Numero = Alueen tunnus, joka yhdistää kyseisen ympäristökortin luontoinventointikartalle LIITE 7

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Numero = Alueen tunnus, joka yhdistää kyseisen ympäristökortin luontoinventointikartalle LIITE 7"

Sanna Keskinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 YMPÄRISTÖKORTIT LIITE 8 Numero = Alueen tunnus, joka yhdistää kyseisen ympäristökortin luontoinventointikartalle LIITE 7 Tieto 1 = alueen nimi Tieto 2 = alueen sijainti Tieto 3 = geologia, geomorfologia Tieto 4 = elollinen luonto (kasvillisuus, eläimistö) Tieto 5 = monimuotoisuus, laajuus, edustavuus, luonnontilaisuus Tieto 6 = suojelutilanne Tieto 7 = rakentamistilanne Tieto 8 = maisemalliset arvot Tieto 9 = rannan laatu Tieto 10 = muut tekijät, huomautukset

luonto (kasvillisuus, eläimistö) Tieto 5 = monimuotoisuus, laajuus, edustavuus, luonnontilaisuus Tieto 6 =

2 Numero 1 Karhunkallionniitun metsä Vesijaon länsiranta Vanhana luonnonmetsänä edustava kohde. Puusto tiheää ja rakenteeltaan luonnontilaista. Lahopuuta muodostunut kohtalaisesti lähinnä pystyyn kuolleista eri-ikäisistä kuusista. Loivasti kumpuileva metsäinen moreenimaa, rannat loivia ja kivikkoisia Tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsä. Valtapuuna kuusi, sekapuuna runsaasti koivua ja niukasti mäntyä. Maisemallisesti merkittävä osana länsirannan metsärantoja. Loiva, paikoin liettynyt ja kivikkoinen moreenimaa. Vesijakojärven rantojen edustavin luonnonmetsäkohde Numero 2 Jokseenkin merkittävä vesilintujen pesimäalue. Kivinen lahti Vesijaon länsiranta Mutapohjainen ja lohkareinen lahdenpohjukka. Upos- ja kelluslehtisten (isoulpukka) luonnehtimaa vesikasvillisuutta. Kahdeksan pesivää kalalokkiparia, härkälintu ja isokoskeloita. Ei merkittävä. Maaranta turvetta, vesiranta mutaa. Numero 3 Kotasaaren eteläosa Maisemallisesti merkittävä, järven pohjoisen selän näkyvimpiä osia Romonkulma, Kotasaari Hiekkamoreenipohjainen kangasmetsärinne Rinteillä kuivan kankaan männikköä, rinteen alla saaren etelärannassa tuoreen kankaan sekametsää Merkittävä. Kivikkoinen, kalteva moreeniranta, jonkin verran huuhtoutunut.

Valtapuuna kuusi, sekapuuna runsaasti koivua ja niukasti mäntyä. Maisemallisesti merkittävä osana länsirannan metsärantoja. Loiva, paikoin liettynyt ja kivikkoinen moreenimaa.

3 Numero 4 Kainiemen lehto Romonkulma, Kainiemi, niemen länsiranta Lehtometsänä paikallisesti arvokas. Arvo perustuu edustavaan lehtokasvillisuuteen, vanhaan puustoon, lehtipuuvaltaisuuteen ja lahopuuston esiintymiseen. Jyrkähkö kangasmetsärinne Kuivaa puolukka-lillukkatyypin lehtoa, kohteen keskiosissa puusto lehtipuuvaltaista (koivu, haapa), reunoilla mäntyvaltaista sekametsää. Lehtoindikaattoreita: sinivuokko, nuokkuhelmikkä, taikinanmarja, lehto-orvokki Merkittävä. Jyrkähkö lohkareinen moreeniranta Ydinosa metsäasetuksen avainbiotooppi Numero 5 Käiniemen kallio Vesijako, Käiniemi Kallionseinämät ja alusmetsiköt muodostavat maakunnallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Arvo perustuu lajiston monipuolisuuteen, luonnontilaisuuteen ja maisemaan. Jyrkähkösti rantaan viettävä moreenirinne, johon sisältyy pystysuora silikaattikallioseinämä ja yksi rantakallio Tuoreen ja kuivan kankaan mäntyvaltaista metsää. Kallion alla vähän lehtoa, lehtokasveina mm. kaiheorvokki, sudenmarja, lehtokuusama, lehtomatara ja mustakonnanmarja. Kallionseinämillä kallioomenasammalen ja kiviturkkisammalen luonnehtimaa oligotrofista kasvillisuutta. Osassa rinnettä myös monipuolisempaa mesotrofista kasvillisuutta, jossa vaateliasta sammalkasvillisuutta edustavat mm. ketopartasammal, isoruostesammal, tummauurnasammal, oravisammal ja silkkikutrisammal Jyrkähkö lohkareinen (osaksi kallioinen) moreeniranta Kallionaluslehto on metsäasetuksen avainbiotooppi, länteen viettävä rantarinne on kokonaisuudessaan kulutuskestävyydeltään herkkää. Numero 6 Myllymuseo Palsa, Palsanoja Lohkareinen jokikoski, pudotuskorkeus noin kolme metriä. Kosken luonnontilaisen kaltainen sivu-uoma on jokikoskena paikallisesti arvokas. Tien yläpuolella hitaasti virtaavassa kohdassa on myös luonnontilaista puronvarren rantalohkareikkoa. Kasvistollista edustavuutta alentaa rantapuuston niukkuus. Melko monipuolista jokikivien vesikasvillisuutta, valtalajeina rantasuikerosammal, isonäkinsammal, ja koskipaasisammal Myllymuseon lisäksi takamaastossa on useita rakennuksia Merkittävä maisemakohde Lohkareikko

Jyrkähkö kangasmetsärinne Kuivaa puolukka-lillukkatyypin lehtoa, kohteen keskiosissa puusto lehtipuuvaltaista (koivu, haapa), reunoilla mäntyvaltaista sekametsää.

4 Numero 7 Isosaaren kärki Isosaaren pohjoispää Pienialainen, alle 0,3 hehtaaria, metsikkö, jonka arvot perustuvat maisemaan. Ympärillä nuorempia metsiköitä. Rantaan viettävä kangasmetsärinne Kuivahkon kankaan vanha männikkö. Jokseenkin merkittävä Kivikkoinen, kalteva moreeniranta Numero 8 Iso-Petäjistö Vesijaon pohjoisosa Arvo ensisijaisesti maisemallinen. Saaren metsä rakenteeltaan melko luonnontilainen, hakkuita ei ole ollut pitkään aikaan, lahopuuston muodostuminen alkamassa Moreenipohjainen kangasmetsäsaari Tuoreen ja kuivahkon kankaan mäntykoivumetsää. Merkittävä Kivikkoine, kalteva ja loiva moreeniranta Numero 9 Kokonsaari Vesijaon länsiranta Saaren arvot ovat lähinnä maisemallisia, mutta metsän luonnontilaisuus ja selkälokin pesä ovat merkittäviä lisäarvoja. Osaksi kallioinen moreenipohjainen kangasmetsäsaari Tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsää sekä avoimia rantakallioita. Metsä erirakenteista, valtapuina isot koivut, seassa mäntyjä, aluspuusto vaihtelevaa. Saaressa pesii selkälokki. Merkittävä Kalliorantaa ja kivikkoista moreenirantaa Rantakalliot ovat avainbiotooppeja

Jokseenkin merkittävä Kivikkoinen, kalteva moreeniranta Numero 8 Iso-Petäjistö Vesijaon pohjoisosa Arvo ensisijaisesti maisemallinen.

5 Numero 10 Merkittävä vesilintujen pesimäpaikka Terrisaaret Vesijaon eteläosa Kalliosaari, joka osaksi ohuen kivennäismaakerroksen peittämä Kalliometsää ja kuivan kankaan männikköä. Luodoilla pesii 5-7 paria kalalokkeja ja 1-2 paria selkälokkeja Jokseenkin merkittävä Lohkareikko, kallioranta Numero 11 Kalliosaaret Kuivaniemen edusta Lokkilintujen pesimäpaikkana alue on jokseenkin merkittävä. Alueen arvoa alentaa isoimpien luotojen rakentaminen Kallioisia pikkuluotoja Avokalliota ja kalliometsää. Pikkuluodoilla pesii noin 10 kalalokkiparia ja ainakin kaksi, mutta mahdollisesti neljäkin selkälokkiparia Kolme isointa luotoa rakennettuja vähemmän merkittävä kallioranta Numero 12 Hirtenkallio Kallionlaki lähimetsineen ollut pitkään hakkaamatta, arvo ensi sijassa maisemallinen Järven lounaisosa Veteen viettävä kalliopaljastuma Poronjäkälätyypin kalliomännikköä sekä kanervan- ja variksenmarjan luonnehtimaa varpukasvillisuutta Maisemallisesti merkittävä yksityiskohta Kalteva kallioranta, kalteva moreeniranta Kallion lakiosa on avainbiotooppi.

jokseenkin merkittävä. Alueen arvoa alentaa isoimpien luotojen rakentaminen Kallioisia pikkuluotoja Avokalliota ja kalliometsää.

6 Numero 13 Kirkkoportin niemenkärki Kainiemen eteläranta Kohde on kulttuurihistoriallisesti arvokas, koska alueella on kivikautinen asuinpaikka. Lehtipuuvaltaisena sekametsänä niemen kärjen metsä on järvimaisemassa näkyvä kohde Loivasti etelään viettävä moreenirinne Tuoreen ja lehtomaisen kankaan lehtipuuvaltaista metsää. Valtapuuna koivu, sekapuuna haapa, kuusi, pihlaja Maisemallisesti merkittävä Kovapohjainen loiva moreeniranta Numero 14 Kasiniemi Vesijaon pohjoispää Kulttuurimaisemana merkittävä kohde, vaikka alueella ei enää ole varsinaisia perinnebiotooppeja. Harvinaisen pikkutikan esiintymä on merkittävä lisäarvo. Loivasti kumpuileva moreenipohjainen niemi, rannat loivia ja osaksi liettyneitä Alueesta puolet on peltoa ja puolet pieniä metsiköitä ja piha-aluetta. Niemen itäpuolen lehtipuuvaltaisessa sekametsässä on pesinyt pikkutikka Niemen kärki ja itäranta ovat rakentamattomia Maisemallisesti merkittävä avoimen peltorannan ja vanhojen rakennusten ansiosta Loivia ja kalteviamoreenirantoja, paikoin liettyneitä ja ruovikoituneita kohtia Numero 15 Puuksamenniemi Vesijaon pohjoispää Rinnelehtona niemen kärki ja länsirinne muodostavat paikallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Itäosan luonnontila on suuresti muuttunut hakkuun takia. Kilometrin pituinenpohjois-eteläsuuntainen harju, joka kohoaa 25 metriä järven vedenpinnan yläpuolelle Enimmäkseen tuoreen kankaan metsää, umpeutuvia niittyjä, harjulehtoa ja yksi pieialainen lehtokorpimainen laikku. Alueella kasvaa harjusormisaraa, mäkilehtolustetta ja niemen kärjen puolilehdossa lehmusta Eteläosassa yksi talo lisärakennuksineen Maisemallisesti merkittävä ja näkyvä kohde Kalteva-jyrkkä moreeniranta Eteläkärjen rinnelehto on avainbiotooppi

Valtapuuna koivu, sekapuuna haapa, kuusi, pihlaja Maisemallisesti merkittävä Kovapohjainen loiva moreeniranta Numero 14 Kasiniemi Vesijaon pohjoispää Kulttuurimaisemana merkittävä kohde, vaikka

7 Numero 16 Lypsyniemi Kuivaniemi Rantavyöhykkeen puustoa on säästetty vanhoissa hakkuissa. Puusto eri rakenteista, valtapuusto vanhaa. Länteen avautuu kalteva moreenipohjainen rantarinne Kuivahkon kankaan havupuuvaltaista metsää. Merkittävä. Huuhtoutunut lohkareinen moreeniranta.

Länteen avautuu kalteva moreenipohjainen rantarinne Kuivahkon kankaan

Samankaltaiset tiedostot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -