NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN JA RUUHIJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
|
|
- Marja-Leena Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN JA RUUHIJÄRVEN RANTAYLEISKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYMETSÄTÄHTI OY Mikko Siitonen
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YLEISKUVAUS JÄRVIKOHTAISET KUVAUKSET SALAJÄRVI Yleiskuvaus Salajärvi Luontokohteet Salajärvi RUUHIJÄRVI Yleiskuvaus Ruuhijärvi Luontokohteet Ruuhijärvi ISO-KUKKANEN Yleiskuvaus Iso-Kukkanen Luontokohteet Iso-Kukkanen JOHDANTO Selvitys on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys. Selvitysalue käsittää Iso-Kukkasen, Salajärven ja Ruuhijärven rantayleiskaava-alueen Nastolan kunnan keskustan pohjoispuolella. Inventoitavaan alueeseen sisältyvät edellä luetellut järvet rantavyöhykkeineen. Asemakaavan tai ranta-asemakaavan piirissä olevat alueet eivät sisälly selvitykseen. Selvityksen tavoitteena on edistää alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä siten, että samalla osoitetaan maanomistajille kohtuullinen ja tasapuolinen rakennusoikeus ja edistetään alueelle soveltuvien elinkeinojen harjoittamista. Käytännössä selvityksessä inventoidaan alueen luonto ja maisema-arvot maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien vaatimusten mukaisella tarkkuudella. Inventoinnin pohjalta määritellään ne kohteet, alueet tai vyöhykkeet, joilla kaavoituksesta seuraavilla maankäytön muutoksilla voi olla merkittäviä luontoon, maisemaan tai kulttuuriarvoihin kohdistuvia vaikutuksia. Selvityksen pohjalta annetaan suunnitteluprosessia ja kaavan sisältöä koskevia suosituksia haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Selvitysalue inventoitiin maastossa ja viistoilmakuvien avulla elo-syyskuussa Lisäksi hankittiin aluetta koskevia taustatietoja Hämeen ympäristökeskuksesta, Päijät-Hämeen liitosta ja Nastolan kunnasta. Selvityksessä inventoitiin etupäässä kasvillisuutta, biotooppeja ja kasvistoa. Linnustotietoa kerättiin pääasiassa habitaattikartoituksena ja saatavilla olevista taustatiedoista. Muusta lajistosta tehtiin hajahavaintoja biotooppina tai habitaattina kiinnostavilla paikoilla. Maastokartoitus kohdistui rakentamattomille rannoille, maitse ja vesitse. 2. YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee välittömästi I Salpausselän pohjoispuolella, Järvi-Suomen etelälaidassa. Kasvillisuuden puolesta selvitysalue sijoittuu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, ns. vuokkovyöhykkeen itäreunaan. Selvitysalueen maisemakuva muodostuu kolmen keskikokoisen järven muodostamasta vesistönosasta ja niitä ympäröivästä metsä- ja kulttuuriympäristöstä. Itse järvet ovat karuja ja kirkasvetisiä, murroslaaksoja myötäileviä, paikoin huomattavan syviä altaita. Salajärvessä on useita suurehkoja saaria, muissa järvissä saaria on niukasti. 1
3 Hämeen ympäristökeskuksen laatiman käyttökelpoisuusluokituksen mukaan suunnittelualueen järvet luokitellaan hyväksi. Luokituksessa järvet jaetaan vedenlaatunsa perusteella viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Selkeitä suurmaisema-alueita selvitysalueen ympärillä muodostavat Salajärven länsipuolinen järvikallioylänkö, Ruuhijärven-Savisteen maatalousalue, Immilän kylä ja Nastolan Salpausselkää myötäilevä nauhataajama. Näiden väliin jää maastonmuodoiltaan vaihtelevia, pienipiirteisiä moreeni- ja kalliomaita erillisine peltolaikkuineen ja pienine kosteikkoineen. Suoluontoa esiintyy ylipäätään vähän, merkittävimpänä kohteena Tulitussuon pieni keidas Ruuhijärven lounaispuolella. Maisemallisesti keskeisiä alueita myös ovat Iso-Kukkasen Salajärven ja Salajärven-Ruuhijärven kannakset, sekä kannaksia lävistävät lyhyet joet (Venetaipale, Salajoki) lähiympäristöineen. Selvitysalueen maasto on voittopuolisesti moreeni- ja kallioaluetta. Etelässä Salapausselän glasifluviaalinen aines sivuaa selvitysaluetta. Muualla harjuainesta esiintyy niukasti, Ruuhijärven lounaisrannalla ja Salajärven Kangassaaressa. Metsäkasvillisuudessa vallitsevat tuoreet ja lehtomaiset kankaat, lehtoja esiintyy pienialaisesti kallioiden juurilla, rannoilla ja puronvarsissa. Tyypillisiä ovat sinivuokon, kevätlinnunherneen, lehto-orvokin ja metsälehmuksen luonnehtimat OmaT-lehdot ja kosteat mesiangervo- tai saniaislehdot. Selvitysalueella esiintyy pienialaisia mutta merkittäviä elinympäristöjä, kuten edustavia pähkinälehtoja, vuorijalavaryhmä ja vanhoja lehtipuuvaltaisia metsiköitä. Metsien puulajisuhteet ja ikärakenne vaihtelevat hyvin pienipiirteisesti, mutta vanhaa metsää tapaa suhteellisen runsaasti järvien rannoilla ja kallioalueilla. Sijaintinsa puolesta (n. 100 Helsingistä ja 15 km Lahdesta) selvitysalue on suosittua ja helposti saavutettavaa loma-asuntoauetta. Koko selvitysalueella rantoja on rakennettu tehokkaasti jo pitkään, joten vapaata yhtenäistä rantaviivaa esiintyy vähän. Virkistyskäytön ja luontoarvojen kannalta merkittävimpiä alueita ovat Iso-Kukkasen eteläosan monipuoliset rakentamattomat rannat Nastolan taajaman tuntumassa. 3. JÄRVIKOHTAISET KUVAUKSET 3.11 SALAJÄRVI Yleiskuvaus Salajärvi Salajärvi on kirkasvetinen, runsassaarinen ja laajalti melko matala järvi. Rantaviiva on valtaosin moreenia. Kalliorantaa esiintyy paikoin ja turverantoja on hyvin vähän. Salajärvi on varsin tyypillinen, oligotrofinen metsäjärvi, vaikka järven valuma-alueella ja rantavyöhykkeelläkin sijaitsee jonkin verran peltoja. Matalilla rannoilla esiintyy laajoja, mutta harvakasvuisia ruovikoita ja kortteikkoja, poukamien pohjukoissa myös tiheitä pullosaravaltaisia saraikkoja. Vähemmässä määrin esiintyy lisäksi kaislikoita ja jokien suilla paikoin pieniä osmankäämikasvustoja. Vesikasvillisuus on tavanomaista karujen järvien kasvillisuutta, valtalajeina ulpukka, pohjanlumme, siimapalpakko, uistinvita, ahvenvita, ruskoärviä ja tummalahnanruoho. Salajärveen laskee etelästä Kukkasten järviryhmä Vetotaipaleen putouksen kautta. Pohjoisesta järveen päätyy kahden pienvesistön vesiä Luhtaanjokea ja Mustjokea pitkin. Salajärvi puolestaan laskee leveän Salajoen kautta Ruuhijärveen. Salajärven mannerrannat ovat selvitysalueen rakennetuimmat. Ainoat hieman pidemmät rakentamattomat ja kaavoittamattomat rantaosuudet sijoittuvat kosteikkojen ja jyrkänteisten 2
4 kalliorantojen kohdalle, lähinnä Tyynelänkallioiden ja Luhtaanjokisuun alueilla. Suurehkoista saarista Kangassaari ja Särkkä ovat pysyneet rakentamattomia. Salajärven itäranta on pääosin kaavoitettu, samoin saarista Särkkä ja Kivisaari. Järven ympäristön kasvillisuus on melko rehevää. Kalliomäkien välissä vallitsevat tuoreet ja lehtomaiset kankaat. Purovarsissa ja osin kallioiden juurilla tapaa tuoreita ja kosteita lehtoja. Geomorfologisesti ja maisemallisesti mielenkiintoinen on järven länsipuolinen jyrkkä murroslaakson tai siirroksen reunarinne, joka erottaa selkeästi Salajärven rantatasanteen ja sen länsipuolinen kallioylängön Luontokohteet Salajärvi Salajärven kaavoittamattomilla rannoilla on vähän rakentamatonta rantaviivaa. Näille lyhyille pätkille kuitenkin keskittyy sekä maisemallisesti että luontoarvoiltaan varsin kiinnostavia kohteita. Salajärven-Ruuhijärven kannaksella järven itäranta on kallioista ja jyrkänteistä. Huomattavin rantajyrkänne sijaitsee Tyynyksenkallioiden (1) kohdalla, mistä rapautunut kallioseinämä kohoaa lähes suoraan vedestä. Jyrkänteellä kasvaa tyypillistä silikaattikallioiden kalliokasvistoa, kuten tummaraunioista ja karvakiviyrttiä. Toinen maisemallisesti tärkeä rantakallio kohoaa Oson talon kohdalla pohjoisempana (1a). 3
5 Hieman etelämpänä Linnakallioilla (2) sijaitsee muinaismuistona suojeltu muinaislinna. Järven pohjoispäähän laskee kaksi pientä jokea, joiden varsilla ja suualueella esiintyy rehevää lehtoja kosteikkokasvillisuutta. Luhtaanjoen suulle (3) on kehittynyt merkittävä kosteikko, jota luonnehtivat laajat ruovikot ja saraikot, pajukot, pensas- ja hieskoivuluhdat sekä tervaleppämetsiköt. Jokikoon ruovikoissa esiintyy myös leveäosmankäämin ja kurjenmiekan muodostamia kasvustoja. Mustjoen suulla (4) on pienempi luhta ja jokivarressa kosteaa mesiangervo- ja saniaislehtoa. Jokikäytävässä kasvaa kookasta tuomea, harmaaleppää ja haapaa, huhdan ympärillä hieskoivua, pajukkoa ja tervaleppää. Molemmat rantakosteikot ovat habitaatteina linnustollisesti merkittäviä. 4
6 Salajärven saaret on suureksi osaksi rakennettu. Merkittävin rakentamaton kohde on harjuaineksesta koostuva Kangassaari (16), joka lähiluotoineen (16) muodostaa linnuston ja ulkoilun (Kangassaari) kannalta merkittävän kokonaisuuden. Tätä kokonaisuutta tukevat kaavoitetut ranta-asemakaavalla vapaa-alueeksi (M) varatut Särkkä ja Kivisaari. Lisärakentamista Salajärven saarille, kuten Hautasaaren pohjoisosaan, kannattaa kuitenkin ylipäätään välttää mm. veneilijöiden rantautumispaikkojen turvaamiseksi RUUHIJÄRVI Yleiskuvaus Ruuhijärvi Luode-kaakkosuuntaista murroslaaksoa myötäilevä Ruuhijärvi on Salajärven tapaan oligotrofinen metsäjärvi. Ruuhijärven rantaviiva on varsin vaihteleva. Moreenirannat vallitsevat, mutta varsinkin järven itä- ja luoteisosassa esiintyy pitkiä kalliorantoja, joihin liittyy runsaasti jyrkänteitä. Ruuhijärven eteläpäätä ja lounaisrantaa sivuaa harjumuodostuma. Turverantaa esiintyy hyvin vähän. Pohjoisesta järveen laskee kaksi suurehkoa, laajalti peltojen ympäröimää puroa. Järven tuntumassa sijaitsee runsaasti asutusta ja kolme suurehkoa kylää (Ruuhijärvi, Saviste ja Immilä). Valuma-alueeseen sisältyy runsaasti peltoa ja kylien kohdalla on laajoja viljelyaukeita. Suurmaisema on Salajärveä asutumpi ja kulttuurivaikutteisempi. Murroslaaksojen luonnehtima Ruuhijärvi on vähäsaarinen. Ruovikoita ja saraikkoja esiintyy lahtien perukoissa, Salajoen suulla ja pohjoispään rannoilla laajemminkin. Kortteikkoa ja kaislikkoa tapaa paikoin pieninä kasvustoina. Vesikasvillisuus on samanlaista kuin Salajärvessä. Ruuhijärven ympäristössä kasvillisuus on laajalti rehevää. Kalliolakisten mäkien väleissä esiintyy tuoreita ja lehtomaisia kankaita sekä yleisesti tuoreita lehtoja. Varsinkin järven itärannoilla ja Niemessä tapaa reheviä kallionalus- ja rinnelehtoja, joiden kasvillisuutta luonnehtivat kookkaat metsälehmukset, muussa lajistossa sinivuokko, lehtokuusama, kevätlinnunherne, mustakonnamarja ja tesma. Selvästi kulttuurivaikutteisia lehtoja on Ruuhijärven peltoalueen metsäsaarekkeissa; täällä lehtokasvillisuuden näkyvin laji on yhtenäisiä pensastoja muodostavat lehtokuusama, taikinamarja ja pähkinäpensas. Edustavimmat pähkinälehdot on rajattu luonnonsuojelulain mukaisina luontotyyppeinä. Ruuhijärven rannat ovat Salajärven verrattuna hieman vähemmän rakennettuja. Rakennusten sijoittelu on kuitenkin ollut varsin satunnainen ja pitkähköjä yhtenäisiä rakentamattomia rantaosuuksia ei ole säilynyt. Immilänalasen länsirannalla on rakentamatonta harjunsivurantaa, 5
7 Ruuhijärven kylän kohdalla on vapaata peltorantaa ja koillisrannalla yksi rakentamaton kalliorantajakso. Ruuhijärven Niemi on ranta-asemakaavan piirissä, samoin pitkä jakso länsirannan eteläosassa, Salajärven-Ruuhijärven kannaksella Luontokohteet Ruuhijärvi Ruuhijärven pohjoisrannalla on Ruuhijärven kylä (5), jonka asema Ruuhijärven suurmaisemassa on merkittävä. Ruuhijärven viljelykset ja rakennuskanta sijaitsevat voimakkaasti kumpuilevassa maastossa järven rantaalueella. Pellot, metsiköt, suuret yksittäispuut (kuuset) ja vaihtelevan ikäinen talokanta muodostavat maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Alueella on joitain vesirajan tuntumaan ulottuvia peltoja, joiden kohdalla rakentaminen häiritsisi maisemaa merkittävästi. Peltojen reunametsiin sijoittuu kaksi pähkinälehtorajausta (18 ja 19), jotka ovat luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Järven eteläpäässä maisemaa hallitsee Immilän kylä (6), jonka alueella on runsaasti rantaviivaan 6
8 ulottuvia peltoja ja järvimaisemassa erottuvia tilakeskuksia. Kylän viljelyaukealla on metsäsaarekkeissa tiettyjä vanhan perinnemaiseman piirteitä, esimerkiksi monet puuryhmät, ketolaikut ja katajat. Koko järvisysteemin laskujoki, Immilänjoki, laskee kylän kautta etelään. Immilän kylän ja siihen liittyvän Niemen viljelysaukeiden suurmaisemallinen merkitys rajoittuu Ruuhijärven eteläosaan. Immilänalasen länsiranta Ruuhijärven eteläosassa edustaa selvitysalueella harvinaista harjumaastoa (7). Luode-kaakko suuntainen pitkittäisharjun pätkä sivuaa järvenrantaa noin kilometrin matkalla. Harjukasvillisuus on melko rehevää, mutta varsinaista harjulehtoa ei alueella esiinny. Yleisiä harjukasveja, kuten harjukeltalieko ja sianpuolukka esiintyy paikoin. Kohteen arvo perustuu etupäässä rakentamattomuuteen: harjuun sisältyy noin 500 m rakentamatonta, erinomaisesti virkistyskäyttöön sopivaa rantaviivaa. Lounaasta Ruuhijärveen laskeva Tulitussuo (8) on suurehko räme-nevakompleksi, jossa erottuu heikkoja keidassuon piirteitä. Suon pohjoisosia luonnehtivat isovarpurämeet, sararämeet ja tupasvilla-rahkarämeet. Eteläosassa esiintyy isovarpurämettä, rahkarämettä ja reunoissa korpea. Räimänpohjan rannalla suon laskuojan kohdalla on myös luhtaista korpea ja tervalepikkoa. Suota on ojitettu ja sen alueelta nostetaan turvetta. Pohjoisosan kasvillisuus on kuitenkin varsin luonnontilaista ja edustavaa. Ruuhijärven pohjoispäässä avautuu järven tärkein rantakosteikko (9). Alueella esiintyy laajoja ruovikoita (seassa leveäosmankäämiä ja kurjenmiekkaa), saraikkoja ja kortteikkoa, sekä pajuluhtaa ja hieman matalakasvuista rantaniittyä. Kosteikon läpi on raivattu veneiden laskuun tarkoitettu ura. Huomattavia ruovikoita ja rantaluhtia esiintyy lisäksi Salajoen suulla ja Ruuhijärven peltojen poukamissa. 7
9 Ruuhijärven rannoilla kohoaa useita maisemallisesti tärkeitä rantakallioita. Näistä merkittävimpiä ovat kalliot Toivolan rantatien eteläpäässä (10) sekä Pataanvuorten maasto (11) järven itärannassa Näillä alueilla ranta on jo pääosin rakennettu. Riuttainkallio (20) muodostaa lähinnä maisemallisesti merkittävän kallioselänteen Ruuhijärven pohjoispuolella, mutta alue ei ulotu Ruuhijärven rantavyöhykkeelle. Selänne kohoaa yli 50 m Ruuhijärven yläpuolelle. Maastosta on joskus tavattu alueellisesti uhanalainen suoninahkajäkälä ISO-KUKKANEN Yleiskuvaus Iso-Kukkanen Sala- ja Ruuhijärveä pienempi Iso-Kukkanen on luontoarvojen suhteen selvitysalueen kiinnostavin vesistö. Järven rantavyöhykkeellä esiintyy runsaasti erilaisia merkittäviä luontotyyppejä. Itse järvi on karu ja kirkasvetinen metsäjärvi. Se on kokoonsa nähden huomattavan syvä (yli 33 m), murroslaaksoon syntynyt järvi. Iso-Kukkasen itäranta on jyrkkäpiirteinen ja kallioiden vallitsema. Länsiranta on loivempi ja enimmäkseen moreenipohjainen. Etelärantaan ulottuu Salpausselkiin liittyvää harjuainesta. Turverantaa esiintyy hyvin vähän. Järven vesikasvillisuuteen ei liity huomionarvoisia piirteitä, kasvillisuus edustaa tavanomaista oligotrofisen järven kasvillisuutta. Iso- Kukkanen laskee Venetaipaleen kautta Salajärveen: lyhyessä joessa on vanha vesivoimala. Pikku- Kukkasesta tuleva joki tuo vesiä Iso-Kukkaseen Kymijärvestä asti. Iso-Kukkasen rannoilla on muuhun selvitysalueeseen verrattuna paljon rakentamatonta rantaviivaa. Etenkin järven etelärannoilla yhtenäistä rakentamatonta rantaa on pitkiä matkoja. Iso-Kukkasen länsi- ja eteläpuoli on tiheään asuttua seutua; Nastolan nauhataajama sivuaa järven etelärantaa, länsirannalla on Pajulahden suuri urheiluopisto ja luoteisrannassa Kumian taajamamainen kylä Salajärven ja Iso-Kukkasen kannaksella. Itäranta on erämaisempaa maastoa, joskin loma-asuntoja on rakennettu vaihtelevalla tiheydellä koko rantaviivan pituudella. Iso-Kukkasen rannoilla on viisi melko lyhyttä, asemakaavoitettua rantaosuutta. Järven eteläpäässä on Nastolan kunnan vedenottamo ja kaakkoisrannalla puhdistamo. 8
10 3.132 Luontokohteet Iso-Kukkanen Järven etelärannalla vedenottamon länsipuolella on yksityismaan luonnonsuojelualue (12). Alue on perustettu erityisesti rauhoitetun vuorijalavan (Ulmus glabra) esiintymän suojelua varten. Siihen sisältyy myös vanhaa ja luonnonmukaista, lehtomaista kuusivaltaista sekametsää. Aluetta luonnehtivat kookkaat haavat ja koivut sekä lahopuun runsaus. Myös ekologisesti tärkeää järeää kuusimaapuuta esiintyy paljon. Suojelualueella on myös lähdelaikkuja ja tervaleppälehtoa, mäen rinteessä kasvaa metsälehmuksia. Luonnonsuojelualue on sekä lajistollisesti että elinympäristötyyppinä arvokas kokonaisuus. Alueen keskellä on aikoinaan sijainnut rakennuksia ja terassimaisia rakenteita. Rantaa käytetään venevalkamana ja maasto on paikoin kulunutta. Luonnonsuojelualueen ympäristö (12a) muodostaa rakentamattoman, seutukaavassa virkistyskäyttöön varatun ranta-alueen, joka on polkujen kautta yhteydessä taajamaan ja viereiseen Hevosniemen alueeseen. Salmenmäen rantametsä (13) on pisin rakentamaton rantaosuus selvitysalueella. Paikka on myös luontoarvoiltaan merkittävä. Alueella kasvaa vanhaa sekametsää, valtapuuna järeä koivu, seassa runsaasti kookasta haapaa, kuusta ja tervaleppää. Metsässä esiintyy myös hyvin suuria metsälehmuksia ja lehmusesiintymä jatkuu tien toiselle puolelle ja pohjoiseen. Salmenmäen rantametsä on uhanalaisen valkoselkätikan elinympäristöä: laji on pesinyt tai muuten tavattu useana vuonna luvuilla. Alueella elää muutakin vaateliasta vanhan metsän linnustoa, mm. pikkutikka, harmaapäätikka, pohjantikka, idänuunilintu ja kuhankeittäjä. Myös liitoorava viihtyy alueella (Sarkanen 1998). Salmenmäen rantametsän kasvillisuus on rehevää. Rannoilla ja notkelmissa esiintyy kosteita lehtoja ja ruohoista kangaskorpea. Ylempänä tapaa lehtomaista kangasta ja tuoretta lehtoa. Vaateliasta 9
11 lajistoa edustavat sinivuokko, kevätlinnunherne, mustakonnanmarja, lehtokuusama ja harajuuri (Corallorhiza trifida). Metsässä on runsaasti kookasta lahopuuta sekä maapuuna että pökkelöinä. Yhdeltä kuusimaapuulta tavattiin vanhanmetsän kääpälaji, ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus). Seutukaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi taajamaksi (AP). Nastolan taajaman ja Iso-Kukkasen väliin jää luontoarvoiltaan ja virkistyskäytön kannalta arvokas Hevosniemen-Pekkalan ranta-alue (14). Hevosniemi on suosittua ulkoilumaastoa, jossa kasvaa vanhaa kuusi- tai haapavaltaista metsää (myös taimikkoa). Alueen kasvillisuus edustaa pääosin tuoreita ja lehtomaisia kankaita sekä kalliometsää. Hevosniemen kaakkoisrannalla on kunnan uimaranta. Hevosniemestä lounaaseen Pekkalan kohdalla metsäalue muuttuu rehevämmäksi ja kosteammaksi. Puhdistamon ympäristössä kasvaa kuusi-lehtipuutaimikkoa, mutta lännempänä maantien tuntumassa maasto muuttuu kosteaksi mesiangervolehdoksi, lehtokorveksi ja saniaiskorveksi. Täällä puustoa luonnehtii järeä tervalepikko, seassa hieskoivua ja haapaa, alikasvoksena paikoin kuusta. Kasvillisuus on edustavaa, joskaan erityisen huomionarvoisia lajeja ei tavattu. Pohjoisempana maasto muuttuu karummaksi, sararämeeksi tai isovarpurämeeksi. Rantavyöhykkeellä esiintyy lisäksi sara- ja paju-hieskoivuluhtaa. Koko alue on luontokohteena merkittävä, erityisesti rehevän tervaleppämetsän biotooppina. Alue ei kuitenkaan täytä luonnonsuojelulain mukaisen luontotyypin (Tervaleppäkorpi) kriteerejä. Pajulahden urheiluopiston pohjoispuolella kohoaa Iso-Kukkasesta maisemallisesti merkittäviä rantakallioita (15). Kallioiden takaa alkaa suurehko, osittain luonnontilainen rantasuo, jolla esiintyy pääasiassa isovarpu- ja sararämettä. 10
12 Pohjattomankallio (17) sijaitsee maisemallisesti erityisen keskeisellä paikalla Immilänhaaran rannassa. Kallio laskee portaisina jyrkänteinä järven rantaan (Kallioalueselvitys). Kirjallisuus: Sarkanen 1998: Kuvaus Salmenmäen rantametsän alueelta. Raportti Hämeen Ympäristökeskuksessa. Kallioalueselvitys: Otteita Hämeen ympäristökeskuksesta. Konsultoidut viranomaiset: - Hämeen Ympäristökeskus (Jukka Airola) - Nastolan kunta ( Tiina Karu-Hanski) - Päijät-Hämeen Liitto 11
ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotPARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman
LisätiedotKÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010
KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 Liite 1 10.9.2010 Kuva 1. Selvitysalue Santamäeltä (kuvio 3) pohjoiseen Taustalla kuvion 2 suppia ja Hähkäjärvi (oikealla). Kuva 2. Hähkäjärventie
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotTOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T E LU JA T E K N II K K A MÄNTYHARJUN KUNTA TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus P17766 31.5.2013 Tarkistettu 11.6.2013 Hyväksytty: xx.xx.2012 x FCG SUUNNITTELU
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotKASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen
KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotLEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.
Lisätiedot3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa
3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä
LisätiedotVIHTI MOKSKOSKI RANTA-ASEMAKAAVA
Kate 13.4.2016 om VIHTI MOKSKOSKI RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Kaava on tullut vireille kuulutuksella 2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kunnanvaltuustossa...
LisätiedotKLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012
KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Pekka Routasuo 18.10.2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 VUODEN
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotMuistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä
Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotMäntsälä, LUO-aluetunnus 46
Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotIIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009
Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotLäntisen saaren rantayleiskaava
ILKONSAARET Läntisen saaren rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 TULOKSET 4 1. Saaren pohjoispää 4 2. Saaren keskiosat
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMetsähallitus Laatumaa
Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600
LisätiedotHAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2013
VIHTI, KOURLA, MOKSJÄRVI Mokskoski (1:102) RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2013 Kookkaita metsälehmuksia ja haapoja kuviolla 11. Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2013 Sisältö: Johdanto
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLiite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)
Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS
MYRSKYLÄ LUONTO- JA MAISEMASELVITYS KIRKKOJÄRVI-SYVÄJÄRVI ALUE 3.11.2013 Maastoinventointi 28.-29.6. ja 27.7.2013 Liito-oravaselvityksen maastoinventointi 21.4.2013 1. JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Myrskylän
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotOriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys
2015 Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys Petri Parkko 9.9.2015 1 1. Taustoja Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen (Parkko 2011) maastotyöt tehtiin vuosina 2009 ja 2010 ja
LisätiedotKÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010
KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 11.9.2010 Liite 1 Kuva 1. Selvitysalueen keskiosia (kuvio 1) kumpareelta (kuvio 2) nähtynä. Kuva 2. Vanha teollisuusrakennus ja Järveläntien
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotENONKOSKEN KUNTA. Pahkalahden ranta-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.1.2013. A. Ahlström Oy Tornator Oy
ENONKOSKEN KUNTA Pahkalahden ranta-asemakaava A. Ahlström Oy Tornator Oy Kirkasvetinen 46-404-2-5 Mäkisalo 46-404-2-6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.1.2013 DI Jarmo Mäkelä Motellikuja 2 49220
LisätiedotUPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS
UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
Lisätiedot