Messukylän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Messukylän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkotimme sijaitsee rauhallisella omakoti ja pientaloalueella Messukyläntien varressa, hyvien bussiyhteyksien päässä, 3 4 km keskustasta. Ns. päätalo, joka on perustettu 1972, sijaitsee osoitteessa Ristinarkuntie 1. Päätalossa toimii kaksi ryhmää: Alle 3 vuotiaat Peukaloiset ja 3 4 vuotiaat Tiitiäiset. Päiväkodin lisäryhmä Rautapelto/Heinähatut sijaitsee TOAS:n omistaman kerrostalon alakerrassa osoitteessa Rautapellonkatu 40, n. 500m päätalosta. Heinähattujen ryhmässä on viisivuotiaat viskarit ja esikouluikäiset. Syksyllä 2004 saneeratut tilat on suunniteltu ensisijaisesti esikouluikäisten käyttöön. Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa Haluamme tarjota turvallista ja perheen kasvatustyötä tukevaa varhaiskasvatusta luomalla ympäristön, jossa lapsen on hyvä kasvaa, kehittyä ja oppia. Jakamalla kasvatuskumppanuuden vanhempien kanssa tuemme lapsen kasvua itseensä luottavaksi, toiset huomioonottavaksi persoonaksi. YHTEYSTIEDOT Ristinarkuntie 1, Tampere sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi Johtaja Tina Orimus Peukaloiset 0 3 v Tiitiäiset 3 4 v Heinähatut/Rautapelto /

2 Arvot ja strategiaperusta Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005) Päivähoidon ja perusopetuksen visio vuoteen 2016: Tähän tähtäämme myös me varhaiskasvatustoiminnassamme Messukylän päiväkodissa. Luomme Luomme tulevaisuutta kasvua kasvua ja ja oppimista taitavasti tukien. tukien. Kasvatustyötämme ohjaavat valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellyt toimintaperiaatteet, jotka ovat 1) yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä, 2) asiakaslähtöisyys/ lapsilähtöisyys, 3) kumppanuus, 4) rohkea aloitteellisuus, 5) henkilöstön arvostaminen ja 6) taloudellisuus. Pieni päiväkotimme mahdollistaa tiiviin yhteisöllisyyden syntymisen. Henkilökunta, vanhemmat ja lapset oppivat nopeasti tuntemaan toinen toisensa yli ryhmärajojen. Koska toimimme osin yhteisissä tiloissa, päiväkodissamme kaikki lapset ovat yhteisiä ja lapsilla on tuttuja ja turvallisia aikuisia niin omasta kuin naapuriryhmästäkin. Tämä helpottaa lapsen kohdalla myös ryhmästä toiseen siirtymistä (Peukaloisilta Tiitiäisille ja Tiitiäisiltä Heinähatuille). Päiväkotimme kantaa vastuun toimintamme aiheuttamasta ympäristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ympäristötietoisuuteen sekä ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Päiväkodissamme järjestämme lapsilähtöisiä palveluja. Lapset ja heidän huoltajansa otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen keräämällä palautetta ja arvioita, joiden pohjalta palveluja kehitetään. Lapsen yksilöllisyyttä arvostetaanseuraava ja toiminnassa tuetaan jokaisen lapsen omaa lahjakkuutta ja aktiivista oppimista.

3 Päivähoidossa korostuu yhteistyö huoltajien kanssa ja perhekeskeisyys. Avoin vuorovaikutus ja yhteisymmärrys toiminnan tavoitteista luovat kasvatuskumppanuuden perustan. Olemme vastaanottavaisia vanhempien aloitteellisuudelle, ideoinnille ja ajatuksille. Hyödynnämme mielellämme vanhempien mahdollisia erityistaitoja ja osaamista!j Yhteistyötä tehdään kotien ohella myös muiden sidosryhmien kanssa (mm. kiertävä erityislastentarhanopettaja, neuvola, lähipäiväkodit ja koulut ja kulttuuritoimi). Messukylän päiväkodissa varhaiskasvatuksesta vastaa moniammatillinen, ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta: neljä lastentarhanopettajaa ja kuusi lastenhoitajaa. Tiimin alueella toimii myös kaksi vakituista varahenkilöä (lastenhoitaja ja lastentarhanopettaja) sekä kiertävä erityislastentarhanopettaja. Päätalossa ruokahuollosta ja siisteydestä vastaa Tampereen Ateria. Rautapellossa toimii päivähoidon laitoshuoltaja. Lisäksi henkilökuntaa täydentävät harjoittelijat ja opiskelijat. Päiväkotimme toimii varahoitopaikkana alueemme perhepäivähoitajien hoitolapsille. Etusivulle Seuraava

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita, kun taas varhaiskasvatuksen ammattilaiset toimivat lapsen kehityksen ja kasvatuksen asiantuntijoina. Vanhemmilla on aina ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Päivähoito toimii kotikasvatuksen tukijana. Vanhempien ja päivähoidon hyvin toimiva ja avoin yhteistyö takaavat siis merkittävän pohjan lapsen toimivan varhaiskasvatuksen kannalta. Lapsen aloittaessa päiväkodissamme varaamme perheelle ajan tutustumiseen oman osaston henkilökunnan kanssa. Erilaiset tiedotteet ja lomakkeet (esim. Tervetuloa päivähoitoon ) toimivat myös apuna molemminpuolisessa tutustumisessa. Lapsen aloittaessa päivähoidossa tarjoamme perheelle mahdollisuuden pehmeään laskuun : lapsi ja vanhemmat voivat tutustua päiväkotiimme omien tarpeidensa mukaisesti ennen varsinaista hoidon aloittamista. Meille on tärkeää luoda ja ylläpitää avointa ja luottamuksellista keskusteluilmapiiriä lasten vanhempiin. Arjen keskustelut lapsen tulo ja lähtötilanteissa ovat yhteistyön kivijalka. Yhteistyön kulmakivet muodostuvat varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluista, vanhempainilloista, erilaisista juhlista ja tapahtumista. Varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelujen lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus varata aika keskusteluun lapseen liittyvissä asioissa. Ilmoitustaululla tiedotetaan päiväkodin yleisistä asioista ja tapahtumista. Tärkeistä asioista ja päivähoitoryhmän tulevista tapahtumista viestitetään myös kotiin lähtevillä tiedotteilla. Osalla ryhmistä on käytössä eteiskansio, jossa kerrotaan päivän touhuista. Olennainen dokumentoinnin muoto on lisäksi valokuvaus. Jokaiselle lapselle tehdään vuosittain oma varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhdessä lapsen vanhempien ja ryhmän henkilökunnan kanssa. Nämä varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut käydään kerran vuodessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman teossa ovat mukana lapsen vanhemmat/vanhempi ja ryhmän työntekijä. Myös 5 7 vuotiaat lapset ovat mukana suunnitelman teossa. Varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun ajankohta sovitaan yhdessä perheen kanssa. Päiväkodissamme huomioidaan lapsi henkilökohtaisesti kättelemällä sekä päiväkotiin tultaessa että pois lähtiessä. Pienemmät otamme vastaan usein sylin kautta. Lapsi on vanhempien vastuulla, kunnes joku kasvatushenkilökunnasta on ottanut lapsen vastaan. Vastuu siirtyy takaisin vanhemmille, kun lapsi luovutetaan hakijalle. Luovutamme lapsen vain hänen omille vanhemmilleen tai heidän nimeämälleen 18 vuotta täyttäneelle henkilölle. Etusivulle Seuraava

5 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Toiminnan suunnittelu lähtee aina lapsesta ja lapsiryhmästä. Oppiessamme tuntemaan lapset, opimme tuntemaan myös heidän mielenkiinnon kohteensa sekä havaitsemaan heidän herkkyytensä uusien asioiden oppimiseen. Lasten havainnointi leikissä on toimintaympäristön rakentamisen lähtökohta. Luovuuteen kannustava ympäristö antaa mahdollisuuksia monipuolisiin kokemuksiin Lapsen oppiminen on kokonaisvaltaista ja tapahtuu pääsääntöisesti leikin ja osallistumisen kautta. Lasten spontaanille toiminnalle ja leikille annetaan aikaa ja tilaa. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa menetelmänä on eheyttäminen. Eheytetyssä toiminnassa yhdistyvät leikki, liikkuminen, tutkiminen, taiteellinen toiminta, kieli ja vuorovaikutus. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelun pohjana ovat havainnointi, arviointi sekä lasten toiveiden kuuntelu. Varhaiskasvatusympäristö elää, joustaa ja mukautuu lasten yksilöllisten ja lapsiryhmän tarpeiden mukaisesti. Päiväkotimme jokaisella ryhmällä on omat toimintatilansa, jotka on suunniteltu kunkin ryhmän ikätasolle sopiviksi niin kalusteiltaan kuin materiaaleiltaan turvallisuutta unohtamatta. Tiloihin on rakennettu pienryhmäleikkejä mahdollistavia leikkialueita, jotka tarjoavat sopivat välineet ja ympäristön erilaisiin leikkeihin. Välineet ja materiaalit ovat lasten ulottuvilla siten, että he voivat vapaasti käyttää tarvikkeita ja työvälineitä sekä huolehtia niistä. Säännöllinen toimintaympäristön muokkaaminen tarpeiden ja tilanteiden mukaan innostaa lapsia uusiin leikkeihin sekä tuo haasteita ja vaihtelua. Iso, puistomainen piha alueemme tarjoaa monipuoliset liikunta ja leikkimahdollisuudet kaikenikäisille kaikkina vuodenaikoina. Rautapellossa Heinähatut ulkoilevat Rautapellon puistossa. Käytämme hyödyksemme myös läheistä urheilukenttää sekä Vilusenharjun maastoja. Lapsen oppiminen on kokonaisvaltaista ja tapahtuu pääsääntöisesti leikin ja osallistumisen kautta. Lasten spontaanille toiminnalle ja leikille annetaan aikaa ja tilaa. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa menetelmänä on eheyttäminen. Seuraava Eheytetyssä toiminnassa yhdistyvät leikki, liikkuminen, tutkiminen, taiteellinen toiminta, kieli ja vuorovaikutus.

6 Kasvattajina luomme lasta kunnioittavan ja kannustavan ilmapiirin. Kaikki lapset haluavat onnistua ja nauttia osaamisestaan vertaisryhmässä. Kannustava palaute auttaa lasta jatkamaan ja yrittämään vastoinkäymisistä huolimatta. Rohkaisemme lapsia ilmaisemaan mielipiteensä ja korostamme toiminnassa lapsen osallisuutta, omaa ilmaisua ja omatoimisuutta. Lapset saavat tehdä valintoja ja kokea onnistumista. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö tukee monipuolista toimintaa. Annamme lapselle läheisyyttä ja syliä mahdollisuuksien mukaan, mutta myös mahdollisuuden yksinoloon. Tarjoamme rakkautta ja rajoja yhdessä sovittujen sääntöjen puitteissa. Etusivulle Seuraava

7 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Päiväkodissamme arvostamme leikkiä ja järjestämme sille tiloja ja aikaa. Leikkialueet mahdollistavat pienryhmäleikkien syntymisen ja leikin pitkäkestoisuuden. Leikinvalintaa ohjataan niin, että jokainen lapsi rohkaistuu kokeilemaan erilaisia leikkejä ja leikkimään erilaisten kavereiden kanssa. Lapsia ohjataan sosiaalisissa suhteissa niin, ettei kukaan jää yksin. Tärkeätä leikissä on leikkirauha ja mahdollisuus pienryhmäleikkeihin. Tämän mahdollistamiseksi hyödynnämme leikkeihin monia tiloja, mm. eteistä ja toisen ryhmän tiloja ja järjestämme kullekin leikille sopivia leikkialueita. Sisäleikkien lisäksi leikimme ja liikumme paljon ulkona ja retkeilemme lähiympäristössä. Musiikki ja leikkihetket ovat osa jokapäiväistä toimintaamme, laulamme, leikimme, loruilemme, soitamme ja satuilemme. Päiväkotiin tultaessa, toivomme, että vanhemmat huolehtivat lapsensa käsienpesusta infektioiden välttämiseksi. Päivän aikana aikuinen on mukana huolehtimassa wc tilanteista, käsien ja kasvojen pesusta, nenän niistämisestä yms. Lounaan jälkeen hampaat puhdistetaan ksylitolipastilleilla tai purukumilla. Hygieniaan liittyvissä asioissa ohjaamme lasta oma toimisuuteen oman ikätasonsa ja kehityksensä huomioon ottaen. Lapsen päiväkodissa tarvitsemat vaipat, rasvat sekä varavaatteet vanhemmat tuovat kotoa. Päiväkodissa annamme lapselle ainoastaan lääkärin hänelle määräämiä reseptilääkkeitä alkuperäispakkauksesta. Näissä tilanteissa lapselle tehdään erillinen lääkehoidon suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Touhutessaan koko päivän suuressa lapsijoukossa lapsi väsyy. Lapsen jaksamisen ja kehityksen kannalta on tärkeää, että hänellä on tilaisuus päivittäiseen rauhoittumiseen ja rentoutumiseen lepohetkellä. Rauhoittuminen suo lapselle myös mahdollisuuden omille ajatuksille ja mielikuvitukselle. Aikuinen on koko ajan läsnä huolehtimassa, että lepohetki on kaikille turvallinen ja rauhallinen. Otamme huomioon lapsen yksilölliset tavat; silittelyt, unikaverit, tutit jne. Seuraava

8 Lasten omatoimisuutta tuetaan kaikissa arjen tilanteissa. Kannustamme lasta kertomaan ja keskustelemaan hänelle tärkeistä asioista ja vastavuoroisesti myös kuuntelemaan kaverin juttuja. Opettelemme ottamaan sanallisia ohjeita vastaan ja toimimaan niiden mukaan. Yhteisesti lasten ja aikuisten kesken sovitut säännöt sitovat kaikkia, niin lapsia kuin aikuisiakin, toimimaan yhteisen hyvän mukaisesti. Totuttelemme maistelemaan erilaisia ruokia ja uusia makuja sekä opettelemme kauniita pöytä ja ruokailutapoja. Mahdollisesta lapsen erityisruokavaliosta, josta tulee olla lääkärin tai terveydenhoitajantodistus, sovimme erikseen vanhempien ja keittiöhenkilökunnan kanssa. Etusivulle Seuraava

9 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsi saattaa tarvita tukea voidakseen toimia lapselle ominaisella tavalla: leikkiä, osallistua, saada ystäviä, kokea elämyksiä, iloita oppimisesta, tutkia ja liikkua. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne elämän tai sosiaalisen kehityksen osa alueilla eripituisia aikoja. Kasvatushenkilökunnan tukena toimii kiertävä erityislastentarhanopettaja (Messun tiimin alueella Helena Sydänheimo), jonka tehtävänä on auttaa päivähoidon henkilöstöä havaitsemaan lapsen tuen tarve riittävän varhain sekä tukea perheitä ja päivähoidon henkilöstöä kasvatus ja kuntoutustyössä. Helena Sydänheimo käy päiväkodissamme noin kerran kuussa. Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatus järjestetään ensisijaisesti kodin lähellä olevassa päivähoitopaikassa tai alueellisessa pienryhmässä. Mikäli lapsi tarvitsee enemmän tukitoimia kuin näin pystytään järjestämään, toteutetaan lapsen varhaiskasvatus erityispäivähoidon yksikössä. Vanhempien kanssa selvitetään kuntouttavan varhaiskasvatuksen ja hoidon tarpeen laajuus ja tarkoituksenmukaisuus. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään erityisen tuen suunnitelma, joka laaditaan yhdessä lapsen vanhempien ja tarvittaessa muiden lastan hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus lapsiryhmässä sovitetaan yhteen. Tavoitteet kasvattajan toiminnalle ja fyysiselle ympäristölle kirjataan arjen tarpeita vastaaviksi. Etusivulle Seuraava

10 Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat osa päivähoitoa. Lapsilla on mahdollisuus kasvaa erilaisuutta ymmärtävään ja suvaitsevaan asenteeseen. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista, tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Lapsen kulttuuritausta ja suomen kielen taitotaso huomioidaan lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuuri identiteetin kehittymisestä on vanhemmilla. Hyvä äidinkielen taito edesauttaa suomen kielen oppimista ja päivähoidossa lasta rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään. Kaikille lapsille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, tehdään henkilökohtainen Suomi toisena kielenä (S2) opetussuunnitelma. Tämä suunnitelma on osa lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. S2 opetusta annetaan kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille. Uuden kielen oppimisen tulee olla mukavaa. Pelit, leikit, monipuolinen toiminta ja vuorovaikutustilanteet aikuisten ja lasten kanssa ovat hyviä menetelmiä suomen kielen oppimisessa. Lapsi oppii kieltä päivän toiminnoissa, perushoitotilanteissa, vertaisryhmässä ja pienryhmissä yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Monikulttuurisuus tuo lapsiryhmän arkipäivään rikkautta ja sitä voidaan hyödyntää lasten kokemusten kautta. Maahanmuuttajalapsen tullessa päivähoitoon kiinnitetään erityistä huomiota perusturvallisuuden tunteeseen. Kulttuurien kohdatessa tarvitaan halua ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Lapsi voi tuntea olonsa turvattomaksi, koska vieraassa kulttuurissa on paljon uusia asioita. Perheen tavoista ja kulttuurista on tärkeää keskustella lapsen aloittaessa päivähoidon ja laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Keskusteluissa vanhempien kanssa voimme käyttää tulkin apua, jotta vuorovaikutus toimii, molemmat osapuolet tulevat Etusivulle ymmärretyksi ja vältämme väärinkäsityksiä.

11 Arviointi varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi vanhemmat, lapset ja eri yhteistyötahot. Arviointi perustuu aina lasten kasvun, kehittymisen ja oppimisen sekä kasvattajayhteisön toiminnan ja työtapojen säännölliseen havainnointiin ja dokumentointiin. Toiminnan arviointia suoritetaan niin talokohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan, toiminnan sisältöön kuin toimintaympäristöönkin kohdistuen. Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista seurataan havainnoiden lasta ja lapsiryhmää. Havainnot, haastattelut, dokumentit lapsesta ja lapsiryhmästä toimivat suunnittelun tukena. Syksyisin tehtävässä lapsen yksilöllisessä varhaiskasvatus tai esiopetussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista. Perheiden palaute ja arviointi on meille tärkeää. Perheiden palautetta vastaanotetaan niin kirjallisena palautteena (palvelukykykyselyt, asiakastyytyväisyyspalautteet) sekä keskusteluiden yhteydessä (varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut, päivittäinen vuorovaikutus). Lapsen palautteet ja kommentit toimivat toiminnan suunnittelun tärkeänä pohjana. Arkipäiväisten keskustelujen lisäksi palautetta voidaan kerätä erilaisin kyselyin. Päiväkotimme henkilökunta arvioi mennyttä ja suunnittelee tulevaa toimintaa viikoittain tiimipalavereissa. Toimintakauden alussa, puolivälissä ja lopussa järjestetään lisäksi suunnittelupäiviä tai iltoja toiminnan arviointiin ja suunnitteluun tiimin sekä koko työyhteisön tasolla. Etusivulle