Varhaiskasvatuksen kutsuseminaari Prof. Mikko Ojala Tohtoritutkija Tuulikki Venninen Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuksen kutsuseminaari Prof. Mikko Ojala Tohtoritutkija Tuulikki Venninen Helsingin yliopisto

2 Helsingin yliopisto Varhaiskasvatuksen osasto Varhaiskasvatustutkimus :Kansainväliset hankkeet EU-projektissa INCLUD-ED kehitetään koulukäytänteitä esiopetuksesta nuorisoasteelle tavoitteena ennaltaehkäistä lasten ja perheiden koulutuksellista ja kasvatuksellista syrjäytyneisyyttä 14 maassa. Kansainvälisessä yhteistyössä tutkitaan alle kouluikäisten lasten tapaa hahmottaa toimintaansa pedagogisessa kontekstissa sekä pienten lasten stressin yhteyttä varhaiskasvatuksen laatuun, lasten oppimisedellytyksiin ja lasten stressin hallintaan. Myös tietokoneavusteista kirjoittamista ja lukemaan oppimista esikoulussa ja koulun alussa tutkitaan kulttuurien välisenä vertailuna.

3 Kotimaiset hankkeet Lasten toimivuus ja pystyvyys ja lapset kanssa tutkijoina. Alle kolmivuotiaiden lasten päiväkotipedagogiikan kehittäminen. MUCCA hankkeessa kohteena ovat olleet monikulttuuriset lapset ja aikuiset Helsingin päiväkodeissa. Esi- ja alkuopetusta tutkitaan mm. selvittämällä joustavaa esi- ja alkuopetusta ja opetuksen vuorovaikutusta oppilaan kognitiivisiin toimintoihin. Myös varhaiskasvatuksen merkitystä kestävään kehitykseen tutkitaan.

4 EU-project Includ-Ed 6 eri osaprojektia, Helsingin yliopiston tutkimusryhmä mukana neljässä. Tavoitteena analysoida yhteiskunnallista integraatiota edistäviä tekijöitä koulutus- ja kasvatusjärjestelmissä ja eritellä syrjäytymiseen johtavia tekijöitä erityisesti kasvatus- ja opetuskäytänteissä Suomessa kohteena erityisesti varhaiskasvatus (esiopetus) ja kouluun siirtyminen Tutkimusta tehdään päiväkodeissa, kouluissa ja integroiduissa erityisopetusryhmissä Reko Niemelä, Helsingin yliopisto 4

5 INCLUD-ED:Tutkimusote Kriittinen kommunikatiivinen metodologia soveltuu hyvin monikulttuurisuutta käsitteleviin tutkimuksiin (Flecha,R., Gomes,J. and Puigvert,L. 2003) käsittelee kriittisesti koulutusta ja tuo esille koulutuksen vaikuttavuuden yhteiskunnassa (Apple 1995) tuo esille eri toimijat, agentit (Sen 1999) perustuu ajatukseen, jossa haastateltavan kanssa pyritään aikaansaamaan keskustelua (dialogi) aiheesta ja ettei tutkija itse asetu haastateltavan yläpuolelle (Flecha2009)

6 INCLUD-ED Project 6: Case studies ( ) E.g. Case-studies during Spring 2008 : Finland (University of Helsinki, Spain (CREA, University of Barcelona), Cyprus (University of Cyprus) and Latvia (Baltic Institute of Social Science). Comparative report Ojala, Schools within children with a low socioeconomic (SES) status and a minority background, and having achieved good academical results in relation to their context Data collection techniques: Open-ended interviews (students, family members, teachers and other professionals of the school/preschool community) Communicative focus group interview with teachers and other staff) Communicative observations (teachers, parents, interest groups) 6

7 Main results for Effective educational practices at preprimary school Heterogenous grouping Children s individual support Co-operation between pre-school and school Access to ICT High expectations Teachers favourable attitudes Multicultural learning environment Family involvement, mainly from different ethnic background Other human resources (apart from teachers) used for inclusionary practices. Active community participation in decision-making processes. Community participation in learning activities Democratisation of the currículm Instrumental learning (maths, language and ITC) Focus on equality of gender when organizing inclusionary practices and foster participation of parents and other community memebers 7

8 Mikko Ojala, professori Tuulikki Venninen, tutkijatohtori

9 Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö ( Kaupungit: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Keskeiset yhteistyötahot ovat Helsingin yliopisto ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. Tällä hetkellä hankerahoituksella (KASTE / Lapsen ääni / Tukevasti alkuun Myöhemmin tarkoitus vakinaistaa toiminta

10 Käytäntötutkimus VKK-Metrossa Pohjana reflective practice -orientaatio Tutkimustiedon hyödyntäminen käytännön kehittämistyössä tavoitteena tiivis kaksisuuntainen vuoropuhelu kentän henkilöstön ja tutkijoiden välillä vaatii tutkimustiedon muokkaamista helposti ymmärrettävään muotoon tutkimustulosten nopea palauttaminen vastaajille

11 Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa: esimerkkejä tuloksista

12 Tutkimuksen kulku Pilottikysely tutkimuspäiväkodeissa 1/2010 Osallisuuden tutkimuksiin ja teorioihin tutustuminen Survey 4/2010 Toukokuussa päiväkotien koonti kunnittain vastauksia varten (vastaisuudessa pois) Kesällä kvantitatiiviset ja osa kvalitatiivisista analyyseista Vastaukset päiväkoteihin ensin elokuussa ja korjattuna koodiavaimilla lokakuussa (vastaisuudessa yksinkertaistuu) Syksyllä analyysit loppuun, tulosten valmistuminen ja raportin kirjoittaminen

13 Taustatietoja Lapsia tiimeissä Henkilökuntaa tiimeissä Vastausprosentti Vastanneita pk-tiimejä Espoo ,01 % 264 Helsinki ,60 % 496 Kauniainen ,00 % 21 Vantaa ,60 % 333 Yhteensä ,04 % 1114

14 Lasten aloitteet päiväkodissa Aloite mainintoja % Taide ,9 % Leikki ,3 % Liikunta ,1 % Retket 126 8,1 % Kirjan lukeminen 146 9,3 % Pelaaminen 63 4,0 % Ulos lähteminen ja ulkoilu 58 3,7 % Ruokailu 29 1,9 % Lepohetki 10 0,6 % Tutkiminen 7 0,4 % Siirtymätilanteet 7 0,4 % Aamupiiri 7 0,4 % Iltapäivän toiminta 4 0,3 % Työtehtävät 3 0,2 % Aloite, kaikki mahdollinen 13 0,8 % Aloite, toiminta 39 2,5 % Yhteensä %

15 Lapsen vaikutusmahdollisuudet ruokailutilanteissa (jakauma)

16 Lapsen vaikutusmahdollisuudet lepohetkellä Lapsi voi valita, osallistuuko lepohetkelle Ei koskaan - Harvoin Joskus Usein-Aina 94,73 % 3,71 % 1,56 % Lapsi valitsee unilelun 2,87 % 1,95 % 95,18 % Lapsi voi valita koska nousee levolta 49,44 % 22,00 % 28,56 %

17 Leikkitaulut päiväkotiryhmissä (jakauma), N= % Aina 1 % Ei koskaan 37 % Usein 9 % Harvoin 46 % Joskus

18 Pienryhmät päiväkodeissa (keskiarvot) Aina 34 % Usein 58 % Joskus 6 % Harvoin 2 %

19

20 1. Lapsella on oikeus iloita itsestään ja kokea, että muutkin nauttivat hänen läheisyydestään 3.Lapsi saa aikuisilta turvaa ja lohtua, mutta myös mahdollisuuksia oppia uutta ja kiinnittyä sitä kautta ympäröivään maailmaan. 5. Osallisuus on myös omatoimisuutta, joka mahdollistetaan sillä, että lapsi saa riittävästi aikaa harjoitella. 7. Lasten osallisuus kasvaa ympäristössä, joissa hänen tarpeensa huomioidaan. 2. Lapsi saa kokea, että hänen rohkeutensa ilmaista itseään saa aikaan asioita, joista sekä hän itse, että muut hyötyvät. 4. Osallisuus on lapselle joskus valintojen tekoa ja päätöksiin osallistumista, vastuun ottamista. 6. Lapsi on myös osa kotia sekä ympäröivää yhteiskuntaa ja sen ajankohtaisia tapahtumia. 8. Lapsella on oikeus olla sellaisten aikuisten kasvatettavana, jotka kunnioittavat ja kuuntelevat häntä ja jaksavat kiinnostua lapsen maailmasta yhä uudelleen.