TOIMINTASUUNNITELMA. Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry. Luonnos, liittokokous hyväksyy

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry Luonnos, liittokokous hyväksyy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. ympäristö 3. tiedotustoiminta 4. julkaisutoiminta 5. kansainvälinen järjestötoiminta 6. liiketoiminta 7. järjestömarkkinointi 8. nuorisotoiminta 9. VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT 10. LAJITOIMINTA Experimentaltoiminta ja ultrakevytilmailu Kuumailmapallolento Laskuvarjourheilu Lennokkiurheilu Moottorilento Nousuvarjotoiminta Purjelento JA MOOTTORIPURJELENTO Riippu- ja varjoliito 11. ILMAILUN HUIPPU-URHEILU TALOUSARVIO VUODELLE 2011

3 1. YLEISTÄ Urheilu- ja harrastejärjestöjen, mutta etenkin harrasteilmailun toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu voimakkaasti. Liidinja laskuvarjolajien sisäisen omasäätelyn sisäänajo sekä muissa lajeissa mahdolliset viranomaistyyppiset tehtävät SIL:ssä näyttelevät merkittävää osaa toimintavuonna perinteisen harraste- ja kilpailutoiminnan rinnalla. Liiton organisaatio ja toimintarutiinit kehittyvät vastaamaan mm. edellä mainittuja muuttuvia nykyajan tarpeita. Edunvalvontaa, mutta myös rinnalla yhteistyötä eri tahojen kanssa tehostetaan. Reagoinnin ympärillä tapahtuvaan säätelyyn ja sen muutoksiin on oltava nopeaa alati muuttuvassa viranomaismääräys- ja tulkintaviidakossa. Hallituksen asettama ilmatilatoimikunta seuraa ilmatilaan suunniteltuja muutoksia ja pitää yhteyttä Finavian ja Trafin ilmatilasta vastaaviin tahoihin sekä valmistelee lausuntoja suunniteltuihin muutoksiin. 2. Ympäristö Liiton ympäristöohjelmaa päivitetään vuoden aikana. SIL tutkii mahdollisuuksia laatia ohjeistus ympäristöviranomaisille pienlentokenttien ympäristölupien käsittelyn helpottamiseksi. Tarkoitus on poistaa tulkinnanvaraisuuden mahdollisuus. Liiton toimiston mahdollisuuksia pienentää energiankulutusta hukkalämmön ja lämmitysjärjestelmän osalta selvitetään. SIL:n kopiointiohje on lyhykäisyydessään turhan kopioimisen välttäminen ja kaksipuoleisuuden suosiminen. Näistä laitetaan muistutus näkyvälle paikalle kopiointikoneen viereen. Työntekijöiden, joille siitä ei ole liikaa haittaa, tietokoneisiin laitetaan tulostettaessa kaksipuoleisuus oletukseksi. Ympäristötietoisuutta lisätään keräämällä edelleen kokemuksia eri lentopaikoilta. Kentiltä toivotaan otettavan liittoon heti yhteyttä kun ympäristöaiheinen tilanne tulee eteen. Autoilua vähennetään hankkimalla työsuhdematkakortteja sekä mahdollistamalla etätyöskentely. SIL:n alkuun saattamaa melumallinnusta markkinoidaan lentopaikoille. Kerhojen ja liiton toimiston jätehuoltojen tulee olla jätehuoltomääräysten mukaisia. Lajittelua kannustetaan tehostamaan. Sidosryhmille, kuten ympäristöviranomaisille, pidetään tarvittaessa tiedotustilaisuuksia. Toimistolta jaetaan neuvoja ja vinkkejä. Lajikohtaisiin tilaisuuksiin järjestetään ympäristökoulutusta ja tietoiskuja toivomusten mukaisesti. SIL avainhenkilöitä ja luottamushenkilöstöä pidetään ajan tasalla lajivaliokunnan kokouksissa sekä Avainhenkilöpäivillä. Toimikunnilta toivotaan isompaa roolia lajiaan koskeviin ympäristöasioihin. Puhtaasti lajia koskevia, ympäristösuojeluun liittyviä asioita tulee käsitellä kyseisen lajin toimikunnissa. Liitosta käydään SLU:n järjestämissä ympäristöseminaareissa. SIL ympäristövastaava on valittu SLU ympäristövaliokuntaan ja osallistuu sen kokouksiin oppimismielessä. Liitto tilaa tarvittaessa asiantuntija-apua yhteistyökumppaneiltaan ympäristökonsulttitoimisto Ingreen Oy:ltä sekä melumallinnusten tekijältä Windcraft Oy:ltä. 3. TIEDOTUSTOIMINTA Suomen Ilmailuliiton tiedotustoiminnan keskeisin väline on ILMAILU-lehti. Sisäisessä, jäsenistölle suunnatussa viestinnässä se on pääkanava, mutta lehteä hyödynnetään myös ulkoisille kohderyhmille kohdennetussa tiedotuksessa. Nopean tiedottamisen välineenä toimivat liiton internet-sivusto ( ja Facebook. Niitä voivat hyödyntää sekä lajitoimikunnat että liiton yleistiedotus ja tietysti myös ILMAILU-lehti. Toistaiseksi Facebook on varsin marginaalinen kanava. Tulevaisuus näyttää, kuinka merkittäväksi sosiaalinen media viestintäkanavana muodostuu. Liiton sosiaalisen median sivuilla on satoja jäseniä. Viestimme Facebookin kautta kaikesta merkittävästä, esimerkiksi vuosikokous-

4 asioista. Sivuston jäsenillä on mahdollisuus julkaista haluamiaan asioita Facebook-sivulla. Jäsenet voivat julkaista kuvia ja tekstejä. Moderaattorina toimii ILMAILUN päätoimittaja Mikko Sokero. Moderaattorien määrää voidaan lisätä tarvittaessa. Internet-sivusto uusitaan vastaamaan nykyajan vaatimuksia. ILMAILU-lehden osuutta Ilmailuliiton kotisivuilla korostetaan muun muassa siten, että kaikki uutiset brändätään lehden nimen alle. Uusi tapa mahdollistaa dynaamisemman ja laaja-alaisemman tavan viestiä internetissä. Lehdistötiedotteita laaditaan ajankohtaisista asioista sekä suurimmista kilpailuista. SM-kilpailujen ja tapahtumien tulostiedottamisesta vastaa järjestävä organisaatio. Kansainvälisissä kilpailuissa toimisto tukee joukkueita, mutta tiedotusvastuu on paikan päällä nykytekniikan mahdollistaessa suoran tiedottamisen. Liiton yleisviestinnästä vastaavat hallituksen puheenjohtaja Tapio Pitkänen, toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen ja viestintäpäällikkö Mikko Sokero. Kisatiedottamista tehostetaan painottamalla kilpailujoukkueille kansainvälisten kilpailuiden tiedottamisen tärkeyttä. Kilpailupaikalta tehtyjä tiedotteita levitetään ennakkosuunnitelmien mukaisesti medialle. Kisaväelle jaetaan päivitetty tiedotusohjeistus kriisitilanteiden varalta. Tässä pohjana ovat olleet SLU:n ja AKK:n kriisiviestintäsuunnitelmat. Ohjeistuksia päivitetään jatkossa vielä lisää tarvittaessa. Ohjeistuksen tulee soveltua aina kerhotason toiminnasta arvokilpailuihin saakka. 4. JULKAISUTOIMINTA ILMAILU ilmestyy vuonna 2011 kymmenen kertaa. ILMAILUN painoasu uudistui kannen osalta syksyllä 2010 painopaikan vaihdon yhteydessä. Pitkään painopaikkana toiminut Painotalo Auranen meni konkurssiin. Tilalle löytyi edullisempi ja nopeampi vaihtoehto, Scanweb Oy Kouvolasta. Painosopimus on voimassa samanhintaisena Paperihinnan nousu ei vaikuta painohintaamme. ILMAILUN koko säilyy samanlaisena, mutta kansipaperi on paksumpaa materiaalia ja UV-lakattu. Palaute kansimateriaalin vahvennuksesta on saanut paljon positiivista palautetta. Tällä kannen vahvistustoimella pyrimme siihen, että lehti kestäisi paremmin Itellan. 5. KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Kansainvälisiin kokouksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan taloudelliset resurssit huomioiden. FAI:n kokouskalenteri löytyy osoitteesta Erittäin tärkeässä roolissa on myös Europe Air Sportsin edunvalvontatyöhön osallistuminen ja EAS: n alakomiteoiden kokoukset sekä myös pohjoismainen yhteistyö. 6. LIIKETOIMINTA SIL-Shop Suomen talouden positiivinen kehitys jatkuu hitaasti myös vuonna Historia on kuitenkin osoittanut, että SIL-Shopin liiketoiminta ja yleinen talouskehitys eivät välttämättä kulje edes samaan suuntaan. Talouden elpymisen myötä kun asiakkaiden ja harrastajien ajasta sekä rahoista kilpailee moni muukin tekijä. SIL-Shopin tavoitteena on kuitenkin hallittu liiketoiminnan kasvattaminen ja positiivisen liiketoiminnan tuloksen parantaminen. Alan yleiset odotukset vuodelle 2011 ovat varovaisen positiiviset. Toisaalta suomalaisella lennokkitarvikemyynnillä on takanaan heikoin vuosi aikoihin, jolloin suunta voi olla vain ylöspäin. Kaupan keskittyminen suuriin globaaleihin yksiköihin, joiden kilpailuetu perustuu niin volyymiin kuin logistiikkaan, kutistaa pienten suomalaisten kauppojen elinmahdollisuuksia entisestään. Suomen arvonlisävero on myös tekijä joka monasti kääntää kuluttajan ostopäätöksen tehdä hankinta Suomen rajojen ulkopuolelta. Näissä haasteellisissa olosuhteissa SIL-Shop aikoo kuitenkin menestyä myös vuonna Paikallisuus, tavoitettavuus, asiantuntemus ja palvelualttius ovat vahvuuksia joilla menestymme. Tärkein asiakaskohderyhmämme on Ilmailuliiton jäsenet sekä uudet ilmailun pariin hakeutuvat harrastajat. Uusien harrastajien opastaminen ja neuvominen harrastuksen alkuvaiheessa on vahvuutemme, tämän ulosmittaaminen liiketoiminnallisina euroina onkin sitten pitkäjänteisempi asia. Kuluttaja-asiakkaiden lisäksi yrityksille ja jälleenmyyjille myyntiä pyritään kasvattamaan tietyissä tuoteryhmissä. SIL-Shopin tunnettuutta ja näkyvyyttä parannetaan vuonna Mukana oleminen eri ilmailu- ja harrastetapahtumissa on yksi keino. Näitä tapahtumia ovat mm. Model Expo, Jämi Fly In, päälentonäytös sekä mahdollisuuksien mukaan muut pienemmätkin tapahtumat. Tarjoamme myös kerhoille mahdollisuuden myydä joitakin tuotteitamme kerhojen paikallisissa tapahtumissa. Kerhon kassan kartuttamisen lisäksi saattaa viimeisen silauksen sille ilmailukärpäsen puremalle antaa hyvin lentävä heittoliidokki, lajiin

5 katsomatta. Pääasiallinen markkinointikanava on Ilmailu-lehti, muita medioita käytetään ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan, omaa nettikauppaa ja sen kehittämistä unohtamatta. SIL-Shopin taloushallinnon järjestelmät uudistettiin vuonna Nettikaupan, myymälän kassan ja logistiikan osalta järjestelmät eivät vielä tue toimintaamme riittävästi. Näihin yllättävän haasteellisiksi osoittautuneiden integrointien ratkaisemiseksi tehdään töitä myös vuonna JÄRJESTÖMARKKINOINTI Lajien markkinointiin on liitosta lainattavissa messuvälineistöä ja kerhot saavat kaikkia ilmailulajeja esitteleviä neliväriesitteitä liitosta tilaamalla. Liitto on tarvittaessa mukana heinäkuussa Jämi Fly In -tapahtuman järjestelyissä. Liitto järjestää ilmailulajeja esittelevän osaston jäsenkerhojensa kanssa maaliskuussa GoExpo -messuille sekä huhtikuussa yhdistetyille Lapsi- ja Model Expo -messuille Helsingin Messukeskukseen. SIL laittaa messuyhteistyökumppanit avoimeen hakuun ILMAILU-lehden välityksellä. Ilman ilmailukerhojen mukanaoloa SIL ei messuille lähde. Kisatiedottamista tehostetaan painottamalla kilpailujoukkueille kansainvälisien kilpailuiden tiedottamisen tärkeyttä. Kilpailupaikalta tehtyjä tiedotteita levitetään ennakkosuunnitelmien mukaisesti medioille. 8. NUORISOTOIMINTA Liiton nettisivuilla olevaa nuorille suunnattua alkeislennokkien sisältöä tarkistellaan ja päivitetään. Kouluja, joissa rakennellaan lennokkeja, saatetaan yhteen lähialueen lennokkikerhon kanssa. Alkeislennokkikirjaa markkinoidaan kouluille ensilennokkien rakentelun helpottamiseksi ja lennätyksen avuksi. Markkinoinnin pääkohderyhmä on nuoret. Liitto on osastollaan ainakin Lapsi- ja Model Expo -pienoismallimessuilla Helsingin Messukeskuksessa sekä nuorten harrastemessuilla Hämeenkylässä. Liitto järjestää kansainvälisen nuorten työleirin kesällä. Paikka laitetaan avoimeen hakuun ja sitä voivat hakea kerhot ja kentät. Työleiri soveltuu isojen tapahtumien järjestämiseen, lentopaikan fasiliteettien kohentamiseen yms. pääasiassa yksinkertaisten töiden teettämiseen. Lennokkipuolen TOKA- juniorileirejä ja juniorikilpailutoimintaa tuetaan rahallisesti sekä markkinoinnillisesti. Lennokkikerhojen vetäjille tehdään kysely ohjaajakoulutustarpeesta. Tämän jälkeen kerho-ohjaajakoulutusta suunnitellaan yhdessä Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa. Lennokkilajissa nuoret otetaan huomioon omana ryhmänään sekä harraste- että kilpailutoiminnassa. Lennokkilajilla on Suomen Cup -kilpailujärjestelmä, jossa kilpaillaan SM-kilpailujärjestelmän rinnalla kevyemmillä säännöillä. Tämä madalluttaa nuorten kynnystä tulla mukaan kilpailutoimintaan. Liitto hoitaa lennokkilajin Suomen Cupin kilpailujen palkinnot ja palkitsemisen vuoden lopulla. Nuoren Suomen, Nuorten Akatemian, Allianssin jne. toimintoja, jotka soveltuvat ilmailulajeihin, esitellään ILMAILU- lehdessä. Kerhojen järjestämiä nuorten tapahtumia, ohjaajakoulutuksia yms. avitetaan tarvittaessa resursseilla tai rahallisesti tappiotakuuna. Nuorisoilmailuleirejä tuetaan hankkimalla leiriläisille vakuutukset ja tarjoamalla ohjaajille kulukorvauksia. Seurakuntien ohjaajille tarjotaan lennokinrakennusohjaajakoulutusta Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa. Nousuvarjolla lentämiselle ei ole ikärajaa, siksi se on monille ensikosketus ilmailuun. Nousuvarjoa käytetään ainakin SIL:n järjestämissä nuorisotapahtumissa. SIL on tarvittaessa mukana Suomen Urheiluilmailuopiston järjestämillä nuorisoleireillä.

6 9. VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT Vuonna 2010 allekirjoitetun SIL Trafi -puitesopimuksen pohjalta käydään eri tehtäviä ja tehtäväkokonaisuuksia läpi. Ilmailuliitolla on tietyin ehdoin kiinnostus laajempaankin roolin kuin aikaisemmin. Vuoden aikana tulee mietittäväksi koko viranomaistyyppisen toiminnan uudelleen organisointi pidemmällä tähtäimellä. 10. LAJITOIMINTA EXPERIMENTALTOIMINTA JA ULTRAKEVYTILMAILU Toimikunta käsittelee ilma-alusten rakentamis- ja muutostyölupahakemukset ja antaa niistä lausunnot Trafille. Osallistutaan ilmailumääräysten päivitysten tekemiseen ja annetaan lausuntoja vaadittavin osin. Seurataan ja osallistutaan EASA:n määräysuudistukseen harrastelupakirjoja, ilma-alusryhmiä ja huoltotoimintaa koskien. Osallistutaan European Microlight Federationin (EMF), Pohjoismaisen ultrakevytyhteistyöryhmän sekä CIMA:n ja CIACA:n kokouksiin, sekä osaltamme lajin edunvalvontatoimiin. Jatketaan yhteistyötä pohjoismaisten experimental- ja ultrakevytliittojen kanssa. Toimitaan yhteistyössä SUIO:n kanssa rakentaja- ja huoltajakurssien järjestämiseksi. Järjestetään Rakentajien ja Moottorilentäjien Talvipäivät yhdessä moottorilentotoimikunnan kanssa. Järjestetään vapaamuotoinen experimental- ja ultrakoneille tarkoitettu Fly In keväällä. Osallistutaan Jämi Fly In -järjestelyihin yhdessä Jämi Fly In Teamin kanssa heinäkuussa. Ylläpidetään harrastusalueen keskustelupalstaa. Jatketaan harrasterakentajien tietopankin luomista EUT Forumiin. Jatketaan experimental- ja ultrakevytilma-alusten tieto- ja kuvapankin täydentämistä EUT Forumin yhteyteen. Ollaan mukana lentokonepuumateriaalin saatavuuden kehittämisessä materiaalin toimittajien kanssa. KUUMAILMAPALLOLENTÄMINEN Koulutustoiminta Tärkein tavoite vuoden 2011 toiminnassa tulee olemaan koulutustoiminnan aktivointi. - teoriakoulutus / kurssi, tavoitteena SUIO:n nettialustalle. - lennonopettajien aktivointi - uusien kurssien käynnistäminen, markkinointi. Kilpailutoiminta - SM-kilpailut järjestetään Jyväskylässä EM-kilpailut Espanjassa elokuussa, Suomesta osallistuu 2-3 kilpailijaa. Tapahtumat Muuta Salossa järjestetään helmikuussa kuumailmapallotapahtuma. Perinteinen Inkala Meeting on syyskuussa. Yritetään aktivoida vanhoja lentäjiä pitämään lupakirjansa voimassa ja tutkitaan, löytyisikö lentokustannusten noustessa aito tilaus kimppapallojen käyttöön ja saataisiinko aikaan kerhotoimintojen aktivointia. Kehitetään yhteistyötä Mäntsälän kaupungin kanssa, suunnitteilla mm. talvitapahtuma ja SM-kilpailu vuodelle 2012.

7 Kaasupallot Kaasupalloteamit aikovat tehdä harjoituslentoja Saksassa myös vuoden 2011 aikana. Suomessa lentäminen ei ole mahdollista toistaiseksi, syy Suomessa lentämisen vaikeuteen on vedyn tankkaamisen hankaluus, lupa- ja kustannuskysymys. Gordon Bennett 2011 on myös suunnitteilla kaasupallolentäjien kalenterissa. Toimikunnan kokoonpanosuunnitelma vuodelle 2011: Jukka Kujala (pj), Olli Luoma (vpj), Jarkko Korhonen,Markku Sipinen, Mikko Kujala. LASKUVARJOURHEILU Laskuvarjotoimikunta (LT) kehittää laskuvarjourheilua ja omaa toimintaansa SIL:n strategian mukaisesti. LT tekee aktiivisesti yhteistyötä kerhojen ja kerhojen puheenjohtajien, Termiikkiprojektin, SIL:n hallinnon (toimisto ja hallitus) ja kansainvälisten yhteistyötahojen (IPC, EPU, Bartic) kanssa. Lisäksi LT:n edustajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kotimaisiin hyppytapahtumiin. Uuden OPS M6-1:n myötä järjestetään maanlaajuinen RoadShow, jonka avulla uusia määräyksiä ja SIL:on/LT:n toimintaa tehdään tutuksi laskuvarjourheilijoille. Kuopiossa järjestettävän puheenjohtajapalaverin yhteydessä pidetään LT:n ja sen komiteoiden, Termiikkiryhmän, hyppymestarikouluttajien ja SIL:n koulutuspäällikön yhteinen kehittämis-, tiedonvaihto- ja motivointitilaisuus. LT:n vuoden tärkein kaikille hyppääjille suunnattu tapahtuma on Turpaboogie-tapahtuma, joka järjestetään marraskuussa. Koulutus- ja turvallisuuskomitea (KTK) Koulutus- ja turvallisuuskomitea jatkaa työtään SIL:n ohjeiden ja muun tarvittavan materiaalin päivittämiseksi uuden laskuvarjohyppäämistä koskevan ilmailumääräyksen mukaisiksi. Koulutusohjelmat ja sen ohella Oppilaan oppaat, KP:n kansio ja hyppypäiväkirja tarkistetaan. Myös muiden oppaiden uudistamistarve selvitetään määräysuudistuksen myötä. Laskuvarjohyppykouluttajien ja hyppymestarien koulutusta ja jatkokoulutusta kehitetään yhteistyössä hyppymestarikouluttajien kanssa. KTK tiedottaa uusista määräyksistä, ohjeista ja koulutusohjelmista ja julkaisee tarvittaessa turvallisuusmääräyksiä ja -tiedotteita sekä kouluttajakirjeitä. Kilpailukomitea (KK) Kilpailukomitean toiminnan painopisteinä ovat kansainvälinen kilpailumenestys sekä kotimaisten kilpailujen kehittäminen. Vuoden 2011 laskuvarjourheilun SM-kisojen järjestelyistä vastaa Tampereen Laskuvarjourheilijat ry ja kisapaikkana on Jämi. Kansainvälisiin kisoihin pyritään lähettämään mahdollisimman paljon joukkueita ja kisoihin lähteviä urheilijoita tuetaan. Kotimaisia liigakisoja järjestetään eri lajeissa. Jokaisessa lajissa pyritään saamaan vähintään yksi suomalaistuomari ensimmäisen kategorian kansainvälisiin kilpailuihin ja tavoitteena on, että kaikissa kotimaisissa kisoissa olisi mukana ainakin yksi tuomari. Jokaiseen lajiin koulutetaan lisää tuomareita. NordicBaltic -tuomariseminaariin pyritään saamaan mahdollisimman laaja kotimainen edustus. Maajoukkuetoimintaa sekä maajoukkueeseen valittavien laskuvarjohyppääjien ja edustusurheilijoiden valintaperusteita ja tukijärjestelmää kehitetään. Kalustotyöryhmä (KTR) Kalustotyöryhmä ottaa käyttöön uuden OPS M6-1 -määräyksen mukaiset ohjeet ja kalustohenkilöiden koulutusohjelmat ennen kauden 2011 alkua. KTR osallistuu KTK:n ja LT:n kanssa maanlaajuiseen RoadShow hun, jonka avulla uusia ohjeita tehdään tutuiksi laskuvarjohyppääjille ja ennen kaikkea kalustohenkilöille. KTR:n tärkein tapahtuma RoadShow n lisäksi vuonna 2011 on kalustotapaamisen järjestäminen. Tapahtuma on merkittävä tietojen ja taitojen päivitysfoorumi kalustohenkilöille. KTR myös lisää tiedotusta kauden aikana, jotta kalustohenkilöt pysyvät ajan tasalla kalustoa koskevissa asioissa. KTR seuraa vaaratilanneraportteja kalustoperäisten vaaratilanteiden osalta. Esiin tulevat ongelmat tunnistetaan sekä tarvittaessa julkaistaan kalustotiedotteita LENNOKKIURHEILU Yleistä Lennokkitoimikunnan (LeT) rutiinitehtäviin kuuluu SM- ja Suomen Cup -kilpailujen koordinointi ja valvonta, edustusjoukkueiden valinta sekä kansainvälisten ja viranomaisyhteyksien hoito. Toimikunta nimeää vuosittain lajin edustajat FAI:n lennokkikomitean

8 CIAM-yleiskokouksiin, alakomiteoihin ja kansainväliset tuomarit. Eri lennokkilajin lajiryhmät päättävät pitkälti lennokkiluokkaansa liittyvistä asioista ja toimikunta vahvistaa ryhmien päätökset sekä myöntää lajiryhmille rahallista tukea. Lennokkilajiryhmiä ovat vapaastilentävät, vapaastilentävät sisälennokit, siimaohjatut taitolennokit, siimaohjatut nopeus- ja taistelulennokit, radio-ohjatut taitolennokit, -liidokit, -2 metriset liidokit, -helikopterit, -mallilennokit sekä -sähkölennokit. Tiedottaminen LeT tiedottaa toiminnastaan jäsenille lennokit-nettiä, liiton internetsivustoja ja perinteistä ILMAILU-lehteä käyttäen. Kilpailutoiminta Kansainväliset kilpailut Suomesta osallistuu arvokilpailuihin noin 25 kilpailijaa. Tavoitteena on jatkaa lennokkiurheilijoiden viime vuosien hyviä esityksiä EM- ja MM-kilpailuissa. Mitaliketjulle odotetaan jatkoa yhden joukkue- ja yhden henkilökohtaisen mitalin muodossa. Joukkueet MM- ja EM-kilpailuihin valitaan ennalta sovittujen karsintakilpailujen perusteella. Suomessa järjestetään maaliskuussa vapaastilentävien lennokkien Maailmancupin osakilpailu Porissa, sekä F3A PM-kilpailut. Kansalliset kilpailut SM-kilpailuja järjestetään 15:ssä ja Suomen Cup kilpailuja 20:ssa eri lennokkiluokassa ja osakilpailuineen tämä tarkoittaa lähes 70 eri kilpailun järjestämistä. Tämän lisäksi jäsenkerhot järjestävät kymmeniä kansallisia kilpailuja. Tapahtumat Lennokkilajin kunniapalkintojen, SM-mitalien ja Suomen Cup -mitalien jakotilaisuus järjestetään loppusyksystä. Viime vuosina SIL on järjestänyt palkintojenjakogaalan toimikunnan tuella ja sen yhteyteen sisähallilennätystapahtuman, jota on tukenut Suomen Urheiluilmailuopisto. Toimikunnan tavoitteena on luoda lennokkilajeille yksi yhteinen vuosittainen sisä- ja ulkotapahtuma, johon voisivat osallistua kaikki harrastajat. Palkintojenjakotilaisuuden yhteydessä pidettävästä sisähallilennätystapahtumasta onkin muodostumassa vakiintunut sisätapahtuma, mutta ulkotapahtuma etsii vielä muotoaan. MOOTTORILENTO Moottorilentotoimikunta jatkaa nykyisen suuruisena toistaiseksi, mutta on tarvittaessa valmis integroitumaan osaksi suurempaa toimikuntaa SIL:n strategian mukaisesti. Kilpaurheilu ja sen tukeminen Moottorilentotoimikunta jakaa oman toimivaltansa ja budjetin puitteissa tukisummia määriteltyihin kansainvälisiin kilpailuihin osallistuville suomalaislentäjille. Joukkueelle (kaksi tai useampi kilpailijaa) annettava tuki on etusijalla. Tuet ovat kannustusluonteisia. Kansainvälinen edunvalvonta ja lajikokouksissa edustaminen EASA-asioiden seuraaminen ja niistä tiedottaminen mahdollisuuksien mukaan on tärkeää, sillä jatkossa EASA:lla on yhä suurempi rooli jokapäiväisessä ilmailussa. MT maksaa edelleen lajiensa tärkeimpiin kansainvälisiin kokouksiin osallistumisen matkakuluja aikaisempina vuosina tehtyjen päätösten mukaisesti. Matkoille pitää löytyä selkeät ja tarkat perusteet. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa: FAI, GAC, Kansainvälisen Ilmailuliiton Yleisilmailukomitean kokoukset, FAI CIVA, Kansainvälisen Ilmailuliiton Taitolentokomitean kokoukset, EPFU, Euroopan Moottorilentounionin kokoukset, NAC MF, Pohjoismaisten Ilmailuliittojen Yhdistyksen Moottorilentokokous Koulutus Toimikunta seuraa moottorilennon opettajakoulutuksen kotimaista tilaa ja yhdessä Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n kanssa selvittää mahdollisen moottorilento-opettaja, FI(A-kurssiin valmentavan koulutuksen järjestämistä ja kustannuksia sekä rahoitusmahdollisuuksia. MT selvittää, miten JAR-PPL(A)-oppimateriaalin päivitys voidaan toteuttaa. Tärkeimpiä seikkoja ovat kustannusarvion laatiminen, tekijöiden kartoittaminen ja rahoitusmahdollisuudet.

9 Ympäristöasiat Polttoainejakelutilanne näyttää joiltain osin ratkenneen, mutta jättää silti useita kysymyksiä auki. Asiaan liittyy olennaisena osana muun muassa ympäristöasiat, polttonesteiden kuljetus ja säilytys sekä mahdollinen muu lainsäädäntö. MT pyrkii resurssiensa puitteissa valistamaan ilmailijoita edellä mainituissa asioissa, jottei tahattomia rikkomuksia synny tietämättömyyden takia. Jos asiaan saadaan järjestettyä riittävät resurssit, laaditaan ohje / toimintamalli jaettavaksi jäsenkerhoille. NOUSUVARJOTOIMINTA Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueella tehdään edelleenkin kerhomuotoista toimintaa, muiden paikkakuntien lennättäjien toimiessa pääosin kaupallisesti. Nousuvarjolajin koulutusta ja turvallisuutta kehittää Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry. SIL tekee sen kanssa yhteistyötä. Kaikille sen jäsenille markkinoidaan Suomen Ilmailuliittoa. Lajissa järjestetään lennättäjäkursseja yli 12-vuotiaille. Lisäksi Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry järjestää lajin SM-kilpailut maaliskuussa Lahdessa jäätilanteen salliessa, muutoin loppuvuodesta Vesivehmaalla. Koska nousuvarjolentäminen ei vaadi koulutusta, laji on useimmille ensikosketus ilmailuun. SIL:on järjestämillä nuorisoleireillä on nousuvarjolennätystä. PURJELENTO JA MOOTTORIPURJELENTO Purjelentotoimikunnan tavoite on auttaa ja edistää kaikkien purjelentoa eri muodoissa harrastavien harrastuksestaan saamaa iloa ja tyydytystä, huomioiden kaikki tasot peruskurssilaisesta ja simulaattorilentäjästä aina kilpaurheilun huipulle. Toimikunta toimii yhteistyössä tavoitteen saavuttamiseksi Urheiluilmailuopiston sekä kerhojen kanssa. Viranomaisyhteistyö Purjelentotoimikunta osallistuu EASA:n lupakirjoja ja koulutusorganisaatioita koskevien tulevien määräysten valmisteluun ja päivittämiseen. Purjelentotoimikunta osallistuu edelleen ilmatilan käyttöä koskevaan edunvalvontaan yhdessä ilmatilatoimikunnan kanssa varmistaakseen ilmatilan käytettävyyden purjelentotoiminnassa. Julkisuus Koulutus Lajin näkyvyyttä parannetaan medioissa. Erityisesti panostetaan televisioon. Purjelentotoimikunta panostaa jatkokoulutuksen kehittämiseen ja lennonopettajien aseman parantamiseen. Lennonopettajien asemaa parannetaan mm. kehittämällä peruskoulutuksen järjestämistä opettajien vastuun ja ajankäytön kohtuullistamiseksi. Suomi osallistuu yhteispohjoismaiseen SVEDANOR-koulutukseen Urheiluilmailuopiston avustuksella. Simulaattorien osuutta koulutuksessa tutkitaan ja edistetään. Turvallisuus Purjelennon turvallisuustilanne on hyvä, joskin tilastollista vaihtelua esiintyy. PT osallistuu lentoturvallisuuden edistämiseen perehtyen omalla asiantuntemuksellaan onnettomuus- ja vauriotapauksiin ja tekee niiden pohjalta omia parannusehdotuksiaan ja toimenpiteitä, mm tiedotusta. SM-kilpailuissa määrätään FLARM (yhteentörmäyshälytin) pakolliseksi. Kilpailut Kerhojen välistä matkalentokilpailua käydään Purjelennon Suomen Cup -kilpailun avulla. Kilpailu käydään kotikenttäkisana matkalentoliigan (Onlinecontest) säännöillä internetissä. SM-kilpailut järjestetään kerho-, vakio-, 15m-, 18m ja kaksipaikkaisluokissa. PT panostaa edelleen SM-kilpailujen laadun parantamiseen. Naisten MM-kilpailut Ruotsissa sekä yleiset EM-kilpailut Liettuassa ja Slovakiassa ovat vuoden pääkisat ulkomailla. Suomesta on edustus kaikissa kilpailuissa ja kilpailijoita tuetaan mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisesti. Suomeen on saatu myös kansainvälinen GP-osakilpailu, joka käydään toukokuussa Nummelassa. Kansainvälinen työ ja edustus PT on vahvasti mukana kansainvälisessä työssä niin viranomais- kuin kilpailuasioissa. Edustusta pohjoismaisella (NGM, SVE- DANOR) ja eurooppalaisella tasolla (EGU) sekä kansainvälisessä kilpailutoiminnassa (IGC) ylläpidetään

10 Moottoripurjehtijat (TMG-luokka) PT ylläpitää yhteistyötä MT:n ja EUT:n kanssa sääntö- ja koulutusasioiden koordinoimiseksi. Erityisesti ultralentäjät ovat tärkeä yhteistyökumppani. RIIPPU- JA VARJOLIITO Yleistä Liidintoimintaa koskevan säännöstön ja ohjeistuksen uudistaminen on ollut useamman vuoden projekti. Keskeisimmät ohjeet saatetaan voimaan vuoden 2011 aikana huomioiden myös jäsenkerhoilta saatu palaute. Liidintoimikunta (LIT) ohjaa ja opastaa liidinlajien harrastajista kootun työryhmän toimintaa. Toimikunta edistää yhteistyötä ja avoimuutta Suomen Ilmailuliiton ja jäsenkerhojen välillä mm. osallistumalla liitäjien Syystapaamiseen ja pitämällä säännöllisesti yhteyttä kerhojen avainhenkilöiden kanssa. Liidinlajien kilpailu-, kurssi- ja leiritapahtumia tuetaan LIT:lle myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Vuonna 2010 toimikunnan ohjeistuksella Suomen Urheiluilmailuopiston hankkimaa hinauskalustoa hyödynnetään kyseisissä tapahtumissa. Meneillään oleva esiteprojekti saatetaan päätökseen ja täydennetään ja päivitetään LIT:n vastuulla olevien internet-sivustojen sisältöä. Kartoitetaan lajin harrastajien ja kerhojen vakuutusturvan mahdolliset kehittämistarpeet. Lajien tunnettuuden lisäämiseksi osallistutaan kauden päälentonäytöksiin edellisvuosien HIAS:n ja TIAS:n tapaan. LIT edistää omalta osaltaan nykyisten ja uusien lentopaikkojen sekä niiden yhteyteen liitettävien palveluiden kehittämistä. Jatketaan Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa aloitettua yhteistyötä. Koulutus Normistoa ja vakuutusturvaa kehittämällä pyritään helpottamaan tutustumiskurssien järjestämistä ja elvyttämään jälleen A-ultrakoulutus ja riippuliitäjien trikehinaukset. Varaudutaan ostamaan valmista materiaalia opettajien käyttöön (opetus- ja muu tukimateriaali) ja selvitetään mahdollisuutta hyödyntää Suomen Urheiluilmailuopiston verkkokoulutusta kerhojen alkeiskoulutuksen teoriaosioissa. LIT järjestää opettajatapaamisen vuoden 2011 aikana. Turvallisuus Uusien käytäntöjen myötä Termiikkitarkastuksiin tarkoitetut resurssit suunnataan kerhojen opastukseen ja ohjaukseen sekä omavalvonnan kehittämiseen. Vuoden 2011 aikana LIT luonnostelee kerhoille ohjeet omavalvontaa varten. LIT kannustaa kerhoja avoimuuteen vaaratilanteiden raportoinnissa. Toimikunnan tietoon tulleista vaaratilanteista tehdään yhteenveto liitäjien Syystapaamisessa vuosittain sekä jaetaan ko. yhteenveto kerhojen avainhenkilöille sähköpostitse. Kilpailutoiminta LIT tukee kilpalentoon tähtäävän pitkäjänteisen ja tavoitteellisen valmennuksen kehittämistä. Arvokisamatkoja tuetaan toimikunnalle myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Osallistutaan delegaatin kautta SIL:n urheilijavaliokunnan toimintaan. Järjestetään vuosittainen varjoliidon XContest Finland -matkalentoliiga. Yhteiskuntavastuu Kannustetaan kerhoja avoimeen keskusteluun ja tiedonvaihtoon lajiin liittyvistä ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämisestä. Toimikunta kehottaa mm. käyttämään yhteiskuljetuksia ja/tai julkista liikennettä lentopaikoille siirryttäessä sekä kehottaa toimimaan moottoroiduilla liitimillä pääsääntöisesti sellaisilla alueilla, joilla toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän meluhaittoja sivullisille. 10

11 11. ILMAILUN HUIPPU-URHEILU SM-KILPAILUT Lennokit (20.2.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. SM (1/4) Tammela (27.2.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. SM (2/4) Pori, Säkylän Pyhäjärvi (20.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. SM (3/4) Pori, Säkylän Pyhäjärvi (27.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. SM (4/4) Puruvesi, Kesälahti 2.4. RC-sisätaitolennokit F3P- FAI SM (1/1) Iittala RC- taitolennokit F3A SM (1/3) Ruotsinpyhtää RC- termiikkiliidokit F3J SM (1/3) Immola RC- liidokit F3B SM (1/3) Ruotsinpyhtää (12.6.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Nummela RC- taitolennokit F3A SM (2/4) Turku, Paattinen 2.7. (3.7.) RC- mallilennokit F4C SM (1/3) Turku Paattinen RC- termiikkiliidokit F3J SM (2/3) Lappeenranta RC- taitolennokit F3A SM (3/3) Oulu, Ahmosuo RC- heittoliidokit F3K SM (1/1) Elimäki 23.7 (24.7). RC- mallilennokit F4C SM (2/3) Vantaan Petikko (10.9.) RC- helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa RC- liidokit F3B SM (2/3) Ruotsinpyhtää 11

12 6.8. (7.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio 6.8. (7.8.) RC- mallilennokit F4C SM (3/3) Kurjennevan lennokkikenttä, Seinäjoki (28.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Nummela Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Paikka avoin Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Paikka avoin RC liidokit F3B SM (3/3) Ruotsinpyhtää (11.9.) RC- termiikkiliidokit F3J SM (3/3) Paikka avoin Kuumailmapallot EFJY Purjelento EFRY vakio 15m Kaksikko EFRY kerho 18m EFAA maaliinlasku Riippuliito EFRA Laskuvarjo EFJM kaikki lajit Moottori- ja purjetaitolento aika ja paikka avoin Varjoliito ulkomailla EFAL moottoroitu varjoliito Tarkkuuslento EFJM KANSAINVÄLISET ARVOKILPAILUT Arvokilpailujen (MM, EM, World Cup) aikataulut löytyvät FAI:n internetsivuilta ( Lisäksi monissa lajeissa kilpaillaan mm. PM-tasolla. 12

13 Suomen Ilmailuliitto ry Talousarvio tilikaudelle: Budjetti 2011 Tilinpäätös 2010 Budjetti 2010 Varsinainen toiminta (lisätään tähän) Tuotot Kulut Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Muut kulut Tuotto/Kulujäämä Varainhankinta Tuotot Kulut Tuotto/Kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Tuotto/Kulujäämä Tulos ennen satunnaiseriä Satunnaiset erät Yleisavustukset Satunnaiset erät yhteensä Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Tilinpäätössiirrot ja verot yhteensä Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Hallituksen esitys ( ), liittokokous hyväksyy