Toimiston asiakirjastandardit opetuskäytössä Selvityksen tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimiston asiakirjastandardit opetuskäytössä Selvityksen tulokset"

Transkriptio

1 Toimiston asiakirjastandardit opetuskäytössä Hanna Vuohelainen

2 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 2 (26) Sisältö 1 Taustaksi ja johdannoksi Asiakirjastandardit osana SFS ry:n standardisointityötä ja TIEKEn tutkintoja Kohteena toimiston asiakirjastandardit Kohderyhmänä oppilaitokset Kyselyn toteutus Vastaajien profiili Vastanneiden tehtävät Vastanneiden oppilaitokset Tulokset Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa Standardien opettamisen tärkeys Kohderyhmät opetuksessa Asiakirjastandardien saatavuus Standardien opetuskäyttöä edistävät ja ehkäisevät tekijät Standardien saatavuus ja maksullisuus Yhteiset toimintatavat oppilaitoksessa Yleinen tietämys ja arvostus Tiedotusta, koulutusta ja materiaalia Verkkomateriaalia ja tietoiskuja Terveisiä tulevaisuuden asiakirjastandardisointityöhön... 21

3 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 3 (26) Selvitys toimiston asiakirjastandardien opetuskäytöstä 1 Taustaksi ja johdannoksi Suomalaisessa tietoyhteiskunnassa toimiston asiakirjastandardien tuntemus ja käyttö helpottaa jokaisen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän henkilön toimintaa niin työssä, opiskeluissa kuin vapaa-aikana. Tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntyminen ja arkipäiväistyminen ei ole vähentänyt asiakirjastandardien tarpeellisuutta, pikemmin päinvastoin. Kun vastaantulevan informaation ja sähköisesti liikkuvien asiakirjojen määrä kasvaa, on tärkeää, että vastaanottajan on helppo löytää sisällöstä oleelliset asiat. Kun dokumentit ovat selkeitä ja helppolukuisia, vastaanottaja pystyy paremmin perehtymään sisältöön. Vaikka sähköisen viestinnän murros ja sosiaalisen median käyttötavat ohjaavat osaltaan kohti lyhyttä ja epämuodollisempaa viestintää, asiakirjat eivät ole katoamassa minnekään. Nykyteknologia ja tekstinkäsittelyohjelmat tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia erilaisten dokumenttien muokkaamiseen, ja ohjelmistoista löytyy visuaalisesti rikkaita malleja erilaisiin tarpeisiin. Kun asiakirjat luodaan yhteisesti sovittujen mallien mukaan, lukija löytää otsikot, tunnistetiedot ja muut tietoelementit helposti eikä visuaalisuus jätä varjoonsa varsinaista sisältöä. Kun dokumentista tarvitaan tulostettu versio, ei sitä tarvitse lähteä enää muokkaamaan, kun se alun perin on laadittu standardimuotoon. Asiakirjastandardien käyttöä pyritään edistämään monella tavalla ja monissa kanavissa. Oppilaitokset ja opettajat ovat keskeisiä toimijoita tiedon ja käytön lisäämisessä. Tutkimustietoa toimiston asiakirjastandardien käytöstä opetuksessa ei ole ollut saatavilla. Tämän tiedon saamiseksi TIEKE toteutti SFS ry:lle syksyllä 2011 selvityksen toimiston asiakirjastandardien käytöstä opetuksessa. Selvityksen tavoitteena on antaa oleellista tietoa asiakirjastandardien opetuskäytöstä, käytön esteistä, toiveista standardeihin liittyen sekä näkökulmaa tulevaan standardisointityöhön. Esteiden tiedostaminen antaa paremmat mahdollisuudet toimia siten, että niiden vaikutusta voidaan pienentää tai jopa poistaa. auttavat entistä paremmin vastaamaan oppilaitoskentän toiveisiin ja asiakirjastandardien opetuskäytön haasteisiin, ja tätä kautta edistämään tietoisuutta ja osaamista asiakirjastandardien käytössä. on koottu tähän raporttiin, jonka tavoitteena on tulosten tiedottamisen ohella levittää opettajien ja kouluttajien keskuudessa tietoa toimiston asiakirjastandardeista ja antaa SFS:lle ja Asiakirjaviestintäkomitean työlle lisätietoa opetuskäytön nykytilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. 2 Asiakirjastandardit osana SFS ry:n standardisointityötä ja TIEKEn tutkintoja Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa, joka huolehtii siitä, että Suomeen luodaan standardikokoelma, joka vastaa maan tarpeita ja sisältää kansainvälisten ja eurooppalaisten sopimusten edellyttämät kansalliset standardit. Toimiston asiakirjojen standardisoinnista vastaa Asiakirjaviestintäkomitea TK 106. Komiteassa on toistuvasti käyty keskustelua asiakirjastandardien käytön edistämisestä ja käytön esteistä. On myös todettava että tutkimustiedon puuttuessa toiminta perustuu pitkälti komitean jäsenten ja sidosryhmien näkemyksiin. Tulokset antavat SFS:n lisäksi myös komitealle uutta tietoa pohtia keinoja ja toimenpiteitä toimiston asiakirjastandardien käytön edistämiseksi. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää SFSedu-oppilaitosportaalin sisältöjen kehittämisessä.

4 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 4 (26) Selvityksen toteutti, joka on tehnyt pitkään yhteistyötä Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kanssa Asiakirjaviestintäkomitea TK 106:n jäsenenä sekä muissa toimialayhteisöissä ja ryhmissä. Osaamiseen, opiskeluun ja työelämään liittyvät tieto- ja viestintätekniikan vaatimukset ja edellytykset ovat olleet pitkään TIEKEn ydintoiminta-aluetta. Tietokoneen käyttäjän ajokorttitutkintoja TIEKE on ylläpitänyt ja kehittänyt yli 15 vuotta. Tutkinnon suorittajia on yli neljännes miljoona, ja tutkintojen sisältöjä hyödynnetään enenevässä määrin myös nuorisoasteella. TIEKEn tutkinnoissa on huomioitu standardin mukaisten asiakirjojen tuottaminen ja standardien käytön hyödyt. 3 Kohteena toimiston asiakirjastandardit Selvityksen toteutuksessa pyrittiin siihen, että jo kysely lisäisi kohderyhmän tietoisuutta myös sellaisista toimiston asiakirjoihin kuuluvista standardeista, jotka eivät ehkä aiemmin olleet tiedossa. Tunnetuimpia ja käytetyimpiä asiakirjastandardeja ovat perinteisesti olleet SFS 2486 Lomakkeen perusrakenne ja SFS 2487 Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot. Selvitykseen otettiin mukaan seuraavat Asiakirjaviestintäkomitean alaisuuteen kuuluvat standardit, jotka on lueteltu alla lyhyen sisältökuvauksen kera. SFS 2486 Lomakkeen perusrakenne Standardia sovelletaan lomakkeisiin ja asiakirjoihin. Perustuu standardeihin EN ISO 216:2002, ISO 8439: 1990 ja ISO 11180: 1993 SFS 2487 Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot Standardi sisältää ohjeet asiakirjan tunnistetiedoista ja tekstin vakioasettelusta. Standardin periaatteita sovelletaan sekä paperimuodossa että sähköisessä muodossa oleviin, pääasiassa A4-kokoisiin asiakirjoihin. Standardin tavoitteena on luoda ja ylläpitää yhtenäisiä käytäntöjä, joita noudattamalla asiakirjasta löytää nopeasti ja helposti vakioasettelun mukaiset oleelliset tiedot. Standardi koostuu varsinaisen tekstin ja tekstiä havainnollistavien kuvien lisäksi liitteestä 1 Pinnanjako ja liitteestä 2 Vakioasiakirjan asettelumalli. SFS 2488 Kirjekuoret ja kirjepussit Standardi määrittelee kirjekuorien ja kirjepussien koot sekä paperin ja materiaalien laadun. Se perustuu standardeihin ISO 269: 1985 ja ISO 415:1975. Standardin tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa kirjekuorien ja kirjepussien käsittelyä niiden elinkaaren kaikissa eri vaiheissa. Standardi auttaa myös tuotekehittelijöitä, kuorien valmistajia, visuaalisia suunnittelijoita, kirjapainoja, laitevalmistajia sekä jokaista kuljetusketjuun osallistuvaa kehittämään omaa toimintaansa. SFS 3171 Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Lomakkeiden perusrakenne Standardia käytetään ulkomaankaupan lomakkeiden suunnittelussa. Standardi määrittelee painettujen lomakkeiden yleiset suunnitteluperiaatteet sekä koodien sijoittamisen ulkomaankaupan asiakirjoissa. Standardin esikuvana on käytetty standardia ISO 6422:1985 Layout key for trade documents. SFS 3172 Toimiston asiakirjat. Kotimaankauppa. Lomakkeiden perusrakenne Standardia käytetään kotimaan kaupan lomakkeiden suunnittelussa. Standardi määrittelee painettujen lomakkeiden yleiset suunnitteluperiaatteet. SFS 4175 Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen Standardissa esitetään numeroiden sekä väli- ja erikoismerkkien kirjoitusohjeita suomenkielistä tekstiä varten. Tavoitteena on, että kirjoitetun tekstin numero- ja merkkiilmaukset ovat yhdenmukaiset, täsmälliset ja yksikäsitteiset ja että niiden lukeminen on vaivatonta ja kirjoittaminen johdonmukaista.

5 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 5 (26) 4 Kohderyhmänä oppilaitokset 4.1 Kyselyn toteutus Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa toimiston asiakirjastandardien käytöstä ja käytön esteistä opetuksessa niin ammatillisissa opinnoissa, täydennyskoulutuksissa kuin kaupallisissa henkilöstökoulutuksissa. Kysely kohdistettiin oppilaitoksille ja opettajille sekä kouluttajille tai opetuksesta vastaaville henkilöille, jotka ovat opetustyössä avainasemassa edistämässä toimiston asiakirjastandardien käyttöä. Kohderyhmään päädyttiin ottamaan mukaan kaikki Suomen liiketalouden ja kaupan alan opintoja tarjoavat oppilaitokset sekä muutamia em. alojen koulutuksia tarjoavia koulutusyrityksiä. Kysely kohdennettiin seuraaville oppilaitosryhmille: ammatilliset oppilaitokset ja ammatilliset erityisoppilaitokset ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ammattikorkeakoulut loppukäyttäjiä kouluttavat yksityiset koulutusorganisaatiot. Eri lähteistä kerätyt oppilaitostiedot peilattiin Opetushallituksen Koulutusnetti.fi:n tietoihin. Koulutusnetti on tietokanta, joka sisältää ajantasaiset tiedot oppilaitoksista ja niiden tarjoamasta tutkintoihin tähtäävästä koulutuksesta. Tietokannan tietojen perustella mukaan otettiin kaikki ne ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset erityisoppilaitokset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset sekä ammattikorkeakoulut, joissa vuonna 2011 järjestetään pääluokituksessa yhteiskuntatieteiden, liikatalouden ja hallinnon päälukuun sisältyviä liiketalouden ja kaupan alan opintoja. Tiedot perustuvat tietokannassa elokuussa 2011 olleisiin tietoihin. Mikäli oppilaitoksella oli useita alan opintoja järjestäviä yksiköitä, kysely lähetettiin yhdelle edustajalle kustakin yksiköstä. Lisäksi mukaan kutsuttiin muutamia suuria ja pieniä yksityisiä tieto- ja viestintätekniikan koulutusta järjestäviä organisaatioita, joiden tarjontaan kuuluu toimistoohjelmistojen koulutusta työelämässä jo toimiville. Yhteensä kysely lähetettiin 212:lle eri organisaatiota tai organisaation yksikköä edustavalle henkilölle. Pääsääntöisesti kysely lähetettiin yksiköiden liiketalouden ja kaupan alan opintojen koulutuspäälliköille, joiden pyydettiin välittämään kysely eteenpäin alan opettajille / kouluttajille. TIEKEn tutkintoja järjestävissä organisaatioissa kysely lähetettiin tutkintojen vastuuhenkilöille. Selvitys toteutettiin sähköpostikyselynä. Ensimmäinen kutsu lähetettiin ja vastaukset pyydettiin viimeistään Muistutuskutsu lähetettiin ja vastausaikaa annettiin vain saakka. Ensimmäisen kutsun jälkeen vastauksia saatiin 134 kappaletta. Muistutuskutsun jälkeen lopulliseksi vastausmääräksi saatiin 154. Kysely pyrittiin pitämään kohtuullisen pituisena, minkä toivottiin osaltaan edistävän vastaamishalukuutta. Saateviestissä luvattiin, että kyselyyn vastaaminen vie ainoastaan muutaman minuutin. Lisäksi vastaajien kesken arvottiin 10 kpl SFS:n ekäsikirja muistitikkuja. Kysymykset laadittiin TIEKEssä ja hyväksytettiin SFS ry:llä. Ennen kyselyn varsinaista levittämistä, kysely lähetettiin testattavaksi ja kommentoitavaksi kolmelle kohderyhmään kuuluvalle sidosryhmän edustajalle.

6 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 6 (26) 4.2 Vastaajien profiili Kysely toteutettiin sähköisellä Surveypal-kyselytyökalulla. Kyselylomake (liite 1) oli sama kaikille vastaajille. Kysely oli jaettu kuudelle sivulle, joista sivut 2 5 olivat varsinaisia sisältökysymyksiä. Kysymykset jaettiin seuraaviin suurempiin kokonaisuuksiin: 1. Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa 2. Asiakirjastandardien saatavuus 3. Standardien opetuskäyttöä edistävät ja ehkäisevät tekijät 4. Vastaajan tehtävä ja oppilaitostiedot Suhteessa lähetettyihin kutsuihin vastauksia saatiin lähes 73 %. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon, että kyselyn saatteessa vastaanottajaa kehotettiin välittämään viestiä eteenpäin oman yksikkönsä liiketalouden ja kaupan alan opetuksen parissa työskenteleville opettajille ja kouluttajille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joistakin oppilaitoksista kyselyyn on voinut vastata useampi henkilö Vastanneiden tehtävät Vastaajan pääasiallisten työtehtävien osalta oli annettu valmiiksi neljä vaihtoehtoa sen perusteella, mille ryhmille kysely oli alun perin lähetetty ja toisaalta kyselyn saatteessa pyydetty välttämään eteenpäin. Kysymykseen vastaaminen oli kaikille pakollista. Vastausvaihtoehdot olivat: kouluttaja tai opettaja suunnittelija koulutuspäällikkö muu tehtävä Valtaosa eli 141 vastaajaa 154:stä toimi kouluttajan tai opettajan tehtävissä. Tämä kertonee siitä, että alun perin viestin saaneet koulutuspäälliköt ovat välittäneet osallistumispyynnön eteenpäin kouluttajille, jotka työskentelevät alueen opetuksen parissa. Vain 8 % vastaajista toimi muissa kuin kouluttajan tai opettajan tehtävissä. Tuloksissa kuuluu siis nimenomaan opetustyötä tekevien ääni. Vastaajien tehtävät, N=154 2 % 3 % 3 % 92 % kouluttaja / opettaja suunnittelija koulutuspäällikkö muu tehtävä Kuva 1: Kyselyyn vastanneiden tehtävät

7 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 7 (26) Vastanneiden oppilaitokset Kysely lähetettiin yhteensä 212 eri koulutusyksikköön. Tässä luvussa ovat mukana saman organisaation eri liiketalouden ja kaupan alan opintoja järjestävät toimipisteet. Eri organisaatioita kohderyhmässä oli yhteensä 133. Kyselylomakkeella vastaajan oppilaitostyypin valinta oli kaikille pakollinen kysymys. Vastausvaihtoehtoja olivat ammatillinen oppilaitos ammatillinen erityisoppilaitos ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ammattikorkeakoulu yksityinen koulutusorganisaatio. Vastausmäärät oppilaitostyypeittäin näkyvät kuvassa 2. Sekä lähetetyistä kyselyistä että saaduista vastauksista suurimman ryhmän muodostavat ammatillisten oppilaitosten ja erityisoppilaitosten edustajat. Lähetetyistä kyselyistä 52 % lähti ammatillisiin ja ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Vastausten osuus em. ryhmässä oli 47%. Suhteessa lähetettyjen kyselyjen ja siis koulutusyksiköiden määrään, ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten vastausaktiivisuus oli suurin. 34 % vastaajista ilmoitti oppilaitoksekseen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen. Sitä vastoin ammattikorkeakouluista ja yksityisistä koulutusorganisaatioista vastauksia saatiin vähemmän kuin mitä lähetettyjen kyselyiden osuus alun perin oli Vastaukset oppilaitostyypeittäin AMK ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ammatillinen oppilaitos ja erityisoppilaitos yksityinen % lähetetyistä % vastaajista Kuva 2: Lähetettyjen kyselyiden ja saatujen vastausten osuudet oppilaitostyypeittäin Kyselyn saaneet oppilaitokset oli myös listattu oppilaitoksen nimen mukaisesti aakkosiin. Vastaajia pyydettiin valitsemaan oma oppilaitoksensa. Vastaaminen tähän kysymykseen ei kuitenkaan ollut pakollista. Kysymykseen vastanneiden tietojen perusteella voidaan kuitenkin otaksua, että samasta organisaatiosta ei ole tullut niin runsaasti vastauksia, että ne vinouttaisivat tulosten tulkintaa. Organisaatiot, joista vastauksia näytti tulleen useita, ovat niitä, joissa on useampia yksiköitä ja vastauksia odotettiinkin samasta organisaatiosta useampia.

8 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 8 (26) 5 Tulokset Selvityksen tuottama kuva vastaa ennakkokäsityksiä siitä, että eri asiakirjastandardien tunnettuudessa ja opetuskäytössä on standardien välillä suuriakin eroja. Tiettyjä standardeja käytetään opetuksessa ja niiden tärkeys opiskelijoille koetaan merkittävimpänä. Näitä asiakirjastandardeja ovat tekstin asetteluun, lomakkeen perusrakenteeseen sekä numeroiden ja merkkien kirjoittamiseen liittyvät standardit. Opiskelijat saavat tietonsa etupäässä opettajien valmistamasta tai muusta oppimateriaalista. Opettajien käytössä olevien standardien muodossa on enemmän vaihtelua. Eniten käytössä on yksittäisiä standardeja joko henkilökohtaisessa tai yhteiskäytössä. Jonkin verran käytössä on myös Toimiston asiakirjat -käsikirjaa. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa on hyvin tietoa standardeista ja niiden saatavuudesta, mutta silti kaivattaisiin mm. verkkomateriaalia ja ajankohtaista tietoa opetuksen tueksi. Oppilaitosportaali SFSedu sekä asiakirjastandardit ja asiakirjamalleja sisältävä ekäsikirja eivät selvästikään ole vielä yleisesti opettajien tiedossa ja käytössä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kyselyyn vastannet ovat täyttäneet lomakkeen huolellisesti. Keskimäärin kysymyksiin vastasi 151 vastaajaa kaikkiaan 154 vastaajasta. Yhteen kysymykseen saatiin 147 vastausta, kahteen 148 ja kaikkiin muihin vastausta. Tulokset on esitelty niin, että aluksi on kuvattu kunkin osa-alueen tulokset kaikkien oppilaitosmuotojen kaikkien vastanneiden osalta. Mikäli eri oppilaitosmuotojen välillä esiintyi selkeitä eroja, nämä on tuotu esille yleisen osan jälkeen. 5.1 Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa Yleiskuva standardien tunnettuudesta vastasi ennakko-odotuksia: Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot oli selvästi tunnetuin ja opetuksessa käytetyin kyselyn sisältämistä vaihtoehdoista. 88 % vastaajista tunsi ko. standardin ja käytti sitä opetuksessa. Lomakkeen perusrakenne sekä numeroiden ja merkkien kirjoittaminen olivat opetuksessa käytetyimpien joukossa. Hieman yli 60 % vastaajista tunsi ne ja käytti niitä opetuksessa. Lomakkeen perusrakenteen tunsi lisäksi 20 % vastaajista, vaikka ei sitä opetuksessa käyttänytkään. Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen oli vähemmän tunnettu, 26 % ilmoitti, että ei tunne ko. standardia. Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely sekä Kirjekuoret ja kirjepussit olivat tuntemattomia standardeja yli 30 %:lle vastaajista. Aakkostamisen standardin tunsi ja käytti opetuksessa 42 % vastaajista, kun kirjekuorten osalta osuus oli 27%. Ulkomaankaupan lomakkeiden perusrakenne oli opetuksessa vähiten käytetty ja myös vähiten tunnettu.

9 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 9 (26) Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa, % vastanneista 8 Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen Lomakkeen perusrakenne Tunnen ja käytän opetuksessa Tunnen, mutta en käytä opetuksessa En tunne Kuva 3: Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa. Tekstin asettelu ja tunnistetiedot, Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen, Lomakkeen perusrakenne. Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa, % vastanneista Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely Kirjekuoret ja kirjepussit Tunnen ja käytän opetuksessa Tunnen, mutta en käytä opetuksessa En tunne Kuva 4: Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa. Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely. Kirjekuoret ja kirjepussit.

10 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 10 (26) Asiakirjastandardien tunnettuus ja käyttö opetuksessa, % vastanneista Toimiston asiakirjat. Kotimaan kauppa. Lomakkeiden perusrakenne Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Lomakkeiden perusrakenne. Tunnen ja käytän opetuksessa Tunnen, mutta en käytä opetuksessa En tunne Kuva 5: Asiakirjastandardienkäyttö opetuksessa. Toimiston asiakirjat. Kotimaankauppa. ja Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Oppilaitosryhmittäin tarkasteltuna kaikkia selvityksessä mukana olleita standardeja opetettiin ahkerimmin ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaikissa oppilaitosryhmissä asiakirjan tekstin asettelun standardi oli opetuksessa käytetyin. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja erityisoppilaitoksissa 96 % vastaajista ilmoitti standardia käytettävän opetuksessa, aikuiskoulutuskeskuksissa vastaava osuus oli 77 %, ammattikorkeakouluissa 81 % ja yksityisissä koulutusorganisaatioissa 88 %. Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kuva 6: Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot standardin käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin

11 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 11 (26) Lomakkeen perusrakenteen osalta löytyi jonkin verran eroja oppilaitosryhmien välillä. Lomakkeen perusrakennetta opetuksessa käytettiin eniten ammatillisissa oppilaitoksissa: 72 % vastaajista ilmoitti standardia käytettävän opetuksessa. Vähiten standardia opetettiin ammattikorkeakouluissa, 33 % vastaajista ilmoitti lomakkeen perusrakennetta käytettävän opetuksessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lomakkeen perusrakenteen käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin Kuva 7: Lomakkeen perusrakenne standardin käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin Ulkomaankaupan lomakkeiden perusrakenne oli kaiken kaikkikaan vähiten tunnettu. Ammatillisissa oppilaitoksissa 13 % ja ammattikorkeakouluissa 5 % vastaajista ilmoitti standardia käytettävän opetuksessa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja yksityisten koulutusorganisaatioiden koulutuksissa ulkomaankaupan lomakkeiden perusrakennetta ei oikeastaan käytetty lainkaan. Kotimaan kaupan lomakkeiden perusrakenne oli tunnetumpi: ammatillisissa oppilaitoksissa 47 %, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa 23 %, ammattikorkeakouluissa 10 % ja yksityisissä koulutusorganisaatioissa 25 % vastaajista ilmoitti standardia käytettävän opetuksessa. Kirjekuorien ja kirjepussien standardia opetettiin lähinnä ammatillisissa oppilaitoksissa. Niissä 42 % vastaajista ilmoitti standardia käytettävän opetuksessa, kun muissa oppilaitosryhmissä noin kymmenesosassa standardi oli mukana opetuksessa. Numeroiden ja merkkien kirjoittamisen standardia opetettiin keskimäärin 62 %:ssa oppilaitoksista. Ammatillisissa oppilaitoksissa standardia käytettiin opetuksessa 76 %:ssa ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa 49 %:ssa. Aakkostamisen standardia käytettiin opetuksessa jonkin verran vähemmän.

12 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 12 (26) 100 % Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen - käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kuva 8: Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen standardin käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin 100 % Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kuva 9: Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely standardin käyttö opetuksessa oppilaitosryhmittäin

13 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 13 (26) 5.2 Standardien opettamisen tärkeys Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten tärkeänä he pitävät mainittujen asiakirjastandardien sisältöä opiskelijoiden kannalta asteikolla: erittäin tärkeää, jossain määrin tarpeellista, ei tärkeää tai en osaa sanoa. Luonnollista on, että samat standardit olivat listan kärkipäässä sekä opettamisen tärkeyden että opetuksessa käytön osalta. Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot standardin sisältöä opiskelijoiden kannalta erittäin tärkeänä piti jopa 91 % vastaajista. Kyseinen standardi koettiin tärkeimmäksi kaikissa oppilaitosryhmissä. Numeroiden ja merkkien asettelua piti erittäin tärkeänä 66 % vastaajista ja lomakkeen perusrakennetta 61 %. Jonkin verran enemmän vastausten hajontaa esiintyi standardin Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Lomakkeiden perusrakenne kohdalla. Ammatillisissa oppilaitoksissa ko. standardin opettamista erittäin tärkeänä piti 19 % vastaajista kun ammattikorkeakouluissa vastaava osuus oli 29 %. Ammatillisissa oppilaitoksissa standardia kuitenkin käytettiin opetuksessa enemmän. Standardien opettamisen tärkeys, % vastaajista Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen Toimiston asiakirjat. Kotimaan kauppa. Lomakkeiden perusrakenne. Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Lomakkeiden perusrakenne. Kirjekuoret ja kirjepussit Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot Lomakkeen perusrakenne 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % En osaa sanoa Ei tärkeää Jossain määrin tarpeellista Erittäin tärkeää Kuva 10: Vastaajien arvio standardien tärkeydestä opiskelijoiden kannalta

14 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 14 (26) Standardien opettamisen tärkeys oppilaitosryhmittäin Aakkostaminen ja siihen liittyvä Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen Toimiston asiakirjat. Kotimaan kauppa. Toimiston asiakirjat. Ulkomaankauppa. Kirjekuoret ja kirjepussit Asiakirjan tekstin asettelu ja Lomakkeen perusrakenne 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityiset oppilaitokset AMK:t Aikuiskoulutuskeskukset Ammatilliset oppilaitokset Kaikki yhteensä Kuva 11: Vastaajien osuus, jotka pitivät standardin opettamista erittäin tärkeänä opiskelijoiden kannalta oppilaitosryhmittäin Kohderyhmät opetuksessa Liiketalouden ja kaupan alan opintoja järjestetään oppilaitoksissa monenlaisille kohderyhmille, ja oppilaitoksilla voi olla hyvinkin erilaisia profiileja niin keskenään kuin oppilaitosten sisällä. Yleiskuvan saamiseksi asiakirjastandardien opetuskäytöstä yleensä vastaajia pyydettiin arvioimaan, opetetaanko standardeja kenellekään, kaikille opiskelijoille vaiko tietyille opiskelijaryhmille. Kysymyksessä ei eritelty yksittäisiä standardeja vaan mainittiin ainoastaan asiakirjastandardit yleensä. Tulosten valossa vaikuttaa siltä, että asiakirjastandardeja opetetaan monin paikoin kaikille opiskelijoille. Vastaajista 3 % ilmoitti, että standardeja ei opeteta laisinkaan ja 65 % vastaajista ilmoitti standardeja opetettavan kaikille opiskelijoille.

15 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 15 (26) Asiakirjastandardit opetuksessa yleensä, % vastanneista tietyille opiskelijaryhmille 32 % ei opeteta lainkaan 3 % kaikillle opiskelijoille 65 % Kuva 12: Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa yleensä Ammattikorkeakoulujen vastaajista 81 % ilmoitti, että asiakirjastandardeja opetetaan kaikille opiskelijoille. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja erityisoppilaitoksissa vastaava osuus oli 76 % ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa 45 %. Aikuiskoulutuskeskuksissa standardien opetusta suunnataan eniten (47 %) tietyille opiskelijaryhmille. Yksityisissä koulutusorganisaatioissa noin puolet opettavat standardeja kaikille, puolet tietyille kohderyhmille. Tässä näkynee organisaation kohderyhmän vaihtelu. Kuva 13: Asiakirjastandardien opetuksen kohderyhmiä ammatillisissa oppilaitoksissa Niiltä osin, kun asiakirjastandardeja ei opetettu kaikille opiskelijoille, ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillisten perustutkintojen rooli näkyi luonnollisesti vastauksissa. Merkonomi- ja datanomiopiskelijat mainittiin useaan kertaan. Kuvassa 13 suuremmalla pistekoolla näkyvät ne maininnat, jotka toistuivat vastauksissa useammin.

16 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 16 (26) Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset järjestävät aikuisille mm. ammatillista lisä- ja peruskoulutusta, työvoimapoliittista koulutusta sekä lyhyempikestoisia täydennyskoulutuskursseja. Aikuiskoulutuskeskusten osalta näkyykin, että kohderyhmissä oli muita oppilaitosmuotoja enemmän kirjoa myös asiakirjastandardien opetuksen kohderyhmissä. Kuvassa 14 on kooste vastaajien mainitsemista kohderyhmistä. Suuremmassa pistekoossa näkyvät ne maininnat, jotka toistuivat vastauksissa useammin. Kuva 14: Asiakirjastandardien opetuksen kohderyhmiä ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa 5.3 Asiakirjastandardien saatavuus Asiakirjastandardeja on saatavilla eri muodoissa. Saatavilla on standardien yksittäiskappaleita, Toimiston asiakirjat on myös koottu yksiin kansiin SFS:n käsikirjaan 76: Toimiston asiakirjat. Standardit Käsikirja sisältää myös muita kuin tämän selvityksen kohteena olleita asiakirjastandardeja. Käsikirjasta on saatavilla myös sähköinen versio ekäsikirja, jossa on standardien lisäksi valmiita asiakirjamalleja. ekäsikirjaa on saatavissa muistitikkuna ja CDlevynä. Kaikkia standardeja voi tilata Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:ltä. Selvityksessä haluttiin saada tietoa myös siitä, missä muodoissa opettajat ja opiskelijat nykytilanteessa asiakirjastandardeja käyttävät. Osoittautui, että noin puolella opettajista on käytössään standardien yksittäiskappaleita. Standardeja on sekä henkilökohtaisessa että yhteiskäytössä arvioilta noin puolella opettajista. Toimiston asiakirjat -käsikirja oli opettajien käytössä 27 %:lla. ekäsikirjan ilmoitti olevan opettajien käytössä vain 9 % vastaajista. Oppilaitosryhmien välillä ei esiintynyt suuria eroja. ekäsikirjaa käytettiin hieman enemmän ammattikorkeakouluissa, joissa taas yksittäisten standardien käyttö oli hieman muita oppilaitoksia vähäisempää. Tulokset tulee tältä osin tulkita kuitenkin vain suuntaa-antaviksi, sillä en osaa sanoa -vaihtoehdon valinneiden osuus oli suuri ja vaihteli kysymyksittäin %:n välillä.

17 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 17 (26) Opettajilla käytössä yksittäinen standardi / yksittäisiä standardeja SFS:n käsikirja Toimiston asiakirjat ekäsikirja / muistikku henkilökohtaisia kappaleita standardeja yhteiskäytössä %:lla opettajista Kuva 15: Asiakirjastandardien saatavuus opettajien keskuudessa Sama koskee arvioita opiskelijoiden saatavilla olevista standardeista; en osaa sanoa -vaihtoehdon valinneita oli joidenkin kysymysten kohdalla jopa puolet. Opiskelijoiden osalta tilanne käytettävissä olevien asiakirjastandardien kohdalla näyttäytyi hyvin toisenlaisena kuin opettajien. Opiskelijat selvästi saivat tiedon oppimateriaalin muodossa. Opettajien valmistamaa materiaalia arvioitiin olevan käytössä 80 %:lla ja muuta oppimateriaalia 76 %:lla. Yksittäisiä standardeja tai käsikirjoja oli käytössä huomattavasti vähemmän. Yksittäisiä standardeja käytti arviolta noin viidesosa opiskelijoista ja käytössä oli enemmän yhteiskappaleita kuin henkilökohtaisessa käytössä olevia standardeja. Opettajan valmistamaa materiaalia käytettiin runsaasti kaikissa oppilaitosmuodoissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa käytettiin lähes yhtä paljon muuta oppimateriaalia. Ammattikorkeakouluissa muun oppimateriaalin osuus oli jonkin verran keskimääräistä pienempi ja siellä ekäsikirja oli taas jonkin verran paremmin opiskelijoiden saatavilla arvioilta 14 %:lla.

18 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 18 (26) Opiskelijoilla käytössä muuta oppimateriaalia opettajien valmistamaa materiaalia yksittäinen standardi / yksittäisiä standardeja SFS:n käsikirja Toimiston asiakirjat ekäsikirja / muistikku henkilökohtaisia kappaleita yhteisiä kappaleita standardeista %:lla opiskelijoista Kuva 16: Asiakirjastandardien saatavuus opiskelijoiden keskuudessa 5.4 Standardien opetuskäyttöä edistävät ja ehkäisevät tekijät Asiakirjastandardien opetuskäyttöä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä pyrittiin kyselyssä saaman esille kahdeksan monivalintakysymyksen sekä yhden avoimen kysymyksen kautta. Monivalintakysymyksiin olivat vastanneet lähes kaikki ja avovastauksiakin kertyi yli 70 vastaajalta. Tulosten valossa näyttää siltä, että opettajat tuntevat asiakirjastandardit yleisesti ottaen hyvin ja voivat sisällyttää niitä opetukseensa. Valtaosa opettajista koki tärkeäksi sen, että opiskelijat tuntevat asiakirjastandardit. Opettajat kuitenkin kokivat tarvitsevansa koulutusta standardien sisällöistä: 34 % oli täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Tarvitsen koulutusta standardien sisällöistä kanssa. Koulutusta jonkin verran enemmän vastaajat kaipasivat tukimateriaalia standardien käyttöön. Tähän heijastunee se työ, jota opettajat tekevät oppimateriaalien eteen. Kuten edellä todettiin, opiskelijoilla oli voittopuolisesti käytössään opettajan valmistamaa oppimateriaalia. Vastausten jakautuminen viisiportaisella asteikolla väittämittäin näkyy kuvassa 17. Vastaajat tiesivät varsin hyvin, mistä tietoa standardeista löytää sekä mistä standardeja voi hankkia. Sitä vastoin oppilaitoskäyttöön kohdennettu SFSedu-oppilaitosportaali oli valtaosalle tuntematon tai jokseenkin tuntematon. Selvityksen perusteella voidaan sanoa, että standardien saatavuus vaikuttaa jonkin verran niiden käyttöön opetuksessa. Lähes 60 % vastaajista oli täysin tai lähes täysin eri mieltä väittämän Standardeja on hankala saada käyttöön, joten en käytä niitä opetuksessa kanssa. Täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli kuitenkin 15 % vastaajista ja lähes viidesosa valitsi keskimmäisen vaihtoehdon viisiportaisella asteikolla.

19 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 19 (26) Opetuskäyttöön vaikuttavia tekijöitä, % vastaajista Tunnen standardit riittävän hyvin, että voin sisällyttää niitä opetukseen. On tärkeää, että opiskelijat tuntevat asiakirjastandardit. Standardeja on hankala saada käyttöön, joten en käytä niitä opetuksessa. Tiedän, mistä löydän tietoa standardeista. Tiedän, mistä standardeja voi hankkia. Kaipaan lisää tukimateriaalia standardien opetuskäyttöön. Tarvitsen koulutusta standardien sisällöistä. SFS:n oppilaitosportaali SFSedu on minulle tuttu Täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Kuva 17: Standardien opetuskäyttöä edistävät ja ehkäisevät tekijät Standardien käyttöä edistävistä näkemyksistä haluttiin saada tietoa myös avoimen kysymyksen kautta. Vastaajilta tiedusteltiin Mitkä tekijät edistäisivät mielestäsi asiakirjastandardien käyttöä opetuksessa?. Vastauksista nousi selvästi esille muutamia kokonaisuuksia, joiden katsottiin vaikuttavan standardien opetuskäyttöön Standardien saatavuus ja maksullisuus Materiaalin saatavuus ja maksullisuus mainittiin useissa vastauksissa. Materiaalin saatavuutta voitaisiin vastaajien mielestä parantaa ja erityisesti toivottiin sähköistä materiaalia. Standardien pitäisi olla oppilaitoksissa helposti saatavilla kaikkien niiden käyttöön, jotka niitä haluavat hyödyntää. Tässä myös oppilaitoksilla itsellään on selvästi roolinsa. Vastaajat toivoivat oppilaitoskäyttöön edullista tai jopa maksutonta materiaalia - sekä opettajille että opiskelijoille. Sähköiset materiaalit saivat kannatusta. Katsottiin, että verkosta vapaasti saatavilla olevat mallit edistäisivät standardien käyttöä Yhteiset toimintatavat oppilaitoksessa Peräti parissakymmenessä vastauksessa kiinnitettiin huomiota yhteisten käytäntöjen merkitykseen. Oppilaitoksen yhteiset toimintatavat koettiin tärkeiksi: että koko koulussa tehtäisiin lomakepohjat ja muu materiaali standardien mukaisiksi. Koko henkilöstö sitoutuisi

20 Asiakirjastandardien käyttö opetuksessa 20 (26) standardien käyttöön. Olisi tärkeää, että kaikki opettajat ymmärtäisivät paremmin standardien merkityksen. Kaikkien opettajien olisi hyvä laatia omat tehtävänantonsa ja kokeensa standardien mukaisesti, mitä luonnollisesti helpottaisi edellä mainittu yhteisten lomakkeiden olemassaolo. Kaikkien opettajien tulisi myös odottaa opiskelijoiden noudattavan standardiasetteluja koe- ja tehtäväpalautuksissaan. Yhteistyö opettajien kesken voisi myös edistää standardien käyttöä. Yhteistyö ammattiviestinnässä kuten opettajien kesken (esim. tekstinkäsittely + äidinkieli + tietotekniikka) - jokainen opettaja edellyttää opiskelijoilta standardien mukaista kirjoittamista. Yhteisten toimintatapojen kehittäminen ja standardien käyttäminen oppilaitoksissa nivoutui monissa vastauksissa standardien merkityksen ymmärtämiseen ja opetushenkilöstön osaamisesta huolehtimiseen Yleinen tietämys ja arvostus Vastauksissa korostettiin myös yleisen standarditietämyksen ja arvostuksen merkitystä. Yleisen tietämyksen ja käytön arveltiin motivoivan myös opiskelijoita standardien opetteluun. Yleinen arvostus standardien käytössä pitäisi saada uudelleen kunniaan. Yleisen tietämyksen lisääminen koskee myös opettajia. Asiakirjastandardien osalta opiskelijoiden motivoinnin haasteena on uusien välineiden yleistynyt käyttö. Sähköpostin, tekstiviestien ja varsinkin sosiaalisen median sovellukset lyhyine viesteineen kannustavat pikemminkin huolettomampaan viestintään, jossa ei tarvitse välittää pilkuista, pisteistä tai isoista alkukirjaimista. Etujen esiintuominen ja tunteminen helpottaisi. ammattilukija haluaa lukea asiat aina samoista paikoista Standardipohjien käytön nopeus ja virheettömyys: esim. opiskelutehtävien palauttaminen Oppimateriaaleissa voisi tuoda paremmin esille hyötynäkökulmaa. Haasteena koettiin, että yleisen tietämyksen puute näkyy yritysten käytännöissä ja opiskelijoiden työssäoppimisjaksoilla. Työssaoppimispaikoilla opiskelijat ikävä kyllä törmäävät ajatteluun, joka on ristiriidassa opettajan tuoman ajatuksen kanssa. Yrityselämässä standardien tuntemus ja käyttö on edelleen pienissä yrityksissä vähäistä Tiedotusta, koulutusta ja materiaalia Tiedotuksen ja koulutuksen roolia varsinkin opettajille korostettiin. Sähköisen tiedotuksen kautta tietoa voitaisiin levittää opettajille. Kun asiakirjastandardien käyttö ei ole läheskään kaikkien opettajien hallinnassa, asiaa voisi edistää yleisellä perehdytyksellä oppilaitoksen opettajille ja valmiiden pohjien helpolla saatavuudella. Organisaation omien pohjien saatavuuden lisäksi nähtiin, että havainnollinen oppimateriaali, mallipohjien saatavuus ja helposti saatavilla olevat käytännön esimerkit ja harjoitukset edistäisivät standardien käyttöä opetuksessa. Opetuksen ja sen suunnittelun näkökulmasta standardien opetuskäyttöä voitaisiin ihannetapauksessa edistää sisällyttämällä standardit opetussuunnitelmaan ja lisäämällä tekstinkäsittelyn oppitunteja, mikä tukisi ylipäätään toimisto-ohjelmiston monipuolisten ominaisuuksien hyödyntämistä.

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä

Lisätiedot

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke Päätösseminaari 21.1.2016 1 2 Opettajien osaamiskartoitus 2015 Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke 3 Osaamiskartoitus 2014 ja 2015 2014: Didaktiset

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen JOBIn postia JOBIn tavoitteet: 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin sekä toimintamallin kehittäminen 2) ECVETin

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOSRYHMÄPALAUTTEEN TULOKSET Taustaa Syksyllä 8 Turu yliopisto hoitotietee laitoksella kerättii sidosryhmiltä palautetta laitokse toimiasta. Kysely toteutettii

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014 1 Lappeenrannan vertaisohjaajien kouluttaja koulutusten palautteet Kysely tehty 1/014 Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 014 Avita Kaveria hanke YHTEENVETO 1. Millä paikkakunnalla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Sami Jussinmäki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot