Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Yhteistyötoimikunta Omistajaohjausryhmä Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 sivu Sisällysluettelo KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN YHTEENVETO 1 1 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Johdanto lousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus Väestön hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Maisema 15 2 HYVINVOINTIKERTOMUS SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUODELLE HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA, TAVOITTEET JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Strategia ja tavoitteet Palvelujen järjestäminen Kehittämishankkeet Tuloslaskelma INVESTOINNIT 31 5 RAHOITUSLASKELMA 32 6 PALVELUSOPIMUS Palvelusopimuksen 2015 keskeiset kehittämiskohteet Palvelusopimuksen rakenne ja raportointi 35 Graafit ja lähteet

3 lousarvio 2015 loussuunnitelma Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toiminnallisena lähtökohtana on alueen väestön tarpeet, lainsäädännön luomat velvoitteet ja kuntien asettamat taloudelliset edellytykset. Kaikessa palvelutoiminnassa on tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys sekä kohtuullinen arjessa pärjääminen. Tässä onnistuminen edellyttää väestön omaa vastuunottoa hyvinvoinnistaan sekä voimavarojen suuntaamista todellisten asiakastarpeiden mukaan ja vaikuttavasti. lousarvioesitykseen sisältyy hyvinvointikertomus sekä yhteiset hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet tuleville vuosille seudullisena ja kuntakohtaisena. Kunnalla on lakisääteinen velvoite asettaa strategisessa suunnittelussaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja käyttää näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi yhteistyötä on tehtävä myös muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Hyvinvointikuntayhtymän koko palvelurakennetta ja palveluja uudistetaan tukemaan ihmisten arjessa pärjäämistä kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa. Keskiössä on asiakas ja hänen tarpeensa. Sen vuoksi jokaisen palveluja tarjoavan yksikön tulee olla selvillä asiakkaistaan ja heidän todellisista tarpeistaan. Osaaminen ja kaikki käytettävissä olevat voimavarat tulee suunnata palvelemaan asiakkaita ja heidän todellisia tarpeitaan. Lasten ja perheiden palveluissa painopistettä siirretään korjaavasta toiminnasta ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään suuntaan yhteistyössä muiden lasten ja perheiden parissa toimivien tahojen kanssa. Yhdessä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen sekä muiden toimijoiden kanssa jatketaan Lapset puheeksi toimintamallin käyttöönottoa ja juurruttamista kaikkiin lasten ja lapsiperheiden vanhempien käyttämiin palveluihin. Kuntien rooli tässä on erittäin tärkeä. Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden elämän ratkaisujen tukemiseksi luodaan paikallisen toimijaverkoston osaamisen ja voimavarojen varaan rakentuva asiakaskeskeinen ratkaisumalli osana tulossa olevaa lainsäädäntöuudistusta. Vanhuspalveluissa tehostetaan kotiin annettavien palvelujen toimivuutta ja haetaan tulevaisuuden ratkaisuja tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon kehittämiseksi kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi. Ikääntyneen väestön pärjäämisessä korostuu ympäröivän yhteisön ja siihen liittyvien palvelujen kyky vastata ikääntyneen ihmisen arjen tarpeisiin. Terveyden ja sairaanhoidon palveluissa keskeistä on peruspalvelujen toimivuus sekä väestön terveyden edistäminen ja ihmisten omahoidon tukeminen. Perusterveydenhuoltoa tukee hyvinvointikuntayhtymän monipuoliset erikoissairaanhoidon palvelut. Sähköisen omahoitoalustan NettiRassin hyödyntäminen ulotetaan mahdollisuuksien mukaan kaikkiin asiakaskontakteihin tukemaan ihmisten omaehtoista terveydestä huolehtimista. Hyvinvointikuntayhtymän pitkän aikavälin menokehykseksi on asetettu enintään 3 :n vuosikasvu jäsenkuntalaskutuksessa sekä sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaisten menojen pitäminen Pohjois-Pohjanmaan keskitasolla. Tämä on mahdollista parantamalla tuottavuutta ja lisäämällä palvelujen vaikuttavuutta. Vuoden 2015 talousarviossa kuntien maksuosuuksien kasvu vuodesta 2011 lähtien on ollut yhteensä 11 eli keskimäärin 2,7 vuodessa. Kuntien maksuosuudet vuonna 2015 ovat yhteensä euroa ja siinä on kasvua vuoden tilinpäätöstasoon 5,12 eli keskimäärin 2,56 vuodessa. Henkilöstön työkykyisyyden tukemiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi kehitetään yhteistyössä Kevan, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa käytännön esimiestyötä tukevia ratkaisuja sekä edistetään työntekijän omaa roolia työkyvyn ylläpitämisessä. Esimiehen ja työntekijän välistä vuorovaikutusta tukeva esimiehen vuosikello saatetaan kokonaisuudessaan sähköiseen muotoon ja otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä. Savuton kuntayhtymä - toimintaohje viedään käytäntöön niin, että se näkyy savuttomuutena kaikissa toimipaikoissa. 1

4 lousarvio 2015 loussuunnitelma Tulossa on merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia. Uusi sosiaalihuoltolaki on tulossa voimaan ensi vuonna. Se ohjaa toimintaa ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään suuntaan sekä korostaa palvelujen räätälöintiä asiakkaan tuen tarpeen pohjalta. Ns. ikälakiin tulossa olevilla muutoksilla siirretään painopistettä laitoshoidosta kotona tapahtuvaan arjen tukeen. Työmarkkinatuen rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömien osalta siirretään kunnille yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta ja se lisää kuntien menoja ja aiheuttaa painetta aktivointitoimenpiteisiin. Myös työvoiman palvelukeskustoimintaa uudistetaan ja ulotetaan koko maahan. Hallitus on antanut lakiesityksen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Lakiesityksen lähtökohtana on luoda yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut vastaten yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on määrä tulla voimaan ensi vuonna ja se muuttaa koko järjestämis- ja tuottamisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tässä talousarviossa ei ole voitu yksityiskohtaisesti huomioida tulossa olevia lainsäädäntöuudistuksia, mutta käynnissä olevat palvelutoiminnan sisällölliset uudistukset vastaavat lainsäädännön tavoitteita. Tämä talousarvio mahdollistaa väestön hyvinvoinnin tukemisen ja kuntalaisten tarvitsemien palvelujen järjestämisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Palvelut ovat kuitenkin vain osa hyvinvointia. Niin työssä jaksamiseen kuin elämässä pärjäämiseen muutenkin, vaikuttaa omat elämänvalintamme ja asenteemme. Myönteinen elämänasenne on voimavara, joka synnyttää hyvinvointia. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 lousarvio 2015 loussuunnitelma lousarvion ja suunnitelman yleisperustelut 1.1 Johdanto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntiensa puolesta järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon palveluja. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa ohjaamaan on laadittu strategia vuosiksi sekä Palvelurakenteen kehittämissuunnitelma vuosille Lisäksi seutukunnassa on laadittu Mielenterveys- ja päihdestrategia, Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma sekä Ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma , jonka päivittäminen on aloitettu vuoden aikana vastaamaan vanhuspalvelulain mukaista suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa kerran valtuustokaudessa laadittava seutukunnallinen laaja hyvinvointikertomus, joka on hyväksytty kuntayhtymässä ja jäsenkunnissa osana kuntayhtymän vuoden talousarviota ja suunnitelmaa. Se on luettavissa sähköisessä hyvinvointikertomuksessa internet-osoitteessa Tämä talousarvio ja suunnitelma sisältää tarkennetun suunnitelman hyvinvoinnin edistämisestä vuodelle 2015 (luku 2). 1.2 lousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus lousarvion rakenne Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmänä käytetään Kuntamaisema Oy:n tuottamaa Maisema -mallia. Koko seudun sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on toteutettu mallin mukainen benchmarking-analyysi vuosien tilinpäätöstiedoilla. Jäsenkuntien vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisten kokonaiskustannusten vertailua Maisema-kuntiin ja kehittämistavoitteita on esitetty yleisperustelujen lopussa luvussa 1.6. Maisema -mallissa palveluita käsitellään tuoteryhmittäin. Hyvinvointikuntayhtymässä on käytössä seuraavat tuoteryhmät: Aikuissosiaalityö Aikuisten psykososiaaliset palvelut Erikoissairaanhoito, oma toiminta Erikoissairaanhoito, ostopalvelut (shp) Hoito ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut Projektit Tuoteryhmät jakaantuvat Maisema -mallissa suurtuotteisiin, jotka jakaantuvat edelleen resurssitaulukoihin yksiköittäin ja toiminnoittain. Maisema -mallin resurssitaulukot vastaavat kuntayhtymän organisaation kustannuspaikkajakoa. Palvelusopimusosa sisältää Maisema-taulukot kokoomataulukkona ja tuoteryhmittäin sekä kuntayhtymätasolla että jäsenkunnittain. 3

6 lousarvio 2015 loussuunnitelma lousarvion sitovuus Jäsenkuntien valtuustoihin nähden yhtymähallitusta sitoo talousarvion Maisema kokoomataulukon nettomenot yhteensä (= jäsenkuntien kustannusosuudet yhteensä), kuntayhtymän tavoitteet, lainakannan muutos ja investointimenot yhteensä. Maisema kokoomataulukko on esitetty palvelusopimusosan luvussa 6, kuntayhtymän tavoitteet luvussa 3, lainakannan muutos rahoitusosassa luvussa 5 ja investointimenot investointiosassa luvussa 4. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuudesta: Maisema-kokoomataulukon nettomenot (jäsenkuntien kustannusosuudet) Investointien bruttomenot Lainakannan muutos Väestön hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Raahen seutukunnassa oli vuonna yhteensä asukasta, joista (24 ) oli alle 18- vuotiaita ja (19 ) oli 65-vuotta täyttäneitä (taulukko 1). Käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä ei muutu oleellisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana, mutta 65- vuotta täyttäneiden määrä kasvaa henkilöön (26 :iin) ja työikäisten määrä vähenee vastaavasti (kuvio 1). Alueella käynnistyneet suurhankkeet saattavat kuitenkin vaikuttaa väestökehitykseen ja palvelujen kysyntään. ulukko 1. Raahen seutukunnan väestö ikäryhmittäin (Tilastokeskus) 0-6-v v v v v. yli 65- v. Yhteensä Pyhäjoki Raahe Siikajoki Yhteensä v v v v. 0-6 v Kuvio 1. Väestö vuonna ja väestöennuste vuosille ikäryhmittäin Raahen seutukunnassa (Tilastokeskus) 4

7 lousarvio 2015 loussuunnitelma Seuraavat (taulukoissa 2-7 esitetyt) seutukunnan asukkaiden hyvinvointiin, palveluihin ja hyvinvoinnin taustalla oleviin tekijöihin liittyvät indikaattoritiedot on tuotettu sähköisen hyvinvointikertomuksen ( avulla. Se poimii tiedot valtakunnallisista tietokannoista. Kuviossa 2 on selvitetty taulukoissa käytettyjen merkkien ja värikoodien selitykset. ulukoissa 2-7 on Raahen seutukunta sarakkeessa ilmoitettu kyseisen tunnusluvun arvo seutukunnan alueella uusimman tilastotietokannoista saatavissa olevan tiedon mukaan. Muutos-sarakkeessa arvioidaan muutoksen suuruutta suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Seuraavissa sarakkeissa näkyvät vastaavan tunnusluvun arvot seutukunnan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Vihreä väri kuvaa parempaa ja punainen väri huonompaa tilannetta kuin seutukunnassa keskimäärin. Keltaisella värillä merkityissä ero seutukunnan keskiarvoon on alle 10. Kuvio 2. ulukoissa käytettyjen merkkien selitykset ulukko 2. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos Väestö () Huoltosuhde, demografinen () 64,5 71,4 62,4 69,9 58,1 Väestöennuste 2030 (2012) Kuntien välinen nettomuutto /1.000 asukasta -7,6 8,3-9,3-9,3 0,8 () Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä 18,5 10,1 20,8 13,2 20,7 / asukasta () Lapsiperheet, perheistä () 38,5 34,3 38,6 40,7 42,8 Yksinhuoltajaperheet, lapsiperheistä 15,4 12,6 16,4 12,2 17,4 () Yhden hengen asuntokunnat, asuntokunnista 38 34,4 38,8 36,2 39,2 () Työlliset, väestöstä (2012) 37,9 37,7 38,3 36,5 39,8 Koulutustasomittain (2012)

8 lousarvio 2015 loussuunnitelma ulukko 3. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, (2012) Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2012) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1.000 asukasta () Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) (mitä suurempi arvo, sitä epätasaisempi tulonjako) Asunnottomat yksinäiset /1.000 asukasta (2012) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) (kuinka suuri osa väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät pienituloisuusrajan alapuolelle) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä () Raahen seutukunta Arvo Muutos 58,1??? Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa 65,7 56,5 61,1 56,9 117,9 113, ,5 113,6 6,7 3 7,6 5 6,5 -??? 21,6 23,3 24,2 25,3 0,4-0,5-0,3 14, ,7 15,7 16,1 34,6-30,3 54,3 78,7 ulukko 4. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Raahen seutukunta Arvo Muutos Ei yhtään läheistä ystävää, 8. ja 9. luokan oppilaista () Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, 8. ja 9. luokan oppilaista () Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 8. ja 9. luokan oppilaista () Vanhemmuuden puutetta, 8. ja 9.luokan oppilaista () Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, kaikista lapsiasuntokunnista () (enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti) Lasten pienituloisuusaste (2012) (kuinka suuri osa alle 18-v. kuuluu pienituloisiin kotitalouksiin) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana /1.000 alle 18-vuotiasta () Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa 8,2 3,2 8,3 10 8,2 12,3??? 14,1 11,8 12,9 11,1 19,9 15,6 20,5 19,5 16,2 20,8 12,6 21,9 19,6 17,7 34,4 37,2 31,6 45,8 30,5 17,6 10,1 18,5 17,9 17,2 83, ,6 49,8 6

9 lousarvio 2015 loussuunnitelma ulukko 5. Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Ei yhtään läheistä ystävää, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä () Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, vastaavanikaisesta väestöstä (2012) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista () Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat /1.000 vastaavanikäistä (2012) Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos 7, ,7 8-8,1-6,9 1,9 1,8 1,4 3,9 1,3 20,6-21,5-18,3 22,8-22,2-21,2 19,9-21,1-21,9 10,5 8,5 9,9 14,7 9,1 33,6-31,9-41,3 3,4-4,1 1,6 2,6 0, ,1 ulukko 6. Työikäiset Indikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa 18,7 20,1 19,1 15,9 20 saaneet vuotiaat /1.000 vastaavanikäistä () Työkyvyttömyyseläkettä saavat ,8 11,3 11,4 14,1 10 vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä () Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), vuotiaista () - 3,4 4,2 3,9 4,9??? Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 1,6 0,4 2 0,4 1, vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat /1.000 vastaavanikäistä (2012) 1,1-1,5-2,5 7

10 lousarvio 2015 loussuunnitelma Työttömyysaste oli seutukunnassa elokuun lopussa täsmälleen sama kuin vuotta aikaisemmin eli 11,5. Työvoiman määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Tilastoitua työvoimaa oli vuoden elokuussa ja vastaavana aikana vuonna vain Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt 78:lla ja pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt 45:llä. (Työ- ja elinkeinoministeriö ). ulukko 7. Ikäihmiset Indikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) -??? ,6 228,3 128,4 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 72,1 73,8 71,1 75,7 71,1 65 vuotta täyttäneitä, vastaa- vanikäisestä väestöstä () Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, 88, ,4 86,5 89,9 vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, vastaavanikäisestä väestöstä () 2,9 2,9 2,8 3,2 2,6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt sairastavuusindeksin, jonka avulla kunnat voivat vertailla omaa sairaustaakkaansa sekä koko maahan että muihin kuntiin. Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä (syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveys, tapaturmat, dementia) ja neljästä sairauksien merkitystä kuvaavasta näkökulmasta (kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaatu ja kustannukset). Indeksin arvo koko maassa on 100. Ikävakioidussa indeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne ja se mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi kustannuksia arvioitaessa. Seutukunnan kuntien indeksiluvut on esitetty kuvioissa 3-4. Vakioimattomat indeksiluvut olivat maakunnan keskitason yläpuolella. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) = koko maa Ikävakioitu Ikävakioimaton Kuvio 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksiluvut Raahen seutukunnan ja Pohjois- Pohjanmaan alueella tarkasteluajanjaksolla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) 8

11 lousarvio 2015 loussuunnitelma = koko maa Pyhäjoki Raahe Siikajoki Kuvio 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ikävakioimattomat sairastavuusindeksiluvut sairausryhmittäin Raahen seutukunnan kunnissa tarkasteluajanjaksolla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) 1.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet Raahen seutukunnassa tarkastelujakson aikana maakunnan keskitasoa korkeammat Pyhäjokea lukuun ottamatta (kuvio 5). (SOTKAnet) Kuvio 5. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas vuosina (SOTKAnet) 9

12 lousarvio 2015 loussuunnitelma Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan asukaskohtaisia menoja suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Näin poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen, sairastavuuden ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa tarpeeseen. Seutukunnan alueella tarvevakioitujen menojen indeksi oli alle maan, mutta yli maakunnan keskiarvon (taulukko 8 ja kuvio 6). ulukko 8. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2012 (Kaipiainen ym. ) Nettomenot Nettomenot, rvekerroin rvevakioidut menot, indeksi indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Pyhäjoki ,18 98 Raahe ,11 99 Siikajoki ,25 98 Pohjois-Pohjanmaa , Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaa Kuvio 6. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot, indeksi vuosina (Kaipiainen ja Häkkinen ) 10

13 lousarvio 2015 loussuunnitelma Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Organisaatio Hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jos jäsenkuntien valtuustot eivät saa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä, kutsutaan koolle yhtymäkokous. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten jäsenkuntien valtuustot valitsevat tarkastuslautakunnan. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymähallituksen, joka vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin Kuntalain 23 :n tarkoittamalla tavalla. Yhtymähallituksella on sosiaalijaosto, joka toimii kuntayhtymän toimialaan liittyvissä asioissa laissa tarkoitettuna monijäsenisenä toimielimenä ja käyttää tälle toimielimelle ko. lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevissa asioissa. Omistajaohjausryhmä koordinoi kuntayhtymän kehittämistä ja valvoo budjetin toteutumista sekä edistää kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyötä. Omistajaohjausryhmän jäseniä ovat jäsenkuntien kunnanjohtajat, apulaiskaupunginjohtaja, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne on esitetty kuviossa 7. Organisaatio jakautuu kolmeen tulosalueeseen, jotka koostuvat tulosyksiköistä kuvion 8 osoittamalla tavalla. Kuntayhtymän organisaatiota johtaa kuntayhtymän johtaja. Kokonaisjohtamisen ja toimintojen yhteensovittamisen tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat kuntayhtymän johtaja, tulosalueiden johtajat sekä muut kuntayhtymän johtajan määräämät henkilöt. Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta Jäsenkuntien valtuustot rkastuslautakunta Yhtymähallitus * sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Hoidon tarpeen arviointi Asiakastarve Yhteiskuntavelvoitteet Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Asiakkaan saama lisäarvo Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tukiprosessit: lous- ja hallintopalvelut, asiahallinta, ruokapalvelu, kiinteistöhoito- ja huolto, kuljetus, turvapalvelut, laitehuolto, vaatehuolto, hankinta- ja materiaalihuolto Hoitotyön, lääkärityön ja sosiaalityön koordinaatio tulosalueiden yli varmistetaan. Lisäksi tarvitaan tulosalueiden ylimenevää koordinointia palveluasumisen ja kuntakohtaisten lähipalvelujen sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistäm isen osalta. Kuvio 7. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne v

14 lousarvio 2015 loussuunnitelma Jäsenkuntien valtuustot rkastuslautakunta Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtaja Sosiaalijaosto lous- ja hallintopalvelut Huoltopalvelut Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Kotiin annettavat palvelut Asumis- ja hoivapalvelut Neuvolapalvelut Perhesosiaalityö Vammaispalvelut Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Avohoidon tulosyksikkö Konservatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö Kuvio 8. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio

15 lousarvio 2015 loussuunnitelma Henkilöstö Kuvio 9. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstömäärä Henkilöstömäärä vuonna syyskuun 30. päivä oli 1.270, joista vakituisessa palvelusuhteessa olevaa ja 256 määräaikaisessa palvelusuhteessa olevaa. Henkilöstömäärässä ei oleteta talousarviovuoden 2015 aikana tapahtuvan lukumäärällisesti suurta muutosta. Toimintaa kehitetään strategian mukaisesti laitoshoitopainotteisesta avopainotteiseksi. Eläköitymisen ennakoidaan olevan noin 3 vuonna Kuvio 10. Eläkepoistuma hyvinvointikuntayhtymässä (Kuntien eläkevakuutus). 13

16 lousarvio 2015 loussuunnitelma Tilat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän käytössä on toimitiloja 35 kiinteistössä yhteensä ,76 m², joista kuntayhtymän omistuksessa on m² ja vuokrattuja ,76 m². Kuntayhtymän omistamista tiloista suurin osa sijaitsee Raahessa, sairaalan ja terveyskeskuksen alueella. Tiloista aiheutuvat kulut ovat yhteensä vuonna 2015 n. 5,26 miljoonaa euroa. Omat sekä Raahen kaupungilta, kaupungin yhtiöiltä, kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratut toimitilat sijaitsevat oheisen kartan mukaisesti seutukunnan alueella. Raahe Sairaala ja terveyskeskus Mielenterveyskeskus Toimintakeskus Vihernikkari Asumisyksikkö Kotirappu Perheneuvola A-klinikka Työvoimapalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskus Perhetyö Kotihoitokeskus Toimintakeskus Kreivinaika Palvelukeskus Maininki Toimintakeskus Kuutti Antinkankaan palvelukoti Arkkukari: Palvelukeskus Salonkartano Pattijoki: Hammashoitola Palvelukeskus Kotiranta Vihanti: Terveysasema Palvelukeskus Ukonmäki Hammashoitola Pyhäjoki Terveysasema Palvelukeskus Jokikartano Kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti Siikajoki Siikajoen kylä: Terveysasema Asumispalveluyksikkö Puistola Ruukin kylä: Terveysasema Palvelukeskus Mäkelänrinne Kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Paavola: Asumispalveluyksikkö Paavolatalo Työkeskus Paja-Pehkola Kuvio 11. Kuntayhtymän käytössä olevat toimipisteet vuoden 2015 alusta 14

17 lousarvio 2015 loussuunnitelma Tukipalvelut lous- ja hallintopalveluista merkittävä osa ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistosta. Myös tietotekniikkapalvelut ostetaan Raahen kaupungilta. Teknisten järjestelmien, laitteiden ja irtaimiston kunnossapitopalvelu, samoin kuin kiinteistöjen ylläpito kuntayhtymän omiin kiinteistöihin Raahessa, tuotetaan pääasiassa omana toimintana. Jäsenkunnilta vuokrattujen toimitilojen ja omien sivutoimipisteiden ylläpidosta vastaavat kunnat. Siivouspalvelut järjestetään omana toimintana lukuun ottamatta Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevia toimipisteitä, joissa siivouksesta vastaa kunta. Ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta. Materiaalipalvelut järjestetään omana toimintana. Hankinnoissa tehdään yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankintatoimiston ja Raahen kaupungin hankintatoimiston kanssa. Jonkin verran tukipalveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta, merkittävimpänä pesulapalvelut. 1.6 Maisema Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on ottanut sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaamisen välineeksi Kuntamaisema Oy:n kehittämän Maisema-mallin. Vuodelta 2008 on tehty lähtötilanneselvitys, jossa on katsottu laajasti kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitys toistetaan vuosittain. Maisema-mallin mukaan lasketut vuoden asukaskohtaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset eri kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla on esitetty kuviossa 12. rkastelun mukaan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat keskimääräistä korkeammat Siikajoella ja matalammat Raahessa ja Pyhäjoella. (Kuntamaisema Oy ). Kuvio 12. Raahen seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kokonaiskustannukset verrattuna muiden Maisema-kuntien kustannuksiin vuonna (RAS=Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä yhteensä) (Kuntamaisema Oy ) Vuoden Maisemaraportin mukaan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat nousseet maltillisesti (1,4 eli 1,3 milj. ) vuodesta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kustannustaso on vertailukuntien keskitasoa edullisempi. Kokonaiskustannusten nousun maltillisuuteen vaikuttaa eniten hoidon ja hoivan palvelujen kustannustason lasku (-2,3 eli 0,8 milj. ). Suurin kustannusten kasvu on tapahtunut perhepalveluissa (8,1 eli 0,4 milj. ). Hoidon ja hoivan kustannukset ovat edelleen vertailun keskitasoa jonkin verran kalliimmat. Alueella on tapahtunut huomattava palvelurakenteen muutos ympärivuorokautisissa palveluissa pitkäaikaisesta laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Palveluiden piirissä yhteensä olevien määrä on hieman kasvanut samalla kun kustannukset ovat pienentyneet. Kotihoidon piirissä olevien asiakkaitten määrä on selvimmin kasvanut samalla kun laitoshoitoa on purettu ja tehostettua palveluasumista lisätty. 15

18 lousarvio 2015 loussuunnitelma Vastaanoton kustannukset ovat kuntavertailussa keskimääräistä edullisemmat, vaikka lääkärimitoitus on korkeahko ja peittävyys keskimääräisellä tasolla muihin kuntiin nähden. Yhteenlasketut erikoissairaanhoidon ja avopalveluiden asukaskohtaiset kustannukset ovat keskitasoa, mutta ne ovat painottuneet erikoissairaanhoitoon. Toiminta on edelleen hyvin päivystyspainotteista ja päivystyksen käyttö on varsinkin Raahessa lisääntynyt. Raahessa päivystyksen käyttö on vertailun korkeimpien kuntien tasolla. Suun terveydenhuollon kustannukset ovat keskimääräistä kalliimmat. Peittävyydet ovat kuntavertailussa aikuisväestössä keskitasoa ja alle 18-vuotiaiden keskuudessa melko matalat. Palvelut on toteutettu pitkälti oman henkilöstön turvin, eikä ostopalveluita ole ollut juurikaan käytössä. Alueella myös yksityisen palveluntuotannon rooli palveluiden tuotannossa on pieni. Päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat vertailussa edelleen kalliit ja kokonaiskustannusten hienoisesta laskusta huolimatta mielenterveysasiakkaiden palveluasumisen kulut ovat nousseet jo entuudestaankin korkealta tasolta. Kustannukset kallistuivat prosentuaalisesti eniten perhepalveluissa, joissa kodin ulkopuolisten sijoitusten hoitopäivähinta on noussut. Vertailussa perhepalvelut ovat edelleen kustannuksiltaan vertailun keskitasoa ja hoitopäivähinnat noususta huolimatta edulliset. Aikuissosiaalityössä toimeentulotuki on saajien määrään nähden kohtuullinen. Aktivointiasteet ovat korkeat vaikka kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä saajaa kohden onkin noussut. Kustannukset ja palveluiden tarjonta ovat pysytelleet lähes täysin ennallaan niin vammaispalveluissa kuin kehitysvammahuollossakin. 16