Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys

Transkriptio

1 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin InnoKarelia monimuotoiset elintarvikeverkostot

2 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys Sisällys 1 Selvityksen taustaa 1.1 Hallitusohjelman linjauksia Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa Liperi Polvijärvi Outokumpu 2. 1 Tilakartoitus ja luomunaudanlihan tuotanto Tilojen nykytila Tilojen tulevaisuuden suunnitelmat 5 vuoden tähtäimellä Teurastus Jatkojalostus Julkinen sektori ja luomunaudanlihan käyttö Ravintolat ja luomunaudanlihan käyttö Kauppa ja luomunaudanliha Keski-Karjala 3.1 Tilojen nykytila Tilojen tulevaisuuden suunnitelmat ja yhteistyöhalukkuus Julkinen sektori ja luomulihan käyttö Keski-Karjalan alueella Vähittäiskauppa ja luomunaudanliha Keski-Karjalassa Pielisen Karjala 4.1 Tilojen nykytila Tilojen tulevaisuuden suunnitelmat viiden vuoden tähtäimellä Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti 5.1 Tilojen nykytila Tilojen tulevaisuuden suunnitelmat viiden vuoden tähtäimellä Yhteeveto...26 Tekijä: Tiina Timonen 2

3 1. Selvityksen taustaa 1.1 Hallitusohjelman linjauksia Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa sanotaan, että maaseudun voimavarat sekä niiden kestävä käyttö ja maaseudun elinvoimaisuus ovat merkittäviä koko maan menestykselle. Hallitusohjelmassa luvataan myös toteuttaa luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmaa, jonka avulla tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi, kehitetään luomuruokaketjua ja nostetaan lähiruoan jalostusastetta. Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi tulee tällä hallituskaudella luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Kehittämisessä painotetaan muun muassa luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta. Luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista pyritään kasvattamaan parantamalla pienyritysten ja lähiruuan tuottajien hankintaosaamista sekä laadullisten kriteerien esilletuloa. Hallituksen tavoitteen on myös luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen. Hallitus lupaa parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön keinoin. (Hallitusohjelma, 51 52). Suomessa elintarvikeketju työllistää noin henkilöä. Pohjois-Karjalassa elantonsa saa elintarvikealasta 4500 henkilöä, joista noin 3500 maataloudesta ja noin 1000 elintarviketeollisuudesta. Rakennemuutoksen ja yleismaailmallisen laman seurauksena toimialan kehitys on ollut hiukan laskeva 2000-luvun jälkipuoliskolla. Vuoden 2010 alkupuolella on havaittavissa maltillista liikevaihdon kasvua elintarvikealalla. Kehittämistyötä on vielä tehtävä, että maakunnan pientuottajat pääsisivät esimerkiksi julkisen sektorin, ravintoloiden tai vähittäiskaupan elintarviketoimittajiksi. (Maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014, 7 8). 1.2 Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa Luomunaudanlihan markkinaselvitys on osa Pohjois-Karjalan aikuisopiston hallinnoimaa hanketta, Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa Tämän selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa 1) luomunaudanlihan tuotantoa maakunnan alueella 2) luomunautojen teurastusmahdollisuutta lähialueella 3) luomunaudanlihan jatkojalostusmahdollisuuksia. Selvitys toteutettiin neljässä vaiheessa. Ensimmäisenä kartoitettiin Polvijärven, Outokummun ja Liperin alue. Sen jälkeen selvitystä jatkettiin Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan alueella. Lopuksi selvitettiin Josekin alueesta muut kunnat eli Ilomantsi, Joensuu ja Kontiolahti. 3

4 4

5 Liperi Polvijärvi Outokumpu 5

6 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys 2 Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi 2.1 Tilakartoitus ja luomunaudanlihantuotanto Tilojen nykytila Polvijärven, Outokummun ja Liperin luomutilojen yhteystiedot saatiin maataloustoimistoista. Tilakyseluun osallistui 21 tilaa. Tilakartoitus tehtiin marraskuussa 2011 helmikuussa Tiloja luomussa Liperin, Outokummun ja Polvijärven tilat Pellot ja eläimet luomussa 19 Pellot ja eläimet siirtymävaiheessa, 1 pellot 3. vuosi, eläimet 2. vuosi Pellot siirtymävaiheessa 1 vuosi, 1 eläinten siirtämistä luomuun harkitaan Kartoitukseen osallistuneiden tilojen peltopinta-alan keskiarvo on 61,4 hehtaaria, kun mukaan lasketaan sekä omat että vuokratut pellot. Tilat ovat pääsääntöisesti omavaraisia karkean rehun suhteen, mutta silti monilla tiloilla on korjuusopimuksia lähitilojen kanssa satokausien vaihteluiden varalta. Väkirehun suhteen omavaraisuus jää alhaisemmaksi ja viljaa, rypsiä, kivennäisiä sekä valkuaisrehua ostetaan. Tilojen päätuotantosuunnat Luomuemolehmätila (tuotetaan vieroitettuja vasikoita) Luomutila (kasvatetaan välityseläimiä teuraaksi) Luomuemolehmätila (tuotetaan teuraseläimiä) Luomulypsykarjatila (tuotetaan maidon ohella välitysvasikoita) Lähes kaikilla tiloilla on useampaa kuin yhtä rotua. Tilat/kpl Päärodut Tilat/kpl Limousin (Li) 9 Aberdeen Angus (Ab) 6 Charolais (Ch) 5 Hereford (Hf) 4 Higland Cattle (Hc) 2 Ayrshire 6 Holsten-friisiläinen 4 Simmental (Si) 2 Itäsuomenkarja 1 Kahdelta emolehmätilalta, joiden päätuotantosuunta on teuraseläintuotanto, lähtee yhteensä teuraaksi noin 60 luomusonnia ja 70 luomuhiehoa vuosittain. Välityseläimiä kasvattavista toiselta tilalta lähtee noin 70 eläintä vuodessa ja toisella on tavoitteena kasvattaa vuodessa noin 10 teuraseläintä. Näistä elämistä osa on kartoitusta tehtäessä luomuja ja osa tavanomaisia, koska tilat ovat siirtymävaiheessa. Päätuotantosuuntanaan vieroitettuja vasikoita tuottavilta emolehmätiloilta lähtee vuosittain teuraaksi lähes 50 luomuhiehoa ja noin 30 luomulehmää sekä satunnaisesti siitossonni. Näiltä emolehmätiloilta tulee vuosittain yli 300 luomuvasikkaa ja niistä suuri osa päätyy tavanomaisille tiloille. Lypsykarjatiloilta lähtee vuosittain välitykseen noin 100 vasikkaa ja ne menevät pääsääntöisesti tavanomaisille tiloille jatkokasvatukseen. Luomuvasikoille ei siis ole riittävästi jatkokasvatustiloja. Luomulypsykarjatiloilta lähtee eläimiä teuraaksi satunnaisesti, lähinnä lehmien uusimistarpeen mukaan. Teuraat luomu- ja siirtymävaihetiloilta Sonnit kpl/v Hiehot kpl/v Lehmät kpl/v Emolehmätiloilta Välitysvasikoita kasvattavilta Yhteensä

7 kpl kpl kpl 0 Sonnit Hiehot Lehmät Kaavio 1. Kartoitukseen kuuluneilta tiloilta teuraaksi lähtevät liharotuiset naudat Teurasiät vaihtelevat rotujen mukaan. Sonneja kasvatetaan kk ja hiehoja kk, siitossonnit lähtevät teuraaksi 2 5 vuoden ja emolehmät 2 12 vuoden iässä. Keskimääräisen teuraspainon mukaan laskettuna saadaan eläimistä yhteensä kg lihaa. Luomulihaa tästä määrästä on kartoitusta tehtäessä noin kg ja siirtymävaiheessa olevien tilojen tuottama lihamäärä on noin kg. Luomuna myytyjen liharotuisten eläinten keskimääräinen tuottajahinta kilolta on sonneilla 4,15 ja hiehoilla 3,33 (alv 0%). Myyntikanavina tilat käyttävät HK-Agri Oy:ta, A-Tuottajat Oy:ta ja Savo-Karjalan Liha Oy:ta. Savo-Karjalan Liha Oy on luomutarkastettu teurastamo, jossa tehdään rahtiteurastusta. Näista kaikista teurastamoista teuraat jatkavat matkaansa luomuna. Neljä tilaa harjoittaa suoramyyntiä, mutta myyvät osan lihoistaan tavanomaisena, koska luomuketju katkeaa, jos he teurastuttavat eläimensä lähialueen pienteurastamossa. Alueen nautoja teurastavat pienteurastamot eivät kartoituksen tekohetkellä ole luomusertifioituja. Kolme tilaa lähettää eläimensä tavanomaisena HK-Agrille erilaisista tilakohtaisista syistä. Osalla tiloista on useita myyntikanavia ja suoramyynnistä kiinnostuneita tiloja oli useita Tilojen tulevaisuuden suunnitelmat 5 vuoden tähtäimellä Kahdella teuraseläimiä tuottavalla luomuemolehmätilalla on tarkoitus jatkaa toimintaa lähes ennallaan. Molemmat välitysvasikoita kasvattavat tilat ovat aloittaneet nykyisenlaisen toiminnan hiljattain, toinen vuonna 2010 ja toinen vuoden 2011 alusta. Kuudella luomuemolehmätilalla vieroitettujen vasikoiden tuotanto jatkunee lähitulevaisuudessa entisellään ja yhdellä emolehmätilalla on tarkoitus nostaa tuotanto. Kahdella tilalla on tarkoitus luopua eläinten pidosta, yhdellä tilalla ollaan luopumassa tilanpidosta kokonaan ja yhdellä tilalla on tulossa sukupolvenvaihdos. Luomulypsykarjatilat jatkanevat toimintaansa entisellään lähivuosina, vaikka yhdellä tilalla on sukupolvenvaihdos tulossa ja yhdellä tilalla ei tehdä enää investointeja, koska tilalle ei ole tiedossa jatkajaa. 7

8 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys Lähes kaikki tilat kiinnostuneita yhteistyöstä seuraavasti: Luomunaudanlihantuotantotilat Luomulypsykarjatilat lihan yhteismarkkinointi eläinten kasvatusyhteistyö (siitoseläimet) rehujen osto- ja tuotantoyhteistyö korjuusopimusten tekeminen työyhteenliittymät mahdollinen luomumyymälä vierotettujen luomuvasikoiden jatkokasvatus luomuna koneyhteistyö kasvinviljely-yhteistyö rehujen osto- ja tuotantoyhteistyö luomuringin perustaminen/verkostoituminen vasikoiden jatkokasvatus luomuna Koulutusta pitää tarpeellisena 7 tilaa ja sitä kaivattiin esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen, tuotannon tehostamiseen ja jatkojalostukseen liittyen. Myös matkailupuolen markkinointiin liittyvää tietoa tarvitaan yhdellä tilalla ja lisäksi koulutustarpeita nähdään syntyvän mahdollisen yhteistyöringin muodostumisen myötä. 2.2 Teurastus Selvitykseen kartoitettiin lähialueelta 9 teurastamoa, joiden yhteystiedot saatiin Eviran sivuilta. Vastaukset saatiin kaikilta teurastamoilta, mutta kartoitusta tehtäessä kahdella näistä ei ollut enää virallista teurastustoimintaa eli teurastettiin lähinnä vain omaan käyttöön. Kartoitusta tehtäessä teurastamoista on luomutarkastettuja kolme. Kontiolahden Tukuturkis teurastaa pääasiassa luomulammasta. Tilojen puolesta heillä olisi mahdollista teurastaa myös luomunautaa, mutta sen aloittaminen ei ole suunnitteilla. HK-Agrilla teurastetaan luomunautaa, mutta heillä ei tehdä rahtiteurastusta ainakaan tällä hetkellä eli he ostavat naudat tiloilta ja hoitavat myynnin eteenpäin itse. Savo-Karjalan Lihalla on luomutarkastettu teurastamo, jossa tehdään myös rahtiteurastusta, mutta teurastus tapahtuu Sastamalan teurastamossa. Siellä teurastetaan luomunautoja noin 10 kpl viikossa ja kapasiteettia on teurastaa enemmänkin. Lähialueella on neljä pienteurastamoa, jotka teurastavat tavanomaisena sikoja, lampaita ja villisikoja, nautoja ja hevosia. Yksi pienteurastamo (Polvijärven Liha-Aitta) on kartoitusta tehtäessä laajentamassa tilojaan ja tavoitteena on kapasiteetin kaksinkertaistaminen. Tämän teurastamon teurastuksista 90 % on rahtiteurastusta, loput 10 % myydään joko lihana tai jalosteina omasta myymälästä. He suunnittelevat hakevansa lähitulevaisuudessa toiminnalleen luomusertifiointia. Toinenkin lähialueen pienteurastamo (Koivikon Lähiliha Oy) pitää mahdollisena luomuteurastuksen aloittamista. 2.3 Jatkojalostus Eviran rekisteristä kartoitukseen otettiin mukaan lähialueelta viisi lihanjalostamoa. Lähialueen jalostamoista yksi jalostaa luomunaudanlihaa ja heillä pyritään kasvattamaan jalostusmääriä nykyisestä. Kaksi lähialueen jatkojalostajaa jalostaa vain tavanomaista lihaa eikä heillä ole suunnitteilla aloittaa luomulihan jalostamista. Kahdesta kartoitukseen kuuluneesta tuotantolaitoksesta luomulihat lähetetään jalostettavaksi toisiin tuotantolaitoksiin. 8

9 2.4 Julkinen sektori ja luomunaudanlihan käyttö Selvityksessä kartoitettiin myös lähialueen julkisen sektorin luomunaudanlihan käyttöä. Mukaan otettiin 5 kaupungin, kunnan tai kuntayhtymän ruokapalveluyksikköä. Kaksi näistä suurkeittiöistä käyttää tai on käyttänyt luomunaudanlihaa, toisessa käytetään pääasiassa jauhelihaa ja toisessa on toteutettu lähiruokapäivä, jolloin he ostivat yhden luomunaudan paloitellun ruhon. Lihan laatuun ollaan molemmissa paikoissa tyytyväisiä. Kolmessa suurkeittiössä ei käytetä luomunaudanlihaa, koska se ei ole sopimuksissa eikä siitä ole tarjontaa tai koska sitä pidetään liian kalliina. Kaikki suurkeittiöt pitävät välttämättömänä sitä, että lihat ovat valmiiksi paloiteltuja, osalle jopa kypsennettyjä, jotta käyttöä voitaisiin harkita. Kahdessa suurkeittiössä nähdään mahdollisena käyttää luomunaudanlihaa (paloiteltua kokolihaa) kerran 7 viikossa. Yksi suurkeittiö toivoo hankintarenkaan kilpailutukseen tarjouksia luomujauhelihasta sekä kuutioidusta ja suikaloidusta luomunaudanlihasta. Toimitusvarmuutta ja tilaamisen helppoutta pidetään myös tärkeinä tekijöinä. Tutustumiskäynti luomutilalla kiinnostaa niitä vastaajia, joilla on kokemuksia luomulihan käytöstä. 2.5 Ravintolat ja luomunaudanlihan käyttö Kartoitus tehtiin viiteen eri pohjoiskarjalaiseen ravintolaan. Ravintoloista neljä on käyttänyt luomunaudanlihaa. Yksi ravintola pitää sitä listallaan jatkuvasti ja on hyvin tyytyväinen tuottajalta suoraan hankittavan lihan laatuun sekä yhteistyöhön tuottajan kanssa muutenkin. Toisella ravintolalla luomunaudanliha on otettu hiljattain listalle ja kokemuksia siitä kerätään parhaillaan. Kolmas ravintola ostaa luomunaudanlihaa asiakkaan toiveitten mukaisesti tiettyyn asiakastilaisuuteen. Neljäs ravintola käyttää luomunaudanlihaa jonkin verran ja olisi valmis ottamaan paikallista luomunaudanlihaa käyttöön, jos vain löytää sopivan toimittajan. Yksi ravintola ei ole käyttänyt luomunaudanlihaa ja heillä arvioidaan, että Joensuun alueella on enemmän kysyntää lähiruualle kuin luomulle. Kaikki ravintolat pitävät tärkeänä toimitusvarmuutta ja logistiikan toimivuutta. Luomunaudanlihaa tuottavaan tilaan tutustuminen kiinnosti 4 ravintolan edustajaa. 2.6 Kauppa ja luomunaudanliha Kysely lähetettiin 9 vähittäiskauppaan Joensuussa ja lähialueella. Vastaukset saatiin seitsemältä. Yhdessä liikkeessä nähdään, että luomutuotteiden valikoima on laajentunut merkittävästi ja myyntiosuus vakiintunut viime vuosina. Heillä on myynnissä luomunaudanlihaa ja lihajalosteita. Toisessa liikkeessä on myynnissä tuoretta luomulihaa ja muutamia lihajalosteita. Menekki on vakiintunut muutamaan kiloon lihaa viikossa. Kolmannessa liikkeessä on myynnissä luomunautajauhelihaa. Luomujauhelihan myyntimäärän katsotaan vakiintuneen eikä valikoiman laajentamista pidetä tarpeellisena. Kahdella vastanneella liikkeellä ei ole valikoimissa luomunaudanlihaa eikä sille nähty kysyntää. Yhdessä liikkeessä on myynnissä luomunaudanjauhelihaa ja jalosteita sekä toisessa luomunaudanlihajalosteita, mutta ei vielä tuoretta luomunaudanlihaa. Näissä kahdessa liikkeessä nähdään luomutuotteiden valikoiman laajenevan, toisessa liikkeessä tulee jokin uusi luomutuote myyntiin lähes viikoittain. Toinen liike tekee yhteistyötä paikallisen Luomupiirin kanssa, heidän liikkeensä toimii tuotteitten noutopaikkana. Molemmissa liikkeissä ollaan kiinnostuneita myös luomunaudanlihan ottamisesta myyntiin. Valikoimiin pääsemisen edellytyksenä liikkeet pitävät sopivia pakkauskokoja, jatkuvaa saatavuutta, logistiikan toimivuutta ja tilaamisen helppoutta. 9

10 10

11 Keski-Karjala InnoKarelia monimuotoiset elintarvikeverkostot 11

12 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys 3 Keski-Karjala 3.1 Tilojen nykytila Keski-Karjalan kuntien alueella tilojen yhteystiedot saatiin Ketin välityksellä maataloustoimistosta. Lähtötilanteessa oli neljäntoista tilan tiedot, mutta kartoituksessa on mukana 13 tilaa. Kartoituksessa mukana olleista tiloista kahdeksalla on sekä pellot että eläimet luomussa, viidellä tilalla ollaan joko siirtymävaiheessa tai mietitään luomuun siirtymistä. Tilakartoitus tehtiin huhti toukokuussa Tiloja luomussa Keski-Karjalan tilat Pellot ja eläimet luomussa 8 Pellot luomussa, eläimet siirtymävaiheessa 1. vuosi 1 Pellot ja eläimet siirtymävaiheessa 2. vuosi 1 Pellot ja eläimet siirtymävaiheessa 1. vuosi 2 Pellot siirtymävaiheessa 2. vuosi, eläimet tavanomaisia 1 Kartoitukseen kuuluneiden tilojen peltopinta-alan keskiarvo Keski-Karjalassa on 130 ha, kun pinta-alassa huomioidaan sekä omat että vuokrapellot. Tilat ovat pääsääntöisesti omavaraisia karkean rehun suhteen, mutta korjuusopimuksia on jonkin verran lähitilojen kanssa. Väkirehun suhteen omavaraisuus jää alhaisemmaksi ja viljaa, rypsiä, kivennäisiä sekä valkuaisrehua ostetaan. Keski-Karjalan tiloista yhdeksän on emolehmätiloja, joilla päätuotantosuuntana on vieroitettujen vasikoiden tuottaminen. Kolmella emolehmätilalla tuotetaan kartoitusta tehtäessä pääasiassa teuraseläimiä ja yhdellä tilalla tuotetaan sekä teuraseläimiä, vieroitettuja vasikoita että siitoseläimiä. Tilojen päätuotantosuunnat Luomuemolehmätila (tuotetaan vieroitettuja vasikoita) Luomulypsykarjatila (tuotetaan maidon ohella välitysvasikoita) Luomuemolehmätila (tuotetaan teuraseläimiä) Luomutila (kasvatetaan välityseläimiä teuraaksi) Luomutila (tuotetaan siitoseläimiä, välitysvasikoita ja teuraita) Tilat/kpl Päärodut Tilat/kpl Limousin (Li) 7 Aberdeen Angus (Ab) 4 Charolais (Ch) 4 Hereford (Hf) 3 Blonde d Aquitaine 2 Simmental (Si) 1 Yleisin lihakarjarotu Keski-Karjalassa on Limousin, toiseksi eniten tiloilla on Aberdeen Angusta ja Sharolaista. Kolmella tilalla päärotuna on Hereford, yhdellä Simmental ja yhdellä Blonde d Aquitaine. Monilla tiloilla on useampaa kuin yhtä rotua. Keski-Karjalan tiloilta lähtee teuraaksi yhteensä 366 eläintä vuodessa. Kartoituksen tekohetkellä teuraista 138 kpl tulee luomussa olevilta tiloilta ja 228 kpl siirtymävaiheessa olevilta tiloilta ja tilalta, jonka eläimiä ei ole vielä siirretty luomuun kartoitusta tehtäessä. Vieroitettuja vasikoita näiden kuntien alueelta tulee vuosittain 412 kpl, joista 237 kpl tulee luomutiloilta, mutta ne eivät välttämättä päädy jatkokasvatukseen luomutilalle. iirtymävaiheessa olevilta tiloilta tulevat vasikat päätyvät luonnollisesti jatkokasvatukseen tavanomaisille tiloille. 12

13 Vuosittain tuotetut eläinmäärät Keski-Karjalassa luomu siirtymävaihe/tavanomainen Vierotettuja vasikoita Teuraita Keski-Karjalassa sonnien keskiteurasiät vaihtelevat sonneilla kk, hiehoilla kk ja lehmillä 2 15 v. Keski-Karjalan tiloilta tulee vuodessa keskiteuraspainon mukaan laskettuna lihaa yhteensä noin kg. Luomulihaa siitä on kartoituksen tekohetkellä kg ja tavanomaista kg. Luomuna myytyjen liharotuisten eläinten keskimääräinen tuottajahinta kilolta on sonneilla 3,75 ja hiehoilla 2,95 ja lehmillä 2,18. Myyntikanavina Keski-Karjalan tilat käyttävät HK-Agri Oy:ta ja A-Tuottajat Oy:ta. Näistä molemmista teurastamoista teuraat menevät luomuna eteenpäin. Vieroitetut vasikat menevät pääsääntöisesti samojen välittäjien kautta jatkokasvatukseen, yhdeltä tilalta vasikat myydään suoraan toiselle tilalle. Luomutilojen vasikoista kaikki eivät päädy luomutiloille jatkokasvatukseen, vaan menevät tavanomaisille tiloille. 3.2 Tilojen tulevaisuuden suunnitelmat ja yhteistyöhalukkuus Keski-Karjalan alueen tiloista kaikki 13 kartoitukseen osallistunutta jatkanee toimintaansa joko nykyisellään tai lähes nykyisellään seuraavan viiden vuoden ajan. Kaksi tiloista aikoo jatkossa panostaa entistä enemmän laatuun, yhdellä tilalla aiotaan lisätä hiehojen kasvatusta teuraaksi, kahdella tilalla on tarkoitus kasvattaa peltoalaa mahdollisuuksien mukaan ja kahdella tilalla myös eläinmäärää on tarkoitus nostaa. Yhdellä tilalla harkitaan vasikoiden jatkokasvattamista, jos luomulihalle saadaan parempi hinta. Yhteistyötä alueen tilat tekevät jonkin verran, erityisesti koneyhteistyötä ja eläinten kasvatusyhteistyötä. Rehujen kasvatus- ja hankintayhteistyöstä ollaan kiinnostuneita 6 tilalla ja eläinten kasvatusyhteistyöstä 3 tilalla. Yhdellä tilalla nämä yhteistyömuodot ovat jo käytössä. Viidellä tilalla toivotaan luomuvasikoille jatkokasvatuspaikkoja niin, ettei luomuketju katkeaisi. Lihan markkinointi kiinnostaa 3 tilalla ja yhdellä tilalla on yhteistyö myynnin ja markkinoinnin suhteen jo aluillaan. Kaksi tilaa ilmaisi kiinnostuksensa yleisesti ottaen kaikkeen yhteistyöhön ja yhdellä tilalla yhteisyötä ei pidetä tällä hetkellä tarpeellisena. Koulutuksen tarvetta ei kartoituksen tekohetkellä nähty kahdeksalla tilalla Keski-Karjalan alueella, vaikka koulutukseen suhtauduttaankin myönteisesti. Yhdellä tilalla toivotaan koulutusta suoramyynnistä, yhdellä markkinoinnista ja yhdellä tilalla lihakarjanhoidosta / emolehmätuotannosta, koska tuotantosuunta on kyseisellä tilalla uusi. Yhdellä tilalla pidetään hyvänä yrityskohtaista täsmäkoulutusta sovitusta aiheesta sovittuna ajankohtana ja yhdellä tilalla toivotaan päivän mittaisia koulutuksia talvikuukausina marras-helmikuussa. 13

14 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys 3.3 Julkinen sektori ja luomulihan käyttö Keski-Karjalan alueella Luomunaudanlihan markkinaselvityksessä kartoitettiin myös julkisen sektorin kiinnostusta luomunaudanlihan käyttöön. Kysely lähetettiin Rääkkylän, Tohmajärven, Kiteen ja Kesälahden ruokahuolto- tai ruokapalvelupäälliköille. Kyselyyn saatiin vastaukset kaikista neljästä kunnasta. Kukaan vastaajista ei käytä luomunaudanlihaa eikä luomulihajalosteita kartoitusta tehtäessä. Esteenä vastaajat pitävät korkeata hintaa ja sitä, etteivät luomunaudanlihatuotteet sisälly hankintarenkaan tekemiin sopimuksiin. Yhden vastaajan mukaan tulevaisuutta luomunaudanlihan käytön suhteen on vaikea ennustaa, koska päätösvalta on kunnanvaltuustolla ja -hallituksella, ei ruokahuoltopäälliköllä. Lisäksi tulevan kuntaliitoksen aiheuttamia muutoksia hallintoon ei vielä tiedetä. Yksi vastaaja pitää kuitenkin mahdollisena luomunaudanlihan käyttöön ottamisen, mutta lihan tulee olla valmiina, jopa kypsinä viipaleina, suikaleina tai kuutioina, pakattuna 1,5 3 kg vakuumipakkauksiin. Myös jauhelihaa, ulkofileetä ja paisteja voitaisiin hankkia. Hinta voisi olla % kalliimpaa ja logistiikan tulisi toimia nykyisten tukkureiden kautta. Yksi vastaajista ei käytä luomunaudanlihaa, koska sitä ei heille ole tarjottu eikä sen saatavuudesta ole tietoa. Heillä luomulihan käyttöä voidaan harkita, jos saadaan tarjouksia ja hintatietoa. Heilläkin edellytetään, että liha on valmiiksi suikaleina tai viipaleina ja kypsää. Kovin paljon ei ole valmiuksia maksaa enempää kuin tavanomaisesti tuotetusta lihasta, toimitukset halutaan mielellään tukkuliikkeen kautta tai suoraan tuottajan toimittamana ja tärkeätä olisi tuotteen jatkuva ja varma saatavuus. 3.4 Vähittäiskauppa ja luomunaudanliha Keski-Karjalassa Keski-Karjalan alueella kartoitettiin myös vähittäiskaupan kiinnostusta luomunaudanlihan myyntiin. Kysely lähetettiin 11 kauppiaalle tai myymäläpäällikölle Rääkkylän, Tohmajärven, Kiteen ja Kesälahden alueella. Vastaukset saatiin 9 myymälästä, yhteen kauppaan ei saatu yhteyttä ja yksi ilmoitti, ettei halua osallistua kartoitukseen. Yksi myymälä uskoo luomutuotteiden menekin olevan kasvussa, mutta lihan osalta kauppias näkee, että kysyntä on vielä melko pientä eikä luomusta olla valmiita maksamaan lihan kohdalla kovinkaan paljoa enempää kuin tavanomaisesti tuotetusta. Heillä myydään luomunaudan jauhelihaa, mutta ei jatkuvasti. Sen menekki on muutama kilo kuukaudessa. Päästäkseen kaupan valikoimiin toimitukset tulee olla saman tavarantoimittajan kautta, tuotteen tulee olla houkutteleva ja ostohinnan edullinen. Tulevaisuuden hankintamäärät riippuvat täysin kysynnästä. Kolme muutakin myymälää pitää valikoimissaan luomunaudanlihaa tai luomunaudan jauhelihaa. Kaksi vastaajaa arvioi menekin olevan heikko. Toisessa näistä myymälöistä 8 kappaleen erä 400 g rasioita voi mennä kuukaudessa, jos ne myydään alennetulla hinnalla. Toimitukset kaikille kolmelle liikkeelle hoituvat oman tukkutoimittajan kautta ja lihan tulee olla vakuumiin pakattua. Kaksi vastaajaa näkee, että kauppaketju tekee päätökset valikoiman suhteen, joten yksittäinen myymälä ei juuri voi siihen vaikuttaa. 14

15 Eräs kauppias näkee luomun merkityksen kasvavan ja tarjonnan paranevan koko ajan. Myös ihmisten luomutietoisuus lisääntyy. Heillä ei ole luomulihaa valikoimissa kartoitusta tehtäessä. Kysyntää luomunaudanlihalle on jonkin verran, mutta tarjontaa ei ole ollut. Kauppias arvioi, että luuton liha, paistit ja fileet sekä jauheliha voisivat mennä kaupaksi. Suoratoimitus sopii kaupalle, mutta lihan hinnan pitää pysyä kohtuullisena. Yksi kauppias näkee, että luomulle on oma kuluttajaryhmänsä, mutta sen volyymi on kuitenkin aika pieni. Heilläkään ei ole luomunautaa myynnissä, koska sitä ei olla tarjottu. Sianlihaa he ottavat myyntiin suoraan eräältä tuottajalta. Kauppias on halukas kokeilemaan luomunaudanlihan myyntiä, jos siitä olisi tarjontaa. Kauppias arvioi, että valmiiksi pakattu pihvi- ja keittoliha, valmiit kuutiot ja jauheliha voisivat mennä kaupaksi. Luomulihan hinta voisi olla 10 % korkeampi kuin tavanomaisesti tuotettu liha ja toimitusten joko suoraan liikkeeseen tai nykyisten tukkuliikkeitten kautta. Kauppias pitää jatkuvaa ja varmaa saatavuutta erittäin tärkeänä, jos ostovoimaista asiakaskuntaa löytyisi ja hän näee myös, että markkinointia voisi tehdä yhdessä tuottajien kanssa. Kahdella vastaajalla ei luomulihaa ole valikoimissa tällä hetkellä. Toisen kauppiaan mukaan naudanlihan menekki yleensäkin on vähäistä verrattuna broileriin ja sianlihaan. Hän arvioi, että metsästämisen myötä riista korvaa myös naudanlihaa monessa ruokapöydässä. Tulevaisuuden suhteen hän toteaa, ettei kysyntää ole vielä ollut. Päästäkseen myyntiin lihan tulee olla vakuumiin pakattua ja kauppias arvioi, että karjalanpaistilihat, keittoliha sekä jauheliha voisivat mennä parhaiten kaupaksi. Ehdottomasti luomunaudanliha tulisi saada asianmukaisella kuljetuksella kauppaan ja tärkeänä hän pitää myös hintaa, laatua sekä myyntierien kokoa. Toisen kauppiaan mukaan ensin pitäisi löytää ostovoimaiset asiakkaat, että luomunaudanlihaa kannattaisi ottaa lihatiskiin. Yksi kartoitukseen osallistunut kauppias on siirtynyt pääasiassa kodinkonekauppaan, koska hänen pitäisi uusia kylmäkoneet voidakseen myydä esimerkiksi tuoretta lihaa. Elintarvikkeista hän myy lähinnä pakasteita ja kuivatuotteita. Luomunaudanlihan myynti Keski-Karjalassa Luomunaudanliha on myynnissä 4 Luomunaudanliha ei ole myynnissä, koska ei ole tarjontaa 2 Luomunaudanlihaa ei ole myynnissä 3 15

16 16

17 Pielisen Karjala 17

18 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys 4 Pielisen Karjala 4.1 Tilojen nykytila Pielisen Karjalan luomutilojen yhteystiedot saatiin maataloustoimistoista. Tilakyselyyn osallistui 21 tilaa. Tilakäynnit tehtiin elo marraskuussa Tiloja luomussa Pielisen Karjalan tilat Pellot ja eläimet luomussa 8 Pellot luomussa, eläimet siirtymävaiheessa 1. vuosi 2 Pellot luomussa, eläimet tavanomaisia 8 Pellot ja eläimet tavanomaisia 3 Kartoitukseen kuuluneiden tilojen peltopinta-alan keskiarvo Pielisen Karjalassa on 74,9 ha. Kaikki tilat ovat omavaraisia karkean rehun suhteen, mutta väkirehun suhteen omavaraisia on vain 10 tilaa. Tilojen päätuotantosuunnat Pielisen Karjalan kunnissa: Tilojen päätuotantosuunnat Luomuemolehmätila (tuotetaan vieroitettuja vasikoita) Luomulypsykarjatila (tuotetaan maidon ohella välitysvasikoita) Luomuemolehmätila (tuotetaan teuraseläimiä) Luomutila (kasvatetaan välityseläimiä teuraaksi) Tilat/kpl Päärodut Tilat/kpl Limousin (Li) 6 Aberdeen Angus (Ab) 7 Charolais (Ch) 3 Hereford (Hf) 6 Ayshire 4 Simmental (Si) 1 Holstein-friisiläinen 4 Vieroitettuja vasikoita tulee Pielisen Karjalan alueelta vuosittain 390 kpl, joista 200 kpl tulee luomutiloilta, mutta ne eivät välttämättä päädy jatkokasvatukseen luomutiloille. Siirtymävaiheessa olevilta tiloilta tulee 115 vasikkaa ja tavanomaisena vasikoita tulee 75 kpl vuodessa. Pielisen Karjalan tiloilta lähtee teuraaksi yhteensä 484 eläintä vuodessa. Kartoituksen tekohetkellä teuraista 117 kpl tulee luomussa olevilta tiloilta, 25 kpl siirtymävaiheessa olevilta tiloilta ja 342 kpl tiloilta, joitten eläimiä ei ole vielä siirretty luomuun kartoitusta tehtäessä. Vuosittain tuotetut eläinmäärät Pielisen Karjalassa luomu siirtymävaihe tavanomainen Vierotettuja vasikoita Teuraita Pielisen Karjalassa teurasiät vaihtelevat sonneilla kk, hiehoilla kk ja lehmillä 2 12 v. 18

19 Pielisen Karjalan tiloilta tulee keskiteuraspainon mukaan laskettuna lihaa yhteensä kg/vuosi. Luomulihaa ja siirtymävaiheessa olevien eläinten lihaa siitä on kg ja tavanomaista lihaa kg. Liharotuisten eläinten keskimääräinen tuottajahinta kilolta on sonneilla 3,74 ja hiehoilla 2,87 (alv 0 %). Myyntikanavina tilat käyttävät HK-Agri Oy:ta, A-Tuottajat Oy:ta ja Savo-Karjalan Liha Oy:ta. Kaikista näistä teurastamoista teuraat jatkavat matkaansa luomuna. Vieroitetut vasikat menevät pääsääntöisesti samojen välittäjien kautta jatkokasvatustiloille. 4.2 Tilojen tulevaisuuden suunnitelmat viiden vuoden tähtäimellä Pielisen Karjalan alueen kartoituksen tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin vastanneista tiloista 13 tilaa jatkanee toimintaansa joko nykyisellään tai lähes nykyisellään. Kaksi tiloista suunnittelee sukupolvenvaihdosta 5 vuoden kuluessa ja kaksi tilaa miettii toimintansa lopettamista. Kaksi vielä tällä hetkellä tavanomaista tilaa harkitsee luomuun siirtymistä ja yksi tila haluaisi siirtää lehmänsä luomuun, jos luomumaidon keräily järjestyisi. Yhdellä tilalla suunnitellaan joko jatkokasvatuksen lisäämistä tai eläinmäärän pienentämistä niin, että voidaan hoitaa koko ketju (kasvatus-teurastus-myynti) omalla tilalla. Yksi tila suunnittelee erillisen sonnikasvattamon rakentamista, jotta lihantuotantoa saataisiin tasaisemmaksi ympäri vuoden. Jos lihan tuottajahintaa saadaan paremmaksi, suunnittelee yksi tila kasvattavansa hiehot teuraaksi itse. Pielisen Karjalan tilat tekevät yhteistyötä erityisesti konetöissä sekä rehujen tuotannossa ja hankinnassa. Lisäksi tehdään jonkin verran eläinten kasvatusyhteistyötä. Lihan yhteismarkkinointi kiinnostaa 10 tilalla ja muutamalla tilalla asiaa on alettu työstämään. Yhteismarkkinointi kiinnostaa, jos liha saataisiin suoramyyntiin. Jatkokasvatusta voitaisiin joillakin tiloilla lisätä, jos lihalle yhteismarkkinoinnin kautta saisi paremman hinnan. Uusia yhteistyöideoita nousi myös esille: yhteishankinnat tuotantotarvikkeiden osalta, paalimuovien keräily tiloilta, eläinten kuljetusvaunun hankinta ja käyttö, lannanlevitys- ja kuljetuskaluston hankinta ja käyttö, siitossonnin vaihtaminen tilojen kesken ja siitossonnin hoito talviaikaan jollain toisella tilalla. Lisäksi ehdotettiin, että lähiseudun viljat ja oljet voitaisiin koota yhteen paikkaan ja myydä siitä tarvitseville. Kahdella tilalla ei oltu kiinnostuneita yhteismarkkinoinnista. Yhdellä tilalla yhteismarkkinointi nähtiin mahdottomana, koska perinteistä osuuskuntaa ei enää ole. Tilojen välistä yhteistyötä voisi tehdä ja mahdollisuutena nähdään osakeyhtiökasvattamon perustaminen ja myös uuden lihanteurastusosuuskunnan perustaminen. Lisäksi yksi tuottaja näkee, että käyttökelpoisten peltojen metsittämistä tulisi voida rajoittaa, jotta viljelykelpoista peltoa ei menisi hukkaan. 19

20 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys Kahdeksalla tilalla Pielisen Karjalan alueella ei kartoituksen tekohetkellä nähty koulutuksen tarvetta, vaikka koulutukseen suhtauduttiinkin myönteisesti. Yhdellä tilalla koettiin, ettei koulutukseen jouda ja yhdellä tilalla toivottiin koulutusten ajoittuvan loka marraskuulle, että niihin joutaa osallistumaan. Yhdellä tilalla toivottiin koulutusta elintarvikelainsäädännöstä ja kuljetusalan lainsäädännöstä. Yksi tilallinen esitti kirjanpitokoulutusta ja tietotekniikkakoulutusta alan ohjelmiin liittyen. Sukupolvenvaihdosta suunnittelevalla tilalla toivottiin koulutusta nuorelle polvelle ja toisaalta esitettiin myös sopeutumisvalmennusta eläkkeelle jääville. Yhdellä tilalla tarvittaisiin oppia valkuaisomavaraisuuteen pääsemiseksi. Liha-alan koulutusta ruohon paloitteluun ja käsittelyyn toivottiin yhdellä tilalla. Myös tukiasioihin kaivattiin koulutusta jatkuvissa muutoksissa mukana pysymiseksi. Toinen tila puolestaan toivoi valmennusta siihen, miten hallita hermonsa kaiken byrokratian hallinnoinnissa. Eräällä tilalla pidettiin tärkeänä, että kouluttaja tai luennoitsija on riittävän nimekäs alansa asiantuntija ja että kutsu tulisi hyvissä ajoin. Kirjekutsun nähtiin tavoittavan parhaiten. Luomunaudanlihan kartoitusraportin esittelyä toivottiin johonkin koulutustilaisuuteen, johon kutsuttaisiin kaikki kartoitukseen osallistuneet. 20

21 21

22 22

23 Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti 23

24 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys 5 Ilomantsi, Joensuu, Juuka ja Kontiolahti 5.1 Tilojen nykytila Ilomantsin, Joensuun, Juuan ja Kontiolahden luomutilojen yhteystiedot saatiin maataloustoimistoista. Tilakyselyyn osallistui 13 tilaa. Tilakäynnit tehtiin syys marraskuussa Tiloja luomussa Ilomantsin, Joensuun, Juuan ja Kontiolahden tilat Pellot ja eläimet luomussa 7 Pellot ja eläimet siirtymävaiheessa, 2 vuosi 1 Pellot ja eläimet siirtymävaiheessa, 1 vuosi 1 Pellot luomussa, eläimet tavanomaisia 4 Kaikilla kartoitukseen osallistuneilla tiloilla pellot olivat luomussa tai siirtymävaiheessa, mutta eläimiä eivät kaikki voineet tai halunneet siirtääkään luomuun. Kartoitukseen kuuluneiden tilojen peltopinta-alan keskiarvo Joensuun seudun kuntien alueella on 51,2 ha. Tilat ovat pääsääntöisesti omavaraisia karkean rehun suhteen. Väkirehun suhteen omavaraisuus jää alhaisemmaksi ja viljaa, rypsiä, kivennäisiä sekä valkuaisrehua ostetaan. Tilojen päätuotantosuunnat Ilomantsin, Joensuun, Juuan ja Kontiolahden alueella: Tilojen päätuotantosuunnat Luomuemolehmätila (tuotetaan vieroitettuja vasikoita) Luomulypsykarjatila (tuotetaan maidon ohella välitysvasikoita) Luomuemolehmätila (tuotetaan teuraseläimiä) Luomutila (kasvatetaan välityseläimiä teuraaksi) Tilat/kpl Päärodut Tilat/kpl Limousin (Li) 1 Aberdeen Angus (Ab) 5 Charolais (Ch) 1 Hereford (Hf) 3 Ayshire 4 Highland Cattle 2 Blonde d Aquitane 1 Holstein-friisiläinen 3 Vieroitettuja vasikoita tulee vuosittain Joensuun seudun alueelta 197 kpl, joista 95 kpl tulee luomutiloilta, mutta ne eivät välttämättä päädy jatkokasvatukseen luomutiloille. Josekin alueen tiloilta lähtee teuraaksi yhteensä 167 eläintä vuodessa. Kartoituksen tekohetkellä teuraista 22 kpl tulee luomussa olevilta tiloilta ja 145 kpl siirtymävaiheessa olevilta tiloilta tai tiloilta, joilla eläimiä ei ole vielä siirretty luomuun kartoitusta tehtäessä. Vuosittain tuotetut eläinmäärät Pielisen Karjalassa luomu siirtymävaihe tavanomainen Vierotettuja vasikoita Teuraita Ilomantsin, Joensuun, Juuan ja Kontiolahden alueen tiloilla sonnien keskiteurasiät vaihtelevat sonneilla kk, hiehoilla kk ja lehmillä 2 15 v. 24

25 Ilomantsin, Joensuun, Juuan ja Kontiolahden alueen tiloilta tulee keskiteuraspainon mukaan laskettuna lihaa yhteensä kg vuodessa. Luomulihaa siitä on kartoituksen tekohetkellä kg, siirtymävaiheessa olevilta tiloilta kg ja tavanomaista lihaa kg. Luomuna myytyjen liharotuisten eläinten keskimääräinen tuottajahinta kilolta on sonneilla 3,50 ja hiehoilla 3,30 (alv 0%). Osa eläimistä oli siis tavanomaisia. Myyntikanavina tilat käyttävät HK-Agri Oy:ta, A-Tuottajat Oy:ta ja Savo-Karjalan Liha Oy:ta. Näistä teurastamoista teuraat jatkavat matkaansa luomuna. Lisäksi yhdellä tilalla oli tavoitteena lihan suoramyynti. Vierotetut vasikat menevät pääsääntöisesti samojen välittäjien kautta. 5.2 Tilojen tulevaisuuden suunnitelmat 5 vuoden tähtäimellä Ilomantsin, Joensuun, Juuan ja Kontiolahden alueen tiloista 9 kartoitukseen osallistunutta tilaa jatkanee toimintaansa joko nykyisellään tai lähes nykyisellään seuraavat 5 vuotta. Tiloista 3 harkitsee eläinten siirtämistä luomuun ja yksi tila lopettanee eläinten pidon kokonaan. Kaksi tiloista aikoo jatkossa lisätä loppukasvatusta ja seitsemällä tilalla haluttaisiin lisätä peltoalaa mahdollisuuksien mukaan. Kahdella tilalla pyritään lisäämään myös eläinmäärää. Yhteistyötä alueen tilat tekevät jo jonkin verran, erityisesti koneyhteistyötä. Rehujen kasvatus- ja hankintayhteistyötä ollaan kiinnostuneita tekemään 3 tilalla ja eläinten kasvatusyhteistyöstä ollaan kiinnostuneita 9 tilalla. Erityisesti nousee esille siitossonnin kierrättämis- tai hiehojen vaihtomahdollisuus. Luomuvasikoita tuottavilla tiloilla toivotaan vasikoille jatkokasvatusta luomuna. Esitetään esimerkiksi sähköisen kauppapaikan luomista tilojen välisen eläinvaihdon tai -kaupan helpottamiseksi. Lihan yhteismarkkinointi kiinnostaa 8 tilalla. Yhteistyötä toivotaan myös esimerkiksi kylmäkuljetusauton hankintaan ja käyttöön. Kaikenlaiseen tilojen välisen yhteistyön tiivistämiseen ilmaisee kiinnostuksensa varsin moni tila, mutta yhdellä tilalla yhteisyötä ei pidetä tällä hetkellä tarpeellisena. Kahdeksalla tilalla Ilomantsin, Joensuun, Juuan ja Kontiolahden alueella ei kartoituksen tekohetkellä nähty koulutuksen tarvetta, vaikka koulutukseen suhtaudutaan myönteisesti. Yhdellä tilalla toivotaan koulutusta tietotekniikkataidoissa (alan ohjelmat) ja taloudenhallinnassa. Yhdellä tilalla ollaan kiinnostuneita omavalvonnasta suoramyyntiin liittyen. Kahdella tilalla kaivataan teurastus- ja lihanpaloittelukoulutusta. Luomuun liittyvää koulutusta pidetään myös tarpeellisena, koska pykäläviidakko muuttuu jatkuvasti ja emolehmäpuolelle kaivataan koulutusta puolueettoman kouluttajan toimesta. Lisäksi yhdellä tilalla ollaan kiinnostuneita kyyttöjen jalostukseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista. 25

26 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys 6 Yhteenveto SWOT eli vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Vahvuudet Heikkoudet Pohjois-Karjalassa on luomunaudanliha tiloja 4. eniten suhteessa koko maahan (kartoituksessa oli mukana 50 kpl luomutiloja). Valtaosa tiloista arvioi toiminnan jatkuvan entisellään tai lähes entisellään lähitulevaisuudessa. Sukupolvenvaihdoksia on suunnitteilla > maatalouteen elinkeinona uskotaan. Luomunaudanlihan tuotantopotentiaali kartoitukseen osallistuvilta tiloilta kg/v (laskettu ruhopainojen keskiarvolla, mukana siirtymävaiheessa olevat eläimet) Liharotuisten liha laadukasta (sonnit laatuluokassa R E) Tiloilla tuotanto-osaamista Suoramyynnistä kokemusta muutamilla tiloilla Tiloilla yhteistyöhalukkuutta / verkostoituminen mahdollista Vuonna 2012 ensimmäinen pienteurastamo, joka pystyy teurastamaan nautaa, sai luomusertifioinnin (teurastetaan nautaa, sikaa, lammasta, hevosta, villisikaa). Ko. teurastamo tekee myös rahtiteurastuksia. Alueella luomutarkastettu teurastamo, joka ostaa luomunautaa (ei tee rahtiteurastusta) Alueella kaksi jatkojalostamoa luomulihalle Maakunnan luomulihantuotantoon (ja lihantuotantoon yleensäkin) panostettu niukasti resursseja (neuvonta, hanketyö) viime vuosina, vaikka Pohjois-Karjala on lihantuotantomäärissä valtakunnan kärkeä. Lypsyrotuiset luomuvasikat menevät jatkokasvatukseen tavanomaisille tiloille > luomuketju katkeaa. Liharotuisista vasikoista osa menee tavanomaisille tiloille jatkokasvatukseen > luomuketju katkeaa. Lihan tarjonta painottuu kevääseen ja syksyyn > kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Lihan suoramyyntiä yksittäisiltä tiloilta > ei yhteistä tuotenimeä (vrt. esim. Limousin, Hc) eikä yhteismarkkinointia. Lähialueen luomuteurastamon resurssit ovat rajalliset rahtiteurastuksessa. Luomulihan jalostus on alkutekijöissä maakunnassa. Yksi luomussa oleva pienteurastamo lopetti toimintansa (ei teurastanut nautaa). Tämä vaikuttaa siihen, että pieneläinten teurastusmäärät kasvavat maakuntamme ainoassa luomussa olevassa pienteurastamossa, joka voi teurastaa nautaa ja tehdä sitä rahtityönä. Lihan laatuluokitus E = Erinomainen R+, R = Erittäin hyvä O+, O = Kohtalainen P+ = Heikko Ruhon muodot kauttaaltaan pyöreät tai erittäin pyöreät. Lihakset poikkeuksellisen hyvin kehittyneet. Ruhon muodot kauttaaltaan pyöreät. Lihakset erittäin hyvin kehittyneet. Ruhon muodot suorat tai sisäänpäin kaarevat. Lihakset keskinkertaisesti kehittyneet. Ruhon muodot sisäänpäin kaarevat. Lihakset heikosti kehittyneet. 26

27 Mahdollisuudet Uhat Tilojen välinen yhteistyö ei kehity Löytyykö markkinaosaamista ja resursseja Pienteurastamot vähenevät Jatkojalostamot vähenevät Pienillä jatkojalostamoilla ei ole aikaa tuotekehitykseen Kansallinen lainsäädäntö Toimialan kannattavuus Saada Pohjois-Karjala edellä kävijäksi luomunaudanlihan tuotannossa tukemalla tuottajia neuvonta- ja hanketyöllä > kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työskentelyä. Tilojen yhteistyön tiivistäminen / työyhteenliittymä > tasaisempi tuotanto ympäri vuoden Tilojen välisen muun yhteistyön lisääminen (kasvinviljely, rehuntuotanto ja -hankinta) Suoramyynti > tuottajahinta paremmaksi Jalostusasteen nosto paikallistasolla > positiivinen vaikutus tuottajahintaan Markkinoiden löytyminen muualta Suomesta Sukupolven vaihdosten tukeminen ja lopettavien myyntiin tulevien tilojen markkinointi uusille toimijoille Verkkokaupan mahdollisuus mm. tuotteiden saaminen Savo-Karjalan luomupiirin tilauskantaan Tutustumiskäynnit joillekin tiloille voisi olla avuksi markkinointiin Lisää luomusertifioituja pienteurastamoita lähialueelle Yksi pienteurastamo lopettamassa lähiaikoina (ei vielä luomussa) > mahdollinen uusi toimija luomuun? Julkisella sektorilla on jossain määrin kiinnostusta luomunaudanlihan käyttöön lähialueella Logistisia palveluja tarjolla (eläinkuljetus) Työapua / urakointia tarjolla Kartoituksessa nousi selkeästi esille tuottajien yhteistyöhalukkuus. Asian eteenpäin viemiseksi verkostoitumista täytyy tukea esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä kokoontumisia tuottajille, jotta itse kukin voi tuoda omia näkemyksiään esille ja yhdessä ideoiden voidaan suunnitella yhteistoimintaa. Yhteistyöllä on mahdollisuus päästä parempaan tuottavuuteen, jos kuluja saadaan alennettua ja lihan tuottajahintaa paremmaksi. Tutustuminen luomutilan toimintaan kiinnosti useita mahdollisia asiakkaita, joten tutustumiskäynti kannattaa jossain muodossa järjestää. Tuottajien toiveena on myös luomuvasikoiden saaminen jatkokasvatukseen luomutiloille, jotta luomuketju ei katkeaisi jatkokasvatusvaiheessa ja luomulihantuotantoa saataisiin näin lisättyä. Jatkokasvatustilojen puutteesta tulee kertoa tuottajille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa sekä alan oppilaitoksissa. Myös sukupolvenvaihdosta ja / tai tuotantosuunnan vaihtoa miettiville tulee tilanteesta tiedottaa. Luomuteurastamon saaminen Joensuun seudulle mahdollistaisi rahtiteurastuksen niin, ettei luomuketju katkeaisi ja tuottajat voisivat markkinoida luomulihat itse. Luomusertifioinnin hankkimista harkitsevia teurastamoita tulee kannustaa ja rohkaista sekä antaa heille kaikki mahdollinen apu sertifiointiin liittyvissä asioissa. Yksi yritys maakunnassa jalostaa luomunaudanlihaa ja lisäksi vuokrattavissa on jalostamotoimintaan sopivat tilat Polvijärven kunnalla. Jos yhteismarkkinointiin päädytään, on tarpeen miettiä edesauttaako jalostus myyntiä (asiakkaiden tarpeet) ja tasoittaako lihan saatavuutta esimerkiksi mahdollisuus pakastaa sitä. Lisäksi tarvitaan elintarvikehuoneistoksi hyväksytty tila lihan säilytykseen, jotta toiminnasta saadaan ammattimaista ja edelleen paikka, jonka sijainti on logistiikan kannalta sopiva. Osa maakunnan lihan tuotannosta voidaan saada markkinoitua lähialueelle, mutta suurelle osalle markkinoitten on löydyttävä maakunnan ulkopuolelta, joten markkinointiin on myös panostettava. 27

28 Luomulihat liikkeelle! Luomunaudanlihan markkinaselvitys Tuottajat kaipaavat koulutusta seuraaviin aihealueisiin: (huomioitu kaikki tuotantosuunnat) Elintarvikelainsäädäntö, kuljetusalan lainsäädäntö ( eläinkuljetus, elintarvikekuljetus) Kirjanpitokoulutusta/taloushallinto Tietotekniikkakoulutusta alan ohjelmissa Sukupolvenvaihdoksen jälkeen koulutusta nuorelle polvelle Koulutusta byrokratian hallintaan Oppia valkuaisomavaraisuuteen pääsemiseksi Sopeutumisvalmennusta eläkkeelle siirryttäessä Liha-alan koulutusta (teurastus, leikkaus ja käsittely) Koulutusta tukiasioissa luomuun siirryttäessä Koulutusta peltoviljelyn puolelle Luomuperuskurssi nuorelle sukupolvelle esim. oppisopimuskoulutuksena Viljelijöiden tapaamis- ja mielipiteiden vaihtopäivä (ProAgria) Lihakarjan kasvatukseen/emolehmätuotantoon liittyvää (tuotantosuunta aika uusi) Markkinointia Tilojen suoramyynti sis. omavalvonnan, lainsäädännön Tuottajien muita terveisiä koulutukseen liittyen: Riittävän nimekkäitä alan asiantuntijoita kouluttamaan > kirjekutsu tavoittaa parhaiten Koulutukset loka maaliskuulle (joutaa parhaiten) Tiedotus riittävän ajoissa koulutuksista Päivän koulutukset ovat kaikki tervetulleita Puolueeton kouluttaja / luennoitsija Mieluummin tilakohtaista käytännönläheistä koulutusta sovittuna ajankohtana ja sovitusta aiheesta, kuin luentotyyppisiä koulutuksia. Selvitystyön edetessä on Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa sekä Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hankkeet tarjonneet erilaisia koulutuksia/infopäiviä alkutuotannon tuottajille alueilla, jossa selvitystyötä on tehty. Koulutusaiheita ovat olleet mm. Luomutuotannon ohjeet, elintarvikelainsäädäntö ja omavalvonta sekä pakkausmerkinnät. Myös opintomatkoja on järjestetty teemaan liittyen. Lähitulevaisuudessa Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke järjestää koulutuksia mm. seuraaviin aiheisiin: maatilan tilamyynti, jäljitettävyys ja alkuperä, alkutuotannon omavalvonta, Luomuelintarvikelainsäädäntö ja tuotanto-ohjeet sekä luomuelintarvikkeiden valvonta ja tarkastaminen. Hanketyöntekijät ovat koko ajan valppaina ja ottavat koulutustoiveita vastaan, jotta pystytään tukemaan koko tuotantoketjua. Työtä Luomunaudanlihan markkinoille pääsyn eteen tullaan jatkamaan maakuntamme hankkeiden avulla muutoinkin kuin koulutuksin. Luomunaudanlihan markkinointiin ollaan kasaamassa asiantuntija työryhmää, joka tulee linjaamaan mitä toimenpiteitä maakunnassamme tämän selvitystyön eteenpäin työstämiseksi tulee tehdä. 28

29 29

30 Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin