MITÄ AVOTOIMISTOILLE NYKYÄÄN KUULUU JA PARANEEKO SE AKUSTIIKKA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ AVOTOIMISTOILLE NYKYÄÄN KUULUU JA PARANEEKO SE AKUSTIIKKA?"

Transkriptio

1 MITÄ AVOTOIMISTOILLE NYKYÄÄN KUULUU JA PARANEEKO SE AKUSTIIKKA? Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku TEHOKAS TYÖYMPÄRISTÖ - TOIMIVA TOIMISTO seminaari, Helsinki, Musiikkitalo

2 TOTI tutkimushanke Tutkimustyö Materiaalit +10 % Yritysten panos +20 % Rahoittajat: Tekes TILA-ohjelma 60 % 15 yritystä 18 % tutkimuslaitokset 22 % Loppuseminaari on tarkoitus pitää Allergiatalolla Helsingissä /Helsinki/Hongisto 2

3 TOTI hankkeen yritykset RAKENNUSTUOTE Kalusteet Martela Isku Interior Äänenvaimennuslevyt Saint-Gobain Rakennustuotteet, Ecophon alakatot Mood Works Ilmastointiratkaisut Fläkt Woods Halton Group Puheenpeittoääni Audico Systems ARKKITEHTI Conbalance KÄYTTÄJÄ Elisa Wärtsilä Finland Telia Sonera Finland OP-Keskus OMISTAJA Senaatti-kiinteistöt Suomen yliopistokiinteistöt RAKENTAMINEN NCC Rakennus /Helsinki/Hongisto 3

4 TOTI toteuttajat Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku Valtteri Hongisto, , tutkimuksen vastuullinen johtaja 10 tutkijaa Aalto-yliopisto, tilapalvelujen tutkimusryhmä, Espoo Suvi Nenonen, , 3 tutkijaa Satakunnan ammattikorkeakoulu, LVI tekniikka, Pori Esa Sandberg, , 2 tutkijan ryhmä Turun yliopisto, kognitiivisen psykologian laboratorio Jukka Hyönä, , 2 tutkijaa /Helsinki/Hongisto 4

5 TOTI työpaketit TP1 Tutkimukset avotoimistolaboratoriossa Vaikutus työsuoritukseen, kuormittumiseen ja viihtyvyyteen, koehenkilötutkimukset Huoneakustinen suunnittelu Ilmanvaihdon määrä Lämpöolot Sisustuksen ja koko sisäympäristö Fysikaaliset tutkimukset ISO ESITYS osa 1 Huoneakustiset ratkaisut ESITYS osa 3 Ilmanjakoratkaisujen vertailu ESITYS osa 2 TP2 Kenttätutkimukset OP-Pohjola asiakaspalvelu saneeraus Telia Sonera Finland asiakaspalvelu saneeraus OP-Pohjola yhteyskeskus muutto Wärtsilä Turku muutto Elisan contact centerit Aalto-yliopiston ylioppilaskunta TP3 Monitilatoimiston suunnitteluohje ESITYS osa /Helsinki/Hongisto 5

6 /Helsinki/Hongisto 6

7 Avotoimistojen huoneakustisten olosuhteiden mittausmenetelmä ja ohjearvot Lähdeviite: Keränen J, Virjonen P, Hongisto V. Avotoimistojen huoneakustisten olosuhteiden mittausmenetelmä ja ohjearvot. Sisäilmastoseminaari , Espoo, Sisäilmayhdistys ry, raportti 29, 69-73, Ladattavissa sivun julkaisuluettelosta /Helsinki/Hongisto 7

8 Avotoimisto? Toimisto on yleisin työtila länsimaissa Suurin osa avotoimistoissa Pituus metriä hlö Leveys 5-30 metriä Korkeus 2-10 metriä Työpistekoot: 3-15 m 2 Avotoimistoissa suurin sisäympäristön haitta on melu ja puheyksityisyyden puute. Avotoimistojen yleistyttyä meluongelmat kasvoivat 2000 jälkeen - pääsyynä puutteellinen akustiikkasuunnittelu? /Helsinki/Hongisto 8

9 TAUSTA Meluongelma avotoimistoissa HALLINTAKEINOT Hyvä huoneakustiikka absorptio sermikorkeus peiteääni Hiljaisempi puheääni etiketti sankaluurit Puheen poistaminen puhelinkopit tiimijärjestykset vyöhykkeet etätyö /Helsinki/Hongisto 9

10 Esityksen tavoite Esittää TTL:n 10 vuotisen tutkimus- ja standardointityön päätulokset: mittausmenetelmä ISO :2012 suunnittelun ohjearvot Sisäilmastoluokitus 2008 RIL suunnittelutyökalu Käytännön esimerkkejä /Helsinki/Hongisto 10

11 Avotoimiston huoneakustiikan mittausmenetelmä ISO Acoustics Measurement of room acoustic parameters Part 3: Open-plan spaces Työterveyslaitoksen julkaisu: Virjonen P, Keränen J, Hongisto V, Determination of acoustical conditions in open-plan offices - Proposal for new measurement method and target values, acta acustica united with acustica, 95 (2) puhuja S mittauspisteet /Helsinki/Hongisto 11

12 Leviämisvaimennusaste, DL 2 Korvaa jälkikaiunta-ajan avotoimistoissa Mitataan puheen A-äänitaso eri etäisyyksillä puhujasta DL 2 = puheen A-äänitason vaimenema kun etäisyys puhujaan kaksinkertaistuu Arvot 2 ja 14 db välillä Puheen taso työpisteessä [dba] Etäisyys puhujaan [m] Huono vaimennus DL2=2dB Hyvä vaimennus DL2=14 db A-painotettu äänitaso [db] puheen äänitaso taustaäänitaso DL 2 =12.7 dba etäisyys puhujaan [m] /Helsinki/Hongisto 12

13 Häiritsevyysetäisyys r D Kertoo etäisyyden, mihin asti puhe erottuu niin hyvin, että se häiritsee työntekoa Työtehokkuus paranee, jos STI<0.50 r D = etäisyys, jonka ulkopuolella STI < 0.50 Mitä pienempi r D, sitä pienemmälle alueelle puhe erottuu selvästi Arvot 4 ja 20 m välillä Puheen erotettavuus hyvä kohtalainen huono ei lainkaan Puheensiirtoindeksi STI r D =14 m etäisyys puhujaan [m] /Helsinki/Hongisto 13

14 Huoneakustisen suunnittelun tavoitetasot C1:1998 Rakentamismääräyskokoelma. ympäristöministeriö. ei sisällä mittaluvuin ilmaistuja tavoitetasoja "saavutettava toimintaa vastaavat riittävän hyvät ääniolosuhteet" SFS 5907:2004. Rakennusten akustinen luokitus Helsinki, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Luokat A,B,C ja D vanhentunut, koska tehty ennen ISO standardia Sisäilmastoluokitus Sisäilmayhdistys r.y., julkaisu 5, Helsinki, (LV , RT /RT 10790, Ratu 424-T, KH ) Luokka S1: paras mahdollinen (yksilöllinen) Luokka S2: hyvä Luokka S3: tyydyttävä sisäympäristö RIL Rakennusten akustinen suunnittelu. Toimistot. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y., 96 s, Helsinki, Luokat A,B,C ja D /Helsinki/Hongisto 14

15 RIL tavoitetasot Luokka Akustinen luokittelu DL 2 [dba] r D [m] L A,S,4m [db] A Erinomainen yli 11 alle 5 alle 46 B Hyvä C Kohtalainen D Kehno alle 7 yli 11 yli 52 Lähde: RIL RIL Työterveyslaitos DL 2 = puheen A-äänitason vaimenema kun etäisyys puhujaan kaksinkertaistuu r D = häiritsevyyssäde L A,S,4m = puheen taso 4 m päässä puhujasta Vaativassa yksilötyössä tavoitetasoksi tulee asettaa A. Tällöin myös edellytyksenä on, että taustaäänitaso on dba, mikä on helpointa aikaansaada peiteäänijärjestelmällä. Tiimityöalueilla tavoitetasoksi riittää C /Helsinki/Hongisto 15

16 Suunnitteluohjelma (ilmainen) 1 LÄHTÖ TIETOJEN SYÖTTÖ Tuloskäyrä 2 TULOKSET 3 TULOSTEN VERTAILU OHJE- ARVOIHIN /Helsinki/Hongisto 16

17 Esimerkki 1: Huoneabsorption lisäyksen vaikutus Mittaustulokset ennen ja jälkeen Puheen äänitaso [dba] Puheensiirtoindeksi, STI Kova Absorboiva Etäisyys puhujasta [m] Etäisyys puhujasta [m] 1 L p,s,4m DL 2 r D L p,b T 20 [dba] [dba] [m] [dba] [s] Kova katto Absorboiva katto puhuja P mittauspisteet /Helsinki/Hongisto 17

18 Esimerkki 2: Peittoäänijärjestelmän vaikutus Mittaustulokset ennen ja jälkeen Puheen äänitaso [dba] 60 Puheensiirtoindeksi, STI Hiljainen Peittoääni Etäisyys puhujasta [m] 4 L p,s,4m DL 2 r D L p,b [dba] [dba] [m] [dba] hiljainen peittoääni Äänenpainetaso [db] 70 Etäisyys puhujasta [m] puhe peittoääni Oktaavikaistan keskitaajuus [Hz] /Helsinki/Hongisto 18

19 /Helsinki/Hongisto 19

20 AVOTOIMISTON HUONEAKUSTIIKKA - LABORATORIOTUTKIMUS JA SUUNNITTELUOHJE Lähdeviite: Keränen J, Hongisto V, Oliva D, Hakala J, Avotoimiston huoneakustiikka - laboratoriotutkimus ja suunnitteluohje, Sisäilmastoseminaari , Sisäilmayhdistys raportti 30, Espoo, Ladattavissa sivun julkaisuluettelosta

21 TAVOITE selvittää kokeellisesti ne akustiset ratkaisut, joilla sisäilmastoluokituksen tavoitetasot S1-S3 saavutetaan avotilatoimistossa mittaukset käyttäen uutta kansainvälistä menetelmää ISO Acoustics - Measurement of room acoustic parameters Part 3: Open plan offices Avotilatoimisto S1 S2 S3 Puheen leviämisvaimennusaste DL 2 db Häiritsevyyssäde r D m /Helsinki/Hongisto 21

22 AVOTOIMISTOLABORATORIO 84 m 2 korkeus 2,6 m 12 työpistettä kaikki ratkaisut "heti" toteutettavissa /Helsinki/Hongisto 22

23 ALAKATTOKOKONAISUUS 240 ruutua 210 akustiikkalevyä 16 valaisinta 6 aktiivista jäähdytyspalkkia 1 poistoilmaelin 18 peiteäänikaiutinta /Helsinki/Hongisto 23

24 TUTKITUT AKUSTISET RATKAISUT Arvo Kuvaus Katon pinnasta 88 % ääntä absorboivaa (EN luokka A), suuri loput taloteknisiä laitteita. Seinäpinnoista 20 % ääntä absorboivaa (luokka A), loput kovapintaista. Sermit ovat ääntä absorboivia (luokka B), jos niitä on. pieni Katto kovapintainen, taloteknisiä laitteita. Ei absorboi ääntä. Seinäpinnat kovapintaisia. Ei absorboi ääntä. Sermit kangaspintaisia. Eivät absorboi ääntä. 0 cm Ei sermejä (pelkät pöydät), yleinen ratkaisu tiimityölle. 130 cm Matalat sermit, yleinen ratkaisu tiimityölle. Keskikorkeat sermit, yleinen ratkaisu keskittymistä vaativalle 170 cm työlle tai puhelintyölle. 33 dba edustaa tyypillistä ilmanvaihdon äänitasoa, jossa 33 dba puheäänet erottuvat hyvin. 43 dba edustaa tyypillistä puheenpeiteäänen tasoa, jota 43 dba käytetään avotoimistoissa /Helsinki/Hongisto 24

25 ESITETTÄVIEN TULOSTEN RAJAUS esitetään tyypillisiä suomalaisissa toimistoissa esiintyviä olosuhteita vastaavat tilanteet esitetään vain pieni osa kaikista laboratoriossa tehdyistä akustisista mittauksista todellisuudessa mahdollisia akustisten ratkaisujen yhdistelmiä on enemmän kuin edellisessä taulukossa erilaisten yhdistelmäratkaisujen akustiset vaikutukset arvioitavissa tämän tutkimusten tulosten avulla /Helsinki/Hongisto 25

26 AKUSTISET MITTAUKSET ISO mittauspisteet äänilähde äänilähde 3 mittauspisteet 2 1 S /Helsinki/Hongisto 26

27 ÄÄNIYMPÄRISTÖN MITTALUVUT DL 2 ja r D A-painotettu äänenpainetaso [db] 60 Puheensiirtoindeksi STI DL 2 = 9 dba r D = 4 m puheen äänitaso taustaäänitaso Etäisyys puhujaan [m] Etäisyys puhujaan [m] MITTAUSMENETELMÄ ISO /Helsinki/Hongisto 27

28 TULOKSET - Mittausarvot MITTAUSTILANTEET MITTAUSTULOKSET Koe Huoneabsorptio Sermikorkeus Peiteääni taso Leviämisvaimennusaste Häiritsevyyssäde [cm] [dba] DL 2 [dba] r D [m] 1 pieni >11 2 pieni >11 3 pieni >11 4 pieni pieni >11 6 pieni suuri >11 8 suuri >11 9 suuri >11 10 suuri suuri suuri DL 2 on suuri kun huoneabsorptio on suuri sermit ovat korkeat 170 cm rd on pieni, kun DL2 on suuri peiteäänitaso on korkea 43 db /Helsinki/Hongisto 28

29 JOHTOPÄÄTÖKSET Laboratoriokokeessa päästiin Sisäilmastoluokituksen 2008 luokkaan S1 (r D ) päästiin kun huoneabsorptio oli maksimoitu katto, sermit, seinät sermikorkeutta vähintään 130 cm peiteäänitasoa 43 db Laboratorion pienen alan vuoksi DL 2 = arvot eivät saavuttaneet luokkaa S1. Suuremmissa avotoimistoissa päästään kuitenkin luokkaan S1 yllä luetelluin keinoin. Avotilatoimisto S1 S2 S3 Puheen leviämisvaimennusaste DL 2 db Häiritsevyyssäde r D m /Helsinki/Hongisto 29

30 /Helsinki/Hongisto 30

31 HUONEAKUSTIIKAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN - TUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA LÄHDEVIITE Haapakangas A, Hongisto V, Kokko J, Keränen J, Oliva D, Hakala J, Häggblom H, Hyönä J, Huoneakustiikan vaikutus työsuoriutumiseen ja akustiseen tyytyväisyyteen - tutkimus avotoimistolaboratoriossa, Sisäilmastoseminaari , Sisäilmayhdistys raportti 30, 81-86, Espoo, Ladattavissa julkaisuluettelosta

32 TAUSTA Toisista työpisteistä kuuluvat puheäänet ovat avotoimistojen merkittävin meluongelma subjektiiviset haitat kognitiivisen suoriutumisen heikentyminen Change in performance, DP [% ] Hongisto (2005), Indoor Air Meluongelmat liittyvät keskittymistä vaativiin yksilötehtäviin, jotka ovat avotoimistoissa yleisiä Kognitiivisen suoriutumisen haitta riippuu puheenerotettavuudesta (STI-arvo) Toimistoissa STI-arvoa voidaan varioida huoneakustiikalla: sermit, absorbtiomateriaalit ja peiteäänet between rooms open-plan office Speech Transmission Index, STI Laboratoriotutkimuksissa puheen STI-arvoja ei ole järjestetty realistisella tavalla /Helsinki/Hongisto 32

33 TAVOITE Miten huoneakustinen suunnittelu vaikuttaa puheäänten haittoihin todellisessa avotoimistossa, jossa puheääniä kuuluu välillä läheltä ja välillä kauempaa kognitiivinen suoriutuminen (yksilötyö, ei vuorovaikutusta) akustinen tyytyväisyys & subjektiivinen kuormittuneisuus Olosuhteet mahdollisimman aidot. Tutkimustilanteet kaupallisesti toteutettavia. Vertailla haittavaikutuksia neljässä huoneakustisesti erilaisessa äänitilanteessa: 1. ei vaimennusta, ei peiteääntä (puhe erottuu täydellisesti kauas puhujasta) 2. vaimennus, ei peiteääntä (puhe erottuu täydellisesti lähityöpisteisiin) 3. ei vaimennusta, peiteääni (puhe erottuu täydellisesti lähityöpisteisiin) 4. vaimennus ja peiteääni (puhe erottuu lähityöpisteisiin heikosti ja kauemmas ei lainkaan) 5. Hiljaisuus vertailukohtana (ei puhetta) ISO menetelmä /Helsinki/Hongisto 33

34 Menetelmät Avotoimistolaboratorio Turussa, rak Suunniteltu sisäympäristötekijöiden kokonaisvaltaiseen tutkimiseen (TOTI-hanke: huoneakustiikka, lämpöolot, ilmanlaatu, sisustus, valaistus) Huonepinta-ala 90 m 2, 12 työpistettä, työpisteiden koko tavanomainen Ympäristö on luotu eri tuotevalmistajien kanssa mahdollisimman realistiseksi: kaikki tutkimustilanteet on luotu markkinoilta saatavilla olevilla tuoteratkaisuilla 8.9 x 9.4 x m /Helsinki/Hongisto 34

35 Menetelmät Äänitilanteiden toteutus Akustinen toimenpide Vaimennukseen vaikuttavat toimenpiteet Äänitilanne ei vaimennusta, ei peiteääntä vaimennus, ei peiteääntä 1 - ei vaimennusta, ei peiteääntä 2 - vaimennus, ei peiteääntä 3 - ei vaimennusta, peiteääni 4 - vaimennus, peiteääni 5 - hiljaisuus ei vaimennusta, peiteääni vaimennus, peiteääni Katon absorptio: ei on ei on Seinien absorptio: ei on ei on Sermien absorptio: ei on ei on Sermi- ja kaapistokorkeus: matala korkea matala korkea Sivusermien käyttö: ei on ei on Peiteääneen vaikuttavat toimenpiteet: Puheenpeittoääni: ei ei on on Puheäänen käyttö Puheäänet käytössä ON ON ON ON EI hiljaisuus ISO :2011 mittaluvut osoittavat, että tilanteet edustavat äärirajoja. Akustinen mittaluku Äänitilanne Leviämisvaimennusaste DL 2 [dba]: Häiritsevyyssäde r D [m]: /Helsinki/Hongisto 35

36 MENETELMÄT Vaimennustilanteiden kuvaus 1 - ei vaimennusta, ei peiteääntä 2 - vaimennus, ei peiteääntä 3 - ei vaimennusta, peiteääni 4 - vaimennus, peiteääni 5 - hiljaisuus EI VAIMENNUSTA Äänitilanteet 1 ja 3 sermikorkeus 1300 mm sermit ei absorboivia ei sivusermejä heijastava katto ei seinäabsorptiota VAIMENNUS Äänitilanteet 2 ja 4 sermikorkeus 1700 mm välisermit ääntä absorboivia, luokka B sivusermit asennettu, 1700 mm absorboiva katto, luokka A, 80 % absorboivat seinälevyt, luokka A, 20 % /Helsinki/Hongisto 36

37 MENETELMÄT - Puheäänet Puheääniä tuotettiin 4 nurkissa sijaitsevista kaiuttimista jokaisessa nurkkatyöpisteessä oli meneillään puhelinkeskustelu puhe editoitiin radion keskusteluohjelmista puhetta tuotettiin yhdestä nurkasta kerrallaan, 5-25 s pätkissä puheen äänitaso oli vakio kaikissa äänitilanteissa, eli työpisteisiin kuuluva taso riippui vaimennuksesta 8.9 x 9.4 x m2 Puheääniä ei tuotettu äänitilanteessa 5 (hiljaisuus) /Helsinki/Hongisto 37

38 MENETELMÄT - Peiteääni Peiteääntä käytettiin äänitilanteissa 2 ja 4 Peiteääni tuotettiin 14 kaiuttimesta jotka oli piilotettu alaslasketun katon yläpuolelle äänenä suodatettu kohina -5 db / oktaavi Hz kaupallinen tuote kuulosti ilmanvaihdon huminalta ja koehenkilötkin käsittivät sen niin äänitaso 45 dba helppo tottua /Helsinki/Hongisto 38

39 MENETELMÄT Koeasetelma Ryhmien välinen koeasetelma eri ryhmät tulivat eri tutkimustilanteisiin (25 hlöä per tilanne) Yksilöllisistä tekijöistä huomioitiin työmuistikapasiteetti ja meluherkkyys (kovariaatteina analyyseissä) Testit mittaavat keskeisiä kognitiivisia toimintoja, joita vaaditaan tietotyössä (esim. keskittyminen, muisti, oppiminen) Altistusajan vaikutusta tutkittiin myös, kokeen kesto 4 tuntia Yhteensä 123 henkilöä testattiin, 3-6 henkilön ryhmissä. Kokeen kulku lyhyet tauot jaksojen välillä NASA-TLX kysely joka tehtävän jälkeen Työmuistikapasiteetin mittaus Alkukysely Harjoitteluvaihe Jakso A (40 min) sarjamuisti N-back työmuistitehtävä Jakso B (60 min) sarjamuisti pitkäkestoinen muisti (lukeminen) N-back työmuistitehtävä pitkäkestoinen muisti (palautus) Jakso C (60 min) sarjamuisti N-back työmuistitehtävä Iowa Gambling task Loppukysely /Helsinki/Hongisto 39

40 TULOKSET N-back tehtävä Reaction time [ms] back 1-back 2-back Huoneakustiikka vaikutti reaktioaikoihin (p=.001) tilanne 1 vs 3 (p<.001) tilanne 1 vs 4 (p=.005) 1 - ei vaimennusta, ei peiteääntä 2 - vaimennus, ei peiteääntä 3 - ei vaimennusta, peiteääni 4 - vaimennus, peiteääni 5 - hiljaisuus Yhteisvaikutus vaikeustason kanssa: akustiikan merkitys korostuu sitä enemmän, mitä vaikeammaksi tehtävä käy (p=.001) Oikeiden vastausten määrään ei vaikutusta (p>.05) b) Acoustic condition Reaktioaikojen hidastuminen tulkitaan yleisesti merkiksi kognitiivisesta kuormittumisesta tai tehtävän vaativuudesta HUOM: Yksinkertainen reaktioaika ei voi alittaa 200 ms eli arvot ovat tähän nähden erittäin korkeita /Helsinki/Hongisto 40

41 TULOKSET Muut tehtävät Tilastollisesti merkitseviä tuloksia ilmeni myös sarjamuisti- ja työmuistitehtävässä. Näissä testeissä tulokset osoittivat lähinnä hiljaisen ympäristön paremmuutta puhetilanteisiin verrattuna eikä tuloksista saatu esiin huoneakustiikan vaikutusta äänitilanteiden 1-4 välillä. Pitkäkestoisen muistin tehtävässä ja Iowa Gambling tehtävässä ei tullut lainkaan merkitseviä eroja eli tehtävät eivät ole kovin herkkiä melulle /Helsinki/Hongisto 41

42 TULOKSET Akustinen tyytyväisyys 1 - ei vaimennusta, ei peiteääntä 2 - vaimennus, ei peiteääntä 3 - ei vaimennusta, peiteääni 4 - vaimennus, peiteääni 5 - hiljaisuus p<.05 ns p<.001 Huoneakustiikalla oli merkitsevä vaikutus akustiseen tyytyväisyyteen (p<.001) ns Akustinen tyytyväisyys sisälsi 8 kysymystä, jotka koskivat mm. keskittymishaittaa, ääniympäristön miellyttävyyttä ja siihen tottumista, työrauhaa, olosuhteiden rauhattomuutta sekä olosuhteiden soveltuvuutta pitkäaikaiseen työskentelyyn /Helsinki/Hongisto 42

43 TULOKSET Puheäänten ja peiteäänen haitta "Kuinka paljon seuraavat työympäristöön liittyvät tekijät haittasivat sinua kokeen aikana?" (1 ei lainkaan 5 erittäin paljon) 1 ei vaimennusta, ei peiteääntä 2 vaimennus, ei peiteääntä 3 ei vaimennusta, peiteääni 4 vaimennus, peiteääni 5 hiljaisuus Läheltä kuuluneet puheäänet Kauempaa kuuluneet puheäänet p<.01 ei eroja Huoneakustiikka vaikuttaa kauempana olevista työpisteistä kuuluvan puheen häiritsevyyteen, mutta ei lähityöpisteeseen Ilmastoinnin humina p<.01 Peiteääni ei haittaa, jos myös vaimennus on kunnossa /Helsinki/Hongisto 43

44 POHDINTA Akustiikan vaikutukset suoritukseen Vaikutukset suoritukseen tulivat selvimmin esille kognitiivisena ja subjektiivisena kuormittuneisuutena; varsinaiseen suoritustasoon vaikutusta oli vähemmän kuin odotettiin Ilmiö on laboratoriotutkimuksissa yleinen: koehenkilöt kykenevät pinnistelemään kokeen ajan ja näin erot tilanteiden välillä jäävät pienemmiksi kuin todellisuudessa olisi Toisaalta kuormittuminen ei ole suoritustasoa vähäisempi mittari: se voi enteillä monimuotoisia negatiivisia vaikutuksia työntekijään (vrt. kenttätutkimukset) Ryhmien välisen asetelman haittana oli, että ryhmien väliset muut erot saattoivat vaikuttaa tuloksiin Tämä voi osaltaan selittää sitä, että suuressa osassa suoriutumistesteistä ei saatu odotusten mukaisia tuloksia Koska äänitilanteet haluttiin rakentaa realistisesti, ryhmien välinen asetelma oli pakollinen, koska siinä rakentamistyön määrä pysyi kohtuullisena (=10 työpäivää) Luotettavinta on soveltaa toistettujen mittausten asetelmaa, jota aiotaan soveltaa jatkotutkimuksissa /Helsinki/Hongisto 44

45 JOHTOPÄÄTÖKSET suunnittelua ajatellen Vaimennuksen maksimointi (eri pintojen absorptio ja korkeat sermit) yhdessä peiteäänen kanssa tuottaa parhaat tulokset työolosuhteiden kannalta Tulokset ovat yhdenmukaisia sen kanssa, mitä suunnitteluohjeisiin on kirjattu Sisäsilmastoluokitus 2008 SFS 5907:2004 RIL Akustiikalla on vaikutus kauempana olevista työpisteestä kuuluvan puheen häiritsevyyteen, ei lähityöpisteestä kuuluvaan työtehtävien ja tiimien sijoitteluun kiinnitettävä huomiota - huoneakustiikalla ei voi ratkaista kaikkea Tulokset ja huoneakustiset suositukset koskevat avotoimistossa tehtävää keskittymistä vaativaa yksilötyötä /Helsinki/Hongisto 45

46 /Helsinki/Hongisto 46

47 AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUKSET TOIMISTOTYYTYVÄISYYTEEN LÄHDEVIITE: Hongisto V, Haapakangas A, Keränen J, Oliva D, Koskela H, Sandberg E, Veisterä S, Avotoimiston sisäympäristön parantamisen vaikutukset toimistotyytyväisyyteen, Sisäilmastoseminaari , Sisäilmayhdistys raportti 30, 23-28, Espoo, Ladattavissa julkaisuluettelosta

48 TAUSTA - akustiikka TTL:n aiempien tutkimusten mukaan toimistotyytyväisyys merkitsevästi suurempi omissa huoneissa kuin avotoimistossa. Melu ja yksityisyyden puute suurimmat avotoimiston ongelmat, aiheuttavat keskittymisvaikeuksia ja stressiä ja tyytymättömyyttä Laajojen akustiikkamittausten perusteella avotoimistojen tyyppiongelmat ovat pieni absorptio matalat sermit hiljainen taustaäänitaso Laboratoriotutkimuksilla on osoitettu, että yksilötyön työsuoriutumista ja akustista tyytyväisyyttä voidaan parantaa hyvällä akustiikalla suuri absorptio korkeat sermit sopiva peiteäänitaso Uudet suunnitteluohjeet ja tavoitetasot korostavat näitä Sisäilmastoluokitus 2008 RIL SFS 5907:2004 TUTKIMUSTIETOA PUUTTUU: Työpaikkainterventiot, joilla osoitettu akustiikan merkitys käyttäjätyytyväisyyden kannalta /Helsinki/Hongisto 48

49 TAVOITE Osoittaa, mitä hyötyjä voidaan saavuttaa toimistotyytyväisyyden ja työntekijän hyvinvoinnin kannalta, jos saneerauksessa huomioidaan sisäympäristön kehittäminen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti layoutin parannus akustiikka ilmastointi sisustus tukitilat siisteys valaistus Tavoitteena oli samalla kehittää OP-Pohjolan konsernin pääkonttorin erästä Vallilan toimitilaa, joka oli korjausvuorossa /Helsinki/Hongisto 49

50 MENETELMÄT Kohde ja aikataulut 45 työpistettä, 45 työntekijää, pinta-ala 910 m 2 Yrityksille ja yksityishenkilöille kohdistuva asiantuntijaasiakaspalvelu puhelintyö, asiakkaiden aineistojen tutkiminen vuoroin tiimityötä ja yksilötyötä asiakasvapaa tila Osasto muutti takaisin saneerauksen jälkeen Muutostyö: rakennus 830 /m2 ja kalusteet 180 /m2 Muutto väistötiloihin 12/2009 Paluumuutto 6/ saneeraus kysely I mittaus I 12/2009 mittaus 2 1/2011 kysely 2 3/ /Helsinki/Hongisto 50

51 TUTKIMUSKOHDE Muutoksen kuvaus teknisellä tasolla Ennen saneerausta riittämätön jäähdytysteho kalusteiden epäyhtenäisyys täydennelty 90-luvulta lähtien epäsiisteys suuret tavaramäärät epäselvät kulkureitit taukotilojen puute sokkeloisuus ja toimimattomuus Saneerauksen tuomat muutokset Jäähdytyspalkit paransivat lt-hallintaa Ilmamäärät eivät muuttuneet Uudet yhtenäiset kalusteet Yleisvalaistus uusiksi + työpistevalaisin Monitilatoimiston komponentteja Ääneneristetty taukotila 2 pienneuvotteluhuonetta Äänieristetty kulkureitti Katon ja seinien lisä-äänenvaimennus Puheenpeittojärjestelmä 42±1 db Vaihe 1 Vaihe /Helsinki/Hongisto 51

52 TUTKIMUSKOHDE Ennen saneerausta SISÄKATTO, KADUN PUOLI KALUSTUS, KADUN PUOLI KALUSTUS, SISÄPIHA SISÄKATTO, SISÄPIHA /Helsinki/Hongisto

53 TUTKIMUSKOHDE Saneerauksen jälkeen KALUSTUS PALAVERIHUONEET ERISTETTY KULKUREITTI /Helsinki/Hongisto 53

54 TUTKIMUSKOHDE Peiteäänijärjestelmä Kaiutin sisäkaton yläpuolella 50 L p [db] [Hz] Taajuusjakaumat työpisteissä 5000 Kaiutinpaikat (1 per 10 m2) A-äänitasot työpisteissä (ka. 42 db) /Helsinki/Hongisto 54

55 TUTKIMUSKOHDE Huonevaimennuksen lisääminen KATTO Äänenvaimennustehoa lisättiin % Ennen saneerausta: alaslaskettu villa tai reikäpelti katon peittoaste <60 % Saneerauksen jälkeen: kaikkialla alaslaskettu villa katon peittoaste > 70 % Absorptiosuhde Taajuus [Hz] peltiritiläkatto, rei'itetyt kyljet 20 mm villa, alaslaskettu 200 mm SEINÄT pääty- ja väliseiniin absorptiokenttiä 6 paikkaan SERMIT ei akustisia parannuksia /Helsinki/Hongisto 55

56 TUTKIMUSMENETELMÄT Fysikaaliset mittaukset ilmastointijärjestelmän kartoitus sisäilmastomittaukset ilmanlaatu CO2 lämpöolot huoneakustiset mittaukset ISO vain akustiset mittaukset ehdittiin tehdä kunnolla /Helsinki/Hongisto 56

57 TUTKIMUSMENETELMÄT - Kysely Vaihe I: 19 vastaajaa vastatessaan juuri muuttaneet väistötiloihin Vaihe II: 20 vastaajaa vastaamishetkellä olleet työtiloissa 9 kk Kaikki avotoimistossa Tutkimusasetelmaksi valittiin on ryhmien välinen asetelma Vaiheen 2 vastaajista 25 % oli vastannut vaiheessa 1 muutosten tilastollista merkitsevyys tutkittiin epäparametrisella testillä (Mann- Whitney U) Muutoksen tilastollinen merkitsevyys: ei merkintää ei merkitsevä * p<.05 lähes merkitsevä ** p<.01 merkitsevä *** p<.001 erittäin merkitsevä Hyvät olosuhteet Tyydyttävät olosuhteet Ongelmia Merkittäviä haittoja Poikkeuksellisen suuria haittoja /Helsinki/Hongisto 57

58 Tulokset fysikaaliset mittaukset Ilmamäärät riittävät: Lämpöolot tyydyttävät: Huoneakustiikka hyvä mutta parani: S1 S3 S1 (Sisäilmastoluokitus 2008) /Helsinki/Hongisto 58

59 Tulokset Huoneakustiikka tarkemmin Puheyksityisyys parani merkittävästi: ennen saneerausta puhe häiritsi 4-7 m päähän ja saneerauksen jälkeen enää 3-4 m päähän Suomeksi: puhe häiritsi yli puolta pienempää aluetta / työtoveria 100 m 2 40 m 2 Mittaukset ISO Ohjearvot: Sisäilmastoluokitus 2008 Puheyksityisyyttä kuvaa häiritsevyysetäisyys r D [m] Tavoitteena pieni arvo. r D :tä kauempana puheen erotettavuus on jo alhainen (STI<0.50) Häiritsevyysetäisyys r D [m] Linja 1 Linja 2 Linja 3 Mittauslinja huoneessa Vaihe I Vaihe II S2, S3 parani parani parani S /Helsinki/Hongisto 59

60 Tulokset Työympäristön haittatekijät Kuinka paljon seuraavat työympäristöön liittyvät tekijät ovat haitanneet sinua työpisteessäsi viime aikoina? (1 = ei lainkaan, 5 = erittäin paljon) Vaihe 1 N = 19 Hyvät olosuhteet Tyydyttävät olosuhteet Ongelmia Merkittäviä haittoja Vaihe 2 N = 20 Veto 2,38 2,06 Liian matala lämpötila 2,41 1,94 Liian korkea lämpötila 3,05 2,75 Huono ilmanlaatu 4,26 3,15 ** Melu, ääniolosuhteet 3,79 2,55 ** Puheyksityisyyden puute 2,95 Liian voimakas / vähäinen valaistus 2,53 1,40 ** Häikäisy, näyttöpääteheijastukset 2,05 1,80 Pöly tai lika 3,47 3,15 Epäjärjestys tilassa 2,95 1,85 ** Tunne että tilassa on liikaa ihmisiä 2,58 1,85 Liike näkökentässä, esim. ihmiset 1,90 Työpisteen avonaisuus, näkösuojien puute 2,65 Poikkeuksellisen suuria haittoja /Helsinki/Hongisto 60

61 Tulokset Työympäristötyytyväisyys Kuinka tyytyväinen olet työympäristöösi kokonaisuutena? Erittäin tyytyväinen Paksu viiva ilmaisee mediaanin. Enemmistö sijoittui oranssille alueelle. Viikset ilmaisevat koko vaihteluvälin. ** p <.01 Erittäin tyytymätön /Helsinki/Hongisto 61

62 Tulokset Eri äänilähteistä aiheutuva keskittymishaitta Kuinka paljon seuraavat äänet ovat haitanneet keskittymistä työhösi viime aikoina? (1 = ei lainkaan, 5 = erittäin paljon) Vaihe 1 N = 19 Vaihe 2 N = 20 Ilmanvaihto, taustahumina Toimistolaitteiden ääni Puhelinten soiminen Puheäänet läheisistä työpisteistä Puheäänet yleisistä tiloista * Kulkemisen äänet; askeleet, ovet * Remontointi, rakennustyöt *** Muiden työn äänet Siivouksen äänet /Helsinki/Hongisto 62

63 Tulokset Kysymys peiteääntä koskien, vaihe II Avotoimistossanne on käytössä peiteäänijärjestelmä, jolla tuotetaan ilmanvaihdon ääneltä kuulostavaa huminaa. Mitä mieltä olet tiloissa käytettävästä peiteäänestä? Vastaajien osuus [%] Ei vastausta Ääni on ok, ei häiritse 10 5 Ei osaa sanoa Muuta 40 Häiritsee /Helsinki/Hongisto 63

64 TULOKSET Muut tärkeät kyselytulokset Tilastollisesti merkitsevät parannukset tilojen sekasortoisuus väheni* päivänvalon määrä kasvoi* lisävalaistuksen tarve väheni* tyytyväisyys valaistuksen säädettävyyteen parani** tyytyväisyys kalusteiden säädettävyyteen parani** neuvottelutilojen määrän riittäväksi kokeminen kasvoi* ympäristön sopivuus tehtävien hoitamiseen parani* Ei parannusta: Työrauha ja yksityisyys Yhteistyö ei merkintää ei merkitsevä * p<.05 lähes merkitsevä ** p<.01 merkitsevä *** p<.001 erittäin merkitsevä /Helsinki/Hongisto 64

65 Mitä mieltä olet seuraavista työympäristöäsi koskevista väittämistä? (1/2) (keskiarvot, asteikko: 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Yleisarvio positiivinen Neutraali (ei samaa eikä eri mieltä) Yleisarvio kielteinen Yksityisyys ja työrauha Vaihe 1 N = 19 Vaihe 2 N = 20 Täällä on paljon häiritseviä asioita Työn tekemiselle on riittävä rauha Jos en pysty keskittymään omassa työpisteessäni, voin siirtyä helposti rauhallisempaan paikkaan työskentelemään. Täällä on helppo löytää paikka, jossa voin keskustella tai puhua puhelimessa asioista, joita en halua toisten kuulevan Työtilassa on riittävästi näköesteitä Toiset työpisteet ovat liian lähellä omaani Vaihe 1 N = 19 Vaihe 2 N = 20 Tässä ympäristössä työtoverit on helppo tavoittaa Täällä on välitön ja mukava tunnelma Yhteistyö sujuu täällä tehokkaasti Yhteistyö /Helsinki/Hongisto 65

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*

Lisätiedot

AVOTOIMISTON AKUSTIIKAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA

AVOTOIMISTON AKUSTIIKAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA AVOTOIMISTON AKUSTIIKAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN KOEHENKILÖTUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen, David Oliva, Jarkko Hakala

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN

VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Eveliina Kankkunen* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys

Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys David Oliva david.oliva@turkuamk.fi 040 0807 594 Turun ammattikorkeakoulu Sisäilmastoseminaari 16.3.2016 TAUSTA - Ilmanvaihtoäänet Ilmanvaihdon

Lisätiedot

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot Arto Rauta Konseptikehittäjä - Toimistot Konseptikehittäjän tehtävä Ecophonilla on jakaa akustiikkaasiantuntemusta erilaisten tilojen toteuttajille ja käyttäjille Tutkimushankkeet Seminaarit Ohjeistus

Lisätiedot

AVOTOIMISTON HUONEAKUSTIIKKATUTKIMUS

AVOTOIMISTON HUONEAKUSTIIKKATUTKIMUS TÄYSMITTAKAAVALABORATORIOSSA Jukka Keränen 1, Valtteri Hongisto 1, Jarkko Hakala 1 1 Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 TURKU jukka.keranen@ttl.fi, valtteri.hongisto@ttl.fi

Lisätiedot

MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN.

MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. Arto Rauta 1, Henri Kari 2, Joona Jäntti 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 HELSINKI arto.rauta@saint-gobain.com 2 Insinööritoimisto

Lisätiedot

AVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS

AVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS AVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Johanna Varjo, Henna Maula,

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa

Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Melun vaikutukset asuinkerrostaloissa Valtteri Hongisto, Maria Mäkilä, Annu Haapakangas, Mikko Kylliäinen ja Jukka Hyönä +358405851888 valtteri.hongisto@ttl.fi Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Helsinki Rakennusten

Lisätiedot

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,

Lisätiedot

Alkusanat RIL

Alkusanat RIL RIL 243-3-2008 3 Alkusanat Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry julkaisee rakennusten akustista suunnittelua käsittelevän julkaisusarjan, jonka kolmas osa on "RIL 243-3-2008 Rakennusten akustinen suunnittelu

Lisätiedot

1. Ääntävaimentavat leijuvat sisäkattoelementit

1. Ääntävaimentavat leijuvat sisäkattoelementit 1. Ääntävaimentavat leijuvat sisäkattoelementit Leijuvien sisäkattojen käyttö lisää tilankäytön joustavuutta ja tarjoaa akustiseen suunnitteluun uusia vaihtoehtoja. Leijuvat sisäkattoelementit ovat tehokas

Lisätiedot

HUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003

HUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003 HUONEKUSTIIKK Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen 1 Ecophon 1.3.2004 Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003 HUONEKUSTIIKK - Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Building Case. Satakunnan keskussairaala Lasten- ja naistentalo

Building Case. Satakunnan keskussairaala Lasten- ja naistentalo Building Case Satakunnan keskussairaala Lasten- ja naistentalo Kuva: Esa Kyyrö Lasten- ja naistentalo on yksi Satakunnan sairaanhoitopiirin suurimmista investoinneista. Keväällä 2015 käyttöön otetut modernit

Lisätiedot

- Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time.

- Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time. HUONEAKUSTIIKKA: Hannu Hirsi - Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time. Lisää aiheesta : - Ääneneristys

Lisätiedot

Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna.

Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna. PIENTJUUKSILL - INTENSITEETTI- VI PINEMENETELMÄ? Petra Virjonen, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 4 8 B, 0 Turku petra.virjonen@ttl.fi TUST J

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa?

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi Talotekniikan laatu Onko kaikki kunnossa? Käyttäjän puheenvuoro Olli Niemi, dosentti, tutkimus, kehitys Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Perustettiin 2009 Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01533-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01533-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

HUONEAKUSTIIKAN MALLINNUS TEOLLISUUSTILOISSA - NETTITYÖKALU

HUONEAKUSTIIKAN MALLINNUS TEOLLISUUSTILOISSA - NETTITYÖKALU HUONEAKUSTIIKAN MALLINNUS TEOLLISUUSTILOISSA - NETTITYÖKALU Jukka Keränen, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos Lemminkäisenkatu 14-18 B, 20520 TURKU jukka.keranen@ttl.fi 1 JOHDANTO Vuonna 2004 otettiin

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Jorma Säteri Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry Dipl.ins. (TKK/LVI-tekniikka) 1989 Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja vuodesta 1998 Lehtori ja Talotekniikan

Lisätiedot

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Mitattu, mallinnettu ja koettu lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Miimu Airaksinen, Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jouko Piippo, Kalevi Piira, Mikko Saari, At Arto Antson, Risto Ruotsalainen, Anssi

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01531-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01531-14 1 (2) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

ABSORPTIOMATERIAALIN VAIKUTUS PITKIEN KÄYTÄVIEN A-ÄÄNITASOON Akustiseen peilikuvateoriaan perustuva äänikentän eksplisiittinen laskentamenetelmä

ABSORPTIOMATERIAALIN VAIKUTUS PITKIEN KÄYTÄVIEN A-ÄÄNITASOON Akustiseen peilikuvateoriaan perustuva äänikentän eksplisiittinen laskentamenetelmä ABSORPTIOMATERIAALIN VAIKUTUS PITKIEN KÄYTÄVIEN A-ÄÄNITASOON Akustiseen peilikuvateoriaan perustuva äänikentän eksplisiittinen laskentamenetelmä Juhani Lappeenrannan teknillinen yliopisto PL 0 53851 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

Building Case. Varsinais-Suomen Verohallinto

Building Case. Varsinais-Suomen Verohallinto Building Case Varsinais-Suomen Verohallinto Kuva: Kari Palsila Verohallinto kokosi Varsinais-Suomessa kaikki yksikkönsä saman katon alle Turun Data Cityyn. Vanhat siilomaiset toimistotilat vaihtuivat avonaisempaan

Lisätiedot

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus Maria Tiikkaja Henkilöstön työhyvinvointia edistävät toimintatavat magneettikuvaustyössä Tutkimushanke jonka tavoitteena kartoittaa ja parantaa MRI-yksiköiden

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja

MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1. MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja MAMK/Talotekniikka/Heikki Salomaa 1 MAMK/YT/Talotekniikka/LVI havaintoja Ensimmäiset insinöörityöt MTOL:ssa syksyllä 1988 - aluksi vapaaehtoinen - pian pakollinen - myös teknikkotöitä Iso muutos opiskeluun

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kyselyn toteutus Vastaajamäärä: 500 Kohderyhmä: kerrostaloasukkaat Suomessa Tiedonkeruu: -9.1.017 Kyselyn teemat: Asukaskyselyjen hyödyntäminen taloyhtiön

Lisätiedot

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Pieniin tiloihin, esim. asuntoihin tai toimistoihin sovitettu tuloilmalaite Asennetaan seinälle lähelle kattoa Etuosa voidaan irrottaa ilman

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Building Case. Opinmäen kampus

Building Case. Opinmäen kampus Building Case Opinmäen kampus Opinmäki on Espoon Suurpellon alueelle vuonna 2015 valmistunut moderni oppimiskeskus. Tilat on rakennettu kannustamaan oppilaita kommunikoivaan työskentelyyn ja yhdessä oppimiseen.

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0)

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) ZEF Report - generated on 13.11.2010 Nimi Määrä Vastaamassa (%) Lopettanut (%) Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) Osasto D 5 5 (100.0) 4 (80.0) Osasto

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Sairaalan neuvonta- ja vastaanottopisteiden ilmanjako ja lämpöolot sekä niihin liittyvät kehitystarpeet Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen, Veli-Jukka Anttila,

Lisätiedot

Building Case. Haaga-Helia Porvoo Campus

Building Case. Haaga-Helia Porvoo Campus Building Case Haaga-Helia Porvoo Campus Kuvat: Kari Palsila Porvoonjoen länsirannalla sijaitseva Porvoo Campus on moderni, kohtaamisia edistävä oppimisympäristö. Vuonna 2011 valmistuneet tilat suunniteltiin

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

Maatilapalovaroitintutkimus Hyvinkään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella

Maatilapalovaroitintutkimus Hyvinkään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella Maatilapalovaroitintutkimus Hyvinkään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella 26-27 27 Vanhempi opettaja Jani Jämsä, Pelastusopisto jani.jamsa@pelastusopisto.fi Opiskelija Irina Selin, Laurea (amk)

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

XS S M L XL ALL. 45 dbrw asti * Korkeus 2.5 m. Muunneltavissa. Ilman jäähdytys * Korkeus 2.1 m. Esteetön tila. Tilan sopivuus.

XS S M L XL ALL. 45 dbrw asti * Korkeus 2.5 m. Muunneltavissa. Ilman jäähdytys * Korkeus 2.1 m. Esteetön tila. Tilan sopivuus. n sopivuus 2.1 m 2.5 m 45 dbrw asti * Muunneltavissa * Ilman jäähdytys * Esteetön tila XS S M L XL 1 henkilölle 1-2 henkilölle 1-4 henkilölle 1-6 henkilölle Yli 8 henkilölle Helppo pystyttää Helppo siirtää

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro

Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro DI Timo Peltonen, DI Timo Markula, TkT Henri Penttinen Akukon Oy etunimi.sukunimi@akukon.fi Meluntorjuntapäivät 2015 Länsimetron linjaus 2 Metrotunnelit rakennetaan

Lisätiedot

JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMISEN EPÄVARMUUS

JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMISEN EPÄVARMUUS JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMISEN EPÄVARMUUS Jukka Keränen, Valtteri Hongisto, David Oliva Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B, 252 TURKU jukka.keranen@ttl.fi 1

Lisätiedot

10 huomioitavaa asiaa tilamuutosprojektissa

10 huomioitavaa asiaa tilamuutosprojektissa 10 huomioitavaa asiaa tilamuutosprojektissa Työtila muuntautumiskykyinen toimintaympäristö Digitalisaatio mullistaa liiketoimintaa ja työn tekemisen tapoja. Etenkin tietotyöläinen nojaa työssään entistä

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN

vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN 5/9/FI/9 Ilmamääräsäätimet vakioilmamääräjärjestelmiin Malli RN Maahantuoja Oy Teknocalor Ab Puhelin 010 820 1100 Faksi 010 820 1101 Sinikellonkuja 4 sähköposti teknocalor@teknocalor.fi 01300 Vantaa www.teknocalor.fi

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Heinolan kaupunki

Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Heinolan kaupunki Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Heinolan kaupunki Kesäkuu 2015 SK Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Sisältö Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET

PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET Sisäilmastoseminaari 2012 1 PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry TIIVISTELMÄ "Päiväkotien sisäilmatutkimus" hankkeessa kartoitettiin Suomen päiväkotien

Lisätiedot

HEKAN ASUKASKYSELY 2015: TYYTYVÄISYYS EDELLEEN KORKEALLA TASOLLA

HEKAN ASUKASKYSELY 2015: TYYTYVÄISYYS EDELLEEN KORKEALLA TASOLLA HEKAN ASUKASKYSELY 2015: TYYTYVÄISYYS EDELLEEN KORKEALLA TASOLLA 28.1.2016 1 TAUSTAA 28.1.2016 2 ASUKASKYSELYN TOTEUTUKSESTA Samalla mallilla vuodesta 2008 Kolmatta vuotta mukana myös asiointiin, asuntoon

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT. KT Marko Kuuskorpi rehtori, tutkija

TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT. KT Marko Kuuskorpi rehtori, tutkija TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT KT Marko Kuuskorpi rehtori, tutkija JOHDANTO OPETUSTILAN KEHITYS 1950-2000 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPETUSTILAN TASOLLA Tukee opettajajohtoisuutta Tukee yksilötyöskentelyä

Lisätiedot

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät Toiminnallisuuteen vaikuttaa: -sujuva materiaalivirta, lyhyet siirtymiset -ristikkäisten toimintojen välttäminen -teknisillä ratkaisuilla tuotannon

Lisätiedot

Teollisuussäleikkö SVTS

Teollisuussäleikkö SVTS Teollisuussäleikkö SVTS Säleikkö on tarkoitettu tuloilmalaitteeksi suuriin tiloihin, missä tarvitaan pitkää heittopituutta tai vaihtoehtoisesti hyviä sekoitusominaisuuksia. Virtauskuvio voidaan valita

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Ulospuhallushajotin EYMA-2 ja ilmanottolaite DYMA-1

Ulospuhallushajotin EYMA-2 ja ilmanottolaite DYMA-1 Ulospuhallushajotin EYMA- ja ilmanottolaite DYMA Ulospuhallushajotin EYMA- ja ilmanottolaite DYMA Ilmanvaihdossa tarvittavat, raikasta ilmaa sisään ottava ilmanottolaite ja käytettyä ilmaa poistava ulospuhallushajotin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot

Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset

Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset Puupäivä, 28.11.2013, Wanha Satama, Helsinki Asko Talja, VTT Timo Tirkkonen, Liikennevirasto 2 Esityksen sisältö Tausta ja tavoitteet Mitatut sillat Koeohjelma

Lisätiedot

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Pyörrehajotin PDZ takaa tehokasta ilmanvaihtoa isoihin tiloihin, kuten tuotantohallit, supermarketit, varastot yms. Hajottimet sopivat sekä vapaaseen-

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-07739-10 5.10.2010. Silencio & Silencio Thermo pintalattiat Askelääneneristävyyden parannusvaikutus

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-07739-10 5.10.2010. Silencio & Silencio Thermo pintalattiat Askelääneneristävyyden parannusvaikutus TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-07739-10 5.10.2010 Silencio & Silencio Thermo pintalattiat Askelääneneristävyyden parannusvaikutus Tilaaja: Hunton Fiber AS TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-07739-10 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU

AKUSTINEN SUUNNITTELU 4666111S Rakennusfysiikka, 5 op. AKUSTINEN SUUNNITTELU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA (Linkit päivitetty 18.11.2015 RH) Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Maksu-tv-palveluiden asiakastyytyväisyys pitkäaikaisessa hitaassa kasvussa

Maksu-tv-palveluiden asiakastyytyväisyys pitkäaikaisessa hitaassa kasvussa EPSI Rating Maksu-tv 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01821-15 18.5.2015 APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: APAD Teknologiat Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01821-15 1(2) Tilaaja APAD Teknologiat Oy

Lisätiedot

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi 2 TL Akustiikka Kornetintie 4A, 00380 Helsinki tapio.lahti@tlakustiikka.fi 1 JOHDANTO Melu

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme

Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme Tuloksia ja kokemuksia kouluruokahankkeestamme Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari Mikkelissä Saara Pentikäinen, Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen 19.11.2013 2 3 Osallistumisaktiivisuus

Lisätiedot