TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tuotantotalouden osasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tuotantotalouden osasto"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tuotantotalouden osasto JUHA LAAKSO TAVARAKULJETUSTEN TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN SUUNNITTELU Lisensiaatintutkimus Aihe hyväksytty osastoneuvoston kokouksessa Tarkastajat: professori Jorma Mäntynen ja tekn. tri Jussi Sauna-aho

2 2 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tuotantotalouden osasto / Liikenne- ja kuljetustekniikka LAAKSO, JUHA: TAVARAKULJETUSTEN TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN SUUNNITTELU Lisensiaatintutkimus: 165 sivua, 45 liitesivua Tarkastajat: professori Jorma Mäntynen, tekn. tri. Jussi Sauna-aho Tammikuu 2000 Hakusanat: TAVARAKULJETUS, INFORMAATIOTEKNIIKKA, KÄYTTÄJÄ Tämän lisensiaatintutkimuksen tavoitteena on esitellä logistiikan sekä tavarakuljetuksen nykytilaa ja kehitysnäkymiä, informaatiotekniikan kehitysnäkymiä, tietojärjestelmäkehityksen teorioita ja menetelmiä sekä soveltaa näitä näkemyksiä, teorioita ja menetelmiä pienten ja keskisuurten kuormaautoyritysten telematiikan (tietojenkäsittely ja tiedonsiirto) kehittämiseen. Informaatiotekniikan merkitys lisääntyy jatkuvasti tavarakuljetuksissa, kuten koko logistiikan alalla. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut sen, että ihminen tietojärjestelmien käyttäjänä voidaan ottaa huomioon aivan eri tavalla, kuin vielä joitain vuosia sitten. Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus koostuu useista eri osaalueista. Käyttäjälähtöinen suunnittelu vaatii tietoa useista tieteenaloista samoin kuin tiettyjä menetelmiä, joilla varmistetaan käyttäjänäkökulman toteutuminen kehitettävissä järjestelmissä. Tämän opinnäytetyön soveltavassa osassa eli Pienten ja keskisuurten kuormaautoyritysten telematiikan kehittäminen (KANTELE) -tutkimuksessa selvitettiin millaisia tarpeita pienillä ja keskisuurilla kuorma-autoyrityksillä on toimintansa ja toimintaympäristönsä kehittämisen suhteen. Erityistä huomiota kiinnitettiin sellaisiin tarpeisiin, jotka saattaisivat olla tyydytettävissä sopivia tietoteknisiä työkaluja käyttöön ottamalla. KANTELE-tutkimus oli osa Liikenneministeriön TETRAtutkimusohjelmaa (Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma ). Täsmälliset menettelytavat tarveselvityksessä ovat tarpeen, kun kehitystyön kohderyhmänä ja tuotteiden käyttäjinä on pienten ja keskisuurten kuormaautoyritysten tapainen heterogeeninen ryhmä. Tässä lisensiaatintutkimuksessa esitellyt ja käytetyt menetelmät soveltuivat KANTELE-hankkeeseen, ja tuloksena saatiin esille konkreettisia tarpeita ja kehitysideoita. Tarpeet ja kehitysideat ovat pitkälti erilaisia kuin suurilla kuorma-autoyrityksillä. Pienten kuorma-autoyritysten omat tietojärjestelmien kehitystarpeet ovat vähäisiä. Yrityksen kustannusten seurantaan, ja analysointiin sekä kerättyjen tietojen hyödyntämiseen liittyvät sovellukset ovat yrittäjien mielestä tärkeimpiä. Pk-kuormaautoyritysten ominaispiirteistä johtuen järjestelmien keskeisinä ominaisuuksina ovat helppokäyttöisyys ja toteutettavuus niin, että hankintahinta on edullinen. Kehityskohteiksi valittiin KANTELE-hankkeessa sellaisia sovelluksia, joilla on hankkeen aikana tehdyn tarveselvityksen perusteella uskottu olevan kysyntää myös kaupallisessa mielessä. Tehdyn työn uskotaan helpottavan tuhansille pienille kuorma-autoyrityksille sopivien sovellusten kehittämistä, joskin niiden toteuttaminen ja tuotteistaminen jäävät kaupallisille yrityksille.

3 3 TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Industrial Engineering and Management / Transportation Engineering LAAKSO, JUHA: THE USER-ORIENTED DEVELOPING OF INFORMATION TECHNOLOGY FOR THE GOODS TRANSPORT Licentiate of Technology Thesis: 165 pages, (appendix 45 pages) Supervisors: professor Jorma Mäntynen, Dr. Tech. Jussi Sauna-aho January 2000 Keywords: GOODS TRANSPORT, INFORMATION TECHNOLOGY, USER The aim of this thesis is to introduce the present and future situations in logistics and goods transport, some ideas of the development lines of IT (information technology) in the near future and some theories and methods of IT developments. These ideas, theories and methods are then applied to the development of telematics for the small and medium sized trucking companies. The importance of IT in goods transportation, like in the whole logistics system, is increasing. The development of technology has made it possible to take the end-user more into consideration when IT systems are developed. The human-computer - interaction utilises the knowledge of several branches of science. Certain methods are needed during the development process of an IT system to ensure that user's opinions are taken into consideration sufficiently. The methods and theories introduced in this study were applied to a project called The Development of Telematics for Small and Medium Sized Trucking Enterprises (KANTELE). The project was established to promote the development and utilisation of IT in small and medium sized Finnish trucking enterprises and it was a result of co-operation between public and private parties. KANTELE project was also a part of the Research and Development Programme on Transport Telematics Infrastructures in Finland (TETRA) which is co-ordinated by the Finnish Ministry of Transport and Telecommunications. Exact methods are needed when analysing the needs of a very heterogeneous group such as small trucking companies. Methods introduced and used in this study proved to be suitable for KANTELE project, so real needs and developing ideas concerning the telematics for the small and medium sized trucking companies were found. These needs and ideas differ from those of the bigger companies. The Finnish small and medium sized trucking companies need telematics applications to help them to collect information about the real operating costs and actions and utilise this information. There are several specific features in entrepreneurs in small trucking companies. Therefore in order to succeed commercially, software products made for small trucking companies should be generic, flexible, user friendly and reasonably priced. The applications that were specified in KANTELE project are believed to have possibilities to succeed commercially. The information that was gathered in the project should make it easier to implement suitable telematic tools to thousands of small and medium sized trucking companies in Finland. Implementation and marketing of the products are left to software companies.

4 4 ALKUSANAT Tämä lisensiaatintutkimus on tehty Tampereen teknillisen korkeakoulun liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella. Lisensiaatintutkimuksessa on hyödynnetty Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen (KANTELE) tutkimushankkeessa kertynyttä tietoa ja aineistoa. KANTELE-tutkimus oli osa Liikenneministeriön Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma (TETRA). Lisensiaatintutkimuksen tarkastajina ovat toimineet professori Jorma Mäntynen ja tekniikan tohtori Jussi Sauna-aho, joille esitän parhaimmat kiitokseni tutkimusta koskevista kallisarvoisista neuvoista. Kiitos kuuluu myös KANTELEtutkimushankkeen rahoittajille eli Liikenneministeriölle, Tekniikan kehittämiskeskukselle (Tekes), Suomen Kuorma-autoliitolle ja eräille informaatiotekniikan alan yrityksille. KANTELE-hankkeessa mukana olleet tutkijatoverini Harri Rauhamäki, Sami Sahala ja Martin Böhme ansaitsevat myös kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Erityisesti tahdon kiittää perhettäni eli Merjaa, Sannia ja Niinaa kärsivällisyydestä ja kannustuksesta. Lempäälässä 27. tammikuuta 2000 Juha Laakso

5 5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 3 ALKUSANAT... 4 SISÄLLYS JOHDANTO Lähtökohdat Työn tavoitteet ja rajaus TEORIA Logistiikan nykytila ja kehityssuunnat Logistiikan käsitteitä Logistiikan nykytila Logistiikan yleisiä kehitysnäkymiä Kuljetusmuotojen ominaispiirteitä ja kehitysnäkymiä Kuljetusten merkitys yhteiskunnassa ja logistiikassa Tiekuljetukset Ilmakuljetukset Rautatiekuljetukset Vesikuljetukset Informaatioteknologian kehitysnäkymiä Yleistä Tietoverkot Langaton viestintä Käyttäjälähtöisyys Käyttöliittymät Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus Mitä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus on? Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutukseen liittyvät tieteenalat Suunnittelu Käytettävyys... 46

6 Ihminen Tekniikka Tuotekehityksen ja ohjelmistotuotannon menetelmistä Tietotekniikka yrityksessä Ohjelmistotuotteen elinkaari Tarvekartoitus Toiminnallinen määrittely Ohjelmistotuotannon laatu Käyttäjä ja laatu Laatujärjestelmä Tietojärjestelmien kehittäminen kuljetusyrityksissä Tiekuljetukset Ilmakuljetukset Rautatiekuljetukset Vesikuljetukset CASE: PIENTEN JA KESKISUURTEN KUORMA-AUTOYRITYSTEN TELEMATIIKAN KEHITTÄMINEN Tutkimushankkeen lähtökohdat Tavoitteet Kuorma-autoyritysten toiminnan tehostuminen Yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron helpottuminen Ympäristövaikutusten hallinnan tehostaminen Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen osapuolet ja organisaatio Aikataulu ja vaiheistus Tarvekartoitus ja mallinnusmenetelmät Vaiheraportti I (toiminnan ja kustannusten seuranta) Lähtökohdat ja tavoitteet Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen Johtopäätökset ja tulokset Nykyisin käytettävissä olevat järjestelmät

7 7 3.5 Vaiheraportti II (tilausten käsittely, hinnoittelu, viranomaisyhteydet) Lähtökohdat ja tavoitteet Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen Johtopäätökset ja tulokset Nykyisin käytössä olevat järjestelmät Vaiheraportti III (varsinainen kuljetustuotanto, viranomaisyhteydet) Lähtökohdat ja tavoitteet Kuorma-autoyritysten toimintamallit ja tarpeet Ohjelmisto- ja laitevalmistajien osallistuminen Johtopäätökset ja tulokset Nykyisin käytössä olevat järjestelmät Kuljetusyritysten viranomaisyhteydet TULOKSET KANTELE-tutkimuksen tulokset Arvio tutkimusmenetelmien soveltuvuudesta YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET

8 8 KUVALUETTELO Kuva 2.1 Yleinen logistinen järjestelmä Kuva 2.2. Kaupan ja teollisuuden yritysten logistiikkakustannusten suhde liikevaihtoon Kuva 2.3. Tavarakuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Suomessa Kuva 2.4. Tavarakuljetussuoritteen (tkm) jakautuminen Länsi-Euroopassa Kuva 2.5. Tavarakuljetusten liikevaihdon jakautuminen kuljetusmuodoittain Länsi- Euroopassa 1990-luvun alkupuolella Kuva 2.6. Kansainvälisen pikarahdin ennustettu kasvu vuoteen Kuva 2.7. Tuonnin ja viennin tavaramäärät kuljetusmuodoittain vuonna Kuva 2.8. Tuonnin ja viennin arvo kuljetusmuodoittain vuonna Kuva 2.9. Tietotekniikan suhteellinen kehitystaso v (Mooren laki), 1999 = Kuva Yleisiä suuntauksia tekniikan kehityksessä Kuva Lähitulevaisuuden verkkoympäristöä Kuva Käyttöliittymän tehtävä Kuva Informaatiojärjestelmän vaikutuksia työympäristöön Kuva Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutukseen liittyvät tieteenalat Kuva Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen iteratiivinen suunnittelu Kuva Suunnittelumalli, käyttäjämalli ja järjestelmäkuva Kuva Tietotekniikka yrityksissä Kuva Esimerkki ohjelmiston elinkaarta kuvaavasta vesiputousmallista Kuva Spesifiointiprosessi Kuva Tuotekehityksen paradoksi Kuva Yksinkertainen ER-kaavio Kuva Tietovirtakaavio Kuva 3.1. KANTELE-tutkimushankkeen tavoitteita ja hyötyjä Kuva 3.2. Typen oksidien päästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä vuosina ja ennuste vuoteen Kuva 3.3. Hiukkaspäästöt Suomessa eri ajoneuvotyypeillä vuosina ja ennuste vuoteen Kuva 3.4. Sähköinen ajopäiväkirja Kuva 3.5. Kuljetustapahtumien seurantajärjestelmä

9 9 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 2.1 Kuljetuksen ja ajoajan keskinopeudet eräissä todellisissa tapauksissa.21 Taulukko 2.2. Lentorahdin osuus Suomen kotimaanliikenteessä sekä tuonnissa ja viennissä v Taulukko 2.3. Tarpeita tai vaatimuksia koskevan virheen tai virheellisen tulkinnan suhteelliset korjaamiskustannukset ohjelmistoprojektin eri vaiheissa Taulukko 2.3. Esimerkki toiminnallisen määrittelyn sisällöstä Taulukko 2.5. Hollantilaisten kuorma-autoyritysten tietojärjestelmien kehitystarpeita Taulukko 3.1. Tutkimuksen ohjausryhmä Taulukko 3.2. Sähköisen ajopäiväkirjan tärkeimmät ominaisuudet Taulukko 3.3. Kuljetustapahtumien seurantajärjestelmän tärkeimmät ominaisuudet Taulukko 3.4. Yhteenveto kuljetusyritysten viranomaisyhteyksistä ja niiden hoitotavoista LIITELUETTELO Liite 1. Sähköinen ajopäiväkirja, versio 2. Toiminnallinen määrittely

10 10 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Liikenteen telematiikka (tietojenkäsittely ja tiedonsiirto) on eniten liikenteen toimintaympäristöä muokkaava tekijä lähivuosina. Liikennemäärien kasvaessa ympäristönäkökulmat ja väyläverkoston ruuhkautuneisuus nousevat yhä voimakkaammin esille. Perinteiset liikennetekniset ratkaisut eivät ole siinä määrin mahdollisia, kuin joskus aikaisemmin. Esimerkiksi uusia väyliä ei Suomeen juurikaan enää rakenneta. On siis käytettävä muita keinoja. Liikennetelematiikka antaa uusia keinoja parantaa liikennejärjestelmän tehokkuutta ja turvallisuutta sekä ohjata kehitystä haluttuun suuntaan. Liikennetelematiikka antaa hyötyjä ja mahdollisuuksia paitsi liikenneinfrastruktuurin ylläpitäjälle myös sen käyttäjille, kuten matkustajille ja kuljetusyrityksille. Informaatiotekniikka näkyy muutenkin yhä enemmän kaupallisessa, yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa toiminnassa. Kauppa ja teollisuus panostavat erittäin voimakkaasti logistiikkansa kehittämiseen. Eräs tärkeimmistä kaupan ja teollisuuden tuottavuuden parantamisen osa-alueista on logistiikan tietojärjestelmien kehittäminen ja integroiminen yrityksen muuhun toimintaan. Tämä asettaa suuria paineita mm. kuljetusyritysten toiminnalle. Näiden on kyettävä vastaamaan asiakkaidensa eli kaupan ja teollisuuden korkeisiin laatuvaatimuksiin myös informaatioteknisten valmiuksiensa osalta. Informaatiotekniikan käyttäjä on - vihdoinkin nousemassa mukaan keskusteluun ja huomioon otettavaksi tekijäksi. Tekniikan kehittymisen myötä huomiota ei enää tarvitse kiinnittää siinä määrin teknisiin rajoitteisiin, vaan on mahdollista panostaa järjestelmien helppokäyttöisyyteen, tehokkuuteen ja hyödyllisyyteen myös yksittäisen käyttäjän näkökulmasta. Tietotekniikan suomat mahdollisuudet voidaan tuoda kaikkien ihmisten, ei pelkästään asiantuntijoiden ulottuville. Tämä näkökulma vaatii käyttäjäkeskeistä lähestymistapaa koko tietojärjestelmän suunnitteluun; ajattelutapaan ja menetelmiin.

11 Työn tavoitteet ja rajaus Tämän lisensiaatintutkimuksen tarkoitus on esitellä logistiikan ja tavarakuljetusten nykytilannetta sekä kehitysnäkymiä informaatiotekniikan kehitysnäkymiä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutukseen liittyvää teoriaa tuotekehityksen, erityisesti tietojärjestelmien kehitystyön käyttäjälähtöisiä menetelmiä CASE-tutkimus, johon em. näkemyksiä, teorioita ja menetelmiä sovellettiin Kehitysnäkymien kartoittamisessa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, kuinka informaatiotekniikka näkyy ja on hyödynnettävissä eri kuljetusmuotojen operatiivisessa toiminnassa. Päähuomio tässä työssä on tiekuljetuksissa. Käyttäjälähtöisiä menetelmiä sovellettiin pienten ja keskisuurten kuormaautoyritysten telematiikan kehittämiseen. Kyseisen tutkimushankkeen taustat, tutkimusmenetelmät ja tulokset esitellään tämän opinnäytetyön CASE-osassa. CASE-tutkimuksessa laadittiin mm. toiminnalliset määrittelyt eräistä sovelluksista. Tämän lisensiaatintutkimuksen liitteenä on Sähköinen ajopäiväkirja sovelluksen toiminnallinen määrittely lähinnä havainnollistamassa toiminnallisen määrittelyn sisältöä ja esitystapaa. Työssä esitetään myös arvio käytettyjen tutkimusmenetelmien soveltuvuudesta CASE-tutkimukseen. Tämä opinnäytetyön CASE-tutkimus on tarvekartoitus ja sovellusten toiminnallisen määrittelyn laatiminen tarvekartoituksen tuloksia hyödyntäen. Tarvekartoituksen ja määrittelytyön onnistumiselle ei ole olemassa juurikaan muita mittareita kuin valmiiden järjestelmien laatu. Laatu ilmenee esimerkiksi käyttäjien tyytyväisyytenä sekä - kaupallisten tuotteiden tapauksessa kaupallisena menestymisenä. Tarvekartoituksen ja määrittelytyön onnistumisen kannalta kriittiset tehtävät ovat käyttäjien ongelmien ja tarpeiden etsiminen ratkaisukeinojen löytäminen näiden tarpeiden tyydyttämiseksi ratkaisujen esittäminen riittävän yksiselitteisesti ja havainnollisesti

12 12 Näiden tehtävien onnistumisessa tärkeitä tekijöitä ovat työn organisointi ja varsinkin oikeiden henkilöiden löytyminen yhteistyöhön vuorovaikutus ja viestintä tarpeiden painottaminen tekniikkalähtöisyyden sijasta Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmien soveltuvuutta CASE-tutkimukseen arvioidaan viimeksi mainittujen tekijöiden (työn organisointi, vuorovaikutus sekä tarvekartoitukseen suositeltujen menetelmien soveltaminen) perusteella.

13 13 2 TEORIA 2.1 Logistiikan nykytila ja kehityssuunnat Logistiikan käsitteitä Logistiikka voidaan määritellä prosessiksi, jonka avulla hallitaan materiaalivirtaa ja siihen liittyvää palvelua sekä tietovirtaa siten, että toiminnan laatu ja kustannustehokkuus maksimoituvat. Logistiikan tavoite on saada oikea tuote oikeaan paikkaan mahdollisimman pienin kustannuksin halutulla palvelutasolla. Logistinen kokonaisuus käsittää materiaali-, tieto- ja pääomavirrat ja ulottuu materiaalien hankintalähteiltä lopulliselle asiakkaalle asti. OSTO Raaka-aineet Alkujalostus, osakokoonpano TUOTANNON TUKEMINEN Tuotanto Jakeluvarastot, tukkuliikket JAKELU Lopputuotevarasto Vähittäismyyjät Asiakkaat MATERIAALIVIRTA INFORMAATIOVIRTA PÄÄOMAVIRTA Kuva 2.1 Yleinen logistinen järjestelmä.

14 14 Logistiseen järjestelmään kuuluvien toimintojen määrittely ei ole täysin yksiselitteistä. Niihin voidaan lukea kuuluviksi kuljetukset varastointi varastonohjaus pakkaaminen, materiaalinkäsittely ja kierrätys ostotoiminta ja hankinnan ohjaus tilausten käsittely, jakelun ohjaus ja informaatiojärjestelmät Operatiivisesti logistiikka on nähtävä toiminnalliset rajat ylittävänä prosessina eikä erillisenä fyysiset toiminnot käsittävänä osana. Siinä missä logistiikkaa on aikaisemmin pidetty eräänä yrityksen menestyksen avaintekijöistä, se on nykyään nähtävä erittäin merkittävänä kilpailuetuna. Tämän takia logistiikkakysymykset on otettava huomioon jo yrityksen kokonaisstrategiaa laadittaessa. Logistiikka kehittyy yritysten välisen kokonaisuuden hallinnaksi, jossa materiaalivirtaus tapahtuu ketjuun osallistuvien yritysten kannalta optimaalisesti ja päätökset tehdään kokonaisuuden edun kannalta.

15 Logistiikan nykytila Logististen kustannusten arvioitiin vuonna 1999 olevan noin 16 % maailman bruttokansantuotteesta /5/. Suomessa ja tärkeimmissä kilpailijamaissa logistiikkakustannukset jakautuivat vuonna 1995 kuvan 2.2 osoittamalla tavalla. Kuva 2.2 Kaupan ja teollisuuden yritysten logistiikkakustannusten suhde liikevaihtoon /18/. Suomessa panostettiin 1990-luvun laman aikana merkittävästi logistiikan parantamiseen. Vuodesta 1990 vuoteen 1995 logistiikkakustannuksia pystyttiinkin alentamaan noin 15 %. Vuonna 1995 logistiikkakustannukset olivat Suomessa noin 79 mrd. mk. Positiivisesta kehityksestä huolimatta logistiikkakustannukset ovat Suomessa edelleen huomattavasti korkeammat kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Vaikka erot ovat osittain selitettävissä maantieteellisillä ja rakenteellisilla syillä, logistiikkaa on edelleen tarpeen kehittää. /43/, /18/

16 Logistiikan yleisiä kehitysnäkymiä Logistiikan kehitys riippuu koko yhteiskunnan ja talousjärjestelmän kehityksestä. Nykyisin havaittavissa olevien piirteiden perusteella voidaan logistiikan tulevaisuudesta nostaa esille eräitä kehityssuuntia, jotka toteutunevat vuoteen 2010 mennessä. Suomessa näitä kehityssuuntia ovat kumppanuuden lisääntyminen sähköinen kauppa perusvirtojen hyödyntäminen tietojärjestelmien hyödyntäminen Informaatiotekniikan kehittyminen ja yleistyminen helpottavat hintavertailujen sekä huuto- ja spot-kauppojen tekemistä. Euroopan taloudellisen yhdentymisen syventyessä ja kilpailun kiristyessä kustannuseroja suuremmat hintaerot eivät ole enää paikallisesti mahdollisia. Näistä hintakilpailua edistävistä tekijöistä huolimatta alihankkijoiden määrän vähentäminen ja toimitusketjujen sisäisen yhteistyön tiivistäminen yleistyvät. Kumppanuuden lisääntymisen myötä saavutetaan yleensä selviä kustannussäästöjä. Yhteenliittymät ja verkostot nousevat yhä merkittävämpään asemaan liike-elämässä. Yritysten väliset rajapinnat hämärtyvät ja muuttuvat yhteistyöpinnoiksi. /43/ Suomen kuljetusjärjestelmät perustuvat edelleen tulevaisuudessa perusvirtoihin. Maantieteen ja vaatimattomien tavaravirtojen takia ei synny kovinkaan monia suoria yhteyksiä markkina-alueille ja hankinta-alueilta. Merikuljetusten asema ulkomaankuljetuksissa pysyy merkittävänä, ja yksiköidyn tavaran osuus lisääntyy selvästi. Tuontikuljetukset ovat edelleen merkittävältä osaltaan bulkkia. Elektroniikkateollisuuden kasvun jatkuessa lentokuljetusten osuus vientikuljetuksista lisääntyy kuitenkin edelleen. /43/ Informaatiotekniikan ja automaation lisääntyminen tuotannossa kasvattaa logistiikan kehitysinvestointeja. Tietojärjestelmät mahdollistavat yhä tarkemman tiedon keräämisen kuluttajien käyttäytymisestä ja aikomuksista. Tavaranseuranta kehittyy saattomuistien ja viestintäteknologian kehityksen myötä aivan uudelle tasolle. /43/

17 17 Mahdollisuus kuljetusten jatkuvaan seurantaan parantaa globaalien logistiikkapalveluiden kapasiteettia ja kilpailukykyä. Yritykset ja organisaatiot ulkoistavat yhä enemmän logistiikkatoimintojaan, mutta kehittävät vastaavasti logistiikkapalvelujen ostamisen osaamistaan. Mallintaminen, simulointi ja optimointi mahdollistavat logistiikan alan päätöksenteon siirtämistä tietokoneille. Logistiikkasuunnittelijoiden työnkuva muuttuu siis yhä enemmän tietotyön suuntaan. /43/ Materiaalivirtojen ohjaus kehittyy edelleen siten, että varastointi vähenee, ja terminaaliluontoinen toiminta lisääntyy. Ympäristötekojen rooli kilpailutekijänä vahvistuu. /43/ Toiminnan aikajänteen nopeutuminen sekä toimittajan ja vastaanottajan välisten etäisyyksien kasvaminen lisäävät nopeiden kuljetusten tarvetta. Toimituserien pienenemisestä aiheutuu uusia kuljetuspalvelutarpeita. Pienet, suoraan toimitettavat erät lisäävät lähettiyhtiöiden tyyppisten yritysten tuottamien palveluiden kysyntää. /12/ The 5th International Logistics and Supply Chain Conference 99 MCE konferenssissa esitettyjen käsitysten mukaan yritysten toimintojen ohjauksessa siirrytään tarjontaketjun hallinnasta kysyntäketjun hallintaan. Kysyntäketjun painopiste on markkinoiden ohjaamassa toimintatehossa, jolloin markkinoiden kysyntä tehokkaasti ohjaa toimintaa. Kysyntäketjujen yhteyden markkinoille muodostavat tietojärjestelmät, joiden avulla asiakkaan tarpeet saadaan selville jo kysynnän ensivaiheessa. Tieto todellisesta markkinatilanteesta saadaan nopeasti eteenpäin kaikille kumppaneille koko ketjuun. Tiedon jakaminen onkin ensimmäinen askel ketjun osapuolten liiketoimintaprosessien integroinnissa, mikä toisaalta on edellytys joustavien kysyntäketjujen luomiseen. Tietotekniikka mahdollistaa myös yhä tarkemman asiakaspalvelun laadun mittaamisen.

18 Kuljetusmuotojen ominaispiirteitä ja kehitysnäkymiä Kuljetusten merkitys yhteiskunnassa ja logistiikassa Liikenne yhteiskunnan osana Tavarakuljetukset, kuten liikenne yleensäkin, on erottamaton osa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaa. Henkilöliikenne kaikissa muodoissaan johtuu yksittäisten ihmisten liikkumistarpeesta, joka taas perustuu ihmisen toimintaan osana yhteiskunnallista ja sosiaalista verkostoa. Samaan tapaan tavaran kuljettamisen perustana on yksittäisten ihmisten sekä erilaisten organisaatioiden, kuten kaupan ja teollisuuden yritysten tarve siirtää fyysisiä tavaroita sinne, missä niitä tarvitaan eli missä niiden arvo maksimoituu. Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että oikea tavara väärässä paikassa tai väärään aikaan on haltijalleen arvoton. Liikenne- ja viestintäjärjestelmät ovat perinteisesti olleet suuria ja kiinteisiin verkostoihin ja linjoihin sidottuja. Kuvaavinta viime vuosikymmenten liikenteelle ja viestinnälle on ehkä luopuminen suureellisesta jäykkyydestä ja mukautuminen kysyntään pienin ja kevyin välinein. Monopolit, kartellit ja oligopolit eivät ole enää siinä määrin tarpeellisia kuin teollistumisen aikakaudella. Tärkeimmät nykyajan ja lähitulevaisuuden verkot ovat monimuotoinen tie- ja katuverkko, laaja lentoliikenteen verkosto ja kasvavat tietoverkot. Yhdessä nämä muodostavat yhä mukautuvamman ja vapaamman toimintaympäristön. /1/ Liikenteen osuus maamme työllisestä työvoimasta on %, eli yli työntekijää. Valtion budjetissa liikennesektorin osuus on noin 12 % sekä tulo että menopuolella. /32/ Liikennepolitiikka luo kehykset Maamme liikennepolitiikan päämääränä voidaan katsoa olevan väestön hyvinvointi ja sen perustana olevan tuotantotoiminnan edellytysten parantaminen ottaen huomioon alueittaiset ja väestöryhmittäiset tasapuolisuusnäkökulmat. /41/ Liikennepoliittisilla ratkaisuilla julkinen valta ohjaa liikenteen toimintaympäristöä haluttuun suuntaan.

19 19 Suomalainen liikennepolitiikka myötäilee nykyään suurilta linjoiltaan Euroopan Unionin liikennepolitiikkaa. EU:n liikennepolitiikka perustuu kestävän liikkuvuuden periaatteelle. Liikennettä pyritään kehittämään kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon liikenteen taloudelliset, ympäristölliset sekä elintasoon, elämänlaatuun ja työllisyyteen liittyvät vaikutukset. Keskeisiä tavoitteita ovat liikenneverkkojen yhteensopivuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä ympäristönsuojelun ja liikenneturvallisuuden edistäminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU tukee mm. yhdistettyjen kuljetusjärjestelmien (suuryksiköillä suoritettavia kaukokuljetuksia, joissa käytetään vähintään kahta eri kuljetusmuotoa) käyttöönottoa sekä parhaan mahdollisen kuljetusteknologian soveltamista liikenteessä. /30/ Tieliikenteessä EU:n tavoitteena on yhdenmukaistaa jäsenmaiden verotusta ja maksuja, ajoneuvojen teknisiä määräyksiä sekä tieliikenteen lupapolitiikkaa. Ajoneuvoihin kohdistuvia veroja on tarkoitus alkaa periä ajoneuvojen liikkumisalueella eikä enää ajoneuvon rekisteröintimaassa. /30/ Vesiliikenteen tervettä kilpailua edistetään kilpailupoliittisella sääntelyllä. Kansallista lippua suosivat yksipuoliset lainsäädäntötoimet puretaan. Sisävesiliikenteessä pyritään tutkintojen harmonisoimiseen ja vastavuoroiseen tunnustamiseen. /30/ Kabotaasikuljetusten rajoitukset poistetaan myös lentoliikenteessä. Tarkoituksena on, että liikenneoikeudet myönnetään kaikille tietyt tekniset ja taloudelliset määräykset täyttäville yhtiöille. /30/ Rautatiekuljetuksilta on tarkoitus poistaa julkisen palvelun luonne. Valtio vastaisi vain radanpidosta. Keskenään kilpailevat rautatielaitokset harjoittaisivat liikennettä kaupallisin perustein ja maksaisivat valtiolle radankäyttömaksua. Eri maiden rautatieverkot pyritään yhdistämään edistämällä suurnopeusjunien verkostojen luomista sekä harmonisoimalla rautatiekaluston teknisiä määräyksiä. /30/ Edellä mainittujen yleisten periaatteiden lisäksi mainittakoon eräs liikennepoliittinen linjanveto, millä varmastikin on vaikutusta tavaraliikenteen tulevaisuuteen Euroopassa. Vuonna 1996 EU:n komissiossa laadittu katsaus rautatieliikenteen

20 20 tulevaisuuteen päätyy suosituksiin, joiden mukaan rautatieliikenteen markkinaosuuden pieneneminen täytyy pysäyttää tieliikenteen aiheuttamiksi katsottujen ongelmien vähentämiseksi. Erityisesti vaaditaan keinoja suosia rautatiekuljetuksia tavaraliikenteessä. /7/ Näiden komission suositusten ja esitetyn keinovalikoiman saama vastaanotto ei ole kuitenkaan pelkästään myönteinen, vaan on myös katsottu yhden kuljetusmuodon osakseen saama erityiskohtelu EU:n muutoin edistämän vapaan kilpailun vastaiseksi. /10/ Kuljetusten rooli logistiikassa Tavarakuljetus ei ole muusta tuotannosta erillinen täsmällisesti rajattu tuotannon ala. Se on useiden tavaran tuottamiseen ja jakeluun osallistuvien osapuolten yhteistyötä. Vuonna 1990 kuljetusten osuus logistiikkakustannuksista Suomessa oli 44 %. Vuonna 1995 osuus oli 46 %, eli logistiikan muita osa-alueita oli onnistuttu tehostamaan enemmän kuin kuljetuksia. /18/ Kuljetuspalvelun valinta perustuu ostavan yrityksen ja lähetyksen ominaisuuksien lisäksi kuljetuspalvelun ominaisuuksiin, joita arvostetaan eri tavoin olosuhteista ja tilanteesta riippuen. Kuljetusominaisuuksista kustannusten osuus korostuu raakaainetoimituksissa, joissa tavaran hinta ja jalostusaste ovat alhaiset. Kuljetuskustannuksilla on eniten merkitystä pitkillä ja usein toistuvilla kuljetusmatkoilla. /15/ Kuljetusten nopeudella on harvoin suuri merkitys kuljetustoiminnoille. Kuljetusaika on yleensä vain pieni osa tuotteen toimitusajasta. Matka-aikoihin on yrityksissä sopeuduttu, ja tuotanto- sekä kuljetusaikataulut on laadittu niiden mukaisesti. Kuljetusnopeus on tärkeä ominaisuus tavaroille, jotka ovat herkästi pilaantuvia tai muista syistä saatava jatkokäsittelyyn tai myyntiin nopeasti. Kuljetusaika käsittää kuormaukseen, ajamiseen, purkamiseen, odotteluun sekä kuljetusasiakirjojen selvittelyyn kuluneen ajan. Taulukossa 1.1 on esitetty

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet 1 Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet Savon ilmasto-ohjelman seminaari Erikoistutkija 8.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYKSEN TAUSTAA Suomi ja LvM kansainvälisesti edelläkävijöitä logististen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Etumatkaa korkealaatuisilla palveluratkaisuilla www.nurminenlogistics.com 127 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on 127 vuoden kokemus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio Johanna Särkijärvi, 10.3.2016, ELY-keskus, Jyväskylä Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan?

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan? Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan? RATA 2012 Hämeenlinna Esityksen rakenne Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat ja mihin

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk 17.2.2016 Minkä vuoksi Suomen omat määritelmät poistettaisiin Hallituksen vastaus komission perusteltuun lausuntoon

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot