\ÄÅt ÄâÄ ààé LH äâéààt TOIMINTASUUNNITELMA hallituksen esitys vuosikokoukselle 2014 ( )

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 hallituksen esitys vuosikokoukselle 2014 ( ) Hyväksytään sääntömääräisessä vuosikokouksessa maaliskuussa \ÄÅt ÄâÄ ààé LH äâéààt

2 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry Sisällysluettelo YLEISTÄ... 3 YMPÄRISTÖ... 4 TIEDOTUSTOIMINTA... 4 JULKAISUTOIMINTA... 5 KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA... 5 LIIKETOIMINTA JA VARAINHANKINTA... 5 JÄRJESTÖMARKKINOINTI... 5 NUORISOTOIMINTA... 6 VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT... 6 Ilmatilatyöryhmä... 6 LAJITOIMINTA... 7 Moottori- ja Ultrakevyttoimikunta (MUT)... 7 Lennokkiurheilu (LeT)... 9 Ilmapallotoimikunta (IT) Laskuvarjotoimikunta (LT) Nousuvarjotoiminta (NV) Purjelentotoimikunta (PT) Liidintoimikunta (LiT) ILMAILUN HUIPPU-URHEILU

3 YLEISTÄ Ilmailuliitto täyttää 95 vuotta vuonna Maailma ja myös ilmailumaailma on täysin erilainen kuin järjestäytyneen ilmailuharrastamisen alkuvuosina. Muutos tuo myös suuren määrän haasteita, joihin liiton harraste- ja urheiluilmailun edunvalvojana on kiinnitettävä huomiota. Ilmailun kustannukset nousevat tällä hetkellä yleistä kustannusten nousua nopeammin. Lentopaikkojen ylläpitomahdollisuuksien puolustaminen tulee ajankohtaiseksi monilla paikoilla ympäristölupa-asioiden, meluvalitusten tai lentopaikkoja lähenevän asutuksen tai muun harrastustoiminnan paineessa. Harrastuspaikkojen saavutettavuus vaikuttaa harrastajamääriin myös ilmailussa. Ilmailu poikkeaa monista muista harraste- ja urheilulajeista. Ilmailusta on suomalaiselle yhteiskunnalle kiistatta osoitettavissa olevaa hyötyä. Tätä ilmailutoiminnan yhteiskunnallista hyödyllisyyttä liiton ja sen toimijoiden tulee kirkastaa ja viestiä suurelle yleisölle. Ilmailu on yleisesti mielenkiintoista ja mielenkiintoa herättävää. Ilmailua käsittävää uutisointia saamme mediassa läpi helposti kahdella erilaisella tavalla. Toinen tapa on kilpailumenestys arvokilpailuissa ja isojen ilmailutapahtumien järjestäminen, toinen tapa ovat ilmailuonnettomuudet harrasteilmailun parissa. Jälkimmäistä liitto ei toivo ja panostaa siksi myös vuonna 2014 voimakkaasti ilmailun turvallisuustyöhön. Vuoden 2014 aikana liitolla on useita selkeitä tavoitteita, joissa liiton ja sen aktiivien yhteistyö tulee määrittelemään onnistumisen. Jäsentemme asiantuntemusta ja aktiivisuutta palvelemaan liittoon perustetaan asiantuntijarekisteri, joka liitetään toimimaan liiton jäsenrekisterin yhteydessä. Uusittava jäsenrekisteri tulee palvelemaan liittoa ja sen jäseniä vuoden 2014 aikana. Liiton toiminnassa alkaa uusi aika yhteisen vapaaehtoistoiminnan aika. Hankkeita ja asioita, joita vuoden 2014 aikana nostetaan ovat mm: asiantuntijarekisteri, jäsenrekisteriuudistus, antidopingtyö, ympäristötyö, nuorisotyö, valmennus- ja ohjaaja toiminta, edustusurheilijoiden, valmennusrinkien ja maajoukkueiden toiminnan kehittäminen, jäsenhankinta, varainhankinta. Nämä vain esille nostettuina esimerkkeinä. Liiton toimintaa tehdään jatkossa aikaisempaa enemmän ilmailuaatteella kuin rahalla. Liiton talous tulee olemaan tiukka vuonna SIL strategian vieminen liitossa toimintojen tasolta järjestötasolle on aloitettava. Tehtyjen säästötoimien jälkeen liitolla on kolme toimihenkilöä, mutta lähes ilmailun harrastajaa, jotka toimivat Ilmailuliiton yli kahdessa sadassa jäsenjärjestössä. Tiukasta rahatilanteesta huolimatta vuonna 2014 toteutetaan useita uudistuksia, joilla parannetaan jäsenjärjestöjen ja liiton henkilöjäsenten palvelutasoa. 3

4 YMPÄRISTÖ SIL järjestää ympäristökoulutusta ja tietoiskuja ilmailulajien yleisiin tapahtumiin. Ympäristöasioiden tuntemus on keskeisessä roolissa liiton uuden organisaation kehittämissä. SIL-avainhenkilöitä ja luottamushenkilöstöä pidetään ympäristöasioiden osalta ajan tasalla lajivaliokunnan kokouksissa sekä Avainhenkilöpäivillä. Isompaa harrastajakuntaa pidetään ajan tasalla ILMAILU-lehden välityksellä. Liiton ympäristövastaava seuraa FAI:n ympäristökomission toimintaa ja on yhteyksissä VALO:n moottorillisten lajien edustajiin lähinnä meluasioista. Ympäristötietoisuutta lisätään keräämällä edelleen kokemuksia eri lentopaikoilta. Kentiltä toivotaan otettavan liittoon yhteyttä, jos eteen tulee hankala ympäristöaiheinen tilanne. Myös hyvistä kokemuksista toivotaan tietoa. Liitto laatii jäsenistölle toimintamalleja ympäristölupa-asioihin ja avustaa jäsenistöä resurssiensa mukaan ympäristölupien laadinnassa. Sidosryhmille, kuten ympäristöviranomaisille, pidetään tarvittaessa tiedotustilaisuuksia. Tarvittaessa liitto tilaa konsulttiapua asiantuntijoilta. Ympäristötyö Ilmailuliiton ympäristöohjelman parissa jatkuu. Vuonna 2013 yhteistyössä Trafin kanssa aloitettu ympäristöohjelman luominen valmistuu ja tuodaan osaksi liiton jäsenjärjestöjen toimintaa vuonna Liiton verkkosivuille luodaan valtakunnallinen työkalu harrasteilmailun meluvalitusten vastaanottamiseen. TIEDOTUSTOIMINTA Suomen Ilmailuliiton tiedotustoiminnan tavoite vuonna 2014 on saavuttaa aidosti monikanavainen, vuorovaikutteinen ja nopea viestintä sekä liiton sisällä että ulkoisesti. ILMAILU-lehden tuotanto ulkoistettiin vuonna Lehden laadun kehittymistä seurataan jatkuvasti ja sisällössä otetaan huomioon lehden jokaisesta numerosta kerättävä palaute. Sisäisessä jäsenistölle suunnatussa viestinnässä lehti ja sen mukana tulevat sähköiset palvelut ovat pääkanava, mutta niitä hyödynnetään myös ulkoisille kohderyhmille kohdennetussa tiedotuksessa. Nopean tiedottamisen välineenä toimivat liiton internet-sivut. Niitä hyödyntävät aktiivisesti myös lajitoimikunnat luottamushenkilöstön toimesta. Vuoden 2014 aikana liitolla on käytössä vain yksi verkkosivusto. Verkkosivuston vuorovaikutteisuutta ja käyttötapoja lisätään. Vuonna 2013 aloitetun uuden palvelun, sähköisen jäsentiedotteen toimittamista jatketaan vuonna Jäsentiedote on saanut hyvän vastaanoton jäsenistössä. Jäsentiedote lähtee noin kerran kuukaudessa kaikille Ilmailuliiton henkilöjäsenille, joiden sähköpostiosoite on liiton jäsenrekisterissä. Sisäisen tiedottamisen tasoja lisätään vuoden 2014 aikana siten, että kohdennettua, säännöllistä viestintää lähetetään sähköpostilla liiton avainhenkilöille ja jäsenyhdistyksille. Lehdistötiedotteita laaditaan ajankohtaisista asioista sekä suurimmista kilpailuista. SM-kilpailujen ja tapahtumien tulostiedottamisesta vastaa järjestävä paikallisorganisaatio. Kansainvälisissä kilpailuissa toimisto tukee joukkueita, mutta tiedotusvastuu on paikan päällä nykytekniikan mahdollistaessa suoran tiedottamisen. 4

5 JULKAISUTOIMINTA ILMAILU ilmestyy vuonna 2014 kymmenen kertaa. Lehden journalistiseen sisältöön ja sen suunnitelmallisuuteen sekä ulkoasuun tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Lehden tuotanto on ulkoistettu vuonna 2012 MCI Press Oy:lle. KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Kansainvälisiin kokouksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan taloudelliset resurssit huomioiden. FAI:n kokouskalenteri löytyy osoitteesta Erittäin tärkeässä roolissa on myös Europe Air Sportsin edunvalvontatyöhön osallistuminen ja EAS:n alakomiteoiden kokoukset sekä myös pohjoismainen yhteistyö. LIIKETOIMINTA JA VARAINHANKINTA Tehtyjen analyysien perusteella SIL päätti luopua tappiollisesta SIL Shop-liiketoiminnasta vuoden 2012 loppuun mennessä. Liitto vastaa edelleen sisällöltään jäsenistöä palvelevien painotuotteiden julkaisemisesta. Vuonna 2014 liitolla ei ole liiketoiminnan muodossa harjoitettavaa toimintaa. Liiton talous tulee olemaan tiukka vuonna Tämän vuoksi liitto tulee kehittämään uusia varainhankintamuotoja urheilu- ja kilpailutoiminnan sekä jäsentoiminnan tukemiseksi. Varainhankinnassa huomioidaan myös liiton jäsenjärjestöjen mahdollisuus osallistua varainhankintatyöhön yhteistyössä liiton kanssa. JÄRJESTÖMARKKINOINTI Osana toiminnan 95-vuotisjuhlavuotta liitto uusii graafisen ilmeensä ja tuottaa uuden ilmeen mukaisia tuotteita sekä jäsenjärjestöjen että henkilöjäsenten käyttöön. Lajien markkinointiin on liitosta lainattavissa messuvälineistöä ja kerhot voivat tilata kaikkia ilmailulajeja esitteleviä esitteitä liiton toimistosta. Suomen Ilmailuliiton vuoden 2014 päälentonäytös järjestetään elokuuta Oulun lentoasemalla. Liitto järjestää ilmailulajeja esittelevän osaston jäsenkerhojensa kanssa eri tapahtumiin. Liitto laittaa messuyhteistyökumppanit avoimeen hakuun ILMAILU-lehden välityksellä. Ilman ilmailukerhojen mukana oloa liitto ei lähde messuille. Kisatiedottamista tehostetaan painottamalla kilpailujoukkueille kansainvälisten kilpailujen tiedottamisen tärkeyttä. Liitosta saa mediayhteystiedot kisatiedotteen lähettämiseen kisapaikoilta. Osana järjestömarkkinointia liitto järjestää valtakunnallisen jäsenhankintakampanjan, jonka osana liiton jäsenjärjestöjen näkyvyyttä nostetaan myös liiton verkkosivuilla. 5

6 NUORISOTOIMINTA Markkinoinnissa kohderyhmänä ovat nuoret. Liitto on osastollaan ainakin Lapsi- ja Model Expo - pienoismallimessuilla Helsingin Messukeskuksessa sekä nuorten harrastemessuilla. Liitto tarjoaa myös lennokkirakennuskoulutusta teknisen työn opettajille. Lennokkilajissa nuoret otetaan huomioon omana ryhmänään sekä harraste-, että kilpailutoiminnassa. Lennokkilajilla on SIL:n ylläpitämä Suomen Cup -kilpailujärjestelmä, jossa kilpaillaan SM-kilpailujärjestelmän rinnalla kevyemmillä säännöillä. Tämä madalluttaa nuorten kynnystä tulla mukaan kilpailutoimintaan. Liitto hoitaa lennokkilajin Suomen Cup -kilpailujen palkinnot ja palkitsemisen vuoden lopulla. TOKA-lennokkien juniorileirejä ja juniorikilpailutoimintaa tuetaan rahallisesti sekä markkinoiden netissä sekä ILMAILUlehdessä. Liitto järjestää kansainvälisen nuorten työleirin kesällä. Leirin pitopaikka laitetaan avoimeen hakuun ja sitä voivat hakea kerhot ja lentopaikkojen ylläpitäjät. Työleiri soveltuu esimerkiksi isojen tapahtumien järjestämiseen ja lentopaikan fasiliteettien kohentamiseen; pääasiassa yksinkertaisten töiden teettämiseen. Kerhojen järjestämiä nuorten tapahtumia, ohjaajakoulutuksia liitto avustaa tarvittaessa resursseilla tai rahallisesti tappiotakuuna. Lentosimulaattoriharrastus toimii hintansa ja ikärajattomuutensa vuoksi nuorisolle ensikosketukseksi ilmailuun. Harrastuspaikkana voi olla oma koti ja välineenä oma tietokone, joten harrastajien määrän kasvulle ei ole rajoja. Suomen Virtuaali-ilmailijat SVIL ry esittelee harrastusta ilmailutapahtumissa sekä järjestää simulaattoriharrastajille tapaamisia simuviikonloppujen ja CAVOK-kesäleirin muodossa. Simulaattoriharrastajien fs nordic -nettisivusto toimii edelleen simulaattoriharrastajien kohtaamispaikkana. Sivustolla tulee olemaan vuoden aikana simulaattoriaiheisia uutisia kolmella kielellä julkaistuna. Myös ILMAILU-lehteä käytetään harrastuksen markkinointikanavana nuorille. Liitto järjestää kansallisen lasten piirustuskilpailun, josta parhaat teokset lähetetään FAI:n kansainväliseen ilmailun piirustuskilpailuun. VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT Liitto ei päätöksensä mukaisesti osallistu ulkoistetun viranomaistoiminnan harjoittamiseen. Yhteistyötä Trafin kanssa edistetään muun kuin viranomaistehtävien hoidon osalta, muun muassa asiantuntijalausunnoin sekä tiedotusyhteistyön muodossa. Ilmatilatyöryhmä Ilmatilatyöryhmän tehtävä on huolehtia harrasteilmailun kaikkien lajien edunvalvonnasta ilmatilan käyttöön liittyvissä asioissa. Tavoitteena on turvata riittävä pääsy valvomattomaan ilmatilaan, toimintamahdollisuuksien turvaaminen valvotussa ilmatilassa ja kustannusten pitäminen kestävällä tasolla. 6

7 Tehtävänsä toteuttamiseksi ilmatilatyöryhmä seuraa ilmatilan käyttöön liittyvää kehitystä, pitää aktiivisesti yhteyttä viranomaisiin ja ilmaliikennepalvelun tarjoajaan sekä tuo esiin harrasteilmailun tarpeet, laatii lausuntoja ja tekee esityksiä ilmatilaan liittyvissä asioissa, toimii SIL:n sisällä asiantuntijana ja jäsenyhdistysten tukena sekä osallistuu kansainväliseen edunvalvontayhteistyöhön. Edunvalvonnan kannalta keskeiset yhteydet ovat Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Finavia, FAI Commission for Airspace and Navigation Systems ja European Gliding Union (EGU) Airspace Group. Suomessa on tulossa suuri ilmatilauudistus, jonka käyttöönotto on marraskuussa Suunnittelu on pääosin valmistumassa 2013 lopulla mutta vielä 2014 aikana esillä ovat monet käyttöönottoon ja uuden ilmatilan toimintaedellytyksiin liittyvät asiat, joilla on merkittävä käytännön vaikutus harrastusilmailun toimintamahdollisuuksiin. Työryhmä pyrkii vaikuttamaan valmisteilla olevaan ilmatilauudistukseen niin, että sen vaikutukset olisivat harrasteilmailun kannalta suotuisia. Ilmatilatyöryhmästä päättää Ilmailuliiton hallitus vuosittain. LAJITOIMINTA Moottori- ja Ultrakevyttoimikunta (MUT) Tyyppihyväksyttyjen moottorilentokoneiden osalta tilanne on haastava alati nousevien kustannusten takia, jotka johtuvat pääosin kiristyneistä määräyksistä. Ultrakeveiden lentokoneiden osalta laji kasvaa edelleen, vaikka kasvutahti on hidastunut. Harrasterakentamisen suosio säilyy vakaana. Kesällä 2013 järjestettyjen purjetaitolennon MM-kisojen aikana taitolento sai paljon julkisuutta, jonka seurauksena harrastajamäärät ovat olleet kasvussa. Lentoturvallisuus on noussut merkittäväksi aiheeksi etenkin vesilento- sekä ultrakevytkoneiden lentotoiminnassa sattuneiden havereiden johdosta. Vuodelle 2014 jatketaan panostamista moottorilennon toimintaedellytysten parantamiseksi osallistumalla määräysvalmisteluun, käytännön kerhotoimintaa tukevilla toimilla sekä avustamalla urheilulentäjiä ja kilpailutoimintaa Tuleva lupakirjauudistus tuonee moottorilennon lajin pariin uusia harrastajia ja toivottavasti edesauttaa lajin harrastajamäärien kasvattamisessa. Uusien harrastajien myötä myös mahdollisuudet saada kansainvälistä menestystä kisoissa paranevat. Lajien harrastajamäärien kasvattamiseksi odotetaan SUIO oy:n ATO-luvan konsultaatiota. Jäsenmäärän kasvattamiseksi lajia markkinointi sekä tiedotetaan ILMAILU-lehdessä. Eri lajitapahtumia järjestetään ympäri Suomea ja tätä kautta lajin näkyvyyden lisääntyyy. MUT panostaa edunvalvonnassa modernin, vähämeluisen kaluston käyttöä suosiviin ilma-alus kategorioihin kuten LSA, ultrakevyet sekä dieselkoneet. 7

8 Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus SM-kisat järjestetään vanhoissa tutuissa lajeissa. Myös PM-, EM- ja MM-kisoihin tultaneen osallistumaan. Joukkueita ei ole vielä toistaiseksi nimetty Kerhotoimintaa tuketaan esim. pikipannuprojektilla. Taitolennossa leirityksellä on saatu myös ei-kilpailevat jäsenet innokkaasti toimintaan mukaan toimintaan. Kilpailullista harrasteliikuntaa tuetaan tarkkuus- ja rallilennon nuorisotyöllä sekä lajissa jo olevia nuoria tukemalla. Sama pätee taito- ja purjetaitolentoon. Nuoria voidaan aktivoida suoralla tuella lajin kustannusten peittämiseksi. Purjetaitolennosta kansainvälisiin kisoihin osallistuu kuusi henkilöä ja moottoritaitolennon osalta neljä henkilöä. Tarkkuuslennossa neljä henkilöä. Taitolentoleireillä valmennetaan myös ei-kilpailevia harrastajia. Valmentajina toimii kokeneita taitolentäjiä, tuomareita, lennonopettajia. Taitolennossa tällä hetkellä harrastajista noin 20 % kilpailee vähintään SMtasolla. Tarkkuus- ja rallilennossa valmennetaan niin ikään ei-kilpailevia nuoria, valmentajina toimivat lajin varsinaiset kilpailijat. Suhde on noin 1:5. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut MUT järjestää seuraavat vuotuiset tapahtumat: Talvipäivät, Experimental Fly In ja Taitolennon talvipäivät. Talvipäivien yhteydessä pyritään pitämään lennonopettajien kertausseminaari. Laji on erittäin turvallisuushakuinen ja osittain jopa itseohjautuva turvallisuusasioissa. Yhteistyö Trafin ja kouluttajien kanssa sekä panostaminen nimenomaan kouluttajien asennekasvatukseen kaikilla elämän saroilla. Jäsenistölle tuotetaan harrastepaikkojen talkoovälineistöä (pikipannu), tämä on lajirajat ylittävää palvelua. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Osallistumme kansalliseen määräysvalmisteluun tavoitteena että sääntelyn raskaus ei muodostu esteeksi harrastuksen aloittamiselle tai jatkamiselle, mutta samalla lentoturvallisuuden taso säilyy riittävänä. Tuemme mahdollisuuksien mukaan moottorilentäjä-jäseniämme sekä Trafia siirtymävaiheessa EASAsääntely-ympäristöön. Seuraamme uusien eurooppalaisten ilmailusäädösten (EASA, Eurocontrol, Komissio) valmistelua ja tarpeen vaatiessa vaikutamme jäsenistön puolesta esim. vastaamalla EASA-lausuntopyyntöihin. Osallistumme Europe Air Sports-kattojärjestön toimintaan tuomalla esille suomalaislentäjien kansallisia tarpeita sekä seuraamalla sen edunvalvontatoimintaa Eurooppa-tasolla ja tiedottamalla siitä jäsenistölle. Jatkamme European Microlight Federationin jäseninä tavoitteena nykyisten Eurooppa-tason ultrakevytsäädösten epäkohtien poistaminen. Jatketaan kansainvälisen taitolentokomitean (CIVA) kautta vaikuttamista. Osallistutaan myös CIVA:n kokouksiin. Lajin yhteiskunnallista vastuuta ovat metsäpalo- ja SAR-lentotoiminnan sekä vesi- ja suksilentotoiminnan osaamisen ylläpitäminen. Harrasterakentamisen osaamisen tukeminen, jolla ylläpidetään kriisitilanteessa hyödyllinen käytännön pienkoneiden lentokonetekniikan osaaminen. Hinauslento- ja hyppylentäjät ovat välttämättömiä ko. ilmailulajien harrastamiseksi. Urheilulentäminen. Asennekasvatus, miten luonnostaan riskejä sisältävä toiminta harrastetaan turvallisesti. 8

9 Laji ei syrji, eikä väheksy ketään perustuen ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan perustuen. Lajin luonteesta johtuen, lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset saattavat rajoittaa joidenkin liikuntarajoitteisten osallistumista varsinaiseen kilpailutoimintaan. Tukitehtävissä ko. rajoituksia ei ole. Lajin parissa kilpailevat joutuvat normaalin antidopingtestauksen piirin. Hallinto MUT tulee toimimaan kokoonpanolla puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. MUT perustaa seuraavat komiteat: 1.Tiedotus 2. Kilpailutoiminta 3. ANNEX II asiat (ns. kansallinen sääntely) 4. EASA asiat. Arvio kokousten lukumäärästä on 5 ja 4 sähköpostikokousta (yhteensä 9). Laji pyrkii toiminnallaan kehittämään ilmailuharrastusta: vaikutetaan kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kautta päättäviin elimiin ja tehdään yhteystyötä muiden lajitoimikuntien sekä viranomaisen kanssa. Lajin edunvalvonta tapahtuu parhaiten em. periaatteita noudattamalla. Viimeaikaisimpana hankintana on lentopaikkojen ylläpitoon tarvittavan välineistön hankita, jatkossa laitteiston ylläpito ja lainaaminen tarvitsijoille. Lajilla on nimetyt kv-edustajat ja näiden varajäsenet, jotka osallistuvat ja raportoivat toimikunnalle. Laji järjestää lajipäiviä (talvipäivät), joiden yhteydessä viranomainen yhdessä SIL:n kanssa pyrkii edistämään lentoturvallisuutta. MUT vastaa lajien (taitolento, purjetaitolento, tarkkuus- ja rallilenton) SM-sääntöjen vahvistamisesta, sekä valvoo sääntöjen ja ohjeiden noudattamista, sekä ratkaisee niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet. Tämä on yleensä tehty tuomariston avulla kilpailujen yhteydessä. Kansainvälisesti MUT:aa edustaa CIVA-delegaatti ja alakomiteoiden jäsenet sekä GAC edustus. Kansainvälisillä lajin kokoontumisilla pyritään edistämään kulttuurien moninaisuutta sekä vuorovaikutusta. Seuraamalla viimeaikaista teknistä kehitystä ja sen säätelyä laji pyrkii vaikuttamaan päätöksissä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lajin suurena visiona on tuottaa lajin pariin valveutuneita ja aktiivisia kansalaisia, sekä vaikuttaa lajin parissa toimivien yleiseen suhtautumiseen ja asennoitumiseen siten, että yllämainitut periaatteet tulisivat näkyviin kaikilla lajin parissa olevien elämänalueilla. Tiedottaminen MUT käyttää tiedottamisessaan mm. seuraavia kanavia: Ilmailu.org, taitolento.fi ja Ilmailu-lehti. Lennokkiurheilu (LeT) Lennokkiharrastuksen tila on nykyään yleisesti varsin hyvä. Harrastajamäärät ovat kasvamaan päin pitkän aikaa. Tosin ongelmiakin on: pysyvien ja harrastukselle hyvien toimintapaikkojen puute on vaivannut pitkään. Lennokkiharrastuksessa on alalajien määrä kasvanut paljon ja myös lennokit ovat kasvaneet. Perinteinen lentokentän reunalla tapahtuva toiminta ei ole enää mahdollista monessa uudessa harrastusmuodossa, on syntynyt selkeä tarve saada lisää kokonaan lennokkien lennättämiseen perustettuja kenttiä. Muutamia hyviä esimerkkejä on viime aikoina tullut. Toimikunnalla on alkuvaiheessa projekti laadukkaan lennokkikentän rakentamiseksi. Kentän toteutuessa koko projekti tullaan kirjaamaan oppaaksi muille vastaaville hankkeille. Suuri osa lennokkiharrastajia ei ole liiton jäseniä. Lajin luonteeseen kuuluu erittäin laaja-alainen toiminta; koulun teknisen työn tunneilla tai seurakunnan kerhossa tehdystä alkeislennokista suurikokoiseen 9

10 suihkumoottorimallikoneeseen ja erittäin paljon siitä väliltä. Tavoitteeksi voimme asettaa ruohonjuuritason kerhojen vetäjien opetuksen ja sitä kautta harrastuksen hyvän alun saamisen sekä harrastuksessa varttuneempien harrastajien saaminen Liiton pariin ja sen myötä lennokkilajin turvallisen kehittämisen. Kilpailutoiminnassa etenkin kansainvälinen menestys alalajeissa on viime vuosina ollut erittäin hyvää, EMjoukkuekulta, EM hopea, Maailmancup voitto, hyviä sijoituksia arvokilpailuissa, niin MM- kuin EMkilpailuissa ja PM-kilpailuissa. Huippu-urheilua ja kansainvälisiä joukkueita tulee edelleen kannustaa ja tukea lajin kilpailullisen kiinnostuksen ja harrastuksen kehittämisen vuoksi. Jäsenhankintaa suoritetaan niin netissä kuin erilaisissa tapahtumissa. Jäsenyyden etuja sekä liiton toimintaa aatteellisena ilmailun valtakunnallisena etujärjestönä korostetaan. Ei niin että mitä saan Liitolta jäsenenä, vaan mitä koko laji niin ilmailuna kuin lennokkilajina voi saada suuren jäsenmassan myötä. Jäsenhankinnassa panostetaan niin yksittäisten harrastajien kuin ilmailukerhojen liittymiseen jäseneksi. Lennokkilaji sitoutuu Liiton ympäristöpolitiikkaan. Useassa kilpailulajissa säännöt asettavat selkeät rajat kilpailukoneen äänen voimakkuudelle, ja lisää alalajeja tulee rajoituksen piiriin. Toiminnassa lennätyspaikoilla ohjeistetaan ympäristön huomioimiseen niin jätteiden kuin itse lennätystoiminnan taholta. Uusien lennätyspaikkojen rakentamisessa otetaan ympäristö huomioon kaikin mahdollisin tavoin; jätehuolto, melu (toiminta-ajat), turvaetäisyydet. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Lennokkilajeissa kilpailutoiminta on erittäin aktiivista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kesäkaudella on lähes joka viikonloppuna jonkin luokan osakilpailu käynnissä. Kansainvälisiin kilpailuihin nimetään edustusjoukkueet keväällä 2014 vuoden 2013 SM-kilpailujen menestyksen perusteella. Suomen lennokkiurheilijoiden taso kansainvälisissä kilpailuissa viime aikoina on ollut varsin hyvä ja menestystä on tullut. Odotukset vuodelle 2014 ovat edelleen kovaa tasoa: henkilökohtaisia mitaleja sekä joukkuemitali MM- ja EM-kilpailuissa sekä maailmancup-sarjoissa. Ainakin seuraaviin FAI-lennokkilajeihin on lähdössä edustusjoukkue Suomesta: F1 A, B ja C EM-kilpailut F2 A ja D MM-kilpailut F3A EM-kilpailut F3C EM-kilpailut Lisäksi voi olla joukkueita lähdössä muihin kilpailuluokkiin, myös ei-fai-lajien kilpailuihin. Vapaastilentävien ja siimaohjattavien lennokkien sekä radio-ohjattavien lennokkien Maailmancuposakilpailuihin on osallistuttu jatkuvasti. Lennokkikerhojen resurssit tulee saada riittävän suuriksi, että paikallinen koulutus ja kurssitustyö on mahdollista. "SIL:n jäsenkerhot voisivat kurssittaa esim. opettajia, seurakuntien nuoriso- ja tai vanhustyöntekijöitä tai pitää kurssituksia oman paikkakunnan ihmisille". Tällöin olisi mahdollista ottaa huomioon paikalliset mahdollisuudet siihen, että lennokkilaji tulisi tutummaksi ja lähemmäksi muita "yleisesti hyväksyttyjä" harrastuksia, kuten esim. jääkiekko, jalkapallo yms. 10

11 Lajin harrastekilpailuihin tulee osallistumaan jäseniä seuraavasti: alle 12v: 10, 13v-18v: 50, 19v-35v: 60, yli 35v: 60. Suurin osa harrastajista ei kilpaile, mutta osaa lajeista ei ole mielekästä harrastaa muuten kuin valmistautumalla kilpailuihin ja kilpailemalla. Lennokkiurheilun huipulla tavoitteena vuoden 2014 kv-kilpailuissa on henkilökohtainen mitali aiemmin mainituissa MM- ja EM-kilpailuissa sekä joukkuemitali F1(A, B, C) ja F3C luokissa sekä Maailmancupsarjoissa sijoittuminen kolmen parhaan joukkoon osakilpailuissa. Huippu-urheilussa sukupuolijakauma on erittäin vahvasti miespuolinen. Huipputasolla on vain muutama naiskilpailija. Lajissa ei sinänsä ole minkään laista estettä/rajoitetta kummallekaan sukupuolelle niin harrastamisen kuin kilpailullisen menestyksen suhteen. Kyse on ehkä enemmän lajiin mielletty tekniikan hallinta ja siitä johdosta sukupuolijakauma on yksipuolinen. Juniori- ja nuorisotoiminnassa on mukana paljon enemmän tyttöjä, jopa 20%. Huipputason kilpailijat ovat muodostaneet omia harjoitus/valmentautumisryhmiä. Kilpailijat osittain valmentavat toisiaan sekä seuraavat kansainvälistä lajin kehitystä. Lajien harrastajamäärä huipputasolla on varsin pieni ja eri lajeja on useita, tämä asettaa haasteen valmennukselle. Lajin tekniseen valmentautumiseen saa tietoa seuraamalla mitä maailmalla tapahtuu niin etsimällä tieto akuin käymällä kansainvälisissä kilpailuissa. Huippu-urheilijoita kannustetaan käyttämään myös kokonaan lajin ulkopuolista valmennusta yleiseen kilpailijan valmentautumiseen. Jäsenkerhot tarvitsevat opastusta ja koulutusta siinä, että kykenevät hallitusti antamaan ohjaajakoulutusta paikallisella tasolla. SIL:n resurssien määrässä on huomioitava tästä aiheutuvat kulut. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Lennokkilajissa on useita erillisiä tapahtumia ympäri vuotta. Lajin moninaisuuden takia kaikille yhteisen tapahtuman aikaansaaminen on varsin haastavaa mm erilaisten lennätyspaikkojen vaatimusten suhteen. Toimikunta on järjestänyt vuosittain syksyllä palkintojenjako- sekä sisälennätystapahtuman suuressa hallissa, missä on tilaisuus kaikille halukkaille päästä harrastamaan paikassa minkä saaminen normaalisti käyttöön olisi varsin hankalaa. Lisäksi toimikunta ja lennokkilaji ovat näkyvästi esillä keväällä Model Expomessuilla. Eri alalajit ovat järjestäneet omia koulutustilaisuuksia lajien omien erityispiirteiden tarpeiden mukaan. Toimikunta rohkaisee alalajeja jatkamaan käytäntöä ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksien tukemiseen rahallisesti: mm. Tuomarikurssit, uusien lennätysohjelmien opastus. Turvallisuuden huomioiminen on kaiken ilmailuharrastuksen ydin. Toimikunta on tehnyt lennokkiharrastuksen turvallisuusohjeet mitä päivitetään tarpeen mukaan. Harrastajia opastetaan aina turvalliseen lennättämiseen ja turvallisuuden huomioimiseen lennätyspaikkojen ylläpidossa. Erityisenä hankkeena on uuden Ämmässuon lennätyskentän turvallisuuden parantamiseen liittyvä hanke jota toimikunta avustaa rahallisesti. Lennätyspaikkojen rakentamiseen liittyvät ohjeistukset ja ympäristölausunnot ovat osa toimikunnan jäsenpalvelua, samoin kilpailujen myöntäminen ja organisointi sekä FAI-lisenssit. 11

12 Toimikunnan kautta on saatavissa asiantuntija-apua ja ohjeistusta. Koulutuksen järjestämisessä eri alalajien toiveet vaihtelevat suuresti ja kaikkia palvelevan koulutuksen järjestäminen on vaikeaa. Toimikunta voi olla apuna koulutuksien organisoimisessa sekä taloudellisena apuna. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Toimikunta osallistuu vireillä olevan lennokkeja koskevan ilmailumääräyksen valmisteluun käyttämällä tarpeellista asiantuntija-apua. Toimikunta jatkaa edelleen suunnittelua laadukkaan lennokkikenttähankkeen parissa, hankkeen toteutumisaikataulu jatkuu yli vuoden Toimikunta antaa tarvittaessa lausuntoja muihin suunniteltuihin ja olemassa olevien lennätyspaikkojen kysymyksiin. Lennokkiharrastus on erittäin laaja-alainen ja kehittävä harrastus. Aikaisempi, ns klassinen ilmailu-ura alkaa lennokkiharrastuksesta jatkuen aina ammattiin asti. Tämä polku on edelleen olemassa vaikkakin lennokkiharrastus on yhä enemmän oma kokonaisuutensa harrasteena. Lennokit tarjoavat haasteita ja oppimista niin käden taidoissa kuin teoriassa sähkö- ja elektroniikkataidoissa. Etenkin viime vuosien kehitys sähkömoottorilennokeissa on tuonut uusia haasteita sähkötekniikan ymmärtämiseen ja akkujen erityislaatuisuus vaatii kiinnittämään uudenlaista huomiota paloturvallisuuteen. Varsinainen lennättäminen on lähes aina ulkoliikunnaksi laskettavaa toimintaa. Toimikunta tuo lennokkilajia esille messuilla sekä erityisillä paikallisilla esittelypäivillä. Lennokkilaji on sitoutunut antidopingtyöhän. Huippu-urheilijoita valistetaan doping-säädöksistä. Reiluun harrastamiseen ja kilpailemiseen kannustetaan myös ja epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan vakavasti. Liikuntarajoitteiden huomiointi ei kaikessa toiminnassa ole mahdollista erityispiirteiden johdosta mutta harrastemahdollisuus pyritään takaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin harrastuspaikkojen infran toteuttamisella. Hallinto Toimikunta koostuu eri lajien sekä kentän harrastajien edustajista + puheenjohtaja. Nyt toimikunnassa olevat lajit on: Vapaastilentävät ulkolennokit, Vapaastilentävät sisälennokit, Siima-racing (nopeus- ja taistelulennokit), Siimaohjattavat taitolennokit, Radio-ohjattavat taitolennokit, Radio-ohjattavat liidokit, FAI: Radioohjattavat sähköliidokit ja liidokit sekä kansalliset Radio-ohjattavat mallilennokit. Toimikunnan koostumusta voidaan tarkastella ja muuttaa tarpeen mukaan. Lennokkiharrastuksen osalta Liiton sääntöjen kohdat toteutuvat soveltuvin kohdin hyvin. Toimikunta ja jäsenkerhot edistävät ilmailuharrastusta parhaan toimintakykynsä mukaan. Lennokkitoimintaa säätelevää ilmailumääräystä ei ole vielä olemassa mutta toimikunnan nimittämä asiantuntijaryhmä on tiiviisti ollut mukana tähänastisessa määräyksen valmistelussa. Toimikunta on julkaissut yleiset lennokkiturvallisuusohjeet ja ne ovat julkisesti saatavilla kaikille harrastajille. Toimikunnan rutiinitehtäviä on eri kilpailuluokkien SM-sääntöjen vahvistaminen, tätä tapahtuu vuosittain. Kurinpidollisia toimia on ollut onneksi vain yksittäistapauksia, mutta ne on hoidettu. Lennokkitoimikunnalla on nimetty FAI-delegaatti sekä FAI-luokissa omat alakomiteoiden edustajat. Toimikunta on myös nimennyt eri lajeihin kansainväliseen kilpailutoimintaan tuomareita. 12

13 Toimikunnan edustaja osallistuu Pohjoismaisen lennokki-yhteistyökomitean toimintaan ja kokouksiin vuosittain. Vuonna 2014 on Suomen vuoro järjestää Pohjoismaisen yhteistyö- ja suunnittelukomitean kokous. Lennokkiharrastus on täysin sukupuoli-, ikä-, uskonto-, politiikkaneutraali sekä etnisestä taustasta riippumaton harrastus. Lennokkiharrastus kehittävää tiedon hallinnan ja käden taitojen kannalta sekä yhteisöllistä liikunnallista harrastusta Tiedottaminen Toimikunta julkistaa kokousten pöytäkirjat liiton internet-sivuilla. Vuonna 2014 julkistetaan toimikunnan vuosikalenteri missä näkyy toimikunnan käsiteltävät asiat etukäteen. Lisäksi toimikunta tiedottaa toiminnastaan tarpeen vaatiessa Lennokit.net -sivuilla toimikunnan osiossa. Ilmapallotoimikunta (IT) Vuoden 2014 tavoitteena on uusien kuumailmapalloilijoiden ja tiimijäsenten saaminen mukaan harrastuksen pariin. Lisäksi aktivoidaan vanhoja lentäjiä pitämään lupakirjansa voimassa. Toimikunta edistää resurssiensa puitteissa koulutus ja kilpailutoimintaa. Kaikessa ilmapallotoiminnassa pyritään saamaa nuoria mukaan toimintaan. Vuosittain järjestetään esimerkiksi nuorten peltilintuleiri Vampulan Huittisissa. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus SM-kilpailut järjestetään yhdessä Tanskan ja Ruotsin kuumailmapalloilijoiden kanssa elokuussa Pohjoismainen yhteistyö edistää kilpailijoiden oppimista kilpailuissa. MM-kilpailuihin 2014 lähetetään Suomesta kolme pallokuntaa. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut IT järjestää vuoden 2014 aikana seuraavat tapahtumat: Mäntsälässä viikonlopun kestävä ilmapallotapahtuma maaliskuussa Perinteinen Inkala Meeting syyskuussa Jyväskylässä harjoituskilpailut ja kokoontuminen ennen vuoden 2014 SM kisoja Tärkein tavoite vuoden 2014 toiminnassa tulee olemaan koulutustoiminnan aktivointi: Teoriakoulutus uusille piloteille. Tavoitteena SUIO:n ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa yhteistyö. Kurssi uusille lennonopettajille. Uusien kurssien käynnistäminen, markkinointi, informointi. Koulutustoimintaa pyritään järjestämään yhteistyössä Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa. 13

14 Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Kuumailmapalloilijat sitoutuvat liiton ympäristöpolitiikkaan. Kuumailmapalloilu on erittäin ympäristöystävällinen laji. Kuumailmapalloilu on näkyvä laji ja vahvasti esillä mediassa. Vuonne 2014 näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa lisätään. Kaasupallot Kaasupallotiimit aikovat tehdä harjoituslentoja Saksassa myös vuoden 2011 aikana. Suomessa edelleen selvitetään onko mahdollista saada vetyä, jolloin kaasupallolennot onnistuisivat Suomessa. Osallistuminen Gordon Bennett kilpailuun. Hallinto IT järjestäytyy liiton vuosikokouksen jälkeen vuoden 2013 tapaan. Tiedottaminen Lajitoimikunta tiedottaa yleistä tietoa kuumailmapalloiluun liittyen pallo.net -sivuston kautta. Laskuvarjotoimikunta (LT) Suomalainen laskuvarjourheilu voi hyvin. Mediassa laji on saanut osakseen positiivista huomiota, mikä toimikoon lisävauhtina harrastajamäärien kasvattamiselle vuonna Laskuvarjotoimikunta pitää myös tärkeänä, että Suomessa säilyisi laskuvarjohyppykaluston huoltotoimintaa. Suomessa ei ole laskuvarjokaluston valmistajia, mutta on tärkeää, että tämän osa-alueen erikoisosaajia Suomessa on. Näin turvataan kaluston turvallinen huoltaminen ja korjaaminen sekä varaosien saatavuus. Laskuvarjotoimikunnan omat internet-sivut sekä FB-profiili toimivat paitsi tiedonjakokanavana, myös lajin tunnettuuden kasvattamisessa. Toiminnassa pidetään yllä kauden 2013 loppua kohti herännyttä positiivista mediahuomiota (TV, lehdet), tarjoamalla aktiivisesti juttuaiheita. LT seuraa ilmailun ympäristöasioita ja tiedottaa tarvittaessa seuroja. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Harrastuksen parissa on laaja harrastajien ikäjakaumana. Laskuvarjotoiminnassa ei ole yläikärajaa ja huoltajan suostumuksella harrastamisen voi aloittaa 15-vuotiaana. Iän sijasta merkitsevä seikka on perusterveydentila. Lajin kilpailuihin osallistuu LT arvion mukaan 19-35v: , , yli35v: , Laskuvarjourheilussa on kouluttajia ja kouluttajien kouluttajia. Lupakirjahyppääjät voivat saada valmennusta Canopy Formation:ssa, kuvunkäsittelyssä, Free Stylessä, siipipukulentämisessä, Formation Skydivessä, tarkkuushyppäämisessä. Valmentajaluettelo on nähtävissä 14

15 Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Kauden 2014 Turpaboogiet järjestetään tammi-helmikuussa 2015: Valtakunnallinen laskuvarjoharrastajien konferenssi Kerhopomopalaveri kauden 2014 lopulla: Viikonloppupalaveri seurojen avainhenkilöille KaK: Laskuvarjokaluston huoltajille tarkoitettu Kalustokoulutuspäivä tammi-maaliskuussa, ennen hyppykauden alkua Laskuvarjotoimikunta tukee lajin harrastajien kouluttamista palkkaamalla eri hyppylajien kouluttajia muutaman kerran vuodessa eri tapahtumiin ja edistämällä näin yksittäisten hyppylajien koulutusta. Itse tapahtuman järjestäminen jää jäsenkerhon vastuulle, mutta toimikunta voi harkintansa myöten tukea kouluttajien palkkaamista. Laskuvarjotoimikunta tukee myös laskuvarjohyppykaluston huoltajien ja pakkaajien kouluttamista palkkaamalla kouluttajia. Kouluttaja vastaa koulutuksen järjestämisestä, mutta LT voi tukea sitä rahallisesti. Näin taataan, ettei koulutettavien rahallinen panostus kasva liian isoksi ja turvataan näin suomalaisten kalustonhuoltajien olemassaolo. Toimikunta uusii alkuvuodesta 2014 toiminnalliset hyppyohjeet ja näitä kehitetään kentältä kerätyllä asiantuntijaryhmällä kerran vuodessa. Hyppykauden aikana turvallisuutta kehittää ja edistää Koulutus- ja turvallisuuskomitea, joka informoi tarvittaessa hyppykansaa esimerkiksi trendiksi syntyneestä vaaratilanteesta (laskeutumiset, uloshypyt jne.). Myös ulkomailta tulevat tiedotteet julkaistaan kansalle Koulutus- ja turvallisuuskomitean kautta. Kalustokomitea päivittää alkuvuodesta kalusto-ohjetta havaittujen epäkohtien osalta. Kalustohenkilöiden koulutusohjelmien päivitys on myös työn alla ja ensimmäinen osa (= järjestelmässä alimman portaan koulutusohjelma) saadaan valmiiksi ennen kauden 2014 alkua. Päivitystyö jatkuu kahden muun portaan osalta tämän jälkeen. Hyppytoiminnan valvontajärjestelmä, koulutusohjelmat ja -materiaalit, päivitetyt hyppyturvallisuusohjeet, tiedotus Kalustokoulutusohjelmat, välitetään hyppykalustoa koskevat turvallisuustiedotteet ulkomailta sekä julkaistaan omia, mikäli epäkohtia havaitaan, päivitetyt kalusto-ohjeet. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Jäsenseurojen toimintaa ohjeistetaan ja valvotaan keskittyen koulutus- ja turvallisuusasioihin (sis. laskuvarjohyppykalustoon liittyvät turvallisuuskysymykset ja huoltokuviot). Tätä vetää LT. Siipiseura-sertifioinnista luovutaan ja uusi, niukempiresurssinen, Kerhopomopalaverissa 2013 suunniteltu valvontajärjestelmä otetaan käyttöön. Tämä on yksi toiminnan painopiste Kaudella 2013 esiin noussutta viranomaisympäristötietoisuutta pidetään yllä (Trafi, EASA) LT-vetoisesti. Laskuvarjourheilu lisää eri ikäisten ihmisten harrasteliikuntaa sekä ylipäätään tietoisuutta ilmailusta ja siihen liittyvistä säännöistä. Laskuvarjourheilussa ei ole ikäsarjoja, vaan alalajien parissa harrastavat nuoret ja vanhat yhdessä koossa. 15

16 Toiminnan lisääminen/ näkyväksi tekeminen. Laskuvarjourheilu on doping-vapaa laji, sillä dopingista ei ole suorituksissa hyötyä. Laskuvarjourheilu on mahdollista aikuiselle, perusterveelle ihmiselle, joka puhuu suomea tai englantia. Hallinto Laskuvarjotoimikunnan suunniteltu kokoonpano 6 jäsentä: pj, vpj, tiedottaja, sekä yksi jäsen kustakin kolmesta komiteasta. Laskuvarjotoimikunnan alaiset komiteat vuonna 2014 Kalustokomitea, Koulutus- ja turvallisuuskomitea sekä Kilpailukomitea. LT kokoontuu vuoden aikana noin viisi kertaa videoneuvotteluun (ekologista ja kustannustehokasta!). Sähköpostikokoukset tarvittaessa, sekä kokoukset mahdollisuuksien mukaan Turpaboogien ja Kerhopomopalaverin yhteydessä. Kalustokomitea kokoontuu yhteisten tapahtumien yhteydessä kasvotusten (Turpaboogiet, Kerhopomopalaveri, Kalustotapaaminen) sekä pitää sähköpostikokouksia muutamia kertoja vuodessa. Kalustokomitean kokoonpano vuodella 2014 on suuri arvoitus, kaksi nykyistä jäsentä ainakin jättää tehtävänsä (Eliisa ja Päivi) eikä uusia jäseniä ole vielä ilmaantunut. Komitean hyvä koko on 3-4, mielellään joka tason kalustohenkilöitä pitäisi olla mukana. (budjetti kokouksiin). LT nimeää FAI-delegaatin Tiedottaminen Toimikunta pyrkii tiedottamaan harrastajia olemalla kontaktipintana kansainväliseen liittoon (FAI), josta julkaistaan turvallisuustiedotteita yms. Toimikunta välittää laskuvarjovalmistajien turvallisuustiedotteita hyppykansalle. Lajitoimikunta käyttää tiedottamiseen -ja tarvittaessa kehittää, vuoden 2013 lopulla avattavia nettisivujaan. Laskuvarjotoimikunta pyrkii lähettämään tapahtumiin keskuudestaan tai alaisestaan komiteasta jonkun, joka voi kirjoittaa uutisen ja tiedottaa tapahtuman jälkeen välittömästi koko harrastajakansaa niin, että vaikka ei paikalla olisikaan ollut saa tiedon miten on muualla menetelty tapahtumien järjestelyissä ja miten ne ovat menneet. Nousuvarjotoiminta (NV) Lajin kattoyhdistys, Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto, on Ilmailuliiton jäsenjärjestö ja tekee liiton kanssa yhteistyötä. Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry myös markkinoi Suomen Ilmailuliittoa toiminnassaan. Lajissa järjestetään lennättäjäkursseja yli 12-vuotiaille. Lisäksi Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry järjestää lajin SM-kilpailut. Liiton järjestämillä nuorisoleireillä järjestetään nousuvarjolennätystä sen ollessa halpa ja yksinkertainen tapa ilmailua lähellä olevan elämyksen antamiseksi. 16

17 Purjelentotoimikunta (PT) Suomi on yksi purjelennon valtamaita. Väkilukuun suhteutettuna purjelentäjiä on erittäin paljon. Kansainvälisessä kilpailurankingissa Suomi on sijalla 15. Keskeinen ongelma on nuorison vähäisyys. Purjelentoa ei ole pystytty markkinoimaan tehokkaasti. Purjelento on yhä kalliimpaa ja vaikeampaa lisääntyneen säätelyn takia. Uusia jäseniä toimintaan tulee purjelentokursseilta. Liitolta toivotaan markkinointia ja tukea opettajille. Purjelennosta on melko vähän ympäristöhaittoja. Suurin osa tulee hinauskoneiden melusta. Hinauskoneiden käyttöaikoja, käyttötapoja ja tekniikkaa kehitetään jatkuvasti. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Vuoden 2014 aikana järjestetään Räyskälässä MM-kilpailut. Tapahtumaan tulee noin 100 kilpailijaa 30 eri maasta. Vuoden aikana järjestetään kahdet SM-kilpailut, lisäksi maaliinlaskun SM-kilpailut ja muita tapahtumia. Räyskälän MM-kilpailuissa lentää joukkue Juha Sorri, Antti Koskiniemi, Kristian Roine, Markku Kuusisto sekä Antti Lehto ja Nikke Luukkanen. Puolan MM-kilpailuihin lähetetään joukkue Olli Teronen, Aku Jaakkola, Harri Hirvola ja Tapio Tourula. Rahaa käytetään valmennustoimintaan ja kisamatkojen tukeen. Nuorisotoiminta tapahtuu koulutuksen kautta. Purjelento sopii useimmille yli 15-vuotiaille ihmisille. Ikä ei rajoita lentämistä, ellei vanhuus tuo mukanaan vakavia sairauksia tai muistiongelmia. Kilpailuissa ei ole erikseen ikämiessarjaa, koska iän karttuminen ei huononna menestymismahdollisuuksia. Kilpailijoiden määrä on purjelennossa varsin vähäinen. Vuosittain enintään 100 henkilöä kilpailee, siis alle 10% koko harrastajamäärästä. Lajissa on Suomessa SM-kilpailuja ja harjoituskilpailuja. Harjoituskilpailuja on kaikkiaan noin kymmenen tapahtumaa vuodessa. Valtaosa kilpailijoista on yli 35-vuotiaita, noin 70. Loput 30 ovat ikäluokassa Alle 18-vuotias kilpailija on harvinaisuus. Kesän mittaan kilpaillaan myös suomalaisessa matkalentoliigassa. Liigan tarkoitus on edistää harrasteliikuntaa. Purjelennon tavoite on vähintään yksi mitali MM-kilpailuista. Huippu-urheiluun osallistuu noin 30 lentäjää, joista vain pari on naisia. Nuoria on noin viisi. MM-kilpailuihin tähtäävä valmennusprojekti on käynnissä. Pääpaino on henkisessä valmennuksessa, mutta lajiharjoitteluakin tehdään. Toiminnassa on mukana kaksi sivutoimista valmentajaa. Purjelennossa on maajoukkuevalmennusta ja nuorisovalmennusta. Valmentajat ovat joko lajin sisältä nousseita hyvin kokeneita lentäjiä, tai aivan muusta viitekehyksestä tulevia ammattilaisia jonkin erityisalueen asiantuntijoita. 17

18 Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Purjelennon pakkasparlamentti keskitalvella, paikka vielä auki. Pakkasparlamentin tarkoitus on kehittää kilpapurjelentoa Suomessa. Koulutustoiminta tapahtuu kerhotasolla. Lisäksi SUIO harjoittaa jatkokoulutusta. Turvallisuustyö on keskeinen asia lajissa. Turvallisuusasiat tiedotetaan Ilmailu-lehden tai Pulinajakson kautta. Lentäjät ovat perinteisesti olleet hyvin kiinnostuneita turvallisuusasioista. Purjelentokerhot vievät turvallisuusasioita eteenpäin kentällä. Parhaillaan on tekeillä vintturihinausohje. Jäsenpalveluita ovat koulutusohjeet, Suomen ennätysten säännöstö ja ennätysten käsittely, merkkisuoritusten käsittely, kiertopalkinnot ja muut huomionosoitukset, tietopalvelu. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Ilmatilaa, erityisesti kilpailuilmatilaa varataan. Keinona on aktiivinen keskustelua muiden tarvitsijoiden kanssa. Pyritään vaikuttamaan varsinkin Teiskon ilmatilaan. Ympäristötyö: Uhkana on toiminta-aikojen lyheneminen, kun kenttien ympäristölupia päivitetään. Hinauskoneiden toimintaa pyritään ohjaamaan hiljaisempaan suuntaan, ja varotaan laskuvarjohyppääjiä. Purjelento korostaa vihreitä arvoja sekä luonnonläheisyyttä. Purjelennossa noudatetaan yleisiä periaatteita ja Suomen Ilmailuliiton ohjeita eettisten periaatteiden suhteen. Ongelmia ei ole tiedostettu, eikä asiaan ole kiinnitetty erityistä huomiota. Hallinto Purjelentotoimikunnassa on viisi jäsentä. Lisäksi on koulutus- ja viranomaisasioitten työryhmä. Maajoukkuerinki on alistanut itsensä purjelentotoimikunnalle. PT pitää 4-6 kokousta vuoden aikana sekä lisäksi sähköpostikeskusteluita. Purjelennossa SIL:n sääntöjen tarkoitus on onnistunut erittäin hyvin. Kaikkiin säännöissä mainittuihin kohtiin on paneuduttu ja useimmissa on saatu aikaan tulosta. Asiakaspalaute on ollut pääosin positiivista. Nuorisotoiminta on onnistunut heikommin kuin muut osaalueet vaikka siihen on yritetty panostaa. FAI:n ryhmässä IGC ovat edustajina Markku Kuusisto ja Sakari Pyörre. EGU:ssa (European Gliding Union) on hallituksen jäsenenä Mika Mutru ja delegaattina Jukka Helminen. EGU on tärkein lobbauselin EASAan päin. NGM.ssä (Nordic Glider Meeting) ollaan mukana vaihtelevalla osanotolla. Samassa yhteydessä käsitellään pohjoismaista koulutusyhteistyötä nimikkeen SVEDANOR alla. EGU:n antamalla taustatuella vaikutetaan kansalliseen viranomaiseen Trafiin koulutus- ja säädösasioissa. 18

19 Tiedottaminen Purjelennon tiedotus on keskittynyt nettiin, ensisijaisesti pulinajaksolle. Ilmailuliiton sivustoa käytetään tietopankkina, jossa on mm kilpailusääntöjä ja toimikunnan kokouspöytäkirjoja. Ilmailu-lehti on markinointikanava, mutta sen merkitys tiedotuksessa on vähäinen. Liidintoimikunta (LiT) Tilanne liidinlajeissa vaihtelee huomattavasti sekä lajien välillä että eri maiden välillä. Suomessa liidinlajien tila on harrastajavetoista toimintaa, ulkomailla toiminta voi olla ammattimaista myös kilpailu- ja koulutustoiminnassa. Varjoliitolajit ovat kasvavia lajeja, kun taas riippuliito on pienenevä laji niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on pitää kaikki lajit elinkelpoisina ja harrastusmahdollisuudet hyvinä. Yleisesti: Lajitietoisuuden lisääminen eri medioiden kautta, johon liitolta toivotaan tiedotustukea. Ilmailuliiton jäsenpalveluiden toivotaan kehittyvän, sillä myös sitä kautta harrastajat saadaan jäämään mukaan toimintaan peruskurssin jälkeen. Tapahtumien tukeminen ja myös liidinlajien esilläolo lentonäytöksissä, vähintään liiton päälentonäytöksessä. Riippuliito: Riippuliidon jäsenmäärä on pienentynyt viime aikoina suuresta kiinnostuksesta huolimatta. Tutustumiskynnystä tulisi pyrkiä laskemaan esim. tandem-tutustumiskursseja hyödyntäen. Lisäksi lajiesittely Helsingin lähialueella, esim. Laajalahti. Varjoliito ja moottoroitu varjoliito: Lajit kasvattavat suosiotaan edelleen koko Suomen tasolla. Triket: Trikejen muuttuminen liitimiksi antaa niille taas laajemmat harrastusmahdollisuudet. Lajien harrastajamäärien odotetaan kasvavan. Kannustetaan jäsenistöä jakamaan kyytejä lentopaikoille kuljettaessa. Hinauskaluston ja moottorilentäjien aiheuttamia meluhaittoja ja muita mahdollisia ympäristöongelmia pyritään vähentämään jakamalla tietoa ja kokemuksia, sekä tarpeen tullen järjestämään kerhoille lisäopastusta ja ohjausta nimenomaan kootusti Ilmailuliiton taholta. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Riippuliito: SM-kilpailut, yksittäisiä ranking-kilpailuja, EM (Espanja), Naisten MM (Ranska). Varjoliito: SM-kilpailut, EM (Serbia) Moottorivarjoliito: SM-kilpailut, yksittäisiä ranking-kilpailuja, MM (Unkari) Riippuliidon ja varjoliidon edustusjoukkueet nimetään helmikuun alun WPRS pisteiden perusteella. Arvokisojen (EM/MM) tuki: Sijoittuminen esikisoissa alle puolivälin tuki varsinaisiin kisoihin 50 % osallistumismaksusta n. 300 /pilotti. Sijoittuminen 1/5 parhaan joukkoon tuki 100% osallistumismaksusta n. 600 /pilotti. 19

20 Liidinlajien harrastaminen on mahdollista 15-vuoden ikäisenä. Nuorisotoiminta tapahtuu muiden ikäryhmien yhdessä rinnalla. Kerhojen ylläpitämät toimintamahdollisuudet luovat harrastusmahdollisuuksia koko ikäjakaumalle. Riippuliito: Riippuliidossa ikäihmisistä pidetään hyvää huolta. Lentoonlähtöä avustavia apuvälineitä pyritään saamaan laajemmin lentopaikoille. Liidinlajien harrastaminen on mahdollista vasta 15 ikäisenä. Liidintoimikunnan järjestämään vapaalennon kilpailullisen online-matkalentoliigan suosio on kasvanut tasaisesti. Matkalentoliigan tarkoituksena on kannustaa pilotteja suorittamaan matkalentoja. Päättyneellä kaudella kilpailun oli ilmoittanut yhteensä 70 pilottia. Kasvua vuoden 2012 kaudesta yli 50 %. Arvio päättyneen kauden ikäjakaumasta: alle 12-v = 0%, 13-18v = 0%, 19-35v = 25%, yli 35v = 75%. Lisäksi moottorivarjoliidossa oma kansainvälinen liiga, jossa suomalaisia pilotteja mukana yhteensä 21, ikäjakauma suunnilleen sama kuin vapaalennossa. Ensi kaudella kaavailtu kilpailun laajentamista naisten sarjoihin sekä kansallista moottorivarjoliidon sarjaa. Yksittäiset kerhot järjestävät kerhokisoja/liidinlajikohtaisia kisoja. Tavoitteena on nostaa maajoukkueiden kokemus ja menestys tasolle, jolla voidaan lunastaa kaikki maakohtaiset paikat vuoden 2015 MM-kisoissa sekä Suomen sijoitus maidenvälisessä WPRS-rankingissa puolivälin paremmalle puolelle. Tavoitteena saavuttaa MM-esikisoissa kaksi sijoitusta ½ joukkoon. Valmentautumisessa panostetaan paikallistuntemuksen hankkimiseen. Esikisoissa hankitaan kokemusta tulevien vuoden 2015 MM-kisojen olosuhteista ja maastosta. Selvitetään myös yhteistyötä paikallistuntemusta omaavan kansainvälisen huippupilotin kanssa. Varjoliidon maajoukkue (6 hlö) on hakenut liidintoimikunnalta tukea harjoitteluun esi-mm-kisoissa vuonna 2014, tarkoituksena harjoitella vuoden 2015 MM-kisoja varten. Valmennus- tai ohjaustoimintaa ei liidinlajeissa ole resurssipulan ja rajallisen talouden vuoksi. Kyseinen toiminta nähdään tässä tilanteessa liittotason tehtävänä yli lajirajojen. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut LiT järjestää seuraavat tapahtumat: 1. Padasjoen arktinen hysteria, maaliskuussa 2014, tavoitteena kasvattaa ilmailulajien sisäistä tuntemusta ja esitellä liidinlajeja yleisölle. 2. Lentohinauskurssi, Jämi, maalis-huhtikuussa 2014, tavoitteena elvyttää kansallinen lentohinaustoiminta 3. Hyvän tuulen lentoleiri, Vetelin Sulkaharju, touko-elokuussa 2014, tavoitteena riippuliitotoiminnan juurruttaminen uusille lentopaikolle. 4. Villimiehen kotiinpaluun toukokuussa 2014, leikkimielinen seikkailukilpailu riippuliitäen ja polkupyörällä esim. EFJM-EFLA (arvio hakukuluista euroa) 5. Ähtärissä liitäjien keväthulabaloo kevättalvella Opettajatapaamiset. 7. Liitäjien syystapaaminen. 20

21 Koulutustoiminnassa järjestetään pelastusvarjon pakkaus- ja huoltokurssi, Liitäjien matkalentokoulutus sekä Opettajakoulutus (SUIO). Lisäksi kerhoilla on paljon erilaista kerhojen sisäistä koulutustoimintaa. Hajanainen harrastajakenttä vaatisi tuekseen turvallisuusportaalin, jota kautta lajin parissa tapahtuneet vähäisetkin poikkeamat voisi raportoida muille liitäjille. Lisäksi Trafin ja SIL:n välistä yhteistyötä tulisi parantaa siten, että viralliset vaaratilanneilmoitukset tulisivat lajin tietoon. Omavalvonta (SIL-sertifiointi) tulee viedä käytännön tasolle. Jäsenpalveluita, joita LiT tuottaa ovat mm. kerhojen välinen yhteistoiminta vierailevat pilotit ovat aina tervetulleita ja hinausmaksujen pysyessä kohtuullisena, Liidinkelpoisuustodistusten myöntäminen, vakuutusturva, koulutusohjelmat, -ohjeet ja oppaat sekä viranomaisyhteistyö ja Omavalvonta (SILsertifiointi). Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Ilmatilan käyttö: Hyvinkään purjelentoalueet (G47 A-C) halutaan pysyvästi G-ilmatilaksi. Leivonmäen lentopaikan G-ilmatilan säilyvyys EFJY toiminnan laajentuessa turvattava. Harrastepaikkojen säilyttäminen (korpikentät) ja uusien liidinlentopaikkojen neuvotteleminen. Lentotoiminnan nollatoleranssi kannustaa vähentämään alkoholin käyttöä. Mukana olon lisääminen Vapepan etsintätoiminnassa moottoroiduilla varjoliitimillä ja trikeillä. Kaikki kiinnostuneet henkilöt taustasta riippumatta otetaan hyvin vastaan lajin pariin. Kulttuuri liidinlajeissa on avointa ja kansainvälistä. Dopingtapauksia ei ole ollut, sillä dopingaineista ei ole liidinlajeissa hyötyä. Hallinto Liidintoimikunta (pj+vpj+4 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 4 kpl/vuosi Riippuliitokomitea (pj+3 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 4 kpl/vuosi Varjoliitokomitea (pj+3 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 4 kpl/vuosi Moottorivarjoliitokomitea (pj+2 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 4 kpl/vuosi Trikekomitea (pj+2 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 2 kpl/vuosi Kilpailukomitea (pj+3 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 4 kpl/vuosi Delegaatti 2013 Robert Aarts Pohjoismainen yhteistoiminta Tavoitteet vuodelle 2014: löytää vapaaehtoisia henkilöitä kv-puolelle (delegaatti ja vara-delegaatti). Moottorivarjoliidolle edustus CIMA:an. Tiedottaminen Liidintoimikunta organisoi esitteen liidinlajeista kerhojen käyttöön lajien ja Ilmailuliiton markkinoimisessa. Esitteen suunnittelija on löytynyt, ja suunnittelu tehdään vapaaehtoistyönä. LIT on luvannut esitteen painattamiseen/tulostukseen 500 vuoden 2013 lajirahoista. 21