TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Omistajaohjaustyöryhmä Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto Vihannin kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Kuntayhtymän johtajan yhteenveto TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Johdanto Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus Väestön hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Organisaatio Henkilöstö Tilat.... Tukipalvelut Talous HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA, TAVOITTEET JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Strategia ja tavoitteet Palvelujen järjestäminen Kehittämishankkeet TULOSLASKELMA TULOSALUEIDEN TAVOITTEET Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Aikuissosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhuspalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut INVESTOINNIT RAHOITUSLASKELMA PALVELUSOPIMUS... (1-80)62 Lähteet... (81)

3 Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio on laadittu jäsenkuntien antamien taloudellisten reunaehtojen mukaan. Laajentuneen kuntayhtymän ensimmäinen talousarvio vuodelle 2011 laadittiin siten, että kuntien maksuosuudet kasvoivat vuoden 2009 toteutuneesta tasosta 0,6 % ja vuoden 2012 talousarviossa kuntien maksuosuudet kasvaa 4,3 % vuoden 2009 tasosta. Kun kustannustaso on samanaikaisesti peruspalveluindeksillä mitattuna kasvanut 10 %, edellyttää asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen tiukkaa menokuria ja myös menojen karsimista. Vuoden 2012 talousarvion lähtökohtana on kohtuullisen palvelutason säilyttäminen ja lakisääteisten palvelujen turvaaminen. Henkilöstömenoihin on varattu yhteensä 53,4 milj. ja niissä on kasvua 2,59 %. Henkilöstömäärä pysyy kokonaisuudessaan ennallaan, mutta sitä joudutaan sisäisesti kohdentamaan uudelleen ja sijaistyövoiman käyttöä vähentämään. Henkilöstöbudjetissa pysyminen edellyttää toiminnan rajoittamista ja mm. yksiköiden sulkemisia loma-aikoina. Erikoissairaanhoidon ostoihin sairaanhoitopiiriltä on varattu 23,5 milj., jossa on kasvua edellisen vuoden talousarviotasoon 6,7 %. Muuhun palvelujen ostojen lisäyksiin talousarviossa ei ole voitu varautua. Väestön ikärakenteen muutos alkaneella vuosikymmenellä on Raahen seudulla erittäin voimakasta. Työikäinen väestö (20-64-v.) vähenee tämän vuosikymmenen aikana 10 % (1.950 henkeä) ja vastaavasti yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 39 % (2.250 henkeä). Väestön ikääntyminen lisää palvelukysyntää ja työvoiman eläköityminen vaikuttaa osaavan työvoiman saantiin. Uuden terveydenhuoltolain perusteella ollaan parhaillaan laatimassa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa, jossa määritellään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako ja erityisesti alueella toimivien sairaaloiden välinen työnjako. Työnjaon mukanaan tuomilla mahdollisilla muutoksilla on heijastusvaikutuksia hyvinvointikuntayhtymän palvelurakenteeseen. Lähtökohtana tulee olla oman alueen väestön todelliset palvelutarpeet ja niihin vastaaminen. Ensihoidon siirtyminen vuoden 2013 alussa sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle johtaa palvelutason uudelleen määrittelyyn ja se puolestaan edellyttää koko päivystysvalmiuden uudelleen arviointia. Kuntamaisema-analyysin tulokset Raahen seudun sosiaali- ja terveyspalveluista osoittavat, että alueella erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kokonaisuudessaan korkeat. Palvelurakenne on laitos- ja palveluasumispainotteinen ja psykiatrisen hoidon sekä vammaispalvelun kustannukset ovat korkeat. Lisäksi kuntien välillä on suuria eroja niin palvelujen käytössä kuin kustannuksissakin. Kuntien taloudellinen tilanne ei mahdollista tulevina vuosina merkittäviä lisäpanostuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Sen vuoksi kasvavaan palvelutarpeeseen tulee kyetä vastaamaan palvelurakennetta kehittämällä nykyistä voimakkaammin koti- ja avohoitolähtöiseksi sekä tarkastelemalla ennakkoluulottomasti koko palvelutarjontaa ja palveluverkkoa. Jotta edessä olevat sekä ulkoiset että sisäiset muutospaineet voidaan tulevaisuudessa huomioida riittävän kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti, edellyttää se koko palvelurakenteen ja palvelutarjonnan tarkastelua yhtä aikaa. Tarvitaan pitemmän aikavälin suunnitelma siitä, miten väestörakenteen muutoksen, palvelutarpeen kasvun, kuntien taloustilanteen, työnjakomuutosten ja palvelurakenteen muutosten vaikutukset sovitetaan yhteen niin, että jatkossa alueen väestön palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja mahdollisimman pitkälle omalla alueella. Kysymys on sekä toiminnan sisäisestä analysoinnista ja voimavarojen uudelleen kohdentamisesta että myös poliittista päätöksentekoa vaativista linjaratkaisuista. Tämä suunnittelutyö on käynnistetty. Kunnat pääsevät ottamaan esityksiin kantaa talousarviovuoden aikana. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jokaiselta kuntayhtymämme esimieheltä määrätietoista johtamista kirkastamalla yhdessä henkilöstönsä kanssa mikä on yksikön perustehtävä, mihin asiakkaiden tarpeisiin on vastattava, miten niihin vastataan ja minkälaista osaamista ja resurssia se edellyttää sekä miten kaikki tämä toteutetaan niillä taloudellisilla resursseilla, jotka talousarviossa on hyväksytty. 1

4 Muutosten aikaansaaminen vaatii yhteistä tahtotilaa päätöksentekijöiltä ja kaikkien toimijoiden sitoutumista yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Hyvinvointikuntayhtymämme menestys pohjautuu edelleenkin kolmeen keskeiseen toimintaperiaatteeseen: kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

5 1 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 1.1 Johdanto Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kunnat ovat antaneet kuntayhtymän tehtäväksi ja vastuulle järjestää asukkailleen kaikki valtion kunnille lailla säätämät perusterveydenhuollon tehtävät lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa sekä sosiaalitoimen tehtävät lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Kuntayhtymän tehtävänä on myös huolehtia jäsenkuntien väestön erikoissairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Alueen kunnat kuuluvat jäseninä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kuntayhtymän väestöpohja on noin asukasta. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa ohjaamaan on laadittu strategia vuosiksi Lisäksi seutukunnassa on laadittu, Parasta seutukunnan lapsille lastensuojelusuunnitelma , Ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma sekä Mielenterveys- ja päihdestrategia. Jäsenkunnissa on tehty terveydenhuoltolain mukaiset hyvinvointikertomukset ja niiden yhteenvetona seutukunnallinen hyvinvointikertomus. Edellä mainitut strategiat ja seutukunnallinen hyvinvointikertomus ovat luettavissa kuntayhtymän internetsivuilla osoitteessa Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus Talousarvion rakenne Kuntayhtymässä päätettiin vuoden 2009 syksyllä ottaa kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmäksi Kuntamaisema Oy:n tuottama ns. Maisemamalli. Koko seudun sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on toteutettu mallin mukainen benchmarking-analyysi vuoden 2008, 2009 ja 2010 tilinpäätöstiedoilla. Vuoden 2010 tietoihin perustuvaa säästöpotentiaalia ja kehittämistavoitteita on esitetty yleisperustelujen lopussa luvussa 1.6. Maisemamallissa palveluita käsitellään tuoteryhmittäin, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa seuraavat: VASTAANOTTOPALVELUT (sis. Laboratorio & kuvantaminen) AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT PERHEPALVELUT TYÖTERVEYS SUUNTERVEYDENHUOLTO HOITO- JA HOIVAPALVELUT (sis. Vanhustenpalvelu) VAMMAISPALVELUT AIKUISSOSIAALITYÖ ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTOUTUSPALVELUT HALLINTO YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLTO Tuoteryhmät jakaantuvat maisemamallissa suurtuotteisiin, jotka jakaantuvat edelleen resurssitaulukoihin yksiköittäin ja toiminnoittain. Maisemamallin resurssitaulukot vastaavat kuntayhtymän organisaation kustannuspaikkajakoa. Palvelusopimusosa sisältää maisemataulukot kokoomataulukkona ja tuoteryhmittäin sekä kuntayhtymätasolla että jäsenkunnittain. Maisemamallin tuoteryhmät poikkeavat jonkin verran kuntayhtymän tulosaluejaosta. Palvelusopimusosan alussa olevassa taulukossa on esitetty, miten tuoteryhmien palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta kuntayhtymän tulosalueet vastaavat. 3

6 Talousarvion sitovuus Jäsenkuntien valtuustoihin nähden yhtymähallitusta sitoo talousarvion Maisema kokoomataulukon nettomenot yhteensä (= jäsenkuntien kustannusosuudet yhteensä), kuntayhtymän tulosalueiden tavoitteet, lainakannan muutos ja investointimenot yhteensä. Maisema kokoomataulukko on esitetty palvelusopimusosan alussa luvussa 7, tulosalueiden tavoitteet luvussa 3, lainakannan muutos rahoitusosassa luvussa 6 ja investointimenot investointiosassa luvussa 5. Yhteenveto määräahojen ja tuloarvioiden sitovuudesta: Maisema -kokoomataulukon nettomenot (jäsenkuntien kustannusosuudet) Investointien bruttomenot Lainakannan muutos Väestön hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Terveydenhuoltolain (2010) mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, ja sen lisäksi on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksella tarkoitetaan kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatimaa tiivistä katsausta kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Se toimii kunnan strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä (THL 2010). Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Kanerva-Kaste -hankkeen kanssa hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi sähköinen hyvinvointikertomus. Kertomus sisältää tunnuslukua (indikaattoria), jotka on jaoteltu elämänkaarimallin mukaan. Niiden avulla saadaan tiivistetty kuva sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden että kunnan palveluiden tilasta ja suunnasta. Taulukoissa 1-5 on sähköisen hyvinvointikertomustyökalun avulla tuotettua tilastotietoa Raahen seutukunnan väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä. Tietojen lähteenä on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen indikaattoripalvelu SOTKAnet. Kuviossa 1 on selvitetty taulukoissa käytettyjen merkkien ja värikoodien selitykset. Taulukoissa 1-5 on Raahen seutukunta sarakkeessa ilmoitettu kyseisen tunnusluvun arvo seutukunnan alueella uusimman SOTKAnet palvelusta saatavissa olevan tiedon mukaan (valtaosin vuoden 2009 tietoja). Muutos 5 v takaiseen sarakkeessa arvioidaan muutoksen suuruutta suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Seuraavissa sarakkeissa näkyvät vastaavan tunnusluvun arvot seutukunnan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Vihreä väri kuvaa parempaa ja punainen väri huonompaa tilannetta kuin seutukunnassa keskimäärin. Keltaisella värillä merkityissä ero seutukunnan keskiarvoon on alle 10%. 4

7 Kuvio 1. Taulukoissa 1-5 käytettyjen merkkien selitykset Taulukko 1. Väestö- ja perherakenne / yleiset tunnusluvut Indikaattori Raahen seutukunta Muutos 5v takaiseen Raahe Pyhäjoki Siikajoki Vihanti Pohjois- Pohjanmaa Väestö (2010) Huoltosuhde, demograf nen (2010) Lapsiperheet, % perheistä (2009) Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta (2009) Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2009) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2009) 56,7 53, ,9 66,3 54,2 40,3 40,4 38,8 43,2 36, ,2 14 9,5 28,6 5, 15,3 36,5 37,1 33,2 36,4 35,7 37,7 14,9 16,3 10,3 13,1 13,2 16,4 5

8 Taulukko 2. Lapset ja lapsiperheet Indikaattori Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2009) Raahen seutukunta Muutos 5v takaiseen Raahe Pyhäjoki Siikajoki Vihanti Pohjois- Pohjanmaa 32,5 29,6 31,7 42,6 35,5 31 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2009) Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2009) Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 vuotiaat, % vastaavanikä sestä väestöstä (2009) Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta (2009) Terveydentila keskinkerta nen tai huono, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (2009) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (2009) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9.-luokan oppilaista (2009) Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2009) Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (2009) 8,7??? 7,2 9,5 12,9 9,4 9,1 0,9 1,2 0, ,4 38,7 52, ,8 48, (v.2008) ,3??? 16,6 11,9 14,9 21,6 15,8 8,4 8,9 7, ,9 11,9??? 13,4 4,1 8,4 19,4 13,2 15,2??? 15 3,9 17,1 22,4 15,5 16,1??? ,2 19,3 19,5 6

9 Taulukko 3. Nuoret Indikaattori Raahen seutukunta takaiseen Pohjanmaa Muutos 5v Pohjois- Raahe Pyhäjoki Siikajoki Vihanti Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2009) 10,3 9,5 10,7 14,2 9,2 9,7 Nuorisotyöttömät (alle 25 v), henkilöä ( )* Toimeentulotukea pitkäaika sesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2 2,2 1,7 2,2 (2009) *Lähde: Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimisto Taulukko 4. Työikäiset Indikaattori Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2009) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (2009) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä (2009) Raahen seu-muutotukunta takaiseen 5v Raahe Pyhäjoki Siikajoki Vihanti Pohjois- Pohjanmaa 4,9 4,6 3,6 5,8 6,8 4, Pitkäaikaistyöttömät (yli 1v), henkilöä ( )* Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (2009) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (2009) Päihteiden vuoksi sairaalo den ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (2009) ,2 18,8 7,1 7,1 13,2 10,1 0,9 1,2 0 0,2 0,9 1,9 3,8 4,1 2,4 3,1 4, 4,2 7

10 Indikaattori Toimeentulotukea pitkäa kaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikä sestä väestöstä (2009) Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuot aista (2009) Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista (2009) Raahen seu-muutotukunta takaiseen 5v Raahe Pyhäjoki Siikajoki Vihanti Pohjois- Pohjanmaa 1,7 2,2 0,4 0,8 1,4 1,5 3,1 3 3,6 3,4 3,1 2,3 10, ,6 11,8 12,9 8,8 Työttömyysaste, % työvo masta ( )* 8,6 9,0 6,3 8,2 8,9 10,2 Työttömät, % työvoimasta (2009) 12,4 12,8 11,2 11,6 12,1 12,5 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta 172,3 178,4 136,8 168,2 174,7 162,1 (2009) *Lähde: Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimisto Taulukko 5. Ikäihmiset Indikaattori Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2009) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä (2009) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2009) Säännöllisen kotihoidon pi rissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2009) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2010) Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (2009) Raahen seutukunta Muutos takaiseen 5v Raahe Pyhäjoki Siikajoki Vihanti Pohjois- Pohjanmaa 87,6 87,7 88,1 87,7 86,4 89, ,9 6,3 6,3 6,3 3,8 19,3??? 17 11, ,4 15,3 3,9 3,7 4,6 4,2 3,5 3,3 40, ,1 46,3 33,6 41,8 8

11 Raahen seutukunnassa oli vuonna 2010 yhteensä asukasta, joista 25% oli alle 18-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 16%. Käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä ei muutu oleellisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana, mutta 65 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 26%:iin ja työikäisten määrä vähenee vastaavasti. (Tilastokeskus.) Alueella käynnistyneet suurhankkeet saattavat kuitenkin vaikuttaa väestökehitykseen ja palvelujen kysyntään. Alueella työllisyystilanne on parantuntu vuoden takaiseen. Työttömyysaste oli elokuun lopussa 2010 seutukunnan alueella 12,3% ja 2011 vastaavana aikana 8,6%, ja sekä nuorisotyöttömien että pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. (Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimisto 2011.) Kansantauti-indeksi kuvaa seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit) esiintyvyyttä. Niiden esiintyvyys on suhteutettu koko maan keskiarvoon, jota kuvataan indeksiluvulla 100. Vakioidussa indeksiluvussa on otettu huomioon väestön ikärakenne. Raahen seutukunnan alueella kansantauti-indeksiluvut ovat korkeimmat Siikajoella ja Vihannissa (kuvio 1). (KE- LA.) Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Vakioitu Vakioimaton Raahen seutukunta Pohjois-Pohjanmaa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 Kuvio 1. Raahen seutukunnan kuntien, seutukunnan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kansantautiindeksi vuodelta 2010 (koko maa = 100) (KELA) Vuonna 2009 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan seutukunnan 8-9. luokkalaisten nuorten tupakointi ja humalajuominen oli hieman vähäisempää kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin, samoin vanhemmuuden puutetta koettiin maakunnan keskiarvoa vähemmän. Maakunnan keskiarvoa suurempi osa alueen nuorista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tilanne vaihtelee kuitenkin huomattavasti seutukunnan kunnissa. Uusi kouluterveyskysely on tehty keväällä 2011, ja tulokset saadaan kuluvan talven aikana. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75-vuotta täyttäneiden määrä on vähentynyt alueella viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä vaihtelee huomattavasti kunnittain. Seutukunnallisessa hyvinvointikertomuksessa on kehittämisen painopistealueiksi määritelty 1) nollatoleranssi nuorisotyöttömyyteen 2) perheiden hyvinvoinnin tukeminen 3) kuntalaisten oman vastuunoton tukeminen ja osallistaminen 4) kolmannen sektorin roolin vahvistaminen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä 9

12 1.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet Raahen seutukunnassa tarkastelujakson aikana maakunnan keskitasoa korkeammat Pyhäjokea lukuun ottamatta (kuvio 2). (SOTKAnet). Kuvio 2. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas vuosina (SOTKAnet). Vuonna 2009 seutukunnan kunnissa käytettiin erikoissairaanhoitoon ja Pyhäjokea lukuun ottamatta myös perusterveydenhuoltoon enemmän rahaa asukasta kohden kuin maakunnassa keskimäärin. Sosiaalitoimen nettokustannukset olivat Vihantia lukuun ottamatta maakunnan keskitason alapuolella (kuvio 3) (SOTKAnet). Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sosiaalitoimi Kuvio 3. Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto), erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen nettokustannukset (euroa / asukas) vuonna 2009 (SOTKAnet). Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan asukaskohtaisia menoja suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Näin poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen, sairastavuuden ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa tarpee- 10

13 seen. Seutukunnan alueella tarvevakioidut menot olivat Pyhäjokea lukuun ottamatta yli maan ja maakunnan keskiarvon (taulukko 4). Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Pyhäjoki ,20 91 Raahe , Siikajoki , Vihanti , Pohjois-Pohjanmaa , Taulukko 4. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2009 (Hujanen ym. 2009). 1.5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Organisaatio Hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymähallituksen, joka vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin Kuntalain 23 :n tarkoittamalla tavalla. Yhtymähallituksella on sosiaalijaosto, joka toimii kuntayhtymän toimialaan liittyvissä asioissa laissa tarkoitettuna monijäsenisenä toimielimenä ja käyttää tälle toimielimelle ko. lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevissa asioissa. Kuntien omistajaohjausta edistävänä valmistelu- ja yhteistyöelimenä toimii yhtymähallituksen toimikaudekseen nimeämä omistajaohjaustyöryhmä, joka muodostuu jäsenkuntien kuntajohtajista ja kuntayhtymän johtavista viranhaltijoista. Kuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne on esitetty kuviossa 5. Organisaatio jakautuu kuuteen tulosalueeseen, jotka koostuvat tulosyksiköistä kuvion 6 osoittamalla tavalla. Kuntayhtymän organisaatiota johtaa kuntayhtymän johtaja. Kokonaisjohtamisen ja toimintojen yhteensovittamisen tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat kuntayhtymän johtaja, tulosalueiden johtajat sekä muut kuntayhtymän johtajan määräämät henkilöt. 11

14 Kuvio 5. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne 12

15 Kuvio 6. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio Henkilöstö Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä on lokakuun 2011 lopussa työntekijää. Heistä on vakituisia 976 ja sijaisia sekä muita määräaikaisia työntekijöitä 309. Ammattiryhmittäin henkilöstö jakautui seuraavasti: lääkärit 84, hoito- ja tutkimushenkilöstö 867, sosiaalitoimen henkilöstö 201, toimistohenkilöstö 41, tekninen henkilöstö 14, siivoushenkilöstö 73 ja varastohenkilöstö 5. Vuonna 2011 henkilöstön keski-ikä on 45,2 v. ja 45-vuotta täyttäneitä oli 696 henkilöä eli 54,1 % koko henkilöstöstä. 13

16 Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Kuvio 7. Eläkepoistuma Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä (Kuntien eläkevakuu- tus). Ei sisällä siirtynyttä sosiaalipuolen henkilöstöä. Tilat Kuntayhtymän käytössä on toimitiloja tällä hetkellä yhteensä m², joista kuntayhtymän omistuksessa on m² ja vuokrattuja m². Kuntayhtymän omistamista tiloista suurin osa sijaitsee Raahessa, sairaalan ja terveyskeskuksen alueella. Rakennukset on pääosin peruskorjattu viimeisen 15 vuoden aikana. Kaupungilta, kaupungin yhtiöiltä, kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratut sosiaalitoimen toimitilat yhteensä n. 35 kohdetta, sijaitsevat alla olevan kuvion mukaisesti seutukunnan alueella. 14

17 Raahe: - sairaala ja terveyskeskus - työterveyshuolto - mielenterveyskeskus - toimintakeskus Vihernikkari - perheneuvola - A-klinikka - työvoimapalvelukeskus - sosiaalipalvelukeskus - perhetyö - kotihoitokeskus - palvelutalo Kreivinaika - palvelukeskus Maininki - toimintakeskus Kuutti - Antinkankaan palvelukoti - Vilpun asuntola Raahe Arkkukari: - palvelukeskus Salonkartano Raahe Pattijoki: - Pattijoen neuvola ja hammashuolto - palvelukeskus Kotiranta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Pyhäjoki Raahe Siikajoki Siikajoen kylä: - terveysasema - asumispalveluyksikkö Puistola Siikajoki Vihanti Siikajoki Ruukki: - terveysasema - palvelukeskus Mäkelänrinne - kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Pyhäjoki: - terveysasema - palvelukeskus Jokikartano - kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti - psyk.yksikkö Koivula Vihanti: - terveysasema kunnanvirastolla - palvelukeskus Ukonmäki - hammashuolto Siikajoki Paavola: - asumispalveluyksikkö Paavolatalo - työkeskus Paja-Pehkola Kuvio 8. Kuntayhtymän käytössä olevat toimipisteet ja niiden sijainti vuoden 2011 alusta Tukipalvelut Talous- ja henkilöstöpalveluista merkittävä osa ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistosta. Myös tietotekniikkapalvelut ostetaan Raahen kaupungilta. Tekniset palvelut tuotetaan omiin kiinteistöihin omana toimintana. Jäsenkunnilta vuokrattujen toimitilojen ylläpidosta vastaavat kunnat. Siivouspalvelut järjestetään omana toimintana lukuun ottamatta Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevia toimipisteitä, joissa siivouksesta vastaa kunta. Ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta. Materiaalipalvelut järjestetään omana toimintana. Hankinnoissa tehdään yhteistyötä Pohjois-Suomen hankintatoimiston ja Raahen kaupungin hankintatoimiston kanssa. Jonkin verran tukipalveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta, merkittävimpänä pesulapalvelut. Talous Kuntayhtymän toiminnassa erikoissairaanhoidon osuus on viime vuosina kasvanut perusterveydenhuoltoa nopeammin, johon on vaikuttanut olennaisesti terveyskeskuslääkäreiden heikko saatavuus. Vuonna 2009 erikoissairaanhoidon kasvuun vaikutti vihantilaisten peruserikoissairaanhoidon palvelujen käytön merkittävä siirtyminen Oulaskankaan sairaalasta kuntayhtymään. Kuntayhtymän vuoden toiminnallinen tulos oli ylijäämäinen euroa vuonna 2009 ja euroa vuonna

18 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA2012 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Yhteensä Taulukko 9.Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän jäsenkuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ilman varhaiskasvatuksen ja kuntiin jäävän sosiaalitoimen 1 kustannuksia vuoden 2009 tilinpäätöksen ja vuosien talousarvion mukaan 1.6 Maisema Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on ottanut sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaamisen välineeksi Kuntamaisema Oy:n kehittämän Maisema-mallin. Vuodelta 2008 on tehty lähtötilanneselvitys, jossa on katsottu laajasti kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitys toistetaan vuosittain. Maisemamallissa on arvioitu kuntien säästöpotentiaalia laskemalla optimointivara. Se on muodostettu laskemalla tarkastelun kohteena olevan kunnan eri tuoteryhmien asukaskohtaisten kustannusten ero ns. hyviin toimintamalleihin ja kertomalla tämä kunnan asukasluvulla (hoivapalveluissa 75-vuotiaiden ja mielenterveyspalveluissa 20-vuotta täyttäneiden määrällä). Näin lasketut optimointivarat painottuvat Raahen seudulla hoitoon ja hoivaan, vammaispalveluihin ja psykiatriaan. Optimointivara koko alueella on pienentynyt, erityisesti erikoissairaanhoidon osalta (kuvio 9). (Kuntamaisema Oy 2011). 1 eläkevastuut, työmarkkinatuen kuntaosuus, kuntouttavan työtoiminnan ELY-korvaus 16

19 Kuvio 9. Raahen seudun kuntien kustannusten optimointivara ns. hyviin toimintamalleihin verrattuna v (Kuntamaisema Oy 2011) Vuoden 2010 Maisemaraportissa suositellaan erikoissairaanhoidon osalta vanhusten päivystysketjun uudelleen organisointia, sisätautien ja terveyskeskusakuuttipaikkojen paikkamäärien optimointia sekä synnytystoiminnan tarkastelua huomioiden STM:n linjaukset. Hoito- ja hoivapalveluissa suositellaan kotihoidon toimintamallien läpikäyntiä sekä yksikköhinnoiltaan kalliiden palvelutaloyksikköjen toiminnan arviointia. Lisäksi esitetään kotihoidosta, palveluasumisesta ja pitkäaikaislaitoshoidosta päivystykseen lähettämisen minimointia varmistamalla, että yksiköissä on riittävä sairaanhoidollinen ja lääkärituki päiväaikaan. Laitoshoitoa tulisi muuttaa harkitusti palveluasumiseksi sekä alentaa pitkäaikaispalveluasumisen ja laitoshoidon peittävyyttä. Vastaanottopalveluiden kehittämiseksi vuoden 2010 Maisemaraportissa suositellaan päiväaikaisten lääkärivastaanottojen varmistamista myös kiireellisessä hoidossa, sairaanhoitajavastaanottojen lisäämistä terveysasemille siten, että kiireellisen hoitoon ja hoidon arvioon pääsee ilman ajanvaraustakin ja väestölle tiedottamista päivystyskäyttäytymisestä. Aikuisten psykososiaalisten palvelujen osalta suositukset ovat mielenterveyspalveluasumisen läpikäynti asiakaskohtaisesti ja asiakkaiden palvelutarpeen uudelleenarviointi, arvioinnin keskittäminen yhdelle pientyöryhmälle sekä mielenterveysasumispalveluissa että päihdepalveluissa ja psykiatristen vuodeosastopaikkojen vähentäminen. Kehitysvammahuollossa esitetään kaikkien laitos- ja palveluasumisyksiköiden läpikäyntiä ja seudullisten toimintayksiköiden muodostamista sekä avohuollon, kevyen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen tarjoamista siten, että laitoshoidosta voidaan luopua lähes kokonaan. 17

20 2 HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA, TAVOITTEET JA PALVELU- JEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Strategia ja tavoitteet Tätä haluamme olla kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta järjestämällä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien voimavarat huomioiden. Palvelut järjestetään tehokkaasti ja monitoimijaisesti mahdollistaen asiakkaan valinnanvapauden ja kohtuullisen arjessa selviytymisen. Olemme rohkeasti uudistava ja vetovoimainen työyhteisö, jossa arvostetaan monipuolista osaamista ja eletään ihmisiksi. Nämä ovat arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Kohtelemme ihmisiä oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti kunnioittaen heidän yksityisyyttään ja henkilökohtaista vakaumustaan. Käyttäydymme ystävällisesti, kohteliaasti ja hyviä tapoja noudattaen toisiamme ja asiakkaitamme kohtaan. Asiakaskeskeisyys Toimintamme lähtökohtana on aina ensisijaisesti asiakkaan tarpeet. Antamamme palvelut pohjautuvat asiakaskohtaiseen hoidon tarpeen tai palvelutarpeen arviointiin, joka tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Haluamme lisätä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja toimia niin, että asiakkaan omat voimavarat ja palvelut yhdessä tukevat hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. Hankimme aktiivisesti asiakaspalautetta ja huomioimme sen palvelujemme kehittämisessä. Asiakkaalla on aina oikeus hyvään kohteluun ja palveluun. Vastuullisuus Työyhteisömme jokainen jäsen on osaltaan vastuussa toiminnan taloudellisuudesta ja tehokkuudesta sekä oman osaamisensa kehittämisestä. Edistämme ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja annamme tukea erityisesti heikommassa asemassa oleville ihmisille. Huolehdimme siitä, että toimintamme on laadullisesti hyvää ja asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Huolehdimme palvelujen laadun jatkuvasta arvioinnista ja varmistamisesta. Avoimuus ja luottamuksellisuus Tarjoamiemme palvelujen ja etuuksien myöntämisen kriteerit ovat avoimia, läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Tiedotamme toimintasuunnitelmista, toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista aktiivisesti ja teemme yhteistyötä ennakkoluulottomasti kaikkien kuntayhtymän toimintaan liittyvien alueen toimijoiden kanssa. Kunnioitamme asiakkaan ihmisarvoa, yksityisyyden suojaa ja itsemääräämisoikeutta. Asiakas voi luottaa siihen, että häntä koskevia tietoja käyttävät vain ne, joilla siihen lain mukaan on oikeus. 18

21 Perustehtävämme Tehtävämme on järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti jäsenkuntien hyväksymällä tavalla tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys. Strategiset päämäärämme Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttaminen (koti ja perhe, päivähoito, koulu) yksilöllisten koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen löytäminen nuorille varhainen tukeminen, ongelmiin puuttuminen ja hoito Hyvinvointia ja terveyttä edistävä avo- ja kotihoitolähtöinen palvelurakenne hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ennaltaehkäisevä työote terveyden edistämisen kriteerien mukaisesti kuntalaisten omavastuisuuden ja omahoidon tukeminen toimiva hoidon- ja palvelutarpeen arviointi kaikilla tasoilla tehokas ja oikea-aikainen akuuttihoito potilasturvallisuuden jatkuva kehittäminen, seuranta ja arviointi tavoitteena, että kaikkien asuminen tapahtuu kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa, jolloin pitkäaikaista laitosasumista ei tarvita painopisteinä kotihoito, kotiin kuntoutus ja asumisen ohjaus asiakaslähtöisesti monitoimijaisuus palvelujen tuottamisessa Saumattomat hyvinvointipalveluprosessit rajojen poistaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliltä omassa toiminnassa palveluprosessien päällekkäisyyksien ja aukkojen poistaminen sekä koko osaamiskapasiteetin käyttäminen hyödyksi erikoissairaanhoidon laajemman ja vaikuttavamman alueellisen yhteistyön kehittäminen alueen koko sairaalakapasiteettia tehokkaasti hyödyntäen Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö ammattitaitoisen henkilöstön saaminen myös jatkossa, halutun työnantajan maine henkilöstön osaamisen kehittäminen strategian onnistumista tukemaan työhyvinvoinnista huolehtiminen vastuunkantajina sekä työnantaja että jokainen työntekijä johtamisen kehittäminen Taloudellisesti kestävä toiminta kuntien maksukykyyn perustuvat palvelut taloudellisuuden ja tuottavuuden paraneminen teknologian saaminen tehokäyttöön ja asiakkaiden omahoitoa tukemaan tukipalvelujen tehokas hoitaminen alueellisena ja laajempanakin ratkaisuna Näissä meidän on onnistuttava strategisten päämääriemme saavuttamiseksi Talousarviovuoden ja tulevien vuosien keskeiset kehittämis- ja muutoskohteet: 1) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma valmistuu vuoden 2012 ja siinä sovitaan erikoissairaanhoidon alueellinen työnjako Oys:n, Raahen ja Oulaskankaan välillä siten, että sairaaloiden voimavarat saadaan palvelemaan alueen väestön palvelutarpeita mahdollisimman tehokkaasti 2) Palvelurakenteen kehittämisestä laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa huomioidaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitun työnjaon vaikutukset kuntayhtymän palvelu- 19

22 tarjontaan sekä määritellään toimenpiteet palvelurakenteen muuttamiseksi laitospainotteisesta avo- ja kotihoitopainotteiseksi sekä tarkoituksenmukainen palvelupisteverkko. 3) Otetaan palveluseteli asteittain käyttöön yhtenä palvelujen järjestämisen muotona 4) Mielenterveys- ja päihdetyö integroidaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja suunnataan voimavarat akuuttia avo- ja kotihoitoa tukevaksi sekä saatetaan toiminnat fyysisestikin saman katon alle. 5) Valmistellaan ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle 6) Työterveyshuollon palvelutuotannon kehittämiseksi ja turvaamiseksi etsitään toimiva tuotantoratkaisu 7) Tarkastellaan henkilöstömitoitus tavoitteena voimavarojen optimaalinen käyttö 8) Kehitetään henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä niin, että sairastavuus vähenee. Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja arvioinnissa käytetään seuraavia näkökulmia: - Asiakas- ja vaikuttavuus -näkökulma liittyy palvelujen määrään, laatuun ja vaikuttavuuteen eli palvelun kykyyn saada aikaan haluttuja vaikutuksia. - Prosessit ja talous näkökulmassa tarkastellaan sitä, miten palvelutuotanto järjestetään sekä toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja resurssien hallintaa. - Henkilöstö näkökulmassa tarkastellaan henkilöstön osaamiseen, uudistumiseen, määrällisiin resursseihin, työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen liittyviä tekijöitä. Alla olevat tavoitteet on asetettu seuraaville kolmelle vuodelle, ja niitä täsmennetään ja aikataulutetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Asiakas ja vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2012-> 1. Turvallinen ja terveellinen kas-lastenvu- nuorten ja perheiden kanssa Verkostoyhteistyö on johdettua ja ja elämisympäristö työskentelevän verkoston toimivuus tehtävät on määritelty Koululaisten terveys paranee Aikuisten nuorten hyvinvointi Verkosto hyödyntää kouluterveyskyselyn tuloksia toiminnan suuntaamisessa Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä enintään maakunnan keskitasoa Nuorisotyöttömyyden alentaminen saadaan yhteiseksi tavoitteeksi ja toimenpiteet käyntiin 2. Asiakkaan omavastuisuus Henkilökohtaiset hyvinvointisopi-henkilökohtaisemuksemuksen mallin kehittäminen ja käyt- hyvinvointisopitöönotto kohderyhmänä neuvola asiakkaat, hanke käyntiin 2012 (TerPS2-hanke) Väestön terveys ja hyvinvointi Yhteisesti sovitut seurantamittarit eri ikäryhmille ja raportointijärjestelmä käytössä Oikea-aikaiset, laadukkaat pal-hoitooveluvuuvuus pääsyn ja palvelujen saata-hoitoon pääsy ja palvelujen saatasimpien toteutuvat säädösten ja keskei- laatusuositusten mukaan kaikilla tulosalueilla Asiakastyytyväisyys 80 % asiakkaista tyytyväisiä palveluihin. 20

23 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2012-> Potilasturvallisuus/ Asiakasturvalli-Potilasturvallisuussuunnitelmsuus laadittu ja se on henkilökunnan tie- on dossa. Kuntayhtymässä on yhteisesti sovitut toimintaohjeet vakavien haittatapahtumien jälkihoitoon. Prosessit ja talous Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2012-> 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edis-hyvinvoinnitäminen, ja terveyden edistämi-hyvinvoinnin ja terveyden edistämi- ennaltaehkäisevä työ sen rakenteiden toimivuus sen johtoryhmät toimivat kunnissa ja kuntayhtymässä, kuntayhtymä koordinoi ja tukee asiantuntemuksella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-ennaltaehkäisevänen asiakastyössä terveyttä edistävä näkökulma kaik- hyvinvointia ja kiin asiakaskontakteihin. 21 Hyvinvointikertomusten ja suunnitelmien vuosittainen arviointi ja tarkistaminen. Tulosalueille nimetään järjestö vastuuhenkilöt ja järjestö yhteistyötapaamiset toteutuvat vähintään kerran vuodessa. 2. Tarkoituksenmukainen palvelu-palvelurakenteerakenne ja alueellinen yhteistyö teistyön kehittäminen suunnitelma valmis ja alueellisen yh-terveydenhuollon järjestämis Palvelurakenteen kehittämisestä kokonaissuunnitelma ja toimenpiteet käyntiin ICT-palvelujen alueellisesta järjestämisestä sovitaan Vanhuspalveluiden, psykiatrisen Voimavaroja suunnataan laitos- avohoitoon ja seurataan hoidon, päihdehuollon ja kehitys-hoidostvammahuollon palvelurakenne voimavarojen painottumista. 3. Katkeamattomat palveluproses-palveluprosessiesit esh-pth-sos tiedonkulun toimivuus en analysointi ja uudistaminen ja saumattoman Kaikkien keskeisten palveluprosessi- käynnistyvät Palveluohjaus ja ajantasaiset Pitkäaikaisessa asiakkuudessa tehdyt Kaikilla pitkäaikaisasiakkailla ajan palvelusuunnitelmat palvelusuunnitelmat tasalla olevat palvelusuunnitelmat, joissa huomioitu sekä asiakkaan että lähiyhteisön tuki Palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin organisointi ja kehittäminen käyntiin 2012

24 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2012-> 5. Teknologian hyödyntäminenasiakaskäyttöisten tietojärjestelmi-sähköiseen kehittäminen musten vastauspalvelujen sekä hen- ajanvarauksen ja tutki (saumatonta palveluprosessia ja omahoitoisuutta tukevat järjestelmät) käyttöönotto suunnitteilla, kohdekilökohtaisten terveyskansi-oiden ryhmänä neuvola-asiakkaat (TerPS2 hanke). Aktiivinen tiedottaminen Ajan tasalla oleva www- ja muu asiakasinformaatio. 6. Talouden tasapaino, tuottavuus Sosiaali- ja terveystoimen asukas-sosiaalikohtaiset ja terveystoimen asukas- ja vaikuttavuus menot kohtaiset menot v koko maan keskitasoa. Maisemamalli Kuntayhtymä keskitasoa. Maisema-vertailussa Henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2012-> 1. Henkilöstöstrategian jalkautus Projektien valmistuminen Esimiehen vuosikello käytössä. 2. Henkilöstön motivaatio Työhyvinvointikysely Tulokset +5 % paremmat kuin edellisessä mittauksessa. 3. Sairastavuuden hallinta Sairauspoissaolot Poissaolojen vähentyminen 20 %:lla. 2.2 Palvelujen järjestäminen Palveluiden tuotannon nykytila Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien asukkaille perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut sekä vuoden 2011 alusta alkaen sosiaalitoimen palvelut. Erikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Valtaosa palveluista tuotetaan tällä hetkellä kuntayhtymän omana palvelutuotantona. Erikoissairaanhoidon palveluita ostetaan Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiiriltä. Vuonna 2011 on terveyden- ja sairaanhoidossa ostettu kuntayhtymän ulkopuolisilta toimijoilta mm. yleis- ja erikoislääkäri-, sairaankuljetus-, ensivaste-, laboratorio-, ja kuvantamispalveluja, perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa sekä lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluja. Aikuissosiaalityön, lapsi- ja perhepalveluiden, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä vanhuspalveluiden tulosalueilla on ostettu vanhusten, kehitysvammaisten, vaikeavammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asumispalveluja, päihdehuollon kuntoutuspalveluja, lastensuojelun perhekotipalveluja, ensi- ja turvakotipalveluja, vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan palveluita sekä perheneuvolan psykiatri- ja psykologipalveluja. Tukipalveluista ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta, tietotekniikkapalvelut Raahen kaupungilta sekä pesula- ja kuljetuspalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistolta. 22

25 Palvelutuotannon järjestäminen jatkossa Palvelujen järjestämisessä toimitaan asiakaskeskeisesti siten, että otetaan huomioon asiakkaan tarpeet ja odotukset sekä mahdollistetaan hänen aktiivinen osallistumisesta itseään koskevaan päätöksentekoon. Palvelut pyritään tarjoamaan mahdollisimman pitkälle omalla alueella hyödyntäen sekä hyvinvointikuntayhtymän omaa että yksityistä palveluntuotantoa. Palvelutuotannon ydin tullaan jatkossakin pitämään kuntayhtymän omissa käsissä. Palvelutuotantoa avataan hallitusti yksityisille palveluntuottajille hankkimalla osa palveluista kilpailuttamalla ja ottamalla käyttöön palveluseteli esimerkiksi palveluasumisessa ja kotihoitoa tukevissa palveluissa. Näin voidaan tarjota kuntalaisille valinnanmahdollisuuksia ja tuetaan seutukunnan elinkeinostrategian mukaisesti palvelutoimialan kehittymistä. Tavoitteena toiminnassa on, että palveluja pystytään käyttämään alueella kuntarajojen yli. Palveluprosessit suunnitellaan asiakkaan tarpeista lähtien siten, että toimitaan kiinteässä yhteistyössä kuntien muiden hallinnonalojen kanssa. Kaikissa kuntakeskuksissa tarjotaan lähipalveluina tai asiakkaan kotiin vietynä arjen sujumisen kannalta välttämättömät palvelut, esimerkiksi ikääntyneiden ja lapsiperheiden usein ja toistuvasti tarvitsemat palvelut. Harvemmin tarvittavat palvelut, kuten sairaala- ja muu laitoshoito sekä erityisasiantuntemusta vaativat palvelut, tuotetaan keskitetysti. Erikoissairaanhoidon palvelujen työnjaosta sovitaan Oulun eteläisen alueen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kesken. Tukipalveluissa (kuten tietohallinto-, talous- ja hallintopalvelut) pyritään alueelliseen tai tarvittaessa laajempaankin järjestämispohjaan. 2.3 Kehittämishankkeet Kuntayhtymä on mukana vuonna 2012 seuraavissa hankkeissa: KYTKE -hankkeen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluketjujen toimivuutta sekä kytkeä koti ja asiakas nykyistä kiinteämmin prosessin keskeiseksi toimijaksi. Hankkeessa kehitettävinä hoitoprosesseina ovat mielenterveysasiakkaan ja aivoinfarktipotilaan hoito- ja kuntoutusprosessit sekä syöpäpotilaan saattohoitoprosessi. KYTKE -hankkeen kestoaika on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä hallinnoi Oulun eteläisen alueen osalta hanketta, jonka kokonaistalousarvio on euroa ja kuntayhtymän omarahoitusosuus on euroa. Ryhti Rakennetun ympäristön hyvinvointipalveluprosessit on Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelman rahoittama vuosina toteutettava Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhteishanke. Hankkeessa hyödynnetään Raahessa Living lab toimintamallia asuinympäristöihin sijoittuvien hyvinvointipalveluprosessien kehittämisessä. VIRTA Raahen seudun alahankkeessa tavoitteena on kehittää työttömien tai ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden nuorten terveystarkastusten ja arvioinnin moniammatillista toimintamallia sekä palveluohjausmallia terveystarkastusten jälkeen. Hankkeen kestoaika on Advanced Support for Independent Living; Human LifeCycle Approach in Senior Housing (LILY) hanke tutkii ja kehittää ikäihmisten hyvinvointia heidän elinympäristössään siitä näkökulmasta, miten he voisivat hyödyntää teknologiaa kotona asumisen apuna. Tavoite on kehittää sellaisia hyvinvointipalveluja, jotta ikäihmisten ei tarvitse muuttaa kodeistaan muualle tai laitoshoitoon. Hankkeen kesto on Rahoitushakemusvaiheessa on kolme hanketta: Jokilaaksojen SOTE-aluekokeilun tavoitteena on luoda Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaaksojen alueella vakiinnutettava yhteistyön rakenne yhteistoiminta-alueiden, kuntien ja sairaanhoitopiirin väliseen toi- 23

26 mintaan ja vahvistaa yhteistoiminta-alueiden kykyä hoitaa yhteistyössä kaikki ne palvelut, jotka eivät edellytä yliopistosairaalan tasoista toimintaa, mukaan lukien sosiaalitoimen erityisosaaminen. Aluekokeilulle haetaan STM:n rahoitusta ajalle Terveyspiste terveyden edistämisen ja omahoidon tueksi -hankkeen tavoitteena on saada aikaan palveluinnovaatio nimeltään Terveyspiste, josta asiakas voi halutessaan ostaa osan terveyspalveluista apteekin yhteydessä toimivasta palvelupisteestä. Hankkeen valmistelua koordinoi Kuopio Innovation Oy ja hankkeeseen osallistuvat hyvinvointikuntayhtymän ohella Joensuun ja Rauman kaupungit, Hyvän Mielen Apteekit Oy ja eri yrityshakijoita. Hankkeelle haetaan rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaalija terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmasta ajalle Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on hakemassa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen Kastekehittämisohjelman rahoitusta Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hankekokonaisuudelle, jossa hyvinvoinnin edistämistä lähestytään kahdesta näkökulmasta: kansalaisen osallisuuden ja kunnan hyvinvointijohtamisen näkökulmasta. Hyvinvointikuntayhtymä on mukana hankehakemuksessa kansalaisen osallisuuden näkökulmasta osahankkeella, jonka tavoitteena on kehittää kansalaisen oman terveyden arviointiin ja ylläpitoon aktivaattoreita ja tukea. Hankkeen kohderyhmänä ovat neuvoloiden asiakkaina olevat perheet, ja näin tuetaan neuvola-asetuksen toimeenpanoa. 24

27 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA TULOSLASKELMA 2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTI KUNTAYHTYMÄ TA 2011 TA /12% 1 Yhteensä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,61 - jäsenkuntien maksuosuudet ,69 - muut myyntituotot ,07 * Maksutuotot ,10 * Tuet ja avustukset ,31 * Vuokratuotot ,79 * Muut toimintatuotot ,68 ** TOIMINTATUOTOT ,15 TOIMINTAT. ILMAN JÄSENKUNTIEN MAKSUOS ,06 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot ,64 Henkilösivukulut * Eläkekulut ,35 * Muut henkilösivukulut ,73 * Henkilöstökorvaukset ,85 * Palvelujen ostot ,32 * Aineet,tarvikkeet, tava ,31 * Avustukset ,38 * Vuokrat ,98 * Muut toimintakulut ,94 ** TOIMINTAKULUT ,39 TOIMINTAKATE ,34 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot ,00 * Muut rahoitustuotot ,61 * Korkokulut ,23 * Muut rahoituskulut ,00 VUOSIKATE ,93 Poistot ja arvonalentumiset * Suunn.mukaiset poistot ,66 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,52 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,52 25

28 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTI KUNTAYHTYMÄ TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS Yhteensä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot jäsenkuntien maksuosuudet muut myyntituotot * Maksutuotot * Tuet ja avustukset * Vuokratuotot * Muut toimintatuotot ** TOIMINTATUOTOT TOIMINTAT. ILMAN JÄS.KUNTIEN MAKSUOS TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Henkilöstökorvaukset * Palvelujen ostot * Aineet,tarvikkeet, tava * Avustukset * Vuokrat * Muut toimintakulut ** TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot * Muut rahoitustuotot * Korkokulut * Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset * Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

29 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 101,74 % Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista 79,77 % Vuosikate euroa/asukas 47,01 Tilikauden tulos Taseen kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä euroa/asukas 48,44 27