TOIMINTASUUNNITELMA. LUONNOS, liittokokous hyväksyy Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2008 LUONNOS, liittokokous hyväksyy Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ympäristö 2. tiedotustoiminta 3. julkaisutoiminta 4. kansainvälinen järjestötoiminta 5. varainhankinta ja rahastot 6. liiketoiminta 7. järjestömarkkinointi 8. nuorisotoiminta 9. VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT 10. LAJITOIMINTA Experimental-toiminta ja ultrakevytilmailu Nousuvarjotoiminta Kuumailmapallolento Laskuvarjourheilu Lennokkiurheilu Riippu- ja varjoliito Moottorilento Purjelento 11. ILMAILUN HUIPPU-URHEILU 12. Suomen urheiluilmailuopisto oy TALOUSARVIO VUODELLE 2008

3 Edunvalvontaa ja valmennusta Suomen Ilmailuliiton (SIL) toimintavuoden kaksi tärkeintä teemaa ovat edunvalvonta ja valmennustoiminta. Kolmantena mainittakoon liiton organisaation kehittäminen kaikilta osin. Edunvalvonnan osalta kartoitetaan ja priorisoidaan sidosryhmät sekä päätetään toimenpiteistä ja vastuista. Samalla päätetään liiton viestintästrategiasta ja kartoitetaan tiedonhankinta- ja vaikutuskanavia sekä kehitetään ja otetaan käyttöön työn alla oleva viestintäkalenteri. Kehitetään ja luodaan eri lajien valmennusjärjestelmiä yhdessä Suomen Urheiluilmailuopiston (SUIO) ja Ilmailuliittoon palkattavan valmennuspäällikön kanssa. Koko liiton organisaatiota otetaan uudelleentarkasteluun ja tarvittaessa sitä selkiytetään. Selvitetään mahdollisen matriisiorganisaation käyttöalueita ja otetaan niitä tarvittaessa käyttöön. Selkeytetään samalla organisaation eri osien vastuualueita. Valmiuksia valvonnan siirtosopimukseen vahvistetaan siten, että kartoitetaan ja toteutetaan viranomaistoiminnan edellyttämät muutokset organisaatiossa. Hallituksen ja lajitoimikuntien keskusteluyhteyttä parannetaan ja järjestetään keväällä miniavainhenkilöpäivät (hallitus + toimikuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat) sekä vastaavasti syksyn isojen avainhenkilöpäivien yhteydessä. Otetaan lopuissakin lajeissa käyttöön lajikohtaiset puheenjohtajapalaverit. Lajitoimikuntien ja kerhojen yhteyttä kehitetään edelleen mm. edellä mainituilla palavereilla. Liittotason varainhankinnan koordinoinnissa kartoitetaan toimikuntatasolla tapahtuva varainhankinta, parannetaan tietojenvaihtoa ja luodaan yhteiset pelisäännöt. 1. Ympäristö Suomen Ilmailuliiton ympäristötyön suurin asia on liiton ympäristöohjelman käyttöönotto ja ohjelman noudattaminen. Toimistorakennuksen sähkönkulutusta tarkkaillaan. Selvitetään mahdollisuudet hukkalämmön ja lämmitysjärjestelmän osalta. Tiedotusta sähköistetään (internetin ja sähköpostin hyödyntäminen) ja toteutetaan Suomen Ilmailuliiton toimiston kopiointiohjeita. Näin vähennetään paperinkulutusta. Suomen Ilmailuliiton nettisivuille tehdään oma ympäristöaiheinen osio. Nettisivujen sisällön laatiminen on tarkoitus tehdä yhteistyössä ilmailulajien edustajien kanssa. Nettiin laitetaan tietopankki ilmailuun jo tehdyistä ympäristöselvityksistä. Autoilua vähennetään laatimalla Suomen Ilmailuliiton työntekijöille ohjeet ja pelisäännöt etätyöskentelyn mahdollistamiseksi. Työmatkakuukausikorttien hankkimista selvitetään. Laaditaan Suomen Ilmailuliiton yhteiset ohjeet meluvalitusten vastaanottamiseen ja tiedotetaan jäseniä meluasioista. Jo olemassa olevat lentokoneiden db-arvot etsitään ja kootaan Suomen Ilmailuliitolle laadittavaan tietopankkiin. Näistä pyritään tekemään laskentataulukko ja mallinnuskartta, jota voi soveltaa eri lentopaikoille. Tarkoitus on saada äänialtistustasomalleja lentopaikoille. Kerhojen ja Suomen Ilmailuliiton toimiston jätehuollon tulee olla jätehuoltomääräysten mukaista. Lajittelua kannustetaan tehostamaan. Sidosryhmille, kuten ympäristöviranomaisille, pidetään tarvittaessa tiedotustilaisuuksia. Lisäksi laaditaan sähköpostilista, jonka jäsenille lähetetään ympäristöaiheisia tiedotteita. Suomen Ilmailuliitosta jaetaan neuvoja ja vinkkejä yhteydenottajille ja ympäristökoulutusta järjestetään toivomusten tai tarvekyselyn mukaisesti. Suomen Ilmailuliitto on edelleenkin mukana Suomen Liikunta ja Urheilun (SLU) ympäristöpalvelussa. Siihen liittyen käydään SLU:n järjestämissä ympäristöseminaareissa ja kokouksissa sekä pidetään palaveri, jossa käydään läpi ilmailun ympäristöasioita. Ympäristöasioista tiedotetaan eri tapahtumissa. Suomen Ilmailuliiton ympäristövastaava valmistaa räätälöidysti tilanteeseen parhaiten soveltuvan valmiin esityksen. Suomen Ilmailuliitto tilaa ympäristökonsulttitoimisto Ingreen Oy:ltä jonkin verran työapua liiton omien resurssien puutteen vuoksi. 2. Tiedotustoiminta Suomen Ilmailuliiton viestintätoiminnan keskeisimmät välineet ovat ILMAILU-lehti ja internet-sivut. Sisäisessä, jäsenistölle suunnatussa viestinnässä ne ovat pääkanavat, mutta kumpaakin voidaan hyödyntää myös ulkoisille kohderyhmille kohdennetussa tiedotuksessa. Nopein viestintätapa on nettisivusto. Sitä voivat hyödyntää lehden lisäksi lajitoimikunnat ja Suomen Ilmailuliitto yleisestikin. Lehdistötiedotteet (vastaanottajina uutis- ja kuvatoimistot, päälehdet ja sähköinen media) laaditaan ajankohtaisista asioista ja arvokilpailuista. SM-kilpailujen ja tapahtumien tulostiedottamisesta vastaa järjestävä organisaatio mikäli toisin ei sovita. Kansainvälisissä kisoissa Suomen Ilmailuliiton toimisto tukee joukkueita, mutta tiedotusvastuu on aina paikan päällä nykytekniikan mahdollistaessa suoran tiedottamisen. Kisatiedottamista tehostetaan painottamalla kilpailujoukkueille kansainvälisten kilpailujen tiedottamisen tärkeyttä. Kilpailupaikalta tehtyjä tiedotteita levitetään ennakkosuunnitelmien mukaisesti medialle. Valtakunnallisen median palvelu on tärkeää, mutta myös paikallisviestimien huomioiminen on pantava merkille etenkin kisajoukkueen jäsenten kotipaikkakunnilla ja seuduilla.

4 Viestintätoimien teho tutkitaan alkuvuodesta Tuloksen valmistuvat ainakin osaksi liittokokoukseen mennessä. Syksyllä tv-kanava Nelonen esittää Ilmailun Maailma -sarjan, jonka tuotantoon Suomen Ilmailuliitto ottaa osaa. Yksityiskohdat selviävät tarkemmin kun ohjelmasarjan esitysaika lähestyy. 3. Julkaisutoiminta ILMAILU-lehden vuosi 2008 Viime vuonna päätoimittajan tehtävät aloitti Mikko Sokero. Hänen tehtäviinsä kuuluu lehdestä vastaamisen lisäksi liiton ulkoisen viestinnän kehittäminen toimistosihteerin vakanssilla oleva Christa Soivio taittaa lehden ja vastaa muun muassa ilmoituslaskutuksesta. Myös osa ilmoitustrafiikista on Soivion hoidossa. Lehden taitto on mahdollista ulkoistaa kokonaan tai osaksi Soivion työtilanteen niin vaatiessa. ILMAILU ilmestyy 2008 kymmenen kertaa vuodessa. Irtonumerohinta Lehtipisteissä (Rautakirja) on kuusi euroa, eikä hinnan nostopainetta ole toistaiseksi. Mikäli nostopainetta ilmenee, hinnanmuutos on nopea ja joustava toimenpide. ILMAILUN vuosikertatilaushinta pysyy niin ikään 44 eurossa tehdään tilauskampanjoja pääasiassa yrityssidosryhmille, joille hinta on kampanjakohtainen. Tällä pyritään lisäämään tilauslevikkiä ilmoitusmarkkinoinnin tukemiseksi. Ilmoitusmarkkinoinnin kehitystyö aloitettiin 2007 ja samaa työtä jatketaan ja tehostetaan Ilmoitusmarkkinointi on ulkoistettu. Viime vuonna aloitettiin aiempaa aktiivisempi liitelehtien markkinointi sisäänpistoina liitemarkkinointia tehostetaan ja markkinoidaan aktiivisesti. Päätoimittaja osallistuu kaikkiin markkinointitoimiin. Keväällä 2008 julkaistaan Olli Kanasella ammattikorkeakoulun lopputyönä tekemä lukijatutkimus. Lehden sisältö ja uudistusten onnistuminen pystytään arvioimaan puolueettomasti. Tutkimustuloksia käytetään jatkossa myös ilmoitus- ja levikkimarkkinoinnin tukena. ILMAILUN ulkoasu ja sisältörakenne uudistettiin Työtä jatketaan Sisältöä terävöitetään entisestään ja lajeja pyritään ottamaan huomioon entistä yksilöllisemmin. 4. Kansainvälinen järjestötoiminta Liitto osallistuu erittäin aktiivisesti kansainväliseen järjestötoimintaa sen kaikilla tasoilla, mm.: - FAI:n laskuvarjokomitea (IPC) - FAI:n riippu- ja varjoliitokomitea (CIVL) - FAI:n purjelentokomitea (IGC) - FAI:n kuumailmapallokomitea (CIA) - FAI:n lennokkikomitea (CIAM) - FAI:n experimentalkomitea (CIACA) - FAI:n microlightkomitea (CIMA) - FAI:n taitolentokomitea (CIVA) - FAI:n ilmailukasvatuskomitea (CIEA, ei edustajaa tällä hetkellä) - FAI:n ympäristökomitea (EnvC, ei edustakaa tällä hetkellä) - FAI:n ilmatilakomitea - FAI:n lääketieteellinen komitea (CIMP) - Europe Air Sportin ja sen ala-komissioiden sekä työryhmien kokoukset - Pohjoismaisella tasolla kokoonnutaan niin yleisesti (Nordic Coordination Meeting, ex ANA) kuin lajitasollakin Suurin osa kokousten ajoista ja paikoista löytyvät internetistä osoitteista ja 5. Varainhankinta ja rahastot Yleisen kustannustason nousun myötä keinoja ulkopuolisen varainhankinnan tehostamiseksi on kehitettävä edelleen. 6. Liiketoiminta Omatoimiseen varainhankintaan kuuluu oleellisesti liiton ilmailutarvikemyymälän SIL-Shopin liiketoiminnan kehittäminen. Myymälässä tapahtui vuonna 2007 sukupolvenvaihdos, joka on tuonut uusia ideoita ja piristystä liiketoimintaan ja liikevaihto on kasvanut merkittävästi. Liiketoiminta saadaan selkeästi kannattavaksi toimintavuoden aikana.

5 7. Järjestömarkkinointi Kerhot saavat lajikohtaisia neliväriesitteitä omaan käyttöön liitosta tilaamalla. Esitteissä on tyhjä tila kerhojen omille yhteystiedoille. Myös liitto jakaa esitteitä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Esite on saatavana myös pdf-muotoisena, helposti päivitettävänä versiona. Kisatiedottamista tehostetaan painottamalla kilpailujoukkueille kansainvälisien kilpailuiden tiedottamisen tärkeyttä. Kilpailupaikalta tehtyjä tiedotteita levitetään ennakkosuunnitelmien mukaisesti medioille. Liittovetoinen Pääsky-harrasteilmailun esittelytapahtuma, järjestetään jos halukas yhteistyökerho löytyy. Purjelennon pohjoismainen purjelentopäivä on valtakunnallisesti purjelennon lajiesittelypäivä. Isoihin tapahtumiin on lainattavissa esitetelineitä, tv, videot ja pa-laitteistoa. 8. Nuorisotoiminta Suomen Ilmailuliiton nuorisoprojekti, jossa tarjotaan koulutusta opettajille, alkaa etsimällä koulutettavia. Kouluttajien määrää nostetaan nykyisestä ja heille järjestetään tapaamisia ja koulutusta kurssin läpiviemiseen samankaltaisesti. Liiton nettisivuille tehdään nuorille soveltuvien alkeislennokkien vinkkiosio. Sisältönä tulee olemaan niiden virittäminen ja rakentaminen. Kouluja, joissa jo rakennellaan lennokkeja, pyydetään ottamaan yhteyttä lähialueensa lennokkikerhoon. Kouluissa tehtyjen lennokkien viritykseen saattaa monella opettajalla olla vajavaiset tiedot. Suomen Ilmailuliiton markkinoinnin pääkohderyhmä on nuoret. Tämä näkyy liiton lajiesitteiden ulkoasussa ja taitossa sekä siinä mihin tapahtumiin ja messuihin Suomen Ilmailuliitto ottaa osaa. Lasten messut, nuorten harrastemessut ja pienoismallimessut Model Expo jne. Lennokkipuolen junioritoimintaa tuetaan rahallisesti ja järjestämällä ohjaajakoulutusta lennokkikerhojen vetäjille. Lennokkilajissa nuoret otetaan huomioon omana ryhmänään sekä harraste-, että kilpailutoiminnassa. Kilpailusääntöjä sekä osanottamisen kynnystä on madallutettu monessa lennokkiluokassa nuorten mukaan saamiseksi. Liiton luomalla Suomen Cup -kilpailujärjestelmällä kilpaillaan SM-kilpailujärjestelmän rinnalla kevyemmillä säännöillä. Nuoren Suomen pelisäännöt ym. erilaisista projekteista tiedotetaan ILMAILU-lehdessä. Nuoren Suomen, Nuorten akatemian, allianssin jne. toiminnoista, jotka soveltuvat ilmailulajeihin esitellään ILMAILU-lehdessä. Nuorille suunnattujen tapahtumien mainostamista ja ohjaajien koulutuksia tuetaan rahallisesti sekä jakamalla neuvoja ja ohjeita. Nuorisoilmailuleirejä tuetaan hankkimalla leiriläisille vakuutukset ja tarjoamalla ohjaajille kulukorvauksia. Myös helpommin järjestettäviä ja matalammalla osallistumiskynnyksellä olevia viikonlopun kestäviä leirejä tuetaan. Seurakuntien ohjaajille tarjotaan lennokinrakennuksen ohjaajakoulutusta. Nousuvarjolla lentämiselle ei ole ikärajaa. Nousuvarjolaji on tarjolla edelleenkin nuorien elämyskasvatus- ja ryhmätyötaitojen kehittämisprojekteissa. SPR-SIL -nuorisoleiri järjestetään kesällä Räyskälässä. 9. VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT Liitto avustaa Ilmailuhallintoa viranomaistyyppisissä tehtävissä olemassa olevan sopimuksen mukaisesti mm. seuraavasti: Katsastustoiminta Liitto jatkaa katsastustoiminnan organisointia ja hallinnointia olemassa olevien sopimusten mukaisesti. Koulutustarkastukset Termiikkiprojektissa ohjeistetaan ja opastetaan laskuvarjo- ja liidinkerhoja (koulutustarkastukset). Käytännössä merkittävä osa lajitoimikuntatyöstä, jossa sivutaan määräysvalmistelua tai koulutusta, voidaan laskea viranomaistyyppiseksi- ja/tai turvallisuustyöksi. 10. LAJITOIMINTA Experimental-toiminta ja ultrakevytilmailu Toimikunta käsittelee ilma-alusten rakentamis- ja muutostyölupahakemukset ja antaa niistä lausunnot Ilmailuhallinnolle. Osallistutaan uudistettujen ilmailumääräysten mukanaan tuomien vaatimusten toteuttamiseen. Erityinen paino on UL-opettajien kertauskoulutuksessa. Toteutetaan yhdessä Suomen Urheiluilmailuopiston (SUIO) kanssa nettipohjainen UL-teoriakoulutusohjelma. Viimeistellään autogirolentotoimintaa koskevien ilmailumääräysten ja koulutusohjelman valmistelu.

6 Toimitaan yhteistyössä SUIO:n kanssa rakentaja- ja huoltajakurssien järjestämiseksi. Samalla seurataan mikä on tulevien EASAhuoltotoimintamääräysten (Part M) vaikutus liite II:n mukaisten ilma-alusten huoltamiseen. Tarkoitus on saada järjestettyä Jämille pysyvä rakentajakurssien työtila käytännön opetusta varten. Tila suunnitellaan siten, että tila on myös muiden Jämillä toimivien lajien käytettävissä. Pyritään toteuttamaan yhdessä SIL-Shopin kanssa keskitettyä rakennusmateriaalien hankintajärjestelmä ja pyritään järjestämään pysyvä materiaalivarasto EUT:n varoin. Tähtäimessä on saada varasto Jämille, jolloin samaan yhteyteen voidaan järjestää lennokkitarvikevarasto. Osallistutaan European Microlight Federationin (EMF), Pohjoismaisen ultrakevytyhteistyöryhmän sekä CIMA:n kokouksiin sekä osallistutaan osaltamme lajin edunvalvontatoimiin. Jatketaan yhteistyötä pohjoismaisten experimental-liittojen kanssa. Valmistellaan pyöriväsiipisten ultrakevyiden ilmailumääräyksiä. Viedään EUT Diesel-Cessna projekti päätökseen vuoden loppuun mennessä. Järjestetään Rakentajien ja Moottorilentäjien talvipäivät yhdessä Moottorilentotoimikunnan kanssa maaliskuussa. Avustetaan UL-tapahtuman järjestämistä Vesivehmaan lentopaikalla toukokuussa. Järjestetään Jämi Fly In yhdessä Jämi Fly In -Teamin kanssa heinäkuussa. Tapahtuman yhteyteen järjestetään lentonäytös ja PIKkoneiden kavalkadi. Ylläpidetään harrastusalueen keskustelupalstaa ja jatketaan ns. virallisten vastausten osiota. Jatketaan harrasterakentajien tietopankin luomista EUT Forumiin. Jatketaan ilma-alusten tieto- ja kuvapankin täydentämistä EUT Forumin yhteyteen. Nousuvarjotoiminta Päijät-Hämeen ja Helsingin alueella tehdään kerhomuotoista toimintaa muiden paikkakuntien lennättäjien toimiessa kaupallisesti. Nousuvarjolajin koulutusta ja turvallisuutta kehittää Suomen nousuvarjo- ja leijaliitto ry. Sen jäsenille menevässä kevätpostituksessa on mainos Suomen Ilmailuliiton jäsenyydestä. Lajissa järjestetään vuonna lennättäjäkursseja yli 12-vuotiaille. Lisäksi Suomen nousuvarjo- ja leijaliitto ry järjestää nousuvarjourheilussa kaksi kilpailua, joista toinen pidetään talvikaudella ja SM-kilpailut kesällä. Koska nousuvarjolentäminen ei vaadi koulutusta, laji on useimmille ensikosketus ilmailuun. Lajin kerhot järjestävät kilpailuharjoittelupäiviä, koulutusta ja lennätyksiä erilaisille ryhmille. Kuumailmapallolento Tärkeimmät suunnat ovat harrastajien määrän lisääminen lisäämällä palloilutapahtumien näkyvyyttä, järjestämällä nuorisoleiri syksyllä ja koulutuksen helpottaminen tekemällä teoriaosuus nettipohjaiseksi. Yhteistyö luontoharrastajien ja pallolentäjien kesken. Päivitetään kiertoaluelistaa edelleen ja pidetään yhteyttä luontojärjestöihin ja harrastajiin. Turvallisuutta parannetaan järjestämällä tarvittaessa tilaisuuksia ja seuraamalla tapahtumia ulkomailta. Kilpailutoiminta - SM-kisat Pieksämäellä - PM-kisat Hämeenlinnassa - MM-2008 kisoihin Pertti Leppäkoski ja Jukka Kujala - Matkalentomalja ja Suomen Cup edelleen siirrytään vähitellen loggereiden käyttöön myös kotimaisissa kilpailuissa - suunnitellaan uusi järjestelmä ranking-listan muodostamiseksi Kuumailmapalloväen virallisena tiedotuskanavana toimii edelleen pallo.net. Myös ilmapallotoimikunnan (IT) kokousten päätökset tiedotetaan pallo.net:issä. Laskuvarjourheilu Laskuvarjotoimikunta (LT) kehittää laskuvarjourheilua ja omaa toimintaansa Suomen Ilmailuliiton strategian mukaisesti. LT tekee aktiivisesti yhteistyötä kerhojen ja kerhojen puheenjohtajien, Termiikkiprojektin, Suomen Ilmailuliiton hallinnon (toimisto ja hallitus) ja kansainvälisten yhteistyötahojen (IPC, EPU, Bartic) kanssa. Lisäksi LT:n edustajat osallistuvat kotimaisiin hyppytapahtumiin. Helmikuussa 2008 järjestettävän puheenjohtajapalaverin yhteydessä pidetään LT:n ja sen komiteoiden, Termiikkiryhmän, hyppymestarikouluttajien ja Suomen Ilmailuliiton koulutuspäällikön yhteinen kehittämis-, tiedonvaihto- ja motivointitilaisuus. LT:n vuoden tärkein kaikille hyppääjille suunnattu tapahtuma on Turpaboogie-tapahtuma. Syksyllä järjestetään koulutus uusille lupakirjahyppääjille yhteistyössä Urheiluilmailuopiston kanssa.

7 Koulutus- ja turvallisuuskomitea (KTK) Koulutus- ja turvallisuuskomitea uusii SIL:n ohjeet ja muun tarvittavan materiaalin laskuvarjohyppäämistä koskevan ilmailumääräyksen uudistamisen myötä. Koulutusohjelma II ja sen ohella Oppilaan opas II, KP:n kansio ja hyppypäiväkirja tarkistetaan. Ohjeita hyppymestarille ja Novahyppymestarin opas päivitetään. Hyppymestarien koulutusta ja jatkokoulutusta kehitetään yhteistyössä hyppymestarikouluttajien ja Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa. C- ja D-luokan hyppääjien koulutuspaketin kokoamista jatketaan. KTK:n sivuilla julkaistaan kouluttajapankki eri hyppylajien kouluttajista. KTK tiedottaa uusista määräyksistä, ohjeista ja koulutusohjelmista ja julkaisee tarvittaessa turvallisuusmääräyksiä ja -tiedotteita sekä kouluttajakirjeitä. Kilpailukomitea (KK) Kilpailukomitean toiminnan painopisteinä ovat kansainvälinen kilpailumenestys ja kotimaisten kilpailujen kehittäminen. Laskuvarjourheilun SM-kisat järjestetään Hangossa. Kansainvälisiin kisoihin (MM-kilpailut, ESL, Eurooppa-cup) pyritään lähettämään mahdollisimman paljon joukkueita ja kisoihin lähteviä urheilijoita tuetaan. Kotimaisia liigakisoja järjestetään eri lajeissa. Uutena cup-kisana ohjelmaan tulee mukaan Nordic Para Ski kilpailu. Jokaisessa lajissa pyritään saamaan vähintään yksi suomalaistuomari ensimmäisen kategorian kansainvälisiin kilpailuihin ja tavoitteena on, että kaikissa kotimaisissa kisoissa olisi mukana ainakin yksi tuomari. Jokaiseen lajiin koulutetaan lisää tuomareita. NordicBaltic -tuomariseminaari järjestetään Tukholmassa helmikuussa. Seminaarissa FAI-tuomareilla on mahdollisuus tehdä reevaluaatio konventionaalisissa lajeissa. Laskuvarjourheilun valmennusjärjestelmää kehitetään yhteistyössä SIL:n tulevan valmennuspäällikön kanssa. Sky Coach -koulutukseen lähetetään ainakin yksi laskuvarjourheilija. Maajoukkuetoimintaa sekä maajoukkueeseen valittavien laskuvarjohyppääjien ja edustusurheilijoiden valintaperusteita kehitetään. Kalustotyöryhmä (KTR) Kalustotyöryhmän tärkein tapahtuma on kalustotapaamisen järjestäminen. Tapahtuma on merkittävä tietojen ja taitojen päivitysfoorumi kalustohenkilöille. Kalustohenkilöiden koulutukseen kiinnitetään huomiota uuden OPS M6-1 määräyksen mukaisten koulutusohjelmien myötä. KTR seuraa vaaratilanneraportteja kalustoperäisten vaaratilanteiden osalta. Esiin tulevat ongelmat tunnistetaan ja tarvittaessa suunnitellaan ja organisoidaan jatkotoimenpiteet. Tiedotustoimintaa tehostetaan kalustotyöryhmän internet-sivujen ja kalustohenkilöiden keskustelupalstan avulla. Lennokkiurheilu Yleistä Lennokkitoimikunnan (LeT) rutiinitehtäviin kuuluu SM- ja Suomen Cup -kilpailujen koordinointi ja valvonta, edustusjoukkueiden valinta sekä kansainvälisten ja viranomais- yhteyksien hoito. Toimikunta nimeää vuosittain lajin edustajat FAI:n lennokkikomitean CIAM-yleiskokouksiin, alakomiteoihin ja kansainväliset tuomarit. Eri lennokkilajin lajiryhmät päättävät pitkälti lennokkiluokkaansa liittyvistä asioista ja toimikunta vahvistaa ryhmien päätökset sekä myöntää lajiryhmille rahallista tukea. Lennokkilajiryhmiä ovat vapaastilentävät, siimaohjatut taito- ja racing team, radio-ohjatut taitolennokit, -liidokit, -2 metriset liidokit, -helikopterit, -mallilennokit sekä -sähkölennokit. Tiedottaminen Vuoden 2008 aikana LeT pyrkii parantamaan tiedottamistaan nimeämällä keskuudestaan henkilön, jonka vastuulla on LeT:n toiminnasta tiedottaminen jäsenille. Tiedotuskanaviksi on kaavailtu lennokit.net:iä, Suomen Ilmailuliiton internetsivustoja ja perinteistä ILMAILU-lehteä. Kilpailutoiminta Kansainväliset kilpailut Suomesta osallistuu arvokilpailuihin noin 40 kilpailijaa. Tavoitteena on jatkaa lennokkiurheilijoiden viime vuosien hyviä esityksiä EM- ja MM-kilpailuissa. Mitaliketjulle odotetaan jatkoa yhden joukkue ja yhden henkilökohtaisen mitalin muodossa. Joukkueet MM- ja EM-kilpailuihin valitaan ennalta sovittujen karsintakilpailujen perusteella. Suomessa järjestetään maaliskuussa vapaastilentävien lennokkien Maailmancupin osakilpailu Porissa. Kansalliset kilpailut SM-kilpailuja järjestetään 15 ja Suomen Cup -kilpailuja 14 eri lennokkiluokassa ja osakilpailuineen tämä tarkoittaa lähes 70 eri kilpailun järjestämistä. Tämän lisäksi jäsenkerhot järjestävät kymmeniä kansallisia kilpailuja. Tapahtumat Lennokkilajin kunniapalkintojen, SM-mitalien ja Suomen Cup -mitalien jakotilaisuus järjestetään loppusyksystä. Viime vuosina palkintojenjakogaalan yhteydessä on järjestetty sisähallilennätystapahtuma, jota toimikunta on tukenut taloudellisesti.

8 Toimikunnan tavoitteena on luoda lennokkilajeille yksi yhteinen vuosittainen sisä- ja ulkotapahtuma, johon voisivat osallistua kaikki harrastajat. Palkintojenjakotilaisuuden yhteydessä pidettävästä sisähallilennätystapahtumasta onkin muodostumassa vakiintunut sisätapahtuma, mutta ulkotapahtuma etsii vielä muotoaan. Riippu- ja varjoliito Liidintoimikunnan (LIT) tärkein tavoite on edistää liitolajien harrastamista. Työn alla hyvässä vauhdissa on liitämistä koskevan säännöstön uudistaminen, joka on realistisesti ajatellen useamman vuoden projekti, mutta vuoden 2008 aikana LIT pyrkii saattamaan voimaan tärkeimmät toimintaa ohjaavat normit. Kiireellisintä on saada viranomaisten hyväksyttävänä olevat määräykset nykyisen ilmailulain kanssa sopusointuisiksi. Sen kautta toiminnan kehittäminen helpottuu. Harrastajat LIT parantaa turvallisuutta ottamalla käyttöön internet-portaalin, johon vaaratilanneilmoitukset voi tehdä anonyyminä. Järjestelmä madaltaa ilmoittamiskynnystä ja sitä kautta lisää tietoa ja mahdollistaa vaaratilannetrendien ennakoinnin ja analysoinnin. Lisäksi LIT varautuu tukemaan itsenäisille piloteille järjestettäviä erilaisia kurssi- ja leirimuotoisia tapahtumia. Koulutus Normistoa kehittämällä ja vakuutuksista neuvottelemalla pyritään helpottamaan tutustumiskurssien järjestämistä ja elvyttämään jälleen Ultra-A koulutus, sekä riippuliitäjien trike-hinaukset. Lisäksi LIT varautuu ostamaan valmista materiaalia opettajien käyttöön (opetus- ja muu tukimateriaali), sekä tutkii mahdollisuutta hyödyntää Suomen Urheiluilmailuopiston verkkokoulutusta kerhojen alkeiskoulutuksen teoriaosioissa. Opettajatapaaminen pyritään järjestämään. Ilmailukeskukset LIT haluaa osaltaan edistää nykyisten ja uusien lentopaikkojen kehittämistä, sekä niiden yhteyteen liitettäviä kaupallisia palveluja, kuten hinauspalveluja. Käytännössä LIT pyrkii levittämään tietoa mahdollisuuksista, kuten EU-tukihankkeista, sekä tarvittaessa auttaa toimintaa alkuun. Kilpaurheilu LIT pyrkii kehittämään pitkäjänteistä ja tavoitteellista valmentamista maajoukkuetasolla, kilpalentotasolla, sekä ns. junnutasolla. Arvokisamatkoja pyritään tukemaan ja ensikertalaisia kannustetaan osallistumaan ranking-kisoihin. Yhteiskuntavastuu Hinauskaluston ja moottorilentäjien aiheuttamia meluhaittoja ja muita ympäristöongelmia pyritään vähentämään jakamalla tietoa ja kokemuksia sekä tarpeen mukaan kerhoille suunnatulla valistustyöllä. Toimintamalleja haetaan myös mm. kansainvälisen yhteistyön kautta. Hallinto LIT pyrkii helpottamaan liitämiseen liittyvää byrokratiaa sääntöuudistusten myötä. Tiedonvaihtoa ja yhteistyötä kerhojen ja SIL:n avainhenkilöiden ja toimiston välillä pyritään lisäämään kerhotapaamisilla. Moottorilento Vuoden tärkein lajin harrastajatapahtuma on yhdessä EUT:n kanssa järjestettävät Talvipäivät. MT jatkaa olennaisimmilla osa-alueilla mahdollisimman tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Suunnitelma on keskittyä muutamiin tärkeimpiin asioihin, jolloin käytettävissä olevat resurssit voidaan paremmin kohdentaa ja tuottaa tulosta valitut neljä pääaluetta ovat: 1. Yleinen moottorilennon kustannustasoon vaikuttaminen - infrastruktuuri (kenttämaksut jne.) - viranomaismaksut - polttoainekustannukset (100LL:n verotus, mutta myös modernit diesel-moottorit jne.) - vakuutusmaksut 2. Euroopassa vaikuttaminen (EAS, EASA) - RPPL-lupakirja - integroitavuus ylempiin ja muihin lupakirjaluokkiin - määräykset, huolto ja lentotoiminta jne. 3. Tiedotus - ILMAILU-lehti, kuukausittaiset MT-raportit (tarvittaessa, jos on uutta kerrottavaa)

9 - internetsivujen uudistamisprojektin jälkihoito ja jatkokehitys - Kaksipuolinen kommunikointi, MT -> moottorilentäjät sekä moottorilentoa harjoittavat kerhot -> MT 4. Lennonopettajakoulutus harrastajan ulottuville - Yhteistyö Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa, 2007 onnistuneesti käynnistyneen projektin seuranta - RPPL - pullonkaulan laajentaminen harrastuksen kehittämiseksi Näiden neljän projektiryhmän lisäksi MT:n tehtäviin kuuluu juoksevia asioita seuraavilta osa-alueilta: Turvallisuus ja ympäristö MT jatkaa yleisten toimintaohjeiden laatimista VFR-lentäjille lentoturvallisuutta edistävän tietouden lisäämiseksi. MT jakaa tietoutta jo saaduista lentopaikkojen ympäristöluvista ja niiden ehdoista lentopaikkojen pitäjien käyttöön ja yleisen ympäristöriskitietouden lisäämiseksi ja huomioimiseksi lentotoiminnassa. Koulutus Koulutuksellisiin asioihin vaikutetaan Euroopan ja RPPL-lupakirjan kautta. Lennonopettajakoulutuksen palauttamiseksi suomalaisen harrastajan saataville on 2007 käynnistetty erillinen aliprojekti Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa, MT seuraa projektin etenemistä ja varmistaa ensimmäisen kurssin toteutumista. Taitolento Taitolennon kehittämisestä ja kilpailutoiminnasta vastaa Urheilutaitolentäjät ry. MT seuraa ja hallinnoi toimintaa omalta osaltaan allokoimalla varoja taitolentotoiminnan käyttöön erillisten suunnitelmien mukaisesti. Tarkkuus- ja rallilento Tarkkuus- ja rallilennon kehittämisestä ja kilpailutoiminnasta vastaa Tarkkuuslentourheilijat ry. MT seuraa ja hallinnoi toimintaa omalta osaltaan allokoimalla varoja tarkkuuslentotoiminnan käyttöön erillisten suunnitelmien mukaisesti. Lajin markkinointi ja edistäminen MT pyrkii toiminnallaan markkinoimaan entistä paremmin moottorilentoa lajina haasteellisessa ympäristössä, jossa kustannusten jatkuva nousu-uhka hallitsee harrastajien keskustelunaiheita. Pitämällä harrastajamäärät, mukaan lukien Suomen Ilmailuliiton jäsenmäärä entisellään tai saamalla ne nousuun, voimme vaikuttaa osittain myös kustannuksiin mahdollisten synergiaetujen muodossa. MT:n rooliin kuuluu painottaa lajin näkyvyyttä ja lajista saatavien elämysten esilletuomista. Purjelento Purjelentotoimikunnan tavoitteena on edellisen vuoden tavoin harrastajamäärien saattaminen tasaiseen kasvuun pitkällä aikavälillä kestävästi. Harrastuksen keskeyttäneiden vähentämiseksi panostetaan jatkokoulutukseen, valmennukseen ja huippu-urheiluun. Toimikunta toimii yhteistyössä tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen Urheiluilmailuopiston, Suomen Ilmailuliiton valmennuspäällikön sekä kerhojen kanssa järjestämällä mm. vuotuisen kerhojen avainhenkilöiden tapaamisen. Viranomaisyhteistyö Ilmailuliiton ja Ilmailuhallinnon yhteistyöprojekti harrasteilmailua koskevien ilmailumääräysten päivittämiseksi jatkuu määräyksiin liittyvien koulutusohjelmien päivittämisellä. Purjelentotoimikunta osallistuu työhön purjelentoa ja moottoripurjelentoa koskevilta osin. Purjelentotoimikunta osallistuu ilmatilan käyttöä koskevaan edunvalvontaa yhdessä ilmatilatoimikunnan kanssa varmistaakseen ilmatilan käytön purjelentotoimintaan. Purjelentotoimikunta valvoo ja ohjaa uusien kansallisten huoltomääräysten valmistelua, jotka liittyvät valmisteilla oleviin yhteiseurooppalaisiin (EASA) purjelentokoneiden lupakirja-, huolto- ja katsastusvaatimuksiin. PT varautuu joidenkin purjelennon viranomaisvalvonnan tehtävien siirtämisestä Suomen Ilmailuliiton vastuulle. Koulutus Purjelentotoimikunta keskittyy jatkokoulutuksen kehittämiseen ja lennonopettajien aseman parantamiseen. Jatkokoulutusta lisätään kehittämällä valmennusjärjestelmän Club Coach -tason mukaista kurssilta kolmesataselle -matkalentokoulutusta ja selvittämällä jatkokoulutukseen soveltuvan kaluston hankkimista yhdessä Urheiluilmailuopiston kanssa. Lennonopettajien asemaan parannetaan mm. kehittämällä peruskoulutuksen järjestämistä opettajien vastuun ja ajankäytön kohtuullistamiseksi. Suomi osallistuu yhteispohjoismaiseen SVEDANOR-koulutukseen Suomen Urheiluilmailuopiston johdolla (yhteispohjoismainen purjelentokoulutus). Kilpailut Kerhojen välistä matkalentokilpailua käydään Purjelennon Suomen Cup kilpailun avulla. Kilpailu käydään kotikenttäkisana matkalentoliigan (Online contest) säännöillä internetissä. SM-kilpailuja kehitetään järjestämällä aikaisemmasta käytännöstä poiketen Kerho-, Vakio, -15 m ja 18m luokkien SM-kilpailut samanaikaisesti Räyskälässä. Kaikkiin kansainvälisiin arvokilpailuihin osallis-

10 tutaan täydellä maajoukkueella. Nuorten PM-kilpailut tullaan järjestämään Räyskälässä. Kisoihin lähetetään niin monta urheilijaa kuin mahdollista. 11. ILMAILUN HUIPPU-URHEILU Tapahtumakalenteri, jossa sekä kansalliset että kansainväliset arvokilpailut ja paljon muuta löytyy osoitteesta FAI:n alaisten arvokilpailujen laajemmat listat osoitteessa (lajit ja kilpailukalenterit). 12. Suomen Urheiluilmailuopisto Oy Suomen Ilmailuliitto on Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n (SUIO) pääomistaja. Purjelennon teoriat internetin välityksellä toteutettuna jatkuu. Verkkoalustan käyttöä eri harrastelajien toimintojen kehittämisessä lisätään: mm. ultrakevytlennon teoriat viedään internetiin vuoden 2008 aikana. SUIO on rakentanut purjelentokoneen ohjaamoon simulaattorin. Simua käytetään sekä purjelennon että muiden ilmailulajien markkinointitapahtumissa. Tähän kokonaisuuteen on hankittu kolme eri ilmailulajia esittelevää mainosbanneria. Lennokkitoiminnan ohjaukseen liittyvä koulutus aloitetaan kevään 2008 aikana. Lennokkiharrastuksen kehittämiseksi SUIO on mukana organisoimassa sisälennokkitapahtumaa loppuvuonna Nuorisotoimintaan liittyvänä järjestetään 7-10-vuotiaiden Nuorisoleiri kesäkuussa sekä SPR:n kanssa yhteistyössä heinä-elokuussa leiri hieman vanhemmille nuorille. Opiston koulutus suuntautuu edelleen lajien jatkokoulutukseen. Järjestämme eri lajien opettajakoulutukset: purje-, moottoripurje-, ultrakevytlento ja varjoliidon opettajakoulutukset. Riippuliidon opettajakoulutus pyritään myös järjestämään. Laskuvarjotoiminnan kouluttajakoulutus jatkuu kuten aiempinakin vuosina. Kaikissa opettajakursseissa pyritään lisäämään internetpohjaisen verkkoalustan käyttöä ennakkomateriaalin opiskelussa. Harrasteilmailun huoltotoimintamääräyksien vuoksi huoltajakoulutus lisääntyy 2008 roimasti. Jatkokoulutukseen panostamme usealla tavalla. Moottorilla tapahtuvan ilmailun piirissä järjestämme matkalentämiseen liittyvä koulutusta: kotimaan suunnistus ja ulkomaille lentäminen. Purjelennossa järjestetään opastusta vähän lentäneille purjelentäjille: kuinka pysyn termiikissä, miten kauas voin lentää? Purjelennossa on tarjolla jatkokoulutusta taitolennossa (SVEDANOR-yhteistyö) ja vuoristolentämisessä Espanjan Jacassa. Laskuvarjotoiminnassa pyritään järjestämään eritasoisia kuvunkäsittelyn koulutuksia. Moottorilennon opettajakoulutus pyritään käynnistämään kesäkuussa Koulutuksen aloitus riippuu saadaanko Flight Training Organisation (FTO) hyväksytettyä ilmailuhallinnossa siihen mennessä. Opisto aloittaa ClubCoach ja SkyCoach -kurssit vuonna 2008 jos halukkaita saadaan tarpeeksi. 10