Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Yhteistyötoimikunta Omistajaohjausryhmä Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 sivu Sisällysluettelo KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN YHTEENVETO 1 1 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Johdanto lousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus Väestön hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Maisema 15 2 HYVINVOINTIKERTOMUS SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUODELLE HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA, TAVOITTEET JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Strategia ja tavoitteet Palvelujen järjestäminen Kehittämishankkeet Tuloslaskelma INVESTOINNIT 31 5 RAHOITUSLASKELMA 32 6 PALVELUSOPIMUS Palvelusopimuksen 2015 keskeiset kehittämiskohteet Palvelusopimuksen rakenne ja raportointi 35 Graafit ja lähteet

3 lousarvio 2015 loussuunnitelma Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toiminnallisena lähtökohtana on alueen väestön tarpeet, lainsäädännön luomat velvoitteet ja kuntien asettamat taloudelliset edellytykset. Kaikessa palvelutoiminnassa on tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys sekä kohtuullinen arjessa pärjääminen. Tässä onnistuminen edellyttää väestön omaa vastuunottoa hyvinvoinnistaan sekä voimavarojen suuntaamista todellisten asiakastarpeiden mukaan ja vaikuttavasti. lousarvioesitykseen sisältyy hyvinvointikertomus sekä yhteiset hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet tuleville vuosille seudullisena ja kuntakohtaisena. Kunnalla on lakisääteinen velvoite asettaa strategisessa suunnittelussaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja käyttää näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi yhteistyötä on tehtävä myös muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Hyvinvointikuntayhtymän koko palvelurakennetta ja palveluja uudistetaan tukemaan ihmisten arjessa pärjäämistä kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa. Keskiössä on asiakas ja hänen tarpeensa. Sen vuoksi jokaisen palveluja tarjoavan yksikön tulee olla selvillä asiakkaistaan ja heidän todellisista tarpeistaan. Osaaminen ja kaikki käytettävissä olevat voimavarat tulee suunnata palvelemaan asiakkaita ja heidän todellisia tarpeitaan. Lasten ja perheiden palveluissa painopistettä siirretään korjaavasta toiminnasta ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään suuntaan yhteistyössä muiden lasten ja perheiden parissa toimivien tahojen kanssa. Yhdessä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen sekä muiden toimijoiden kanssa jatketaan Lapset puheeksi toimintamallin käyttöönottoa ja juurruttamista kaikkiin lasten ja lapsiperheiden vanhempien käyttämiin palveluihin. Kuntien rooli tässä on erittäin tärkeä. Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden elämän ratkaisujen tukemiseksi luodaan paikallisen toimijaverkoston osaamisen ja voimavarojen varaan rakentuva asiakaskeskeinen ratkaisumalli osana tulossa olevaa lainsäädäntöuudistusta. Vanhuspalveluissa tehostetaan kotiin annettavien palvelujen toimivuutta ja haetaan tulevaisuuden ratkaisuja tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon kehittämiseksi kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi. Ikääntyneen väestön pärjäämisessä korostuu ympäröivän yhteisön ja siihen liittyvien palvelujen kyky vastata ikääntyneen ihmisen arjen tarpeisiin. Terveyden ja sairaanhoidon palveluissa keskeistä on peruspalvelujen toimivuus sekä väestön terveyden edistäminen ja ihmisten omahoidon tukeminen. Perusterveydenhuoltoa tukee hyvinvointikuntayhtymän monipuoliset erikoissairaanhoidon palvelut. Sähköisen omahoitoalustan NettiRassin hyödyntäminen ulotetaan mahdollisuuksien mukaan kaikkiin asiakaskontakteihin tukemaan ihmisten omaehtoista terveydestä huolehtimista. Hyvinvointikuntayhtymän pitkän aikavälin menokehykseksi on asetettu enintään 3 :n vuosikasvu jäsenkuntalaskutuksessa sekä sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaisten menojen pitäminen Pohjois-Pohjanmaan keskitasolla. Tämä on mahdollista parantamalla tuottavuutta ja lisäämällä palvelujen vaikuttavuutta. Vuoden 2015 talousarviossa kuntien maksuosuuksien kasvu vuodesta 2011 lähtien on ollut yhteensä 11 eli keskimäärin 2,7 vuodessa. Kuntien maksuosuudet vuonna 2015 ovat yhteensä euroa ja siinä on kasvua vuoden tilinpäätöstasoon 5,12 eli keskimäärin 2,56 vuodessa. Henkilöstön työkykyisyyden tukemiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi kehitetään yhteistyössä Kevan, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa käytännön esimiestyötä tukevia ratkaisuja sekä edistetään työntekijän omaa roolia työkyvyn ylläpitämisessä. Esimiehen ja työntekijän välistä vuorovaikutusta tukeva esimiehen vuosikello saatetaan kokonaisuudessaan sähköiseen muotoon ja otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä. Savuton kuntayhtymä - toimintaohje viedään käytäntöön niin, että se näkyy savuttomuutena kaikissa toimipaikoissa. 1

