Toimiston asiakirjastandardit opetuskäytössä Selvityksen tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimiston asiakirjastandardit opetuskäytössä Selvityksen tulokset"

Transkriptio

1 Toimiston asiakirjastandardit opetuskäytössä Hanna Vuohelainen

2 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 2 (26) Sisältö 1 Taustaksi ja johdannoksi Asiakirjastandardit osana SFS ry:n standardisointityötä ja TIEKEn tutkintoja Kohteena toimiston asiakirjastandardit Kohderyhmänä oppilaitokset Kyselyn toteutus Vastaajien profiili Vastanneiden tehtävät Vastanneiden oppilaitokset Tulokset Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa Standardien opettamisen tärkeys Kohderyhmät opetuksessa Asiakirjastandardien saatavuus Standardien opetuskäyttöä edistävät ja ehkäisevät tekijät Standardien saatavuus ja maksullisuus Yhteiset toimintatavat oppilaitoksessa Yleinen tietämys ja arvostus Tiedotusta, koulutusta ja materiaalia Verkkomateriaalia ja tietoiskuja Terveisiä tulevaisuuden asiakirjastandardisointityöhön... 21

3 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 3 (26) Selvitys toimiston asiakirjastandardien opetuskäytöstä 1 Taustaksi ja johdannoksi Suomalaisessa tietoyhteiskunnassa toimiston asiakirjastandardien tuntemus ja käyttö helpottaa jokaisen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän henkilön toimintaa niin työssä, opiskeluissa kuin vapaa-aikana. Tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntyminen ja arkipäiväistyminen ei ole vähentänyt asiakirjastandardien tarpeellisuutta, pikemmin päinvastoin. Kun vastaantulevan informaation ja sähköisesti liikkuvien asiakirjojen määrä kasvaa, on tärkeää, että vastaanottajan on helppo löytää sisällöstä oleelliset asiat. Kun dokumentit ovat selkeitä ja helppolukuisia, vastaanottaja pystyy paremmin perehtymään sisältöön. Vaikka sähköisen viestinnän murros ja sosiaalisen median käyttötavat ohjaavat osaltaan kohti lyhyttä ja epämuodollisempaa viestintää, asiakirjat eivät ole katoamassa minnekään. Nykyteknologia ja tekstinkäsittelyohjelmat tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia erilaisten dokumenttien muokkaamiseen, ja ohjelmistoista löytyy visuaalisesti rikkaita malleja erilaisiin tarpeisiin. Kun asiakirjat luodaan yhteisesti sovittujen mallien mukaan, lukija löytää otsikot, tunnistetiedot ja muut tietoelementit helposti eikä visuaalisuus jätä varjoonsa varsinaista sisältöä. Kun dokumentista tarvitaan tulostettu versio, ei sitä tarvitse lähteä enää muokkaamaan, kun se alun perin on laadittu standardimuotoon. Asiakirjastandardien käyttöä pyritään edistämään monella tavalla ja monissa kanavissa. Oppilaitokset ja opettajat ovat keskeisiä toimijoita tiedon ja käytön lisäämisessä. Tutkimustietoa toimiston asiakirjastandardien käytöstä opetuksessa ei ole ollut saatavilla. Tämän tiedon saamiseksi TIEKE toteutti SFS ry:lle syksyllä 2011 selvityksen toimiston asiakirjastandardien käytöstä opetuksessa. Selvityksen tavoitteena on antaa oleellista tietoa asiakirjastandardien opetuskäytöstä, käytön esteistä, toiveista standardeihin liittyen sekä näkökulmaa tulevaan standardisointityöhön. Esteiden tiedostaminen antaa paremmat mahdollisuudet toimia siten, että niiden vaikutusta voidaan pienentää tai jopa poistaa. auttavat entistä paremmin vastaamaan oppilaitoskentän toiveisiin ja asiakirjastandardien opetuskäytön haasteisiin, ja tätä kautta edistämään tietoisuutta ja osaamista asiakirjastandardien käytössä. on koottu tähän raporttiin, jonka tavoitteena on tulosten tiedottamisen ohella levittää opettajien ja kouluttajien keskuudessa tietoa toimiston asiakirjastandardeista ja antaa SFS:lle ja Asiakirjaviestintäkomitean työlle lisätietoa opetuskäytön nykytilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. 2 Asiakirjastandardit osana SFS ry:n standardisointityötä ja TIEKEn tutkintoja Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa, joka huolehtii siitä, että Suomeen luodaan standardikokoelma, joka vastaa maan tarpeita ja sisältää kansainvälisten ja eurooppalaisten sopimusten edellyttämät kansalliset standardit. Toimiston asiakirjojen standardisoinnista vastaa Asiakirjaviestintäkomitea TK 106. Komiteassa on toistuvasti käyty keskustelua asiakirjastandardien käytön edistämisestä ja käytön esteistä. On myös todettava että tutkimustiedon puuttuessa toiminta perustuu pitkälti komitean jäsenten ja sidosryhmien näkemyksiin. Tulokset antavat SFS:n lisäksi myös komitealle uutta tietoa pohtia keinoja ja toimenpiteitä toimiston asiakirjastandardien käytön edistämiseksi. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää SFSedu-oppilaitosportaalin sisältöjen kehittämisessä.

4 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 4 (26) Selvityksen toteutti, joka on tehnyt pitkään yhteistyötä Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kanssa Asiakirjaviestintäkomitea TK 106:n jäsenenä sekä muissa toimialayhteisöissä ja ryhmissä. Osaamiseen, opiskeluun ja työelämään liittyvät tieto- ja viestintätekniikan vaatimukset ja edellytykset ovat olleet pitkään TIEKEn ydintoiminta-aluetta. Tietokoneen käyttäjän ajokorttitutkintoja TIEKE on ylläpitänyt ja kehittänyt yli 15 vuotta. Tutkinnon suorittajia on yli neljännes miljoona, ja tutkintojen sisältöjä hyödynnetään enenevässä määrin myös nuorisoasteella. TIEKEn tutkinnoissa on huomioitu standardin mukaisten asiakirjojen tuottaminen ja standardien käytön hyödyt. 3 Kohteena toimiston asiakirjastandardit Selvityksen toteutuksessa pyrittiin siihen, että jo kysely lisäisi kohderyhmän tietoisuutta myös sellaisista toimiston asiakirjoihin kuuluvista standardeista, jotka eivät ehkä aiemmin olleet tiedossa. Tunnetuimpia ja käytetyimpiä asiakirjastandardeja ovat perinteisesti olleet SFS 2486 Lomakkeen perusrakenne ja SFS 2487 Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot. Selvitykseen otettiin mukaan seuraavat Asiakirjaviestintäkomitean alaisuuteen kuuluvat standardit, jotka on lueteltu alla lyhyen sisältökuvauksen kera. SFS 2486 Lomakkeen perusrakenne Standardia sovelletaan lomakkeisiin ja asiakirjoihin. Perustuu standardeihin EN ISO 216:2002, ISO 8439: 1990 ja ISO 11180: 1993 SFS 2487 Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot Standardi sisältää ohjeet asiakirjan tunnistetiedoista ja tekstin vakioasettelusta. Standardin periaatteita sovelletaan sekä paperimuodossa että sähköisessä muodossa oleviin, pääasiassa A4-kokoisiin asiakirjoihin. Standardin tavoitteena on luoda ja ylläpitää yhtenäisiä käytäntöjä, joita noudattamalla asiakirjasta löytää nopeasti ja helposti vakioasettelun mukaiset oleelliset tiedot. Standardi koostuu varsinaisen tekstin ja tekstiä havainnollistavien kuvien lisäksi liitteestä 1 Pinnanjako ja liitteestä 2 Vakioasiakirjan asettelumalli. SFS 2488 Kirjekuoret ja kirjepussit Standardi määrittelee kirjekuorien ja kirjepussien koot sekä paperin ja materiaalien laadun. Se perustuu standardeihin ISO 269: 1985 ja ISO 415:1975. Standardin tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa kirjekuorien ja kirjepussien käsittelyä niiden elinkaaren kaikissa eri vaiheissa. Standardi auttaa myös tuotekehittelijöitä, kuorien valmistajia, visuaalisia suunnittelijoita, kirjapainoja, laitevalmistajia sekä jokaista kuljetusketjuun osallistuvaa kehittämään omaa toimintaansa. SFS 3171 Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Lomakkeiden perusrakenne Standardia käytetään ulkomaankaupan lomakkeiden suunnittelussa. Standardi määrittelee painettujen lomakkeiden yleiset suunnitteluperiaatteet sekä koodien sijoittamisen ulkomaankaupan asiakirjoissa. Standardin esikuvana on käytetty standardia ISO 6422:1985 Layout key for trade documents. SFS 3172 Toimiston asiakirjat. Kotimaankauppa. Lomakkeiden perusrakenne Standardia käytetään kotimaan kaupan lomakkeiden suunnittelussa. Standardi määrittelee painettujen lomakkeiden yleiset suunnitteluperiaatteet. SFS 4175 Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen Standardissa esitetään numeroiden sekä väli- ja erikoismerkkien kirjoitusohjeita suomenkielistä tekstiä varten. Tavoitteena on, että kirjoitetun tekstin numero- ja merkkiilmaukset ovat yhdenmukaiset, täsmälliset ja yksikäsitteiset ja että niiden lukeminen on vaivatonta ja kirjoittaminen johdonmukaista.

5 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 5 (26) 4 Kohderyhmänä oppilaitokset 4.1 Kyselyn toteutus Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa toimiston asiakirjastandardien käytöstä ja käytön esteistä opetuksessa niin ammatillisissa opinnoissa, täydennyskoulutuksissa kuin kaupallisissa henkilöstökoulutuksissa. Kysely kohdistettiin oppilaitoksille ja opettajille sekä kouluttajille tai opetuksesta vastaaville henkilöille, jotka ovat opetustyössä avainasemassa edistämässä toimiston asiakirjastandardien käyttöä. Kohderyhmään päädyttiin ottamaan mukaan kaikki Suomen liiketalouden ja kaupan alan opintoja tarjoavat oppilaitokset sekä muutamia em. alojen koulutuksia tarjoavia koulutusyrityksiä. Kysely kohdennettiin seuraaville oppilaitosryhmille: ammatilliset oppilaitokset ja ammatilliset erityisoppilaitokset ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ammattikorkeakoulut loppukäyttäjiä kouluttavat yksityiset koulutusorganisaatiot. Eri lähteistä kerätyt oppilaitostiedot peilattiin Opetushallituksen Koulutusnetti.fi:n tietoihin. Koulutusnetti on tietokanta, joka sisältää ajantasaiset tiedot oppilaitoksista ja niiden tarjoamasta tutkintoihin tähtäävästä koulutuksesta. Tietokannan tietojen perustella mukaan otettiin kaikki ne ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset erityisoppilaitokset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset sekä ammattikorkeakoulut, joissa vuonna 2011 järjestetään pääluokituksessa yhteiskuntatieteiden, liikatalouden ja hallinnon päälukuun sisältyviä liiketalouden ja kaupan alan opintoja. Tiedot perustuvat tietokannassa elokuussa 2011 olleisiin tietoihin. Mikäli oppilaitoksella oli useita alan opintoja järjestäviä yksiköitä, kysely lähetettiin yhdelle edustajalle kustakin yksiköstä. Lisäksi mukaan kutsuttiin muutamia suuria ja pieniä yksityisiä tieto- ja viestintätekniikan koulutusta järjestäviä organisaatioita, joiden tarjontaan kuuluu toimistoohjelmistojen koulutusta työelämässä jo toimiville. Yhteensä kysely lähetettiin 212:lle eri organisaatiota tai organisaation yksikköä edustavalle henkilölle. Pääsääntöisesti kysely lähetettiin yksiköiden liiketalouden ja kaupan alan opintojen koulutuspäälliköille, joiden pyydettiin välittämään kysely eteenpäin alan opettajille / kouluttajille. TIEKEn tutkintoja järjestävissä organisaatioissa kysely lähetettiin tutkintojen vastuuhenkilöille. Selvitys toteutettiin sähköpostikyselynä. Ensimmäinen kutsu lähetettiin ja vastaukset pyydettiin viimeistään Muistutuskutsu lähetettiin ja vastausaikaa annettiin vain saakka. Ensimmäisen kutsun jälkeen vastauksia saatiin 134 kappaletta. Muistutuskutsun jälkeen lopulliseksi vastausmääräksi saatiin 154. Kysely pyrittiin pitämään kohtuullisen pituisena, minkä toivottiin osaltaan edistävän vastaamishalukuutta. Saateviestissä luvattiin, että kyselyyn vastaaminen vie ainoastaan muutaman minuutin. Lisäksi vastaajien kesken arvottiin 10 kpl SFS:n ekäsikirja muistitikkuja. Kysymykset laadittiin TIEKEssä ja hyväksytettiin SFS ry:llä. Ennen kyselyn varsinaista levittämistä, kysely lähetettiin testattavaksi ja kommentoitavaksi kolmelle kohderyhmään kuuluvalle sidosryhmän edustajalle.

6 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 6 (26) 4.2 Vastaajien profiili Kysely toteutettiin sähköisellä Surveypal-kyselytyökalulla. Kyselylomake (liite 1) oli sama kaikille vastaajille. Kysely oli jaettu kuudelle sivulle, joista sivut 2 5 olivat varsinaisia sisältökysymyksiä. Kysymykset jaettiin seuraaviin suurempiin kokonaisuuksiin: 1. Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa 2. Asiakirjastandardien saatavuus 3. Standardien opetuskäyttöä edistävät ja ehkäisevät tekijät 4. Vastaajan tehtävä ja oppilaitostiedot Suhteessa lähetettyihin kutsuihin vastauksia saatiin lähes 73 %. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon, että kyselyn saatteessa vastaanottajaa kehotettiin välittämään viestiä eteenpäin oman yksikkönsä liiketalouden ja kaupan alan opetuksen parissa työskenteleville opettajille ja kouluttajille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joistakin oppilaitoksista kyselyyn on voinut vastata useampi henkilö Vastanneiden tehtävät Vastaajan pääasiallisten työtehtävien osalta oli annettu valmiiksi neljä vaihtoehtoa sen perusteella, mille ryhmille kysely oli alun perin lähetetty ja toisaalta kyselyn saatteessa pyydetty välttämään eteenpäin. Kysymykseen vastaaminen oli kaikille pakollista. Vastausvaihtoehdot olivat: kouluttaja tai opettaja suunnittelija koulutuspäällikkö muu tehtävä Valtaosa eli 141 vastaajaa 154:stä toimi kouluttajan tai opettajan tehtävissä. Tämä kertonee siitä, että alun perin viestin saaneet koulutuspäälliköt ovat välittäneet osallistumispyynnön eteenpäin kouluttajille, jotka työskentelevät alueen opetuksen parissa. Vain 8 % vastaajista toimi muissa kuin kouluttajan tai opettajan tehtävissä. Tuloksissa kuuluu siis nimenomaan opetustyötä tekevien ääni. Vastaajien tehtävät, N=154 2 % 3 % 3 % 92 % kouluttaja / opettaja suunnittelija koulutuspäällikkö muu tehtävä Kuva 1: Kyselyyn vastanneiden tehtävät

7 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 7 (26) Vastanneiden oppilaitokset Kysely lähetettiin yhteensä 212 eri koulutusyksikköön. Tässä luvussa ovat mukana saman organisaation eri liiketalouden ja kaupan alan opintoja järjestävät toimipisteet. Eri organisaatioita kohderyhmässä oli yhteensä 133. Kyselylomakkeella vastaajan oppilaitostyypin valinta oli kaikille pakollinen kysymys. Vastausvaihtoehtoja olivat ammatillinen oppilaitos ammatillinen erityisoppilaitos ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ammattikorkeakoulu yksityinen koulutusorganisaatio. Vastausmäärät oppilaitostyypeittäin näkyvät kuvassa 2. Sekä lähetetyistä kyselyistä että saaduista vastauksista suurimman ryhmän muodostavat ammatillisten oppilaitosten ja erityisoppilaitosten edustajat. Lähetetyistä kyselyistä 52 % lähti ammatillisiin ja ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Vastausten osuus em. ryhmässä oli 47%. Suhteessa lähetettyjen kyselyjen ja siis koulutusyksiköiden määrään, ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten vastausaktiivisuus oli suurin. 34 % vastaajista ilmoitti oppilaitoksekseen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen. Sitä vastoin ammattikorkeakouluista ja yksityisistä koulutusorganisaatioista vastauksia saatiin vähemmän kuin mitä lähetettyjen kyselyiden osuus alun perin oli Vastaukset oppilaitostyypeittäin AMK ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ammatillinen oppilaitos ja erityisoppilaitos yksityinen % lähetetyistä % vastaajista Kuva 2: Lähetettyjen kyselyiden ja saatujen vastausten osuudet oppilaitostyypeittäin Kyselyn saaneet oppilaitokset oli myös listattu oppilaitoksen nimen mukaisesti aakkosiin. Vastaajia pyydettiin valitsemaan oma oppilaitoksensa. Vastaaminen tähän kysymykseen ei kuitenkaan ollut pakollista. Kysymykseen vastanneiden tietojen perusteella voidaan kuitenkin otaksua, että samasta organisaatiosta ei ole tullut niin runsaasti vastauksia, että ne vinouttaisivat tulosten tulkintaa. Organisaatiot, joista vastauksia näytti tulleen useita, ovat niitä, joissa on useampia yksiköitä ja vastauksia odotettiinkin samasta organisaatiosta useampia.

8 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 8 (26) 5 Tulokset Selvityksen tuottama kuva vastaa ennakkokäsityksiä siitä, että eri asiakirjastandardien tunnettuudessa ja opetuskäytössä on standardien välillä suuriakin eroja. Tiettyjä standardeja käytetään opetuksessa ja niiden tärkeys opiskelijoille koetaan merkittävimpänä. Näitä asiakirjastandardeja ovat tekstin asetteluun, lomakkeen perusrakenteeseen sekä numeroiden ja merkkien kirjoittamiseen liittyvät standardit. Opiskelijat saavat tietonsa etupäässä opettajien valmistamasta tai muusta oppimateriaalista. Opettajien käytössä olevien standardien muodossa on enemmän vaihtelua. Eniten käytössä on yksittäisiä standardeja joko henkilökohtaisessa tai yhteiskäytössä. Jonkin verran käytössä on myös Toimiston asiakirjat -käsikirjaa. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa on hyvin tietoa standardeista ja niiden saatavuudesta, mutta silti kaivattaisiin mm. verkkomateriaalia ja ajankohtaista tietoa opetuksen tueksi. Oppilaitosportaali SFSedu sekä asiakirjastandardit ja asiakirjamalleja sisältävä ekäsikirja eivät selvästikään ole vielä yleisesti opettajien tiedossa ja käytössä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kyselyyn vastannet ovat täyttäneet lomakkeen huolellisesti. Keskimäärin kysymyksiin vastasi 151 vastaajaa kaikkiaan 154 vastaajasta. Yhteen kysymykseen saatiin 147 vastausta, kahteen 148 ja kaikkiin muihin vastausta. Tulokset on esitelty niin, että aluksi on kuvattu kunkin osa-alueen tulokset kaikkien oppilaitosmuotojen kaikkien vastanneiden osalta. Mikäli eri oppilaitosmuotojen välillä esiintyi selkeitä eroja, nämä on tuotu esille yleisen osan jälkeen. 5.1 Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa Yleiskuva standardien tunnettuudesta vastasi ennakko-odotuksia: Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot oli selvästi tunnetuin ja opetuksessa käytetyin kyselyn sisältämistä vaihtoehdoista. 88 % vastaajista tunsi ko. standardin ja käytti sitä opetuksessa. Lomakkeen perusrakenne sekä numeroiden ja merkkien kirjoittaminen olivat opetuksessa käytetyimpien joukossa. Hieman yli 60 % vastaajista tunsi ne ja käytti niitä opetuksessa. Lomakkeen perusrakenteen tunsi lisäksi 20 % vastaajista, vaikka ei sitä opetuksessa käyttänytkään. Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen oli vähemmän tunnettu, 26 % ilmoitti, että ei tunne ko. standardia. Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely sekä Kirjekuoret ja kirjepussit olivat tuntemattomia standardeja yli 30 %:lle vastaajista. Aakkostamisen standardin tunsi ja käytti opetuksessa 42 % vastaajista, kun kirjekuorten osalta osuus oli 27%. Ulkomaankaupan lomakkeiden perusrakenne oli opetuksessa vähiten käytetty ja myös vähiten tunnettu.

9 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 9 (26) Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa, % vastanneista 8 Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen Lomakkeen perusrakenne Tunnen ja käytän opetuksessa Tunnen, mutta en käytä opetuksessa En tunne Kuva 3: Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa. Tekstin asettelu ja tunnistetiedot, Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen, Lomakkeen perusrakenne. Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa, % vastanneista Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely Kirjekuoret ja kirjepussit Tunnen ja käytän opetuksessa Tunnen, mutta en käytä opetuksessa En tunne Kuva 4: Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa. Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely. Kirjekuoret ja kirjepussit.

10 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 10 (26) Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa, % vastanneista Toimiston asiakirjat. Kotimaan kauppa. Lomakkeiden perusrakenne Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Lomakkeiden perusrakenne. Tunnen ja käytän opetuksessa Tunnen, mutta en käytä opetuksessa En tunne Kuva 5: Asiakirjastandardienkäyttö opetuksessa. Toimiston asiakirjat. Kotimaankauppa. ja Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Oppilaitosryhmittäin tarkasteltuna kaikkia selvityksessä mukana olleita standardeja opetettiin ahkerimmin ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaikissa oppilaitosryhmissä asiakirjan tekstin asettelun standardi oli opetuksessa käytetyin. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja erityisoppilaitoksissa 96 % vastaajista ilmoitti standardia käytettävän opetuksessa, aikuiskoulutuskeskuksissa vastaava osuus oli 77 %, ammattikorkeakouluissa 81 % ja yksityisissä koulutusorganisaatioissa 88 %. Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kuva 6: Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot standardin käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin

11 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 11 (26) Lomakkeen perusrakenteen osalta löytyi jonkin verran eroja oppilaitosryhmien välillä. Lomakkeen perusrakennetta opetuksessa käytettiin eniten ammatillisissa oppilaitoksissa: 72 % vastaajista ilmoitti standardia käytettävän opetuksessa. Vähiten standardia opetettiin ammattikorkeakouluissa, 33 % vastaajista ilmoitti lomakkeen perusrakennetta käytettävän opetuksessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lomakkeen perusrakenteen käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin Kuva 7: Lomakkeen perusrakenne standardin käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin Ulkomaankaupan lomakkeiden perusrakenne oli kaiken kaikkikaan vähiten tunnettu. Ammatillisissa oppilaitoksissa 13 % ja ammattikorkeakouluissa 5 % vastaajista ilmoitti standardia käytettävän opetuksessa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja yksityisten koulutusorganisaatioiden koulutuksissa ulkomaankaupan lomakkeiden perusrakennetta ei oikeastaan käytetty lainkaan. Kotimaan kaupan lomakkeiden perusrakenne oli tunnetumpi: ammatillisissa oppilaitoksissa 47 %, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa 23 %, ammattikorkeakouluissa 10 % ja yksityisissä koulutusorganisaatioissa 25 % vastaajista ilmoitti standardia käytettävän opetuksessa. Kirjekuorien ja kirjepussien standardia opetettiin lähinnä ammatillisissa oppilaitoksissa. Niissä 42 % vastaajista ilmoitti standardia käytettävän opetuksessa, kun muissa oppilaitosryhmissä noin kymmenesosassa standardi oli mukana opetuksessa. Numeroiden ja merkkien kirjoittamisen standardia opetettiin keskimäärin 62 %:ssa oppilaitoksista. Ammatillisissa oppilaitoksissa standardia käytettiin opetuksessa 76 %:ssa ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa 49 %:ssa. Aakkostamisen standardia käytettiin opetuksessa jonkin verran vähemmän.

12 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 12 (26) 100 % Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen - käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kuva 8: Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen standardin käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin 100 % Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kuva 9: Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely standardin käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin

13 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 13 (26) 5.2 Standardien opettamisen tärkeys Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten tärkeänä he pitävät mainittujen asiakirjastandardien sisältöä opiskelijoiden kannalta asteikolla: erittäin tärkeää, jossain määrin tarpeellista, ei tärkeää tai en osaa sanoa. Luonnollista on, että samat standardit olivat listan kärkipäässä sekä opettamisen tärkeyden että opetuksessa käytön osalta. Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot standardin sisältöä opiskelijoiden kannalta erittäin tärkeänä piti jopa 91 % vastaajista. Kyseinen standardi koettiin tärkeimmäksi kaikissa oppilaitosryhmissä. Numeroiden ja merkkien asettelua piti erittäin tärkeänä 66 % vastaajista ja lomakkeen perusrakennetta 61 %. Jonkin verran enemmän vastausten hajontaa esiintyi standardin Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Lomakkeiden perusrakenne kohdalla. Ammatillisissa oppilaitoksissa ko. standardin opettamista erittäin tärkeänä piti 19 % vastaajista kun ammattikorkeakouluissa vastaava osuus oli 29 %. Ammatillisissa oppilaitoksissa standardia kuitenkin käytettiin opetuksessa enemmän. Standardien opettamisen tärkeys, % vastaajista Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen Toimiston asiakirjat. Kotimaan kauppa. Lomakkeiden perusrakenne. Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Lomakkeiden perusrakenne. Kirjekuoret ja kirjepussit Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot Lomakkeen perusrakenne 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % En osaa sanoa Ei tärkeää Jossain määrin tarpeellista Erittäin tärkeää Kuva 10: Vastaajien arvio standardien tärkeydestä opiskelijoiden kannalta

14 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 14 (26) Standardien opettamisen tärkeys oppilaitosryhmittäin Aakkostaminen ja siihen liittyvä Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen Toimiston asiakirjat. Kotimaan kauppa. Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Kirjekuoret ja kirjepussit Asiakirjan tekstin asettelu ja Lomakkeen perusrakenne 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityiset oppilaitokset AMK:t Aikuiskoulutuskeskukset Ammatilliset oppilaitokset Kaikki yhteensä Kuva 11: Vastaajien osuus, jotka pitivät standardin opettamista erittäin tärkeänä opiskelijoiden kannalta oppilaitosryhmittäin Kohderyhmät opetuksessa Liiketalouden ja kaupan alan opintoja järjestetään oppilaitoksissa monenlaisille kohderyhmille, ja oppilaitoksilla voi olla hyvinkin erilaisia profiileja niin keskenään kuin oppilaitosten sisällä. Yleiskuvan saamiseksi asiakirjastandardien opetuskäytöstä yleensä vastaajia pyydettiin arvioimaan, opetetaanko standardeja kenellekään, kaikille opiskelijoille vaiko tietyille opiskelijaryhmille. Kysymyksessä ei eritelty yksittäisiä standardeja vaan mainittiin ainoastaan asiakirjastandardit yleensä. Tulosten valossa vaikuttaa siltä, että asiakirjastandardeja opetetaan monin paikoin kaikille opiskelijoille. Vastaajista 3 % ilmoitti, että standardeja ei opeteta laisinkaan ja 65 % vastaajista ilmoitti standardeja opetettavan kaikille opiskelijoille.

15 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 15 (26) Asiakirjastandardit opetuksessa yleensä, % vastanneista tietyille opiskelijaryhmille 32 % ei opeteta lainkaan 3 % kaikillle opiskelijoille 65 % Kuva 12: Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa yleensä Ammattikorkeakoulujen vastaajista 81 % ilmoitti, että asiakirjastandardeja opetetaan kaikille opiskelijoille. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja erityisoppilaitoksissa vastaava osuus oli 76 % ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa 45 %. Aikuiskoulutuskeskuksissa standardien opetusta suunnataan eniten (47 %) tietyille opiskelijaryhmille. Yksityisissä koulutusorganisaatioissa noin puolet opettavat standardeja kaikille, puolet tietyille kohderyhmille. Tässä näkynee organisaation kohderyhmän vaihtelu. Kuva 13: Asiakirjastandardien opetuksen kohderyhmiä ammatillisissa oppilaitoksissa Niiltä osin, kun asiakirjastandardeja ei opetettu kaikille opiskelijoille, ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillisten perustutkintojen rooli näkyi luonnollisesti vastauksissa. Merkonomi- ja datanomiopiskelijat mainittiin useaan kertaan. Kuvassa 13 suuremmalla pistekoolla näkyvät ne maininnat, jotka toistuivat vastauksissa useammin.

16 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 16 (26) Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset järjestävät aikuisille mm. ammatillista lisä- ja peruskoulutusta, työvoimapoliittista koulutusta sekä lyhyempikestoisia täydennyskoulutuskursseja. Aikuiskoulutuskeskusten osalta näkyykin, että kohderyhmissä oli muita oppilaitosmuotoja enemmän kirjoa myös asiakirjastandardien opetuksen kohderyhmissä. Kuvassa 14 on kooste vastaajien mainitsemista kohderyhmistä. Suuremmassa pistekoossa näkyvät ne maininnat, jotka toistuivat vastauksissa useammin. Kuva 14: Asiakirjastandardien opetuksen kohderyhmiä ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa 5.3 Asiakirjastandardien saatavuus Asiakirjastandardeja on saatavilla eri muodoissa. Saatavilla on standardien yksittäiskappaleita, Toimiston asiakirjat on myös koottu yksiin kansiin SFS:n käsikirjaan 76: Toimiston asiakirjat. Standardit Käsikirja sisältää myös muita kuin tämän selvityksen kohteena olleita asiakirjastandardeja. Käsikirjasta on saatavilla myös sähköinen versio ekäsikirja, jossa on standardien lisäksi valmiita asiakirjamalleja. ekäsikirjaa on saatavissa muistitikkuna ja CDlevynä. Kaikkia standardeja voi tilata Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:ltä. Selvityksessä haluttiin saada tietoa myös siitä, missä muodoissa opettajat ja opiskelijat nykytilanteessa asiakirjastandardeja käyttävät. Osoittautui, että noin puolella opettajista on käytössään standardien yksittäiskappaleita. Standardeja on sekä henkilökohtaisessa että yhteiskäytössä arvioilta noin puolella opettajista. Toimiston asiakirjat -käsikirja oli opettajien käytössä 27 %:lla. ekäsikirjan ilmoitti olevan opettajien käytössä vain 9 % vastaajista. Oppilaitosryhmien välillä ei esiintynyt suuria eroja. ekäsikirjaa käytettiin hieman enemmän ammattikorkeakouluissa, joissa taas yksittäisten standardien käyttö oli hieman muita oppilaitoksia vähäisempää. Tulokset tulee tältä osin tulkita kuitenkin vain suuntaa-antaviksi, sillä en osaa sanoa -vaihtoehdon valinneiden osuus oli suuri ja vaihteli kysymyksittäin %:n välillä.

17 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 17 (26) Opettajilla käytössä yksittäinen standardi / yksittäisiä standardeja SFS:n käsikirja Toimiston asiakirjat ekäsikirja / muistikku henkilökohtaisia kappaleita standardeja yhteiskäytössä %:lla opettajista Kuva 15: Asiakirjastandardien saatavuus opettajien keskuudessa Sama koskee arvioita opiskelijoiden saatavilla olevista standardeista; en osaa sanoa -vaihtoehdon valinneita oli joidenkin kysymysten kohdalla jopa puolet. Opiskelijoiden osalta tilanne käytettävissä olevien asiakirjastandardien kohdalla näyttäytyi hyvin toisenlaisena kuin opettajien. Opiskelijat selvästi saivat tiedon oppimateriaalin muodossa. Opettajien valmistamaa materiaalia arvioitiin olevan käytössä 80 %:lla ja muuta oppimateriaalia 76 %:lla. Yksittäisiä standardeja tai käsikirjoja oli käytössä huomattavasti vähemmän. Yksittäisiä standardeja käytti arviolta noin viidesosa opiskelijoista ja käytössä oli enemmän yhteiskappaleita kuin henkilökohtaisessa käytössä olevia standardeja. Opettajan valmistamaa materiaalia käytettiin runsaasti kaikissa oppilaitosmuodoissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa käytettiin lähes yhtä paljon muuta oppimateriaalia. Ammattikorkeakouluissa muun oppimateriaalin osuus oli jonkin verran keskimääräistä pienempi ja siellä ekäsikirja oli taas jonkin verran paremmin opiskelijoiden saatavilla arvioilta 14 %:lla.

18 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 18 (26) Opiskelijoilla käytössä muuta oppimateriaalia opettajien valmistamaa materiaalia yksittäinen standardi / yksittäisiä standardeja SFS:n käsikirja Toimiston asiakirjat ekäsikirja / muistikku henkilökohtaisia kappaleita yhteisiä kappaleita standardeista %:lla opiskelijoista Kuva 16: Asiakirjastandardien saatavuus opiskelijoiden keskuudessa 5.4 Standardien opetuskäyttöä edistävät ja ehkäisevät tekijät Asiakirjastandardien opetuskäyttöä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä pyrittiin kyselyssä saaman esille kahdeksan monivalintakysymyksen sekä yhden avoimen kysymyksen kautta. Monivalintakysymyksiin olivat vastanneet lähes kaikki ja avovastauksiakin kertyi yli 70 vastaajalta. Tulosten valossa näyttää siltä, että opettajat tuntevat asiakirjastandardit yleisesti ottaen hyvin ja voivat sisällyttää niitä opetukseensa. Valtaosa opettajista koki tärkeäksi sen, että opiskelijat tuntevat asiakirjastandardit. Opettajat kuitenkin kokivat tarvitsevansa koulutusta standardien sisällöistä: 34 % oli täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Tarvitsen koulutusta standardien sisällöistä kanssa. Koulutusta jonkin verran enemmän vastaajat kaipasivat tukimateriaalia standardien käyttöön. Tähän heijastunee se työ, jota opettajat tekevät oppimateriaalien eteen. Kuten edellä todettiin, opiskelijoilla oli voittopuolisesti käytössään opettajan valmistamaa oppimateriaalia. Vastausten jakautuminen viisiportaisella asteikolla väittämittäin näkyy kuvassa 17. Vastaajat tiesivät varsin hyvin, mistä tietoa standardeista löytää sekä mistä standardeja voi hankkia. Sitä vastoin oppilaitoskäyttöön kohdennettu SFSedu-oppilaitosportaali oli valtaosalle tuntematon tai jokseenkin tuntematon. Selvityksen perusteella voidaan sanoa, että standardien saatavuus vaikuttaa jonkin verran niiden käyttöön opetuksessa. Lähes 60 % vastaajista oli täysin tai lähes täysin eri mieltä väittämän Standardeja on hankala saada käyttöön, joten en käytä niitä opetuksessa kanssa. Täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli kuitenkin 15 % vastaajista ja lähes viidesosa valitsi keskimmäisen vaihtoehdon viisiportaisella asteikolla.

19 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 19 (26) Opetuskäyttöön vaikuttavia tekijöitä, % vastaajista Tunnen standardit riittävän hyvin, että voin sisällyttää niitä opetukseen. On tärkeää, että opiskelijat tuntevat asiakirjastandardit. Standardeja on hankala saada käyttöön, joten en käytä niitä opetuksessa. Tiedän, mistä löydän tietoa standardeista. Tiedän, mistä standardeja voi hankkia. Kaipaan lisää tukimateriaalia standardien opetuskäyttöön. Tarvitsen koulutusta standardien sisällöistä. SFS:n oppilaitosportaali SFSedu on minulle tuttu Täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Kuva 17: Standardien opetuskäyttöä edistävät ja ehkäisevät tekijät Standardien käyttöä edistävistä näkemyksistä haluttiin saada tietoa myös avoimen kysymyksen kautta. Vastaajilta tiedusteltiin Mitkä tekijät edistäisivät mielestäsi asiakirjastandardien käyttöä opetuksessa?. Vastauksista nousi selvästi esille muutamia kokonaisuuksia, joiden katsottiin vaikuttavan standardien opetuskäyttöön Standardien saatavuus ja maksullisuus Materiaalin saatavuus ja maksullisuus mainittiin useissa vastauksissa. Materiaalin saatavuutta voitaisiin vastaajien mielestä parantaa ja erityisesti toivottiin sähköistä materiaalia. Standardien pitäisi olla oppilaitoksissa helposti saatavilla kaikkien niiden käyttöön, jotka niitä haluavat hyödyntää. Tässä myös oppilaitoksilla itsellään on selvästi roolinsa. Vastaajat toivoivat oppilaitoskäyttöön edullista tai jopa maksutonta materiaalia - sekä opettajille että opiskelijoille. Sähköiset materiaalit saivat kannatusta. Katsottiin, että verkosta vapaasti saatavilla olevat mallit edistäisivät standardien käyttöä Yhteiset toimintatavat oppilaitoksessa Peräti parissakymmenessä vastauksessa kiinnitettiin huomiota yhteisten käytäntöjen merkitykseen. Oppilaitoksen yhteiset toimintatavat koettiin tärkeiksi: että koko koulussa tehtäisiin lomakepohjat ja muu materiaali standardien mukaisiksi. Koko henkilöstö sitoutuisi

20 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 20 (26) standardien käyttöön. Olisi tärkeää, että kaikki opettajat ymmärtäisivät paremmin standardien merkityksen. Kaikkien opettajien olisi hyvä laatia omat tehtävänantonsa ja kokeensa standardien mukaisesti, mitä luonnollisesti helpottaisi edellä mainittu yhteisten lomakkeiden olemassaolo. Kaikkien opettajien tulisi myös odottaa opiskelijoiden noudattavan standardiasetteluja koe- ja tehtäväpalautuksissaan. Yhteistyö opettajien kesken voisi myös edistää standardien käyttöä. Yhteistyö ammattiviestinnässä kuten opettajien kesken (esim. tekstinkäsittely + äidinkieli + tietotekniikka) - jokainen opettaja edellyttää opiskelijoilta standardien mukaista kirjoittamista. Yhteisten toimintatapojen kehittäminen ja standardien käyttäminen oppilaitoksissa nivoutui monissa vastauksissa standardien merkityksen ymmärtämiseen ja opetushenkilöstön osaamisesta huolehtimiseen Yleinen tietämys ja arvostus Vastauksissa korostettiin myös yleisen standarditietämyksen ja arvostuksen merkitystä. Yleisen tietämyksen ja käytön arveltiin motivoivan myös opiskelijoita standardien opetteluun. Yleinen arvostus standardien käytössä pitäisi saada uudelleen kunniaan. Yleisen tietämyksen lisääminen koskee myös opettajia. Asiakirjastandardien osalta opiskelijoiden motivoinnin haasteena on uusien välineiden yleistynyt käyttö. Sähköpostin, tekstiviestien ja varsinkin sosiaalisen median sovellukset lyhyine viesteineen kannustavat pikemminkin huolettomampaan viestintään, jossa ei tarvitse välittää pilkuista, pisteistä tai isoista alkukirjaimista. Etujen esiintuominen ja tunteminen helpottaisi. ammattilukija haluaa lukea asiat aina samoista paikoista Standardipohjien käytön nopeus ja virheettömyys: esim. opiskelutehtävien palauttaminen Oppimateriaaleissa voisi tuoda paremmin esille hyötynäkökulmaa. Haasteena koettiin, että yleisen tietämyksen puute näkyy yritysten käytännöissä ja opiskelijoiden työssäoppimisjaksoilla. Työssaoppimispaikoilla opiskelijat ikävä kyllä törmäävät ajatteluun, joka on ristiriidassa opettajan tuoman ajatuksen kanssa. Yrityselämässä standardien tuntemus ja käyttö on edelleen pienissä yrityksissä vähäistä Tiedotusta, koulutusta ja materiaalia Tiedotuksen ja koulutuksen roolia varsinkin opettajille korostettiin. Sähköisen tiedotuksen kautta tietoa voitaisiin levittää opettajille. Kun asiakirjastandardien käyttö ei ole läheskään kaikkien opettajien hallinnassa, asiaa voisi edistää yleisellä perehdytyksellä oppilaitoksen opettajille ja valmiiden pohjien helpolla saatavuudella. Organisaation omien pohjien saatavuuden lisäksi nähtiin, että havainnollinen oppimateriaali, mallipohjien saatavuus ja helposti saatavilla olevat käytännön esimerkit ja harjoitukset edistäisivät standardien käyttöä opetuksessa. Opetuksen ja sen suunnittelun näkökulmasta standardien opetuskäyttöä voitaisiin ihannetapauksessa edistää sisällyttämällä standardit opetussuunnitelmaan ja lisäämällä tekstinkäsittelyn oppitunteja, mikä tukisi ylipäätään toimisto-ohjelmiston monipuolisten ominaisuuksien hyödyntämistä.

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Opintojaksopalautejärjestelmä Opettajan OPAS

Opintojaksopalautejärjestelmä Opettajan OPAS Opintojaksopalautejärjestelmä Opettajan OPAS tammikuu 2011 SISÄLLYS 1 OPINTOJAKSOPALAUTEJÄRJESTELMÄ 1 2 OPINTOJAKSOPALAUTTEEN OPETTAJAN TOIMINNOT 1 2.1 Kirjautuminen järjestelmään 1 2.2 Kyselyn rakenne

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Europassin käyttö Suomessa

Europassin käyttö Suomessa Europassin käyttö Suomessa Europassin asiakaskysely 2015 Taustaa Kyselyn tavoitteena oli selvittää Europassin tunnettuutta ja käyttöä sekä kerätä palautetta ja kehittämisideoita. Kutsu osallistua kyselyyn

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke Päätösseminaari 21.1.2016 1 2 Opettajien osaamiskartoitus 2015 Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke 3 Osaamiskartoitus 2014 ja 2015 2014: Didaktiset

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella?

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Severa Mobile -kyselyn tulokset Alkusanat Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme 389 vastausta, joka on kattava otos asiantuntija-

Lisätiedot

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10 Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta Standardiasiakirjan asettelut Microsoft Word 2007 ja 2010 versioissa Word ohjelman oletusasetukset ovat sellaiset, että suomalaisen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus?

Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus? Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus? Kehityspäällikkö Heikki Mäkinen Amiedu Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 7.-8.12.2011 Amiedu: www.amiedu.fi Amiedu - ammatillinen

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Leena Kärkkäinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tikkurila, 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnitelu/ Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS

Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS Opintojaksopalautejärjestelmä OPISKELIJAN OPAS tammikuu 2011 SISÄLLYS 1 OPINTOJAKSOPALAUTEJÄRJESTELMÄ 1 2 OPINTOJAKSOPALAUTTEEN ANTAMINEN 1 2.1 Kirjautuminen järjestelmään suoran kirjautumislinkin avulla

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot