Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit. Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Keskeneräinen

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Keskeneräinen 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Opetusministeriö 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Pohjoisen Hyvinvoinnin Praksis Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Pohjois-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Y-tunnus Lähiosoite PL 222 (Albertinkuja 20) Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka Oulu Faksinumero Pankkiyhteys Sampo-pankki Tilinumero Web-osoite Projektin vastuuhenkilön nimi Irene Isohanni Asema organisaatiossa Tutkimus- ja kehitysjohtaja Sähköpostiosoite irene.isohanni@oamk.fi Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Rauno Iinatti Asema organisaatiossa Talous- ja hallintojohtaja Sähköpostiosoite rauno.iinatti@oamk.fi Puhelinnumero Projektipäällikön nimi Nimetään myöhemmin Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Nimetään myöhemmin Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Kirsi Koivunen Sähköpostiosoite kirsi.koivunen@oamk.fi Puhelinnumero EURA JÄRJESTELMÄ 1/15

2 4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y-tunnukset ja toteutusosuudet (kumppanuus- tai aiesopimukset) 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Oamk / tutkimus- ja kehitysjohtaja Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sosiaalityön laitos Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunta, Varhaiskasvatuksen koulutus Diakonia -ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulun kaupunki, Oulun seudun kunnat / sosiaali- ja terveyspalvelut / ohjausryhmän puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Nuorten Ystävät ry Coronaria oy Merikratos oy Oamk/ hankkeen projektipäällikkö, ohjausryhmän sihteeri Oamk, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Diak / opetus- ja tutkimushenkilökunnan edustaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö Rahoittajan edustaja kutsutaan ohjausryhmän kokouksiin 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Kirjoitettava auki / Lyhyet kuvaukset seuraavista hankkeista 1. Oulun InnoMajakka / Kirsi Koivunen 2. Liiketalousosaamiseeen liittyvä projekti / Kirsi Koivunen 3. Valmisteilla oleva vanhustyön hanke / Kirsi Koivunen 4. Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys - ESR hanke ajalle Hanketta rahoittavat myös Helsingin, Tampereen ja Turun kaupungit. ankkeen tavoitteena on sosiaalityön koulutuksen käytännön opetuksen työelämäsidoksen vahvistaminen sosiaalityötä opettavissa yliopistoissa (6) Suomessa. Hanke on valtakunnallinen pilotti. EURA JÄRJESTELMÄ 2/15

3 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Yhteiskunnallisen toimintaympäristön muutokset edellyttävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen ja korkeakoulujen opetuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan suhteen uudelleen arviointia. Nykyisillä yhteistyön rakenteilla ja toimintatavoilla työelämän pitkäjänteisen ja tutkittuun tietoon perustuvan kehittämistyön tarpeet ja korkeakoulujen aluekehitystä edistävä opetuksellinen ja tutkimuksellinen potentiaali eivät kohtaa. Molemmilla tahoilla toimitaan liian sektoroituneesti ja tilanne- ja tapauskohtaisesti. Toimintatapa ei synnytä riittävää tieto- ja osaamispääoman kasautumista eikä synergiaa, jota sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellinen, sisällöllinen ja taloudellinen uudistaminen alue- ja kuntatasolla välttämättä edellyttää. Korkeakoulujen opetuksen, tutkimuksen ja aluevaikuttavuuden näkökulmasta avainkysymys on, miten tällaisiin, kehittyviin ja muuttuviin tiedon ja osaamisen tarpeisiin vastataan reaaliaikaisesti. Projektin tarkoituksena on: 1) luoda kehittämisalusta / yhteistyörakenne, jossa korkeakoulujen sosiaali- ja terveysalojen opetusta, tutkimusta ja käytäntöjen kehittämistä integroidaan samanaikaisesti teemallisen kehittämis- ja tutkimusohjelman mukaisesti (Ks. Liite), 2) tuottaa hyvinvointia koskevaa tietoa ja hyödyntää sitä hyvinvointipalvelujen uudistamisessa 3) uudistaa ja vahvistaa korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä käytännön ammattilaisten kehittämisosaamista 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? 1. Aulikki Kananojan työryhmän selvitys (Opm 2007:43): esitys opetus- ja tutkimusklinikoiden perustamisesta yliopistojen yhteyteen sosiaalityön ja sosiaalialan, opetuksen ja tutkimuksen ja käytännön yhteistyön kehittämiseksi. 2. Sosiaalialan kansallisen kehittämisohjelman puitteissa maahan luotiin substanssikohtaisia kehittämisyksiköitä (yli 50; sosiaalityö, lastensuojelu, varhaiskasvatus, psykososiaalinen työ, vanhustyö, vammaispalvelut), joista oli tarkoitus tulla pysyviä kehittämis- ja tutkimusrakenteita sosiaalialalle ja osittain sosiaali- ja terveysalalle. Käytännön kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyön välttämättömyys ja jatkokehittämisen tarve nousivat esille lyhyessä ajassa. Kehittämistyössä ei päästy alkua pidemmälle, kun kehittämisyksiköt eivät saaneet STM:n pysyvää rahoitusta. 3. Oulun seudun kuntien (11) lastensuojelun kehittämistyö ( ) ja kuntakohtaiset lastensuojelun suunnitelmat: (11/2009-2/2010): lastensuojelun seudullinen kehittämistyö edellyttää käytännön kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyörakenteen luomista. Lastensuojelun seudullinen kehittämisohjelma olisi yksi verkostomaisen kehittämisalustan toimintalinja, johon Oulun seudun kunnat ovat sitoutuneet hyväksyessään kuntakohtaiset lastensuojelun suunnitelmat. Onko vastaavia tarvetta ilmaisevia selvityksiä terveysalalla? / AV & HH Entä muilla tahoilla? EURA JÄRJESTELMÄ 3/15

4 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? 1. Oulun seudun kunnat (11): lastensuojelun suunnitelmien seudullinen valmisteluprosessi (2009), jonka yhtenä johtopäätöksenä kunnat hyväksyivät suosituksen käytännön kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyörakenteen / kehittämisalustan luomiseksi 2. Yhteistyössä ( ) Oulun kaupungin kanssa on lisäksi tullut esille a) sisällöllinen tarve aikuissosiaalityön ja siihen liittyvän sosiaaliohjauksen kehittämiseksi erityisesti kuntouttavan sosiaalityön, velvoittavan palvelusuunnitelman ja palveluohjauksen osalta; b) opiskeijoiden käytännön opetuksen ja opinnäytetöiden teemallinen integrointi osaksi palvelujen kehittämistä 3. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Raahen seudun hvyinvointikuntayhtymä: yhteistyöneuvottelut hankevalmistelun aikana 4. Korkeakouluista valmistelussa Oamk, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Lapin yliopisto, sosialityön laitos, Oulun yliopisto, varhaiskasvatus ja Diakonia -ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen: valmistelussa tunnistettu yhteistyön tarve, yhteiset intressit ja työnjaolliset profiilit 5. Järjestöt ja yritykset: Nuorten Ystävät ry, järjestöpohjainen valtakunnallinen palveluritys, Coronaria oy, valtakunnallinen terveyspalveluyritys ja Merikratos, valtakunnallinen lastensuojelun palveluyritys: Yhteistyöneuvottelut hankevalmistelun aikana 6. THL, STKL: yhteistyöneuvottelut hankevalmistelun aikana alueellisen tiedontuotannon osalta 7. Poske, P-Pohjanmaan toimintayksikkö (Oamk:n ylläpitämä): hankevalmistelun koordinonti 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? 1. Kunnat ja kuntayhtymät määrittelevät sosiaali- ja terveystoimen organisaatioiden edustajat teemallisen kehittämis- ja tutkimusohjelman mukaisesti. 2. Oamk nimeää edustajansa sosiaali- ja terveysalojen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen yliopettajista sekä näiden ja hyvinvointiteknologian koulutusohjelmien opettajista teemallisen kehittämis- ja tutkimusohjelman substanssien mukaisesti. 3.Lapin yliopisto nimeää edustajansa opetus- ja tutkimushenkilöstöstään teemallisen kehittämis- ja tutkimusojelman substanssien mukaisesti. 4. Oulun yliopisto nimeää edustajansa opetus- ja tutkimushenkilöstöstään teemallisen kehittämis- ja tutkimusohjelman substanssien mukaisesti. 5. Diakonia -ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen nimeää edustajansa opetus- ja tutkimushenkilöstöstään teemallisen kehittämis- ja tutkimusohjelman substanssien mukaisesti. 6. Posken Pohjois-Pohjanmaan toimintayksiköstä ovat mukana professori/johtaja, kehittämispäällikkö ja tutkija. 7. Yritykset nimeävät edustajansa teemallisen kehittämis- ja tutkimusohjelman substanssien mukaisesti. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Hanke edistää molempien sukupuolten osaamisen kehittämistä, joskin sosiaali- ja terveysala on sekä käytäntöjen, opetuksen ja tutkimuksen osalta naisvaltaista. Välillisinä hyödynsaajina ovat kansalaiset EURA JÄRJESTELMÄ 4/15

5 palvelujen käyttäjinä, joiden osalta sukupuolijakauma on tasaisempi. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Hyödynsaajat: 1. Paikallisen ja alueellisen työelämän näkökulmasta hyödynsaajia ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiot, työntekijät, poliittiset päättäjät ja asiakkaat kunnissa, kuntayhtymissä ja yrityksissä. Tietoon ja muutoksen ennakointiin perustuvalle systemaattiselle palvelujen kehittämiselle on myös valtakunnallista hyödynnettävyyttä. 2. Korkeakoulujen opetuksen, tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä aluekehitystehtävän näkökulmasta ensisijaisia hyödynsaajia ovat hankkeessa mukana olevien korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä opiskelijat. Yhteistoimintamalli on hyödynnettavissä ko. korkeakoulujen muilla opetus- ja tutkimusaloilla Pohjois-Suomessa ja valtakunnallisesti. 3. Valtakunnallisina hyödynsaajina ovat alueet, jotka rakentavat vastaavanlaisia yhteistyörakenteita / kehittämisalustoja käytäntöjen kehittämisen (ml. aluekehityksen) ja korkeakoulujen opetuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan välille. Yleisellä tasolla hyödynsaajana voidaan pitää koko korkeakoulujärjestelmää dynaamisen ja pitkäjänteisen yhteiskunta- / käytäntösuhteen kehittymisen näkökulmasta. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Seutukunnat Oulun Kunnat Hailuoto Kempele Liminka Muhos Oulunsalo Raahe Tyrnävä Raahen Haukipudas Kiiminki Lumijoki Oulu Pyhäjoki Siikajoki Vihanti 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Projektin kohderyhmän muodostavat hankkeessa mukana olevien korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä työelämän (kunnat, kuntayhtymät ja yritykset) sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakastyön ja johdon työntekijät. EURA JÄRJESTELMÄ 5/15

6 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Projektin välilliset kohderyhmät ovat sosiaali- ja terveysalojen sekä hyvinvointiteknologian korkeakouluopiskelijat, kuntien ja kuntayhtymien poliittiset päättäjät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat. 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 0 Yhteensä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Hankkeeseen osallistuvat mahdollisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) väestön hyvinvointia koksevan tiedontuotannon osalta. 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Yhteensä Yhteensä 70 joista naisia PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Tulokset: 1. Toimiva ja kestävä kehittämisalusta, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen käytäntöjen kehittäminen sekä sitä tukeva korkeakoulujen opetus, tutkimus ja kehitystyö muodostavat ajallisesti ja sisällöllisesti integroituvan ja kehittyvän kokonaisuuden. 2. Rajoja rikkova oppimis- ja kehittämisympäristö luo edellytykset korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön, opiskelijoiden ja käytännön ammattilaisten kehittämisorientoituneen osaamisen EURA JÄRJESTELMÄ 6/15

7 vahvistamiselle. Rajoja arvioidaan mm. teorian ja käytännön, oppialojen ja korkeakoulujen, julkisen ja yksityisen välillä ja sisällä. 3. Hyvinvoinnin alueellinen tiedontuotannon järjestelmä, jossa väestön hyvinvoinnista tuotetaan systemaattisesti ajantasaista ja kumuloituvaa kokonaiskuvaa yhdistämällä tilastojen, kansalaiskyselyjen, palveluntuottajien sekä asiakastietojärjestelmien tietoa. Hyvinvointitietoa käytetään hyvinvoitistrategisessa suunnittelussa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. 4. Tieto- ja osaamispääoman kasvu sisällöllisillä teema-alueilla: asiakasosallisuus, palvelujärjestelmän herkkyys ja toimivuus, kustannusvaikuttavuus ja palvelulogistiikka. 5. Tietoon perustuvia, kehittyneitä palvelu- / työprosesseja 2-4 / kunta / kuntayhtymä / yritys. Osaan prosesesseista luodaan arviointimalli, joka kattaa strategian, palveluprosessin ja asiakkaan tasot. 6. Korkeakoulujärjestelmän sisäisen yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen duaalimallin sisällä vertikaalisesti ja horisontaalisesti. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 1 kpl joihin työllistyy naisia 1 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 1 kpl joista naisten perustamia 1 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Välittömiin kohderyhmiin kohdistuvat laadulliset vaikutukset: 1. Tiedon muodostamisen kontekstin ja prosessin muuttuminen vaikuttaa työelämän ja korkeakoulujen toimijoiden osaamiseen kehittävästi, mikä näkyy uudenlaisena suhteena tietoon ja sen hyödyntamiseen työ-, palvelu- ja oppimisprosesessien uudistamisessa. Tieto ei jää irralleen käytännön ilmiöistä / ongelmista eikä siitä kontekstista, jossa tietoa syntyy ja käytetään. Tutkittuun tieton perustuva ilmiöiden käsitteellistäminen on välttämätön edellytys käytäntöjen murrokselliselle kehittämiselle. 2. Käytäntöjen kehittämiseen ja yhteistyöhön suuntautuva toimintatapa purkaa erillisyyteen painottunutta toimintakulttuuria hävittämättä kuitenkaan välttämättömiä alakohtaisia substansseja ja erityisosaamista. Työelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä kehitetään sosiaalialan, terveysalan ja sosiaali - ja terveysalan sisällä ja välillä koskien teema-alueisiin liittyvää tiedon tuottamista ja muodostamista sekä palveluprosessien kehittämistä. Toimintaympäristöön kohdistuvat laadulliset vaikutukset: 3. Aluekehityksen kannalta väestön hyvinvointia koskevalla tiedolla, siihen pohjautuvalla hyvinvointipalvelujen kehittämisellä sekä koulutuksen ja työelämän innovatiivisella yhteistyöllä on keskeinen merkitys. 4. Korkeakoulujärjestelmän käytäntöyhteys ja työelämälähtöisyys saavat hankkeen myötä nykyistä dynaamisemman, reaaliaikaisemman sekä kehitystä ja muutosta ennakoivamman funktion. EURA JÄRJESTELMÄ 7/15

8 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Hankkeen vaikutukset kestävään kehitykseen kohdistuvat sosiaalisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin tekijöihin ( Liite 2). Sosiaalista kestävyyttä tavoitellaan hyvinvointia koskevan tiedon, asiakkaiden osallisuuden, palvelujärjestelmän toimivuuden ja palvelulogistiikan kehittämisen avulla. Virittämällä palvelujärjestelmän herkkyyttä suhteessa kansalaisia syrjäyttäviin elämäntilanteisiin ja palveluprosesseihin vaikutetaan välillisesti sosiaaliseen eheyteen ja koheesioon. Kulttuurista kestävyyttä edistetään yhteisöllisyyden uusien muotojen (informaatioteknologia), professionaalisen ja ei-professionaalisen toiminnan yhteistyöllä (mm. maallikkoauttaminen netissä) sekä monikulttuurisuuden paikallisiin kysymyksiin paneutumisella. Taloudellinen kestävyys on keskeisellä sijalla aluekehityksen näkökulmasta eli miten huolehditaan nykyisten tai niukkenevien taloudellisten resurssien puitteissa kansalaisten hyvinvointipalveluista ja vastataan samalla sosiaalisesti kestävän kehityksen hyvinvointierojen tasoittamisvaatimuksiin. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa palvelujen kustannusvaikuttavuuden (ml. hyvinvointivaikutukset) arviointiin liittyvän osaamisen kehittämisellä. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tutkintoja, kpl Osatutkintoja, kpl Ammatillinen perustutkinto 0 0 Ammattitutkinto 0 0 Erikoisammattitutkinto 0 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Alempi korkeakoulututkinto 0 0 Ylempi korkeakoulututkinto 0 0 Lisensiaatin tutkinto 0 0 Tohtorin tutkinto 0 0 Tutkintojen määrä yhteensä 0 0 joista naisten suorittamia PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1. Hanketoimijoiden kehittäjäverkoston luominen, hankkeen sisällöllinen ja toiminnallinen jäsentäminen sekä teemallisten sisältöalueiden konkretisointi tutkimuksen, opetuksen ja käytäntöjen kehittämisen näkökulmista. Työskentelysuunnitelman ja työnjakojen konkretisointi. 2. Käytännön opetuksen ohjaajien tutkimukselliseen ja kehittämisosaamiseen painottuvan koulutuksen suunnittelu ja toteutus. 3. Teemallisten sisältöalueiden tiedon tuotannon ja kehittämistyön toteuttaminen: tietoon perustuvia, kehittyneitä työ- ja palveluprosesseja toteutetaan 2-4 / kunta / kuntayhtymä / yritys. 4. Arviointimallin luominen valittuihin palveluprosesseihin. 5. Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenteen luominen ja toteutus hankkeen aikana, jonka puitteissa kehittäjäverkosto kokoontuu säännöllisesti arvioimaan ja suuntaamaan työskentelyä. Sisäisen arvioinnin integrointi osaksi konseptikehittämistä. EURA JÄRJESTELMÄ 8/15

9 6. Teemallisten sisältöalueiden työseminaarit säännöllisesti, joissa työelämän ammattilaiset, korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstö ja opiskelijat tarkastelevat tuotettua tietoa ja ja suuntaavat kehittämisyötä en pojalta. 7 Ulkoisen arvioinnin toteuttaminen. 8. Mallinnukset kehittämisalustan toimintamallista ja kehitettävistä työ- ja palveluprosesseista oppimateriaalien, artikkeiden ja julkaisujen muodossa. 9. Hankkeen tulosten koonti, arviointi ja levittäminen. 10. Hankkeen toimintamallien vakiinnuttaminen osaksi hankeorganisaatioiten työtä. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Kehitettävät tuotteet, jotka kaikki ovat käytettävissä opetusmateriaaleina ja prosessi- tai menetelmäkuvauksina: 1. Opetuksen, tutkimuksen ja käytäntöjen kehittämisen yhteistyörakennetta / kehittämisalustaa koskeva malli, joka on hankkeen aikana kehitetty ja arvioitu monitoimijaisesessa, monitieteisessä ja moniammatillisessa kontekstissa. 2. Hankealueen väestön hyvinvointia koskevan alueellisen tiedontuotannon toteuttamisen mallin kokeilu ja hyvinvointitiedon soveltamisen malli hvyvinvointistrageian ja kehittämistyön pohjaksi. 3. Teemallisilla sisältöalueilla toteutettavasta kehittämistyöstä syntyy teoreettiseti perusteltuja ja käytännössä kokeiltuja, sisällöllisiä ja menetelmällisiä kiteytyksiä ja arviointimalleja, mm. osallistavasta asiakkuudesta, moniammatillisesti velvoittavasta palvelusuunnitelmasta ja siihen kytkeytyvästä palveluohjauksesta, ehkäisevästä lastensuojelusta, informaatioteknologian soveltamisesta palvelulogistiikkaan ja monikulttuurisiin kysymyksiin, kustannusvaikuttavuuden arvioinnista. 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Ohjaus- tai Muita Yhteensä konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 9/15

10 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2010 Aloitusvaihe Projektihenkilöstön rekrytointi ja projektihallinnon organisointi /projektipäällikkö 2. Kehittäjäverkoston kokoaminen ja teemallisten sisältöalueiden täsmentäminen tutkimus- ja kehittämisohjelmiksi, teemaryhmien muodostaminen ja niiden työskentelysuunnitelmien valmistelu kunta / kuntayhtymä / yritystasolla (työelämän, korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön edsutajat ja opiskellijat) / Työelämän koordinattori, korkeakoulujen projektihenkilöstö, Poske 3. Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenteen asiantuntijapalvelun kilpailutus ja toimittajan valinta / projektipäällikkö, Posken edustaja 4. Tiedotus- ja viestintäsuunitelman laatiminen ja verkkoympäristön luominen / projektipäällikkö 5. Sisäisen arvioinnin sisällön ja totetutuksen suunnittelu / projektipäällikkö, projektihenkilöstön ja Posken edustajat 6. Käytännön ohjaajien koulutuksen suunnittelu ja koulutettavien valinta hankekunnista ja -yrityksistä / korkeakoulujen projektihenkilöstön ja Posken edustajat, työelämän koordinaattori 7. Projektin hallinnointiin liittyvät tehtävät: työajan seurannat, raportointi, maksatushakemus / projektipäällikkö, taloussihteeri 2011 Toteutusvaihe Kehittämistyön ja siihen integroitavan opetuksen ja tutkimuksen käynnistäminen teemallisilla siältöalueilla täsmennettyjen tutkimus- ja kehittämisohjelmien mukaisesti / korkeakoulujen projektihenkilöstö ja muu opetus- ja tutkimushenkilöstö, opiskelijat, työelämän koordinaattori ja työntekijät. 2. Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenteen toteuttaminen 4 x 2 pv (tammi-helmi, huhti-touko, elosyys, marras-joulu) / ostopalvelusopimuksen mukaisesti 3. Käytännön ohjaajien koulutuksen toteuttaminen 5 x 1 pv (helmi, maalis, kesä, syys, loka) / projektihenkilöstöstä nimetyt henkilöt 4. Teemaseminaarit / teemapajat sisältöalueittain 3 x 1 pv x 4 teema-aluetta (helmi, touko, loka) 5. Praksisfoorumi 2 x 1 pv (aloitusfoorumi teema-alueille ja hanketoimijoille, tammi; valtakunnallinen kutsufoorumi / hyvien kokemusten levittäminen, marras) / projektipäällikkö, projektihenkilöstö 6. Työraportit, artikkelit, julkaisut 4-6 / projektihenkilöstö, projektipäällikkö 7. Sisäisen arvioinnin ja tiedotuksen / viestinnän toteuttaminen laadittujen suunnitelmien mukaisesti / projektipäällikkö 8. Projektin hallinnointiin liittyvät tehtävät: työajan seurannat, väliraportointi ja maksatushakemus (tammi, heinä) / projektipäällikkö, taloussihteeri EURA JÄRJESTELMÄ 10/15

11 2012 Toteutusvaihe Kehittämistyön ja siihen integroitavan opetuksen ja tutkimuksen toteuttaminen teemallisilla siältöalueilla täsmennettyjen tutkimus- ja kehittämisohjelmien mukaisesti / korkeakoulujen projektihenkilöstö ja muu opetus- ja tutkimushenkilöstö, opiskelijat, työelämän koordinaattori ja työntekijät. 2. Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenteen toteuttaminen 4 x 2 pv (tammi-helmi, huhti-touko, elosyys, marras-joulu) / ostopalvelusopimuksen mukaisesti 3. Käytännön ohjaajien koulutuksen toteuttaminen 5 x 1 pv (helmi, maalis, kesä, syys, loka) / projektihenkilöstöstä nimetyt henkilöt 4. Teemaseminaarit / teemapajat sisältöalueittain 4 x 1 pv x 4 teema-aluetta (helmi, touko, syys, marras) 5. Praksisfoorumi 2 x 1 pv (teema-alueille ja hanketoimijoille kokoava foorumi, maalis; valtakunnallinen kutsufoorumi / hyvien kokemusten levittäminen, marras) / projektipäällikkö, projektihenkilöstö 6. Työraportit, artikkelit, julkaisut 4-6 / projektihenkilöstö, projektipäällikkö 7. Sisäisen arvioinnin ja tiedotuksen / viestinnän toteuttaminen laadittujen suunnitelmien mukaisesti / projektipäällikkö 8. Projektin hallinnointiin liittyvät tehtävät: työajan seurannat, väliraportointi ja maksatushakemus (tammi, heinä) / projektipäällikkö, taloussihteeri 2013 Toteutusvaihe / Arviointivaihe Kehittämistyön ja siihen integroitavan opetuksen ja tutkimuksen toteuttaminen teemallisilla siältöalueilla täsmennettyjen tutkimus- ja kehittämisohjelmien mukaisesti / korkeakoulujen projektihenkilöstö ja muu opetus- ja tutkimushenkilöstö, opiskelijat, työelämän koordinaattori ja työntekijät. ( ) 2. Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenteen toteuttaminen 2 x 2 pv (tammi-helmi, huhti-touko) / ostopalvelusopimuksen mukaisesti 3. Käytännön ohjaajien koulutuksen toteuttaminen 3 x 1 pv (tammi, maalis, elo) / projektihenkilöstöstä nimetyt henkilöt 4. Teemaseminaarit / teemapajat sisältöalueittain 2 x 1 pv x 4 teema-aluetta (helmi, huhti) 5. Praksisfoorumi 2 x 1 pv (touko hanketoimijoille / ulkopuolisille; valtakunnallinen päätösfoorumi / tulosten levittäminen, syys) / projektipäällikkö, projektihenkilöstö 6. Sisäisen arvioinnin ja tiedotuksen / viestinnän toteuttaminen laadittujen suunnitelmien mukaisesti / projektipäällikkö. Sisäisen arvioinnin loppuraportti / projektipäällikkö, projektihenkilöstö 7. Ulkoisen arvioinnin loppuraportti (31.5) 8. Hankkeen loppuraportti (maalis - syys) / projektipäällikkö, projektihenkilöstö 11. Työraportit, artikkelit, julkaisut, yhteensä 2-4; 1 artikkelijulkaisu ( ) hankkeen tuloksista ja kokemuksista / projektihenkilöstö, projektipäällikkö 12. Projektin hallinnolliset päätöstoimet: tulosten levittäminen erillisen suunnitelman mukaisesti raportointi ja maksatushakemus (tammi, heinä, syys) / projektipäällikkö, taloussihteeri 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektipäällikkö ja taloussihteeri vastaavat projektin toimintojen, toimenpiteiden ja reurssien hallinnollisesta seurannasta, mm. työajan seurannan menettelyistä, ohjeistuksista ja koonneista kuukausittain. Projektipäällikkö määrittelee hankkeen alussa seurannan kohteet yhteistyössä projektihenkilöstön kanssa rahoittajan edellyttämällä tavalla. EURA JÄRJESTELMÄ 11/15

12 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektipäällikkö kokoaa yhteistyössä projektihenkilöstön kanssa hankkeen väliarvionnin ja toimittaa väliraportit kahdesti vuodessa (tammikuussa ja heinäkuussa) ohjausryhmän käsiteltäväksi ja edelleen rahoittajalle. Projektipäällikkö laatii yhteistyössä projektihenkilöstön kanssa hankkeen loppuraportin ja toimittaa sen ja ulkoisen arvioinnin raportin ohjausryhmälle ja rahoittajalle hankkeen päättyessä Miten projektin toimintaa arvioidaan? Toimintaa arvioidaan sisäisesti ja ulkoisesti: Sisäinen arviointi: Projektihenkilöstön muodostama projektiryhmä luo sisäisen arviointikehikon ja -metodin, jolla projektin tavoitteet ja niitä vastaavat toimenpiteet operationaalistetaan arvioitavaan muotoon. Arviointitiedon kerääminen, analysointi ja sen pohjalta tapahtuva toiminnan suuntaaminen jäsennetään arviointikehikon pohjalta. Sisäisen arvioinnin pääpaino on tavoite- ja prosessiarvioinnissa ja se integroidaan osaksi konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenneprosessia. Vastuu arviointikehikon valmistelun koordinoinnista on projektipäälliköllä. Ulkoinen arviointi käynnistetään vuonna Se painottuu tavoite- ja tulosarviointiin. Ulkoisen arvioinnoin tavoitteet ja kohteet määritellään arviointilauksen yhteydessä, kun kuva ulkoisen arvioinnin funktiosta on täsmentynyt projektin toiminnan myötä. Sisäisen arvioinnin aineisto muodostaa osan ulkoisen arvioinnin aineistosta Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Asiakaspalautteen kohderyhmät, kohteet, sisältö, keruu ja analysointi määritellään yksityiskohtaisesti osana sisäisen arvioinnin kehystä. Samalla määritellään analysoidun asiakaspalautteen käyttö prosessin aikana ja osana hankkeen lopullisia johtopäätöksiä. Vastuu on projektipäälliköllä ja projektihenkilöstön muodostamalla projektiryhmällä. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Hankkeen alkuperäiset tositteet ja kirjanpitoaineisto säilytetään Oulun seudun koulutuskuntayhtymän paloturvallisessa arkistotilassa vähintään vuoden 2023 loppuun saakka. Projektiaineisto, lukuun ottamatta alkupeärisiä tositteita, säilytetään Oulun seudun ammattikorkeakoulun Rehtorin toimiston paloturvallisessa arkistotilassa vähintään vuoden 2023 loppuun saakka. EURA JÄRJESTELMÄ 12/15

13 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset Muut kustannukset Välilliset kustannukset 0 Yhteensä Arvonlisävero 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori Yksityinen sektori 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Projektin tulot 0 Yhteensä B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä 0 EURA JÄRJESTELMÄ 13/15

14 RAHOITUS YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Hanketoimijoiden sitoumukset / allekirjoitetut sopimukset: Oulun kaupunki, pvm Oulun seudun kunnat, pvm Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, pvm Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, pvm Lapin yliopisto, pvm Oulun yliopisto, pvm Diakonia -ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, pvm Oulun seudun ammattikorkeakoulu / omarahoitusosuus, pvm Nuorten Ystävät ry, pvm Coronaria Oy, pvm Merikratos, pvm 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei 15.3 De minimis -sääntöselvitys De minimis -sääntö huomioidaan 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT EURA JÄRJESTELMÄ 14/15

15 Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus EURA JÄRJESTELMÄ 15/15

16 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus Yhteensä Toimistotarvikkeet Koulutusmateriaalit Kopionti ja postitus Puhelinkulut Viestinnän materiaalikulut (esitteet, käyntikortit, seminaariohjelmat) Projektipäällikön kannettava tietokone ja puhelin Julkaisut, artikkelit, raportit, selvitykset Yhteensä A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät Yhteensä / osa-aikainen osa-aikainen 18 Projektipäällikkö 50 % (n /kk + sivukulut) kokoaikainen 36 Koordinaattori 100 % (Työelämä / Oulun seutu n /kk + sivululut ) osa-aikainen 18 Oamk: Yliopettaja Terv 50 % (n. 4500/kk + sivukulut) osa-aikainen 18 Oamk: Yliopettaja Sos 50 % (n. 4500/kk + sivukulut) osa-aikainen 9 Lapin yliopisto: Lehtori 100 % (n. 4000/kk + sivukulut) osa-aikainen 9 Oulun yliopisto: Lehtori 25 % (n. 4000/kk + sivukulut) osa-aikainen 9 Diak Pohjoinen: Lehtori 25 % (n. 4000/kk + sivukulut) osa-aikainen 7 Oamk: Projektin taloussihteeri 20 % Yhteensä A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus Yhteensä Kilpailutus: Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenne Asiantuntijapalkkiot: Työelämän käytännön ohjaajien koulutus Ulkoinen arviointi Ulkopuolisten matka- ja majoituskulut Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 1/5

17 13.A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus Yhteensä Projektihenkilöstön matka- ja majoituskulut Yhteensä A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Kustannus Yhteensä Projektihenkilöstön osallistumismaksut seminaareihin Tiedotus (haku- ja muut ilmoitukset) Ulkop. tilavuokrat: seminaarit, tilaisuudet Ohjaus- ja projektiryhmien kahvit Seminaarien ja koulutustilaisuuksien kahvit Yhteensä A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) Kustannus Yhteensä Yhteensä Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Yhteensä Yhteensä A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 2/5

18 13.B. 9 Muu julkinen sektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B. 10 Yksityinen sektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset Yhteensä Yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä Yhteensä 13. A B Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Haettava ESR- ja valtion rahoitus Yhteensä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 3/5

19 14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut Muu kuntien rahoitus Yhteensä A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus Yhteensä A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut Muu yksityinen rahoitus Yhteensä A. 5 Projektin tulot Projektin tulot Yhteensä Yhteensä A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Yhteensä Yhteensä B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 4/5

20 14.B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät Yhteensä Yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä Yhteensä 14. A B Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 5/5