4 lousarvio 2015 loussuunnitelma Tulossa on merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia. Uusi sosiaalihuoltolaki on tulossa voimaan ensi vuonna. Se ohjaa toimintaa ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään suuntaan sekä korostaa palvelujen räätälöintiä asiakkaan tuen tarpeen pohjalta. Ns. ikälakiin tulossa olevilla muutoksilla siirretään painopistettä laitoshoidosta kotona tapahtuvaan arjen tukeen. Työmarkkinatuen rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömien osalta siirretään kunnille yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta ja se lisää kuntien menoja ja aiheuttaa painetta aktivointitoimenpiteisiin. Myös työvoiman palvelukeskustoimintaa uudistetaan ja ulotetaan koko maahan. Hallitus on antanut lakiesityksen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Lakiesityksen lähtökohtana on luoda yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut vastaten yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on määrä tulla voimaan ensi vuonna ja se muuttaa koko järjestämis- ja tuottamisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tässä talousarviossa ei ole voitu yksityiskohtaisesti huomioida tulossa olevia lainsäädäntöuudistuksia, mutta käynnissä olevat palvelutoiminnan sisällölliset uudistukset vastaavat lainsäädännön tavoitteita. Tämä talousarvio mahdollistaa väestön hyvinvoinnin tukemisen ja kuntalaisten tarvitsemien palvelujen järjestämisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Palvelut ovat kuitenkin vain osa hyvinvointia. Niin työssä jaksamiseen kuin elämässä pärjäämiseen muutenkin, vaikuttaa omat elämänvalintamme ja asenteemme. Myönteinen elämänasenne on voimavara, joka synnyttää hyvinvointia. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 lousarvio 2015 loussuunnitelma lousarvion ja suunnitelman yleisperustelut 1.1 Johdanto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntiensa puolesta järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon palveluja. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa ohjaamaan on laadittu strategia vuosiksi sekä Palvelurakenteen kehittämissuunnitelma vuosille Lisäksi seutukunnassa on laadittu Mielenterveys- ja päihdestrategia, Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma sekä Ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma , jonka päivittäminen on aloitettu vuoden aikana vastaamaan vanhuspalvelulain mukaista suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa kerran valtuustokaudessa laadittava seutukunnallinen laaja hyvinvointikertomus, joka on hyväksytty kuntayhtymässä ja jäsenkunnissa osana kuntayhtymän vuoden talousarviota ja suunnitelmaa. Se on luettavissa sähköisessä hyvinvointikertomuksessa internet-osoitteessa Tämä talousarvio ja suunnitelma sisältää tarkennetun suunnitelman hyvinvoinnin edistämisestä vuodelle 2015 (luku 2). 1.2 lousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus lousarvion rakenne Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmänä käytetään Kuntamaisema Oy:n tuottamaa Maisema -mallia. Koko seudun sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on toteutettu mallin mukainen benchmarking-analyysi vuosien tilinpäätöstiedoilla. Jäsenkuntien vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisten kokonaiskustannusten vertailua Maisema-kuntiin ja kehittämistavoitteita on esitetty yleisperustelujen lopussa luvussa 1.6. Maisema -mallissa palveluita käsitellään tuoteryhmittäin. Hyvinvointikuntayhtymässä on käytössä seuraavat tuoteryhmät: Aikuissosiaalityö Aikuisten psykososiaaliset palvelut Erikoissairaanhoito, oma toiminta Erikoissairaanhoito, ostopalvelut (shp) Hoito ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut Projektit Tuoteryhmät jakaantuvat Maisema -mallissa suurtuotteisiin, jotka jakaantuvat edelleen resurssitaulukoihin yksiköittäin ja toiminnoittain. Maisema -mallin resurssitaulukot vastaavat kuntayhtymän organisaation kustannuspaikkajakoa. Palvelusopimusosa sisältää Maisema-taulukot kokoomataulukkona ja tuoteryhmittäin sekä kuntayhtymätasolla että jäsenkunnittain. 3

6 lousarvio 2015 loussuunnitelma lousarvion sitovuus Jäsenkuntien valtuustoihin nähden yhtymähallitusta sitoo talousarvion Maisema kokoomataulukon nettomenot yhteensä (= jäsenkuntien kustannusosuudet yhteensä), kuntayhtymän tavoitteet, lainakannan muutos ja investointimenot yhteensä. Maisema kokoomataulukko on esitetty palvelusopimusosan luvussa 6, kuntayhtymän tavoitteet luvussa 3, lainakannan muutos rahoitusosassa luvussa 5 ja investointimenot investointiosassa luvussa 4. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuudesta: Maisema-kokoomataulukon nettomenot (jäsenkuntien kustannusosuudet) Investointien bruttomenot Lainakannan muutos Väestön hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Raahen seutukunnassa oli vuonna yhteensä asukasta, joista (24 ) oli alle 18- vuotiaita ja (19 ) oli 65-vuotta täyttäneitä (taulukko 1). Käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä ei muutu oleellisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana, mutta 65- vuotta täyttäneiden määrä kasvaa henkilöön (26 :iin) ja työikäisten määrä vähenee vastaavasti (kuvio 1). Alueella käynnistyneet suurhankkeet saattavat kuitenkin vaikuttaa väestökehitykseen ja palvelujen kysyntään. ulukko 1. Raahen seutukunnan väestö ikäryhmittäin (Tilastokeskus) 0-6-v v v v v. yli 65- v. Yhteensä Pyhäjoki Raahe Siikajoki Yhteensä v v v v. 0-6 v Kuvio 1. Väestö vuonna ja väestöennuste vuosille ikäryhmittäin Raahen seutukunnassa (Tilastokeskus) 4

7 lousarvio 2015 loussuunnitelma Seuraavat (taulukoissa 2-7 esitetyt) seutukunnan asukkaiden hyvinvointiin, palveluihin ja hyvinvoinnin taustalla oleviin tekijöihin liittyvät indikaattoritiedot on tuotettu sähköisen hyvinvointikertomuksen (www.hyvinvointikertomus.fi) avulla. Se poimii tiedot valtakunnallisista tietokannoista. Kuviossa 2 on selvitetty taulukoissa käytettyjen merkkien ja värikoodien selitykset. ulukoissa 2-7 on Raahen seutukunta sarakkeessa ilmoitettu kyseisen tunnusluvun arvo seutukunnan alueella uusimman tilastotietokannoista saatavissa olevan tiedon mukaan. Muutos-sarakkeessa arvioidaan muutoksen suuruutta suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Seuraavissa sarakkeissa näkyvät vastaavan tunnusluvun arvot seutukunnan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Vihreä väri kuvaa parempaa ja punainen väri huonompaa tilannetta kuin seutukunnassa keskimäärin. Keltaisella värillä merkityissä ero seutukunnan keskiarvoon on alle 10. Kuvio 2. ulukoissa käytettyjen merkkien selitykset ulukko 2. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos Väestö () Huoltosuhde, demografinen () 64,5 71,4 62,4 69,9 58,1 Väestöennuste 2030 (2012) Kuntien välinen nettomuutto /1.000 asukasta -7,6 8,3-9,3-9,3 0,8 () Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä 18,5 10,1 20,8 13,2 20,7 / asukasta () Lapsiperheet, perheistä () 38,5 34,3 38,6 40,7 42,8 Yksinhuoltajaperheet, lapsiperheistä 15,4 12,6 16,4 12,2 17,4 () Yhden hengen asuntokunnat, asuntokunnista 38 34,4 38,8 36,2 39,2 () Työlliset, väestöstä (2012) 37,9 37,7 38,3 36,5 39,8 Koulutustasomittain (2012)

8 lousarvio 2015 loussuunnitelma ulukko 3. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, (2012) Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2012) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1.000 asukasta () Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) (mitä suurempi arvo, sitä epätasaisempi tulonjako) Asunnottomat yksinäiset /1.000 asukasta (2012) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) (kuinka suuri osa väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät pienituloisuusrajan alapuolelle) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä () Raahen seutukunta Arvo Muutos 58,1??? Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa 65,7 56,5 61,1 56,9 117,9 113, ,5 113,6 6,7 3 7,6 5 6,5 -??? 21,6 23,3 24,2 25,3 0,4-0,5-0,3 14, ,7 15,7 16,1 34,6-30,3 54,3 78,7 ulukko 4. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Raahen seutukunta Arvo Muutos Ei yhtään läheistä ystävää, 8. ja 9. luokan oppilaista () Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, 8. ja 9. luokan oppilaista () Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 8. ja 9. luokan oppilaista () Vanhemmuuden puutetta, 8. ja 9.luokan oppilaista () Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, kaikista lapsiasuntokunnista () (enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti) Lasten pienituloisuusaste (2012) (kuinka suuri osa alle 18-v. kuuluu pienituloisiin kotitalouksiin) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana /1.000 alle 18-vuotiasta () Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa 8,2 3,2 8,3 10 8,2 12,3??? 14,1 11,8 12,9 11,1 19,9 15,6 20,5 19,5 16,2 20,8 12,6 21,9 19,6 17,7 34,4 37,2 31,6 45,8 30,5 17,6 10,1 18,5 17,9 17,2 83, ,6 49,8 6

9 lousarvio 2015 loussuunnitelma ulukko 5. Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Ei yhtään läheistä ystävää, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä () Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, vastaavanikaisesta väestöstä (2012) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat /1.000 vastaavanikäistä (2012) Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos 7, ,7 8-8,1-6,9 1,9 1,8 1,4 3,9 1,3 20,6-21,5-18,3 22,8-22,2-21,2 19,9-21,1-21,9 10,5 8,5 9,9 14,7 9,1 33,6-31,9-41,3 3,4-4,1 1,6 2,6 0, ,1 ulukko 6. Työikäiset Indikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa 18,7 20,1 19,1 15,9 20 saaneet vuotiaat /1.000 vastaavanikäistä () Työkyvyttömyyseläkettä saavat ,8 11,3 11,4 14,1 10 vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä () Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), vuotiaista () - 3,4 4,2 3,9 4,9??? Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 1,6 0,4 2 0,4 1, vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat /1.000 vastaavanikäistä (2012) 1,1-1,5-2,5 7

10 lousarvio 2015 loussuunnitelma Työttömyysaste oli seutukunnassa elokuun lopussa täsmälleen sama kuin vuotta aikaisemmin eli 11,5. Työvoiman määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Tilastoitua työvoimaa oli vuoden elokuussa ja vastaavana aikana vuonna vain Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt 78:lla ja pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt 45:llä. (Työ- ja elinkeinoministeriö ). ulukko 7. Ikäihmiset Indikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) -??? ,6 228,3 128,4 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 72,1 73,8 71,1 75,7 71,1 65 vuotta täyttäneitä, vastaa- vanikäisestä väestöstä () Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, 88, ,4 86,5 89,9 vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, vastaavanikäisestä väestöstä () 2,9 2,9 2,8 3,2 2,6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt sairastavuusindeksin, jonka avulla kunnat voivat vertailla omaa sairaustaakkaansa sekä koko maahan että muihin kuntiin. Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä (syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveys, tapaturmat, dementia) ja neljästä sairauksien merkitystä kuvaavasta näkökulmasta (kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaatu ja kustannukset). Indeksin arvo koko maassa on 100. Ikävakioidussa indeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne ja se mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi kustannuksia arvioitaessa. Seutukunnan kuntien indeksiluvut on esitetty kuvioissa 3-4. Vakioimattomat indeksiluvut olivat maakunnan keskitason yläpuolella. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) = koko maa Ikävakioitu Ikävakioimaton Kuvio 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksiluvut Raahen seutukunnan ja Pohjois- Pohjanmaan alueella tarkasteluajanjaksolla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) 8

11 lousarvio 2015 loussuunnitelma = koko maa Pyhäjoki Raahe Siikajoki Kuvio 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ikävakioimattomat sairastavuusindeksiluvut sairausryhmittäin Raahen seutukunnan kunnissa tarkasteluajanjaksolla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) 1.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet Raahen seutukunnassa tarkastelujakson aikana maakunnan keskitasoa korkeammat Pyhäjokea lukuun ottamatta (kuvio 5). (SOTKAnet) Kuvio 5. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas vuosina (SOTKAnet) 9

12 lousarvio 2015 loussuunnitelma Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan asukaskohtaisia menoja suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Näin poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen, sairastavuuden ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa tarpeeseen. Seutukunnan alueella tarvevakioitujen menojen indeksi oli alle maan, mutta yli maakunnan keskiarvon (taulukko 8 ja kuvio 6). ulukko 8. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2012 (Kaipiainen ym. ) Nettomenot Nettomenot, rvekerroin rvevakioidut menot, indeksi indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Pyhäjoki ,18 98 Raahe ,11 99 Siikajoki ,25 98 Pohjois-Pohjanmaa , Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaa Kuvio 6. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot, indeksi vuosina (Kaipiainen ja Häkkinen ) 10

13 lousarvio 2015 loussuunnitelma Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Organisaatio Hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jos jäsenkuntien valtuustot eivät saa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä, kutsutaan koolle yhtymäkokous. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten jäsenkuntien valtuustot valitsevat tarkastuslautakunnan. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymähallituksen, joka vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin Kuntalain 23 :n tarkoittamalla tavalla. Yhtymähallituksella on sosiaalijaosto, joka toimii kuntayhtymän toimialaan liittyvissä asioissa laissa tarkoitettuna monijäsenisenä toimielimenä ja käyttää tälle toimielimelle ko. lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevissa asioissa. Omistajaohjausryhmä koordinoi kuntayhtymän kehittämistä ja valvoo budjetin toteutumista sekä edistää kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyötä. Omistajaohjausryhmän jäseniä ovat jäsenkuntien kunnanjohtajat, apulaiskaupunginjohtaja, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne on esitetty kuviossa 7. Organisaatio jakautuu kolmeen tulosalueeseen, jotka koostuvat tulosyksiköistä kuvion 8 osoittamalla tavalla. Kuntayhtymän organisaatiota johtaa kuntayhtymän johtaja. Kokonaisjohtamisen ja toimintojen yhteensovittamisen tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat kuntayhtymän johtaja, tulosalueiden johtajat sekä muut kuntayhtymän johtajan määräämät henkilöt. Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta Jäsenkuntien valtuustot rkastuslautakunta Yhtymähallitus * sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Hoidon tarpeen arviointi Asiakastarve Yhteiskuntavelvoitteet Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Asiakkaan saama lisäarvo Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tukiprosessit: lous- ja hallintopalvelut, asiahallinta, ruokapalvelu, kiinteistöhoito- ja huolto, kuljetus, turvapalvelut, laitehuolto, vaatehuolto, hankinta- ja materiaalihuolto Hoitotyön, lääkärityön ja sosiaalityön koordinaatio tulosalueiden yli varmistetaan. Lisäksi tarvitaan tulosalueiden ylimenevää koordinointia palveluasumisen ja kuntakohtaisten lähipalvelujen sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistäm isen osalta. Kuvio 7. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne v

14 lousarvio 2015 loussuunnitelma Jäsenkuntien valtuustot rkastuslautakunta Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtaja Sosiaalijaosto lous- ja hallintopalvelut Huoltopalvelut Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Kotiin annettavat palvelut Asumis- ja hoivapalvelut Neuvolapalvelut Perhesosiaalityö Vammaispalvelut Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Avohoidon tulosyksikkö Konservatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö Kuvio 8. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio

15 lousarvio 2015 loussuunnitelma Henkilöstö Kuvio 9. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstömäärä Henkilöstömäärä vuonna syyskuun 30. päivä oli 1.270, joista vakituisessa palvelusuhteessa olevaa ja 256 määräaikaisessa palvelusuhteessa olevaa. Henkilöstömäärässä ei oleteta talousarviovuoden 2015 aikana tapahtuvan lukumäärällisesti suurta muutosta. Toimintaa kehitetään strategian mukaisesti laitoshoitopainotteisesta avopainotteiseksi. Eläköitymisen ennakoidaan olevan noin 3 vuonna Kuvio 10. Eläkepoistuma hyvinvointikuntayhtymässä (Kuntien eläkevakuutus). 13

16 lousarvio 2015 loussuunnitelma Tilat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän käytössä on toimitiloja 35 kiinteistössä yhteensä ,76 m², joista kuntayhtymän omistuksessa on m² ja vuokrattuja ,76 m². Kuntayhtymän omistamista tiloista suurin osa sijaitsee Raahessa, sairaalan ja terveyskeskuksen alueella. Tiloista aiheutuvat kulut ovat yhteensä vuonna 2015 n. 5,26 miljoonaa euroa. Omat sekä Raahen kaupungilta, kaupungin yhtiöiltä, kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratut toimitilat sijaitsevat oheisen kartan mukaisesti seutukunnan alueella. Raahe Sairaala ja terveyskeskus Mielenterveyskeskus Toimintakeskus Vihernikkari Asumisyksikkö Kotirappu Perheneuvola A-klinikka Työvoimapalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskus Perhetyö Kotihoitokeskus Toimintakeskus Kreivinaika Palvelukeskus Maininki Toimintakeskus Kuutti Antinkankaan palvelukoti Arkkukari: Palvelukeskus Salonkartano Pattijoki: Hammashoitola Palvelukeskus Kotiranta Vihanti: Terveysasema Palvelukeskus Ukonmäki Hammashoitola Pyhäjoki Terveysasema Palvelukeskus Jokikartano Kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti Siikajoki Siikajoen kylä: Terveysasema Asumispalveluyksikkö Puistola Ruukin kylä: Terveysasema Palvelukeskus Mäkelänrinne Kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Paavola: Asumispalveluyksikkö Paavolatalo Työkeskus Paja-Pehkola Kuvio 11. Kuntayhtymän käytössä olevat toimipisteet vuoden 2015 alusta 14

17 lousarvio 2015 loussuunnitelma Tukipalvelut lous- ja hallintopalveluista merkittävä osa ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistosta. Myös tietotekniikkapalvelut ostetaan Raahen kaupungilta. Teknisten järjestelmien, laitteiden ja irtaimiston kunnossapitopalvelu, samoin kuin kiinteistöjen ylläpito kuntayhtymän omiin kiinteistöihin Raahessa, tuotetaan pääasiassa omana toimintana. Jäsenkunnilta vuokrattujen toimitilojen ja omien sivutoimipisteiden ylläpidosta vastaavat kunnat. Siivouspalvelut järjestetään omana toimintana lukuun ottamatta Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevia toimipisteitä, joissa siivouksesta vastaa kunta. Ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta. Materiaalipalvelut järjestetään omana toimintana. Hankinnoissa tehdään yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankintatoimiston ja Raahen kaupungin hankintatoimiston kanssa. Jonkin verran tukipalveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta, merkittävimpänä pesulapalvelut. 1.6 Maisema Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on ottanut sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaamisen välineeksi Kuntamaisema Oy:n kehittämän Maisema-mallin. Vuodelta 2008 on tehty lähtötilanneselvitys, jossa on katsottu laajasti kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitys toistetaan vuosittain. Maisema-mallin mukaan lasketut vuoden asukaskohtaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset eri kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla on esitetty kuviossa 12. rkastelun mukaan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat keskimääräistä korkeammat Siikajoella ja matalammat Raahessa ja Pyhäjoella. (Kuntamaisema Oy ). Kuvio 12. Raahen seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kokonaiskustannukset verrattuna muiden Maisema-kuntien kustannuksiin vuonna (RAS=Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä yhteensä) (Kuntamaisema Oy ) Vuoden Maisemaraportin mukaan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat nousseet maltillisesti (1,4 eli 1,3 milj. ) vuodesta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kustannustaso on vertailukuntien keskitasoa edullisempi. Kokonaiskustannusten nousun maltillisuuteen vaikuttaa eniten hoidon ja hoivan palvelujen kustannustason lasku (-2,3 eli 0,8 milj. ). Suurin kustannusten kasvu on tapahtunut perhepalveluissa (8,1 eli 0,4 milj. ). Hoidon ja hoivan kustannukset ovat edelleen vertailun keskitasoa jonkin verran kalliimmat. Alueella on tapahtunut huomattava palvelurakenteen muutos ympärivuorokautisissa palveluissa pitkäaikaisesta laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Palveluiden piirissä yhteensä olevien määrä on hieman kasvanut samalla kun kustannukset ovat pienentyneet. Kotihoidon piirissä olevien asiakkaitten määrä on selvimmin kasvanut samalla kun laitoshoitoa on purettu ja tehostettua palveluasumista lisätty. 15

18 lousarvio 2015 loussuunnitelma Vastaanoton kustannukset ovat kuntavertailussa keskimääräistä edullisemmat, vaikka lääkärimitoitus on korkeahko ja peittävyys keskimääräisellä tasolla muihin kuntiin nähden. Yhteenlasketut erikoissairaanhoidon ja avopalveluiden asukaskohtaiset kustannukset ovat keskitasoa, mutta ne ovat painottuneet erikoissairaanhoitoon. Toiminta on edelleen hyvin päivystyspainotteista ja päivystyksen käyttö on varsinkin Raahessa lisääntynyt. Raahessa päivystyksen käyttö on vertailun korkeimpien kuntien tasolla. Suun terveydenhuollon kustannukset ovat keskimääräistä kalliimmat. Peittävyydet ovat kuntavertailussa aikuisväestössä keskitasoa ja alle 18-vuotiaiden keskuudessa melko matalat. Palvelut on toteutettu pitkälti oman henkilöstön turvin, eikä ostopalveluita ole ollut juurikaan käytössä. Alueella myös yksityisen palveluntuotannon rooli palveluiden tuotannossa on pieni. Päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat vertailussa edelleen kalliit ja kokonaiskustannusten hienoisesta laskusta huolimatta mielenterveysasiakkaiden palveluasumisen kulut ovat nousseet jo entuudestaankin korkealta tasolta. Kustannukset kallistuivat prosentuaalisesti eniten perhepalveluissa, joissa kodin ulkopuolisten sijoitusten hoitopäivähinta on noussut. Vertailussa perhepalvelut ovat edelleen kustannuksiltaan vertailun keskitasoa ja hoitopäivähinnat noususta huolimatta edulliset. Aikuissosiaalityössä toimeentulotuki on saajien määrään nähden kohtuullinen. Aktivointiasteet ovat korkeat vaikka kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä saajaa kohden onkin noussut. Kustannukset ja palveluiden tarjonta ovat pysytelleet lähes täysin ennallaan niin vammaispalveluissa kuin kehitysvammahuollossakin. 16

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Yhteistyötoimikunta 27.10. Omistajaohjausryhmä 29.10. Yhtymähallitus 29.10. Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta.

Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Raahen seutukunnassa Kuntajakoselvitykseen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon osio, jonka on valmistelusta on vastannut sote-työryhmä: Hannu Kallunki (puheenjohtaja), Leena

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 26.10.2015 Omistajaohjausryhmä 26.10.2015 Yhtymähallitus 28.10.2015 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 Omistajaohjausryhmä 23 09.06.2014 Yhtymähallitus 74 25.06.2014 Omistajaohjausryhmä 31 21.08.2014 Yhtymähallitus 87 27.08.2014 Omistajaohjausryhmä 38 24.09.2014 Yhtymähallitus 99 24.09.2014 Raahen seudun

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Omistajaohjaustyöryhmä 24.10.2012 (ja 13.11.2012) Yhtymähallitus 30.10.2012 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Omistajaohjaustyöryhmä 24.10.2012 ja 13.11.2012 Yhtymähallitus 30.10.2012 ja 20.11.2012 Pyhäjoen kunnanvaltuusto 19.12.2012

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 Omistajaohjaustyöryhmä 31.10.2011 Yhtymähallitus 04.11.2011 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen

Lisätiedot

Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016

Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistajaohjausryhmän

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot