Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Yhteistyötoimikunta Omistajaohjausryhmä Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 sivu Sisällysluettelo KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN YHTEENVETO 1 1 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Johdanto lousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus Väestön hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Maisema 15 2 HYVINVOINTIKERTOMUS SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUODELLE HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA, TAVOITTEET JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Strategia ja tavoitteet Palvelujen järjestäminen Kehittämishankkeet Tuloslaskelma INVESTOINNIT 31 5 RAHOITUSLASKELMA 32 6 PALVELUSOPIMUS Palvelusopimuksen 2015 keskeiset kehittämiskohteet Palvelusopimuksen rakenne ja raportointi 35 Graafit ja lähteet

3 lousarvio 2015 loussuunnitelma Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toiminnallisena lähtökohtana on alueen väestön tarpeet, lainsäädännön luomat velvoitteet ja kuntien asettamat taloudelliset edellytykset. Kaikessa palvelutoiminnassa on tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys sekä kohtuullinen arjessa pärjääminen. Tässä onnistuminen edellyttää väestön omaa vastuunottoa hyvinvoinnistaan sekä voimavarojen suuntaamista todellisten asiakastarpeiden mukaan ja vaikuttavasti. lousarvioesitykseen sisältyy hyvinvointikertomus sekä yhteiset hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet tuleville vuosille seudullisena ja kuntakohtaisena. Kunnalla on lakisääteinen velvoite asettaa strategisessa suunnittelussaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja käyttää näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi yhteistyötä on tehtävä myös muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Hyvinvointikuntayhtymän koko palvelurakennetta ja palveluja uudistetaan tukemaan ihmisten arjessa pärjäämistä kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa. Keskiössä on asiakas ja hänen tarpeensa. Sen vuoksi jokaisen palveluja tarjoavan yksikön tulee olla selvillä asiakkaistaan ja heidän todellisista tarpeistaan. Osaaminen ja kaikki käytettävissä olevat voimavarat tulee suunnata palvelemaan asiakkaita ja heidän todellisia tarpeitaan. Lasten ja perheiden palveluissa painopistettä siirretään korjaavasta toiminnasta ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään suuntaan yhteistyössä muiden lasten ja perheiden parissa toimivien tahojen kanssa. Yhdessä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen sekä muiden toimijoiden kanssa jatketaan Lapset puheeksi toimintamallin käyttöönottoa ja juurruttamista kaikkiin lasten ja lapsiperheiden vanhempien käyttämiin palveluihin. Kuntien rooli tässä on erittäin tärkeä. Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden elämän ratkaisujen tukemiseksi luodaan paikallisen toimijaverkoston osaamisen ja voimavarojen varaan rakentuva asiakaskeskeinen ratkaisumalli osana tulossa olevaa lainsäädäntöuudistusta. Vanhuspalveluissa tehostetaan kotiin annettavien palvelujen toimivuutta ja haetaan tulevaisuuden ratkaisuja tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon kehittämiseksi kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi. Ikääntyneen väestön pärjäämisessä korostuu ympäröivän yhteisön ja siihen liittyvien palvelujen kyky vastata ikääntyneen ihmisen arjen tarpeisiin. Terveyden ja sairaanhoidon palveluissa keskeistä on peruspalvelujen toimivuus sekä väestön terveyden edistäminen ja ihmisten omahoidon tukeminen. Perusterveydenhuoltoa tukee hyvinvointikuntayhtymän monipuoliset erikoissairaanhoidon palvelut. Sähköisen omahoitoalustan NettiRassin hyödyntäminen ulotetaan mahdollisuuksien mukaan kaikkiin asiakaskontakteihin tukemaan ihmisten omaehtoista terveydestä huolehtimista. Hyvinvointikuntayhtymän pitkän aikavälin menokehykseksi on asetettu enintään 3 :n vuosikasvu jäsenkuntalaskutuksessa sekä sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaisten menojen pitäminen Pohjois-Pohjanmaan keskitasolla. Tämä on mahdollista parantamalla tuottavuutta ja lisäämällä palvelujen vaikuttavuutta. Vuoden 2015 talousarviossa kuntien maksuosuuksien kasvu vuodesta 2011 lähtien on ollut yhteensä 11 eli keskimäärin 2,7 vuodessa. Kuntien maksuosuudet vuonna 2015 ovat yhteensä euroa ja siinä on kasvua vuoden tilinpäätöstasoon 5,12 eli keskimäärin 2,56 vuodessa. Henkilöstön työkykyisyyden tukemiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi kehitetään yhteistyössä Kevan, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa käytännön esimiestyötä tukevia ratkaisuja sekä edistetään työntekijän omaa roolia työkyvyn ylläpitämisessä. Esimiehen ja työntekijän välistä vuorovaikutusta tukeva esimiehen vuosikello saatetaan kokonaisuudessaan sähköiseen muotoon ja otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä. Savuton kuntayhtymä - toimintaohje viedään käytäntöön niin, että se näkyy savuttomuutena kaikissa toimipaikoissa. 1

4 lousarvio 2015 loussuunnitelma Tulossa on merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia. Uusi sosiaalihuoltolaki on tulossa voimaan ensi vuonna. Se ohjaa toimintaa ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään suuntaan sekä korostaa palvelujen räätälöintiä asiakkaan tuen tarpeen pohjalta. Ns. ikälakiin tulossa olevilla muutoksilla siirretään painopistettä laitoshoidosta kotona tapahtuvaan arjen tukeen. Työmarkkinatuen rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömien osalta siirretään kunnille yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta ja se lisää kuntien menoja ja aiheuttaa painetta aktivointitoimenpiteisiin. Myös työvoiman palvelukeskustoimintaa uudistetaan ja ulotetaan koko maahan. Hallitus on antanut lakiesityksen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Lakiesityksen lähtökohtana on luoda yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut vastaten yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on määrä tulla voimaan ensi vuonna ja se muuttaa koko järjestämis- ja tuottamisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tässä talousarviossa ei ole voitu yksityiskohtaisesti huomioida tulossa olevia lainsäädäntöuudistuksia, mutta käynnissä olevat palvelutoiminnan sisällölliset uudistukset vastaavat lainsäädännön tavoitteita. Tämä talousarvio mahdollistaa väestön hyvinvoinnin tukemisen ja kuntalaisten tarvitsemien palvelujen järjestämisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Palvelut ovat kuitenkin vain osa hyvinvointia. Niin työssä jaksamiseen kuin elämässä pärjäämiseen muutenkin, vaikuttaa omat elämänvalintamme ja asenteemme. Myönteinen elämänasenne on voimavara, joka synnyttää hyvinvointia. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 lousarvio 2015 loussuunnitelma lousarvion ja suunnitelman yleisperustelut 1.1 Johdanto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntiensa puolesta järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon palveluja. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa ohjaamaan on laadittu strategia vuosiksi sekä Palvelurakenteen kehittämissuunnitelma vuosille Lisäksi seutukunnassa on laadittu Mielenterveys- ja päihdestrategia, Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma sekä Ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma , jonka päivittäminen on aloitettu vuoden aikana vastaamaan vanhuspalvelulain mukaista suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa kerran valtuustokaudessa laadittava seutukunnallinen laaja hyvinvointikertomus, joka on hyväksytty kuntayhtymässä ja jäsenkunnissa osana kuntayhtymän vuoden talousarviota ja suunnitelmaa. Se on luettavissa sähköisessä hyvinvointikertomuksessa internet-osoitteessa Tämä talousarvio ja suunnitelma sisältää tarkennetun suunnitelman hyvinvoinnin edistämisestä vuodelle 2015 (luku 2). 1.2 lousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus lousarvion rakenne Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmänä käytetään Kuntamaisema Oy:n tuottamaa Maisema -mallia. Koko seudun sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on toteutettu mallin mukainen benchmarking-analyysi vuosien tilinpäätöstiedoilla. Jäsenkuntien vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisten kokonaiskustannusten vertailua Maisema-kuntiin ja kehittämistavoitteita on esitetty yleisperustelujen lopussa luvussa 1.6. Maisema -mallissa palveluita käsitellään tuoteryhmittäin. Hyvinvointikuntayhtymässä on käytössä seuraavat tuoteryhmät: Aikuissosiaalityö Aikuisten psykososiaaliset palvelut Erikoissairaanhoito, oma toiminta Erikoissairaanhoito, ostopalvelut (shp) Hoito ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut Projektit Tuoteryhmät jakaantuvat Maisema -mallissa suurtuotteisiin, jotka jakaantuvat edelleen resurssitaulukoihin yksiköittäin ja toiminnoittain. Maisema -mallin resurssitaulukot vastaavat kuntayhtymän organisaation kustannuspaikkajakoa. Palvelusopimusosa sisältää Maisema-taulukot kokoomataulukkona ja tuoteryhmittäin sekä kuntayhtymätasolla että jäsenkunnittain. 3

6 lousarvio 2015 loussuunnitelma lousarvion sitovuus Jäsenkuntien valtuustoihin nähden yhtymähallitusta sitoo talousarvion Maisema kokoomataulukon nettomenot yhteensä (= jäsenkuntien kustannusosuudet yhteensä), kuntayhtymän tavoitteet, lainakannan muutos ja investointimenot yhteensä. Maisema kokoomataulukko on esitetty palvelusopimusosan luvussa 6, kuntayhtymän tavoitteet luvussa 3, lainakannan muutos rahoitusosassa luvussa 5 ja investointimenot investointiosassa luvussa 4. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuudesta: Maisema-kokoomataulukon nettomenot (jäsenkuntien kustannusosuudet) Investointien bruttomenot Lainakannan muutos Väestön hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Raahen seutukunnassa oli vuonna yhteensä asukasta, joista (24 ) oli alle 18- vuotiaita ja (19 ) oli 65-vuotta täyttäneitä (taulukko 1). Käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä ei muutu oleellisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana, mutta 65- vuotta täyttäneiden määrä kasvaa henkilöön (26 :iin) ja työikäisten määrä vähenee vastaavasti (kuvio 1). Alueella käynnistyneet suurhankkeet saattavat kuitenkin vaikuttaa väestökehitykseen ja palvelujen kysyntään. ulukko 1. Raahen seutukunnan väestö ikäryhmittäin (Tilastokeskus) 0-6-v v v v v. yli 65- v. Yhteensä Pyhäjoki Raahe Siikajoki Yhteensä v v v v. 0-6 v Kuvio 1. Väestö vuonna ja väestöennuste vuosille ikäryhmittäin Raahen seutukunnassa (Tilastokeskus) 4

7 lousarvio 2015 loussuunnitelma Seuraavat (taulukoissa 2-7 esitetyt) seutukunnan asukkaiden hyvinvointiin, palveluihin ja hyvinvoinnin taustalla oleviin tekijöihin liittyvät indikaattoritiedot on tuotettu sähköisen hyvinvointikertomuksen (www.hyvinvointikertomus.fi) avulla. Se poimii tiedot valtakunnallisista tietokannoista. Kuviossa 2 on selvitetty taulukoissa käytettyjen merkkien ja värikoodien selitykset. ulukoissa 2-7 on Raahen seutukunta sarakkeessa ilmoitettu kyseisen tunnusluvun arvo seutukunnan alueella uusimman tilastotietokannoista saatavissa olevan tiedon mukaan. Muutos-sarakkeessa arvioidaan muutoksen suuruutta suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Seuraavissa sarakkeissa näkyvät vastaavan tunnusluvun arvot seutukunnan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Vihreä väri kuvaa parempaa ja punainen väri huonompaa tilannetta kuin seutukunnassa keskimäärin. Keltaisella värillä merkityissä ero seutukunnan keskiarvoon on alle 10. Kuvio 2. ulukoissa käytettyjen merkkien selitykset ulukko 2. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos Väestö () Huoltosuhde, demografinen () 64,5 71,4 62,4 69,9 58,1 Väestöennuste 2030 (2012) Kuntien välinen nettomuutto /1.000 asukasta -7,6 8,3-9,3-9,3 0,8 () Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä 18,5 10,1 20,8 13,2 20,7 / asukasta () Lapsiperheet, perheistä () 38,5 34,3 38,6 40,7 42,8 Yksinhuoltajaperheet, lapsiperheistä 15,4 12,6 16,4 12,2 17,4 () Yhden hengen asuntokunnat, asuntokunnista 38 34,4 38,8 36,2 39,2 () Työlliset, väestöstä (2012) 37,9 37,7 38,3 36,5 39,8 Koulutustasomittain (2012)

8 lousarvio 2015 loussuunnitelma ulukko 3. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, (2012) Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2012) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1.000 asukasta () Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) (mitä suurempi arvo, sitä epätasaisempi tulonjako) Asunnottomat yksinäiset /1.000 asukasta (2012) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) (kuinka suuri osa väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät pienituloisuusrajan alapuolelle) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä () Raahen seutukunta Arvo Muutos 58,1??? Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa 65,7 56,5 61,1 56,9 117,9 113, ,5 113,6 6,7 3 7,6 5 6,5 -??? 21,6 23,3 24,2 25,3 0,4-0,5-0,3 14, ,7 15,7 16,1 34,6-30,3 54,3 78,7 ulukko 4. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Raahen seutukunta Arvo Muutos Ei yhtään läheistä ystävää, 8. ja 9. luokan oppilaista () Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, 8. ja 9. luokan oppilaista () Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 8. ja 9. luokan oppilaista () Vanhemmuuden puutetta, 8. ja 9.luokan oppilaista () Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, kaikista lapsiasuntokunnista () (enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti) Lasten pienituloisuusaste (2012) (kuinka suuri osa alle 18-v. kuuluu pienituloisiin kotitalouksiin) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana /1.000 alle 18-vuotiasta () Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa 8,2 3,2 8,3 10 8,2 12,3??? 14,1 11,8 12,9 11,1 19,9 15,6 20,5 19,5 16,2 20,8 12,6 21,9 19,6 17,7 34,4 37,2 31,6 45,8 30,5 17,6 10,1 18,5 17,9 17,2 83, ,6 49,8 6

9 lousarvio 2015 loussuunnitelma ulukko 5. Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Ei yhtään läheistä ystävää, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä () Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, vastaavanikaisesta väestöstä (2012) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat /1.000 vastaavanikäistä (2012) Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos 7, ,7 8-8,1-6,9 1,9 1,8 1,4 3,9 1,3 20,6-21,5-18,3 22,8-22,2-21,2 19,9-21,1-21,9 10,5 8,5 9,9 14,7 9,1 33,6-31,9-41,3 3,4-4,1 1,6 2,6 0, ,1 ulukko 6. Työikäiset Indikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa 18,7 20,1 19,1 15,9 20 saaneet vuotiaat /1.000 vastaavanikäistä () Työkyvyttömyyseläkettä saavat ,8 11,3 11,4 14,1 10 vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä () Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), vuotiaista () - 3,4 4,2 3,9 4,9??? Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 1,6 0,4 2 0,4 1, vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat /1.000 vastaavanikäistä (2012) 1,1-1,5-2,5 7

10 lousarvio 2015 loussuunnitelma Työttömyysaste oli seutukunnassa elokuun lopussa täsmälleen sama kuin vuotta aikaisemmin eli 11,5. Työvoiman määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Tilastoitua työvoimaa oli vuoden elokuussa ja vastaavana aikana vuonna vain Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt 78:lla ja pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt 45:llä. (Työ- ja elinkeinoministeriö ). ulukko 7. Ikäihmiset Indikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) -??? ,6 228,3 128,4 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 72,1 73,8 71,1 75,7 71,1 65 vuotta täyttäneitä, vastaa- vanikäisestä väestöstä () Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, 88, ,4 86,5 89,9 vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, vastaavanikäisestä väestöstä () 2,9 2,9 2,8 3,2 2,6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt sairastavuusindeksin, jonka avulla kunnat voivat vertailla omaa sairaustaakkaansa sekä koko maahan että muihin kuntiin. Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä (syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveys, tapaturmat, dementia) ja neljästä sairauksien merkitystä kuvaavasta näkökulmasta (kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaatu ja kustannukset). Indeksin arvo koko maassa on 100. Ikävakioidussa indeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne ja se mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi kustannuksia arvioitaessa. Seutukunnan kuntien indeksiluvut on esitetty kuvioissa 3-4. Vakioimattomat indeksiluvut olivat maakunnan keskitason yläpuolella. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) = koko maa Ikävakioitu Ikävakioimaton Kuvio 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksiluvut Raahen seutukunnan ja Pohjois- Pohjanmaan alueella tarkasteluajanjaksolla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) 8

11 lousarvio 2015 loussuunnitelma = koko maa Pyhäjoki Raahe Siikajoki Kuvio 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ikävakioimattomat sairastavuusindeksiluvut sairausryhmittäin Raahen seutukunnan kunnissa tarkasteluajanjaksolla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) 1.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet Raahen seutukunnassa tarkastelujakson aikana maakunnan keskitasoa korkeammat Pyhäjokea lukuun ottamatta (kuvio 5). (SOTKAnet) Kuvio 5. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas vuosina (SOTKAnet) 9

12 lousarvio 2015 loussuunnitelma Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan asukaskohtaisia menoja suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Näin poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen, sairastavuuden ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa tarpeeseen. Seutukunnan alueella tarvevakioitujen menojen indeksi oli alle maan, mutta yli maakunnan keskiarvon (taulukko 8 ja kuvio 6). ulukko 8. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2012 (Kaipiainen ym. ) Nettomenot Nettomenot, rvekerroin rvevakioidut menot, indeksi indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Pyhäjoki ,18 98 Raahe ,11 99 Siikajoki ,25 98 Pohjois-Pohjanmaa , Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaa Kuvio 6. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot, indeksi vuosina (Kaipiainen ja Häkkinen ) 10

13 lousarvio 2015 loussuunnitelma Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Organisaatio Hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jos jäsenkuntien valtuustot eivät saa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä, kutsutaan koolle yhtymäkokous. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten jäsenkuntien valtuustot valitsevat tarkastuslautakunnan. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymähallituksen, joka vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin Kuntalain 23 :n tarkoittamalla tavalla. Yhtymähallituksella on sosiaalijaosto, joka toimii kuntayhtymän toimialaan liittyvissä asioissa laissa tarkoitettuna monijäsenisenä toimielimenä ja käyttää tälle toimielimelle ko. lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevissa asioissa. Omistajaohjausryhmä koordinoi kuntayhtymän kehittämistä ja valvoo budjetin toteutumista sekä edistää kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyötä. Omistajaohjausryhmän jäseniä ovat jäsenkuntien kunnanjohtajat, apulaiskaupunginjohtaja, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne on esitetty kuviossa 7. Organisaatio jakautuu kolmeen tulosalueeseen, jotka koostuvat tulosyksiköistä kuvion 8 osoittamalla tavalla. Kuntayhtymän organisaatiota johtaa kuntayhtymän johtaja. Kokonaisjohtamisen ja toimintojen yhteensovittamisen tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat kuntayhtymän johtaja, tulosalueiden johtajat sekä muut kuntayhtymän johtajan määräämät henkilöt. Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta Jäsenkuntien valtuustot rkastuslautakunta Yhtymähallitus * sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Hoidon tarpeen arviointi Asiakastarve Yhteiskuntavelvoitteet Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Asiakkaan saama lisäarvo Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tukiprosessit: lous- ja hallintopalvelut, asiahallinta, ruokapalvelu, kiinteistöhoito- ja huolto, kuljetus, turvapalvelut, laitehuolto, vaatehuolto, hankinta- ja materiaalihuolto Hoitotyön, lääkärityön ja sosiaalityön koordinaatio tulosalueiden yli varmistetaan. Lisäksi tarvitaan tulosalueiden ylimenevää koordinointia palveluasumisen ja kuntakohtaisten lähipalvelujen sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistäm isen osalta. Kuvio 7. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne v

14 lousarvio 2015 loussuunnitelma Jäsenkuntien valtuustot rkastuslautakunta Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtaja Sosiaalijaosto lous- ja hallintopalvelut Huoltopalvelut Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Kotiin annettavat palvelut Asumis- ja hoivapalvelut Neuvolapalvelut Perhesosiaalityö Vammaispalvelut Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Avohoidon tulosyksikkö Konservatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö Kuvio 8. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio

15 lousarvio 2015 loussuunnitelma Henkilöstö Kuvio 9. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstömäärä Henkilöstömäärä vuonna syyskuun 30. päivä oli 1.270, joista vakituisessa palvelusuhteessa olevaa ja 256 määräaikaisessa palvelusuhteessa olevaa. Henkilöstömäärässä ei oleteta talousarviovuoden 2015 aikana tapahtuvan lukumäärällisesti suurta muutosta. Toimintaa kehitetään strategian mukaisesti laitoshoitopainotteisesta avopainotteiseksi. Eläköitymisen ennakoidaan olevan noin 3 vuonna Kuvio 10. Eläkepoistuma hyvinvointikuntayhtymässä (Kuntien eläkevakuutus). 13

16 lousarvio 2015 loussuunnitelma Tilat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän käytössä on toimitiloja 35 kiinteistössä yhteensä ,76 m², joista kuntayhtymän omistuksessa on m² ja vuokrattuja ,76 m². Kuntayhtymän omistamista tiloista suurin osa sijaitsee Raahessa, sairaalan ja terveyskeskuksen alueella. Tiloista aiheutuvat kulut ovat yhteensä vuonna 2015 n. 5,26 miljoonaa euroa. Omat sekä Raahen kaupungilta, kaupungin yhtiöiltä, kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratut toimitilat sijaitsevat oheisen kartan mukaisesti seutukunnan alueella. Raahe Sairaala ja terveyskeskus Mielenterveyskeskus Toimintakeskus Vihernikkari Asumisyksikkö Kotirappu Perheneuvola A-klinikka Työvoimapalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskus Perhetyö Kotihoitokeskus Toimintakeskus Kreivinaika Palvelukeskus Maininki Toimintakeskus Kuutti Antinkankaan palvelukoti Arkkukari: Palvelukeskus Salonkartano Pattijoki: Hammashoitola Palvelukeskus Kotiranta Vihanti: Terveysasema Palvelukeskus Ukonmäki Hammashoitola Pyhäjoki Terveysasema Palvelukeskus Jokikartano Kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti Siikajoki Siikajoen kylä: Terveysasema Asumispalveluyksikkö Puistola Ruukin kylä: Terveysasema Palvelukeskus Mäkelänrinne Kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Paavola: Asumispalveluyksikkö Paavolatalo Työkeskus Paja-Pehkola Kuvio 11. Kuntayhtymän käytössä olevat toimipisteet vuoden 2015 alusta 14

17 lousarvio 2015 loussuunnitelma Tukipalvelut lous- ja hallintopalveluista merkittävä osa ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistosta. Myös tietotekniikkapalvelut ostetaan Raahen kaupungilta. Teknisten järjestelmien, laitteiden ja irtaimiston kunnossapitopalvelu, samoin kuin kiinteistöjen ylläpito kuntayhtymän omiin kiinteistöihin Raahessa, tuotetaan pääasiassa omana toimintana. Jäsenkunnilta vuokrattujen toimitilojen ja omien sivutoimipisteiden ylläpidosta vastaavat kunnat. Siivouspalvelut järjestetään omana toimintana lukuun ottamatta Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevia toimipisteitä, joissa siivouksesta vastaa kunta. Ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta. Materiaalipalvelut järjestetään omana toimintana. Hankinnoissa tehdään yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankintatoimiston ja Raahen kaupungin hankintatoimiston kanssa. Jonkin verran tukipalveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta, merkittävimpänä pesulapalvelut. 1.6 Maisema Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on ottanut sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaamisen välineeksi Kuntamaisema Oy:n kehittämän Maisema-mallin. Vuodelta 2008 on tehty lähtötilanneselvitys, jossa on katsottu laajasti kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitys toistetaan vuosittain. Maisema-mallin mukaan lasketut vuoden asukaskohtaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset eri kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla on esitetty kuviossa 12. rkastelun mukaan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat keskimääräistä korkeammat Siikajoella ja matalammat Raahessa ja Pyhäjoella. (Kuntamaisema Oy ). Kuvio 12. Raahen seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kokonaiskustannukset verrattuna muiden Maisema-kuntien kustannuksiin vuonna (RAS=Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä yhteensä) (Kuntamaisema Oy ) Vuoden Maisemaraportin mukaan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat nousseet maltillisesti (1,4 eli 1,3 milj. ) vuodesta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kustannustaso on vertailukuntien keskitasoa edullisempi. Kokonaiskustannusten nousun maltillisuuteen vaikuttaa eniten hoidon ja hoivan palvelujen kustannustason lasku (-2,3 eli 0,8 milj. ). Suurin kustannusten kasvu on tapahtunut perhepalveluissa (8,1 eli 0,4 milj. ). Hoidon ja hoivan kustannukset ovat edelleen vertailun keskitasoa jonkin verran kalliimmat. Alueella on tapahtunut huomattava palvelurakenteen muutos ympärivuorokautisissa palveluissa pitkäaikaisesta laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Palveluiden piirissä yhteensä olevien määrä on hieman kasvanut samalla kun kustannukset ovat pienentyneet. Kotihoidon piirissä olevien asiakkaitten määrä on selvimmin kasvanut samalla kun laitoshoitoa on purettu ja tehostettua palveluasumista lisätty. 15

18 lousarvio 2015 loussuunnitelma Vastaanoton kustannukset ovat kuntavertailussa keskimääräistä edullisemmat, vaikka lääkärimitoitus on korkeahko ja peittävyys keskimääräisellä tasolla muihin kuntiin nähden. Yhteenlasketut erikoissairaanhoidon ja avopalveluiden asukaskohtaiset kustannukset ovat keskitasoa, mutta ne ovat painottuneet erikoissairaanhoitoon. Toiminta on edelleen hyvin päivystyspainotteista ja päivystyksen käyttö on varsinkin Raahessa lisääntynyt. Raahessa päivystyksen käyttö on vertailun korkeimpien kuntien tasolla. Suun terveydenhuollon kustannukset ovat keskimääräistä kalliimmat. Peittävyydet ovat kuntavertailussa aikuisväestössä keskitasoa ja alle 18-vuotiaiden keskuudessa melko matalat. Palvelut on toteutettu pitkälti oman henkilöstön turvin, eikä ostopalveluita ole ollut juurikaan käytössä. Alueella myös yksityisen palveluntuotannon rooli palveluiden tuotannossa on pieni. Päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat vertailussa edelleen kalliit ja kokonaiskustannusten hienoisesta laskusta huolimatta mielenterveysasiakkaiden palveluasumisen kulut ovat nousseet jo entuudestaankin korkealta tasolta. Kustannukset kallistuivat prosentuaalisesti eniten perhepalveluissa, joissa kodin ulkopuolisten sijoitusten hoitopäivähinta on noussut. Vertailussa perhepalvelut ovat edelleen kustannuksiltaan vertailun keskitasoa ja hoitopäivähinnat noususta huolimatta edulliset. Aikuissosiaalityössä toimeentulotuki on saajien määrään nähden kohtuullinen. Aktivointiasteet ovat korkeat vaikka kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä saajaa kohden onkin noussut. Kustannukset ja palveluiden tarjonta ovat pysytelleet lähes täysin ennallaan niin vammaispalveluissa kuin kehitysvammahuollossakin. 16

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 26.10.2015 Omistajaohjausryhmä 26.10.2015 Yhtymähallitus 28.10.2015 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016

Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistajaohjausryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 Omistajaohjaustyöryhmä 31.10.2011 Yhtymähallitus 04.11.2011 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos) Luonnos Sote-tuotannon alaryhmä 12.1.2017 (Luonnos) Tuotannon alaryhmän tehtävä Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017 Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2017 LUONNOS Iisalmen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus 25.10.2016 Yhtymävaltuusto xx Sisällys PALVELUSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Savonlinnan kaupunki TA 2017 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Perusturva Perusturvalautakunta Hallinto perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot