KANTELE Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANTELE Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen"

Transkriptio

1 KANTELE Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen Tutkimusraportti Tampereen teknillinen korkeakoulu Liikenne- ja kuljetustekniikka

2 7 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...7 TAULUKOT...10 KUVAT TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Johdanto Logistiikka Logistiikan käsitteitä Logistiikan nykytila Logistiikan yleisiä kehitysnäkymiä Kuljetustoiminnan taloudellinen suorituskyky Tiekuljetukset Liikenne yhteiskunnan osana Kuljetusten rooli logistiikassa Tiekuljetusten rooli logistiikassa Telematiikka kuorma-autoyrityksissä TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Kuorma-autoyritysten toiminnan tehostuminen Yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron helpottuminen Ympäristövaikutusten hallinnan tehostaminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTAPA, VAIHEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen toteutustapa Tutkimuksen osapuolet ja organisaatio TETRA-tutkimusohjelma Rahoittajat ja ohjausryhmä Tutkimusryhmä Kuorma-autoyritykset Laite- ja ohjelmistovalmistajat sekä teleoperaattorit Aikataulu ja vaiheistus Tarvekartoitus ja mallinnusmenetelmät Toiminnallinen määrittely Laadunvalvonta Raportointi ja viestintä KIRJALLISUUSSELVITYS...42

3 8 5 VAIHERAPORTTI I: KULJETUSYRITYSTEN OMAA TOIMINTAA TUKEVAT SOVELLUKSET Sisältö, lähtökohdat ja tavoitteet Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet Kuljetusyrittäjien haastattelut Kaluston seuranta ja kustannuserät Investointilaskelmat Koulutustarpeet Haastattelujen yhteenveto Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen Yritysten haku-, valinta- ja osallistumismenettely Osallistuneet yritykset Johtopäätökset ja tulokset Johtopäätökset Kehitetyt sovellukset Nykyisin käytettävissä olevat järjestelmät VAIHERAPORTTI II: TILAUSTEN KÄSITTELY JA LASKUTUS Sisältö, lähtökohdat ja tavoitteet Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet Kuljetusyrittäjien haastattelut Haastattelujen yhteenveto Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen Johtopäätökset ja tulokset Hankkeessa kehitetyt sovellukset Laajat telematiikkasovellukset Muut kehitysideat Nykyisin käytössä olevat järjestelmät VAIHERAPORTTI III: KULJETUSTUOTANTOON LIITTYVÄT SOVELLUKSET Sisältö, lähtökohdat ja tavoitteet Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet Kuljetusyrittäjien haastattelut Haastatteluiden yhteenveto Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen Johtopäätökset ja tulokset Johtopäätökset Kuljetuspörssi Reittisuunnittelusovellus Kuljetusten aikainen yhteydenpito Logistisen ketjun toiminta Nykyisin käytössä olevat järjestelmät Pienten kuorma-autoyritysten telematiikka Saksassa... 87

4 9 8 KULJETUSYRITYSTEN VIRANOMAISYHTEYDET Tavarakuljetuksiin liittyvät viranomaiset Viranomaisten rooli tavarakuljetuksisssa Ajoneuvohallintokeskus Elintarvikevirasto IRU Liikenneministeriö Lääninhallitukset Rajavartiolaitos Tielaitos Tilastokeskus Tulli Työsuojelupiirit Veroviranomaiset Ympäristökeskukset Yhteenveto viranomaisyhteyksistä JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Johtopäätökset Suositukset YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE 1: Liikenteen telematiikka-asioihin keskittyneitä lehtiä LIITE 2: Liikenteen telematiikan www-sivustoja LIITE 3: Liikenteen telematiikan kirjallisuusreferaatteja LIITE 4: Tiedontuottajaorganisaatiot

5 10 TAULUKOT Taulukko 3.1 Tutkimuksen ohjausryhmä 29 Taulukko 6.1 Sähköisen ajopäiväkirjan tärkeimmät ominaisuudet.63 Taulukko 6.2 Kuljetustapahtuminen seurantajärjestelmän tärkeimmät ominaisuudet 63 Taulukko 7.1 Saksalaisia telematiikkatuotteiden ja palvelujen toimittajia 88 Taulukko 7.2 Kuorma-autoyritysten koko Saksassa ja Suomessa...89 Taulukko 7.3 EDI:n käyttö erikokoisissa saksalaisissa kuorma-autoyrityksissä Taulukko 7.4 Saksalaisten telematiikkajärjestelmätoimittajien näkemyksiä pienistä kuljetusyrityksistä asiakkaina...92 Taulukko 8.1 Yhteenveto kuljetusyritysten viranomaisyhteyksistä ja niiden toteutustavoista KUVAT Kuva 1.1 Yleinen logistinen järjestelmä..12 Kuva 1.2 Logistiikakustannusten suhde kaupan ja teollisuuden yritysten liikevaihtoon.13 Kuva 1.3 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Suomessa Kuva 1.4 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Länsi-Euroopassa Kuva 1.5 Tavarankuljetusten liikevaihdon jakautuminen kuljetusmuodoittain Länsi- Euroopassa 1990-luvun alkupuolella...18 Kuva 2.1 KANTELE-tutkimushankkeen tavoitteita ja hyötyjä...22 Kuva 2.2 Typen oksidien päästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä.24 Kuva 2.3 Hiukkaspäästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä..25 Kuva 3.1 Tutkimusprosessi..27 Kuva 3.2 Tutkimuksen vaihekaavio.31 Kuva 3.3 Esimerkki tietovirtakaaviosta...37 Kuva 3.4 Käytetty mallinnusmenetelmä..37 Kuva 3.5 Esimerkki käsitekaaviosta 38 Kuva 3.6 Eräs vaihejakomalli telemaattisten järjestelmien kehittämisestä.. 39 Kuva 6.1 Sähköinen ajopäiväkirja 62 Kuva 6.2 Kuljetustapahtumien seurantajärjestelmä.62

6 11 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Johdanto Liikenteen telematiikka (tietojenkäsittely ja tiedonsiirto) on eniten liikenteen toimintaympäristöä muokkaava tekijä lähivuosina. Liikennemäärien kasvaessa ympäristönäkökulmat ja väyläverkoston ruuhkautuneisuus nousevat yhä voimakkaammin esille. Perinteiset liikennetekniset ratkaisut eivät ole siinä määrin mahdollisia, kuin joskus aikaisemmin. Esimerkiksi uusia väyliä ei Suomeen juurikaan enää rakenneta. On siis käytettävä muita keinoja. Liikennetelematiikka antaa uusia keinoja parantaa liikennejärjestelmän tehokkuutta ja turvallisuutta sekä ohjata kehitystä haluttuun suuntaan. Liikennetelematiikka antaa hyötyjä ja mahdollisuuksia paitsi liikenneinfrastruktuurin ylläpitäjälle myös sen käyttäjille, kuten matkustajille ja kuljetusyrityksille. Informaatiotekniikka näkyy muutenkin yhä enemmän kaupallisessa, yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa toiminnassa. Kauppa ja teollisuus panostavat erittäin voimakkaasti logistiikkansa kehittämiseen. Informaatiotekniikan käyttäjä on - vihdoinkin nousemassa mukaan keskusteluun ja huomioon otettavaksi tekijäksi. Tekniikan kehittymisen myötä tietotekniikan suomat mahdollisuudet voidaan tuoda kaikkien ihmisten, ei pelkästään asiantuntijoiden ulottuville. Tämä näkökulma vaatii käyttäjäkeskeistä lähestymistapaa koko tietojärjestelmän suunnitteluun; ajattelutapaan ja menetelmiin. Tässä kappaleessa on käsitelty logistiikkaa yleisesti, sen nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä tavarakuljetusten roolia logistiikassa. Erityistä huomiota on kiinnitetty tiekuljetuksiin sekä telematiikan merkitykseen tiekuljetuksissa. 1.2 Logistiikka Logistiikan käsitteitä Logistiikka voidaan määritellä prosessiksi, jonka avulla hallitaan materiaalivirtaa ja siihen liittyvää palvelua sekä tietovirtaa siten, että toiminnan laatu ja kustannustehokkuus maksimoituvat. Logistiikan tavoite on saada oikea tuote oikeaan paikkaan mahdollisimman pienin kustannuksin halutulla palvelutasolla. Logistinen kokonaisuus käsittää materiaali-, tieto- ja pääomavirrat ja ulottuu materiaalien hankintalähteiltä lopulliselle asiakkaalle asti.

7 12 OSTO Raaka-aineet Alkujalostus, osakokoonpano TUOTANNON TUKEMINEN Tuotanto Jakeluvarastot, tukkuliikket JAKELU Lopputuotevarasto Vähittäismyyjät Asiakkaat MATERIAALIVIRTA INFORMAATIOVIRTA PÄÄOMAVIRTA Kuva 1.1 Yleinen logistinen järjestelmä. Logistiseen järjestelmään kuuluvien toimintojen määrittely ei ole täysin yksiselitteistä. Niihin voidaan lukea kuuluviksi kuljetukset varastointi varastonohjaus pakkaaminen, materiaalinkäsittely ja kierrätys ostotoiminta ja hankinnan ohjaus tilausten käsittely, jakelun ohjaus ja informaatiojärjestelmät Operatiivisesti logistiikka on nähtävä toiminnalliset rajat ylittävänä prosessina eikä erillisenä fyysiset toiminnot käsittävänä osana. Siinä missä logistiikkaa on aikaisemmin pidetty eräänä yrityksen menestyksen avaintekijöistä, se on nykyään nähtävä erittäin merkittävänä kilpailuetuna. Tämän takia logistiikkakysymykset on huomioitava jo yrityksen kokonaisstrategiaa laadittaessa. Logistiikka kehittyy yritysten välisen kokonaisuuden hallinnaksi, jossa materiaalivirtaus tapahtuu ketjuun osallistuvien yritysten kannalta optimaalisesti ja päätökset tehdään kokonaisuuden edun kannalta.

8 Logistiikan nykytila Logististen kustannusten arvioidaan olevan noin 16 % maailman bruttokansantuotteesta vuonna 1999 /41/. Suomessa ja tärkeimmissä kilpailijamaissa logistiikkakustannukset jakautuivat vuonna 1995 kuvan 1.2 osoittamalla tavalla. Kuva 1.2 Logistiikkakustannusten suhde kaupan ja teollisuuden yritysten liikevaihtoon. /2/ Suomessa panostettiin 1990-luvun laman aikana merkittävästi logistiikan parantamiseen. Vuodesta 1990 vuoteen 1995 logistiikkakustannuksia pystyttiinkin alentamaan vuositasolla noin 15 %. Vuonna 1995 logistiikkakustannukset olivat Suomessa noin 79 mrd. mk. Positiivisesta kehityksestä huolimatta logistiikkakustannukset ovat Suomessa edelleen huomattavasti korkeammat kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Vaikka erot ovat osittain selitettävissä maantieteellisillä ja rakenteellisilla syillä, logistiikkaa on edelleen tarpeen kehittää. /2,42/ Logistiikan yleisiä kehitysnäkymiä Logistiikan kehitys riippuu tietysti koko yhteiskunnan ja talousjärjestelmän kehityksestä. Nykyisin havaittavissa olevien piirteiden perusteella voidaan logistiikan tulevaisuudesta

9 14 nostaa esille eräitä kehityssuuntia, jotka toteutunevat vuoteen 2010 mennessä. Suomessa näitä kehityssuuntia ovat kumppanuuden lisääntyminen sähköinen kauppa perusvirtojen hyödyntäminen tietojärjestelmien hyödyntäminen Informaatiotekniikan kehittyminen ja yleistyminen helpottavat hintavertailujen sekä huuto- ja spot-kauppojen tekemistä. Euroopan taloudellisen yhdentymisen syventyessä ja kilpailun kiristyessä kustannuseroja suuremmat hintaerot eivät ole enää paikallisesti mahdollisia. Näistä hintakilpailua edistävistä tekijöistä huolimatta alihankkijoiden määrän vähentäminen ja toimitusketjujen sisäisen yhteistyön tiivistäminen yleistyvät. Kumppanuuden lisääntymisen myötä saavutetaan yleensä selviä kustannussäästöjä. Yhteenliittymät ja verkostot nousevat yhä merkittävämpään asemaan liike-elämässä. Yritysten väliset rajapinnat hämärtyvät ja muuttuvat yhteistyöpinnoiksi. /42/ Suomen kuljetusjärjestelmät perustuvat edelleen tulevaisuudessa perusvirtoihin. Maantieteen ja vaatimattomien tavaravirtojen takia ei synny kovinkaan monia suoria yhteyksiä markkina-alueille ja hankinta-alueilta. Merikuljetusten asema ulkomaankuljetuksissa pysyy merkittävänä, ja yksiköidyn tavaran osuus lisääntyy selvästi. Tuontikuljetukset ovat edelleen merkittävältä osaltaan bulkkia. Elektroniikkateollisuuden kasvun jatkuessa lentokuljetusten osuus vientikuljetuksista lisääntyy kuitenkin edelleen. /42/ Informaatiotekniikan ja automatiikan lisääntyminen tuotannossa kasvattaa logistiikan kehitysinvestointeja. Tietojärjestelmät mahdollistavat yhä tarkemman tiedon keräämisen kuluttajien käyttäytymisestä ja aikomuksista. Tavaranseuranta kehittyy saattomuistien ja viestinteknologian kehityksen myötä aivan uudelle tasolle. /42/ Mahdollisuus kuljetusten jatkuvaan seurantaan parantaa globaalien logistiikkapalveluiden kapasiteettia ja kilpailukykyä. Yritykset ja organisaatiot ulkoistavat yhä enemmän logistiikkatoimintojaan, mutta kehittävät vastaavasti logistiikkapalvelujen ostamisen osaamistaan. Mallintaminen, simulointi ja optimointi mahdollistavat logistiikan alan päätöksenteon siirtämistä tietokoneille. Logistiikkasuunnittelijoiden työnkuva muuttuu siis yhä enemmän tietotyön suuntaan. /42/ Materiaalivirtojen ohjaus kehittyy edelleen siten, että varastointi vähenee, ja terminaaliluontoinen toiminta lisääntyy. Ympäristötekojen rooli kilpailutekijänä vahvistuu. /42/ Toiminnan aikajänteen nopeutuminen sekä toimittajan ja vastaanottajan välisten etäisyyksien kasvaminen lisäävät nopeiden kuljetusten tarvetta. Toimituserien pienenemisestä aiheutuu uusia kuljetuspalvelutarpeita. Pienet, suoraan toimitettavat erät lisäävät lähettiyhtiöiden tyyppisten yritysten tuottamien palveluiden kysyntää. /43/

10 15 Yritysten toimintojen ohjauksessa siirrytään tarjontaketjun hallinnasta kysyntäketjun hallintaan. Kysyntäketjun painopiste on markkinoiden ohjaamassa toimintatehossa, jolloin markkinoiden kysyntä tehokkaasti ohjaa toimintaa. Kysyntäketjujen yhteyden markkinoille muodostavat tietojärjestelmät, joiden avulla asiakkaan tarpeet saadaan selville jo kysynnän ensivaiheessa. Tieto todellisesta markkinatilanteesta saadaan nopeasti eteenpäin kaikille kumppaneille koko ketjuun. Tiedon jakaminen onkin ensimmäinen askel ketjun osapuolten liiketoimintaprosessien integroinnissa, mikä toisaalta on edellytys joustavien kysyntäketjujen luomiseen. Tietotekniikka mahdollistaa myös yhä tarkemman asiakaspalvelun laadun mittaamisen. 1.3 Kuljetustoiminnan taloudellinen suorituskyky Kuljetustoiminnan taloudellisen suorituskyvyn takana voidaan ajatella olevan kolme tekijää /1/: Tuottavuus Tehokkuus Teknologinen kehitys Tuottavuudella tarkoitetaan yleisesti tarkasteltavan kohteen tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhdetta. Tuotantopanokset voidaan kuljetusalalla jakaa lähinnä työpanoksiin, pääomapanoksiin, energiapanoksiin ja muihin panoksiin. Tehokkuudella tarkoitetaan tässä hukkakäytön minimointia. Tämä toteutuu, kun käytetään ihmisiä, koneita ja luonnonvaroja siten, että saadaan käytössä olevalla tehokkaimmalla teknologialla saavutettavissa oleva suurin mahdollinen palveluiden ja tuotteiden arvo. Tehokkuus voidaan ymmärtää myös saavutetun tuottavuuden ja maksimaalisen tuottavuuden suhteeksi. Maksimaalinen tuottavuus on teoreettinen ihannearvo, joka ei sinänsä ole saavutettavissa. Teknologinen kehitys saa aikaan esimerkiksi sen, että tonnikilometriä kohden tarvittava, kuljetustapahtumaan osallistuva henkilöstön määrä on pienempi teknologisesti edistyneellä kuljetuskalustolla. Kuljetusten tuottavuuden kasvu voi olla seurausta myös erilaisista logistisista innovaatioista, sääntelystä tai sääntelyn purkamisesta sekä muutoksista infrastruktuurissa. 1.4 Tiekuljetukset Liikenne yhteiskunnan osana Tavarankuljetukset, kuten liikenne yleensäkin, on erottamaton osa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaa. Henkilöliikenne kaikissa muodoissaan johtuu yksittäisten ihmisten luonnollisesta liikkumistarpeesta, joka taas perustuu ihmisen toimintaan osana yhteiskunnallista ja sosiaalista verkostoa. Samaan tapaan tavaran kuljettamisen perustana on yksittäisten ihmisten sekä erilaisten organisaatioiden, kuten kaupan ja teollisuuden

11 16 yritysten tarve siirtää fyysisiä tavaroita sinne, missä niitä tarvitaan eli missä niiden arvo maksimoituu. Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että oikea tavara väärässä paikassa tai väärään aikaan on haltijalleen arvoton. Liikenne- ja viestintäjärjestelmät ovat perinteisesti olleet suuria ja kiinteisiin verkostoihin ja linjoihin sidottuja. Kuvaavinta viime vuosikymmenten liikenteelle ja viestinnälle on ehkä luopuminen suureellisesta jäykkyydestä ja mukautuminen kysyntään pienin ja kevyin välinein. Monopolit, kartellit ja oligopolit eivät ole enää siinä määrin tarpeellisia kuin teollistumisen aikakaudella. Tärkeimmät nykyajan verkot ovat monimuotoinen tie- ja katuverkko, laaja lentoliikenteen verkosto ja kasvavat tietoverkot. Yhdessä nämä muodostavat yhä mukautuvamman ja vapaamman toimintaympäristön. /44/ Liikenteen osuus maamme työllisestä työvoimasta on %, eli yli työntekijää. Valtion budjetissa liikennesektorin osuus on noin 12 % sekä tulo että menopuolella. /45/ Kuljetusten rooli logistiikassa Tavarankuljetus ei ole muusta tuotannosta erillinen täsmällisesti rajattu tuotannon ala. Se on useiden tavaran tuottamiseen ja jakeluun osallistuvien osapuolten yhteistyötä. Vuonna 1990 kuljetusten osuus logistiikkakustannuksista Suomessa oli 44 %. Vuonna 1995 osuus oli 46 %, eli logistiikan muita osa-alueita oli onnistuttu tehostamaan enemmän kuin kuljetuksia. /2/ Kuljetuspalvelun valinta perustuu ostavan yrityksen ja lähetyksen ominaisuuksien lisäksi kuljetuspalvelun ominaisuuksiin, joita arvostetaan eri tavoin olosuhteista ja tilanteesta riippuen. Kuljetusominaisuuksista kustannusten osuus korostuu raaka-ainetoimituksissa, joissa tavaran hinta ja jalostusaste ovat alhaiset. Kuljetuskustannuksilla on eniten merkitystä pitkillä ja usein toistuvilla kuljetusmatkoilla. /46/ Kuljetusten nopeudella on harvoin suuri merkitys kuljetustoiminnoille. Kuljetusaika on yleensä vain pieni osa tuotteen toimitusajasta. Matka-aikoihin on yrityksissä sopeuduttu, ja tuotanto- sekä kuljetusaikataulut on laadittu niiden mukaisesti. Kuljetusnopeus on tärkeä ominaisuus tavaroille, jotka ovat herkästi pilaantuvia tai muista syistä saatava jatkokäsittelyyn tai myyntiin nopeasti. Kaupan ja teollisuuden näkökulmasta tärkein kuljetusominaisuus on kuljetuksen varmuus ja säännöllisyys. Tavaran on oltava paikalla silloin, kun sitä paikalle odotetaan. Erityisen tärkeäksi tämä nähdään varsinkin kemian-, elintarvike- ja rakennusteollisuudessa. /47/ Kuljetusmuotoa valittaessa otetaan huomioon palvelun laatu ja kustannukset. Kullakin kuljetusmuodolla on ominaisuutensa heikkoutensa ja vahvuutensa, ja kuljetusasiakas valitsee tilanteeseensa kulloinkin sopivan kuljetusmuodon tai näiden yhdistelmän. Kuljetusmuodot eivät aina kilpaile keskenään, vaan muodostavat toisiaan täydentäen kuljetusketjuja.

12 Tiekuljetusten rooli logistiikassa Tiekuljetukset ovat suurin ja tärkein kuljetusmuoto lähes kaikissa teollistuneissa maissa. Sen etuina ovat nopeus, joustavuus ja soveltuvuus myös pienille kuljetuserille. Se on usein myös hinnaltaan melko edullinen, koska esimerkiksi siirtokuormauksia ei tarvita. Myös kilpailu tiekuljetusalalla toimii tehokkaasti, koska tiekuljetusyritykset ovat yksityisiä ja toimivat markkinatalouden ehdoilla. Ne eivät saa tukia ulkopuolelta, joten niiden on pakko sopeuttaa toimintansa kysynnän ja markkinatilanteen mukaiseksi. Tiekuljetus on lähes ainoa kuljetusmuoto, kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä, tavaramäärät pieniä ja vaaditaan nopeita toimituksia. Käytettävissä on kattava liikenneverkko ja hyvin erilaisiin kuljetustarpeisiin soveltuvaa kalustoa. Vuonna 1997 tiekuljetusten osuus maamme tavarankuljetussuoritteesta oli 66 % (ks. kuva 1.3). Läntisessä Euroopassa jakautuma on samantyyppinen (kuva 1.4). Tarkasteltaessa jakautumaa kuljetetun tavaran arvon perusteella, mikä on johdettavissa tavarankuljetusten liikevaihdosta (kuva 1.5), tiekuljetusten merkitys elinkeinoelämälle korostuu erittäin vahvasti.

13 18 Vesi 8 % Lento 0,003 % Rautatie 26 % Maantie 66 % Kuva 1.3 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Suomessa /10/ Vesi 8 % Lento ~0 % Rautatie 17 % Maantie 75 % Kuva 1.4 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Länsi-Euroopassa /51/ Rautatie 2 % Vesi 1 % Lento 0,3 % Maantie 97 % Kuva 1.5 Tavarankuljetusten liikevaihdon jakautuminen kuljetusmuodoittain Länsi-Euroopassa 1990-luvun alkupuolella. /50/

14 19 Kuljetusmarkkinoilla on nähtävissä joitain suuntauksia, jotka vaikuttavat merkittävästi maantiekuljetusten toimintaympäristöön. Kaupassa suorat yhteydet lisääntyvät, ja teollisuuden suorien toimitusten määrä asiakkaille kasvaa. Toimintaprosessien kustannuksia lisäävät välivaiheet pyritään ohittamaan ja tällöin tukku- ja jakeluvarastojen määrä vähenee. /43/ Toiminnan aikajänteen nopeutuminen sekä toimittajan ja vastaanottajan välisten etäisyyksien kasvaminen lisäävät nopeiden kuljetusten tarvetta. Toimituserien pienenemisestä aiheutuu uusia kuljetuspalvelutarpeita. Pienet, suoraan toimitettavat erät lisäävät lähettiyhtiöiden tyyppisten yritysten tuottamien palveluiden kysyntää. /43/ Tiekuljetuksia tarvitaan lähes kaikissa kuljetusketjuissa. Ne ovatkin joustavuutensa ja saavuttavuutensa takia merkittävin kuljetusmuoto myös tulevaisuudessa. 1.5 Telematiikka kuorma-autoyrityksissä Liikenneministeriön logistiikkaselvityksen mukaan kaupan ja teollisuuden yritykset, eli kuljetusyritysten asiakkaat näkevät tärkeimmiksi painopistealueiksi tuottavuuden kehittämisessä logistiikan keinoin vuoteen 2001 asti seuraavat alueet /2/: 1. hankintojen tehostaminen 2. logistiikan tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto 3. tietojärjestelmien integrointi toimintoihin Logistiikan palveluyritysten (esimerkiksi kuorma-autoyritykset) mielestä kolme tärkeintä tuottavuuden kehittämisen aluetta vuoteen 2001 asti ovat /2/: 1. toimintojen integrointi asiakkaiden kanssa 2. logistiikan tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto 3. tietojärjestelmien integrointi toimintoihin Kuorma-autoyritysten asiakkaat kehittävät edelleen logistisia prosessejaan ja integroivat toimintojaan tietojärjestelmiin. Käytettävien yhteistyökumppaneiden, kuten kuljetusyritysten määrää vähennetään ja yhteistyötä syvennetään. Tästä seuraa, että kuorma-autoyrityksiltä vaaditaan kykyä toimia osana logistista ketjua myös tietojärjestelmien osalta. Ne kuorma-autoyritykset, jotka panostavat tietojärjestelmiensä ja valmiuksiensa kehittämiseen, tulevat todennäköisesti hallitsemaan kuljetus- ja huolintamarkkinoita. Muut hoitanevat varsinaista kuljetustoimintaa alihankkijan ominaisuudessa tai poistuvat markkinoilta. /3/ Muutokset eivät välttämättä ole kovin suuria yhden tai kahden auton yritysten kannalta, sillä varsinainen kuljetustehtävä säilyy toiminnan ytimenä. Pieni kuljetusyritys tuntee autonsa, asiakkaansa ja yleensä myös reittinsä. Tietotekniikasta on apua, mutta ei aina välttämättä kovin paljon. Eräillä suoritealoilla, kuten raakapuun kuljetuksissa, telematiikan rooli on tosin merkittävä myös pienyrityksille. /48/ Muutokset alkavat näkyä kuorma-autoyrityksen kannalta, kun yrityskoko kasvaa. Tällöin telematiikasta on korvaamatonta apua esimerkiksi hallintorutiineissa, kaluston korjausten

15 20 ja huollon järjestelyissä, kaluston käytön hallinnassa ja optimoinnissa sekä reittisuunnittelussa. Hyöty on sitä merkittävämpi, mitä suuremmasta kalustomäärästä on kysymys, ja mitä suuremman asiakasmäärän kanssa yritys toimii. /48/ Telemaattiset palvelut tehostavatkin monin tavoin kuljetus- ja huolintayritysten toimintoja. Rahdin ja kaluston hallintaa langaton tiedonsiirto tehostaa tuomalla nopeat yhteydet tavaran lähettäjien ja vastaanottajien sekä eri kulkumuotoja edustavien kuljetusyritysten välille. /48/ Tietotekniikka-avusteiset ajoneuvo- ja kuormatietojen selvitykset rajanylityspaikoilla tai muilla tarkistuspaikoilla helpottavat rajanylityksiä ja mahdollisia tarkistuksia muuallakin. /48/ Ajoneuvoihin sijoitetut turvaseurantajärjestelmät tarkkailevat ja ilmoittavat ajoneuvon, kuorman ja kuljettajan turvallisuustilan. Vaarallisten aineiden kuljetusten turvajärjestelmät mahdollistavat nopean reagoinnin onnettomuus- ja häiriötilanteissa. /48/ Eri kuljetusmuotoja käyttävien kuljetusten ja terminaalien hallinta mahdollistaa tiedonsiirron eri liikenneväyläoperaattoreiden kesken ja eri kuljetusmuotojen välisissä saumakohdissa. /48/ Kaupan ja teollisuuden logistiikan sekä kuljetusten ohjausjärjestelmien kehityksestä seuraa, että tavaran ja kuljetuskaluston seuranta lähtöpisteestä määränpäähän mahdollistuu, ja kuljetusalan toiminnot tehostuvat ja nopeutuvat. /3/ Pienten kuljetusyritysten toimintaa voidaan tehostaa ensi vaiheessa lisäämällä tietotekniikan käyttöä taloushallinnon toiminnoissa. Suuremmat yritykset voivat tehostaa toimintaansa ottamalla tietotekniikan laajemmalti avuksi kuljetusten suunnittelussa ja seurannassa samoin kuin ajokaluston seurannassa. Internetiä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin kuljetusyrityksissä. Tärkeimmiksi syiksi telematiikan kehittämiseksi kaikissa yritysten kokoluokissa nähtiin kaluston käyttöasteen parantaminen ja ajojärjestelyjen tehostaminen /3/. Tietotekniikan taitojen ja sopivan koulutuksen puute ovat suurimmat ongelmat kuormaautoyrityksille tietotekniikka-asioissa. Yrittäjien ja henkilökunnan koulutus tietotekniikkaasioissa on ensiarvoisen tärkeää koko toimialalle /3/. Kehittyneiden telemaattisten järjestelmien käyttöönottamisen kustannustaso on kuljetusyritysten näkemysten mukaan korkea. Investointihalukkuus tietotekniikkaan on varsinkin pienissä kuljetusyrityksissä vähäistä. Jotta alan kehitys menisi tältä osin eteenpäin, olisi kuljetusyrittäjille tarjottava yhä enemmän tietoa telematiikan järjestelmillä saavutettavista eduista /3/. Pienillä kuorma-autoyrityksillä ei ole nykyisin yksin mahdollisuuksia telemaattisten järjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Näistä syistä käynnistettiin tämä KANTELE-tutkimushanke. Hanke kuuluu Liikenneministeriön TETRA-

16 21 tutkimusohjelmaan (Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma ).

17 22 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tässä tutkimuksessa selvitettiin millaisia tarpeita pienillä ja keskisuurilla kuormaautoyrityksillä on toimintansa ja toimintaympäristönsä kehittämisen suhteen. Nämä tarpeet eivät välttämättä ole samanlaisia kuin suurilla yrityksillä. Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin tarpeisiin, jotka saattaisivat olla tyydytettävissä sopivia tietoteknisiä työkaluja käyttöön ottamalla. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset telemaattiset työkalut edistävät pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten toiminnan kehittymistä ja ovat käyttöön otettavissa tai toteutettavissa siten, että ne ovat myös pienten yritysten ulottuvilla. Ajoneuvosovelluksien yhteydessä otetaan huomioon myös liikenneturvallisuutta koskevat vaatimukset. Perustana ovat pk-kuorma-autoyritysten lisäksi eri sidosryhmien tarpeet ja erilaiset reunaehdot. Sopivat järjestelmät ja sovellukset kuvaillaan tarvittavalla tarkkuudella esimerkiksi toiminnallisen määrittelyn dokumentointitapaa koskevien standardien ja käytäntöjen mukaisesti. Telemaattisten järjestelmien käyttöön ottamisen myötä tavoitteina ovat yleisesti kuorma-autoyritysten toiminnan tehostuminen yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron helpottuminen ympäristövaikutusten hallinnan tehostaminen Sopivien telemaattisten järjestelmien käyttöönottaminen ja toimintatapojen kehittäminen Kuljetusyritysten ja viranomaisten välisen tiedonkulun tehostuminen Kuljetusyrityksen toiminnan tehostuminen Liikennesuoritteen kasvun hidastuminen Viranomaisten toiminnan tehostuminen Logistisen ketjun toiminnan tehostuminen Ympäristöhaittojen pieneneminen Hyödyt yhteiskunnalle Kuva 2.1 KANTELE-tutkimushankkeen tavoitteita ja hyötyjä.

18 Kuorma-autoyritysten toiminnan tehostuminen Perinteisten keinojen lisäksi myös nykyaikainen informaatiotekniikka antaa usein erinomaisia mahdollisuuksia parantaa palvelun laatua ja taloudellista suorituskykyä. Kuljetusyrityksen taloudellisen suorituskyvyn ja kuljetuspalvelun laadun maksimoimiseksi yritysjohdolla täytyy olla käytettävissään oikeata tietoa yrityksen toiminnasta sekä taloudellisista tekijöistä. Esimerkiksi oikeaan hinnoitteluun päästäkseen yrityksen täytyy tuntea kustannusrakenteensa eikä se aina ole niin yksinkertaista, kuin saattaisi olettaa. Mitä suurempi yritys, sen hankalampaa on pitää toiminta ja resurssien käyttö optimaalisena pelkällä käsituntumalla. Tietotekniikan avulla toiminnan ja kustannusten seurantaa voidaan usein helpottaa huomattavasti. Tärkein palvelun laatua kuvaava sana kuljetusalalla on täsmällisyys. Häiriötilanteiden hallinnassa avaintekijöitä ovat luotettava kalusto, ammattitaitoinen henkilökunta sekä hiottujen toimintamallien lisäksi yhä useammin kuljetustuotannon tukena käytettävät tietojärjestelmät. Tiedon tehokas välittäminen on yritystoiminnan kulmakiviä toimialasta riippumatta. Kun logistinen ketju toimii tehokkaasti, se menestyy kilpailussa ja kaikki ketjun osapuolet hyötyvät. Eräs tehokkaan logistisen ketjun tärkeimmistä ominaisuuksista eli kilpailuvalteista on toimiva tiedon välitys ketjun osapuolten välillä ja osapuolten sisäisessäkin toiminnassa. Kuljetustehtävän aikana välitettävä tieto voi koskea esimerkiksi tavaraa, henkilökuntaa, kalustoa, lähetyksen tilaa, asiakkaan tietoja, uusia tilauksia ja toimintaohjeita. On usein erittäin tärkeätä saada tieto mahdollisimman nopeasti osapuolelta (toimisto, kuljettaja, asiakas jne.) toiselle. Tällöin kuljetustehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman nopeasti, täsmällisesti ja vähin kilometrein. Tiedon kulkua voidaan usein parantaa toimintamallien muutosten lisäksi informaatiotekniikan avulla. 2.2 Yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron helpottuminen Viranomaiset jakavat tietoa toimialaansa liittyvistä uutisista, ohjeista, säännöksistä yms. On kaikkien edun mukaista, että viranomaisten jakama tieto saavuttaa kohderyhmänsä nopeasti, kattavasti ja asiasisällöltään oikeana. Viranomaiset keräävät tietoa mm. liikenteestä, yritysten toiminnasta ja tavarankuljetuksista. Tavoitteena tulee olla tiedonkeruun vaivattomuus sekä päällekkäisen tiedonkeruun poistaminen. Tietojen antamisen vaivattomuus ja järkiperäisyys edistävät yritysten positiivista suhtautumista asiaan. Tämän taas voidaan ajatella tuottavan luotettavampaa tietoa viranomaisten käyttöön.

19 24 Kuorma-autoyritykset tarvitsevat toiminnassaan erilaisia lupia ja joutuvat maksamaan erilaisia maksuja. Lupa- ja maksumenettelyjen vaivattomuus ja tehokkuus on sekä yritysten että viranomaisten etujen mukaista. 2.3 Ympäristövaikutusten hallinnan tehostaminen Kuljetustoiminnan tehostuminen konkretisoituu myös sillä tavalla, että kuljetuskaluston liikennesuorite suhteessa kuljetettuun tavaramäärään pienenee tai sen kasvu hidastuu. Liikennesuoritteen eli ajettujen kilometrien väheneminen tai kasvun hidastuminen on myös ympäristövaikutusten kannalta edullista. Tieliikenteen osuus typen oksidien kokonaispäästöistä ilmaan on noin puolet. Katalysaattoritekniikan käyttöönotto bensiinimoottoreissa on vähentänyt ja vähentää edelleen typen oksidien päästöjä. Raskaan liikenteen typen oksidien päästöjen määrään ei tällä tietoa ole odotettavissa juurikaan vähennystä, ja niiden suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti (kuva 2.2). Tieliikenteen osuus ilmaan pääsevistä hiukkasista on 17 %. Dieselmoottoriset autot tuottavat hiukkasmassan mukaan mitattuna jopa kymmenen kertaa enemmän hiukkaspäästöjä kuin bensiinikäyttöiset. Hiukkaskoon mukaan vertailtuna lukemat ovat tasavertaisemmat. Polttoaineiden kehityksen myötä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet. Kuorma-autojen osuus hiukkaspäästöistä on yli 40 %, eikä osuuden pienenemistä ole näkyvissä. (kuva 2.3). Kuva 2.2 Typen oksidien päästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä. /15/

20 25 Kuva 2.3 Hiukkaspäästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä. /15/ Raskas dieselkäyttöinen liikenne (kuorma- paketti- ja linja-autoliikenne) kuluttaa nykyisin noin 40 % koko tieliikenteen energiankulutuksesta. Kuorma-autojen liikennesuoritteesta 29 % ajetaan kuormatila täysin tyhjänä. /10/ Raskaan liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen merkittävä väheneminen ajoneuvoteknisin keinoin ei näytä todennäköiseltä, eikä liikennesuoritteen rajoittaminen pakkokeinoin ole tarkoituksenmukaista. Keinoiksi jäävät kuljetustuotannon tehostaminen ja rationalisoiminen esimerkiksi telematiikan avulla.

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille 10.1.2017 Marke Lahtinen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 11.1.2017 1 Vastuullisen ammattiliikenteen edistäminen vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto Kokemukset talteen kamerakännykällä Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto JALAN-loppuseminaari 23.1.2004: Mitä JALAN-projektin jälkeen? Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuluvana vuonna tavoitteena

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto, Helsinki 1.2.2008 Sami Hautakangas tietojärjestelmäpäällikkö Valmistelevia vaiheita OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategia

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä 2 3 N=585 Ajosuoritteen kehitys: tarkastelu jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne ajosuorite

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot