TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Hallituksen esitys vuosikokoukselle hyväksytty hallituksen kokouksessa

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Hallituksen esitys vuosikokoukselle hyväksytty hallituksen kokouksessa Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry

2 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo YLEISTÄ... 3 YMPÄRISTÖ... 4 TIEDOTUSTOIMINTA... 4 JULKAISUTOIMINTA... 5 KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA... 5 LIIKETOIMINTA JA VARAINHANKINTA... 5 JÄRJESTÖMARKKINOINTI... 6 NUORISOTOIMINTA... 6 VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT... 7 Ilmatilatyöryhmä... 7 LAJITOIMINTA... 8 Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT)... 8 Lennokkiurheilu (LeT) Ilmapallotoimikunta (IT) Laskuvarjotoimikunta (LT) Purjelentotoimikunta (PT) Liidintoimikunta (LiT) Moottorilentotoimikunta (MT) ILMAILUN HUIPPU-URHEILU

3 YLEISTÄ Ilmailun kustannukset nousevat tällä hetkellä yleistä kustannusten nousua nopeammin. Lentopaikkojen ylläpitomahdollisuuksien puolustaminen on ajankohtaista monilla paikoilla ympäristölupa-asioiden, meluvalitusten tai lentopaikkoja lähenevän asutuksen tai muun harrastustoiminnan paineessa. Harrastuspaikkojen saavutettavuus vaikuttaa harrastajamääriin myös ilmailussa. Ilmailuliiton tulee vuoden 2016 aikana miettiä, miten ja millä mallilla se voi olla mukana varmistamassa suomalaisten lentopaikkojen toiminnan jatkossa. Vuoden 2016 aikana selviää, kuinka pitkään liitto saa toimia Helsinki-Malmin lentoasema-alueella olevassa toimitalossaan. Liiton toimitalo on rakennettu 1985 Malmille siinä hyvässä uskossa, että toiminta Malmilla saa jatkua ainakin silloin tiedossa olleeseen vuoteen Finavian myytyä omistuksensa Helsingin kaupungille on kaupunki myös Ilmailuliiton toimitalon maa-alueiden omistajana ja vuokraaja. Uusittujen vuokrasopimusten mukaan liitto voi pitää toimitaloaan Malmilla asti. Jatkosta emme vielä toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa tiedä, joten joudumme varautumaan muuttoon pois Malmilta vuoden 2016 lopussa. Ilmailu poikkeaa monista muista harraste- ja urheilulajeista. Ilmailusta on suomalaiselle yhteiskunnalle kiistatta osoitettavissa olevaa hyötyä. Tätä ilmailutoiminnan yhteiskunnallista hyödyllisyyttä liiton ja sen toimijoiden tulee kirkastaa ja viestiä suurelle yleisölle. Samalla tulee muistaa, että liitto on olemassa jäseniään varten ja sen toiminta rahoitetaan valtaosaltaan jäseniltä kerättävällä jäsenmaksulla. Muita, myös yhteiskunnallisesti merkittävästi palvelevia tehtäviä pitää rahoittaa muilla varoilla. Ilmailu ja Ilmailuliiton toiminta poikkeaa myös useimmista muista harraste- ja urheilujärjestöistä. Harrastajamme toimivat säädösmatriisissa, jossa tulee tuntea kansainväliset, eurooppalaiset ja kotimaiset säädökset ja määräykset niin ilmailulainsäädännön kuin urheilumaailman puolelta - ja tämä kaikki osin kaikkia yleisesti koskevana osin omine variantteineen jokaisen yhdeksän päälajimme osalta. Tämä asettaa yhden lisähaasteen toiminnallemme ja toimijoillemme, ja vaatii enemmän resursseja verrattuna moniin muihin järjestöihin, joihin nähden Ilmailuliiton toimintaa saatetaan tarkastella. Silti yhtenä kokonaisuutena Ilmailuliitto toimii tehokkaammin ja jäsenten varoja säästäen, kuin useaan järjestöön pirstoutuvana toimijana olisi mahdollista. Ilmailu on yleisesti mielenkiintoista ja mielenkiintoa herättävää. Mediassa ilmailusta uutisoidaan yleensä kahdesta syystä. Toinen tapa on kilpailumenestys arvokilpailuissa ja isojen ilmailutapahtumien järjestäminen, toinen tapa ovat ilmailuonnettomuudet harrasteilmailun parissa. Jälkimmäistä liitto ei toivo ja panostaa siksi edelleen vuonna 2016 voimakkaasti ilmailun turvallisuustyöhön. Liiton talous tulee vuonna 2016 valjastaa tehokkaaseen jäseniä hyödyttävään ja uusia jäseniä mukaan houkuttelevaan ilmailutoimintaan. Liitolla vuoden 2016 alussa kolme täyspäivästä ja yksi osa-aikainen toimihenkilöä, mutta noin ilmailun harrastajaa, jotka toimivat Ilmailuliiton yli kahdessa sadassa jäsenjärjestössä ja yhdeksässä eri ilmailun päälajissa. Ellei liiton taloutta saada merkittävästi parannettua jäsenmääriä ja julkisen rahoituksen osuutta kasvattamalla liiton toiminnalliselle tasolle, tulee liitossa miettiä, mitkä liiton tehtävistä ovat välttämättömiä ja mistä voidaan luopua. Vuonna 2019 Ilmailuliitto täyttää 100 vuotta. Tätä varten liittoon on lokakuussa 2014 päätetty perustaa SIL 100 vuotta -juhlavuosityöryhmä. Ryhmän työ on käynnistynyt vuoden 2015 aikana. Varautuminen suomalaisen harrasteilmailun 100-vuotisjuhlintaan jatkuu vuoden 2016 aikana. 3

4 YMPÄRISTÖ Ympäristötyön suurin osa-alue vuonna 2016 on Ilmailuliiton hallituksen loppuvuonna 2014 hyväksymän ympäristöohjelman jalkauttaminen kentille ja kerhoille. Ohjelma pyrkii tukemaan harrasteilmailun kehittymistä toimimaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja ehkäisemään vältettävissä olevia haitallisia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on, että jokainen harrasteilmailija ymmärtää toimintansa vaikutuksen ympäristöön, ympäristönäkökulma omaksutaan kaikkeen toiminnan suunnitteluun ja että ympäristövaikutukset ymmärretään olennaiseksi osaksi harrasteilmailutoiminnan päätöksentekoa. Pienlentokentille 2015 tehdyn ympäristökyselyn tulosten analysoinnin jälkeen tehdyistä kehitysehdotuksista tiedotetaan pienlentokentille ja -paikoille. Tietoisuutta pidetään yllä suorilla tiedotteilla, Ilmailu-lehdessä ja SIL tapahtumissa. Liiton verkkosivuille tehdään kooste lainsäädännöstä, ympäristöviranomaisen vaatimuksista, lupakäsittelystä ja sen vaiheista. SIL-avainhenkilöitä ja luottamushenkilöstöä pidetään ympäristöasioiden osalta ajan tasalla liiton toimielinten kokouksissa sekä avainhenkilöpäivillä. Ympäristöasioista tiedotetaan myös jäsenille lähetettävällä sähköisellä jäsenkirjeellä sekä Ilmailu-lehdessä. Sidosryhmille pidetään tarvittaessa tiedotustilaisuuksia. Toimistolta jaetaan neuvoja ja vinkkejä yhteydenottajille. Ilmailuliiton omaa toimintaa sähköistetään entisestään (sähköisten lomakkeiden käsittely ja internetin sekä sähköpostin hyödyntäminen) ja sekä muilla tavoin pyritään noudattamaan vihreän toimiston periaatteita. Liiton ympäristövastaava seuraa FAI:n ympäristövaliokunnan toimintaa ja on tarvittaessa yhteyksissä VALO:n muiden moottorillisten lajien edustajiin. TIEDOTUSTOIMINTA Viestinnän ja tiedotuksen parissa vuosi 2016 tulee olemaan jälleen muutosten ja kehityksen vuosi. Nykymuodossaan lehti on toiminut jäsenjulkaisun lisäksi myös kaikille ilmailusta kiinnostuneille suunnattuna harrastelehtenä. Tällaisen laadukasta tietoa välittävän harraste- ja yleisilmailuaiheisen materiaaliin julkaisuun pyritään myös jatkossa kanavista ja julkaisutavoista riippumatta. Nopean tiedottamisen välineenä toimivat liiton verkkosivut. Ilmailu-lehden ja Ilmailuliiton verkkosivut eriytetään siten, että ilmailuliitto.fi -domain tulee jatkossa palvelemaan liiton toimintoja. Sivujen uutis- ja tietosisällön päivittämisestä vastaa liiton tiedotus yhteistyössä muun toimiston ja sidosryhmien kanssa. Verkkosivuston lajikohtaisten alasivujen sisällöntuotannosta vastaavat lajitoimikunnat. Ilmailu.fi ja Ilmailuliitto.fi -sivustojen välille tehdään linkityksiä. Kuukausittaisena tiiviinä ja kokoavana tiedotuskanavana toimii Suomen Ilmailuliiton jäsenkirje -nimellä tehtävä sähköinen julkaisu, jonka toimittamisesta vastaa liiton tiedottaja. Jäsenkirjettä on tuotettu vuodesta 2013 asti, mutta sen kehittämistä jatketaan edelleen joustavasti, koska toimitus tapahtuu nyt täysin liiton sisällä. Kirje on saanut positiivista huomiota ja sen toimittamiseen yritetään osallistaa aktiivisesti lajitoimikuntia ja muita sidosryhmiä. Jäsenkirje lähetetään kuukausittain kaikille sähköpostinsa liiton jäsenrekisteriin ilmoittaneille jäsenille. Vuonna 2015 liitossa käyttöönotetun julkaisu- ja seurantatyökalun myötä jäsenkirjeen avaus- ja lukuprosenttia pyritään nostamaan aktiivisesti yhä suuremman lukijakunnan tavoittamiseksi. 4

5 Lehdistötiedotteita pyritään julkaisemaan aikaisempaa enemmän. Toimistolla kootun mediarekisterin avulla tiedotusmateriaalia pyritään jatkuvasti saattamaan myös suuren yleisön tietoon. Valtamediassa läpi menneitä julkaisuja seurataan ja aktiivisella julkaisuotteella pyritään hankkimaan lisää valtakunnallista näkyvyyttä erityisesti kilpailumenestyksen osalta. Tulostiedotuksen suhteen liiton tiedotus vastaa uutisten saattamisesta median tietoisuuteen. Hyväksi todetun toimintatavan mukaan kilpailujoukkueet kokoavat tulokset ja uutisten pääkohdat itse jo paikanpäällä kilpailuympäristössä ja toimittavat ne liittoon edelleen julkaistaviksi. Vuonna 2016 uutena ja välttämättömänä tiedotuksen osa-alueena tarkastellaan sosiaalista mediaa liiton viestintäkanavana. Vuoden 2015 aikana lanseerattu Facebook-sivu, Twitter-tili ja Instagram-profiili ovat kerryttäneet tyydyttävän seuraajaperustan ja aktiivisella sisällöntuotannolla pyritään seuraajien määrän kasvattamiseen kaikissa edellä mainituissa kanavissa. JULKAISUTOIMINTA Liitto jatkaa Ilmailu-lehden julkaisemista vuonna Ilmailu-lehden ja Ilmailuliiton verkkosivut eriytetään siten, että ilmailu.fi -domain tulee jatkossa palvelemaan Ilmailu-lehteä. Ilmailu-lehden paperiversion lisäksi lehden verkkosivuilla julkaistaan lehdessä julkaisematonta materiaalia: artikkeleita, kuvia, videoita. Vuoden 2016 aikana julkaistaan liiton esite sekä paperi- että verkkoversiona. KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Kansainvälisiin kokouksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan taloudelliset resurssit huomioiden. FAI:n kokouskalenteri löytyy osoitteesta Erittäin tärkeässä roolissa on myös Europe Air Sportsin edunvalvontatyöhön osallistuminen ja EAS:n alakomiteoiden kokoukset. Pohjoismaiden väliseen yhteistyöhön osallistutaan resurssien mukaan. LIIKETOIMINTA JA VARAINHANKINTA Vuonna 2016 liitolla ei ole omaa liiketoiminnan muodossa harjoitettavaa toimintaa. Yhteistyötä Suomen Ilmailukauppa Oy:n kanssa jatketaan vuoden 2016 aikana. Liitto vastaa edelleen sisällöltään jäsenistöä palvelevien painotuotteiden julkaisemisesta ja eräiden alkeislennokkien tuotteiden saatavuudesta. Jäsenmaksutuotto on liiton tärkein varainhankintalähde. Vuoden 2016 aikana jäsenhankintaa tehostetaan kaikilla liiton toimintatasoilla. Ilmailuliiton Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama valtionavustus liikuntajärjestöjen toiminta-avustuksena on pysynyt samalla tasolla vuodesta Samaan aikaan yleinen kustannusten nousu on syönyt valtionavun ostovoimaa. Ilmailuliiton saama avustus on myös erittäin alhainen verrattuna eräisiin muihin Ilmailuliittoa vastaaviin lajiliittoihin. Edunvalvonnan yhtenä osana ja samalla mahdollistajana OKM:n liitolle myöntämää avustussummaa pyritään nostamaan. Ilmailuliitto on suomalaisista lajiliitoissa todennäköisesti eniten säädelty. Tämä vaikuttaa myös liiton toimintaan. Liitto on pitkään saanut Liikenne- ja viestintäministeriön avustusta liiton toiminnan tukemiseen ja viranomaistehtävissä avustamiseen. Tämä tuki tulee kokonaan tai osittain palauttaa vuosittaiseksi budjettiperusteiseksi tueksi. Liiton yhteiskunnallinen rooli on merkittävä suomalaiselle ilmailulle. Mm. suomalaisen harrasteilmailun turvallisuudessa ja ilmailualan koulutuksessa Suomen Ilmailuliitolla on merkittävä rooli. Liiton talous tulee olemaan erittäin tiukka vuonna 2016, riippumatta Ilmailu-lehden järjestelyistä syntyvistä säästöistä ellei edellä mainituissa kolmessa varainhankinnan osassa onnistuta. 5

6 Tämän vuoksi liitto tulee kehittämään uusia varainhankintamuotoja urheilu- ja kilpailutoiminnan sekä jäsentoiminnan tukemiseksi. Varainhankinnassa huomioidaan myös liiton jäsenjärjestöjen mahdollisuus osallistua varainhankintatyöhön yhteistyössä liiton kanssa. Tällaisia varainhankinnan muotoja voivat olla urheilun suomalaisen kattojärjestön VALO ry:n kautta löydettävät yhteiset varainhankinnat, mutta myös liiton omien varainhankintatuotteiden myynnin tehostaminen. Tässä apuna käytetään liiton verkkosivuja. Liiton verkkosivuille (ilmailuliitto.fi, ilmailu.fi ja lentopaikat.fi) myydään varainhankintana mainoksia vuonna JÄRJESTÖMARKKINOINTI Liiton kaikissa julkaisuissa pyritään yhtenäiseen ilmeeseen hyödyntämällä graafisia materiaaleja ja ohjeistusta. Vuoden 2015 aikana toteutetulla toimintakertomuksen ulkoasu-uudistuksella pyritään tarjoamaan liitosta kiinnostuneille tahoille ajankohtaista ja visuaalisesti miellyttävää informaatiota. Myös suunnitteilla olevat liiton ja lajien toiminnasta kertovien esitemateriaalien uudistustyötä jatketaan vuoden 2016 aikana. Lajikohtaiseen markkinointiin on liitosta lainattavissa messuvälineistöä ja kerhot voivat tilata kaikkia ilmailulajeja esitteleviä esitteitä liiton toimistosta. Suurimpana yksittäisenä tapahtumana Suomen Ilmailuliitto järjestää jokakesäisen päälentonäytöksen. Liitto järjestää ilmailulajeja esittelevän osaston jäsenkerhojensa kanssa eri tapahtumiin. Suunnitelmana on osallistua keväällä sekä GoExpoon että ModelExpoon. Liitto laittaa messuyhteistyökumppanit avoimeen hakuun liiton tiedotuskanavia käyttäen. Ilman liiton jäsenyhdistysten osallistumista liitto ei ota osaa messuille. Osana järjestömarkkinointia seurataan tiedotteiden ja uutisten läpimenoa mediassa. Kilpailutiedottamisessa aktivoiduttiin uuden mediarekisterin ja ohjeistuksen myötä vuonna 2015 ja työtä sen suhteen jatketaan edelleen vuoden 2016 aikana. Markkinoinnissa pyritään hyödyntämään myös sidosryhmien ja yhteistyötahojen kampanjoita. FAI:n järjestämä lasten ja nuorten piirustuskilpailu on yksi esimerkki vastaavasta toiminnasta. Markkinoimalla kilpailua ja organisoimalla sen suomalaisille koululaisille liitto pyrkii myös kasvattamaan omaa tunnettuuttaan kouluikäisten keskuudessa. Vastaaviin kilpailu- ja markkinointikampanjoihin pyritään osallistumaan vuonna 2016 resurssien sallimissa puitteissa ja erityisesti sosiaalisen median hyödyntämistä markkinoinnissa korostetaan. NUORISOTOIMINTA Markkinoinnin pääkohderyhmä on nuoret. Liitto on 2016 osastollaan ainakin Lapsi- ja Model Expo - pienoismallimessuilla sekä GoExpo -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Liitto järjestää osaltaan Suomessa kansallisen lasten piirustuskilpailun, josta parhaat teokset lähetetään FAI:n kansainväliseen ilmailun piirustuskilpailuun. Kouluille suunnattu piirustuskilpailu on itsessään osa liiton nuorisomarkkinointia. Lennokkilajissa nuoret otetaan huomioon omana ryhmänään sekä harraste-, että kilpailutoiminnassa. Lennokkilajilla on liiton ylläpitämä Suomen Cup -kilpailujärjestelmä, jossa kilpaillaan SM-kilpailujärjestelmän 6

7 rinnalla kevyemmillä säännöillä. Tämä madalluttaa nuorten kynnystä tulla mukaan kilpailutoimintaan. Liitto hoitaa lennokkilajin Suomen Cup -kilpailujen palkinnot ja palkitsemisen vuoden lopulla. Junioreiden TOKA-lennokkien juniorileirejä ja juniorikilpailutoimintaa tuetaan sekä markkinoiden netissä että ILMAILU-lehdessä. TOKA- kilpailuissa on paljon Ilmailuliittoon kuulumattomia potentiaalisia nuoria jäseniä, joille SIL markkinoi omaa jäsenyyttään. Kerhojen järjestämiä nuorten tapahtumia, ohjaajakoulutuksia yms. autetaan tarvittaessa liiton resurssien puitteissa. Liiton nuorisopäällikkö auttaa tarvittaessa nuorisoleirien järjestelyissä. Liiton jäsenyhdistys, Suomen Virtuaali-ilmailijat SVIL ry, toiminta sopii hintansa ja ikärajattomuutensa vuoksi nuorisolle. Suomen Virtuaali-ilmailijat SVIL ry esittelee harrastusta Ilmailuliiton jäsenkerhojen ilmailutapahtumissa. Lentosimulaattoriharrastus toimii ensikosketukseksi ilmailuun, yhdistäen tietokoneosaamisen ja kiinnostuksen sekä ilmailun. Harrastuspaikkana voi olla oma koti ja välineenä oma tietokone, joten harrastajien määrän kasvulle ei ole rajoja. Ilmailu-lehteä käytetään harrastuksen markkinointikanavana nuorille. SIL:n Lennokkitoimikunnan (LeT) toimintaan on sisällytetty liiton nuorisotoimintaa. Lennokkitoimikunta tukee kerhoja uuden lennokkikurssikonseptin käyttöönotossa. VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT Ilmailuliitto on liiton vuoden 2014 vuosikokouksen päätösten mukaisesti aloittanut selvitystyöt ja neuvottelut Trafin kanssa ilmailulain mukaisten viranomaistehtävien tekemisestä tai viranomaistehtävissä avustamisesta. Tehtävien suorittamisesta sovitaan siten, että niiden tekeminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista sekä jäsenistön etujen mukaista eivätkä ne vaikuta yhdistyksen asemaan toimia lajiliittona. Toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa ei ole selvillä millaisia viranomaistehtäviä tai viranomaista avustavia tehtäviä viranomainen olisi siirtämässä Ilmailuliitolle Ilmailulain mukaisena valtakunnallisena rekisteröitynä harrasteilmailun järjestönä. Asiassa odotetaan ratkaisua viimeistään vuoden 2016 aikana. Yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa jatketaan antamalla lausuntoja, osallistumalla määräysten valmisteluun sekä suorittamalla asiantuntijatöitä avustamalla omien osaamisalueidensa erityistehtävissä, etenkin harrasteilmailun toimintasektoreilla. Ilmatilatyöryhmä Ilmatilatyöryhmän tehtävänä on huolehtia harrasteilmailun kaikkien lajien edunvalvonnasta ilmatilan käyttöön liittyvissä asioissa. Tehtävänsä toteuttamiseksi ilmatilatyöryhmä seuraa tarkasti ilmatilan käyttöön liittyvää kehitystä pitää aktiivisesti yhteyttä viranomaisiin ja ilmaliikennepalvelun tarjoajaan sekä tuo esiin harrasteilmailun tarpeet laatii lausuntoja ja tekee esityksiä ilmatilaan liittyvissä asioissa toimii SIL:n sisällä asiantuntijana ja jäsenyhdistysten tukena osallistuu kansainväliseen edunvalvontayhteistyöhön 7

8 Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Kilpailutoiminnan osalta kilpailuilmatilan 2016 valmistelu kuuluu työryhmän tehtäviin. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Työryhmä voi tarvittaessa osallistua eri lajien kutsumana lajitapahtumiin käsittelemään ilmatilan käyttöön liittyviä asioita. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Edunvalvontatyön painopisteet vuonna 2016: - harrasteilmailun kaikkien lajien toimintaedellytysten turvaaminen ilmatilan käytettävyyden osalta - miehittämättömien ilma-alusten toiminnan laajentumisen aiheuttama ilmatilan rajoitusten lisääntymiseen kohdistuvan uhkan torjuminen - Ilmatilauudistuksen käyttöönoton jälkeinen tilanteen arviointi ja korjaavien toimenpiteiden vaatiminen viranomaiselta ja/tai palveluntarjoajalta - ilmatilan käyttäjiin kohdistuvien laitevaatimusten aiheuttamien taloudellisten ja toiminnallisten uhkien ja rajoitusten torjuminen - OPS M1-30 vaara-alueet sekä D-alueiden varaamiskäytäntö VFR/IFR tarkentaminen - Ilmatilavaraukset yli FL 65 päivittäisen toiminnan TSA-alueilla Pitkällä aikavälillä pyritään osallistumaan strategisen tason ilmatilan käytön suunnitteluun ja sen keskeisenä osana vaikuttamaan siihen, että ilmailuviranomainen saataisiin ottamaan kantaa ilmatilan suunnittelukriteereihin, joita ilmaliikennepalvelun tarjoaja käyttää määritelläkseen valvotun ilmatilan rajat. Ilmatilatyöryhmä nimeää SIL edustajan osallistumaan EGU Airspace Groupin toimintaan. Hallinto Työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan 1-3 kertaa vuodessa sekä osallistuu lisäksi ilmaliikennepalvelun tarjoajan ja viranomaisen järjestämiin suunnittelu- ja palautetilaisuuksiin noin 2 kertaa vuodessa. Tiedottaminen Työryhmä tiedottaa tarpeen mukaan sähköisissä medioissa sekä Ilmailu-lehdessä. LAJITOIMINTA Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT) Ultrakevytilmailu on saavuttanut vakaan aseman ilmailuharrastajien keskuudessa. Nykyaikainen, taloudellinen ja luotettava kalusto tarjoaa yhdessä matalan aloituskynnyksen kanssa houkuttelevan vaihtoehdon raskaammalle moottorilentokalustolle. Ultrakevytlentämistä säätelevä kansallinen säännöstö on muotoutunut harrastamiseen hyvin soveltuvaksi ja toiminnan laadun huomioiden pääosin riittävän turvallisuustason takaavaksi. Autogirojen harrastajamäärän, kaluston ja lupakirjojen kasvu on nostanut nämä myös oleelliseksi osaksi toimikunnan toimintaa. Experimental-harrasterakentamisella on oma tiivis harrastajajoukkonsa ja nykyaikaiset rakennussarjat tarjoavat hyvät lähtökohdat turvallisten lentokoneiden rakentamiselle myös aloitteleville harrastajille. Lajien pariin tulee uusia harrastajia jäsenkerhojen lupakirjakurssien kautta, jolloin näistä saadaan myös uusia jäseniä Ilmailuliittoon. 8

9 Ultrakevyt ilma-alukset ovat nykyaikaisia, taloudellisia ja hiljaisia. Tämä tukee liiton tavoitteita ympäristön huomioimisessa. Osin kevyemmän sääntelyn mahdollistamana ultrakevyt kalusto kehittyy edelleen nopeasti ja tätä kautta kokemusten karttuessa voi uudempi tekniikka levitä myös muihin ilmailun lajeihin. Esimerkkinä tästä taloudellisempi moottoritekniikka. Myös harrasterakentamisen puolella kehitetään ja kokeillaan erilaisia vaihtoehtoja kuten diesel- ja sähkövoimalaitteita. Experimental- ja ultrakevyttoimikunta pyrkii turvaamaan näiden kansallisten määräysten alla toimivien lajien jatkon siten että lajit säilyvät kansallisessa hallinnassa jolloin näiden toimintaympäristöön määräyksineen päästään helpommin itse vaikuttamaan. Tällöin on mahdollista myös pitää kustannustaso kohtuullisena mikä osaltaan myös helpottaa nuorten osallistumista näihin lajeihin. Toimikunnan päätehtäväkenttänä on jatkossakin ns. Liite2 -ilmailu mikä pitää sisällään kansallisesti säädellyt ilma-alukset ja niillä ilmailun. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Experimental- ja ultrakevyt toimikunta: edistää ja kehittää ilmailuharrastusta valvoo ultrakevyt, autogiro ja experimental -ilmailun etuja yhteiskunnassa seuraavilla alueilla: lainsäädäntö, ilmailumääräykset ja lentopaikat osallistuu kansainväliseen ja valtakunnalliseen harrasteilmailun järjestötoimintaan edistää lentoturvallisuutta yhteistyössä viranomaisen kanssa hoitaa lentoturvallisuuteen liittyviä tehtäviä järjestämällä ilmailualan koulutusta sekä julkaisemalla tiedotteita ja ohjeita Toimikunta myös järjestää ja osallistuu erilaisiin harrasteilmailutapahtumiin joissa pyritään lisäämään lajien tunnettavuutta ja tarjoamaan harrastajille tietoa lajeihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Yhtenä tärkeänä osa-alueena toimikunta jatkaa lentäjien lennonsuunnittelua palvelevan Lentopaikat.fi - sivuston ylläpitoa ja kehitystä. Tällä sivustolla ylläpidetään mm. ajantasainen tieto kaikista Suomen lentopaikoista. Tämä on tärkeä turvallisuutta lisäävä palvelu jäsenille koska Finavian lopetettua lentopaikkatietojen tarjoamisen ei vastaavia tietoja ole mistään muualta saatavissa. Kuluvana vuonna sivuston englanninkielinen versio julkaistiin käyttöön. Toimikunta seuraa aktiivisesti käyttäjien palautetta ja kehitysehdotuksia sivustosta sekä suoraan että foorumien ja sosiaalisen median kautta kehittäen sivuston palveluja edelleen kiinteässä vuorovaikutuksessa käyttäjien ja harrastusyhteisön kanssa. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Toimikunnan lajien keskuudessa ei ole varsinaista järjestäytynyttä kilpailutoimintaa. Yksittäisiä konekuntia osallistuu moottorilennon tarkkuuslentokilpailuihin, taitolentoon ja joitakin uusia kilpailumuotojakin on kokeiltu. Toimikunta tukee mahdollisuuksien mukaan kilpailuihin osallistuvia jäseniä, mikäli perusteltuja tarpeita ilmenee. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Experimental- ja ultrakevyt talvipäivät yhdessä moottorilentotoimikunnan kanssa pidetään Pieksämäellä hotelli Savonsolmussa. Päivillä on luentoja niin tekniikkaan, lentämiseen, turvallisuuteen kuin määräyksiinkin liittyen. Lisäksi Talvipäivillä jaetaan lajien vuosittaiset kiertopalkinnot. Nummela Nostalgia Fly-in, touko-kesäkuussa 2016 on vapaamuotoinen, yhden viikonlopun kestävä Fly-in - tapahtuma lentokauden alussa. Tarkoituksena on saattaa harrastajat yhteen kesän kynnyksellä ja tarjota perinteistä kuppilatiimaa eli vapaamuotoista yhdessäoloa ultrakevyt- ja experimental -harrastamisen 9

10 parissa. Samalla tarjoutuu luonteva mahdollisuus mm. turvallisen lentämisen, rakentamisen ja uusien määräyksien kertaamiseen ja keskusteluihin leirinuotion äärellä. Varsinaiset Experimental -kesäpäivät on yleensä pidetty jonkun suuremman experimental- henkeen sopivan tapahtuman yhteydessä eri puolilla Suomea. Edellisinä vuosina kesäpäiviä on pidetty mm. Kuhmo Fly In sekä Jämi Fly In -tapahtumien yhteydessä. Vuoden 2016 Experimental -kesäpäivien tapahtumapaikaksi on alustavasti kaavailtu Nummelan Lentokeskusta. Tällöin valitaan ja palkitaan mm. vuoden 2016 experimental -rakentajakilpailun voittaja. Toimikunta on uusinut Ultrakevyt koulutusohjelman huomioiden viranomaisten suositukset ja se pyritään hyväksyttämään viralliseksi liiton tarjoamaksi koulutusohjelmaksi kouluttaville kerhoille. Samalla pyritään selkeyttämään opettajamateriaalia ainakin koululentojen kirjaamiseen liittyen. Vesilennon koulutusohjelma on uudistettava. Myös oppilaille tarkoitetussa opintomateriaalissa (kirja) on ilmeisiä määräysten uudistumisesta aiheutuvia muutostarpeita, tämä työ pyritään saamaan alkuun. Suorana jäsenpalveluna toimikunta ylläpitää Lentopaikat.fi -palvelua ja ilmailu.org sivustoa ja keskustelupalstaa. Näiden lisäksi tarjotaan opastusta tarvittaessa erilaisiin yksittäisiin jäseniltä tuleviin kysymyksiin toimikunnan lajeihin liittyen, mm. rakennuslupiin vaadittavissa yksityiskohdissa. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Lajin edunvalvontatyö kotimaassa keskittyy yhteistyöhön TraFi:n kanssa määräysympäristön päivittämiseen ja pitämiseen harrastuksen luonteen huomioiden riittävänä. Finavian kanssa yhteistyössä pyritään takaamaan harrastajille riittävä toimintaympäristö ja vaatimukset jotta voidaan turvallisesti toimia yhdessä kaupallisen liikenteen ja puolustusvoimien kanssa. Turvallisuuden kehittymistä seurataan ja siihen pyritään vaikuttamaan mm. antamalla lausuntoja Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaraportteihin ja niiden turvallisuussuositusten viemisessä määräyksiin tarvittavassa muodossa. Lisäksi tiedottamalla turvallisuuteen vaikuttavista asioista ja tapahtumista eri kanavilla pyritään lisäämään harrastajien tietoisuutta turvallisesta toiminnasta. Yhteiskuntaa hyödyntävänä osana toimintaa voidaan nähdä mm. ilmasta tapahtuva opastus palo- tai onnettomuuspaikalle. Lisäksi lajien harrastajat yhdessä muiden ilmailijoiden kanssa ylläpitävät talkootyönä lukuisia lentopaikkoja, jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä myös muihin kuin ilmailutapahtumiin. Näistä esimerkkinä moottoriurheiluun ja ulkoilmakonsertteihin liittyvät massatapahtumat. Useilla lentopaikoilla myös järjestetään erilaisia ajoharjoittelutapahtumia ja ajokoulutuksia niin henkilö- (autot, moottoripyörät) kuin raskaallekin ajokalustolle. Ilman näitä lentopaikkoja voisi vastaavien paikkojen löytyminen olla ongelmallista. Kv-edustusten osalta toimitaan yhdessä moottorilentotoimikunnan kanssa. Toimikunta pyrkii vaikuttamaan kansainvälisesti siten että ilmailussa säilyy EASA määräysympäristöä kevyemmin säännelty mahdollisuus harrastaa ilmailua ja näin tarjota mahdollisuus ilmailun harrastamiseen myös edullisemmin. Hallinto Toimikunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarvittava määrä muita asiantuntijajäseniä. Vuonna 2014 kokonaisluku on ollut pj, vpj ja 2 jäsentä. Toimikunnassa tulee olla lajit huomioiden asiantuntijat kouluttamiseen, ultrakevyisiin, harrasterakentamiseen, autogiroihin ja tiedottamiseen (ilmailu.org/lentopaikat.fi) nähden. Tarvittaessa toimikuntaa voidaan kasvattaa eri asiantuntijoilla tai projektiluonteisesti. 10

11 Toimikunta pyrkii pitämään 2 4 varsinaista kokousta vuodessa. Osa näistä voidaan pitää eri tapahtumien yhteydessä. Suuri osa asioista voidaan hoitaa erillisinä sähköpostikokouksina, jolloin asiat saadaan päätettyä tarvittaessa nopeasti. Tiedottaminen Toimikunnan tiedottaminen hoidetaan Ilmailuliiton jäsensivujen (ja ilmailu.org -sivuston), Ilmailu-lehden, liiton jäsenkirjeen ja ilmailutapahtumien kautta. Lennokkiurheilu (LeT) Lennokkiharrastuksen tila on yleisesti ottaen varsin hyvä. Harrastajamäärät ovat olleet kasvussa useamman vuoden ajan, mutta valitettavasti tätä tilannetta ei ole onnistuttu hyödyntämään liiton jäsenhankinnassa. Suuri osa lennokkiharrastajista ei ole liiton jäseniä. Lajin luonteeseen kuuluu erittäin laaja-alainen toiminta aina alkeislennokkien rakentamisesta ja simulaattoreilla harjoittelusta suurikokoiseen suihkumoottorimallilennokkiin. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2016 keskittyvät neljän pääkohdan alle: Viranomaisyhteistyö / turvallisuus Yhteistyö Trafin kanssa ja ohjeistuksen päivitys, koska Trafin tuleva RPAS määräys saattaa vaikuttaa paljonkin 2016 lennokkien lennättämisen mahdollisuuksiin ja voi vaatia merkittäviä ponnistuksia LeT:ltä Jäsenyhdistysten tukeminen jäsenhankinnassa Myös liitolle uusia jäseniä Tapahtumamarkkinointi Jäsenhankinta Kilpailutoiminta Ylläpidetään nykyinen laajuus ja kansainvälinen taso Lennokkilaji sitoutuu liiton ympäristöpolitiikkaan. Useassa kilpailuluokassa säännöt asettavat selvät rajat lennokin äänen voimakkuudelle ja lennätyspaikoilla otetaan huomioon ympäristöstä huolehtiminen. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Lennokkilajeissa kilpailutoiminta on erittäin aktiivista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kesäkaudella on lähes joka viikonloppu jonkin luokan Sm- tai Suomen Cup kilpailu käynnissä. Suomen mestaruudesta kilpaillaan 14 eri kuokassa ja Suomen Cupista 21 luokassa. Suomen taso on kansainvälisissä kilpailuissa ollut viime vuosina hyvä odotamme sekä henkilökohtaisia, että joukkuemitaleja arvokilpailuista. Ainakin seuraaviin lennokkiluokkiin on lähdössä Suomesta joukkue: - F1 A, B, C EM-kilpailut - F2 A ja D MM-kilpailut - F3A ja F3P EM-kilpailut - F3C EM kilpailut Lisäksi joukkueita voi olla lähdössä muihinkin kilpailuluokkiin ja myös ei-fai-lajien kilpailuihin. Toimikunta tukee kerhoja myös uuden lennokkikurssikonseptin käyttöönotossa. Kurssilla aloitetaan lennätyksen opetus ensimmäisestä käyntikerrasta lähtien kerhon kalustolla. Uuden tulijan ei siis tarvitse itse tehdä minkäänlaisia kalustoinvestointeja. Toimikunnan tavoitteena on saada 10 kerhoa järjestämään tämän kaltainen alkeiskurssi Tämä kurssi tähtää nimenomaan ei-kilpailullisen harrasteliikunnan 11

12 edistämiseen. Lennokkitapahtumien tukeminen tähtää kaikenikäisten harrastajien ja potentiaalisten harrastajien kiinnostuksen kasvattamiseen ja liiton jäsenmäärään lisäämiseen. Lajin harrastekilpailuihin tulee osallistumaan jäseniä seuraavasti: - alle 12v: v: v: 60 - yli 35v: 60 Suurin osa harrastajista ei kilpaile, mutta useassa lajissa ystävällismielinen kilpailu on tapa harrastaa. Lennokkiurheilun huipulla tavoitteena on vuoden 2016 aikana saavuttaa mitali MM- tai EM-kilpaluista. Huippu-urheilussa sukupuolijakautuma on erittäin vahvasti miespuolinen. Lajissa ei sinänsä ole mitään estettä /rajoitetta kummallekaan sukupuolelle. Kyse on ehkä enemmänkin lajiin liitetystä tekniikan hallinnasta ja siitä johtuvasta yksipuolisesta sukupuolijakaumasta. Junioritoiminnassa on mukana huomattavasti enemmän tyttöjä, jopa 20 %. Huipputason kilpailijat ovat muodostaneet omia harjoitus ja valmennusryhmiä. Kilpailijat valmentavat toisiaan, sillä laji mahdollistaa huipulla olemisen vielä 80-vuotiaanakin. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut 2016 talvella järjestetään "puheenjohtajien palaveri", johon kutsutaan kerhojen vaikuttajat yhdessä ideoimaan ja toteuttamaan kerhojen jäsenhankintaa. Loka-marraskuussa järjestetään iso sisälennätystilaisuus ja palkintojenjakogaala, jonka yhteydessä järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus; "lennokkikokous", jossa puidaan ajankohtaisia asioita ja asetetaan tavoitteita tulevalle vuodelle Eri lajit järjestävät omia tilaisuuksiaan ja kerhot merkittäviäkin yleisötapahtumia. Lennokkitoimikunta tukee näitä sekä suunnittelun osalta että taloudellisesti. Toimikunta on tehnyt lennokkiharrastuksen turvallisuusohjeet ja päivittää niitä edelleen 2016 aikana. Harrastajia opastetaan aina turvalliseen lennättämiseen ja turvallisuuden huomioimiseen lennätyspaikoilla ja niiden ylläpidossa. Lennätyspaikkojen rakentamiseen liittyvät ohjeistukset, turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset, muut lennokkiohjeistukset, kilpailutoiminnan kokonaisorganisointi ja FAI-lisenssit ovat osa toimikunnan jäsenpalvelua. Trafin uusi RPAS-määräys tuo mahdollisesti muutoksia mahdollisuuksiin lennättää lennokkeja nykyisellä tavalla. LeT huolehtii asian tiedottamisesta jäsenkunnalle ja avustaa kerhoja mahdollisten lupa-asioiden kanssa. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Toimikunta ohjeistaa harrastajia Trafilta tulevan RPAS-määräyksen kanssa. Toimikunta osallistuu Trafin toimesta tapahtuvan säätelyyn tarjoamalla sille asiantuntija-apua. Toimikunta antaa lausuntoja tarpeen mukaan muihin hankkeisiin, joihin kerhot kokevat tarvitsevansa tukea. Lennokkiharrastus on erittäin laaja-alainen ja kehittävä harrastus. Aikaisempi ns. ilmailu-ura alkaa lennokkiharrastuksesta ja jatkuu aina ammattiin asti. Tämä polku on edelleen olemassa vaikka 12

13 lennokkiharrastus on yhä enemmän oma kokonaisuutensa harrasteena. Lennokit tarjoavat haasteita ja oppimista niin käden taidoissa kuin myös teorian osalta lentämisestä, sähkötekniikasta ja elektroniikasta. Lennokkilaji on sitoutunut antidopingtyöhön. Huippu-urheilijoita valistetaan doping-säädöksistä. Reiluun harrastamiseen ja kilpailemiseen kannustetaan ja epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan vakavasti. Liikuntarajoitteisten huomiointi ei kaikissa luokissa ole mahdollista, mutta monesti esimerkiksi pyörätuoli ei ole este harrastamiselle. Kokousedustukset vuonna 2016: - CIAM-edustaja 2016: Jari Valo - Pohjoismainen lennokkikokous: Erkki Arima Hallinto Toimikunnassa on 2-4 jäsentä ja puheenjohtaja. Kokouksiin kutsutaan tarvittaessa yksi tai useampi asiantuntija joko eri lajiryhmistä koskien tiettyä lennokkiluokkaa, tai jonkin alan asiantuntija (ilmatila, CIAM jne.). Tässä asiantuntijajoukossa on parikymmentä nimettyä henkilöä. Kokoontumiset tapahtuvat vuosikellon mukaan ja tarvittaessa noin 8 kertaa vuoden 2016 aikana. Normaalin kokoustyön lisäksi perustetaan tarvittaessa projektiryhmiä, 2016 Trafin tukiryhmä ja kerhotyön kehitysryhmä. Tiedottaminen Toimikunta tiedottaa aktiivisesti kokouksistaan Lennokit.net foorumilla sekä järjestää siellä kyselyjä että vastaa kysymyksiin. Kilpailumenestyksestä tiedottavat kyseisten joukkueiden johtajat liiton ohjeiden mukaisesti. Ilmapallotoimikunta (IT) Kuten myös muissa ilmailulajeissa sekä kotimaassa että maailmalla harrastajien keski-ikä on noussut vuosien myötä. Uusia harrastajia tulee lajiin perheen ja tuttavien kautta sekä tietenkin tapahtumien yhteydessä. Kuumailmapallo harrastuksena vaatii aikaa harrastajilta sekä heidän lajitovereiltaan, palloilua ei harrasteta yksin. Suomessa uusia harrastajia tulee noin 3 5 vuodessa, ikä vaihtelee välillä. Vuoden 2016 aikana pyrimme saamaan mahdollisimman paljon harrastajia tapahtumiin joissa on paljon yleisöä. Ilmapallotoimikunta pyrkii tukemaan uusia harrastajia parhaimpansa mukaan liiton tarkoituksen toteuttamiseksi. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Kilpailutoiminnassa vuoden 2016 aikana päätapahtuma on yhdistettyihin Suomen mestaruus- ja pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin osallistuminen Tanskassa. Kilpailuihin pyritään saamaan vähintään viisi osallistujaa. Lajitoimikunta pyrkii mahdollisimman suuren osallistujamäärän saamiseen ei-kilpailullisiin palloilutapahtumiin. Vuosittain palloilijat järjestävät erilaisia haaste- ja pienkilpailuja. 13

14 Vuonna 2016 tavoitteena on suomalaisten huippuosallistujien saaminen mukaan Junior ja Naisten MMkilpailuihin. Lajin valmennus- ja ohjaustyö keskittyy tällä hetkellä muutamille pallopiloteille. Lajin parissa kehitetään valmennustoimintaa vuoden 2016 aikana. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Ilmapallotoimikunnan lajissa järjestetään lajitapaaminen syksyllä Tapahtumaan odotetaan noin 40 osallistujaa. Lajitoimikunta pitää muita koulutustilaisuuksia liittyen mm. pallotoimintaan, palloilun yleiseen turvallisuuteen, turvallisuustekijöihin toiminnassa (mm. turvallinen tankkaaminen ja lentäminen). Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Vuonna 2016 toiminta edunvalvonnassa keskittyy kansainväliseen säädös- ja määräystoimintaan vaikuttamiseen ja sen seuraamiseen. FAI:n kuumailmapallokomission delegaattina toimii vuonna 2016 Max Lindholm. Hallinto Kuumailmapallotoimikunnan hallinto pidetään kevyenä. Toiminta perustuu kolmihenkisen lajitoimikunnan työhön. Lajitoimikunnan puheenjohtajana toimii Max Lindholm, varapuheenjohtajana Antti Lehto ja jäsenenä Olli Luoma. Kokouksia järjestetään vähintään kaksi vuoden aikana. Tiedottaminen Kuumailmapallotoiminta on liiton lajeista erittäin näkyvä. Tiedottamista lajin tapahtumista ja kilpailutoiminnasta tehostetaan. Laskuvarjotoimikunta (LT) Laskuvarjotoimikunta haluaa vuonna 2016 tehdä toimintaansa entistä läpinäkyvämmäksi jäsenille. Toimikunta luo harrastajille yhteistä tekemistä, jotta Suomen Ilmailuliitto koettaisiin vahvasti myös hyppääjien omaksi liitoksi. Kilpailutoiminta ja kerhojen koulutustoiminta ovat tärkeitä koko lajikentälle ja toimikunnan roolia niiden tukijana ja mahdollistajana vahvistetaan vuonna Yhteistoiminta muiden lajitoimikuntien kanssa on tärkeässä roolissa. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Laskuvarjotoimikunnan tavoitteena on saada kilpailuinnostus kasvamaan ja madaltaa tiimien ja yksilökisaajien kynnystä osallistua kansallisiin kilpailuihin vuonna Kansainvälisesti menestyneiden tiimien esimerkki ja osaamisen jakaminen kannustavat aloittelevia joukkueita kehittymään lajeissaan. Samalla tuoreemmat harrastajat saavat mahdollisuuden harjoitella osaavien valmentajien kanssa. Vuonna 2016 järjestetään laskuvarjohypyn MM-kilpailu Chicagossa. Suomesta kilpailuihin osallistuu useita tiimejä. Ensimmäistä kertaa kilpailulajina mukana ovat myös Wingsuit Acrobatic- ja Wingsuit Performancelajit. Kansallisella tasolla järjestetään kaikkien lajien SM-kisat sekä tuulitunnelilentämisen SM-kisat. Yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa selvitellään tuulitunnelikilpailujen osalta. Vanhojen FS- ja free-liigojen herättämistä henkiin kasvattamaan kilpailuinnostusta selvitellään. 14

15 Kerhoissa tapahtuva koulutus ja ohjaus antavat tuoreille lupakirjahyppääjille mahdollisuuden tavoitteelliseen harrastamiseen. Alkeiskoulutusta järjestävät lähes yksinomaan hyppyorganisaatiot ja niiden toimintaedellytysten tukeminen on olennainen osa Laskuvarjotoimikunnan toimintaa vuonna Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Laskuvarjotoimikunta järjestää tammikuussa 2016 perinteiset Turpaboogiet. Turpaboogieiden ohessa järjestetään myös kalustotapaaminen. Toinen iso tuleva tapahtuma on syksyllä järjestettävä Koulutus- ja turvallisuusseminaari 2016, joka kokoaa kerhojen koulutus- ja turvallisuuspäälliköt sekä puheenjohtajat yhteen. Vuonna 2016 Laskuvarjotoimikunta järjestää novahyppymestarikurssin yhteistyössä Skydive Ratings:n kanssa. Myös vapaapudotuskouluttajakouluttajien koulutukseen ja kuvunkäsittelykouluttajakoulutuksiin panostetaan. Kerhoissa tapahtuvaa koulutusta tuetaan kehittämällä koepankkia sähköiseen muotoon. Myös laskuvarjohyppääjän opas, oppilaan hyppypäiväkirja sekä muut koulutusoppaat pyritään saaman sähköiseen muotoon vuoden aikana. Oppaiden painaminen tapahtuu edelleen Laskuvarjotoimikunnan kautta. Vaaratilanneraportin kehittäminen ja lupakirjarekisterin sähköistäminen ovat jäsenille tärkeitä palveluita. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Jäsenten ja jäsenkerhojen tukeminen sekä yhteisenä keskustelufoorumina toimiminen ovat olennainen osa Laskuvarjotoimikunnan toimintaa. Kerhojen konkreettinen tukeminen mahdollistaa kouluttajien ja toimintavalmiuksien kehittymisen myös jatkossa. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen kilpailutoiminnan kautta antaa kilpaileville tiimeille uusia tavoitteita ja rakentaa samalla yhteistyötä myös järjestävien kerhojen välille. Kansallisella tasolla ilmatilauudistus ja ympäristövaatimusten tiukentuminen asettavat kerhojen toiminnalle haasteita. Hallinto Laskuvarjotoimikunta teki toimintatapaansa uudistuksia kauden 2015 alussa ja niiden vastaanotto oli jäsenkerhoissa myönteistä. Vuonna 2016 Laskuvarjotoimikunta pyrkii vahvistamaan asemaansa kerhojen tukitehtävissä. Laskuvarjotoimikunnan tunnettuutta kerhojen arjessa pyritään lisäämään kiertämällä kerhoja aktiivisesti, samalla tuodaan myös Ilmailuliitto lähemmäs jäseniään. Tiedottaminen Laskuvarjotoimikunnan tiedotuskanava on sen oma sivusto osoitteessa laskuvarjotoimikunta.fi. Lisäksi toimikunnan Facebook-sivulla tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Jatkuvasti päivitettävä materiaalipankki toimikunnan sivuilla on samalla palvelua jäsenille. 15

16 Purjelentotoimikunta (PT) Suomi on purjelennon valtamaita. Väkilukuun suhteutettuna purjelentäjiä on muihin maihin verraten paljon. Kansainvälisessä rankingissa Suomi on sijalla 15. ja tuorein arvokisamitali on vuoden 2014 kotikisoissa saavutettu MM-hopea. Purjelento sopii useimmille yli 15-vuotiaille ihmisille. Ikä ei rajoita lentämistä, ellei ikä tuo mukanaan vakavia sairauksia tai muistiongelmia. Kilpailuissa ei ole erikseen ikämiessarjaa, koska iän karttuminen ei huononna menestymismahdollisuuksia. Purjelentoa ei ole pystytty markkinoimaan tehokkaasti ja harrastajamäärä on ollut laskussa. Purjelento on yhä kalliimpaa ja vaikeampaa mm. viranomaisten lisääntyneen säätelyn takia. Muita ongelmia ovat lentopaikkojen saavutettavuus, nuorison vähäisyys ja koulutukseen liittyvät ongelmat. Toimikunta tukee kerhojen ponnisteluja jäsenmäärän kehityksen kääntämiseksi kasvuun. Tämä tehdään: - selvittämällä syitä jäsenmäärän kehitykseen - järjestämällä lajitapahtuma jäsenkerhojen aktiiveille - järjestämällä valtakunnallinen purjelentopäivä, johon yleisö on tervetullut tutustumaan lajiin - edistämällä lajin valtakunnallista näkyvyyttä - kehittämällä jäsenkerhojen käyttöön konsepteja, työkaluja ja materiaalia rekrytointiin - edistämällä jatkokoulutusta - tukemalla jäsenkerhoja esimerkiksi lentopaikkoja ja lentokoulutusta koskevissa asioissa Purjelento on varsin ympäristöystävällinen ilmailulaji. Lentoonlähdön jälkeen purjelentäjä voi liitää useita tunteja pelkän aurinkoenergian avulla lähes äänettömästi. Ympäristön kuormitus liittyy lentoonlähtöön sekä toisaalta lentopaikan ja asuinpaikan väliseen etäisyyteen. Hinauskoneiden käyttöaikoja, käyttötapoja ja tekniikkaa kehitetään jatkuvasti. Lentopaikkojen saavutettavuuden edistämiseksi tuetaan jäsenkerhojen ponnisteluja, koska varsinkin alle 18-vuotiaille pitkät etäisyydet ja huonot julkiset liikenneyhteydet muodostavat yhdessä suuren esteen. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Purjelentomaajoukkueella tarkoitetaan valmennusjärjestelmän korkeinta tasoa, joka toimii SIL:n purjelentotoimikunnan alaisuudessa. Maajoukkueen toimintaan kuuluu mm. koulutusta, valmennusta, yhteistä harjoittelua ja toimintaedellytysten kehittämistä. Huippu-urheiluun osallistuu noin 30 lentäjää, joista vain pari on naisia. Nuoria on alle kymmenen. Rahaa käytetään valmennustoimintaan ja kisamatkojen tukeen. Purjelennon tavoite on vähintään yksi arvokisamitali vuonna Purjelennossa on maajoukkuevalmennusta ja nuorisovalmennusta. Nuorisovalmennus tapahtuu valmennusringin kautta. Lisäksi kesän lentokaudella pyritään järjestämään nuorisoleiri. Valmentajat ovat joko lajin sisältä nousseita hyvin kokeneita lentäjiä, tai aivan muusta viitekehyksestä tulevia ammattilaisia jonkin erityisalueen asiantuntijoita. Valmentajien koulutus tapahtuu yhteistyössä Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa. Edustusjoukkueet: MM-2016 Pociunai, Liettua Aku Jaakkola (vakioluokka) Markku Kuusisto (vakioluokka) Antti Lehto & Nikke Luukkanen (20m 2-paikkaiset) Kristian Roine (kerholuokka) 16

17 Mikko Nikunen (kerholuokka) MM 2017 Benalla, Australia Harri Hirvola (15m) Antti Lehto (15m) Martti Koivula (18m) Erkki Heinonen (18m) Olli Teronen (avoin luokka) Juhani Sahlberg (avoin luokka) Nuorten PM-2016 joukkue valitaan loppuvuodesta Nuorten ja naisten MM-kisoja järjestetään vain parittomina vuosina. SIL kehittää naisten ja nuorten kilpailutoimintaa ja tavoitteena on lähettää 2017 arvokisoihin sekä naisten että nuorten joukkueet. Vuoden aikana järjestetään SM-kilpailut neljässä luokassa tai sarjassa (kerholuokka, racing-luokka, avoin luokka ja nuorten sarja). Lisäksi järjestetään maaliinlaskun SM-kilpailut ja muita tapahtumia. Vuosittain enintään 100 henkilöä kilpailee, siis noin 5-10 % koko harrastajamäärästä. Valtaosa kilpailijoista on yli 35- vuotiaita, noin 70. Loput 30 ovat ikäluokassa Alle 18-vuotias kilpailija on harvinaisuus. Kansallisen kilpailutoiminnan kehittämiseksi SIL järjestää valmennusta kilpailuorganisaatioille. Harjoituskilpailuja on kaikkiaan noin kymmenen tapahtumaa vuodessa. Kesän mittaan kilpaillaan myös suomalaisessa matkalentoliigassa. Liigan tarkoitus on edistää harrasteliikuntaa. Kerhojen välisen kilpailuna lennetään Suomen Cup. Tämä kilpailumuoto, jossa suorituksia voi lentää keväästä syksyyn joka viikonloppu, on osoittautunut eräissä kerhoissa erittäin suosituksi tapahtumaksi ja se kerää vuosittain satoja kilpailusuorituksia. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Purjelentokerhojen avainhenkilötapahtuma järjestetään tammi-helmikuussa. Tapahtuma on tarkoitettu yhdistysten eri tehtävissä toimiville järjestöaktiiveille ja sen tarkoitus on edistää lajin kehittämistä, kerhojen toimintaa ja jäsenhankintaa. Purjelennon Pakkasparlamentti on matka- ja kilpapurjelentoon keskittyvä vuosittainen lajitapahtuma joka järjestetään loppusyksyllä. Sen yhteydessä jaetaan tunnustukset ja muut huomionosoitukset. Kesällä järjestetään purjelentopäivä, jonka aikana eri kerhoissa ja kentillä on yleisöllä mahdollisuus tutustua ja kokeilla purjelentoa. Tapahtuma järjestetään lajin markkinoimiseksi ja uusien jäsenien saamiseksi. Vuonna 2015 tapahtumaan osallistui 14 ilmailukerhoa, vierailijoita oli arviolta yli 2000 henkilöä ja esittelylennolla kävi ainakin 180 uutta potentiaalista harrastajaa. Koulutustoiminta tapahtuu kerhotasolla. Liiton tarjoama jatkokoulutus tapahtuu SUIO:n kautta. SIL/PT tuottaa kerhojen käyttöön lajin markkinoinnissa tarvittavaa materiaalia ja toimintamalleja. Jäsenpalveluita ovat turvallisuustyö, koulutusohjeet, Suomen ennätysten säännöstö ja ennätysten käsittely, merkkisuoritusten käsittely, kiertopalkinnot ja muut huomionosoitukset sekä asiantuntijoiden apu. Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu Viranomaisen säätely aiheuttaa kustannuspaineita ja kuluttaa resursseja jotka ovat pois lajin kehittämisestä. Edunvalvontatyö kohdistuu säätelyn pitämiseen kohtuullisena sekä kustannusten pitämiseen kurissa. 17

18 PT kannattaa lentokelpoisuutta koskevan sääntelyn keventymistä siten kuin EASA:sta on esitetty kesällä PT ponnistelee sen puolesta, että esitetyt kevennykset myös toteutuisivat. PT osallistuu turvallisuustyöhön yhteistyössä Liikenteen Turvallisuusviraston Trafin kanssa. Saatujen raporttien perusteella laaditaan turvallisuustiedotteita sekä kehitetään lentokoulutusta ja toimintamenetelmiä. Turvallisuustyössä seurataan myös kansainvälistä kehitystä. Turvallisuusasiat tiedotetaan Ilmailu-lehden tai Pulinajakson kautta. SIL tukee myös purjelentokerhojen omaa turvallisuustyötä osallistumalla tapahtumiin ja tuottamalla materiaalia. Ilmatilan käytettävyyteen kohdistuu toistuvasti uusia uhkia. Ensi vuonna on odotettavissa esityksiä tai säädöksiä laitevaatimuksia koskien sekä toisaalta RPAS toimintaan liittyen. Merkittävä osa säätelystä tulee EU-tasolta. Toimikunta tekee näissä asioissa yhteistyötä Ilmatilatyöryhmän kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Ympäristötyössä uhkana on toiminta-aikojen lyheneminen, kun kenttien ympäristölupia päivitetään. Hinauskoneiden toimintaa pyritään ohjaamaan hiljaisempaan suuntaan. Purjelento korostaa vihreitä arvoja sekä luonnonläheisyyttä. Purjelennossa noudatetaan yleisiä periaatteita ja Suomen Ilmailuliiton ohjeita eettisten periaatteiden suhteen. Kielellisten vähemmistöjen tukemiseksi PT pyrkii siihen, että purjelentokoulutusta olisi tarjolla suomen lisäksi myös muilla kielillä. FAI IGC:ssä ovat edustajina Antti Koskiniemi ja Kristian Roine. EGU:ssa (European Gliding Union) on hallituksen jäsenenä Mika Mutru ja delegaattina Jukka Helminen. EGU on tärkein lobbauselin EASAan päin. EGU:n tuella vaikutetaan kansalliseen viranomaiseen Trafiin koulutusja säädösasioissa. NGM.ssä (Nordic Glider Meeting) ollaan mukana vaihtelevalla osanotolla. Samassa yhteydessä käsitellään pohjoismaista SVEDANOR -koulutusyhteistyötä. Hallinto Purjelentotoimikunnassa on puheenjohtajien lisäksi viisi jäsentä. Koulutus- ja viranomaisasioiden valmistelussa sekä turvallisuusasioiden parissa on lisäksi erillinen työryhmä. PT kokoontuu vuoden aikana 6-8 kertaa. Toimikunnan jäsenillä on kullakin oma vastuualueensa. Vuoden 2016 teemana toimikunnan työssä on lajin markkinoinnin kehittäminen. Tehtävä on laaja, koska tämä edellyttää laajaa yhteistyötä paikallisten kerhojen kanssa ja paikalliset olosuhteet ovat hyvin vaihtelevat. Tiedottaminen Purjelennon tiedotus on keskittynyt nettiin, ensisijaisesti pulinajaksolle. Ilmailuliiton sivustoa käytetään tietopankkina, jossa on mm kilpailusääntöjä ja toimikunnan kokouspöytäkirjoja. Ilmailu-lehti on markkinointikanava, mutta sen merkitys tiedotuksessa on vähäinen. Liidintoimikunta (LiT) Suomessa varjoliito, moottoroitu varjoliito ja riippuliito ovat pääasiassa ei-kilpailullista harrasteliikuntaa. Toiminnan ytimen muodostavat alueelliset ja paikalliset liidinkerhot. Kerhojen tärkein tehtävä on mahdollistaa lajin harrastaminen ylläpitämällä toimintaan tarvittavia välineitä ja lentopaikkoja. Harrastajamääriltään suuremmissa maissa lajin toiminta on kautta linjan ammattimaisempaa. 18

19 Liidinlajeista varjoliidon ja moottoroidun varjoliidon harrastajamäärät ovat edelleen tasaisessa kasvussa. Riippuliidon harrastajien määrä on hieman vähentynyt lajin harrastajien ikääntyessä ja lajin pariin tulevien uusien harrastajien määrän ollessa vain muutamia vuodessa. Lajien harrastajamäärien kehitys noudattelee kansainvälistä trendiä. Vuonna 2016 keskeisinä teemoina ovat Suomen Ilmailuliiton jäsenkerhoissa tapahtuva koulutus- ja harrastustoiminnan kehittäminen, liidinlajien tunnetuksi tekeminen ja lajien kansallisen tason kilpailutoiminnan aktivoiminen. Lajin jatkuvuuden takaamiseksi ja lajin kehittämiseksi kerhot järjestävät mm. esittelytilaisuuksia, koulutusta ja kansallisia kilpailuja. Tavoitteena on, että liidinlajien harrastajamäärä kasvaa vähintään 5 % vuoden 2016 aikana Lähtökohtaisesti liidinlajit kuormittavat varsin vähän ympäristöä. Hinauskaluston ja moottorilentäjien aiheuttamia melu- ja muita mahdollisia ympäristöhaittoja pyritään vähentämään jakamalla tietoa ja kokemuksia. Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus Kaikissa liidinlajeissa järjestetään vuoden 2016 SM-kilpailu. Varjoliidon ja riippuliidon vapaalennon kansainvälisiin arvokisoihin pyritään lähettämään joukkueet tarjolla olevien maapaikkojen puitteissa. Kilpailullista harrastetoimintaa kannustetaan rahoittamalla XContest matkalentoliigaa ja järjestämällä muuta helposti lähestyttävää kilpailutoimintaa. XContest Finland matkalentoliigassa on vuosittain noin 120 osallistujaa. Osallistujien määrä on kasvanut vuosittain 5-10 % viimeisen kolmen vuoden aikana. Kynnystä kilpailuihin osallistumiseen madalletaan järjestämällä jälleen kotimainen CUP-kilpailujen sarja, joka on viimeksi järjestetty 2000-luvun alussa. Tavoitteena on järjestää vähintään kolme osakilpailua sisältävä CUP kaudella Huippu-urheilutoiminta ja etenkin kansainvälisellä tasolla menestyminen on tällä hetkellä yksittäisten urheilijoiden varassa. Positiivista on SM-kilpailujen osallistujamäärien kasvu. Vuonna 2015 osallistujia oli ennätysmäärä kaikissa liidinlajeissa. Tavoitteena on, että kaudella 2016 SM-kilpailujen osallistujamäärä pysyy samalla tasolla tai kasvaa. Liidinlajien maajoukkueet valitaan vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2016 maajoukkuevalinnat tehdään aina kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä ja julkistetaan liitäjien syystapaamisen yhteydessä. Varjoliidon ja riippuliidon matkalennon joukkueisiin nimetään kuusi (6) urheilijaa kyseisen lajin FAI ranking pisteiden perusteella valintahetkestä kaksi (2) vuotta taaksepäin tarkasteltuna. Lisäksi maajoukkueeseen voidaan nimetä urheilijat, jotka ovat saaneet kyseisen lajin yksittäisestä FAI 1 tai FAI 2 luokan kilpailusta vähintään 20 ranking pistettä. Moottoroidun varjoliidon ja muiden liidinlajien joukkueisiin voidaan nimetä kyseisten lajien ulkomaisissa ja kotimaisissa kilpailuissa parhaiten menestyneet urheilijat Liidintoimikunnan harkinnan mukaan. Liidinlajeissa ei tällä hetkellä ole järjestelmällistä valmennustoimintaa. Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut Liitäjien syystapaaminen loka-marraskuussa Sähköinen oppimisympäristö-hanke Jäsenkerhojen toiminnan auditointi Muu kerhotuki 19