TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Esitys vuosikokoukselle Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry

2 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo YLEISTÄ... 3 YMPÄRISTÖ... 4 TIEDOTUSTOIMINTA... 4 JULKAISUTOIMINTA... 5 KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA... 5 LIIKETOIMINTA JA VARAINHANKINTA... 5 JÄRJESTÖMARKKINOINTI... 6 NUORISOTOIMINTA... 6 VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT... 7 Ilmatilatyöryhmä... 7 LAJITOIMINTA... 8 Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT)... 8 Lennokkiurheilu (LeT) Ilmapallotoimikunta (IT) Laskuvarjotoimikunta (LT) Purjelentotoimikunta (PT) Liidintoimikunta (LiT) Moottorilentotoimikunta (MT) ILMAILUN HUIPPU-URHEILU

3 YLEISTÄ Ilmailun kustannukset nousevat tällä hetkellä yleistä kustannusten nousua nopeammin. Lentopaikkojen ylläpitomahdollisuuksien puolustaminen tulee ajankohtaiseksi monilla paikoilla ympäristölupa-asioiden, meluvalitusten tai lentopaikkoja lähenevän asutuksen tai muun harrastustoiminnan paineessa. Harrastuspaikkojen saavutettavuus vaikuttaa harrastajamääriin myös ilmailussa. Ilmailu poikkeaa monista muista harraste- ja urheilulajeista. Ilmailusta on suomalaiselle yhteiskunnalle kiistatta osoitettavissa olevaa hyötyä. Tätä ilmailutoiminnan yhteiskunnallista hyödyllisyyttä liiton ja sen toimijoiden tulee kirkastaa ja viestiä suurelle yleisölle. Ilmailu ja Ilmailuliiton toiminta poikkeaa myös useimmista muista harraste- ja urheilujärjestöistä. Harrastajamme toimivat säädösmatriisissa, jossa tulee tuntea kansainväliset, eurooppalaiset ja kotimaiset säädökset ja määräykset niin ilmailulainsäädännön kuin urheilumaailman puolelta - ja tämä kaikki osin kaikkia yleisesti koskevana osin omine variantteineen jokaisen yhdeksän päälajimme osalta. Tämä asettaa yhden lisähaasteen toiminnallemme ja toimijoillemme, ja vaatii enemmän resursseja verrattuna moniin muihin järjestöihin, joihin nähden Ilmailuliiton toimintaa saatetaan tarkastella. Ilmailu on yleisesti mielenkiintoista ja mielenkiintoa herättävää. Ilmailua käsittävää uutisointia saamme mediassa läpi helposti kahdella erilaisella tavalla. Toinen tapa on kilpailumenestys arvokilpailuissa ja isojen ilmailutapahtumien järjestäminen, toinen tapa ovat ilmailuonnettomuudet harrasteilmailun parissa. Jälkimmäistä liitto ei toivo ja panostaa siksi edelleen vuonna 2015 voimakkaasti ilmailun turvallisuustyöhön. Vuoden 2015 aikana toteutetaan sääntömuutosprosessi, jossa liiton säännöt uudistetaan ja sääntöjä alemmat ohjeet tarkistetaan tai tarvittaessa luodaan liiton toiminnan selkeyttämiseksi. Liiton toimintaa tehdään jatkossa aikaisempaa enemmän ilmailuaatteella kuin rahalla. Liiton talous tulee olemaan tiukka vuonna Liitolla tällä hetkellä kolme toimihenkilöä, mutta lähes ilmailun harrastajaa, jotka toimivat Ilmailuliiton yli kahdessa sadassa jäsenjärjestössä ja yhdeksässä eri ilmailun päälajissa. Vuoden 2015 aikana työskennellään voimakkaasti sponsorirahoituksen löytämiseksi, jäsenlehden ja liiton verkkosivujen mainostulojen kasvattamiseksi ja julkisen rahoituksen lisäämiseksi laadukkaan ja tarpeellisen toiminnan toteuttamiseksi. Vuonna 2019 Ilmailuliitto täyttää 100 vuotta. Tätä varten liittoon on lokakuussa 2014 päätetty perustaa SIL 100 vuotta -juhlavuosityöryhmä. Ryhmän työ käynnistyy pääosin vuonna

4 YMPÄRISTÖ Ympäristötyön isoin osa-alue vuonna 2015 on Ilmailuliiton hallituksen loppuvuonna 2014 hyväksymän ympäristöohjelman käyttöönotto ja ohjelman jalkauttaminen kentille ja kerhoille. Ohjelma pyrkii tukemaan harrasteilmailun kehittymistä toimimaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja ehkäisemään vältettävissä olevia haitallisia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on että jokainen harrasteilmailija ymmärtää toimintansa vaikutuksen ympäristöön, ympäristönäkökulma omaksutaan kaikkeen toiminnan suunnitteluun ja että ympäristövaikutukset ymmärretään olennaiseksi osaksi harrasteilmailutoiminnan päätöksentekoa.ohjelman jalkauttamiseksi ensimmäisessä vaiheessa Ilmailuliitto järjestää road show:n harrasteilmailun tapahtumissa sekä toteuttaa ympäristö-aiheisen portaalin. Sisällön laatiminen tehdään yhteistyössä liiton ympäristövastaavan, ympäristötyöryhmän sekä ilmailulajien edustajien kanssa. Sivuston pääpaino on jäsenyhdistyksille ja jäsenistölle kohdistetussa ympäristöaiheisessa tietopankissa ja tarkemmin melunhallinnassa. Lisäksi toteutetaan valtakunnallinen työkalu harrasteilmailun ympäristöaiheisten huolenilmaisujen vastaanottamiseen (ympäristöpalautejärjestelmä). Keräämällä tietoa valtakunnallisesti eri lentopaikoilta Ilmailuliitot pystyy arvioimaan paremmin harrasteilmailun vaikutuksia ympäristöön. SIL-avainhenkilöitä ja luottamushenkilöstöä pidetään ympäristöasioiden osalta ajan tasalla liiton toimielinten kokouksissa sekä avainhenkilöpäivillä. Ympäristöasioista tiedotetaan myös jäsenille lähetettävällä sähköisellä uutiskirjeellä sekä ILMAILU-lehdessä. Sidosryhmille pidetään tarvittaessa tiedotustilaisuuksia. Toimistolta jaetaan neuvoja ja vinkkejä yhteydenottajille. Ilmailuliiton omaa toimintaa sähköistetään entisestään (sähköisten lomakkeiden käsittely ja internetin sekä sähköpostin hyödyntäminen) ja sekä muilla tavoin pyritään noudattamaan vihreän toimiston periaatteita. Vuoden 2015 aikana Ilmailuliitto tutkii myös mahdollisuutta liittyä WWF:n Green Office ympäristöjärjestelmään. Liiton ympäristövastaava seuraa FAI:n ympäristövaliokunnan toimintaa ja on tarvittaessa yhteyksissä VALO:n muiden moottorillisten lajien edustajiin. TIEDOTUSTOIMINTA ILMAILU-lehden tuotanto ulkoistettiin vuonna Lehden laadun kehittymistä seurataan jatkuvasti ja sisällössä otetaan huomioon lehden jokaisesta numerosta kerättävä palaute. Sisäisessä jäsenistölle suunnatussa viestinnässä lehti ja sen mukana tulevat sähköiset palvelut ovat pääkanava, mutta niitä hyödynnetään myös ulkoisille kohderyhmille kohdennetussa tiedotuksessa. Vuoden 2015 aikana päätetään lehden toteutustavasta jatkossa, jolloin avoimesti pohditaan parasta mahdollista toimintatapaa liiton kaikkien tiedotustarpeiden kannalta. Nopean tiedottamisen välineenä toimivat liiton internet-sivut. Niitä hyödyntävät aktiivisesti myös lajitoimikunnat. Suomen Ilmailuliiton verkkosivuina toimii vuonna Vuonna 2013 aloitetun uuden palvelun, sähköisen jäsentiedotteen toimittamista jatketaan vuonna Jäsentiedote on saanut hyvän vastaanoton jäsenistössä. Jäsentiedote lähetetään noin kerran kuukaudessa 4

5 kaikille Ilmailuliiton henkilöjäsenille, joiden sähköpostiosoite on liiton jäsenrekisterissä. Vuoden 2015 pyritään saamaan mahdollisimman monen jäsenen sähköpostiosoite jäsenrekisteriin. Vuonna 2014 noin 70 prosentilla jäsenistämme oli sähköpostiosoite liiton tiedossa. Lehdistötiedotteita laaditaan ajankohtaisista asioista sekä suurimmista kilpailuista. SM-kilpailujen ja tapahtumien tulostiedottamisesta vastaa järjestävä paikallisorganisaatio. Kansainvälisissä kilpailuissa toimisto tukee joukkueita, mutta tiedotusvastuu on paikan päällä nykytekniikan mahdollistaessa suoran tiedottamisen. Liiton tiedottamista vahvistetaan liiton saamien resurssien puitteissa. Lisäksi liitto tuottaa erilaisia esitemateriaaleja ja pyrkii tuottamaan tiedottamiseen kohdistuvalla varainhankinnalla valtakunnallista jäsenhankintaa tukevaa markkinointia. JULKAISUTOIMINTA ILMAILU ilmestyy vuonna 2015 kymmenen kertaa. Lehden journalistiseen sisältöön ja sen suunnitelmallisuuteen sekä ulkoasuun tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Lehteä kehitetään jäsenistöltä ja lukijoilta kerättävän palautteen perusteella. Lehden tuotanto on ulkoistettu vuonna 2012 MCI Press Oy:lle. KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Kansainvälisiin kokouksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan taloudelliset resurssit huomioiden. FAI:n kokouskalenteri löytyy osoitteesta Erittäin tärkeässä roolissa on myös Europe Air Sportsin edunvalvontatyöhön osallistuminen ja EAS:n alakomiteoiden kokoukset. Pohjoismainen yhteistyö maiden ilmailuliittojen kesken hakee uutta suuntaa ja tähän työhön osallistutaan resurssien mukaan. LIIKETOIMINTA JA VARAINHANKINTA Tehtyjen analyysien perusteella SIL päätti luopua tappiollisesta SIL Shop-liiketoiminnasta vuoden 2012 loppuun mennessä. Liitto vastaa edelleen sisällöltään jäsenistöä palvelevien painotuotteiden julkaisemisesta ja eräiden alkeislennokkien tuotteiden saatavuudesta. Vuonna 2015 liitolla ei ole omaa liiketoiminnan muodossa harjoitettavaa toimintaa. Liiton talous tulee olemaan tiukka vuonna Tämän vuoksi liitto tulee kehittämään uusia varainhankintamuotoja urheilu- ja kilpailutoiminnan sekä jäsentoiminnan tukemiseksi. Varainhankinnassa huomioidaan myös liiton jäsenjärjestöjen mahdollisuus osallistua varainhankintatyöhön yhteistyössä liiton kanssa. Jäsenmaksutuotto on liiton tärkein varainhankintalähde. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettava valtion avustus urheilujärjestöille on liitolle elintärkeä liiton tiukassa taloustilanteessa. Tämä avustus on jäänyt useiden vuosien aikana samalle tasolle, mistä johtuen tukeen tarvittaisiin yli 20 prosentin korotus, jotta yleinen elinkustannusten nousu saataisiin kompensoitua. Tämä näkyy vakavana resurssivajeena liiton toiminnassa. Viranomaisten kanssa jatketaan neuvotteluja liiton yleishyödyllisen toiminnan tukemisen aloittamisesta uudelleen suoraan liikenne- ja viestintäministeriön myöntämällä valtionavustuksella. 5

6 JÄRJESTÖMARKKINOINTI Liiton uusi graafisen ilme otetaan käyttöön kaikissa liiton ja liiton toimijoiden materiaaleissa. Lajien markkinointiin on liitosta lainattavissa messuvälineistöä ja kerhot voivat tilata kaikkia ilmailulajeja esitteleviä esitteitä liiton toimistosta. Suomen Ilmailuliiton vuoden 2015 päälentonäytös järjestetään kesäkuuta Turun lentoasemalla. Liitto järjestää ilmailulajeja esittelevän osaston jäsenkerhojensa kanssa eri tapahtumiin. Liitto laittaa messuyhteistyökumppanit avoimeen hakuun liiton tiedotuskanavia käyttäen. Ilman ilmailukerhojen mukana oloa liitto ei lähde messuille. Kilpailutiedottamista kehitetään vuoden 2015 aikana. Osana järjestömarkkinointia liitto järjestää valtakunnallisen jäsenhankintakampanjan, jonka osana liiton jäsenjärjestöjen näkyvyyttä nostetaan myös liiton verkkosivuilla. Vuonna 2015 järjestetään Ilmailun riemua -näyttely Ilmailumuseolla Vantaalla, siten että näyttely saadaan tämän jälkeen kiertäväksi näyttelyksi eri puolille Suomea. NUORISOTOIMINTA Markkinoinnin pääkohderyhmä on nuoret. Liitto on osastollaan ainakin Lapsi- ja Model Expo - pienoismallimessuilla sekä GoExpo -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Lennokkilajissa nuoret otetaan huomioon omana ryhmänään sekä harraste-, että kilpailutoiminnassa. Lennokkilajilla on SIL:n ylläpitämä Suomen Cup -kilpailujärjestelmä, jossa kilpaillaan SM-kilpailujärjestelmän rinnalla kevyemmillä säännöillä. Tämä madalluttaa nuorten kynnystä tulla mukaan kilpailutoimintaan. Liitto hoitaa lennokkilajin Suomen Cup -kilpailujen palkinnot ja palkitsemisen vuoden lopulla. Junioreiden TOKA-lennokkien juniorileirejä ja juniorikilpailutoimintaa tuetaan sekä markkinoiden netissä että ILMAILU-lehdessä. TOKA- kilpailuissa on paljon Ilmailuliittoon kuulumattomia potentiaalisia nuoria jäseniä, joille SIL markkinoi omaa jäsenyyttään. Kerhojen järjestämiä nuorten tapahtumia, ohjaajakoulutuksia yms. autetaan tarvittaessa liiton resurssien puitteissa. Liiton nuorisopäällikkö auttaa tarvittaessa nuorisoleirien järjestelyissä. Liiton jäsenyhdistys, Suomen Virtuaali-ilmailijat SVIL ry, toiminta sopii hintansa ja ikärajattomuutensa vuoksi nuorisolle. Suomen Virtuaali-ilmailijat SVIL ry esittelee harrastusta Ilmailuliiton jäsenkerhojen ilmailutapahtumissa. Lentosimulaattoriharrastus toimii ensikosketukseksi ilmailuun, yhdistäen tietokoneosaamisen ja kiinnostuksen sekä ilmailun. Harrastuspaikkana voi olla oma koti ja välineenä oma tietokone, joten harrastajien määrän kasvulle ei ole rajoja. ILMAILU-lehteä käytetään harrastuksen markkinointikanavana nuorille. Liitto järjestää kansallisen lasten piirustuskilpailun, josta parhaat teokset lähetetään FAI:n kansainväliseen ilmailun piirustuskilpailuun. SIL:n Lennokkitoimikunta (LeT) lähestyy vuoden 2015 aikana junioreita uudella tavalla. Siitä tulee LeT:n 6

7 vuoden 2015 tärkein yksittäinen projekti. Projektissa LeT kehittää yhdessä aktiivisten kerhojen kanssa junioreiden omista intresseistä lähtevän "lennokkikurssin". Siinä ovat mukana tietokoneet, simulaattorit, älypuhelimet, netti, some ja myös radioohjattavat lennokit. LeT käyttää tähän 2015 suhteellisesti paljon niin taloudellisia kuin toiminnallisiakin resurssejaan. VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT Ilmailuliitto on liiton vuoden 2014 vuosikokouksen päätösten mukaisesti aloittanut selvitystyöt ja neuvottelut Trafin kanssa ilmailulain mukaisten viranomaistehtävien tekemisestä tai viranomaistehtävissä avustamisesta. Tehtävien suorittamisesta sovitaan siten, että niiden tekeminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista sekä jäsenistön etujen mukaista eivätkä ne vaikuta yhdistyksen asemaan toimia lajiliittona. Vuonna 2015 jatkuvissa selvityksissä otetaan huomioon viranomaistoiminnan tai viranomaista avustavan toiminnan taloudellisten ja muiden vastuiden järjestäminen sekä vuoden 2014 aikana valmistuneesta Harrasteilmailun riskikartoituksesta nousseet uudet vaatimukset harrasteilmailun toimijoille. Yhteistyötä Trafin kanssa jatketaan antamalla lausuntoja, osallistumalla määräysten valmisteluun sekä suorittamalla asiantuntijatöitä avustamalla omien osaamisalueidensa erityistehtävissä, etenkin harrasteilmailun toimintasektoreilla. Ilmatilatyöryhmä Ilmatilatyöryhmän tehtävänä on huolehtia harrasteilmailun kaikkien lajien edunvalvonnasta ilmatilan käyttöön liittyvissä asioissa. Tehtävänsä toteuttamiseksi ilmatilatyöryhmä: - seuraa tarkasti ilmatilan käyttöön liittyvää kehitystä - pitää aktiivisesti yhteyttä viranomaisiin ja ilmaliikennepalvelun tarjoajaan sekä tuo esiin harrasteilmailun tarpeet - laatii lausuntoja ja tekee esityksiä ilmatilaan liittyvissä asioissa - toimii SIL:n sisällä asiantuntijana ja jäsenyhdistysten tukena - osallistuu kansainväliseen edunvalvontayhteistyöhön Työryhmä voi osallistua eri lajien kutsumana lajitapahtumiin käsittelemään ilmatilan käyttöön liittyviä asioita. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Edunvalvontatyön painopisteet vuonna 2015: harrasteilmailun kaikkien lajien toimintaedellytysten turvaaminen ilmatilan käytettävyyden osalta 7

8 miehittämättömien ilma-alusten toiminnan laajentumisen aiheuttama ilmatilan rajoitusten lisääntymiseen kohdistuvan uhkan torjuminen Ilmatilauudistuksen tapahtuneen käyttöönoton jälkeinen tilanteen arviointi ja korjaavien toimenpiteiden vaatiminen viranomaiselta ja/tai palveluntarjoajalta ilmatilan käyttäjiin kohdistuvien laitevaatimusten aiheuttamien taloudellisten ja toiminnallisten uhkien ja rajoitusten torjuminen Pitkällä aikavälillä pyritään osallistumaan strategisen tason ilmatilan käytön suunnitteluun ja sen keskeisenä osana vaikuttamaan siihen, että ilmailuviranomainen saataisiin ottamaan kantaa ilmatilan suunnittelukriteereihin, joita ilmaliikennepalvelun tarjoaja käyttää määritelläkseen valvotun ilmatilan rajat. Ilmatilatyöryhmä nimeää SIL edustajan osallistumaan EGU Airspace Groupin toimintaan. Hallinto Työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan 1-3 kertaa vuodessa sekä lisäksi osallistuu ilmaliikennepalvelun tarjoajan ja viranomaisen järjestämiin suunnittelu- ja palautetilaisuuksiin noin 2 kertaa vuodessa. LAJITOIMINTA Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT) Ultrakevyt -ilmailu on saavuttanut vakaan aseman ilmailuharrastajien keskuudessa. Nykyaikainen, taloudellinen ja luotettava kalusto tarjoaa yhdessä matalan aloituskynnyksen kanssa houkuttelevan vaihtoehdon raskaammalle moottorilentokalustolle. Ultrakevytlentämistä säätelevä kansallinen säännöstö on muotoutunut harrastamiseen hyvin soveltuvaksi ja toiminnan laadun huomioiden pääosin riittävän turvallisuustason takaavaksi. Autogirojen harrastajamäärän, kaluston ja lupakirjojen kasvu on nostanut nämä myös oleelliseksi osaksi toimikunnan toimintaa. Experimental- harrasterakentamisella on oma tiivis harrastajajoukkonsa ja nykyaikaiset rakennussarjat tarjoavat hyvät lähtökohdat turvallisten lentokoneiden rakentamiselle myös aloitteleville harrastajille. Lajien pariin tulee uusia harrastajia jäsenkerhojen lupakirjakurssien kautta, jolloin näistä saadaan myös uusia jäseniä Ilmailuliittoon. Ultrakevyt ilma-alukset ovat nykyaikaisia, taloudellisia ja hiljaisia. Tämä tukee liiton tavoitteita ympäristön huomioimisessa. Osin kevyemmän sääntelyn mahdollistamana ultrakevyt kalusto kehittyy edelleen nopeasti ja tätäkautta kokemusten karttuessa voi uudempi tekniikka levitä myös muihin ilmailun lajeihin. Esimerkiksi taloudellisemman moottoritekniikan muodossa. Myös harrasterakentamisen puolella kehitetään ja kokeillaan erilaisia vaihtoehtoja kuten diesel- ja sähkövoimalaitteita. Experimental- ja ultrakevyt toimikunta pyrkii turvaamaan näiden kansallisten määräysten alla toimivien lajien jatkon siten että lajit säilyvät kansallisessa hallinnassa jolloin näiden toimintaympäristöön määräyksineen päästään helpommin itse vaikuttamaan. Tällöin on mahdollista myös pitää kustannustaso kohtuullisena mikä osaltaan myös helpottaa nuorten osallistumista näihin lajeihin. Toimikunnan päätehtäväkenttänä on jatkossakin ns. Liite2 -ilmailu mikä pitää sisällään kansallisesti säädellyt ilma-alukset ja niillä ilmailun. 8

9 Tarkoituksensa toteuttamiseksi Experimental- ja ultrakevyt toimikunta: - edistää ja kehittää ilmailuharrastusta - valvoo ultrakevyt, autogiro ja experimental -ilmailun etuja yhteiskunnassa seuraavilla alueilla: lainsäädäntö, ilmailumääräykset ja lentopaikat - osallistuu kansainväliseen ja valtakunnalliseen harrasteilmailun järjestötoimintaan - edistää lentoturvallisuutta yhteistyössä viranomaisen kanssa - hoitaa lentoturvallisuuteen liittyviä tehtäviä järjestämällä ilmailualan koulutusta sekä julkaisemalla tiedotteita ja ohjeita Toimikunta myös järjestää ja osallistuu erilaisiin harrasteilmailutapahtumiin joissa pyritään lisäämään lajien tunnettavuutta ja tarjoamaan harrastajille tietoa lajeihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Yhtenä uutena osa-alueena toimikunnan ylläpidettäväksi on tullut myös lentäjille tarkoitettu lennonsuunnittelua palveleva Lentopaikat.fi -sivusto. Tällä sivustolla ylläpidetään mm. ajantasainen tieto kaikista suomen lentopaikoista. Tämä on tärkeä turvallisuutta lisäävä palvelu jäsenille koska Finavia ei enää tällaista tietoa tarjoa. Urheilu-, kilpailu- ja valmennustoiminta Toimikunnan lajien keskuudessa ei ole varsinaista järjestäytynyttä kilpailutoimintaa. Yksittäisiä konekuntia osallistuu moottorilennon tarkkuuslentokilpailuihin, taitolentoon ja joitakin uusia kilpailumuotojakin on kokeiltu. Toimikunta tukee mahdollisuuksien mukaan kilpailuihin osallistuvia jäseniä, mikäli perusteltuja tarpeita ilmenee. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Tapahtumat: Experimental- ja ultrakevyt talvipäivät yhdessä moottorilentotoimikunnan kanssa pidetään (paikka kirjoitettaessa avoin). Päivillä on luentoja niin tekniikkaan, lentämiseen kuin määräyksiin liittyen. Lisäksi jaetaan lajien vuosittaiset kiertopalkinnot. Nummela Nostalgia Fly-in, touko/kesäkuu Vapaamuotoinen Fly-in tapahtuma lentokauden alussa. Pyritään saattamaan harrastajat yhteen kauden alussa ja tarjoamaan perinteistä kuppilatiimaa. Experimental -kesäpäivät pidetään Jämillä. Tapahtuma on osa suurempaa Jämi Fly-in viikonloppua. Tällöin valitaan ja palkitaan vuoden experimental -rakentajakilpailun voittaja. Koulutus: Toimikunta on uusinut Ultrakevyt koulutusohjelman huomioiden viranomaisten suositukset ja se pyritään hyväksyttämään viralliseksi liiton tarjoamaksi koulutusohjelmaksi kouluttaville kerhoille. Samalla pyritään selkeyttämään opettajamateriaalia ainakin koululentojen kirjaamiseen liittyen. Vesilennon koulutusohjelma on uudistettava. Myös oppilaille tarkoitetussa opintomateriaalissa (kirja) on ilmeisiä määräysten uudistumisesta aiheutuvia muutostarpeita, tämä työ pyritään saamaan alkuun. Jäsenpalvelut: Suorana jäsenpalveluna toimikunta ylläpitää Lentopaikat.fi -palvelua ja ilmailu.org sivustoa ja keskustelupalstaa. Näiden lisäksi tarjotaan opastusta tarvittaessa erilaisiin yksittäisiin jäseniltä tuleviin kysymyksiin toimikunnan lajeihin liittyen, mm. rakennuslupiin vaadittavissa yksityiskohdissa. 9

10 Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Lajin edunvalvontatyö kotimaassa keskittyy yhteistyöhön TraFi:n kanssa määräysympäristön päivittämiseen ja pitämiseen harrastuksen luonteen huomioiden riittävänä. Finavian kanssa yhteistyössä pyritään takaamaan harrastajille riittävä tomintaympäristö ja vaatimukset jotta voidaan turvallisesti toimia yhdessä kaupallisen liikenteen ja puolustusvoimien kanssa. Turvallisuuden kehittymistä seurataan ja siihen pyritään vaikuttamaan mm. antamalla lausuntoja Onnettomuustutkintakeskusen tutkintaraportteihin ja niiden turvallisuussuositusten viemisessä määräyksiin tarvittavassa muodossa. Lisäksi tiedottamalla turvallisuuteen vaikuttavista asioista ja tapahtumista eri kanavilla pyritään lisäämään harrastajien tietoisuutta turvallisesta toiminnasta. Yhteiskuntaa hyödyntävänä osana toimintaa voidaan nähdä mm. ilmasta tapahtuva opastus palo- tai onnettomuuspaikalle. Lisäksi lajien harrastajat yhdessä muiden ilmailijoiden kanssa ylläpitävät talkootyönä lukuisia lentopaikkoja jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä myös muihin tapahtumiin kuin vain ilmailuun, esimerkiksi moottoriurheiluun ja ulkoilmakonsertteihin ja muihin massatapahtumiin. Useilla lentopaikoilla myös järjestetään erilaisia ajoharjoittelutapahtumia ja ajokoulutuksia niin henkilö- (autot, moottoripyörät) kuin raskaallekin ajokalustolle. Ilman näitä lentopaikkoja voisi vastaavien paikkojen löytyminen olla ongelmallista. Kv-työ (osallistuminen kansainväliseen toimintaan, liikunta- ja urheilupolitiikkaan) - delegaatit 2015: CIACA (Amateur-built & Experimental Aircraft Commission) delegaattina Pirkka Mattila ja varadelegaattina Tom Arppe - muiden kv. Edustusten osalta toimitaan yhdessä moottorilentotoimikunnan kanssa. Pyritään vaikuttamaan kansainvälisesti siten että ilmailussa säilyy EASA määräysympäristöä kevyemmin säännelty mahdollisuus harrastaa ilmailua ja näin tarjota mahdollisuus ilmailun harrastamiseen myös edullisemmin. Hallinto Toimikunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarvittava määrä muita asiantuntija jäseniä. Vuonna 2014 kokonaisluku on ollut pj, vpj ja 2 jäsentä. Toimikunnassa tulee olla lajit huomioiden asiantuntijat kouluttamiseen, ultrakevyisiin, harrasterakentamiseen, autogiroihin ja tiedottamiseen (ilmailu.org/lentopaikat.fi). Tarvittaessa toimikuntaa voidaan kasvattaa eri asiantuntijoilla tai projektiluonteisesti. Toimikunta pyrkii pitämään 2-4 varsinaista kokousta vuodessa. Osa näistä voidaan pitää eri tapahtumien yhteydessä. Suuri osa asioista voidaan hoitaa erillisinä sähköpostikokouksena jolloin asiat saadaan päätettyä tarvittaessa nopeasti. Tiedottaminen Toimikunnan tiedottaminen hoidetaan Ilmailuliiton jäsensivujen (ja ilmailu.org), Ilmailulehden, jäsenkirjeen ja Ilmailutapahtumien kautta. Lennokkiurheilu (LeT) Lennokkiharrastuksen tila on yleisesti ottaen varsin hyvä. Harrastajamäärät ovat olleet kasvussa useamman vuoden ajan; valitettavasti tätä tilannetta ei ole onnistuttu hyödyntämään liiton jäsenhankinnassa. 10

11 Suuri osa lennokkiharrastajia ei ole liiton jäseniä. Lajin luonteeseen kuuluu erittäin laaja-alainen toiminta alkeislennokkien rakentamisesta, simulaattoreilla harjoittelusta suurikokoiseen suihkumoottorimallilennokkiin ja erittäin paljon tältä vältä väliltä. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2015 keskittyvän neljän pääkohdan alle: - Viranomaisyhteistyö / turvallisuus Yhteistyö Trafin kanssa ja ohjeistuksen päivitys - Junioritoiminnan uusiminen Kehitämme kokonaan uuden konseptin yhdessä kerhojen kanssa. - Tapahtumamarkkinointi Jäsenhankinta - Kilpailutoiminta Ylläpidetään nykyinen laajuus ja kansainvälinen taso. Lennokkilaji sitoutuu liiton ympäristöpolitiikkaan. Useassa kilpailuluokassa säännöt asettavat selvät rajat lennokin äänen voimakkuudelle ja lennätyspaikoilla otetaan huomioon ympäristöstä huolehtiminen. Urheilu-, kilpailu- ja valmennustoiminta Lennokkilajeissa kilpailutoiminta on erittäin aktiivista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kesäkaudella on lähes joka viikonloppu jonkin luokan Sm- tai Suomen Cup kilpailu käynnissä. Suomen mestaruudesta kilpaillaan 14 eri kuokassa ja Suomen Cupista 21 luokassa. Suomen taso on kansainvälisissä kilpailuissa ollut viime vuosina hyvä odotamme sekä henkilökohtaisia, että joukkuemitaleja arvokilpailuista. Ainakin seuraaviin lennokkiluokkiin on lähdöstä Suomesta joukkue. - F1 A,B,C MM-kilpailut - F2 A ja D EM-kilpailut - F3A ja F3P MM-kilpailut - F3C MM kilpailut Lisäksi voi joukkueita olla lähdössä muihinkin kilpailuluokkiin ja myös ei-fai-lajien kilpailuihin. Yhdessä kerhojen kanssa tehtävä uusi lennokkikurssikonsepti tähtää ensimmäisenä vuonna 10 kurssin pitämiseen eri puolilla Suomea. Tämä kurssi tähtää nimenomaan ei-kilpailullisen harrasteliikunnan edistämiseen. Lennokkitapahtumien tukeminen tähtää kaikenikäisten harrastajien ja potentiaalisten harrastajien kiinnostuksen kasvattamiseen ja liiton jäsenmäärään lisäämiseen. Lajin harrastekilpailuihin tulee osallistumaan jäseniä seuraavasti: alle 12v 10, 13-18v: 50, 19-35v: 60 yli 35v: 60. Suurin osa harrastajista ei kilpaile, mutta useassa lajissa ystävällismielinen kilpailu on tapa harrastaa. Lennokkiurheilun huipulla tavoitteena vuoden 2015 aikana on mitali MM- tai EM-kilpaluista. Huippu-urheilussa sukupuolijakautuma on erittäin vahvasti miespuolinen. Lajissa ei sinänsä ole mitään estettä /rajoitetta kummallekaan sukupuolelle. Kyse on ehkä enemmänkin lajiin liitetty tekniikan hallinta ja siitä johtuva yksipuolinen sukupuolijakautuma. Junioritoiminnassa on mukana huomattavasti enemmän tyttöjä, jopa 20%. Huipputason kilpailijat ovat muodostaneet omia harjoitus ja valmennusryhmiä. Kilpailijat valmentavat toisiaan, sillä tässä lajissa voi olla huipulla vielä 80-vuotiaanakin. 11

12 Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut 2015 talvella järjestetään "puheenjohtajien palaveri", johon kutsutaan kerhojen vaikuttajat yhdessä ideoimaan ja toteuttamaan uutta juniori-konseptia ja muita yhteisiä asioita. Syyskuussa järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus "lennokkikokous" jossa puidaan ajankohtaisia asioita ja asetetaan tavoitteita tulvalle vuodelle. Loka-marraskuussa järjestetään iso sisälennätystilaisuus ja palkintojenjakogaala. Eri lajit järjestävät omia tilaisuuksiaan ja kerhot merkittäviäkin yleisötapahtumia. Lennokkitoimikunta tukee näitä sekä suunnittelun osalta, että taloudellisesti. Toimikunta on tehnyt lennokkiharrastuksen turvallisuusohjeet ja päivittää niitä 2015 aikana. Harrastajia opastetaan aina turvalliseen lennättämiseen ja turvallisuuden huomioimiseen lennätyspaikoilla ja niiden ylläpidossa. Lennätyspaikkojen rakentamiseen liittyvät ohjeistukset, turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset, muut lennokkiohjeistukset, kilpailutoiminnan kokonaisorganisointi ja FAI-lisenssit ovat osa toimikunnan jäsenpalvelua. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Toimikunta ohjeistaa harrastajia koskien uutta ilmailulakia ja ilmatilauudistusta. Toimikunta osallistuu Trafin toimesta tapahtuvan säätelyn tarjoamalla sille asiantuntija-apua. Toimikunta antaa lausuntoja tarpeen mukaan muihin hankkeisiin, joihin kerhot kokevat tarvitsevansa tukea. Lennokkiharrastus on erittäin laaja-alainen ja kehittävä harrastus. Aikaisempi ns. ilmailu-ura alkaa lennokkiharrastuksesta ja jatkuu aina ammattiin asti. Tämä polku on edelleen olemassa vaikkakin lennokkiharrastus on yhä enemmän oma kokonaisuutensa harrasteena. Lennokit tarjoavat haasteita ja oppimista niin käden taidoissa kuin myös teorian osalta lentämisestä, sähkö- ja elektroniikasta. Lennokkilaji o n sitoutunut antidopingtyöhön. Huippu-urheilijoita valistetaan doping-säädöksistä. Reiluun harrastamiseen ja kilpailemiseen kannustetaan myös ja epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan vakavasti. Liikuntarajoitteisten huomiointi ei kaikissa luokissa ole mahdollista, mutta monessa vaikkapa pyörätuoli ei ole este harrastamiselle. CIAM-edustaja 2015 on Jari Valo Hallinto Toimikunnassa on 2-4 jäsentä ja puheenjohtaja. Kokouksiin kutsutaan tarvittaessa yksi tai useampi asiantuntija joko eri lajiryhmistä koskien tiettyä lennokkiluokkaa, tai jonkin alan asiantuntija (ilmatila, CIAM jne.) Tässä asiantuntijajoukossa on parikymmentä nimettyä henkilöä. Kokoontumiset tapahtuvat vuosikellon mukaan ja tarvittaessa noin 8 kertaa 2015 aikana. Normaalin kokoustyön lisäksi perustetaan tarvittaessa projektiryhmiä, 2015 Trafin tukiryhmä ja juniorikonseptin kehitysryhmä. Tiedottaminen 12

13 Toimikunta tiedottaa aktiivisesti kokouksistaan Lennokit.net foorumilla sekä järjestää siellä kyselyjä ja vastaa kysymyksiin. Kilpailumenestyksestä tiedottavat kyseisten joukkueiden johtajat liiton ohjeiden mukaisesti. Ilmapallotoimikunta (IT) Ilmapallotoimikunnan päätavoitteena vuonna 2015 on vakiinnuttaa toimintatilanne huolimatta regulaatiosta ja sen muutostilanteista johtuva epäselvyys. Toimikunnan pääpainopistealueena vuonna 2015 on koulutus. Koulutuksella tähdätään myös opettajien saamiseen ja näin lajin tunnettavuuden edistämiseen. Urheilu-, kilpailu- ja valmennustoiminta Toimikunta panostaa pohjoismaisiin ja kotimaisiin kilpailuihin resurssien puitteissa. Aktiivisia kilpailijoita on tällä hetkellä vähän. Uusia aktiivikilpailijoita pyritään saamaan kansainväliseen kilpailutoimintaan perehdyttämällä. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Lajin tärkein koulutustapahtuma on Syyspalaveri, jonka esiintyjiin pyritään hankkimaan alan kansainvälisiä nimiä. Vuoden 2015 painopistealueita ovat turvallisuus ja uudet tekniikat. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Lajitoimikunta varaa erityisen määrärahan nuorten lentäjien kouluttamiseen. Tällä tavoitellaan uusia toimijoita ja pyritään estämään lajin ukkoutuminen. Hallinto Ilmapallotoimikunta järjestäytyy aiempien vuosien mukaisesti rakenteella puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 1-3 jäsentä. Toimikunta toimii vapaaehtoisperiaatteella. Tiedottaminen Lajitoimikunta käyttää tiedottamiseen Ilmailuliiton ja lajin omia www-sivuja. Verkkosivuille etsitään uutta ylläpitäjää. Laskuvarjotoimikunta (LT) Suomalainen laskuvarjourheilu voi hyvin. Mediassa laji on saanut osakseen positiivista huomiota, mikä toimikoon lisävauhtina harrastajamäärien kasvattamiselle vuonna Laskuvarjourheilu on yksi näkyvimmistä ilmailun lajeista. Sillä on pitkät perinteet ja sen paikallinen näkyvyys on hyvä. Lajin turvallisuus Suomessa on pysynyt viime vuosina maailma kärkitasolla. Hintansa puolesta laskuvarjohyppääminen on yksi halvimmista ilmailulajeista. Se omalta osaltaan laskee aloituskynnystä. 13

14 Laskuvarjotoimikunta pitää myös tärkeänä, että Suomessa säilyisi laskuvarjohyppykaluston huoltotoimintaa. Suomessa ei ole laskuvarjokaluston valmistajia, mutta on tärkeää, että tämän osa-alueen erikoisosaajia Suomessa on. Näin turvataan kaluston turvallinen huoltaminen ja korjaaminen sekä vara-osien saatavuus. Laskuvarjotoimikunnan omat internet-sivut sekä FB-profiili toimivat paitsi tiedonjakokanavana, myös lajin tunnettuuden kasvattamisessa. Laji on saanut positiivista mediahuomiota (TV, lehdet) mm. ennätysten myötä ja lajia tuodaan esille tarjoamalla aktiivisesti juttuaiheita eri mediolle. Lajia yritetään tuoda esille myös Ilmailu-lehdessä. Laskuvarjotoimikunta seuraavat ympäristöasioita ja niistä tiedotetaan tarvittaessa kerhoja. Liikuntalain ja SIL:n sääntöjenmukainen toiminta ja tarkoitus toteutuu. Urheilu-, kilpailu- ja valmennustoiminta Kilpailutoiminta: Päätapahtuma kotimaassa on SM-kilpailut. Kauden 2015 SM-kilpailut ovat valintakilpailut kauden 2016 MM-kilpailuille jotka pidetään syyskuussa 2016 USA:ssa. Maajoukkue on valittu ja siihen kuuluvat seuraavien lajien joukkueet/yksilöt: FS4, 2xCF2, Freestyle, Freeflying, S&A. Maajoukkueeseen kuuluivat seuraavat henkilöt: FS4: Nina Kivilompolo, Joonas Karjalainen, Markus Pitkänen, Jorma Löfgren sekä Ahti Kangas. CF2: Teemu Hietakari, Jani Lyttinen, Simo Leminen, Pasi Pirttikoski, Jari Lehti sekä Heikki Kammonen Freestyle: Matti Mertala ja Katja Larinen Freeflying: S&A: Timo Toivonen, Anssi Horppu, Ville Kajala, Jaakko Lautamäki sekä Risto Käyhkö Ei-kilpailullisen harrasteliikunnan edistäminen: Laskuvarjourheilussa on kouluttajia ja kouluttajien kouluttajia. Lupakirjahyppääjät voivat saada valmennusta CF-hypyissä, kuvunkäsittelyssä, Free Stylessä, siipipukulentämisessä, FS-hypyissä, tarkkuushyppäämisessä. Lisäksi yksittäiset hyppääjät ovat suorittaneet yleisiä valmentajatutkintoja. Jo turvallisuudenkin kannalta valmennustyö on tärkeää. Valmentajaluettelo on nähtävissä Kerhoissa annetaan peruskoulutuksen lisäksi mm. kuvunkäsittelykoulutusta. Laskuvarjotoimikunta tukee lajin harrastajien kouluttamista palkkaamalla eri hyppylajien kouluttajia muutaman kerran vuodessa eri tapahtumiin ja edistämällä näin yksittäisten hyppylajien koulutusta. Itse tapahtuman järjestäminen jää jäsenkerhon vastuulle, mutta toimikunta voi harkintansa myöten tukea kouluttajien palkkaamista. Elinkaariajattelu näkyy laajana harrastajien ikäjakaumana. Laskuvarjotoiminnassa ei ole yläikärajaa ja huoltajan suostumuksella harrastamisen voi aloittaa 15-vuotiaana. Iän sijasta merkitsevä seikka on perusterveydentila. 14

15 Kilpailullinen harrasteliikunta: Hyppäämisen voi aloittaa vasta 15 vuotiaana. Tavoite on, että harrasteliikuntaan osallistuu edellisvuosien tapaan hyppääjiä. Alle 12v : ei osallistujia v : ei osallistujia v: 50 hlöä vuonna 2015 yli35v: 30hlöä vuonna 2015 Huippu-urheilu Lajitoimikunta ei ole asettanut erillisiä tavoitteita kaudelle Tavoitteet ovat joukkue/yksilökohtaisia. Parhaat menestymismahdollisuudet ovat Freestylessä. Maajoukkueet valmentautuvat oman suunnitelmansa mukaisesti. Pääosa maajoukkueeseen kuuluvista joukkueista/yksilöistä hakee valmennusoppia myös ulkomailta. Käytössä on joukkuiden/yksilöiden omat valmentajat sekä täsmävalmentajat ulkomaisilla leireillä. Valmennus- ja ohjaajatyö Laskuvarjourheilussa ei ole toistaiseksi omaa valmentajakoulutusta. Ohjaaja- ja kouluttajakoulutusta on sitä vastoin runsaasti. Kouluttajia on sekä vasta-alkajille että kokeneille hyppääjille. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Kauden 2015 Turpaboogiet tammi-helmikuun vaihteessa Turussa: Valtakunnallinen laskuvarjoharrastajien konferenssi Kerhopomopalaveri kauden 2015 lopulla: Viikonloppupalaveri seurojen avainhenkilöille KaK: Laskuvarjokaluston huoltajille tarkoitettu Kalustokoulutuspäivä tammi-maaliskuussa, ennen hyppykauden alkua. Laskuvarjotoimikunta tukee myös laskuvarjohyppykaluston huoltajien ja pakkaajien kouluttamista palkkaamalla kouluttajia. Kouluttaja vastaa koulutuksen järjestämisestä, mutta LT voi tukea sitä rahallisesti. Näin taataan, ettei koulutettavien rahallinen panostus kasva liian isoksi ja turvataan näin suomalaisten kalustonhuoltajien olemassaolo. Laskuvarjotoimikunta tarjoaa mm Hyppytoiminnan valvontajärjestelmän, koulutusohjelmat ja -materiaalit, päivitetyt hyppyturvallisuusohjeet, tiedotus Kalustokoulutusohjelmat, välitetään hyppykalustoa koskevat turvallisuustiedotteet ulkomailta sekä julkaistaan omia, mikäli epäkohtia havaitaan, päivitetyt kalusto-ohjeet. Toimikunta tarkistaa alkuvuodesta 2015 toiminnalliset hyppyohjeet ja näitä kehitetään kentältä kerätyllä asiantuntijaryhmällä kerran vuodessa. Hyppykauden aikana turvallisuutta kehittää ja edistää Koulutus- ja 15

16 turvallisuuskomitea, joka informoi tarvittaessa hyppykansaa esimerkiksi trendiksi syntyneestä vaaratilanteesta (laskeutumiset, uloshypyt jne.). Kalustokomitea päivittää alkuvuodesta kalusto-ohjetta havaittujen epäkohtien osalta. Kalustohenkilöiden koulutusohjelmien päivitys on myös työn alla ja ensimmäinen osa (= järjestelmässä alimman portaan koulutusohjelma) saadaan valmiiksi ennen kauden 2015 alkua. Päivitystyö jatkuu kahden muun portaan osalta tämän jälkeen. Jäsenistölle valmistetaan lisenssit toimiston kautta. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Jäsenseurojen toimintaa ohjeistetaan ja valvotaan keskittyen koulutus- ja turvallisuusasioihin (sis. laskuvarjohyppykalustoon liittyvät turvallisuuskysymykset ja huoltokuviot). Tätä vetää LT. Siipiseura-sertifioinnista on luovuttu ja uusi, niukempiresurssinen, kauden 2014 aikana suunniteltu valvontajärjestelmä otetaan käyttöön. Tämä on yksi toiminnan painopiste Viranomaisympäristötietoisuutta pidetään yllä (Trafi, EASA) LT-vetoisesti. Toimikunta pyrkii tiedottamaan harrastajia olemalla kontaktipintana kansainväliseen liittoon (FAI), josta julkaistaan turvallisuustiedotteita yms. Toimikunta välittää laskuvarjovalmistajien turvallisuustiedotteita hyppykansalle. Lajitoimikunta käyttää tiedottamiseen -ja tarvittaessa kehittää, pääsääntöisesti omia nettisivujaan sekä sosiaalista mediaa. Laskuvarjotoimikunta pyrkii lähettämään tapahtumiin keskuudestaan tai alaisestaan komiteasta jonkun, joka voi kirjoittaa uutisen ja tiedottaa tapahtuman jälkeen välittömästi koko harrastajakansaa niin, että vaikka ei paikalla olisikaan ollut saa tiedon miten on muualla menetelty tapahtumien järjestelyissä ja miten ne ovat menneet. Laskuvarjourheilussa tehdään doping-testejä SM-tason urheilijoille. Laskuvarjokursseja järjestetään myös englanninkielellä. Laskuvarjourheilu on mahdollista aikuiselle, perusterveelle ihmiselle. Muutoin laskuvarjourheilu ei erottele enemmistöjä ja vähemmistöjä, vaan laji on kaikille avoin. LT nimeää FAI-delegaatin Lisäksi yksittäisiä jäseniä kuuluu IPC:n lajikomiteoihin. Pohjoismaiden tuomarikokous ja -koulutustilaisuus pidetään vaihteeksi Suomessa. Hallinto Laskuvarjotoimikunnan suunniteltu kokoonpano 5 jäsentä: pj, vpj, sekä yksi jäsen kustakin kolmesta komiteasta. Laskuvarjotoimikunnan alaiset komiteat vuonna 2015 Kalustokomitea, Koulutus- ja turvallisuuskomitea sekä Kilpailukomitea*. LT kokoontuu vuoden aikana noin viisi kertaa videoneuvotteluun (ekologista ja kustannustehokasta!). Sähköpostikokoukset tarvittaessa, sekä kokoukset mahdollisuuksien mukaan Turpaboogien ja Kerhopomopalaverin yhteydessä. 16

17 Kalustokomitea kokoontuu yhteisten tapahtumien yhteydessä kasvotusten (Turpaboogiet, Kerhopomopalaveri, Kalustotapaaminen) sekä pitää sähköpostikokouksia muutamia kertoja vuodessa. *Laskuvarjotoimikunnan kokoonpano on avoinna. Kolme sen jäsentä jättää tehtävät kauden 2014 lopussa. Kauden 2014 aikana ei ollut erillistä Kilpailukomiteaa henkilöstöpulan vuoksi. Tiedottaminen Laskuvarjotoimikunta julkaisee turvallisuusohjeita sekä esittelee edellisen kauden vaaratilannekoosteen Turpaboogeissa. Myös ulkomailta tulevat tiedotteet julkaistaan kansalle Koulutus- ja turvallisuuskomitean kautta. Purjelentotoimikunta (PT) Suomi on purjelennon valtamaita. Väkilukuun suhteutettuna purjelentäjiä on muihin maihin verraten paljon. Kansainvälisessä rankingissa Suomi on sijalla 13 ja tuorein arvokisamitali on vuoden 2014 kotikisoissa saavutettu MM-hopea. Purjelentoa ei ole pystytty markkinoimaan tehokkaasti ja harrastajamäärä on ollut laskussa. Purjelento on yhä kalliimpaa ja vaikeampaa mm. viranomaisten lisääntyneen säätelyn takia. Muita ongelmia ovat lentopaikkojen saavutettavuus, nuorison vähäisyys ja koulutukseen liittyvät ongelmat. Toimikunta tukee kerhojen ponnisteluja jäsenmäärän kehityksen kääntämiseksi kasvuun. Tämä tehdään: - selvittämällä syitä jäsenmäärän kehitykseen - järjestämällä lajitapahtuma jäsenkerhojen aktiiveille - kehittämällä jäsenkerhojen käyttöön konsepteja ja työkaluja rekrytointiin edistämällä jatkokoulutusta - tukemalla jäsenkerhoja esimerkiksi lentopaikkoja ja lentokoulutusta koskevissa asioissa Purjelento on varsin ympäristöystävällinen ilmailulaji. Lentoonlähdön jälkeen purjelentäjä voi liitää useita tunteja pelkän aurinkoenergian avulla lähes äänettömästi. Ympäristön kuormitus liittyy lentoonlähtöön sekä toisaalta lentopaikan ja asuinpaikan väliseen etäisyyteen. Hinauskoneiden käyttöaikoja, käyttötapoja ja tekniikkaa kehitetään jatkuvasti. Lentopaikkojen saavutettavuuden edistämiseksi tuetaan jäsenkerhojen ponnisteluja, koska varsinkin alle 18-vuotiaille pitkät etäisyydet ja huonot julkiset liikenneyhteydet muodostavat yhdessä suuren esteen. Urheilu-, kilpailu- ja valmennustoiminta Purjelentomaajoukkueella tarkoitetaan valmennusjärjestelmän korkeinta tasoa, joka toimii SIL:n purjelentotoimikunnan alaisuudessa. Maajoukkueen toimintaan kuuluu mm. koulutusta, valmennusta, yhteistä harjoittelua ja toimintaedellytysten kehittämistä. Huippu-urheiluun osallistuu noin 30 lentäjää, joista vain pari on naisia. Nuoria on alle kymmenen. Rahaa käytetään valmennustoimintaan ja kisamatkojen tukeen. Purjelennon tavoite on vähintään yksi arvokisamitali

18 Purjelennossa on maajoukkuevalmennusta ja nuorisovalmennusta. Valmentajat ovat joko lajin sisältä nousseita hyvin kokeneita lentäjiä, tai aivan muusta viitekehyksestä tulevia ammattilaisia jonkin erityisalueen asiantuntijoita. Edustusjoukkueet: Naisten MM-2015 Arnborg, Tanska Eija Kujansuu (15m) Nuorten MM 2015, Narromine, Australia Joukkue nimetään myöhemmin, arvioitu vahvuus 2 on edustajaa. EM-2015 Ocseny, Unkari Hannu Halonen (18m) Martti Sucksdorff (18m) Hannu Nurmiranta - Ilpo Haikonen (20m) Harri Hirvola - Visa-Matti Leinikki (20m) Avoimessa luokassa ei edustajaa. EM-2015 Rieti, Italia, Mikko Nurminen (15m) Antti Koskiniemi (15m) Juha Sorri (vakio) Aku Jaakkola (vakio) Sakari Pyörre (kerholuokka) Juhani Sahlberg (kerholuokka) Vuoden aikana järjestetään SM-kilpailut neljässä luokassa tai sarjassa (kerholuokka, racing-luokka, avoin luokka ja nuorten sarja). Lisäksi järjestetään maaliinlaskun SM-kilpailut ja muita tapahtumia. Vuosittain enintään 100 henkilöä kilpailee, siis alle 10% koko harrastajamäärästä. Valtaosa kilpailijoista on yli 35-vuotiaita, noin 70. Loput 30 ovat ikäluokassa Alle 18-vuotias kilpailija on harvinaisuus. Harjoituskilpailuja on kaikkiaan noin kymmenen tapahtumaa vuodessa. Kesän mittaan kilpaillaan myös suomalaisessa matkalentoliigassa. Liigan tarkoitus on edistää harrasteliikuntaa. Kerhojen välisen kilpailuna lennetään Suomen Cup. Tämä kilpailumuoto, jossa suorituksia voi lentää keväästä syksyyn joka viikonloppu, on osoittautunut eräissä kerhoissa erittäin suosituksi tapahtumaksi ja se kerää vuosittain satoja kilpailusuorituksia. Nuorisotoiminta tapahtuu koulutuksen kautta. Purjelento sopii useimmille yli 15-vuotiaille ihmisille. Ikä ei rajoita lentämistä, ellei vanhuus tuo mukanaan vakavia sairauksia tai muistiongelmia. Kilpailuissa ei ole erikseen ikämiessarjaa, koska iän karttuminen ei huononna menestymismahdollisuuksia. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut 18

19 Purjelentokerhojen avainhenkilötapahtuma järjestetään tammi-helmikuussa. Tapahtuma on tarkoitettu yhdistysten eri tehtävissä toimiville järjestöaktiiveille ja sen tarkoitus on edistää lajin kehittämistä, kerhojen toimintaa ja jäsenhankintaa. Purjelennon pakkasparlamentti on matka- ja kilpapurjelentoon keskittyvä vuosittainen lajitapahtuma joka järjestetään loppusyksyllä. Sen yhteydessä jaetaan tunnustukset ja muut huomionosoitukset. Koulutustoiminta tapahtuu kerhotasolla. Liiton tarjoama jatkokoulutus tapahtuu SUIOn kautta. Turvallisuustyö on keskeinen asia lajissa. Turvallisuusasiat tiedotetaan Ilmailu-lehden tai Pulinajakson kautta. Lentäjät ovat perinteisesti olleet hyvin kiinnostuneita turvallisuusasioista. Purjelentokerhot vievät turvallisuusasioita eteenpäin kentällä. Jäsenpalveluita ovat koulutusohjeet, Suomen ennätysten säännöstö ja ennätysten käsittely, merkkisuoritusten käsittely, kiertopalkinnot ja muut huomionosoitukset ja asiantuntijoiden apu. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Viranomaisen säätely aiheuttaa kustannuspaineita ja kuluttaa resursseja jotka ovat pois lajin kehittämisestä. Edunvalvontatyö kohdistuu säätelyn pitämiseen kohtuullisena sekä kustannusten pitämiseen kurissa. Ilmatilan käytettävyyteen kohdistuu toistuvasti uusia uhkia. Ensi vuonna on odotettavissa esityksiä tai säädöksiä laitevaatimuksia koskien sekä toisaalta RPAS toimintaan liittyen. Toimikunta tekee näissä asioissa yhteistyötä Ilmatilatyöryhmän kanssa. Ympäristötyö: Uhkana on toiminta-aikojen lyheneminen, kun kenttien ympäristölupia päivitetään. Hinauskoneiden toimintaa pyritään ohjaamaan hiljaisempaan suuntaan. Purjelento korostaa vihreitä arvoja sekä luonnonläheisyyttä. Purjelennossa noudatetaan yleisiä periaatteita ja Suomen Ilmailuliiton ohjeita eettisten periaatteiden suhteen. FAI IGC:ssä ovat edustajina Markku Kuusisto ja Antti Koskiniemi. EGU:ssa (European Gliding Union) on hallituksen jäsenenä Mika Mutru ja delegaattina Jukka Helminen. EGU on tärkein lobbauselin EASAan päin. EGU:n tuella vaikutetaan kansalliseen viranomaiseen Trafiin koulutusja säädösasioissa. NGM.ssä (Nordic Glider Meeting) ollaan mukana vaihtelevalla osanotolla. Samassa yhteydessä käsitellään pohjoismaista SVEDANOR -koulutusyhteistyötä. Hallinto Purjelentotoimikunnassa on puheenjohtajien lisäksi viisi jäsentä. Koulutus- ja viranomaisasioiden valmistelussa sekä turvallisuusasioiden parissa on lisäksi erillinen työryhmä. PT kokoontuu vuoden aikana 6-8 kertaa. Toimikunnan jäsenillä on kullakin oma vastuualueensa. Vuoden 2015 teemana toimikunnan työssä on jäsenmäärien kehittäminen. Tehtävä on laaja, koska pelkällä rekrytoinnilla tämä asia ei tule kuntoon, vaan 19

20 se vaatii myös jatkokoulutukseen panostamista kerhoissa. Asia vaatii suurempaa panostusta kuin vain nimetyn henkilön siitä toimikunnassa vastaamaan. Tiedottaminen Purjelennon tiedotus on keskittynyt nettiin, ensisijaisesti pulinajaksolle. Ilmailuliiton sivustoa käytetään tietopankkina, jossa on mm kilpailusääntöjä ja toimikunnan kokouspöytäkirjoja. Ilmailu-lehti on markkinointikanava, mutta sen merkitys tiedotuksessa on vähäinen. Liidintoimikunta (LiT) Suomessa varjoliito, moottoroitu varjoliito ja riippuliito ovat pääasiassa ei-kilpailullista harrasteliikuntaa. Toiminnan ytimen muodostavat alueelliset ja paikalliset liidinkerhot. Kerhojen tärkein tehtävä on mahdollistaa lajin harrastaminen ylläpitämällä toimintaan tarvittavia välineitä ja lentopaikkoja. Harrastajamääriltään suuremmissa maissa lajin toiminta on kautta linjan ammattimaisempaa. Liidinlajeista varjoliito ja moottoroitu varjoliito ovat edelleen kasvattaneet suosiotaan. Lajien harrastajamäärät ovat tasaisessa kasvussa. Riippuliidon harrastajien määrä on edelleen vähentynyt lajin harrastajien ikääntyessä. Lajien harrastajamäärien kehitys noudattelee kansainvälistä trendiä. Suomessa liidinlajien kehitysvauhtia hidastaa etenkin kouluttajaresurssien vähyys ja harrastuspaikkojen etäisyys kasvukeskuksista. Vuonna 2015 keskeisenä teemoina ovat Suomen Ilmailuliiton jäsenkerhoissa tapahtuva koulutus- ja harrastustoiminnan kehittäminen, sekä liidinlajien tunnetuksi tekeminen. Lajin jatkuvuuden takaamiseksi ja lajin kehittämiseksi kerhot järjestävät mm. esittelytilaisuuksia ja koulutusta. Tavoitteena on, että liidinlajien harrastajamäärä kasvaa vähintään 10 % vuoden 2015 aikana Lähtökohtaisesti liidinlajit kuormittavat varsin vähän ympäristöä. Hinauskaluston ja moottorilentäjien aiheuttamia melu- ja muita mahdollisia ympäristöhaittoja pyritään vähentämään jakamalla tietoa ja kokemuksia. Urheilu-, kilpailu- ja valmennustoiminta Varjoliidossa, moottoroidussa varjoliidossa ja riippuliidossa järjestetään vuoden 2015 SM-kilpailut, joista varjoliidon tarkkuuslasku on ensimmäistä kertaa kilpailuohjelmassa. Varjoliidon ja riippuliidon vapaalennon kansainvälisiin arvokisoihin pyritään lähettämään joukkueet tarjolla olevien maapaikkojen puitteissa. Kilpailullista harrastetoimintaa kannustetaan rahoittamalla XContest matkalentoliigaa ja järjestämällä muuta helposti lähestyttävää kilpailutoimintaa. Huippu-urheilutoiminta, etenkin kansainvälisellä tasolla on tällä hetkellä yksittäisten urheilijoiden varassa. Liidinlajien maajoukkueet nimetään kauden alussa pääasiassa WPRS pisteiden perusteella. Maajoukkueen jäsenten osallistumista arvokisoihin ollaan valmiita tukemaan taloudellisesti. Tavoitteena vuonna 2015 on menestyminen kansainvälisissä FAI2 kilpailuissa siten, että lajikohtaisten arvokisojen maapaikkojen määrää saadaan lisättyä vähintään yhdellä sekä varjoliidossa, että riippuliidossa. 20

21 Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut - Liitäjien syystapaaminen loka-marraskuussa - Opettajatapaamiset - Opettajakoulutus Oulun seudulla yhteistyössä SUIO:n kanssa - Jäsenkerhojen toiminnan auditointi - Muu kerhotuki - Varjoliito-oppaan päivittäminen Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Liidinlajit ovat yksi halvimmista ja helpoimmin lähestyttävistä ilmailun muodoista. Liidinlajien kautta saamme lisättyä aktiivisia harrastajia ilmailun pariin. Moottoroitujen varjoliitimien käyttö vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) etsintätoiminnassa on jo osoittautunut hyödylliseksi ja toiminnan kehittämistä jatketaan yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Liidinlajeissa koulutus ja toimintakulttuuri tähtäävät ehdottomaan nollatoleranssiin onnettomuuksien osalta. Lisäksi kaikki poikkeamat raportoidaan ja käsitellään liidinyhteisön sisällä etsien mahdollisuuksia parantaa turvallisuutta. Kaikki kiinnostuneet henkilöt taustasta riippumatta otetaan hyvin vastaan lajin pariin. Kulttuuri liidinlajeissa on avointa ja kansainvälistä. Dopingtapauksia ei ole ollut. Liidinlajien FAI delegaateiksi on nimetty kaudelle Robert Aarts (CIVL) ja Jukka Juvankoski (CIMA). Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaa liidintoimikunnan jäsen Esa Alaraudanjoki. Hallinto Liidintoimikunta koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta sekä neljästä asiantuntijajäsenestä. Erillisiä komiteoita ei ole. Asioiden valmistelu tehdään lajin harrastajien piirissä koostetuissa asiantuntijaryhmissä ja tuodaan valmisteltuina Liidintoimikunnan päätettäväksi. Liidintoimikunnan varsinaisia kokouksia on 4-6 kpl ja niiden välillä tarvittaessa asioiden valmisteluun tarkoitettuja työkokouksia. Liiton avainhenkilöpäiville Liidintoimikunnan edustajina osallistuvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, sekä tarvittaessa nimettyjä toimikunnan jäseniä. Tiedottaminen Liidinlajeista tiedottaminen nykyisille ja tuleville harrastajille on jalkautettu jäsenkerhojen ylläpitämiin verkkopalveluihin ja osaksi paikallista toimintaa. Lajien sisäinen tiedottaminen tapahtuu pääasiassa lajikohtaisilla keskustelupalstoilla, sekä kaikille lajeille yhteisen liitäjien syystapaamisen yhteydessä. Tavoitteena vuodelle 2015 on jo aiemmin suunnitellun lajiesitteen viimeistely ja painatus. Jäsenkerhojen yleisötapahtumissa (harrastemessut tms.) järjestämiä lajiesittelyitä ollaan valmiita tukemaan taloudellisesti. 21