AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN PUHELINPALVELUKESKUKSESSA

Transkriptio

1 Sisäilmastoseminaari AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN PUHELINPALVELUKESKUKSESSA Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Riikka Helenius, Jukka Keränen, David Oliva, Hannu Koskela, Jarkko Vuorinen* Työterveyslaitos, Lemminkäisenkatu B, Turku, valtteri.hongisto@ttl.fi *Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tekniikantie 2, Pori TIIVISTELMÄ Tavoitteena oli selvittää, miten avotoimiston laaja-alainen kehittäminen vaikuttaa työympäristötyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin. Puhelinpalvelukeskuksessa oli valitettu useista sisäympäristöhaitoista kuten melusta, ilmanlaadusta, tilanahtaudesta ja yleisestä epäviihtyvyydestä. Saneeraus käsitti työpistekalusteet, taukotilat ja sisustuksen sekä tilankäytön järkeistämisen siten, että avotoimiston pinta-ala kasvoi. Kyselyt ja mittaukset tehtiin ennen ja saneerauksen. Sisäympäristötekijöiden aiheuttaman haitan koettiin vähentyneen muutoksen. Tilojen toimivuus ja viihtyisyys parani. Työhyvinvoinnissa tapahtui monenlaisia parannuksia, kuten työtyytyväisyyden kasvu, keskeytysten väheneminen sekä sisäilma- ja stressioireiden väheneminen. TAUSTA JA TAVOITE Työterveyslaitos on kehittänyt vuodesta 2001 lähtien toimistoympäristökyselyä, jota on sovellettu kymmenissä toimistoissa tunnistamaan sisäympäristön kehittämiskohteita tai osoittamaan sisäympäristön parannusten vaikutuksia. Aikaisemmissa julkaisuissa on vertailtu erilaisia toimistoratkaisuja /1,2/ ja akustisten parannusten vaikutuksia /3,4/. Kyselymenetelmää on haluttu TOTI-hankkeessa kehittää soveltumaan kokonaisvaltaisempiin saneerauksiin, koska niitä tapahtuu jatkuvasti organisaatiomuutosten yhteydessä mutta niiden hyötyvaikutuksia harvoin tutkitaan. Tavoitteena on selvittää, miten avotoimistossa toteutettu sisäympäristön laaja-alainen kehittäminen vaikuttaa työympäristötyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. AINEISTOT JA MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin Soneran Vaasan puhelinpalveluyksikössä, jossa työskenteli noin 140 henkilöä 4 kerroksessa. Puhelinpalvelutyö tapahtui avotoimistossa, joka oli kalustettu 90- luvulla käyttöönoton yhteydessä. Työ on luonteeltaan pakkotahtista ja keskittymistä vaativaa ja läsnäolo työpisteessä on jatkuvaa taukoja lukuun ottamatta. Työpisteet olivat henkilökohtaisia. Muutamat työhuoneet oli tarkoitettu neuvotteluja, esimiehiä tai opiskelua varten. Lähtötilanteessa henkilöstö valitti erityisesti melusta, lämpöoloista, tilanahtaudesta ja yleisilmeen vanhanaikaisuudesta. Työnantaja arvioi myös sairauspoissaolojen määrän olevan hieman koholla verrattuna muihin toimipisteisiin. Yritys teki päätöksen investoida yksikön työolosuhteisiin. Toimitilat olivat vuokrattuja. Ilmastoinnin muutostöiden tekeminen

2 2 Sisäilmayhdistys raportti 2X. käyttäjän toivomassa aikataulussa ei ollut mahdollista. Tämän vuoksi investoinnit suunnattiin kalusteisiin, sisustukseen, tukitiloihin sekä avotilojen väljentämiseen purkamalla turhia huonetiloja. Työpistekalusteet uusittiin tuoleja lukuun ottamatta identtisinä kaikille. Uudet pöydät olivat sähkökäyttöisiä. Säilyttimet ja lokerikot suunniteltiin käyttäjätarpeiden mukaan. Työpisteasettelu muutettiin palvelemaan paremmin työtehtäviä ja lisäämään yksityisyyttä. Avotyöpisteiden kokonaislukumäärä pysyi muutoksen samana (188) mutta noin 40 työpistettä sijoitettiin purettujen huonetilojen alueille. Yksi neljästä kerroksesta toimi aikaisemmin vajaakäytöllä ja muutoksen kerros saatiin tehokkaampaan käyttöön, mikä vähensi tilanahtauden tunnetta muissa kerroksissa. Tiloihin asennettiin moninkertainen määrä infotauluja, jolloin asiakasyhteydenottojen määrä oli paremmin kaikkien tiedossa. Taukotilojen ruoanlaitosta ja keskustelusta aiheutuvaa haittaa lähityöpisteisiin vähennettiin ja taukotilojen elvyttävyyttä parannettiin sisustus ja kalustus uusimalla. Suuremmat taukotilat äänieristettiin. Avotilojen ja taukotilojen verhot uusittiin yrityksen virallisen ilmeen mukaisiksi. Elinkaarensa loppupäähän saapuneet saniteettitilat saneerattiin. Yleisvalaistusta ei muutettu. Työpistevalaisimen sai halutessaan mutta niitä ei ole pyydetty. Tilassa oli alaslaskettu katto ja siihen oli upotettu loisteputkivalaisimet, jotka olivat vetokytkimellä sammutettavissa. Lisäksi alakatto oli valaistu epäsuorasti loisteputkilla otsapinnan varjolistan takaa. Vetokytkimet asennettiin myös avotoimistolaajennuksiin. Ikkunoissa oli kaihtimet. Työntekijät säätivät keino- ja luonnonvaloa alueittain runsaasti, joten valaistusmittauksia ei tehty. Ilmanvaihtoa, jäähdytystä tai yleisvalaistusta ei muutettu tarkastelujaksolla. Lämpöolosuhteita parannettiin siten, että työpisteet jätettiin noin 60 cm irti julkisivusta, jossa ikkunoiden puitteet ja karmit olivat metallia. Talviaikaan kylmä ikkunapinta aiheutti vetoa lähellä sitä olevissa työpisteissä ja kesäaikaan puolestaan pinnat olivat auringonpaisteessa tulikuumia. Ilmanvaihto oli ilmavirtasääteinen. Ilmavirran säätö ei ollut kuitenkaan käytössä. Toimistossa oli lisäksi puhallinkonvektoreita, joilla voitiin jäähdyttää ilmaa paikallisohjauksella. Lämpöolosuhteita ja ilmanlaatua arvioitiin mittauksin sekä ennen että muutoksen. Lähtötilanteessa lämpötilat olivat hieman kohollaan ja Sisäilmastoluokituksen 2008 luokassa S3. Ilmanlaatu oli hyvä ja pääosin luokassa S1. olosuhteet olivat samankaltaisia. Kalustemuutoksessa haluttiin maksimoida meluntorjunta. Tämän vuoksi hankittiin ääntä vaimentavat sermit. Sermejä korotettiin 1500 mm:stä 1700 mm:iin. Sermikorotus oli järkevää, koska katto oli hyvin ääntä vaimentava (EN luokka A). Yläosa jätettiin lasipintaiseksi ja alaosa 1300 mm asti toteutettiin hyvin absorboivana (luokka B). Muutoksella ei vaikutettu haitallisesti luonnonvalon määrään tai ilmanvaihtoon. Työpisteet aseteltiin vuorotellen vastakkain siten, että visuaalista yksityisyyttä parannettiin. Huoneakustiset mittaukset tehtiin ISO mukaan /5/. Mittaustuloksina raportoidaan leviämisvaimennusaste DL 2. joka kertoo miten monta desibeliä puheen äänitaso laskee aina etäisyyden kaksinkertaistuessa. Häiritsevyyssäde r D kertoo, millä etäisyydellä puhujasta puheensiirtoindeksi STI (puheen erotettavuus) laskee puoleen. Kalustemuutoksella parannettiin merkittävästi huoneakustisia olosuhteita (taulukko 1). Sermien korottaminen ja

3 Sisäilmastoseminaari parannettu sermien äänenabsorptio aiheuttivat yhdessä sen, että työpisteestä ympäristöön säteilevä puheäänen voimakkuus pieneni kokonaisuutena noin 5 db. Leviämisvaimennusaste DL2 pysyi vakiona, koska katon vaimennusta ei muutettu ja sermikorkeuden muutos oli vähäinen. Sermiparannuksen seurauksena puheääni kuuluu häiritsevän voimakkaana noin puolta pienemmälle alueelle kuin aikaisemmin. Taulukko 1. Avotoimiston huoneakustinen luokitus ohjeen RIL mukaan. Luokka A on paras ja luokka D kehnoin. Arvo Luokka DL 2 [dba] r D [m] Jälkeen Jälkeen C C B A Kaikille työntekijöille lähetettiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää olosuhteiden kokemista ennen ja muutoksen. Siihen vastasi ennen 74 henkilöä (9-10/2010) ja muutoksen 75 henkilöä (9-10/2011). Vastausprosentit olivat yli 50 %. Avotoimistossa vastanneista 40 henkilöä osallistui kumpaankin kyselyyn. Tulokset raportoidaan käyttäen vain näiden 40 henkilön vastauksia, jolloin saadaan tieteellisesti luotettavampaa tietoa olosuhteiden muutoksesta, koska henkilöiden vaihtuminen vertailuryhmissä pääse vääristämään tuloksia. Tulokset olivat hyvin samankaltaisia myös koko ryhmien välisessä (74 vs. 75 hlöä) tarkastelussa. Tilastollinen testaus tehtiin epäparametrisella Wilcoxon Signed Rank -testillä. TULOKSET Tyytyväisyys työympäristöön parani erittäin merkitsevästi (p<.001; Kuva 1). Prosentuaalisesti tarkasteltuna työympäristöön tyytymättömien osuus laski 35 prosentista 2,5 prosenttiin. Vastaavasti tyytyväisten osuus nousi 30 prosentista 90 prosenttiin. Työympäristön haittatekijöistä kaikissa (yhtä lukuun ottamatta) havaittiin tilastollisesti merkitseviä parannuksia (Kuva 2). Kyselyssä esiin tulleet parannukset heijastavat johdonmukaisesti tilassa tapahtuneita fyysisiä muutoksia. Melun häiritsevyyden vähentyminen johtuu paremmasta työpisteen äänenvaimennuksesta sekä työpisteiden väljenemisestä, joka vaikuttaa puheyksityisyyden lisäksi muuhun yksityisyyteen. Veto- ja lämpöoloparannukset johtunevat etäisyyden kasvusta ikkunapintoihin. Ilmanlaadun koettu paraneminen johtunee kalusteiden vaihtumisesta, työpisteiden siivoamisesta ja siivottavuuden paranemisesta sekä taukotilojen eristämisestä. Valaistuksen paraneminen johtunee layoutin muutoksen ja työpistevalaisinten lisääntymisen lisäksi valaisimien/kaihdinten käytön muutoksesta. pienempi osa henkilöstöstä koki sisäympäristöhaittojen vaikeuttavan työn suorittamista (Kuva 3). Muutos näkyi erityisesti lämpöolojen kohdalla. Melun osalta 60 % vastaajista raportoi työn suorittamiseen liittyvää haittaa vielä muutoksen. Heidänkin kohdallaan haitta-asteen todettiin kuitenkin pienentyneen siten, että työn häiriintyminen oli muuttunut satunnaisemmaksi. Esimerkiksi puhelintyön häiriintymistä viikoittain tai päivittäin kokevien määrä putosi 30 prosentista 15 prosenttiin Työhyvinvoinnissa todettiin useita parannuksia muutoksen. Työtyytyväisyys parani merkitsevästi (p<.05; Kuva 4): työhönsä tyytyväisten osuus nousi 58 prosentista 75

4 4 Sisäilmayhdistys raportti 2X. prosenttiin. Häiriötekijöistä aiheutuvat työn keskeytykset vähenivät ja työntekijöiden arvio muutostilanteiden toteutuksesta työpaikalla muuttui positiivisemmaksi p<.05). Myös sisäilma- ja stressioireet vähenivät. Tilastollisesti merkitseviä muutoksia tapahtui kurkunpään ärsytyksen ja motivaatiovaikeuksien vähenemisessä (p<.05). Päänsärky ja keskittymisvaikeudet vähenivät lähes tilastollisesti merkitsevästi (p=.051 ja p=.054). Arvio oireiden työympäristöperäisyydestä muuttui merkitsevästi laskien 70 prosentista 32 prosenttiin. Työtiloissa ja työpisteessä tapahtui paljon positiivisia muutoksia etenkin koetun työrauhan sekä tilojen toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta (taulukko 2). Sisustuksen värimaailma koettiin merkitsevästi miellyttävämmäksi. Taukotilojen viihtyisyys parani merkitsevästi ja mahdollisti aiempaa paremmin irtautumisen työstä. Kalusteiden säätömahdollisuudet koettiin merkitsevästi paremmiksi. Asteikko: 1 Erittäin tyytymätön 7 Erittäin tyytyväinen. Paksu viiva: yleisin vastaus Suorakaide: 50 % vastaajista Viikset: vastausten ääriarvot Kuva 1. Tyytyväisyys työympäristöön parani erittäin merkitsevästi (p<.001). Työpisteen avonaisuus, näkösuojien puute** Liike näkökentässä, esim. ihmiset Tunne että tilassa on liikaa ihmisiä*** Epäjärjestys tilassa*** Veto*** Liian matala lämpötila*** Liian korkea lämpötila* Huono ilmanlaatu*** Melu, ääniolosuhteet** Kuinka paljon seuraavat työympäristöön liittyvät tekijät ovat haitanneet sinua työpisteessäsi viime aikoina? 1 Ei lainkaan 2 Vain vähän 3 Jonkin verran 4 Melko paljon 5 Erittäin paljon Tilastollinen merkitsevyys: * p<.05 ** p<.01 *** p<.001 Pöly tai lika*** Häikäisy, näyttöpääteheijastukset* Puheyksityisyyden puute* Liian voimakas / vähäinen valaistus*** Kuva 2. Työympäristöstä aiheutui merkitsevästi vähemmän haittaa muutoksen.

5 Sisäilmastoseminaari % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Onko jokin seuraavista työympäristöön liittyvistä tekijöistä O haitannut työsi suorittamista jollain tavoin viime n aikoina? (rastita kaikki, jotka ovat haitanneet työtäsi) Lämpötila, veto tai huono ilmanlaatu Melu tai puheyksityisyyden puute Valaistukseen liittyvät puutteet tai häikäisy Kuva 3. Työympäristötekijöiden haitta työntekoon. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuinka tyytyväinen olet työhosi kokonaisuutena? 75 % 58 % Erittäin tyytymätön Melko tyytymätön En tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Kuva 4. Työtyytyväisyys parani merkitsevästi (p<.05). POHDINTA Tulokset olivat erittäin hyviä ja odotettuja parempia. Luultavasti useiden seikkojen yhtäaikainen merkittävä kehittäminen (meluntorjunta, työpisteen parannus, työtilan väljentäminen, taukotilojen parannus, yleisilmeen ehostus) kokonaisuutenaan aiheuttivat muutokset työntekijöiden kokemuksessa. Tuloksissa on merkittävää se, että työympäristöparannuksen yhteydessä todettiin myös laajempia muutoksia työntekijöiden hyvinvoinnissa. Tuloksista ei voi väittää, että muutokset hyvinvoinnissa olisivat suoraan aiheutuneet työympäristöparannuksesta, sillä hyvinvointiin vaikuttavat hyvin moninaiset asiat työpaikalla (johtaminen, työskentelytavat), joita kaikkia ei voida tällaisessa tutkimuksessa kontrolloida. Tulos kuitenkin antaa melko vahvaa näyttöä siitä, että merkittävä panostaminen sisäympäristöön kuvatulla tavalla on kannattavaa erityisesti silloin kun sisäympäristön ongelmat ovat selviä ja niillä arvioidaan olevan vaikutuksia esimerkiksi sairauspoissaoloihin. KIITOKSET Tutkimus oli osa TOTI hanketta, jota rahoittivat Tekes ja 15 yritystä.

6 6 Sisäilmayhdistys raportti 2X. Taulukko 2. Työympäristön haittatekijät. Asteikko: 1 täysin eri mieltä; 5 täysin samaa mieltä. HUOM: Asteikon suunta vaihtelee kysymysten välillä. Mitä mieltä olet seuraavista työympäristöäsi koskevista väittämistä? p-arvo Yksityisyys ja työrauha Paikka tuntuu rauhattomalta.*** Täällä on paljon häiritseviä asioita.*** Työn tekemiselle on riittävä rauha.*** Jos en pysty keskittymään omassa työpisteessäni, voin siirtyä helposti rauhallisempaan paikkaan työskentelemään. Täällä on helppo löytää paikka, jossa voin keskustella tai puhua puhelimessa asioista, joita en halua toisten kuulevan.*** Työtilassa on riittävästi näköesteitä Toiset työpisteet ovat liian lähellä omaani.*** Valaistus Työpisteeseen tulee riittävästi päivänvaloa Tarvitsisin lisävalaistusta työpisteeseeni Olen tyytyväinen mahdollisuuksiini säätää valaistusta työpisteessäni.* Yhteistyö Tässä ympäristössä työtoverit on helppo tavoittaa Täällä on välitön ja mukava tunnelma Yhteistyö sujuu täällä tehokkaasti.* Tilojen ja työpisteen toimivuus sekä viihtyisyys Tunnen kuuluvani tänne Täällä oleminen sopii persoonallisuuteeni Tämä ympäristö sopii työtehtävieni hoitamiseen.*** Neuvottelutiloja on riittävästi.* Tämä ympäristö sopii työtehtävieni hoitamiseen.*** Sisustuksen värimaailma on miellyttävä.*** Taukotilat ovat viihtyisiä.*** Taukotiloissa pystyn irtautumaan työstä hetkeksi.*** Olen tyytyväinen nykyisten kalusteiden säätömahdollisuuksiin.*** Työpisteessäni on riittävästi työskentely- ja säilytystilaa.* tilastollisen merkitsevyyden merkinnät: *** Erittäin merkitsevä (p<.001), ** Merkitsevä (p<.01), * Lähes merkitsevä (p<.05) LÄHDELUETTELO 1. Haapakangas A, ym., Toimistojen ääniolosuhteet, Akustiikkapäivät 2007, Espoo, , Akustinen Seura ry. 2. Hongisto V, et al., Perception of acoustic environment in private office rooms and open-plan offices - longitudinal study during relocation, Clima2010, Antalya, Turkey. 3. Hongisto V, Effect of sound masking on workers - a longitudinal study in an open office, Acoustics'08, paper 1178, Paris June 29-July Helenius R, Hongisto V, The effect of acoustical improvement of an open-plan office on workers, Internoise 2004, paper 674, Prague, Czech Republik. 5. Keränen J, Hongisto V, Virjonen P, Avotoimistojen akustiikan uusi mittausmenetelmä, Sisäilmastoseminaari , Espoo, Sisäilmayhdistys ry, raportti 29, 69-73, Hongisto V, A model predicting the effect of speech of varying intelligibility on work performance, Indoor Air