KANTELE Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen
|
|
- Hanna-Mari Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANTELE Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen Tutkimusraportti Tampereen teknillinen korkeakoulu Liikenne- ja kuljetustekniikka
2 7 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...7 TAULUKOT...10 KUVAT TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Johdanto Logistiikka Logistiikan käsitteitä Logistiikan nykytila Logistiikan yleisiä kehitysnäkymiä Kuljetustoiminnan taloudellinen suorituskyky Tiekuljetukset Liikenne yhteiskunnan osana Kuljetusten rooli logistiikassa Tiekuljetusten rooli logistiikassa Telematiikka kuorma-autoyrityksissä TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Kuorma-autoyritysten toiminnan tehostuminen Yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron helpottuminen Ympäristövaikutusten hallinnan tehostaminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTAPA, VAIHEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen toteutustapa Tutkimuksen osapuolet ja organisaatio TETRA-tutkimusohjelma Rahoittajat ja ohjausryhmä Tutkimusryhmä Kuorma-autoyritykset Laite- ja ohjelmistovalmistajat sekä teleoperaattorit Aikataulu ja vaiheistus Tarvekartoitus ja mallinnusmenetelmät Toiminnallinen määrittely Laadunvalvonta Raportointi ja viestintä KIRJALLISUUSSELVITYS...42
3 8 5 VAIHERAPORTTI I: KULJETUSYRITYSTEN OMAA TOIMINTAA TUKEVAT SOVELLUKSET Sisältö, lähtökohdat ja tavoitteet Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet Kuljetusyrittäjien haastattelut Kaluston seuranta ja kustannuserät Investointilaskelmat Koulutustarpeet Haastattelujen yhteenveto Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen Yritysten haku-, valinta- ja osallistumismenettely Osallistuneet yritykset Johtopäätökset ja tulokset Johtopäätökset Kehitetyt sovellukset Nykyisin käytettävissä olevat järjestelmät VAIHERAPORTTI II: TILAUSTEN KÄSITTELY JA LASKUTUS Sisältö, lähtökohdat ja tavoitteet Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet Kuljetusyrittäjien haastattelut Haastattelujen yhteenveto Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen Johtopäätökset ja tulokset Hankkeessa kehitetyt sovellukset Laajat telematiikkasovellukset Muut kehitysideat Nykyisin käytössä olevat järjestelmät VAIHERAPORTTI III: KULJETUSTUOTANTOON LIITTYVÄT SOVELLUKSET Sisältö, lähtökohdat ja tavoitteet Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet Kuljetusyrittäjien haastattelut Haastatteluiden yhteenveto Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen Johtopäätökset ja tulokset Johtopäätökset Kuljetuspörssi Reittisuunnittelusovellus Kuljetusten aikainen yhteydenpito Logistisen ketjun toiminta Nykyisin käytössä olevat järjestelmät Pienten kuorma-autoyritysten telematiikka Saksassa... 87
4 9 8 KULJETUSYRITYSTEN VIRANOMAISYHTEYDET Tavarakuljetuksiin liittyvät viranomaiset Viranomaisten rooli tavarakuljetuksisssa Ajoneuvohallintokeskus Elintarvikevirasto IRU Liikenneministeriö Lääninhallitukset Rajavartiolaitos Tielaitos Tilastokeskus Tulli Työsuojelupiirit Veroviranomaiset Ympäristökeskukset Yhteenveto viranomaisyhteyksistä JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Johtopäätökset Suositukset YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE 1: Liikenteen telematiikka-asioihin keskittyneitä lehtiä LIITE 2: Liikenteen telematiikan www-sivustoja LIITE 3: Liikenteen telematiikan kirjallisuusreferaatteja LIITE 4: Tiedontuottajaorganisaatiot
5 10 TAULUKOT Taulukko 3.1 Tutkimuksen ohjausryhmä 29 Taulukko 6.1 Sähköisen ajopäiväkirjan tärkeimmät ominaisuudet.63 Taulukko 6.2 Kuljetustapahtuminen seurantajärjestelmän tärkeimmät ominaisuudet 63 Taulukko 7.1 Saksalaisia telematiikkatuotteiden ja palvelujen toimittajia 88 Taulukko 7.2 Kuorma-autoyritysten koko Saksassa ja Suomessa...89 Taulukko 7.3 EDI:n käyttö erikokoisissa saksalaisissa kuorma-autoyrityksissä Taulukko 7.4 Saksalaisten telematiikkajärjestelmätoimittajien näkemyksiä pienistä kuljetusyrityksistä asiakkaina...92 Taulukko 8.1 Yhteenveto kuljetusyritysten viranomaisyhteyksistä ja niiden toteutustavoista KUVAT Kuva 1.1 Yleinen logistinen järjestelmä..12 Kuva 1.2 Logistiikakustannusten suhde kaupan ja teollisuuden yritysten liikevaihtoon.13 Kuva 1.3 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Suomessa Kuva 1.4 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Länsi-Euroopassa Kuva 1.5 Tavarankuljetusten liikevaihdon jakautuminen kuljetusmuodoittain Länsi- Euroopassa 1990-luvun alkupuolella...18 Kuva 2.1 KANTELE-tutkimushankkeen tavoitteita ja hyötyjä...22 Kuva 2.2 Typen oksidien päästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä.24 Kuva 2.3 Hiukkaspäästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä..25 Kuva 3.1 Tutkimusprosessi..27 Kuva 3.2 Tutkimuksen vaihekaavio.31 Kuva 3.3 Esimerkki tietovirtakaaviosta...37 Kuva 3.4 Käytetty mallinnusmenetelmä..37 Kuva 3.5 Esimerkki käsitekaaviosta 38 Kuva 3.6 Eräs vaihejakomalli telemaattisten järjestelmien kehittämisestä.. 39 Kuva 6.1 Sähköinen ajopäiväkirja 62 Kuva 6.2 Kuljetustapahtumien seurantajärjestelmä.62
6 11 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Johdanto Liikenteen telematiikka (tietojenkäsittely ja tiedonsiirto) on eniten liikenteen toimintaympäristöä muokkaava tekijä lähivuosina. Liikennemäärien kasvaessa ympäristönäkökulmat ja väyläverkoston ruuhkautuneisuus nousevat yhä voimakkaammin esille. Perinteiset liikennetekniset ratkaisut eivät ole siinä määrin mahdollisia, kuin joskus aikaisemmin. Esimerkiksi uusia väyliä ei Suomeen juurikaan enää rakenneta. On siis käytettävä muita keinoja. Liikennetelematiikka antaa uusia keinoja parantaa liikennejärjestelmän tehokkuutta ja turvallisuutta sekä ohjata kehitystä haluttuun suuntaan. Liikennetelematiikka antaa hyötyjä ja mahdollisuuksia paitsi liikenneinfrastruktuurin ylläpitäjälle myös sen käyttäjille, kuten matkustajille ja kuljetusyrityksille. Informaatiotekniikka näkyy muutenkin yhä enemmän kaupallisessa, yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa toiminnassa. Kauppa ja teollisuus panostavat erittäin voimakkaasti logistiikkansa kehittämiseen. Informaatiotekniikan käyttäjä on - vihdoinkin nousemassa mukaan keskusteluun ja huomioon otettavaksi tekijäksi. Tekniikan kehittymisen myötä tietotekniikan suomat mahdollisuudet voidaan tuoda kaikkien ihmisten, ei pelkästään asiantuntijoiden ulottuville. Tämä näkökulma vaatii käyttäjäkeskeistä lähestymistapaa koko tietojärjestelmän suunnitteluun; ajattelutapaan ja menetelmiin. Tässä kappaleessa on käsitelty logistiikkaa yleisesti, sen nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä tavarakuljetusten roolia logistiikassa. Erityistä huomiota on kiinnitetty tiekuljetuksiin sekä telematiikan merkitykseen tiekuljetuksissa. 1.2 Logistiikka Logistiikan käsitteitä Logistiikka voidaan määritellä prosessiksi, jonka avulla hallitaan materiaalivirtaa ja siihen liittyvää palvelua sekä tietovirtaa siten, että toiminnan laatu ja kustannustehokkuus maksimoituvat. Logistiikan tavoite on saada oikea tuote oikeaan paikkaan mahdollisimman pienin kustannuksin halutulla palvelutasolla. Logistinen kokonaisuus käsittää materiaali-, tieto- ja pääomavirrat ja ulottuu materiaalien hankintalähteiltä lopulliselle asiakkaalle asti.
7 12 OSTO Raaka-aineet Alkujalostus, osakokoonpano TUOTANNON TUKEMINEN Tuotanto Jakeluvarastot, tukkuliikket JAKELU Lopputuotevarasto Vähittäismyyjät Asiakkaat MATERIAALIVIRTA INFORMAATIOVIRTA PÄÄOMAVIRTA Kuva 1.1 Yleinen logistinen järjestelmä. Logistiseen järjestelmään kuuluvien toimintojen määrittely ei ole täysin yksiselitteistä. Niihin voidaan lukea kuuluviksi kuljetukset varastointi varastonohjaus pakkaaminen, materiaalinkäsittely ja kierrätys ostotoiminta ja hankinnan ohjaus tilausten käsittely, jakelun ohjaus ja informaatiojärjestelmät Operatiivisesti logistiikka on nähtävä toiminnalliset rajat ylittävänä prosessina eikä erillisenä fyysiset toiminnot käsittävänä osana. Siinä missä logistiikkaa on aikaisemmin pidetty eräänä yrityksen menestyksen avaintekijöistä, se on nykyään nähtävä erittäin merkittävänä kilpailuetuna. Tämän takia logistiikkakysymykset on huomioitava jo yrityksen kokonaisstrategiaa laadittaessa. Logistiikka kehittyy yritysten välisen kokonaisuuden hallinnaksi, jossa materiaalivirtaus tapahtuu ketjuun osallistuvien yritysten kannalta optimaalisesti ja päätökset tehdään kokonaisuuden edun kannalta.
8 Logistiikan nykytila Logististen kustannusten arvioidaan olevan noin 16 % maailman bruttokansantuotteesta vuonna 1999 /41/. Suomessa ja tärkeimmissä kilpailijamaissa logistiikkakustannukset jakautuivat vuonna 1995 kuvan 1.2 osoittamalla tavalla. Kuva 1.2 Logistiikkakustannusten suhde kaupan ja teollisuuden yritysten liikevaihtoon. /2/ Suomessa panostettiin 1990-luvun laman aikana merkittävästi logistiikan parantamiseen. Vuodesta 1990 vuoteen 1995 logistiikkakustannuksia pystyttiinkin alentamaan vuositasolla noin 15 %. Vuonna 1995 logistiikkakustannukset olivat Suomessa noin 79 mrd. mk. Positiivisesta kehityksestä huolimatta logistiikkakustannukset ovat Suomessa edelleen huomattavasti korkeammat kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Vaikka erot ovat osittain selitettävissä maantieteellisillä ja rakenteellisilla syillä, logistiikkaa on edelleen tarpeen kehittää. /2,42/ Logistiikan yleisiä kehitysnäkymiä Logistiikan kehitys riippuu tietysti koko yhteiskunnan ja talousjärjestelmän kehityksestä. Nykyisin havaittavissa olevien piirteiden perusteella voidaan logistiikan tulevaisuudesta
9 14 nostaa esille eräitä kehityssuuntia, jotka toteutunevat vuoteen 2010 mennessä. Suomessa näitä kehityssuuntia ovat kumppanuuden lisääntyminen sähköinen kauppa perusvirtojen hyödyntäminen tietojärjestelmien hyödyntäminen Informaatiotekniikan kehittyminen ja yleistyminen helpottavat hintavertailujen sekä huuto- ja spot-kauppojen tekemistä. Euroopan taloudellisen yhdentymisen syventyessä ja kilpailun kiristyessä kustannuseroja suuremmat hintaerot eivät ole enää paikallisesti mahdollisia. Näistä hintakilpailua edistävistä tekijöistä huolimatta alihankkijoiden määrän vähentäminen ja toimitusketjujen sisäisen yhteistyön tiivistäminen yleistyvät. Kumppanuuden lisääntymisen myötä saavutetaan yleensä selviä kustannussäästöjä. Yhteenliittymät ja verkostot nousevat yhä merkittävämpään asemaan liike-elämässä. Yritysten väliset rajapinnat hämärtyvät ja muuttuvat yhteistyöpinnoiksi. /42/ Suomen kuljetusjärjestelmät perustuvat edelleen tulevaisuudessa perusvirtoihin. Maantieteen ja vaatimattomien tavaravirtojen takia ei synny kovinkaan monia suoria yhteyksiä markkina-alueille ja hankinta-alueilta. Merikuljetusten asema ulkomaankuljetuksissa pysyy merkittävänä, ja yksiköidyn tavaran osuus lisääntyy selvästi. Tuontikuljetukset ovat edelleen merkittävältä osaltaan bulkkia. Elektroniikkateollisuuden kasvun jatkuessa lentokuljetusten osuus vientikuljetuksista lisääntyy kuitenkin edelleen. /42/ Informaatiotekniikan ja automatiikan lisääntyminen tuotannossa kasvattaa logistiikan kehitysinvestointeja. Tietojärjestelmät mahdollistavat yhä tarkemman tiedon keräämisen kuluttajien käyttäytymisestä ja aikomuksista. Tavaranseuranta kehittyy saattomuistien ja viestinteknologian kehityksen myötä aivan uudelle tasolle. /42/ Mahdollisuus kuljetusten jatkuvaan seurantaan parantaa globaalien logistiikkapalveluiden kapasiteettia ja kilpailukykyä. Yritykset ja organisaatiot ulkoistavat yhä enemmän logistiikkatoimintojaan, mutta kehittävät vastaavasti logistiikkapalvelujen ostamisen osaamistaan. Mallintaminen, simulointi ja optimointi mahdollistavat logistiikan alan päätöksenteon siirtämistä tietokoneille. Logistiikkasuunnittelijoiden työnkuva muuttuu siis yhä enemmän tietotyön suuntaan. /42/ Materiaalivirtojen ohjaus kehittyy edelleen siten, että varastointi vähenee, ja terminaaliluontoinen toiminta lisääntyy. Ympäristötekojen rooli kilpailutekijänä vahvistuu. /42/ Toiminnan aikajänteen nopeutuminen sekä toimittajan ja vastaanottajan välisten etäisyyksien kasvaminen lisäävät nopeiden kuljetusten tarvetta. Toimituserien pienenemisestä aiheutuu uusia kuljetuspalvelutarpeita. Pienet, suoraan toimitettavat erät lisäävät lähettiyhtiöiden tyyppisten yritysten tuottamien palveluiden kysyntää. /43/
10 15 Yritysten toimintojen ohjauksessa siirrytään tarjontaketjun hallinnasta kysyntäketjun hallintaan. Kysyntäketjun painopiste on markkinoiden ohjaamassa toimintatehossa, jolloin markkinoiden kysyntä tehokkaasti ohjaa toimintaa. Kysyntäketjujen yhteyden markkinoille muodostavat tietojärjestelmät, joiden avulla asiakkaan tarpeet saadaan selville jo kysynnän ensivaiheessa. Tieto todellisesta markkinatilanteesta saadaan nopeasti eteenpäin kaikille kumppaneille koko ketjuun. Tiedon jakaminen onkin ensimmäinen askel ketjun osapuolten liiketoimintaprosessien integroinnissa, mikä toisaalta on edellytys joustavien kysyntäketjujen luomiseen. Tietotekniikka mahdollistaa myös yhä tarkemman asiakaspalvelun laadun mittaamisen. 1.3 Kuljetustoiminnan taloudellinen suorituskyky Kuljetustoiminnan taloudellisen suorituskyvyn takana voidaan ajatella olevan kolme tekijää /1/: Tuottavuus Tehokkuus Teknologinen kehitys Tuottavuudella tarkoitetaan yleisesti tarkasteltavan kohteen tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhdetta. Tuotantopanokset voidaan kuljetusalalla jakaa lähinnä työpanoksiin, pääomapanoksiin, energiapanoksiin ja muihin panoksiin. Tehokkuudella tarkoitetaan tässä hukkakäytön minimointia. Tämä toteutuu, kun käytetään ihmisiä, koneita ja luonnonvaroja siten, että saadaan käytössä olevalla tehokkaimmalla teknologialla saavutettavissa oleva suurin mahdollinen palveluiden ja tuotteiden arvo. Tehokkuus voidaan ymmärtää myös saavutetun tuottavuuden ja maksimaalisen tuottavuuden suhteeksi. Maksimaalinen tuottavuus on teoreettinen ihannearvo, joka ei sinänsä ole saavutettavissa. Teknologinen kehitys saa aikaan esimerkiksi sen, että tonnikilometriä kohden tarvittava, kuljetustapahtumaan osallistuva henkilöstön määrä on pienempi teknologisesti edistyneellä kuljetuskalustolla. Kuljetusten tuottavuuden kasvu voi olla seurausta myös erilaisista logistisista innovaatioista, sääntelystä tai sääntelyn purkamisesta sekä muutoksista infrastruktuurissa. 1.4 Tiekuljetukset Liikenne yhteiskunnan osana Tavarankuljetukset, kuten liikenne yleensäkin, on erottamaton osa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaa. Henkilöliikenne kaikissa muodoissaan johtuu yksittäisten ihmisten luonnollisesta liikkumistarpeesta, joka taas perustuu ihmisen toimintaan osana yhteiskunnallista ja sosiaalista verkostoa. Samaan tapaan tavaran kuljettamisen perustana on yksittäisten ihmisten sekä erilaisten organisaatioiden, kuten kaupan ja teollisuuden
11 16 yritysten tarve siirtää fyysisiä tavaroita sinne, missä niitä tarvitaan eli missä niiden arvo maksimoituu. Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että oikea tavara väärässä paikassa tai väärään aikaan on haltijalleen arvoton. Liikenne- ja viestintäjärjestelmät ovat perinteisesti olleet suuria ja kiinteisiin verkostoihin ja linjoihin sidottuja. Kuvaavinta viime vuosikymmenten liikenteelle ja viestinnälle on ehkä luopuminen suureellisesta jäykkyydestä ja mukautuminen kysyntään pienin ja kevyin välinein. Monopolit, kartellit ja oligopolit eivät ole enää siinä määrin tarpeellisia kuin teollistumisen aikakaudella. Tärkeimmät nykyajan verkot ovat monimuotoinen tie- ja katuverkko, laaja lentoliikenteen verkosto ja kasvavat tietoverkot. Yhdessä nämä muodostavat yhä mukautuvamman ja vapaamman toimintaympäristön. /44/ Liikenteen osuus maamme työllisestä työvoimasta on %, eli yli työntekijää. Valtion budjetissa liikennesektorin osuus on noin 12 % sekä tulo että menopuolella. /45/ Kuljetusten rooli logistiikassa Tavarankuljetus ei ole muusta tuotannosta erillinen täsmällisesti rajattu tuotannon ala. Se on useiden tavaran tuottamiseen ja jakeluun osallistuvien osapuolten yhteistyötä. Vuonna 1990 kuljetusten osuus logistiikkakustannuksista Suomessa oli 44 %. Vuonna 1995 osuus oli 46 %, eli logistiikan muita osa-alueita oli onnistuttu tehostamaan enemmän kuin kuljetuksia. /2/ Kuljetuspalvelun valinta perustuu ostavan yrityksen ja lähetyksen ominaisuuksien lisäksi kuljetuspalvelun ominaisuuksiin, joita arvostetaan eri tavoin olosuhteista ja tilanteesta riippuen. Kuljetusominaisuuksista kustannusten osuus korostuu raaka-ainetoimituksissa, joissa tavaran hinta ja jalostusaste ovat alhaiset. Kuljetuskustannuksilla on eniten merkitystä pitkillä ja usein toistuvilla kuljetusmatkoilla. /46/ Kuljetusten nopeudella on harvoin suuri merkitys kuljetustoiminnoille. Kuljetusaika on yleensä vain pieni osa tuotteen toimitusajasta. Matka-aikoihin on yrityksissä sopeuduttu, ja tuotanto- sekä kuljetusaikataulut on laadittu niiden mukaisesti. Kuljetusnopeus on tärkeä ominaisuus tavaroille, jotka ovat herkästi pilaantuvia tai muista syistä saatava jatkokäsittelyyn tai myyntiin nopeasti. Kaupan ja teollisuuden näkökulmasta tärkein kuljetusominaisuus on kuljetuksen varmuus ja säännöllisyys. Tavaran on oltava paikalla silloin, kun sitä paikalle odotetaan. Erityisen tärkeäksi tämä nähdään varsinkin kemian-, elintarvike- ja rakennusteollisuudessa. /47/ Kuljetusmuotoa valittaessa otetaan huomioon palvelun laatu ja kustannukset. Kullakin kuljetusmuodolla on ominaisuutensa heikkoutensa ja vahvuutensa, ja kuljetusasiakas valitsee tilanteeseensa kulloinkin sopivan kuljetusmuodon tai näiden yhdistelmän. Kuljetusmuodot eivät aina kilpaile keskenään, vaan muodostavat toisiaan täydentäen kuljetusketjuja.
12 Tiekuljetusten rooli logistiikassa Tiekuljetukset ovat suurin ja tärkein kuljetusmuoto lähes kaikissa teollistuneissa maissa. Sen etuina ovat nopeus, joustavuus ja soveltuvuus myös pienille kuljetuserille. Se on usein myös hinnaltaan melko edullinen, koska esimerkiksi siirtokuormauksia ei tarvita. Myös kilpailu tiekuljetusalalla toimii tehokkaasti, koska tiekuljetusyritykset ovat yksityisiä ja toimivat markkinatalouden ehdoilla. Ne eivät saa tukia ulkopuolelta, joten niiden on pakko sopeuttaa toimintansa kysynnän ja markkinatilanteen mukaiseksi. Tiekuljetus on lähes ainoa kuljetusmuoto, kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä, tavaramäärät pieniä ja vaaditaan nopeita toimituksia. Käytettävissä on kattava liikenneverkko ja hyvin erilaisiin kuljetustarpeisiin soveltuvaa kalustoa. Vuonna 1997 tiekuljetusten osuus maamme tavarankuljetussuoritteesta oli 66 % (ks. kuva 1.3). Läntisessä Euroopassa jakautuma on samantyyppinen (kuva 1.4). Tarkasteltaessa jakautumaa kuljetetun tavaran arvon perusteella, mikä on johdettavissa tavarankuljetusten liikevaihdosta (kuva 1.5), tiekuljetusten merkitys elinkeinoelämälle korostuu erittäin vahvasti.
13 18 Vesi 8 % Lento 0,003 % Rautatie 26 % Maantie 66 % Kuva 1.3 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Suomessa /10/ Vesi 8 % Lento ~0 % Rautatie 17 % Maantie 75 % Kuva 1.4 Tavarankuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Länsi-Euroopassa /51/ Rautatie 2 % Vesi 1 % Lento 0,3 % Maantie 97 % Kuva 1.5 Tavarankuljetusten liikevaihdon jakautuminen kuljetusmuodoittain Länsi-Euroopassa 1990-luvun alkupuolella. /50/
14 19 Kuljetusmarkkinoilla on nähtävissä joitain suuntauksia, jotka vaikuttavat merkittävästi maantiekuljetusten toimintaympäristöön. Kaupassa suorat yhteydet lisääntyvät, ja teollisuuden suorien toimitusten määrä asiakkaille kasvaa. Toimintaprosessien kustannuksia lisäävät välivaiheet pyritään ohittamaan ja tällöin tukku- ja jakeluvarastojen määrä vähenee. /43/ Toiminnan aikajänteen nopeutuminen sekä toimittajan ja vastaanottajan välisten etäisyyksien kasvaminen lisäävät nopeiden kuljetusten tarvetta. Toimituserien pienenemisestä aiheutuu uusia kuljetuspalvelutarpeita. Pienet, suoraan toimitettavat erät lisäävät lähettiyhtiöiden tyyppisten yritysten tuottamien palveluiden kysyntää. /43/ Tiekuljetuksia tarvitaan lähes kaikissa kuljetusketjuissa. Ne ovatkin joustavuutensa ja saavuttavuutensa takia merkittävin kuljetusmuoto myös tulevaisuudessa. 1.5 Telematiikka kuorma-autoyrityksissä Liikenneministeriön logistiikkaselvityksen mukaan kaupan ja teollisuuden yritykset, eli kuljetusyritysten asiakkaat näkevät tärkeimmiksi painopistealueiksi tuottavuuden kehittämisessä logistiikan keinoin vuoteen 2001 asti seuraavat alueet /2/: 1. hankintojen tehostaminen 2. logistiikan tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto 3. tietojärjestelmien integrointi toimintoihin Logistiikan palveluyritysten (esimerkiksi kuorma-autoyritykset) mielestä kolme tärkeintä tuottavuuden kehittämisen aluetta vuoteen 2001 asti ovat /2/: 1. toimintojen integrointi asiakkaiden kanssa 2. logistiikan tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto 3. tietojärjestelmien integrointi toimintoihin Kuorma-autoyritysten asiakkaat kehittävät edelleen logistisia prosessejaan ja integroivat toimintojaan tietojärjestelmiin. Käytettävien yhteistyökumppaneiden, kuten kuljetusyritysten määrää vähennetään ja yhteistyötä syvennetään. Tästä seuraa, että kuorma-autoyrityksiltä vaaditaan kykyä toimia osana logistista ketjua myös tietojärjestelmien osalta. Ne kuorma-autoyritykset, jotka panostavat tietojärjestelmiensä ja valmiuksiensa kehittämiseen, tulevat todennäköisesti hallitsemaan kuljetus- ja huolintamarkkinoita. Muut hoitanevat varsinaista kuljetustoimintaa alihankkijan ominaisuudessa tai poistuvat markkinoilta. /3/ Muutokset eivät välttämättä ole kovin suuria yhden tai kahden auton yritysten kannalta, sillä varsinainen kuljetustehtävä säilyy toiminnan ytimenä. Pieni kuljetusyritys tuntee autonsa, asiakkaansa ja yleensä myös reittinsä. Tietotekniikasta on apua, mutta ei aina välttämättä kovin paljon. Eräillä suoritealoilla, kuten raakapuun kuljetuksissa, telematiikan rooli on tosin merkittävä myös pienyrityksille. /48/ Muutokset alkavat näkyä kuorma-autoyrityksen kannalta, kun yrityskoko kasvaa. Tällöin telematiikasta on korvaamatonta apua esimerkiksi hallintorutiineissa, kaluston korjausten
15 20 ja huollon järjestelyissä, kaluston käytön hallinnassa ja optimoinnissa sekä reittisuunnittelussa. Hyöty on sitä merkittävämpi, mitä suuremmasta kalustomäärästä on kysymys, ja mitä suuremman asiakasmäärän kanssa yritys toimii. /48/ Telemaattiset palvelut tehostavatkin monin tavoin kuljetus- ja huolintayritysten toimintoja. Rahdin ja kaluston hallintaa langaton tiedonsiirto tehostaa tuomalla nopeat yhteydet tavaran lähettäjien ja vastaanottajien sekä eri kulkumuotoja edustavien kuljetusyritysten välille. /48/ Tietotekniikka-avusteiset ajoneuvo- ja kuormatietojen selvitykset rajanylityspaikoilla tai muilla tarkistuspaikoilla helpottavat rajanylityksiä ja mahdollisia tarkistuksia muuallakin. /48/ Ajoneuvoihin sijoitetut turvaseurantajärjestelmät tarkkailevat ja ilmoittavat ajoneuvon, kuorman ja kuljettajan turvallisuustilan. Vaarallisten aineiden kuljetusten turvajärjestelmät mahdollistavat nopean reagoinnin onnettomuus- ja häiriötilanteissa. /48/ Eri kuljetusmuotoja käyttävien kuljetusten ja terminaalien hallinta mahdollistaa tiedonsiirron eri liikenneväyläoperaattoreiden kesken ja eri kuljetusmuotojen välisissä saumakohdissa. /48/ Kaupan ja teollisuuden logistiikan sekä kuljetusten ohjausjärjestelmien kehityksestä seuraa, että tavaran ja kuljetuskaluston seuranta lähtöpisteestä määränpäähän mahdollistuu, ja kuljetusalan toiminnot tehostuvat ja nopeutuvat. /3/ Pienten kuljetusyritysten toimintaa voidaan tehostaa ensi vaiheessa lisäämällä tietotekniikan käyttöä taloushallinnon toiminnoissa. Suuremmat yritykset voivat tehostaa toimintaansa ottamalla tietotekniikan laajemmalti avuksi kuljetusten suunnittelussa ja seurannassa samoin kuin ajokaluston seurannassa. Internetiä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin kuljetusyrityksissä. Tärkeimmiksi syiksi telematiikan kehittämiseksi kaikissa yritysten kokoluokissa nähtiin kaluston käyttöasteen parantaminen ja ajojärjestelyjen tehostaminen /3/. Tietotekniikan taitojen ja sopivan koulutuksen puute ovat suurimmat ongelmat kuormaautoyrityksille tietotekniikka-asioissa. Yrittäjien ja henkilökunnan koulutus tietotekniikkaasioissa on ensiarvoisen tärkeää koko toimialalle /3/. Kehittyneiden telemaattisten järjestelmien käyttöönottamisen kustannustaso on kuljetusyritysten näkemysten mukaan korkea. Investointihalukkuus tietotekniikkaan on varsinkin pienissä kuljetusyrityksissä vähäistä. Jotta alan kehitys menisi tältä osin eteenpäin, olisi kuljetusyrittäjille tarjottava yhä enemmän tietoa telematiikan järjestelmillä saavutettavista eduista /3/. Pienillä kuorma-autoyrityksillä ei ole nykyisin yksin mahdollisuuksia telemaattisten järjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Näistä syistä käynnistettiin tämä KANTELE-tutkimushanke. Hanke kuuluu Liikenneministeriön TETRA-
16 21 tutkimusohjelmaan (Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma ).
17 22 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tässä tutkimuksessa selvitettiin millaisia tarpeita pienillä ja keskisuurilla kuormaautoyrityksillä on toimintansa ja toimintaympäristönsä kehittämisen suhteen. Nämä tarpeet eivät välttämättä ole samanlaisia kuin suurilla yrityksillä. Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin tarpeisiin, jotka saattaisivat olla tyydytettävissä sopivia tietoteknisiä työkaluja käyttöön ottamalla. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset telemaattiset työkalut edistävät pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten toiminnan kehittymistä ja ovat käyttöön otettavissa tai toteutettavissa siten, että ne ovat myös pienten yritysten ulottuvilla. Ajoneuvosovelluksien yhteydessä otetaan huomioon myös liikenneturvallisuutta koskevat vaatimukset. Perustana ovat pk-kuorma-autoyritysten lisäksi eri sidosryhmien tarpeet ja erilaiset reunaehdot. Sopivat järjestelmät ja sovellukset kuvaillaan tarvittavalla tarkkuudella esimerkiksi toiminnallisen määrittelyn dokumentointitapaa koskevien standardien ja käytäntöjen mukaisesti. Telemaattisten järjestelmien käyttöön ottamisen myötä tavoitteina ovat yleisesti kuorma-autoyritysten toiminnan tehostuminen yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron helpottuminen ympäristövaikutusten hallinnan tehostaminen Sopivien telemaattisten järjestelmien käyttöönottaminen ja toimintatapojen kehittäminen Kuljetusyritysten ja viranomaisten välisen tiedonkulun tehostuminen Kuljetusyrityksen toiminnan tehostuminen Liikennesuoritteen kasvun hidastuminen Viranomaisten toiminnan tehostuminen Logistisen ketjun toiminnan tehostuminen Ympäristöhaittojen pieneneminen Hyödyt yhteiskunnalle Kuva 2.1 KANTELE-tutkimushankkeen tavoitteita ja hyötyjä.
18 Kuorma-autoyritysten toiminnan tehostuminen Perinteisten keinojen lisäksi myös nykyaikainen informaatiotekniikka antaa usein erinomaisia mahdollisuuksia parantaa palvelun laatua ja taloudellista suorituskykyä. Kuljetusyrityksen taloudellisen suorituskyvyn ja kuljetuspalvelun laadun maksimoimiseksi yritysjohdolla täytyy olla käytettävissään oikeata tietoa yrityksen toiminnasta sekä taloudellisista tekijöistä. Esimerkiksi oikeaan hinnoitteluun päästäkseen yrityksen täytyy tuntea kustannusrakenteensa eikä se aina ole niin yksinkertaista, kuin saattaisi olettaa. Mitä suurempi yritys, sen hankalampaa on pitää toiminta ja resurssien käyttö optimaalisena pelkällä käsituntumalla. Tietotekniikan avulla toiminnan ja kustannusten seurantaa voidaan usein helpottaa huomattavasti. Tärkein palvelun laatua kuvaava sana kuljetusalalla on täsmällisyys. Häiriötilanteiden hallinnassa avaintekijöitä ovat luotettava kalusto, ammattitaitoinen henkilökunta sekä hiottujen toimintamallien lisäksi yhä useammin kuljetustuotannon tukena käytettävät tietojärjestelmät. Tiedon tehokas välittäminen on yritystoiminnan kulmakiviä toimialasta riippumatta. Kun logistinen ketju toimii tehokkaasti, se menestyy kilpailussa ja kaikki ketjun osapuolet hyötyvät. Eräs tehokkaan logistisen ketjun tärkeimmistä ominaisuuksista eli kilpailuvalteista on toimiva tiedon välitys ketjun osapuolten välillä ja osapuolten sisäisessäkin toiminnassa. Kuljetustehtävän aikana välitettävä tieto voi koskea esimerkiksi tavaraa, henkilökuntaa, kalustoa, lähetyksen tilaa, asiakkaan tietoja, uusia tilauksia ja toimintaohjeita. On usein erittäin tärkeätä saada tieto mahdollisimman nopeasti osapuolelta (toimisto, kuljettaja, asiakas jne.) toiselle. Tällöin kuljetustehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman nopeasti, täsmällisesti ja vähin kilometrein. Tiedon kulkua voidaan usein parantaa toimintamallien muutosten lisäksi informaatiotekniikan avulla. 2.2 Yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron helpottuminen Viranomaiset jakavat tietoa toimialaansa liittyvistä uutisista, ohjeista, säännöksistä yms. On kaikkien edun mukaista, että viranomaisten jakama tieto saavuttaa kohderyhmänsä nopeasti, kattavasti ja asiasisällöltään oikeana. Viranomaiset keräävät tietoa mm. liikenteestä, yritysten toiminnasta ja tavarankuljetuksista. Tavoitteena tulee olla tiedonkeruun vaivattomuus sekä päällekkäisen tiedonkeruun poistaminen. Tietojen antamisen vaivattomuus ja järkiperäisyys edistävät yritysten positiivista suhtautumista asiaan. Tämän taas voidaan ajatella tuottavan luotettavampaa tietoa viranomaisten käyttöön.
19 24 Kuorma-autoyritykset tarvitsevat toiminnassaan erilaisia lupia ja joutuvat maksamaan erilaisia maksuja. Lupa- ja maksumenettelyjen vaivattomuus ja tehokkuus on sekä yritysten että viranomaisten etujen mukaista. 2.3 Ympäristövaikutusten hallinnan tehostaminen Kuljetustoiminnan tehostuminen konkretisoituu myös sillä tavalla, että kuljetuskaluston liikennesuorite suhteessa kuljetettuun tavaramäärään pienenee tai sen kasvu hidastuu. Liikennesuoritteen eli ajettujen kilometrien väheneminen tai kasvun hidastuminen on myös ympäristövaikutusten kannalta edullista. Tieliikenteen osuus typen oksidien kokonaispäästöistä ilmaan on noin puolet. Katalysaattoritekniikan käyttöönotto bensiinimoottoreissa on vähentänyt ja vähentää edelleen typen oksidien päästöjä. Raskaan liikenteen typen oksidien päästöjen määrään ei tällä tietoa ole odotettavissa juurikaan vähennystä, ja niiden suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti (kuva 2.2). Tieliikenteen osuus ilmaan pääsevistä hiukkasista on 17 %. Dieselmoottoriset autot tuottavat hiukkasmassan mukaan mitattuna jopa kymmenen kertaa enemmän hiukkaspäästöjä kuin bensiinikäyttöiset. Hiukkaskoon mukaan vertailtuna lukemat ovat tasavertaisemmat. Polttoaineiden kehityksen myötä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet. Kuorma-autojen osuus hiukkaspäästöistä on yli 40 %, eikä osuuden pienenemistä ole näkyvissä. (kuva 2.3). Kuva 2.2 Typen oksidien päästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä. /15/
20 25 Kuva 2.3 Hiukkaspäästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä. /15/ Raskas dieselkäyttöinen liikenne (kuorma- paketti- ja linja-autoliikenne) kuluttaa nykyisin noin 40 % koko tieliikenteen energiankulutuksesta. Kuorma-autojen liikennesuoritteesta 29 % ajetaan kuormatila täysin tyhjänä. /10/ Raskaan liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen merkittävä väheneminen ajoneuvoteknisin keinoin ei näytä todennäköiseltä, eikä liikennesuoritteen rajoittaminen pakkokeinoin ole tarkoituksenmukaista. Keinoiksi jäävät kuljetustuotannon tehostaminen ja rationalisoiminen esimerkiksi telematiikan avulla.
Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö
Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotLogistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa
1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotElisa Oyj Prior Konsultointi Oy
5G suomalaisten yritysten näkökulmasta Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 12.9.2019 Aineisto ja tiedonkeruu Yritystutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior
LisätiedotKestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset
Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotLIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN
LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotPuuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam
Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam QTeam verkosto ja sen palvelut Toimitusketjun tehostaminen laajavastuinen yrittäjyys kuljetusväylät informaatiovirtojen hallinta
LisätiedotTurvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja
LisätiedotSKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012
SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tuotantotalouden osasto
TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tuotantotalouden osasto JUHA LAAKSO TAVARAKULJETUSTEN TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN SUUNNITTELU Lisensiaatintutkimus Aihe hyväksytty osastoneuvoston kokouksessa
LisätiedotMIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?
MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne
LisätiedotÄlykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT
Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset
LisätiedotValmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku
Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus
LisätiedotLOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?
LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset
1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotJoko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?
Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?
LisätiedotTutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012
Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin
LisätiedotTKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU
TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten
LisätiedotTiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
LisätiedotLiikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla
Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla
LisätiedotHYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE
1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN
LisätiedotVerkottumisen mahdollisuudet
Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotLogistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta
Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotJulkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta
Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?
LisätiedotRATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA
Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä
LisätiedotTOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS
TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 11.11.2015 MS YLEISTÄ 1/2 jäsennelty etenee yleiskuvauksesta yksityiskohtiin kieliasultaan selkeä kuvaa myös tulevan järjestelmän ympäristöä tarpeellisella tarkkuudella kuvaa
LisätiedotMaantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus
Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.
Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke
LisätiedotEtelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen
Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map
LisätiedotBusy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012
Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen
LisätiedotTeknologiateollisuuden ympäristölinjaus
Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen
LisätiedotLOGISTIIKKAKESKUS TOIMINNAN MUUTOKSESSA. Jyrki Putkonen toimitusjohtaja HUS-Logistiikka
LOGISTIIKKAKESKUS TOIMINNAN MUUTOKSESSA Jyrki Putkonen toimitusjohtaja HUS-Logistiikka VIITEKEHYS 2 HUS-LOGISTIIKKA LUKUINA Liikevaihto 190 milj. euroa Henkilöstö 260 Tuotevalikoima > 55 000 nimikettä
Lisätiedotlogistiikka-alalta Tilastotietoa kuljetus- ja
SUOM EN KULJETUS JA LOGISTIIKKA Tilastotietoa kuljetus- ja logistiikka-alalta SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki www.skal.fi, sähköposti
LisätiedotMetsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa
Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa Lapin metsätalouspäivät, Levi, 7.2.2013, logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin
LisätiedotUusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa
Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille
LisätiedotTulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla
Data-analytiikan osaamiskeskittymä Satakunnan kilpailukyvyn, innovaatiotoiminnan ja vetovoimaisuuden edistäjänä Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla TkT Timo Ranta Projektipäällikkö
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotBitumista bitteihin älyliikenteen strategia
Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia Kansainvälinen telepäivä 17.5.2010 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä
Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle
LisätiedotInno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012
Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää
LisätiedotHenkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk
Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotLogistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti
Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Taustaa.. Logistiikan ohjaus on fyysisten toimintojen ja koko logistiikan suunnittelua, kehitystä ja valvontaa. Siihen liittyvät järjestelmät voidaan
LisätiedotEMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta
EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA on kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotLogistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy
Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito hoitaa Kaukokiito-ketjun markkinoinnin
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi
1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi
LisätiedotMiten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?
Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten
LisätiedotVastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet
Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa
LisätiedotOptimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy
Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien
LisätiedotHuippuostajia ympäristöpalveluihin
Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotKÄYTTÖTAPAUSLUETTELO. Valitse Yammer sosiaaliseksi työtilaksi, niin yhteistyö, innovaatio ja sitoutuminen sujuvat itsestään.
KÄYTTÖTAPAUSLUETTELO Valitse Yammer sosiaaliseksi työtilaksi, niin yhteistyö, innovaatio ja sitoutuminen sujuvat itsestään. Yammer-käyttötapausluettelo Yammer on sosiaalinen työtila se helpottaa päivitysten
LisätiedotLogistiikan kehittäminen pkyritysten. parantamiseksi. Janne Lappalainen
Logistiikan kehittäminen pkyritysten kannattavuuden parantamiseksi Janne Lappalainen 22.3.2017 Taustaa Logistiikka tarkoittaa mm. ostoja, varastointia ja kuljetuksia Yrityksen materiaalivirran fyysinen,
LisätiedotÄlykkäät ratkaisut toiminnan ohjauksessa ja optimoinnissa
Älykkäät ratkaisut toiminnan ohjauksessa ja optimoinnissa Tehtävienhallintaan ja optimointiin erikoistunut ohjelmistotoimittaja Teemu Mustonen Kehitysjohtaja www.ecomond.com 1 Agenda Ecomond Oy TCS-järjestelmä
LisätiedotSosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti
LisätiedotPortNetin vaikuttavuuden arviointi
PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla
c85c6b (Hämeen ammattikorkeakoulu), olet kirjautuneena sisään.. tammikuuta 9:5:6 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi
LisätiedotStr at Mar k : Str at e g i n e n
Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
Lisätiedotkonsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.
konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana
LisätiedotLAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen
LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotBig datan hyödyntäminen
Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin
LisätiedotAjankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson
Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden
LisätiedotDigitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari
LisätiedotDigipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo
Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema
LisätiedotTietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja
Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä
Lisätiedottyöryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu
työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3
Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista
LisätiedotKalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja
Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN
LisätiedotVastuullisuusmallin kehittäminen yhteistyössä toimijoiden kanssa
Vastuullisuusmallin kehittäminen yhteistyössä toimijoiden kanssa Marke Lahtinen 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisen ammattiliikenteen edistäminen vapaaehtoisuuden pohjalta
LisätiedotSähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013
Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 LL/Yleisesittely Logistiikkayritysten Liitto on EK:n jäsen, perustettu v. 1951 nimellä Tavaralinjat ry Jäsenyritykset
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotELO-Seminaari 24.11.2005
H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu
LisätiedotEBSOLUT OY 1.4.2009. Metsistä energiaa yrittämällä seminaari. Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari
EBSOLUT OY 1.4.2009 Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari Metsistä energiaa yrittämällä seminaari Ebsolut Oy lyhyesti Ohjelmistotuotannon palveluyritys Perustettu vuonna 2000 Omistajana Kainuun Puhelinosuuskunta
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotEnergiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin
Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusseminaari 3.11.2011 Energiatehokkuuden mittaaminen
LisätiedotKäytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009
Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa
LisätiedotLAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000
LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä
LisätiedotViestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy
Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =
LisätiedotKuljetustilaukset sähköisesti
Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan
LisätiedotKuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa
Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan
Lisätiedot