VANHUSNEUVOSTOJEN TYÖKOKOUS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSNEUVOSTOJEN TYÖKOKOUS"

Pauliina Hämäläinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VANHUSNEUVOSTOJEN TYÖKOKOUS Aika: kello 12:30 14:00 Läsnä: Sodankylä Esko Laajala Jouni Tiuraniemi Terttu Torvinen Mirja Vaara Salla Inga Mukku, vanhustyönjohtaja Antero Miettinen Marja Kujala Terttu Hannula, vanhustyönjohtaja Pelkosenniemi Marja-Liisa Oinas Aino Kulpakko Sirpa Hämäläinen, vanhusneuvoston sith. Kari Hyötylä, sosiaalisihteeri Enontekiö Inari: Muonio: Kolari: Mia Alanen Onni Niemelä Leena Petterson Sirkka Mansikka-aho Eero Kyttä Sisko Akujärvi Juho Väisänen? Yrjö Perkkiö Päivi Salminen Kati Korva Arto Muotka Eeva-Liisa Väisänen Kauko Takala Antero Laine Lea Huttunen vanhusneuvoston sihteeri? ASIAT: 1. AVAUS JA ESITTÄYTYMINEN Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anuntin ollessa estyneenä, kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola toivotti läsnä olevat tervetulleiksi, jonka jälkeen käytiin kuntakierros. Kuntakierroksen yhteydessä kerättiin läsnä olevien nimet (Pyydetään kuntien edustajia tarkistamaan omalta osaltaan tarkistamaan osallistuneiden tiedot ja ilmoittamaan mahdollisista virheistä/puutteista joko tai

2 2. SOTE UUDISTUS JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikön johtaja Tapio Kekki alusti aiheesta. (Esitys kokonaisuudessaan liitteenä) Tapio Kekki kertoi puheenvuorossaan, että tällä hetkellä sote-uudistuksen käsittely on eduskunnassa rauennut. Kunnat vastaavat edelleen itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä. Henki on kuitenkin se, että uudistusta tulee jatkaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt jo aikataulusuunnitelmia uudistuksen suhteen. Tavoitteena on, että eduskunta tekee n. vuoden kuluttua linjauksia siitä, miten mennään eteenpäin, joten valmistelu jatkuu tältä osin. Tähän mennessä tapahtuneen valmistelun aikana on eri puolilla Suomea käynnistynyt useita hankkeita, joilla sosiaali- ja terveyspalveluita kootaan yhteen organisaatioon tai lisätään niiden välistä yhteistyötä, kuten Lapin ja Länsi-Pohjan alueellakin. Lapin osalta jatketaan siten, että perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluita suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Myöhemmin kuntien päätösten tai lainsäädännön muutosten perusteella koko sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään yhdessä organisaatiossa. Tavoitteena on yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut lappilaisille. Tämä ei tarkoita sitä, että palvelut keskitettäisiin esim. Rovaniemelle, sillä lähipalvelut toteutetaan edelleen kunnissa siellä missä ihmiset asuvat. Kuntien kommentit: Kolarissa ja Enontekiöllä ei ollut tässä vaiheessa kommentoitavaa. Muonio: Tällä hetkellä pienissä yksiköissä on vaikeuksia järjestää palveluita ja toimintatavat ovat hajanaisia. Muonion ja Enontekiön osalta on ollut ongelmia sote yhteistyössä molemmissa kunnissa. Nähtiin, että mm. henkilöstön saatavuuden näkökulmasta laajempi yhteistyö on positiivinen asia. Ivalo: Ydinpalvelut tulee kuitenkin toteuttaa lähipalveluina. Keskittäminen nähtiin riskinä pitkien etäisyyksien vuoksi. Pitkät etäisyydet on muutenkin haaste yhteistyölle. Sodankylä: Auttaisiko sote-uudistus siinä, että jonot saataisiin aisoihin terveyskeskuksissa? Ikäihminenkin joutuu käyttämään yksityisiä palveluja halutessaan asiansa hoidettavan nopeasti. Nopea toiminta on joskus toimintakykyisen ja aktiivisen elämän perusedellytys ja vähentäisi usein muidenkin palvelujen tarvetta. Kaikilla ikäihmisillä ei ole varoja eikä kykyjä käyttää yksityisiä palveluja. Onko uudistuksella keinoja vaikuttaa siihen, että ikäihmisten arkeen saataisiin mielekkyyttä myös palveluasumisen piirissä oleville? Vaikka vapaaehtoiset voivat toimia tällä alueella,

3 tarvitaan kuitenkin myös palkattua henkilöstöä. Ehdotettiin, että vapaaehtoisille maksettaisiin matkoista kilometrikorvaukset. Pelkosenniemi: Oltiin huolissaan siitä kyetäänkö yhteisissä suunnitelmissa ottamaan alueiden erityispiirteet huomioon. Millä tavalla sosiaalipuoli otetaan mukaan? Salla: Voitaisiinko Itä-Lapissa hyödyntää Kemijärven sairaala esim. leikkauksissa? Tämä helpottaisi ikäihmisten kohdalla kulkemista ja omaiset/läheisetkin pääsisivät helpommin vierailuille, mikä kohottaisi mielialaa ja toipuminen olisi nopeampaa. Miten raja-yhteistyö voitaisiin ottaa huomioon tässä uudistuksessa? Tapio Kekin vastauksia: 1. Tärkeää on, että ikäihminen pääsee liikkeelle ja on aktiivinen. Tämän turvaaminen on keskeistä kaikissa tilanteissa. Sote-uudistus ei varmasti ratko kaikkia ongelmia. Rahaa ei ole tulossa enempää. On kuitenkin helpompaa katsoa yhdessä, mistä saa parhaiten ja järkevimmin apua. Julkisen ja yksityisen sektorin toiminnan mukanaan tuoma epätasaarvo on haaste. 2. Haavoittuvuus pienissä yksiköissä on varmasti suurempi, kuin laajempi/isompi keskitetty järjestelmä. Esim. rekrytointi on haaste pienissä kunnissa ja olisi helpompaa hoitaa osaavasti laajemmalla alueella. 3. Lapin erityispiirteet on tosi asia, joka joudutaan ottamaan huomioon suunnittelussa esim. päivystysten suunnittelussa. Toisaalta myös erityisosaajien saaminen alueelle on haaste. Ivalon terveyskeskus on saanut luvan kolmeksi vuodeksi jatkaa päivystystä. Muualla lupa on annettu määräaikaisena vuoden loppuun saakka. Mahdolliset muutokset koskevat vain yöaikaista päivystystä. Hätätapausten hoito ei muutu, niistä vastaa jatkossakin ensihoito, sairaala ja helikopterit. 4. Rajat ylittävää yhteistyöstä on sopimus LSHP:n ja Finmarkin alueella erikoissairaanhoidon osalta. Jatkossa tulee pohdittavaksi myös perusterveydenhuollon osalta tällaiset sopimukset siellä, missä rajat ylittävä yhteistyö on järkevää ja luontevaa. 5. Kemijärvellä on leikkaustoiminta lopetettu 2014 joulukuun lopussa. Peruste on ollut, että yksikkö on pieni ja leikkausten määrät ovat vähäisiä, jolloin osaamista ei voida varmistaa ja asiakasturvallisuus vaarantuu. Rovaniemelläkään ei tehdä kaikkia leikkauksia vaan joitain leikkauksia tehdään vain Oulussa, tai Helsingissä, jotta riittävä osaaminen näihin leikkauksiin saadaan turvattua. Leikkauksen jälkeen kotiutus oman alueen terveyskeskukseen mahdollisimman nopeasti on tärkeää 6. Uudistusten valmistelutyö toteutetaan sosiaali- ja terveyspuolen yhteistyönä kaikilta osin.

4 3. SENIORIKASTE HANKE TUKEMASSA MUUTOSTA SenioriKaste hankkeen projektipäällikkö Leila Mukkala (Esitys kokonaisuudessaan liitteenä) SenioriKaste hankkeen toimintalinjat ovat: 1. Kotona asumisen tukeminen 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen 3. Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen vanhuspalveluissa Konkreettiset tavoitteet Lapin ja Länsi-Pohjan alueilla ovat: 1. Alueellisen muistikoordinaattorimallin/muistipolun luominen ja vakiinnuttaminen osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa huomioiden saamenkieleen ja kulttuuriin liittyvät tarpeet. 2. Ikäosaamiskeskuksen käynnistämisen tukeminen Rovaniemelle. Etäkonsultointipalveluina mm. geriatrin palvelut. Gerontologisen (ikääntyneiden hoitoon liittyvän) osaamisen lisääminen alueella. 3. Alueellinen vanhussuunnitelma Vanhusneuvostojen osallisuus ja vaikuttaminen toteutuu siten, että vanhusneuvostot otetaan mukaan kehittämään yhteisiä toimintatapoja. Kuntien kommentteja: Enontekiö: Toimijoiden tulisi kiinnittää huomiota siihen, että puhuessa ja esityksissä käytettäisiin ilmaisuja, jotka tavallinen ikäihminenkin ymmärtää. Jos ei ymmärrä termejä/ilmaisuja, ei voi ottaa kantaa. Muonio: Muistisairaan hoitopolku on tärkeää saada toimivaksi koko alueella. Vanhusväestön laitoshoito on Enontekiön ja Muonion alueella haaste, johon tulisi panostaa paljon. Molemmissa kunnissa ollaan kaukana suosituksista. Myös Muoniosta pyydettiin sekä hanketyöntekijöitä että asiantuntijoita kiinnittämään huomiota siihen, että käytetään kieltä, jonka tavalliset ihmiset ymmärtävät. Ivalo: Hankkeita on paljon ja se on haaste kuntatoimijoille. Pitäisi keskittyä tekemään konkreettista vanhustyötä. Sodankylä: Kysyttiin tarkennusta siihen, millaisia yhteystietoja hanke tarvitsee ja kenelle hankkeen eri tilaisuudet ovat tarkoitettuja? Tarvitaanko kaikkien vanhusneuvoston jäsenten ja kehittäjäasiakkaiden yhteystiedot? Toivottiin sitä, että hankkeen toimesta kutsu menisi koko kohderyhmälle. Asioiden järjestelyjen sujuvuudeksi olisi hyvä, että kutsuissa ilmaistaisiin selkeästi, kuka kunnan puolella varaa ja huolehtii esim. tilat ja yhteydet. Nostettiin esille ennaltaehkäisevän työn merkitystä muistisairauksien osalta. Vapaaehtoistoiminta ja mm. kuljetustuet ovat merkityksellisiä asioita. Muistisairaus on inhimillinen asia siihen sairastuvalle ja yhteiskunnalle sillä on suuri taloudellinen merkitys.

5 Pelkosenniemi: Ikäosaamiskeskuksen eteneminen on hyvä asia. Ennaltaehkäisevän työn toteutumisesta paikkakunnalla ei ole käsitystä. Vanhussuunnitelman laatiminen yhdessä on hyvä asia. Vanhusneuvoston jäsenet saavat heillä tiedon puheenjohtajan kautta. Salla: Toivottiin tarkennettavan, mitä alueellinen vanhussuunnitelma tarkoittaa? 4. TILAISUUDEN PÄÄTTÄMINEN Kehittämistyöntekijä Anitta Mikkola kiitti osallistujia ja päätti tilaisuuden kello Seuraava vanhusneuvostojen tapaaminen on kello 9: Muistion laati Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittämistyöntekijä/seniorikaste -hanke

Samankaltaiset tiedostot

SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS

SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS Gerontologisen sosiaalityön työkokous 20.5.15 Kehittäjäsosiaalityöntekijä j Tuula Anunti HANKETIETOA Hankekokonaisuuden k k muodostaa yhteinen koordinaatio