Perheen ja lähiverkoston tietotaidon lisääntyminen tukee kuulonäkövammaisen lapsen kehittymistä
|
|
- Kaija Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Marita Saarinen Perheen ja lähiverkoston tietotaidon lisääntyminen tukee kuulonäkövammaisen lapsen kehittymistä Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskuksessa toteutettiin vuosina yhteistyössä Kelan ja Pohjoismaisen kuurosokeusalan henkilöstön koulutuskeskuksen (NUD) kanssa kehittämisprojekti. Sen tarkoituksena oli vastata pienten, syntymästään kuulonäkövammaisten lasten kehityksen tukemisen sekä heidän perheidensä ja lähiverkostonsa ohjauksen ja tuen tarpeisiin. Tämä kehittämistarve oli noussut esiin Kuntoutumiskeskuksen toimintaa arvioivan tutkimuksen (Määttä & Määttä 1999) pohjalta. Projektin tuloksena rakentui yksilöllinen kuntoutuslaitosjakso, joka kuuluu Kelan kustantamaan vaikeavammaisten kuntoutukseen. Se toteutuu perheiden kanssa rakennetun yksilöidyn suunnitelman pohjalta pääosin lapsen kotipaikkakunnalla ja osittain Kuntoutumiskeskuksessa Jyväskylässä. (Lehtinen 2003.) Tämä katsaus käsittelee kyseisen kehittämisprojektin seurantatutkimusta. Siinä haluttiin selvittää kuntoutusprosessin kokonaisuuteen sisältyviä asioita ja niiden toteutumista sekä kuntoutusjakson kykyä vastata perheiden tuen tarpeisiin. Tutkimusaineisto koottiin vanhemmille ja lähiverkoston työntekijöille postitetulla kaksiosaisella kyselylomakkeella sekä Kuntoutumiskeskuksen työntekijöiden haastattelulla. Kuntoutusjakson toteutumista, samoin kuin yhteistyötä, arvioitiin ekokulttuuriseen teoriaan pohjaavan perhelähtöisen asiakastyön näkökulmasta. Kuntoutuspalvelun laatua tarkasteltiin palveluohjauksellisen näkökulman, uuden pohjoismaisen kuurosokeuden määritelmän sekä syntymästään kuulonäkövammaisten kuntoutuskäytännön pohjalta. Kuntoutus
2 Synnynnäisen kuulonäkövamman aiheuttamat kehitykselliset riskitekijät ja kuntoutuksellinen tuki Synnynnäiseen kuulonäkövammaan kytkeytyy moninkertainen poikkeavan kehityksen riski, mikä korostaa varhaiskuntoutuksen merkitystä (Murdoch 2004). Kaksoisaistivamma ei vaaranna ainoastaan lapsen kommunikatiivisia kompetensseja, vaan hänen poikkeavat tapansa tutkia ympäristöään ja ilmaista itseään saatetaan tulkita väärin ja ehkäistä ne. Ellei kuulonäkövamman seurauksia kyetä kompensoimaan varhaisen vuorovaikutuksen yhteydessä, lapsen sosiaalisten ympäristösuhteiden kehittyminen normaalilla tavalla ja tarkoituksenmukaisesti vaarantuu. (Rødbroe & Janssen 2006.) Kuntoutus on aloitettava välittömästi aina, kun epäillään kaksoisaistivammaa. Tavoitteita voidaan täsmentää myöhemmin vahvistetun diagnoosin mukaiseksi. (Nafstad & Rødbroe 1999.) Intensiivinen varhaiskuntoutus tukee lapsen kokonaiskehitystä. Ollakseen vaikuttavaa, sen tulee olla yksilöllistä, lapsen ja perheen tarpeista lähtevää sekä riittävän pitkäjänteistä ja säännönmukaista (Murdoch 2004). Tämä edellyttää alan erityisosaamisen hallitsevien työntekijöiden tukea, monialaista asiantuntijayhteistyötä sekä laaja-alaisia ja hyvin koordinoituja palveluja (Nafstad ym. 1999). Merkityksellisen vuorovaikutus- ja kommunikaatiosuhteen kehittymistä lapsen ja huoltajan välillä tuetaan ohjaamalla huoltajaa havainnoimaan lapsen aloitteita sekä antamaan niihin välitöntä palautetta. Siten lapsi oppii, että hänellä on mahdollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa ympäristöönsä. Yhteinen toiminta antaa mahdollisuuden jakaa yhteisiä kokemuksia sekä neuvotella niille annettavista merkityksistä ja ilmauksista. (Nafstad ym ) Kuurosokeus on pieni ja haasteellinen vammaryhmä, minkä vuoksi pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö on nähty tiedon jakamisessa ja toiminnan kehittämisessä tärkeäksi. Tanskassa sijaitseva alan yhteispohjoismainen koulutuskeskus NUD kouluttaa ja järjestää neuvotteluja alan henkilöstölle. Julkaisutoiminta tukee tiedon jakamista. Myös kansainväliset projektit tuottavat uutta aineistoa. Rødbroe ja Janssen (2006, 16 20) ovat kuvanneet syntymästään kuulonäkövammaisten lasten kommunikaation, oppimisen ja kehittymisen tukemisen edellytyksiä. Nämä toimivat myös pohjoismaisena kuntoutus- ja ohjaustyön perustana: 1. Synnynnäinen kuulonäkövamma hyväksytään ainutlaatuisena vammana sekä otetaan vastuu tarjota relevantteja palveluja. 2. Ammattilaisilla tulee olla tietoa lapsen yleisistä kehityksen ja oppimisen prosesseista, sillä myös kuulonäkövammaisen lapsen kehitys noudattaa näitä periaatteita. 3. Tämä tieto on osattava muuntaa ja suhteuttaa kuurosokeuteen sopivaksi (yleinen ja yksilöllinen tieto), minkä tulee ilmetä myös asennoitumisessa. Näin lapsen kehityksen tukemisen tavoitteet muodostuvat samoiksi, mutta keinot ja etenemistahti sekä kehityksen ilmeneminen ovat erilaisia (erilainen aistienkäyttö ja toimintatapa). 4. Ammattilaisten ja perheiden kyky yksilölliseen arviointiin ja interven- 34 Kuntoutus
3 tioon on toiminnan edellytys. Tämä on jatkuva prosessi, joka toteutuu monialaisen asiantuntijajoukon yhteistyönä. Kaikkea saatavissa olevan tietoa tarvitaan, jotta voidaan ratkaista, mitä tavoitellaan ja millä menetelmillä toimitaan. Muutokset aistien, samoin kuin muun toiminnan osalta, on myös otettava huomioon. 5. Toiminnallisessa arvioinnissa videoinnilla on keskeinen merkitys havainnoitaessa aistien käyttöä silloin, kun lapsi on aktiivinen ja motivoitunut toimintaan. Toinen arvioitava alue on itse vuorovaikutus ja kommunikaatiotilanne, jossa selvitetään, mihin lapsi parhaimmillaan pystyy näissä tilanteissa ja mikä taito on juuri kehittymässä. 6. Kaikki yksilöt kehittyvät vuorovaikutussuhteessa toisiin ihmisiin. Taitava ja kyvykäs kumppani onkin tärkein kuulonäkövammaisen lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukija. Kumppanilta edellytetään herkkää havainnointikykyä, tilannetajua ja joustavuutta. Toinen tärkeä elementti on jatkuva ja tiivis yhteistyö kaikkien niiden kesken, jotka toimivat lapsen vuorovaikutuskumppaneina. Säännöllinen tiedottaminen tapahtuneista asioista on oleellista, jotta niitä voidaan käsitellä ja laajentaa eri ympäristöissä. 7. Oppimisympäristön olosuhteet on järjestettävä optimaalisiksi. Useimpien kuulonäkövammaisten lasten kohdalla kommunikaation kehittyminen ja ylläpito tapahtuu yhden suhde yhteen -tilanteissa. Siksi kaikki ylimääräiset ympäristön häiriötekijät on saatava poistettua. 8. Kommunikatiivinen kehitys tapahtuu kehollisten kokemusten kautta, joten kumppanin tulee hallita erilaisia kommunikaatiokeinoja ja kyetä keholliseen kontaktiin ja ilmaisuun sekä kuvailemaan ympäristöä seikkaperäisesti. Kaikkien käytettävissä olevien aistien hyödyntäminen on tiedon saamiseksi tärkeää, mutta hidasta. Koska on mahdollista keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, asian tutkiminen ja siitä keskusteleminen tapahtuvat usein peräkkäin. Kärsivällisyys onkin kumppanin keskeinen hyve. Jyväskylässä toimiva, Suomen kuurosokeat ry:n alainen Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskus on keskittynyt syntymästään kuulonäkövammaisten henkilöiden kuntoutus- ja ohjaustyöhön valtakunnallisesti. Se tarjoaa Kelan korvaamia vaikeavammaisten kuntoutumiskursseja kaiken ikäisille asiakkaille ja heidän perheilleen. Verkostoon suuntautuva ohjaustyö tukee kuntoutumisen jatkumista yhteistyössä perheen ja lähiverkoston kanssa asiakkaan omassa lähiympäristössä. Kuntoutumiskeskuksen palvelumuodoista alle kouluikäisten lasten varhaisvuosien kuntoutuksellisiin tarpeisiin keskittyvät ensisijaisesti perhekuntoutuskurssi sekä yksilöllinen kuntoutuslaitosjakso. Jälkimmäinen toteutetaan pääosin lapsen kotipaikkakunnalla, mutta lähipäiviä on myös muissa kursseissa. Lisäksi Kuntoutumiskeskus tarjoaa sairaaloiden korvaamaa kuntoutusohjausta sekä Raha-automaattiyh- Kuntoutus
4 distyksen tuella toteutettavaa kotikuntatyötä, missä koulutuksen ja tiedonjaon lisäksi kartoitetaan uusia asiakkaita. Lasten laadukkaiden kuntoutuspalveluiden lähtökohdat Tarkasteltaessa kuntoutumista osana vaikeavammaisen lapsen elinkaarta sekä hänen perheensä elämää huomio lapsen kehityksen tukemisessa kääntyy erillisten ohjelmien ja terapioiden sijaan lapsen ja perheen perusarkeen (Määttä 1999). Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen ja palveluiden tarjonta edellyttävät arviointia niin lapsen omista elämäntarpeista käsin kuin myös vanhempien aktiivista kuulemista perhettä koskevissa asioissa (Ferguson & Ferguson 1994). Lasten kuntoutumisen nivoutuessa heidän oppimis- ja kehittymisprosessiinsa sekä niihin ympäristöihin ja suhteisiin, joissa nämä asiat tapahtuvat, on biopsykososiaalinen lähestymistapa tarjonnut lääketieteellistä lähestymistapaa monipuolisempia näkökulmia kuntoutujan ja hänen lähiympäristönsä tuen tarpeiden arviointiin. Asioiden tarkastelu asiakkaan ja hänen ympäristönsä välisinä suhteina tuo työntekijän lähemmäksi ihmisen arkikokemuksia hakien sieltä ymmärrystä ja voimavaroja kuntoutusprosessiin (Karila 2006). Perhekokonaisuuden huomioimisesta kasvatus- ja kuntoutustyössä käytetään yleisesti käsitettä perhelähtöinen toimintatapa. Toteutuakseen se edellyttää molemminpuolista kunnioitusta, arvostusta ja vastuuta. Perhelähtöistä toimintaa kuvaavat käsitteet kumppanuus ja valtaistuminen. Kumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja työntekijöiden työskentelyä yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, koska kaikilla osapuolilla nähdään olevan olennaista tietoa lapsesta. (Määttä 1999.) Vanhempien edustaessa asiantuntijuutta omaan lapseensa nähden, perheen tasavertainen rooli ammatti-ihmisten rinnalla kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa korostuu (Dunst, Johanson, Trivette & Hamby 1991). Syvällisempään kumppanuuteen ei kuitenkaan päästä pelkästään tietoa vaihtamalla, vaan jaettujen tulkintojen ja yhteisten päätöksentekojen kautta (Karila 2006). Valtaistumisella puolestaan tarkoitetaan asiakkaan omien mahdollisuuksien lisääntymistä hänen elämäänsä liittyvistä asioista päätettäessä. Tunnetta oman elämänsä hallinnasta on mahdollista vahvistaa yksilön saadessa vaikuttaa oman elämänsä ratkaisujen tekoon sekä olosuhteisiinsa samoin kuin päämääriensä asettamiseen ja saavuttamiseen. (Määttä 1999.) Kuntoutusyhteistyötä voidaan toteuttaa perheen sisällä, perheiden kesken, perheiden ja ammattilaisten kesken sekä ammattilaisten välillä. Kaikkia näitä eri yhteistyömuotoja tarvitaan eivätkä ne sulje toisiaan pois. (Ferguson ym ) Myös laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 edellyttää asiakkaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen lisäksi eri asiantuntijatahojen välistä yhteistyötä. Koivikko & Sipari (2006) toteavat, että kuntoutuspalveluihin kuuluu paikallisen ja ulkopuolisen tietotaidon yhdistäminen, kun päämääränä on sekä lapsen kehityksen että perheen voimavarojen tukeminen. Tuettaessa asiakasta löytämään omat voimavaransa ja vahvuutensa sekä ottamaan ne käyttöönsä, on yhteisten keskustelujen pohjalta mahdollista nostaa 36 Kuntoutus
5 esiin asioita, joista asiakas selviytyy itsenäisesti sekä asioita, joihin hän tarvitsee tukea. Pitkäaikainen ja tiivis yhteistyö sekä kiireettömät keskustelutuokiot, joissa kuunnellaan perheiden tarpeita, mahdollistavat lapsen ja perheiden tuen tarpeen laaja-alaisen huomioinnin. (Määttä 1999.) Siten yhdessä toteutettavan suunnittelun merkitystä on Seikkulan ja Arnkilin (2007) mukaan syytä korostaa, sillä onnistuessaan se on jo itsessään asiakasta voimauttavaa toimintaa. Hyvä perheen ja ammattihenkilöiden välinen yhteistyö käsittää Fergusonin ym. (1994) mukaan palveluiden saavutettavuuden, vakuuttavuuden sekä vanhempien todellisen mukaan ottamisen. Perhelähtöisten periaatteiden omaksuminen ei kuitenkaan välttämättä sisäisty työntekijöiden työkäytänteisiin (Law, Hanna, King, Hurley, King, Kertoy ja Rosenbaum 2003; Rantala ym. 2005). Myös Weisner & Gallimore (1994) ovat todenneet perheen ulkopuolelta tarjottavan tuen todelliseksi haasteeksi kuntoutuksellisten interventioiden sulauttamisen perheen normaaliin arkeen. Työntekijöille tuottaa aluksi vaikeuksia tarkastella tilannetta myös perheen eikä ainoastaan lapsen tai työntekijän näkökulmasta. McWilliamin, Toccin ja Harbinin (1998) tutkimuksessa perhelähtöinen toimintatapa näkyi työntekijöiden halukkuutena vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä yhteiseen oppimisprosessiin omaisten ja verkoston kanssa. He löysivät työntekijöiden haastatteluista viisi keskeistä tekijää, jotka kuvasivat perhelähtöisesti toimivien työntekijöiden toimintatavan taustalla olevia ajattelu tapoja: 1. Suuntautuminen koko perheeseen (ammattiroolin madaltuminen, palveluiden tarjoaminen koko perheelle, perheen voimauttaminen, lapsen kehittymisen näkeminen koko perheen hyvinvointia edistävänä tekijänä ei päämäärä sinänsä) 2. Positiivisuus (usko vanhempien kykyihin, hyväksyvä asenne, valoisa näkemys lapsen tulevaisuutta kohtaan ja innostus työskentelyyn perheiden kanssa) 3. Herkkyys (kyky asettua vanhempien asemaan, ymmärtäminen, tilanneherkkyys) 4. Ystävällisyys (vanhempien kohtaaminen ystävinä, kunnioitus, luottamus, kiireettömyys, kuunteleminen, rohkaiseminen sekä tuen tarjoaminen lapselle ja koko perheelle) 5. Vastuullisuus (palveluiden yksilöllisyys muuttuvat tilanteet huomioon ottaen, kyky arvioida kriittisesti myös omaa toimintaansa, vanhempien näkökulman huomioiminen) Vanhempien haastatteluista nousivat lisäksi esiin työntekijöiden ammatilliset taidot ja yhteiskunnallinen osallistuminen. Perhelähtöisesti toimivilla työntekijöillä oli riittävästi tietoa lapsen kehityksestä ja vammasta sekä keinoja ohjata lasta ja olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Lapsi- ja perheorientaatiot eivät siten sulkeneet toisiaan pois, sillä kaikkein perhekeskeisimmin toimivat työntekijät toimivat myös lapsilähtöisesti. Lisäksi työntekijät toimivat yhteistyössä yhteiskunnan eri tahojen kanssa ja kykenivät myös arvioimaan taloudellisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutuksia perheen elämään. (McWilliam ym.1998.) Kuntoutus
6 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin lähettämällä keväällä 2006 kaksiosainen kyselylomake vuosina kuntoutusjaksoon osallistuneiden lasten vanhemmille ja lähiverkoston työntekijöille. Ennen kyselylomakkeen lähettämistä vanhemmille soitettiin ja pyydettiin lupa kyselylomakkeen postittamiseen. Samalla vanhemmilta pyydettiin niiden lähiverkoston työntekijöiden yhteystiedot, joille kyselylomake tulisi lähettää. Tutkimuksesta jäi pois yksi perhe ja yhden kuntoutujan vanhemmat. Uusintakyselyn jälkeen vastauksia saatiin yhdentoista kuntoutujan vanhemmilta kyselylomakkeen 1. osaan 17 ja 2. osaan 16. Lähiverkoston työntekijöille lähetettiin 27 kyselylomaketta. Osa heistä vastasi vain toiseen lomakkeeseen. Siten vastauksia saatiin kyselylomakkeen 1. osaan 16 ja 2. osaan 13. Kyselylomakkeet muokattiin yhdessä Kuntoutumiskeskuksen työntekijöiden kanssa aikaisemman Määtän ym. (1999) sekä Rantalan (2002) työntekijöiden perhekeskeistä toimintatapaa selvittäneen tutkimuksen pohjalta. Kyselylomakkeen ensimmäisen osan monivalintakysymysten avulla selvitettiin kuntoutusjakson rakentumista, siihen osallistuneita henkilöitä ja tapaamisten kokoonpanoa, järjestelyä sekä niissä käsiteltyjä asioita. Lisäriveille saattoi täydentää vastauksia. Avoimilla kysymyksillä puolestaan selvitettiin kuntoutusjakson toteutusta, tavoitteita ja niiden saavuttamista sekä kehittämistarpeita. Kyselylomakkeen toisessa osassa arvioitiin neliportaisella intervalliasteikolla yhteistyön toteutumista kuntoutusjakson aikana, kuntoutusjakson tarjoamaa apua sekä videoiden hyödyntämistä, samoin kuin näiden asioiden koettua tärkeyttä. Määrällinen tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen SPSS-ohjelman parametrittömiä testejä. Lisäriveille kirjoitetut täydennykset tarjosivat selityksiä ja tarkennuksia määrällisen aineiston tuloksiin. Avoimet vastaukset koottiin yhteen ja ryhmiteltiin aiheittain. Vastausten kokoamisen ja analysoinnin pohjalta nousseita kysymyksiä käsiteltiin vielä syksyllä 2006 toteutetussa Kuntoutumiskeskuksen työntekijöiden ryhmähaastattelussa, missä oli mukana viisi toiminnassa eniten mukana ollutta henkilöä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja sitä hyödynnettiin tulosten analysoinnissa. Tutkimustulokset Kuntoutusjaksoon oli kuntoutujan ja hänen perheensä lisäksi osallistunut yksi isoäiti sekä sosiaali- ja terveystoimen (päivä- ja perhepäivähoitaja, peruspalvelu-, sosiaali-, kuntoutus- tai palveluohjaaja, erityislastentarhan opettaja) ja koulutoimen (erityisluokanopettaja, lähihoitaja) alaisuudessa sekä yksityisenä palveluntuottajana (toiminta-, fysio-, puhe- ja musiikkiterapeutti) toimivia työntekijöitä. Kuntoutusjaksojen kesto oli vaihdellut viidestä yhteentoista vuorokauteen. Kuntoutujan kotipaikkakunnalla toteutetut kuntoutuspäivät oli järjestetty ensisijaisesti lapsen kotona, mutta myös päiväkodissa tai koulussa. Päivien pituus oli vaihdellut yhdestä yhdeksään tuntiin. Kolme perhettä ja kolme lähiverkoston työntekijää oli käynyt myös 2 3 vuorokauden mittaisella jaksolla Jyväskylässä. Lisäksi kaksi nuorta oli ollut Jyväskylän jaksolla yksin. Kuntoutusjaksolla kartoitettiin lapsen aistien toiminnallista käyttöä sekä arvioitiin 38 Kuntoutus
7 tarvittavia apuvälineitä. Näiden pohjalta laadittiin tarpeelliset suositukset. Tähän sisältyi myös tiedon jakaminen aistienkäytöstä sekä käytännön tilanteisiin tarjottu neuvonta ja ohjaus lapsen aistien käytön tukemiseen, samoin kuin vuorovaikutuksen ja kommunikaation rakentamiseen. Kuntoutumiskeskuksen työntekijät olivat olleet mukana myös lapsen erilaisissa siirtymävaiheissa osallistuen mm. sopivien päivähoito- tai kouluratkaisujen tekemiseen sekä päivähoito- ja opetussuunnitelmien laatimiseen. Kahden peruskouluaan päättävän nuoren kohdalla yksilöllisellä kuntoutusjaksolla oli selvitelty myös jatko-opiskelumahdollisuuksia. Videoanalyysin hyödyntäminen jäi oletettua vähäisemmäksi. Pääasiassa sitä käytettiin pienimpien lasten kanssa vuorovaikutuksen ja yhteisten toimintatilanteiden arvioinnissa ja suunnittelun pohjana sekä kuntoutumisprosessin seurannassa. Työntekijät näkivät videot merkityksellisinä myös oman oppimisprosessinsa tukemisessa. Lainattavat videointilaitteet mahdollistaisivat menetelmän käytön laajemmin. Vanhemmat ja lähiverkoston työntekijät saivat kuntoutusjaksolla tietoa lapsen kaksoisaistivammasta, aistienkäytön ongelmista ja näiden huomioimisesta arjen tilanteissa sekä opastusta vuorovaikutteiseen toimintaan lapsen kanssa hänen omassa elinympäristössään. Murdochin (2004) aihetta käsittelevien tutkimustulosten mukaan arkeen saatu tuki oli merkittävä tekijä lapsen kehityksen edistymisessä. Äidit olivat kokeneet saaneensa apua lapsensa kanssa toimimiseen niin vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kuin omien käytännön taitojensa kehittymisen kautta. Isät puolestaan olivat kokeneet äitejä useammin saaneensa apua perheen arkipäivän tilanteisiin sekä tarpeellisten palveluiden järjestymiseen. Osalle vanhemmista kuntoutusjaksojen toteutuminen Jyväskylässä oli mahdollistanut myös vertaistuen saamisen, mikä nähtiin vanhemmille merkityksellisenä. Myös Rantala (2002) on todennut vanhempien saaneen parasta psyykkistä tukea vanhempainryhmistä tai sopeutumisvalmennuskursseilta. Kuntoutusjakso tarjosi tukea myös perheen arkeen liittyvissä pulmissa sekä lapsen elämän siirtymävaiheissa. Keskeiseksi kuntoutusjaksosta saaduksi avuksi todettiin kaikkien vastaajien mukaan työntekijöiden tietotaidon lisääntyminen lapsen kanssa toimimiseen. Tämä helpotti välillisesti perheen arkea mahdollistamalla kuntoutumiseen osallistuvien resurssien lisääntymisen sekä kuntoutusvastuun jakamisen. Erityisen tärkeänä nähtiin tiedon ja osaamisen siirtyminen lapsen elämän muutosvaiheissa, kuten siirryttäessä kotoa päivähoitoon, esiopetukseen, kouluun tai jatko-opintoihin. Kotipaikkakunnalla tapahtuva yksilöllinen kuntoutuslaitosjakso oli tukenut lapsen kehittymistä kokoamalla omaiset ja lähiverkoston työntekijät yhteiseen oppimisprosessiin. Lasten kehittymisen osalta tavoitteet kuitenkin osoittautuivat liian laajoiksi, jotta ne olisi voitu saavuttaa näin lyhyellä aikavälillä. Lasten kehityksen todettiin kuitenkin edenneen tavoitteiden suuntaisesti. Tavoitteiden tarkempi rajaaminen sekä pienempien osatavoitteiden käyttö auttaisivat osaltaan sekä kuntoutumisen etenemisen todentamisessa että tavoitteiden saavuttamisessa. Samoin toiminnan kirjallinen dokumentointi sekä palautteen yleisempi käyttö auttaisivat Kuntoutus
8 toiminnan seurannassa ja palveluiden kehittämisessä. Kuntoutusjaksolle asetetut tavoitteet oli vastausten perusteella saavutettu aina tai lähes aina. Merkityksellisinä tekijöinä tavoitteiden saavuttamisessa vanhemmat kuvasivat kuntoutusjakson toteutumisen kotipaikkakunnalla sekä Kuntoutumiskeskuksen työntekijöiden innostuksen, ammattitaidon ja kokemuksen kuulonäkövammaisten lasten kuntoutuksesta. Kuntoutumiskeskuksen työntekijät kuvasivat kuntoutusjakson onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä vanhempien rakkauden lastaan kohtaan sekä lähiverkoston työntekijöiden vahvan osaamisen. Lähiverkoston työntekijät puolestaan näkivät oleellisena tekijänä kuntoutustulosten saavuttamisessa yhteisen oppimisprosessin, mihin kaikki tahot olivat osallistuneet tasaveroisesti. Työntekijöiden halukkuus vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä yhteiseen oppimisprosessiin omaisten ja verkoston kanssa kuuluivat myös McWilliamin ym. (1998) tutkimuksessa työntekijöiden perhelähtöiseen toimintatapaan. Perhelähtöiset toimintatavat olivat vastausten perusteella sisäistyneet Kuntoutumiskeskuksen työntekijöiden käytäntöihin. Kuntoutusjakson toteuttamisessa oli huomioitu niin lapsen, perheen kuin myös lähiverkoston työntekijöiden tarpeita. Kuten McWilliamin ym.(1998) tutkimukset osoittavat, eivät Kuntoutumiskeskuksen työntekijöidenkään toiminnassa lapsi- ja perhelähtöisyys suinkaan sulkeneet toisiaan pois. Sen sijaan lähiverkoston työntekijöiden ja vanhempien sekä työntekijöiden keskinäisessä yhteistyössä osoittautui olevan kehittämisen tarvetta. Tuloksista oli havaittavissa sama kuin Lawin ym. (2003) tutkimuksesta: työntekijät olivat kyllä omaksuneet perhelähtöisiä periaatteita, mutta niiden sisäistäminen arjen toimintaan näytti vaativan työstämistä. Yhteiset palaverit sekä yhteisesti toteutetut terapia- tai toimintatuokiot lapsen arjessa tarjoaisivat Määtän (1999) mukaan vanhemmille mahdollisuuden olla aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja lapsensa kuntoutumisprosessissa. Pohdinta Laadukkaan palvelun kriteerit ovat väline organisaation toiminnan arvioinnille. Erilaiset tarkastelukulmat valaisevat arvioinnin tuloksia eri tavoin. Tässä tutkimuksessa kuntoutuspalveluiden laatua tarkasteltiin vanhempien ja lähiverkoston työntekijöiden arvioimana sekä pohjoismaisen kuntoutuskäytännön että perhelähtöisten toimintatapojen, samoin kuin kuntoutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta. Koska lapsen kehityksen tukemisessa ei ole kysymys ainoastaan lapsen ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen sujumisesta, vaan myös vanhempien ja työntekijöiden sekä kaikkien eri toimijatahojen välisestä vuorovaikutuksesta, ei yksiselitteinen kuntoutustoimenpiteiden vaikuttavuuden todentaminen tai yksittäisen tekijän irrottaminen muista lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavista seikoista ole Murdochin (2004) ja Koivikon ym. (2006) mukaan yksinkertaista. Lähiverkoston työntekijöiden osuus yksilöllisen kuntoutusjakson tavoitteiden saavuttamisessa on keskeinen. Tietotaidon lisääntyminen antaa työntekijöille mahdollisuuksia toimia lapsen kanssa, mikä tukee sekä lapsen 40 Kuntoutus
9 kuntoutumista että myös perheen jaksamista ja arjessa selviytymistä. Koska tämä oli kuntoutusjakson keskeisenä tavoitteena, on asian korostaminen etukäteistietoa jaettaessa oleellista motivoitaessa työntekijöitä sekä heidän esimiehiään. Työntekijöiden osallistuminen edellyttää työnantajan suostumusta. Yksityisten ammatinharjoittajien mukana oleminen puolestaan edellyttää erillisen maksusitoumuksen saamista Kelalta. Koivikon ja Siparin (2006) mukaan lapsen hyvä kuntoutuskäytännön toteutuminen tarvitsee palveluohjauksellista työotetta, mikä tarkoittaa palveluiden keskitettyä koordinointia, monialaista asiantuntijayhteistyötä ja sitoutumista. Riittävien resurssien sekä ammattitaidon ja yhteistyön varmistaminen, samoin kuin vastuunjaon selkiyttäminen ja keskinäinen tiedottaminen vähentäisivät vanhempien roolia lapsen kuntoutuksen koordinaattoreina ja helpottaisivat heidän arjessa jaksamistaan. Kokonaisvastuu kuntoutuspalveluiden toteuttamisesta on lapsen kotipaikkakunnalla. Sen toteutuminen antaisi myös Kuntoutumiskeskuksen työntekijöille mahdollisuuden keskittyä omaan erityisosaamisalueeseensa tiedon jakamiseen kuulonäkövammasta sekä arjessa selviytymisen ohjaamiseen ja tukemiseen. Kuntoutusjakson toimintatapa noudattaa pohjoismaista kuntoutuskäytäntöä sekä perhelähtöisen asiakastyön periaatteita. Se noudattaa myös Kelan uusia linjauksia kuntoutuksen viemisestä asiakkaan kotiympäristöön sekä lakia kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. Näin ollen yksilöllinen kuntoutuslaitosjakso saattaisi toimia laajemminkin lasten kuntoutustoiminnan kehittämisen pohjana. Tekstin lähdeteos: Yksilöllinen kuntoutuslaitosjakso syntymästään kuulonäkövammaisen lapsen kehityksen tukena. Pro gradu. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos. 2008, 129 s. Hakusanat: synnynnäinen kuulonäkövamma, varhaiskuntoutus ja ohjaus, perhelähtöisyys, monialainen asiantuntijayhteistyö, kuntoutuspalveluiden laatu ja hyvä kuntoutuskäytäntö congenital deafblindness, early intervention, family focused service, multidisciplinary co-operation, quality and good practice of rehabilitation services KM, ft Marita Saarinen toimii kurssivastaavana Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskuksessa. Lähteet Dunst, C., Johanson, C., Trivette C. & Hamby, D Family-oriented Early Intervention Policies and Practices: Family- Centered or Not? Exeptional Children 58(2), Ferguson, D. & Ferguson, P Constructive Engagement: Improving Family-Professional Collaboration. Teoksessa: M. Leskinen (ed.). Family in Focus. New Perspectives on Early Childhood of Special Education. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 108, Karila, K Kasvatuskumppanuus vuorovaikutussuhteena. Teoksessa: K. Karila, M. Alasuutari, M. Hännikäinen, A.R. Nummenmaa, H. Rasku-Puttonen (toim.) Kasvatusvuorovaikutus. Vastapaino. Vaajakoski, Gummerus Kirjapaino Oy, Kuntoutus
10 Koivikko, M & Sipari, S Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Vajaaliikkeisten kunto ry. Valkeakoski: Koskiprint. Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003. Law, M., Hanna, S., King, G., Hurley, P., King, S., Kertoy, M., Rosenbaum, P Factors affecting family-centred service delivery for children with disabilities. Child:Care, Health & Development (29), 5, Lehtinen, Elina Projektiraportti , julkaisematon moniste. Syntymästään kuurosokean lapsen kuntoutusmallin kehittämisprojekti. Jyväskylä: Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskus. McWilliam, R.A, Tocci, L. & Harbin, G.L Family-centered services: Service providers discourse and behaviour. Topics in Early Childhood Special Education 18(4), Murdoch, H Early intervention for children who are deafblind. Educational and Child Psychology 21(2), Määttä, P Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Atena kustannus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Määttä, P. & Määttä, S Monipuolista palvelua resurssikeskuksesta. Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskus vanhempien, vanhempien yhteistyöverkoston ja palveluyksiköiden työntekijöiden arvioimana. University of Jyväskylä. Department of Special Education. Research Reports 60. Kopi Jyvä Oy. Nafstad, A & Rødbroe, I Co-creating Communication. Perspectives on Diagnostic Education for Individuals whoa are Congenitally Deafblind and Individuals whose Impairments may have Similar Effects. Dronninglund: Forlaget Nord-Press. Rantala, A Perhekeskeisyys puhetta vai todellisuutta? Työntekijöiden käsitykset yhteistyöstä erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen kanssa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 198. Rødbroe, I. & Janssen, M Communication and Congenital Deafblindness. Congenital Deafblindness and the Core Principles of Intervention. Uden: Graphiset. Seikkula, J. & Arnkil, T Dialoginen verkostotyö. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Weisner, T.S. & Gallimore, R Ecocultural studies of families adapting to childhood developmental delays: unique features, defining differences and applied implications. Teoksessa: M. Leskinen (ed.). Family in Focus. New Perspectives on Early Childhood Special Education. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 108, Kuntoutus
PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma
Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto
LisätiedotPerhekeskeisyys palveluntarpeen arvioinnissa: perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely
Perhekeskeisyys palveluntarpeen arvioinnissa: perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely 1 Perheiden tukeminen voi olla eritasoista riippuen perheen tarpeista ja tilanteesta. Monille perheille neuvontatasoinen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotYKSILÖLLINEN KUNTOUTUSLAITOSJAKSO SYNTYMÄSTÄÄN KUULONÄKÖVAMMAISEN LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA. Marita Saarinen
YKSILÖLLINEN KUNTOUTUSLAITOSJAKSO SYNTYMÄSTÄÄN KUULONÄKÖVAMMAISEN LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA Marita Saarinen Pro gradu-tutkielma Kasvatustieteiden laitos Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto Kevät 2008
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011
Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotYhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen
Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotRitva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011
Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 nykynäkemykset hyvistä kuntoutuskäytännöistä erikoissairaanhoidon näkökulma ja tehtävät yhtenäinen toimintakulttuuri ja toimintamalli puuttuvat yhteistyökäynneistä.
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotPalvelun laadun kehittäminen perhekeskeisen lähestymistavan avulla. YAMK- opinnäytetyö Anne Penttinen 18.03.2011
Palvelun laadun kehittäminen perhekeskeisen lähestymistavan avulla YAMK- opinnäytetyö Anne Penttinen 18.03.2011 Taustaa Kuntoutuksen yamk - tutkinto - opinnäytetyöt työelämän kehittämishankkeita Lasten
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotTervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä
Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotVoiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE
LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE 2014-2017 S a l l a S i p a r i, K u n t o u t u k s e n Y A M K y l i o p e t t a j a, Metropolia A m m a t t i k o r k e
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotVarhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa
ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotKuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter
Kuntoutusfoorumi 11.10.2011 SEKS, toi Riitta Winter Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus- koulutus Vajaaliikkeisten Kunto ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämä Alkoi syksyllä 2008 Tavoitteena etsiä
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotTavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua LOOK hankkeen juhlaseminaari 7.9.2017 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotErilaista meininkiä johtaja aktiivisena toiminnan kehittäjänä
Vanhustyön johdon neuvottelupäivät Satu Laitinen, Tammenlehväkeskus Oy toimitusjohtaja 1 Erilaista meininkiä johtaja aktiivisena toiminnan kehittäjänä asiakaslähtöinen kuntoutumisen kumppanuus kaikkien
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotKUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA
KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA Metropolian Ammattikorkeakoulu Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 2009-2010 Keski-Äijö Sinikka Oravamäki Maisa Rantanen Marita
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotOsaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista
Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, 13.2.2019 Koonti pienryhmädialogeista Järjestetty 5 tapahtumakokonaisuutta eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Vaasa, Jyväskylä. Päätapahtumana ollut Erätauko-dialogi,
LisätiedotKuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja
Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotPERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL 20.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 KOHTAAMISPAIKAN MÄÄRITELMÄ Kohtaamispaikka on tarkoitettu lapsille, nuorille ja
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT
TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...
LisätiedotOPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija
OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta Irja Kiisseli suunnittelija 16.9.2014 OPI -hanke Toteutettiin vuosina 2011-2013 Ammatillista perustutkintoa opiskeleville nuorille, joiden opinnot olivat pitkittymässä
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
Lisätiedot2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
Lisätiedot