT

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUKIPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUKIPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalvelut on eriytetty omaksi talousarviokohdakseen vuoden 2015 talousarvioon. Tiedot eivät ole

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000. 1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Nivalan nuorisovaltuusto esittäytyy klo 18.00. Nivalan kaupunki. Kaupunginvaltuusto 27.5.2015. Esityslista 4/2015

Nivalan nuorisovaltuusto esittäytyy klo 18.00. Nivalan kaupunki. Kaupunginvaltuusto 27.5.2015. Esityslista 4/2015 -3, KV 27.5.2015 18:30 Nivalan nuorisovaltuusto esittäytyy klo 18.00 Nivalan kaupunki Kaupunginvaltuusto 27.5.2015 Esityslista 4/2015 Ilmoitathan, jos et pääse kokoukseen: Soilille p. 040-344 7205 tai

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018

Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Perusturvalautakunta 101 08.10.2015 Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Perusturvalautakunta 101 Kunnanhallitus on antanut hallintokunnille 7.9.2015

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Liite 6, 15, 15.11.2004 Kainuun maakuntavaltuusto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1. luku Toimiala ja organisaatio 1 Toiminta-ajatus 2 Tulosalueet Sosiaali- ja terveystoimen toimiala vastaa maakunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 Omistajaohjausryhmä 23 09.06.2014 Yhtymähallitus 74 25.06.2014 Omistajaohjausryhmä 31 21.08.2014 Yhtymähallitus 87 27.08.2014 Omistajaohjausryhmä 38 24.09.2014 Yhtymähallitus 99 24.09.2014 Raahen seudun

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot