Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta.

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Raahen seutukunnassa Kuntajakoselvitykseen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon osio, jonka on valmistelusta on vastannut sote-työryhmä: Hannu Kallunki (puheenjohtaja), Leena Mikkola-Riekkinen, Kaisu Tuomi, Matti Soronen, Paula Anttila, Hannele Pussinen ja Karita Pesonen (sihteeri) Raahen seudulla terveydenhuolto on järjestetty kuntien yhteistyönä jo vuosikymmenien ajan kuntainliittona ja kuntayhtymänä. Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluivat vuonna 1967 toimintansa aloittanut Raahen sairaala (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ), vuonna 1972 perustettu Raahen perheneuvola, vuonna 1973 perustettu Raahen seudun terveyskeskus, vuonna 1993 kuntayhtymään liitetty Raahen mielenterveyskeskus ja vuonna 2009 liitetyt päihdepalvelut. Ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyi pois kuntayhtymältä vuonna Vuoden 2009 alussa kuntayhtymä muuttui Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymäksi ja sosiaalitoimen palvelut siirtyvät kuntayhtymän järjestettäväksi asteittain vuoteen 2011 mennessä. Vuodesta 2011 alkaen hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on ollut järjestää Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Kunnat kuuluvat jäseninä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Jäsenkuntien valtuustot käyttävät kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Valtuustot valitsevat yhtymähallituksen, joka vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta. Kustannuskehitys Vuonna 2013 hyvinvointikuntayhtymän toimintakulut olivat yhteensä 120,3 milj., josta kuntien maksuosuudet olivat yhteensä 104,4 milj.. Jäsenkuntien saamista verotuloista ja valtionosuuksista käytettiin hyvinvointikuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palveluiden rahoittamiseen 57,8 %. Henkilöstömenot olivat 52 milj. ja palvelujen ostoihin käytettiin 54 milj. (sisältäen ostot sairaanhoitopiiriltä). Henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa n. 1300, mikä on 50 vähemmän kuin vuonna Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on ollut 2,72% vuodessa vuosina Oman toiminnan kasvu on ollut 2,36 % vuodessa, mikä on ollut selvästi yleistä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä pienempi. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /asukas) ovat seutukunnan alueella hiukan maakunnan ja maan keskitasoa korkeammat, mutta myös sairastavuusindeksi (Kela) on maakunnan keskitasoa suurempi. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kehitys on ollut samansuuntainen kuin koko maassa ja maakunnassa kanssa (kuvio 1).

2 Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Raahen seutukunta Kuvio 1. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Raahen seutukunnassa, Pohjois- Pohjanmaalla ja koko maassa vuosina Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä on käytössä sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaamisessa Kuntamaisema Oy:n kehittämän Maisema-malli. Mallin avulla verrataan vuosittain hyvinvointikuntayhtymän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja muihin Maisema-mallia käyttäviin kuntiin. Vuoden 2013 Maisemaraportin mukaan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat nousseet maltillisesti vuodesta Hyvinvointikuntayhtymän kustannustaso on vertailukuntien keskitasoa edullisempi (kuvio 2). Tarkastelu ei huomioi väestön ikärakennetta eikä sairastavuutta. Kuvio 2. Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset Maisemavertailussa vuonna 2013 (RAS = Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alue yhteensä) Palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan seutukunnallisena kuntarajat ylittäen valtaosaltaan kuntayhtymän omana palveluntuotantona ja pääsääntöisesti lähipalveluna. Keskitetysti tuotetaan oman

3 erikoissairaanhoidon palvelut, päivystys, akuutti vuodeosastohoito, perheneuvolapalvelut, lastensuojelun ja lastenvalvojan palvelut, A-klinikkapalvelut, puhe-, toiminta- ja ravitsemusterapiapalvelut sekä joitakin muita erityispalveluita. Palveluiden piiriin pääsemisen kriteerit ja palvelumaksut ovat yhtenäiset koko seutukunnan alueella. Kuntayhtymän toimipisteet on esitetty kuviossa 3. Raahe Sairaala ja terveyskeskus Mielenterveyskeskus Toimintakeskus Vihernikkari Asumisyksikkö Kotirappu Perheneuvola A-klinikka Työvoimapalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskus Perhetyö Kotihoitokeskus Toimintakeskus Kreivinaika Palvelukeskus Maininki Toimintakeskus Kuutti Antinkankaan palvelukoti Arkkukari: Palvelukeskus Salonkartano Pattijoki: Hammashoitola Palvelukeskus Kotiranta Vihanti: Palvelukeskus Ukonmäki Hammashoitola Pyhäjoki Palvelukeskus Jokikartano Kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti Kuvio 3. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toimipisteet Siikajoki Siikajoen kylä: Asumispalveluyksikkö Puistola Ruukin kylä: Palvelukeskus Mäkelänrinne Kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Paavola: Asumispalveluyksikkö Paavolatalo Työkeskus Paja-Pehkola Kuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne on esitetty kuviossa 4. Organisaatio jakautuu kolmeen tulosalueeseen, jotka koostuvat 17 tulosyksiköistä kuvion 5 osoittamalla tavalla. Kuntayhtymän organisaatiota johtaa kuntayhtymän johtaja.

4 Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta Jäsenkuntien valtuustot Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus * sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Hoidon tarpeen arviointi Asiakastarve Yhteiskuntavelvoitteet Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Asiakkaan saama lisäarvo Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tukiprosessit: Talous- ja henkilöstöhallinto, asiahallinta, ruokapalvelu, kiinteistöhoito- ja huolto, kuljetus, turvapalvelut, laitehuolto, vaatehuolto, hankinta- ja materiaalihuolto Hoitotyön, lääkärityön ja sosiaalityön koordinaatio tulosalueiden yli varmistetaan. Lisäksi tarvitaan tulosalueiden ylimenevää koordinointia palveluasumisen ja kuntakohtaisten lähipalvelujen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta. Kuvio 4. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne Jäsenkuntien valtuustot Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus Sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja Talous- ja henkilöstöpalvelut Huoltopalvelut HOIDON JA HOIVAN- PALVELUT PERHE- JA PSYKOSOSIAALISET PALVELUT TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON PALVELUT Kotiin annettavat palvelut Neuvolapalvelut Avohoidon tulosyksikkö Asumis- ja hoivapalvelut Perhesosiaalityö Konservatiivinen tulosyksikkö Vammaispalvelut Operatiivinen tulosyksikkö Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö Kuvio 5. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio 2014

5 Erikoissairaanhoidon palveluita ostetaan Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiiriltä. Kuntayhtymän ulkopuolisilta toimijoilta on ostettu mm. yleis- ja erikoislääkäri-, laboratorio- ja kuvantamispalveluja, perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa sekä lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluja. Lisäksi ostetaan vanhusten, kehitysvammaisten, vaikeavammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asumispalveluja, päihdehuollon kuntoutuspalveluja, lastensuojelun perhekotipalveluja, ensi- ja turvakotipalveluja, vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan palveluita sekä perheneuvolan psykiatrija psykologipalveluja. Vanhusten kotiin annettavia palveluita on myös tuotettu palvelusetelillä. Tukipalveluista ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta, tietotekniikkapalvelut Raahen kaupungilta sekä pesula- ja kuljetuspalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistolta. Ympäristöterveydenhuollon osalta Raahen kaupunki, Siikajoen kunta, Pyhäjoen kunta, Merijärven kunta ja Kalajoen kaupunki ovat sopineet yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Kalajoki toimii isäntäkuntana ja tuottaa ympäristöterveydenhuollon palvelut muille kunnille. Vihannin alueelle ympäristöterveydenhuollon palvelut ostetaan Ympäristöpalvelu Helmeltä. Hyvinvointikuntayhtymän käytössä oli vuonna 2013 toimitiloja yhteensä Hum², joista kuntayhtymän omistamia on m² ja kunnilta tai kuntien omistamilta yhtiöiltä vuokrattuja m². Toiminnan kehittäminen Hyvinvointikuntayhtymän strategiset päämäärät ovat 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä avo- ja kotihoitolähtöinen palvelurakenne 3. Saumattomat hyvinvointipalveluprosessit 4. Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö 5. Taloudellisesti kestävä toiminta Hyvinvointikuntayhtymään on laadittu vuosiksi palvelurakenteen kehittämissuunnitelma, joka on hyväksytty syksyllä 2013 yhtymähallituksessa ja jäsenkuntien valtuustoissa. Suunnitelmassa on todettu, että kehittämistä vaativat erityisesti - palvelutarpeen arviointi - perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden toimivuus - asiakkaiden ja potilaiden hoitoa tukevat sähköiset palvelut - lasten ja perheiden varhainen tukeminen - kotona pärjäämisen tukeminen - asuntorakentaminen tukemaan itsenäistä pärjäämistä - asiakkaiden ja heidän läheistensä oman osallisuuden ja vastuun lisääminen - terveyden edistäminen - kuntoutus (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) - palveluverkko - mitä tarjotaan lähipalveluina - organisaation tiivistäminen - sisäisten palveluiden tehostaminen - laadunhallinta ja potilasturvallisuus Palveluita ja prosesseja on kehitetty syksystä 2012 alkaen tuotekehityshankkeella, joka toteutettiin oppisopimuskoulutuksena. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin keskeisten palveluprosessien uudistaminen niin, että ne entistä paremmin vastaisivat asiakkaiden todellisia tarpeita. Osa kehittämishankkeista liittyy sisäiseen toimintaan, mutta valtaosa välittömiin asiakaspalveluihin. Välittömiin asiakaspalveluihin liittyvät

6 kehittämishankkeet koskevat sähköisiä palveluita, työllistämisyksikköä, ikääntyvän väestön palveluohjausta ja neuvontaa, ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa, asiakaspalautejärjestelmää, kotisaattohoitoa, kuntouttavaa päivätoimintaa, kotona pärjäämisen tukemista henkilökohtaisen avun näkökulmasta, mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluita sekä yhteisöasumista. Sisäiset kehittämishankkeet liittyvät työhyvinvoinnin johtamiseen, talouden ja toiminnan suunnittelu- ja seurantaraportointiin, sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan, tietohallinnon hanke- ja projektihallinnoinnin kehittämiseen ja siivouspalveluiden laadunseurantaan. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Kuntayhtymä on osallistunut Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta kehittämisohjelmasta (Kaste) rahoitusta saaneisiin hankkeisiin, joita ovat Terveempi Pohjois-Suomi, Kytke, Virta, Virta II ja Lasten Kaste. Seutukunnassa on käynnissä työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Työllisyyden kuntakokeilu hanke. Lisäksi kuntayhtymä on ollut mukana yhteistyökumppanina muissa kehittämishankkeissa kuten Terveyspiste ja LILY. Alueella laaditaan yhteisiä väestön hyvinvointiin liittyviä suunnitelmia ja kehitetään toimintaa seutukunnallisesti yli kuntarajojen ja yli sektorirajojen. Näistä esimerkkinä mainittakoon hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sen johtaminen, hyvinvointikertomus, Lapset puheeksi toimintamallin käyttö, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi, työllisyyden hoitoon liittyvät asiat ja pakolaistyö. Sairaanhoidollisista palveluista ja tavoitteista vuosille on tehty erikseen suunnitelma. Se sisältää nykyisten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluiden kehittämisen ja turvaamisen väestön tarpeita vastaavasti. Sairaaloiden välisestä työnjaosta on sovittu Oulun yliopistolliseen sairaalaan, Oulaskankaan sairaalan ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän sairaalan välillä vuonna Sopimuksen mukaisesti synnytykset ja tekonivelleikkaukset on keskitetty Oulun yliopistolliseen sairaalaan ja Oulaskankaan sairaalaan. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän sairaala toimii Oulun eteläisen alueen pehmytosakirurgian vastuusairaalana hoidonporrastuksen mukaisesti. Sairaalatoiminta on siten kiinteässä yhteydessä sairaanhoitopiirin kokonaisuuteen ja erityisvastuualueeseen. Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet seutukunnan alueella ovat voimavarojen ja osaamisen suuntaaminen todellisten asiakastarpeiden mukaan palvelurakenteen kehittäminen edelleen kotona pärjäämistä tukevaksi vanhusten asumisen kehittäminen kaikissa kunnissa kuntien toiminta väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan palveluiden järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella. Palvelujen tuottamisvastuu tulee olemaan kunnilla tai kuntayhtymillä, mutta tarkkaa tietoa tuotantorakenteesta ei vielä tällä hetkellä ole. Jokilaaksojen alueella on käynnistymässä yhteinen valmistelu sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta tuotantorakenteesta. Raahen seutu on on elivoimainen ja vahva kumppani sote-alueelle. Täällä on kehitetty yhteistyössä toimiva sote-rakenne, jolla on annettavaa muillekin. Kuntayhtymän kustannuskehitys on ollut maltillista. OYS:n ja Oulaskankaan kanssa on tehty sopimukset yhteistyöstä. Sote on alueella iso työllistäjä, mutta työllistämisen näkökulmasta ei toimintaa voida kasvattaa. Keskeistä on, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Lähipalvelut tulevat

7 säilymään ja kotona asumisen tuki tarvitaan riippumatta rakenteista. Asumista tulee kehittää tukemaan palveluiden saatavuutta. Palveluilla on merkitystä alueen vetovoiman kannalta. Erityisesti tarvitaan toimintaa, joka kasvattaa alueen elinvoimaa kuten teollisuus, energia, koulutus ja matkailu. Liitteet Pohjois-Pohjanmaan kuntarakenne ja väestö kartta Sosiaali- ja terveydenhuollon menokehitys Raahen seudulla