LUONNOS Helsingin kaupunginvaltuuston itsearvioinnin tulokset

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin tietokeskus Tanja Lahti ja Markus Laine LUONNOS Helsingin kaupunginvaltuuston itsearvioinnin tulokset

2 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) SISÄLLYSLUETTELO Itsearvioinnin tavoitteet ja toteutus... 3 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot... 4 Kyselyn tulokset... 5 Valtuustoryhmillä hyvät vaikutusmahdollisuudet... 5 Parhaat vaikutusmahdollisuudet kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksella... 6 Valtuutetuilla hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet... 8 Valtuuston valmistelu- ja päätöksenteko keskustelua sallivaa mutta sisäpiirimäistä Virkahaltijavalmisteluun melko tyytyväisiä, mutta mielipiteitä kartoitettava enemmän Valtuuston toimintakulttuuri koetaan eri tavoin Hallintokuntien välisessä yhteistyössä parannettavaa Seudulliseen yhteistyöhön ja erikoissairaanhoitoon vaikea vaikuttaa Valtuustoryhmätapaamiset merkittävin työ- ja toimintamuoto Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista huolehdittu sekä hyvin että huonosti Asennetta muutettava ja asukaspalaute otettava huomioon Demokratiaryhmä hyvä avaus demokratiakeskustelussa Kuntarakenneasiat välittyneet valtuuston työskentelyyn eri tavoin Strategiaohjelman kokonaistavoitteet toteutuneet vaihtelevasti Toteumatietoa eniten neljännesvuosiraporteista ja tiedotusvälineistä Joka toinen saa riittävästi tietoa valtuuston hyväksymien ohjelmien toteutumisesta Valtuustotyö organisoitava ja fokusointava paremmin Valtuuston onnistumiset ja epäonnistumiset Valtuustokaudella kesken jääneet tärkeimmät asiat Tulevan valtuustokauden tärkeimmät asiat Muita mielipiteitä, kommentteja valtuutetun ja valtuuston työstä LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake LIITE 2. Kyselylomakkeen monivalintakysymysten yhteydessä annetut mielipiteet tai kommentit... 43

3 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Itsearvioinnin tavoitteet ja toteutus Valtuustokauden päättyessä Helsingin kaupunginvaltuutetuille on tavattu lähettää itsearviointikysely, jolla tiedustellaan valtuutettujen kokemuksia kuluneella valtuustokaudella. Kyselyssä valtuutettuja on pyydetty arvioimaan kokemuksiaan sekä valtuutettuna työskentelystä että kaupunginvaltuuston roolista kunnallispoliittisessa päätöksenteossa. Kyselyjen kautta on saatu arvokasta tietoa muun muassa valtuutettujen ja valtuuston vaikuttamiskokemuksista sekä eri toimintatapojen merkittävyydestä päätöksenteossa. Helsingin kaupunki on toteuttanut vastaavanlaisen tutkimuksen vuosina 2000, 2004 ja 2008 (Bäcklund 2001, 2004, 2008). Valtuustokautta koskeva kysely lähetettiin Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenille toukokuussa Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille Helsingin kaupunginvaltuuston 85 varsinaiselle jäsenelle ja 25 ensimmäiselle varavaltuutetulle. Kyselyyn tuli vastata sähköisesti Digium-sovelluksen kautta. Lisäksi valtuutetuilla tarjottiin mahdollisuus vastata kyselyyn kahden valtuustokokouksen yhteydessä joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Kyselylomakkeella oli yhteensä 22 varsinaista kysymystä ja seitsemän taustakysymystä. Kyselylomake on liitteenä 1. Useimmat kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, joiden jälkeen oli lisäksi mahdollisuus kommentoida aihetta vapaasti nämä kommentit on koottu sellaisenaan liitteeseen 2. Kyselylomakkeella oli myös useita varsinaisia avokysymyksiä, joiden vastaukset on listattu sellaisenaan tulosten esittelyn yhteydessä. Nyt käytetty kyselylomake oli pitkälti sama kuin aiemmin, jonka ideoinnin pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton mallia. Kyselyssä saatuja tuloksia on mahdollisuuksien mukaan vertailtu aiempiin kyselyihin ja tarkasteltu, onko eri asioiden kokemisessa tapahtunut muutoksia edellisiin valtuustokausiin nähden. Kyselyn tuloksia voidaan myös hyödyntää pohdittaessa valtuustotyöskentelyn kehittämistä. Merkittävimpiä laajempia asioita vuosien aikana ovat olleet maailmanlaajuinen talouden taantuma, kuntarakenneuudistus sekä Helsinki-Vantaata ja kaksiportaista seutuhallintoa koskevat seutuselvitykset. Helsingin seudulla, kuten muillakin suuremmilla kaupunkiseudulla ongelmat ovat tietysti erilaisia kuin harvaan asutuilla seuduilla. Täällä kysymys ei ole kuntien elinkelpoisuudesta, vaan kaupunkiseudun toimivuudesta. Vuonna 2012 kuntien talous oli tiukalla, ja tulevaisuus näyttää epäselvältä. Euroopan velkakriisi ja julkisen talouden vaje eivät ratkea lähitulevaisuudessa. Keskeisiä kaupungin sisäisiä asioita ovat olleet muun muassa palveluverkkotarkastelu, uusien kaupunginosien rakentaminen Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan, Pasilaan ja Östersundomiin sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma , Helsingin kaupungin tasaarvosuunnitelma , kulttuuristrategia vuosille ja maailman designpääkaupunkivuosi Lisäksi kuluneella kaudella on paljon ollut esillä muun muassa syrjäytyneet nuoret, maahanmuuttajat, alueiden erilaistuminen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen.

4 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Kyselyyn vastasi syyskuun alkuun mennessä yhteensä 57 valtuutettua, joista 29 oli naisia ja 28 miehiä tasaisesti eri ikäryhmistä (kuvio 1). Valtaosa vastanneista oli varsinaisia valtuutettuja ja joka kolmas vastanneista on toiminut tällä valtuustokaudella kaupunginhallituksen jäsenenä tai varajäsenenä. Kuvio 1. Kyselyyn vastanneet ikäryhmittäin Vastaajat ikäryhmittäin -40 v v v. yli 60 v. Kyselyyn vastanneiden puoluejakauma vastasi melko lailla koko valtuuston puoluejakaumaa (kuvio 2). Kuvio 2. Kyselyyn vastanneet puolueittain. Kyselyyn vastanneet puolueittain 11 Kansallinen kokoomus (KOK) 20 Vihreä liitto (VIHR) 4 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) 6 Vasemmistoliitto (VAS) Muut/Ei mainittu 7 9 Kyselyyn vastanneista noin 70 % aikoi asettua ehdokkaaksi seuraavissa kunnallisvaaleissa, 15 % vastanneista oli kyselyyn vastatessaan vielä epävarma asiasta (kuvio 3). Kuvio 3. Ehdokkaaksi asettuminen seuraavissa kuntavaaleissa. Asetutteko ehdokkaaksi seuraavissa kunnallisvaaleissa? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En En tiedä Tyhjä

5 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kyselyn tulokset Valtuustoryhmillä hyvät vaikutusmahdollisuudet Vaikutusmahdollisuuksiensa osalta valtuutetut pitävät oman valtuustoryhmänsä vaikutusmahdollisuuksia parempina kuin omia tai koko valtuuston vaikutusmahdollisuuksia (kuvio 4). Yli 60 % vastanneista piti oman valtuustoryhmän vaikutusmahdollisuuksia joko erittäin hyvinä tai hyvinä. Joka neljäs vastaaja piti omia vaikutusmahdollisuuksiaan joko huonoina tai erittäin huonoina. Kuvio 4. Vaikutusmahdollisuudet kaupungin johtamisessa valtuustokaudella Miten arvioitte vaikuttamismahdollisuuksia kaupungin johtamisessa kuluneella valtuustokaudella? (n=57) Koko valtuusto Valtuustoryhmäni Omat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvät Hyvät Siltä väliltä Huonot Erittäin huonot Kulunutta valtuustokautta koskevissa avovastauksissa esille nousseet asiat voidaan luokitella neljään teemaan: Valmistelu- ja neuvotteluvaihe koettiin tärkeänä ja suurilla ryhmillä nähtiin olevan eniten vaikutusvaltaa. Erään vastaajan mukaan Vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmillaan valmistelu- ja neuvotteluvaiheessa, siksi valtuustoryhmän vaikutusmahdollisuudet ovat koko valtuustoa suuremmat. Isojen ryhmien ääni vaikuttaa pieniä ryhmiä enemmän, vaalituloksen mukaisesti. Virkamieskoneisto koettiin sekä muutosvastarintaiseksi että valtaapitäväksi näin suuressa kaupungissa, jossa luottamushenkilöt ovat osa-aikaisia. Eräs vastaaja kommentoi: Minulle on ollut yllätys, että pahin vastustaja kunnallispolitiikassa ei ole toiset puolueet vaan jäykkä ja muutosvastarintainen virkamieskoneisto. Omien vaikutusmahdollisuuksien osalta tuotiin esille, että aikaa pitäisi olla enemmän ja että pieniin asioihin voi saada muutosta, mutta vaikutusmahdollisuudet pitäisi olla paremmat. Eräs vastaaja totesi, että Vaikuttaminen ponsilla ja aloitteilla tehotonta. Taustapelaaminen näyttäisi olevan aika yleistä.. Päätösvaltaa nähtiin siirtyneen muille toimielimille ja eräs vastaaja kommentoi, että Päätösvaltaa on siirtynyt liiaksi lautakunnille, johtokunnille ja konsernijaostolle. Pienempien ryhmien vaikutusmahdollisuudet ovat poissa aina, kun po. elimissä ei ole ensimmäistäkään edustajaa.. Kun vertaillaan neljän edeltävän valtuustokauden kokemuksia ilman en osaa sanoa - ja siltä väliltä -vastauksia huomataan, että edeltävään vuosien kauteen nähden valtuutetut kokevat vaikutusmahdollisuuksien hieman huonontuneen, mutta muuten kokemuksissa ei ole juuri tapahtunut muutosta.

6 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kuvio 5. Vaikutusmahdollisuudet kaupungin johtamisessa eri valtuustokausina. Koko valtuuston ja oman vaikuttavuuden kokeminen kaupungin päätöksenteossa eri valtuustokausina (ilman Siltä väliltä ja EOS-vastauksia) 2012 Koko valtuusto 2008 Koko valtuusto 2004 Koko valtuusto 2000 Koko valtuusto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2012 Oma vaikuttavuus 2008 Oma vaikuttavuus 2004 Oma vaikuttavuus 2000 Oma vaikuttavuus Erittäin hyvät Hyvät Melko huonot Huonot Parhaat vaikutusmahdollisuudet kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksella Kaupungin päätöksenteossa valtuutettujen mielestä parhaimmat vaikutusmahdollisuudet ovat kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksella lähes kaikki valtuutetut kokivat molempien tahojen vaikutusmahdollisuudet joko erittäin hyviksi tai hyviksi (kuvio 6). Näin on koettu aikaisempinakin valtuustokausina tosin vaikuttavuus näyttää heikentyneen kaikkien tahojen osalta. Huonoimmat vaikutusmahdollisuudet ovat valtuutettujen kokemusten mukaan kaupungin asukkailla lähes 80 % valtuutetuista piti asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia joko huonoina tai erittäin huonoina. Muutama valtuutettu nosti esille muina tahoina muun muassa yritykset ja median, joilla he näkivät olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. Kuvio 6. Eri tahojen vaikuttavuus kaupungin päätöksenteossa valtuustokaudella Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus Apulaiskaupunginjohtajat Virastopäälliköt Poliittiset ryhmät Lautakunnat Tarkastuslautakunta Kaupungin asukkaat Muut viran- ja toimenhaltijat Muu, mikä? Miten arvioitte seuraavien tahojen vaikuttavuutta kaupungin päätöksenteossa? (n=57) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvä Hyvä Siltä väliltä Huono Erittäin huono

7 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kulunutta valtuustokautta koskevissa avovastauksissa tuotiin esille kaupungin virkamiesjohtoisuus eräs vastaaja kommentoi, että Kaupunginjohtajilla on liikaa valtaa suhteessa siihen millaisella epämääräisellä ja epädemokraattisella tavalla heidät valitaan. Kausien pitäisi olla valtuustokausien mittaiset.. Lisäksi kommentoitiin valtuustoryhmien vaikutusmahdollisuutta ja eräs vastaaja totesi, että Kokoomuksella on isona ja yksimielisenä ryhmänä hyvät vaikutusmahdollisuudet. Paremmat kuin ryhmä koko edellyttäisi. Valtuutettujen kokemukset edellisiin valtuustokausiin nähden ovat joitain osin muuttuneet. Yhä harvempi kokee virastopäällikköjen, poliittisten ryhmien ja lautakuntien vaikuttavuuden erittäin hyväksi toisaalta valtaosa vastanneista piti niiden vaikuttavuutta edelleen hyvänä. Kaupungin asukkaiden vaikuttavuus nähdään huonontuneen kausi kaudelta. Kuvio 7. Eri tahojen vaikuttavuus kaupungin päätöksenteossa eri valtuustokausina Kaupunginjohtaja 2008 Kaupunginjohtajat 2004 Kaupunginjohtajat 2000 Kaupunginjohtajat 2012 Kaupunginhallitus 2008 Kaupunginhallitus 2004 Kaupunginhallitus 2000 Kaupunginhallitus 2012 Virastopäälliköt 2008 Virastopäälliköt 2004 Virastopäälliköt 2000 Virastopäälliköt 2012 Poliittiset ryhmät 2008 Poliittiset ryhmät 2004 Poliittiset ryhmät 2000 Poliittiset ryhmät 2012 Lautakunnat 2008 Lautakunnat 2004 Lautakunnat 2000 Lautakunnat 2012 Kaupungin asukkaat 2008 Kaupungin asukkaat 2004 Kaupungin asukkaat 2000 Kaupungin asukkaat 2012 Muut viran- ja toimenhaltijat 2008 Muut viranhaltijat 2004 Muut viranhaltijat 2000 Muut viranhaltijat Eri tahojen vaikuttavuus kaupungin päätöksenteossa eri valtuustokausina (ilman Siltä väliltä ja EOS-vastauksia) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvä Hyvä Huono Erittäin huono

8 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Valtuutetuilla hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet Yli 70 % vastanneista piti tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan valtuutetun työhön joko erittäin hyvinä tai hyvinä (kuvio 8). Yli puolet koki myös tuntevansa kuntalaisten mielipiteet hyvin. Sen sijaan noin puolet vastanneista piti joko huonona tai erittäin huonona sähköistä asiahallinnan järjestelmän käyttöä, valmistelun läpinäkyvyyttä ja selkeyttä sekä mahdollisuuttaan vaikuttaa valmisteltaviin asioihin. Kuvio 8. Valtuustotyön edellytykset valtuustokaudella Tiedolliset ja taidolliset valmiudet valtuutetun työhön Tiedonsaanti valmisteltavista asioista Ajankäyttö valtuutetun työhön Kaupungin tuki valtuustoryhmien toiminnalle (Kuntalaki 15 Perehtymisaika valmisteltaviin asioihin Kuntalaisten mielipiteiden tuntemus Vaikuttaminen valmisteltaviin asioihin Sähköisen asiahallinnan (Ahjo) järjestelmän käyttö Millaiseksi arvioitte valtuustotyön edellytyksiänne seuraavien asioiden suhteen? (n=57) Valmistelun läpinäkyvyys ja selkeys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvä Hyvä Siltä väliltä Huono Erittäin huono Avovastauksissa tuotiin esille sähköiseen asiahallintajärjestelmään, tiedon jakamiseen ja ajan puutteeseen liittyviä kommentteja. Sähköinen asiahallinnan järjestelmän (Ahjo) käyttövalmiuksia valtuutetuilta löytyy, mutta järjestelmä nähtiin keskeneräisenä ja huonona. Eräs vastaaja kommentoi, että Sähköinen järjestelmä on suorastaan onneton, kun käsittelyssä ovat laajat strategiset ohjelmat, talousasiat yms. Järjestelmä ei mahdollista merkintöjä ja sitä on suorastaan mahdotonta selata edes takaisin. Epäilenpä, että suurin osa valtuutetuista ei edes käy läpi asiakirjoja, joita paperisina oli suorastaan helppoa ja mielenkiintoista selata ja lueskella. Tietoa on saatavilla riittävästi, mutta sitä ei jaeta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi tuotiin esille, että lapsilta ja nuorilta tulisi kysyä enemmän mielipiteitä heitä koskevissa asioissa. Eräs vastaaja totesi, että: Tietoa on saatavilla kasapäin, mutta paljon olisi parannettavaa siinä miten tietoa tarjoillaan. Esim. esityslistatekstejä oppii kyllä lukemaan, mutta ne ovat usein aivan kohtuuttoman raskaita ja jos ei olisi tiiviisti mukana päätöksenteossa, ei kyllä saisi läheskään aina selvää mitä oikeastaan ollaan päättämässä ja mikä on oleellista. Ajan puute koettiin ongelmana ja eräs vastaaja kommentoi, että Kaikkein suurin ongelma on ajan puute. Valtavia asioita tulee eteen viikoittain eikä niihin ehdi perehtyä saati käydä järkeviä poliittisia neuvotteluja muiden ryhmien kanssa. Kaupunginhallitus tulisi muuttaa kokopäiväiseksi työksi ja ryhmille pitää antaa resursseja paneutua asioihin.

9 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Edellisiin valtuustokausiin nähden valtuutettujen valtuustotyöskentelyn edellytyksissä on nähtävissä jonkin verran muutoksia (kuvio 9). Suurin muutos on tapahtunut ajankäytössä yhä useampi valtuutettu, noin joka kolmas, kokee, että heidän ajankäyttönsä valtuutetun työhön on huono. Myös perehtymisaika, tiedonsaanti ja vaikuttaminen valmisteilla oleviaan asioihin koetaan olevan jonkin verran huonommalla tolalla kuin aiemmin. Myös tiedonsaanti koetaan huonompana kuin aiempina kausina. Sen sijaan kuntalaisten mielipiteet koetaan tuntevan aiempiin kausiin nähden selkeästi paremmin. Kuvio 9. Valtuustotyön edellytykset eri valtuustokausina. Valtuustotyöskentelyn edellytykset eri valtuustokausin 2012 Ajankäyttö valtuutetun työhön 2008 Ajankäyttö valtuutetun työhön 2004 Ajankäyttö valtuutetun työhön 2000 Ajankäyttö valtuutetun työhön 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2012 Tiedonsaanti valmisteltavista asioista 2008 Tiedonsaanti asioista yleensä 2004 Tiedonsaanti asioista yleensä 2000 Tiedonsaanti asioista yleensä 2012 Kuntalaisten mielipiteiden tuntemus 2008 Helsinkiläisten näkemysten tavoittaminen 2004 Helsinkiläisten näkemysten tavoittaminen 2000 ei tietoa 2012 Perehtymisaika valmisteltaviin asioihin 2008 Tietoon perehtymiseen oleva aika 2004 Tietoon perehtymiseen oleva aika 2000 Tietoon perehtymiseen oleva aika 2012 Vaikuttaminen valmisteltaviin asioihin 2008 Asioiden valmisteluun vaikuttaminen 2004 Asioiden valmisteluun vaikuttaminen 2000 Asioiden valmisteluun vaikuttaminen Hyvät Kohtalaiset/siltä väliltä Huonot

10 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Valtuuston valmistelu- ja päätöksenteko keskustelua sallivaa mutta sisäpiirimäistä Valtuutettuja pyydettiin luonnehtimaan valtuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiriä nykyisellä valtuustokaudella kymmenen eri ulottuvuuden osalta (kuvio 10). Kysymysten tulokset on kuvattu seuraavassa kuviossa ja kahdeksan kysymyksen osalta tuloksia on verrattu edellisen kauden tuloksiin. Valtuutetut luonnehtivat valtuustokauden ilmapiirin olevan monien ulottuvuuksien osalta siltä väliltä. Noin puolet vastaajista kuitenkin luonnehti ilmapiiriä sisäpiirimäiseksi tai jopa erittäin sisäpiirimäiseksi. Edellisellä kaudella valtuutetut kokivat ilmapiirin avoimemmaksi. Valtaosa vastanneista luonnehti valtuuston sallivan hyvin keskustelua ja yksilöllisiä näkemyksiä tässä oli tapahtunut edelliseen kauteen nähden selkeä muutos keskustelevampaan kulttuuriin. Kuvio 10. Valtuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiri eri ulottuvuuksilla eri valtuustokausina.

11 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Lähes puolet koki kuluneella kaudella valtuustotoiminnan joko puuroutuvaksi tai erittäin puuroutuvaksi myös tässä oli tapahtunut selkeä muutos edelliseen kauteen nähden. Edelliseen kauteen nähden myös ryhmäkuri koettiin vähemmän korostavana ja ilmapiirin koettiin sallivan hyvin valtuutettujen yksilölliset näkemykset.

12 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Lisäksi noin puolet luonnehti valtuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiirin olleen kuluneella kaudella valtuustoryhmiä kokoavaa. Valtuuston nähtiin myös pitkälti ajaneen kaupungin etua ja kokonaisuutta sekä konsensushenkisenä. Toisaalta joka viides luonnehti valtuuston toiminnan kuluneella kaudella puolueen etua ajavaksi, kyläpolitikoinniksi tai ristiriitaiseksi. Virkahaltijavalmisteluun melko tyytyväisiä, mutta mielipiteitä kartoitettava enemmän Valtaosa vastaajista koki kuluneella valtuustokaudella, että viranhaltijoilta saa tarvittaessa lisätietoja päätöksenteon tueksi ja että he ovat helposti tavoitettavissa (kuvio 11). Kolmasosa koki käsittelyajan olevan riittävä, mutta toinen kolmasosa koki ajan riittämättömäksi. Yli puolet piti esittelytekstejä hyvin valmisteltuina, mutta joka viides oli eri mieltä. Lähes puolet koki, ettei esittelyteksteistä selviä, mistä tiedot ovat peräisin. Yli puolet vastaajista koki, että kansalaisten mielipiteitä ei kartoiteta riittävästi. Lisäksi lähes puolet koki asioiden valmistelun olevan liian suljettua. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna tulokset olivat hyvin samanlaisia. Suurin muutos on tapahtunut esittelytekstien lähdetietojen ja asioiden valmistelun avoimuuden osalta, joissa samaa mieltä olevien osuus oli selkeästi pienempi kuin aiempana kautena. Kuvio 11. Viranhaltijavalmistelun laatu eri valtuustokausina. Valmistelun laatu eri valtuustokausina (ilmansiltä väliltä ja EOS-vastauksia) 2012 Viranhaltijat ovat yleensä helposti 2008 Viranhaltijat ovat helposti tavoitettavissa 2012 Päätösehdotukset ovat selkeitä 2008 Päätösehdotukset ovat selkeitä 2012 Käsittelyaikaa on varattu riittävästi 2008 Käsittelyaikaa on yleensä riittävästi 2012 Esittelytekstit ovat huolellisesti valmisteltuja 2008 Esittelytekstit ovat huolellisesti valmisteltuja 2012 Esittelyteksteistä selviää, mistä tiedot ovat 2008 Esittelyteksteissä on mainittu mistä tiedot 2012 Kaupunkilaisten mielipiteitä kartoitetaan 2008 Kaupunkilaisten mielipiteitä kartoitetaan 2012 Asioiden valmistelu on avointa, läpinäkyvää 2008 Asioiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää 0 % 50 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kulunutta valtuustokautta koskevissa avovastauksissa nousi lisäksi esille asioita kaupunkilaisten mielipiteisiin, esityslistoihin ja valmistelun avoimuuteen liittyen.

13 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kaupunkilaisten mielipiteitä kartoitetaan, mutta ne tulisi monen vastaajan mielestä ottaa paremmin huomioon. Eräs vastaaja toi esille, että Kuntalaisten kanssa ei neuvotella heitä koskevista päätöksistä. Silloinkin kun heitä kutsutaan kommentoimaan tai evästämään päätöksiä, työtapa ei ole neuvotteleva. Sitä paitsi poliittiset päättäjät eivät juuri osallistu kuulemisiin, vaan ne jätetään viranhaltijoiden työksi. Sen seurauksena kuntalaiset eivät pääse keskustelemaan poliittisista vaihtoehdoista ja niiden perusteista päättäjien kanssa. Esityslistojen tekstien koettiin olevan vaikeaa kapulakieltä ja liian pitkiä. Eräs vastaaja kommentoi, että: Esityslistat ovat kauheaa mongerrusta. Jopa me, jotka tunnemme päätöksenteon, joudumme usein lukemaan esitykset moneen kertaan, jotta saamme selvää, mistä on kyse. Eihän kaupunkilainen voi ymmärtää niistä mitään. Isoja asioita piilotetaan esittelijän perusteluteksteihin. Valtuutetut hukutetaan turhan tekstivyöryn alle. Valmistelun avoimuuteen ei oltu täysin tyytyväisiä. Eräs vastaaja kommentoi, että Taustatietoja saa lisää viranhaltijoilta, jos on aikaa ja mahdollisuus soitella työaikana. Valtuuston toimintakulttuuri koetaan eri tavoin Valtuutettujen kokemukset valtuuston toimintakulttuuriin liittyvistä asioista vaihtelivat ääripäästä toiseen (kuvio 12). Osa vastaajista koki, että tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa, kun taas osa koki täysin päinvastaisesti. Lähes 40 prosenttia vastanneista koki, että kaupungin strategia ohjaa päätöksentekoa huonosti. Kuvio 12. Kokemukset valtuuston toimintakulttuuriin liittyvistä asioista valtuustokaudella Mitä mieltä olette seuraavista valtuuston toimintakulttuuriin liittyvistä asioista? Miten olette valtuutettuna kokenut ne kaupungin päätöksenteossa? Toimii kaupungissamme ( n=57) Tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa Päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen Tiedonkulku on hyvää ja avointa Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään kiinni Kaupungin johto (Kvsto, Khs, Kj:t) ohjaa riittävästi Kaupungin strategia ohjaa hyvin päätöksentekoa Hyväksytyt ja yhteiset arvot ovat tehtyjen linjausten takana 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvin Hyvin Siltä väliltä Huonosti Erittäin huonosti Avovastauksissa nousi lisäksi erityisesti esille strategian ja kaupungin johdon ohjaus. Strategian ohjaavuus nähtiin heikoksi ja kaivattiin tiukempia strategisia linjauksia. Eräs vastaaja totesi, että Enemmän ohjaa kunkin valtuustoryhmän arvot ja tavoitteet. Strategiaa on toteutettu kohtuullisen hyvin, mutta strategia oli ehkä liian laiha, eikä siinä selkeästi päätetty joitakin asioita tärkeiksi ja joitakin pois.

14 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kaupungin johdon ohjaus nähtiin jopa liian vahvana lautakuntien ja viranhaltijoiden osalta. Eräs vastaaja kommentoi, että Kaupunginhallituksen enemmistö ja kaupunginjohtajat yrittävät pitää lautakuntia ja viranhaltijoita tiukassa kurissa. Keskustelua vaihtoehdoista ei harrasteta eikä sallita. Hallintokuntien välisessä yhteistyössä parannettavaa Eri osapuolten välistä yhteistyötä arvioitaessa lähes 70 % vastanneista koki valtuustoryhmien sisäisen ja valtuustoryhmien puheenjohtajien välisen yhteistyön joko erittäin hyväksi tai hyväksi (kuvio 13). Myös johtavien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välisen yhteistyön nähtiin toimivan pääsääntöisesti hyvin. Sen sijaan noin puolet vastanneista koki hallintokuntien välisen yhteistyön toimivan huonosti jopa viidennes vastanneista koki yhteistyön toimivan erittäin huonosti. Vastaajien joukossa oli myös epätietoisuutta kaupungin johdon ja henkilöstön sekä kaupungin johdon ja yritysten välisen yhteistyön toimivuudesta, sillä noin joka viides vastasi en osaa sanoa. Kuvio 13. Yhteistyön toimivuus kaupungin eri asioiden hoidossa eri osapuolten välillä valtuustokaudella Millaiseksi arvioitte yhteistyön toimivuutta eri osapuolten välillä kaupungin asioiden hoidossa? (n=57) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Valtuustoryhmien sisällä Valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä Kaupungin johdon (Kvsto, Khs, Kj:t) ja tiedotusvälineiden välillä Kaupungin johdon (Kvsto, Khs, Kj:t) ja yritysten välillä Johtavien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä Valtuustoryhmien välillä Kaupungin johdon (johtoryhmä ja esimiehet) ja henkilöstön välillä Kaupungin johdon (Kvsto, Khs, Kj:t) ja järjestöjen välillä Kaupungin johdon (Kvsto, Khs, Kj:t) ja kuntalaisten välillä Hallintokuntien välillä Erittäin hyvin Hyvin Siltä väliltä Huonosti Erittäin huonosti Avovastauksissa lisäksi kommentoitiin kaupungin ulkoista ja sisäistä yhteistyötä. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa nähtiin vaihtelevan valtuustoryhmittäin. Eräs vastaaja totesi, että: Yhteistyö riippuu valtuustoryhmästä. Kokoomuksella on varmaan yhteistyötä yritysten kanssa ja Vihreillä järjestöjen kanssa. Yhteistyö kuntalaisten kanssa riippuu varmaan asiasta, valtuutetu ovat pääsääntöisesti varmaankin hyvin yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kaupungin sisällä hallintokuntien rajojen nähtiin haittaavan kehittämistä ja kaupunginhallituksen valta koettiin liian suureksi. Eräs kommentoi, että Kaupunginhallituksella on liian suuri vaikutusvalta valtuuston päätöksiin. Vaikuttaa valtuutettuna siltä, että asiat päätetään jo valmiiksi hallituiksessa. Tämä seikka tekee usein valtuutetun työn turhautuneeksi.

15 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Tätä kysymystä ei ole aiempina kausina valtuutetuille esitetty, joten vertailua aiempiin kausiin ei ole mahdollista tehdä. Aiemmissa itsearviointikyselyissä valtuutetuilta on sen sijaan tiedusteltu, miten he ovat kokeneet yhteistyön ja tiedonkulun keskimääräisesti sujuneen valtuuston ja eri osapuolten välillä. Aiemmat valtuutetut ovat kokeneet valtuuston yhteistyön parhaiten toimivan seuraavien tahojen kanssa: oma lautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginjohtajat. Seudulliseen yhteistyöhön ja erikoissairaanhoitoon vaikea vaikuttaa Valtuutetuilta kysyttiin, miten he kokevat valtuuston vaikutusmahdollisuudet eri tehtäväkokonaisuuksien osalta. Seuraavassa kuviossa (kuvio 14) on esitetty valtuutettujen vastaukset eri valtuustokausien osalta. Eri valtuustokausia vertaitaessa huomataan, että valtuutetut ovat arvioineet kunkin valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia eri tehtäväkokonaisuuksien osalta melko samalla tavalla. Kuluneella valtuustokaudella heikoimmat vaikuttamismahdollisuudet valtuustolla koettiin olevan seudullisessa yhteistyössä, erikoissairaanhoidon ohjauksessa ja elinkeinopolitiikan kehittämisessä yli puolet vastanneista piti valtuuston vaikutusmahdollisuuksia joko huonoina tai erittäin huonoina. Lähes puolet vastanneista piti valtuuston vaikutusmahdollisuuksia huonoina myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, omistajapolitiikassa, työllisyyden hoidossa, henkilöstöpolitiikassa, kunnallistekniikassa, rakentamisessa ja osallisuuden edistämisessä. Aiempinakin kausina valtuuston vaikutusmahdollisuudet on koettu huonoiksi erityisesti seutuyhteistyössä, erikoissairaanhoidossa ja talouden suunnittelussa. Aiempiin kausiin nähden huonompia arvosanoja kuluvalla kaudella saivat elinkeinopolitiikka, rakentaminen, kunnallistekniikka ja liikuntatoimi. Kuluneella valtuustokaudella valtuuston vaikutusmahdollisuuksia pidettiin hyvinä tai erittäin hyvinä kaupungin vision ja strategiaohjelman, kaavoituksen, talousarvion ja luottamushenkilörakenteiden päättämisen osalta. Tätä mieltä oli noin puolet vastaajista. Joissain tehtäväkokonaisuuksissa valtuuston vaikutusmahdollisuudet koetaan aiempaan kauteen tai aiempiin kausiin nähden selvästi parempina. Tällaisia tehtäväkokonaisuuksia ovat visio- ja strategiatyö, kaavoitus, kaupungin kokonaisohjaus, talousarvio, tavoitteiden asettaminen ja toiminnan arviointi, perusterveydenhuolto, kuntalaisten osallisuuden edistäminen ja kaupungin omistajapolitiikka. Kuluneella valtuustokaudella monet toimialat kuten lasten päivähoito, opetustoimi, sosiaalipalvelut ja kulttuuritoimi jakoivat nykyisten valtuutettujen mielipiteitä siten, että yksi kolmasosa piti vaikutusmahdollisuuksia hyvänä, kun taas toinen kolmasosa oli päinvastaista mieltä.

16 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kuvio 14. Vaikutusmahdollisuudet eri tehtäväkokonaisuuksissa eri valtuustokausina Seudullinen yhteistyö 2008 Seudullisen yhteistyön kehittäminen 2004 Seudullisen yhteistyön kehittäminen 2000 Seudullisen yhteistyön kehittäminen 2012 Erikoissairaanhoidon ohjaus 2008 Erikoissairaanhoito (HUS) 2004 Erikoissairaanhoito (HUS) 2000 Erikoissairaanhoito (HUS) 2012 Elinkeinopolitiikan kehittäminen 2008 Elinkeinopolitiikka 2004 Elinkeinopolitiikka 2000 Elinkeinopolitiikka 2012 Kaupungin omistajapolitiikka ja 2008 Konsernin ohjaus 2012 Kunta- ja palvelurakenneuudistus oman 2008 Paras-uudistusten toteuttaminen 2012 Työllisyyspolitiikka 2008 Työllisyyspolitiikka 2004 Työllisyyspolitiikka 2000 Työllisyyspolitiikka 2012 Rakentaminen 2008 Rakentaminen 2004 Rakentaminen 2000 Rakentaminen 2012 Kaupungin henkilöstöpolitiikka 2012 Kunnallistekniikka 2008 Kunnallistekniikka 2004 Kunnallistekniikka 2000 Kunnallistekniikka 2012 Kuntalaisten osallisuuden edistäminen 2008 Kaupunkilaisten osallisuuden 2004 Kaupunkilaisten osallisuuden 2000 Kaupunkilaisten osallisuuden 2012 Joukkoliikenne 2008 Joukkoliikenne 2004 Joukkoliikenne 2000 Joukkoliikenne 2012 Energiahuolto 2008 Energiahuolto 2004 Energiahuolto 2000 Energiahuolto 2012 Kiinteistöpolitiikka 2008 Kiinteistöpolitiikka 2004 Kiinteistöpolitiikka 2000 Kiinteistöpolitiikka 2012 Ikäihmisten palvelut 2008 Vanhusten huolto 2004 Vanhusten huolto 2000 Vanhusten hoito 2012 Liikuntatoimi 2008 Liikuntatoimi 2004 Liikuntatoimi 2000 Liikuntatoimi 2012 Kaupunkikuvan rakentaminen Valtuuston vaikuttamismahdollisuukset eri tehtäväkokonaisuuksien osalta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2012 Lasten päivähoito 2008 Lasten päivähoito 2004 Lasten päivähoito 2000 Lasten päivähoito Liian pienet ( ) Erittäin huonot/huonot ( ) Siltä väliltä/sopivat/eos Liian suuret ( ) Erittäin hyvät/hyvät (2012)

17 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) 2012 Asuntopolitiikka 2008 Asuntopolitiikka 2004 Asuntopolitiikka 2000 Asuntopolitiikka 2012 Palveluverkosta päättäminen 2012 Hallinnon rakenteiden määrittely ja niistä 2008 Hallinnon organisointi 2004 Hallinnon organisointi 2000 Hallinnon organisointi 2012 Perusterveydenhoito 2008 Perusterveydenhuolto 2004 Perusterveydenhuolto 2000 Perusterveydenhuolto 2012 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja 2008 Tavoitteiden asettaminen 2008 Toiminnan arviointi 2004 Tavoitteiden asettaminen 2004 Toiminnan arviointi 2000 Tavoitteiden asettaminen 2000 Toiminnan arviointi 2012 Sosiaalipalvelut 2012 Ympäristöpolitiikka 2008 Ympäristöpolitiikka 2004 Ympäristöpolitiikka 2000 Ympäristöpolitiikka 2012 Nuorisotoimi 2008 Nuorisotoimi 2004 Nuorisotoimi 2000 Nuorisotoimi 2012 Talousarvio 2008 Talouden suunnittelu 2004 Talouden suunnittelu 2000 Talouden suunnittelu 2012 Luottamushenkilörakenteista päättäminen 2012 Kaupungin kokonaisohjaus 2008 Kaupungin yleinen johtamisjärjestelmä 2004 Kaupungin johtaminen 2000 Kaupungin johtaminen 2012 Kaavoitus 2008 Kaupunkisuunnittelu/kaavoitus 2004 Kaupunkisuunnittelu/kaavoitus 2000 Kaupunkisuunnittelu/kaavoitus 2012 Kulttuuritoimi 2004 Muu kulttuuri- ja sivistystoimi 2000 Muu kulttuuri- ja sivistystoimi 2012 Kaupungin visio ja strategiaohjelma 2008 Visioiden laadinta 2004 Visioiden laadinta 2000 Visioiden laadinta Valtuuston vaikuttamismahdollisuukset eri tehtäväkokonaisuuksien osalta 2012 Opetustoimi 2008 Opetustoimi 2004 Opetustoimi 2000 Opetustoimi 2012 Kirjastotoimi 2008 Kirjastot 2004 Kirjastot 2000 Kirjastot 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liian pienet ( ) Erittäin huonot/huonot ( ) Siltä väliltä/sopivat/eos Liian suuret ( ) Erittäin hyvät/hyvät (2012)

18 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kulunutta valtuustokautta koskevissa avovastauksissa tuotiin esille muutama kommentti talousarvioon, päätösvaltaan ja seudulliseen yhteistyöhön liittyen. Talousarvio nähtiin olevan valtuuston päätettävissä, mutta eräs vastaaja kommentoi, että Talousarvio on selkeästi valtuuston päätettävissä periaatteessa. Oikeasti kuitenkin päätetään vain muutamasta miljoonasta suhteessa koko budjettiin. Budjetti on massiivinen opus, jota on kuitenkin vaikea tulkita. Budjettineuvotteluihin kerätään virastoilta ymmärrettävää tietoa siitä, mitä mikäkin luku konkreettisesti tarkoittaa. Budjetin voisi kyllä valmiiksi kirjoittaa muotoon, jossa sitä on helppo lukea. Päätösvaltaa on osittain delegoitu muille toimielimille, joten valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia ei koettu niin suurena kaikissa asioissa. Eräs vastaaja kommentoi lisäksi, että Niillä aloilla, missä valtuustolla on melko yhtenäiset tavoitteet on valtuustolla vaikutusmahdollisuuksia enemmän. Riitakysymyksissä päätökset tapahtuvat selvästi enemmän virkamiesjohdossa. Siis valtuustolla olisi vaikutusmahdollisuuksia paljon enemmän, jos se uskaltaisi käyttää enemmän enemmistöpäätöksiä kolmen suuren konsensus-politiikan sijasta. Seudullinen yhteistyön osalta eräs vastaaja totesi, että Seudullinen yhteistyö on valtava hallintohimmeli, joka pitäisi kokonaan uudistaa. Naurettavinta on eri kuntien yhteiset valtuustojen kokoukset, joissa keskustellaan yhdessä, mutta tehdään päätöksiä erikseen. Ja päätökset täytyy tehdä samassa muodossa kaikissa valtuustoissa. Valtuustoryhmätapaamiset merkittävin työ- ja toimintamuoto Valtuutetut pitivät kuluneella kaudella valtuuston päätöksenteossa merkittävimpinä työ- ja toimintamuotoina pidetään oman valtuustoryhmän palavereja, valtuustoryhmien välisiä neuvotteluja ja puheenjohtajapalavereja sekä viranhaltijakuulemisia valtuustoryhmissä (kuvio 15). Lisäksi yli puolet koki kaupungin tuen valtuustoryhmille merkittäväksi tai erittäin merkittäväksi. Sen sijaan kyselytunneilla, teemaryhmätyöskentelyillä ja seudulliseen yhteistyöhön liittyvillä tilaisuuksilla ei koettu olevan juurikaan merkitystä. Naiset pitävät monia eri toimintamuotoja jonkin verran tärkeämpinä kuin miehet. Kuluvaa valtuustokautta koskevissa avovastauksissa nousi esille tilaisuuksien järjestelyt ja toimivuus sekä valtuutettujen koulutustarve. Tilaisuuksien järjestämispaikkojen osalta eräs vastaaja totesi, että Strategiaseminaarit kaupungin ulkopuolella ovat turhia. Lisäksi eräs vastaaja toivoi, että iltakoulut ja seminaarit järjestettäisiin iltaisin tai viikonloppuisin. Tilaisuuksien toimivuudessa nähtiin parannettavaa. Sekä infotilaisuuksia että kyselytunteja ehdotettiin kehitettävän palvelemaan paremmin jatkovalmistelua. Eräs vastaaja totesi, että Kyselytunteja pitäisi kehittää. Esimerkiksi niin, että esitetään suullisia kysymyksiä kokouksen aikana ja niihin vastataan ilman valmistelua. Nykysysteemi ei oikein toimi. Lisäksi eräs vastaaja nosti esille koulutuksen ja esitti, että Uusille valtuutetuille on syytä järjestää koulutusta, muutoin koulutukseen osallistumiseen on huonosti aikaa.

19 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kuvio 15. Työ- ja toimintamuotojen merkittävyys valtuuston päätöksenteossa sukupuolittain valtuustokaudella Miten merkittävinä pidätte seuraavia työ- ja toimintamuotoja valtuuston päätöksenteossa? Valtuustotyön kehittämisen näkökulmasta toimintatapa on Oman valtuustoryhmän palaverit Naiset Miehet Valtuustoryhmien väliset neuvottelut Naiset Miehet Viranhaltijoiden kuuleminen valtuustoryhmissä Naiset Miehet Kaupungin tuki valtuustoryhmien toiminnalle Naiset Miehet Valtuustoryhmien puheenjohtajapalaverit Naiset Miehet Asukasfoorumit/asukasillat/valtuutettujen ja kuntalaisten Naiset Miehet Valtuustoseminaarit/seminaarityöskentely Naiset Miehet Luottamushenkilöiden säännöllinen koulutus Naiset Miehet Hallituksen ja lautakuntien teematapaamiset Naiset Miehet Esittelijöiden ennakkokeskustelut toimielinten pj:n kanssa Naiset Miehet Iltakoulut Naiset Miehet Iltakoulut Naiset Miehet Asioiden ennakoiva selostaminen, valtuustoinfotilaisuudet Naiset Miehet Seudulliseen yhteistyöhön liittyvät kokoukset tai tilaisuudet Naiset Miehet Kyselytunnit Naiset Miehet Helsinki-kanava (TV, internet) Naiset Miehet Lähetekeskustelut Naiset Miehet Teemaryhmätyöskentely Naiset Miehet Kokousten jalkauttaminen Naiset Miehet Jokin muu, mikä? Naiset Miehet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin merkittävä Melko merkittävä Siltä väliltä Melko merkityksetön 1 Ei lainkaan merkittävä Aiempiin valtuustokausiin nähden valtuutettujen kokemuksissa ei todettu olevan juurikaan muutoksia.

20 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista huolehdittu sekä hyvin että huonosti Valtuutetut kokevat valtuuston huolehtineen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista eri tavoin: kolmannes kokee asian hoituneen hyvin, mutta toinen kolmannes huonosti (kuvio 16). Kuvio 16. Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista huolehtiminen valtuustokaudella Miten valtuusto on mielestänne huolehtinut Kuntalain 27 :n velvoitteesta edistää ja huolehtia asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista? (n=57) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin hyvin Hyvin Siltä väliltä Huonosti Erittäin huonosti Avovastauksissa tuotiin esille erityisesti demokratiaryhmä ja asukaskuuleminen. Demokratiaryhmä nähtiin hyvänä asiana ja eräs kommentoi, että: Demokratia-ryhmän perustaminen oli konkreettinen osoitus, että asialle yritetään tehdä jotain. Kuinka hyvin onnistutaan itse asiassa jää nähtäväksi. Asukkaiden kuulemisen osalta todettiin, että asukkaita kyllä kuullaan muttei kuunnella. Eräs totesi, että: Asukkaiden kuuleminen melko näennäistä, sillä vaikka sitä tehdäänkin, sen vaikutus päätöksentekoon on vähäistä.. Lisäksi eräs toivoi lisää alueellisia tapaamisia tai kaupunkikävelyjä. Vuorovaikutustapoja ja välineitä on kehitetty ja tiedottaminen on sitä kautta lisääntynyt. Eräs vastaaja kommentoi, että Haasteina ovat vuorovaikutustapojen ja -välineiden kehittäminen niin, että ne tulevat kaupunkilaisille tutuiksi ja toisaalta kaupunkilaisten motivaation maksimoiminen ja luottamuksen herättäminen osallisuuden merkityksestä suuren kaupungin hitaassa päätöksentekokoneistossa. Tällä hetkellä vaikuttaminen tapahtuu edelleen painavimmin edustuksellisesti. Asennetta muutettava ja asukaspalaute otettava huomioon Valtuutetuilta kysyttiin, miten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voisi parantaa. Vastaajat toivat esille erityisesti asenteeseen, asukaskuulemiseen, tiedottamiseen ja toimintamalleihin liittyviä seikkoja. Asenteissa nähtiin korjaamiseen varaa koko kaupungin tasolla. Erään vastaajan mukaan: Välillä virkamiehet ovat todella haluttomia kuulemaan asukkaiden ideoita. Yleensä ei ne korkeimmassa asemissa olevat, vaan sellaiset joilla on vastuullaan vaikka yhden puiston suunnitelmat. Asenteissa on korjattavaa. Erilaisten kioskien perustaminen ja muut pienet asiat ovat välillä käsittämättömän hankalia toteuttaa.

21 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Asukkaiden mielipiteet koettiin tärkeäksi ja sitä asukkaiden kuulemista ehdotettiin parannettavan palautekanavalla sekä huomioimalla asukaspalaute paremmin. Eräs vastaaja totesi, että: Nettikuulemisesta ei ole mitääni iloa, jos ei se millään lailla vaikuta esim. päätöksentekoon lautakunnissa. Tiedotusta valmistelussa olevista ja ajankohtaisista asioista tulisi parantaa tarjoten tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja läpinäkyvästi. Lisäksi eräs vastaaja esitti, että: Tilaisuuksia eri alueille suunnitelluista hankkeista jo ensi vaiheessa, asukasnäkökulma voi olla myös rikkaus ja este muuttua uudistukseksi. Uusien toimintamallien osalta nousi esille muun muassa osallistuva budjetointi, kaupunginosavaltuustot, seutuvaltuusto, suuri asukasfoorumi ja sosiaalinen media. Eräs vastaaja totesi, että Sähköisten vaikutuskanavien yleistyessä uskon käänteisesti fyysisten asukasfoorumeiden tapaisiin päätöksentekijöiden ja kaupunkilaisten läsnäolemiseen perustuviin kohtaamisiin. Demokratiaryhmä hyvä avaus demokratiakeskustelussa Kolmannes vastaajista arvioi kaupunginhallituksen asettaman demokratiaryhmän toiminnan vaikuttavan suuresti kaupungin demokratian tilaan tulevaisuudessa (kuvio 17). Toisaalta toinen kolmannes arvioi, ettei ryhmän toiminnalla ole juurikaan vaikutusta. Loput vastanneista arvioivat vaikutuksen olevan siltä väliltä tai eivät osanneet sanoa. Avovastauksissa oli sekä toiveikkaita että hieman varautuneempia kommentteja. Toiveikkaasti suhtautuivat toivat esille, että demokratiaryhmä teki hyvää työtä ja työryhmän pohdinnat ovat lisänneet asian tärkeyden yleistä tiedostamista. Eräs vastaaja totesi, että Hyvä alku, mutta loppu riippuu kaupunginjohtajan aloitteellisuudesta ja ryhmien tahdosta. Kuvio 17. Demokratiaryhmän toiminnan vaikuttavuus valtuustokaudella Miten arvioitte kaupunginhallituksen asettaman demokratiaryhmän toiminnan vaikuttavan kaupungin demokratian tilaan tulevaisuudessa? (n=57) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin suuri vaikutus Suuri vaikutus Siltä väliltä Ei juuri vaikutusta Ei vaikutusta EOS=7 Varautuneesti suhtautuvat toivat esille, että ryhmä juuttui liiaksi jo olemassa oleviin malleihin ja toteutus laahaa pahasti jäljessä. Eräs vastaaja toi esille, että Ryhmän rakenne oli haastava ja siihen olisi ollut tarve sitouttaa valtuustoryhmien pj:t.

22 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kuntarakenneasiat välittyneet valtuuston työskentelyyn eri tavoin Kuluneella valtuustokaudella kunnissa on ollut vireillä kuntarakenteeseen liittyviä merkittäviä muutoksia. Valtuutetuilta kysyttiin, miten nämä ehdotetut muutokset ja niistä käyty keskustelu ovat välittyneet valtuuston työskentelyyn. Monet kommentit liittyivät Helsinki-Vantaa selvitykseen. Yksi vastaaja totesi, että kuntarakenneasiat näkyivät Keskusteluina. Toki myös yksi päätös, mutta Vantaa torppasi.. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että kuntauudistuksesta ei ole paljon keskusteltu, mutta seudullisen yhteistyön kysymyksiä pidetään edelleen ajankohtaisina ja niistä halutaan käydä keskustelua. Eräs vastaaja totesi, että: Eivät ole hirveästi näkyneet Helsingissä, enemmän seudullisessa yhteistyössä.. Strategiaohjelman kokonaistavoitteet toteutuneet vaihtelevasti Valtaosa vastanneista antoi valtuustokauden strategiaohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumiselle arvosanaksi siltä väliltä vain joka viides koki tavoitteiden toteutuneet hyvin (kuvio 18). Kuvio 18. Strategiaohjelman kokonaistavoitteiden toteutuminen valtuustokaudella Miten valtuustokauden strategiaohjelmassa asetetut kokonaistavoitteet ovat mielestänne toteutuneet? (n=57) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin hyvin Hyvin Siltä väliltä Huonosti Erittäin huonosti EOS=2 Avovastauksissa tuotiin esille erilaisia kommentteja, jotka on teemoitettu seuraavasti: Osa vastaajista piti strategian tavoitteita hyvinä, osa liian laajoina, jopa keskenään ristiriitaisina. Erään vastaajan mukaan: Strategia parantunut, mutta priorisointia pitää tehdä enemmän.. Osa tavoitteista saavutettiin, mutta vastauksissa kiinnitettiin huomiota muun muassa asuntorakentamiseen, terveyserojen kaventamiseen, vanhuksiin, nuorisoon, lapsiin ja asukkaisiin: Asuntorakentamistavoitteiden toteuttamista valtuuston enemmistö näyttää odottavan markkinoilta eikä halua tehdä itse vaikuttavia päätöksiä. Ma-ohjelma jäänyt muiden varjoon Tälle valtuustokaudelle asetettu keskeinen tavoite terveyserojen kasvun pysäyttämisestä ja kääntämisestä laskuun ei ole onnistunut. Koska teveyserojen kaventamiseen tarvitaan sosiaalipoliittisia keinoja ei tälläkään alueella olla riittävästi saatu aikaan. Vanhuksiin ja nuorisoon kohdistuvat tukitoimet ovat edistyneet mielestäni hyvin. mm. lasten palveluita koskevat hyvät kirjaukset ja asukkaiden osallistaminen ovat jääneet kuolleksi kirjaimiksi.

23 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Toteumatietoa eniten neljännesvuosiraporteista ja tiedotusvälineistä Yli puolet vastanneista koki saavansa paljon tai erittäin paljon tietoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta useammasta tietolähteestä (kuvio 19). Parhaimmiksi tietolähteiksi koettiin toiminnan ja talouden neljännesvuosiraportit, tiedotusvälineet, tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilasto- ja tutkimustiedot. Muina hyvinä tiedonlähteinä mainittiin Helsingin Sanomat, oman ryhmän ja puolueen sähköpostilistat, asukkaat, valtuustoryhmän kokoukset ja nettikeskustelu, huhupuheet, virkamiehet, asukkaat ja työntekijät sekä tietokeskuksen kirjaset. Kuvio 19. Tiedonsaanti toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta valtuustokaudella Millä tavalla saatte eri tietolähteistä tietoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta? Saan tietoa (n=57) Toiminnan ja talouden neljännesvuosiraporteista Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta Tiedotusvälineistä Tilasto-ja tutkimustiedoista Kaupungin verkkosivuilta Kaupunginhallituksen toimintakertomuksesta Muualta, mistä? Hallintokuntien vuosikertomuksista Erittäin paljon Paljon Siltä väliltä Vähän Erittäin vähän Aiempiin valtuustokausiin nähden valtuutettujen kokemukset eri tietolähteistä ovat pysyneet hyvin samanlaisina. Joka toinen saa riittävästi tietoa valtuuston hyväksymien ohjelmien toteutumisesta Noin puolet vastanneista kokee saavansa riittävästi tietoa valtuuston hyväksymien ohjelmien toteutumisesta - joka viides kokee tiedon määrän riittämättömäksi (kuvio 20). Valtuuston hyväksymiä sektoriohjelmia kuluneella valtuustokaudella ovat olleet Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma , Helsingin kaupungin tasaarvosuunnitelma ja Helsingin kaupungin kulttuuristrategia Kahtena edellisenä valtuustokautena kokemukset ovat olleet paljon huonommat, joten asiassa koetaan tapahtuneen selkeästi parannusta.

24 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Kuvio 20. Valtuuston hyväksymien ohjelmien toteutumista koskevan tiedon riittävyys Saatteko riittävästi tietoa valtuuston hyväksymistä ohjelmista? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Vaihtelevasti En Valtuutettuja pyydettiin lisäksi arvioimaan, mitkä valtuuston hyväksymät ohjelmat ovat toteutuneet hyvin ja mitkä huonosti. Avovastauksia annettiin hyvin vähän, mutta niissä mainittiin kaikki valtuuston hyväksymät ohjelmat sekä erityisesti asumiseen liittyviä asioita. Alla olevaan taulukkoon on koottu valtuutettujen antamat vastaukset sellaisenaan: Taulukko 1. Hyvin ja huonosti toteutuneet ohjelmat. Hyvin toteutuneet ohjelmat Ovat toteutuneet Tasa-arvosuunnitelmaa ja Kulttuuristrategiaa voidaan toteuttaa ja edistää, mutta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vaatisi toteutuakseen selkeämpiä panostuksia kaupungin budjetissa. Tiedetään, että päiväkotitiloja ei ole tarpeeksi ja päivähoitoryhmät ovat liian suuria ja kolulupudokkuden ehkäisemiseen tähtäävät toimenpiteiden vaatimat toimet ovat tiedossa, mutta resursseja ja henkilöitä' tätä toteuttamaan ei ole riittävästi. Esim. kotiin ilman syytä jääneen nuoren luona käynti on osoittautunut erittäin tehokkaaksi keinoksi, mutta näitä kotonakävijöitä ei ole tarpeeksi eikä malli ole käytössä kaikissa ylä-ja keskiasteen oppilaitoksissa. Lasu - Hallintokuntien yhteistyö on tiivistynyt selvästi, vaikka ehkä työ on vasta alussa ja etenkin lasten näkökulmasta tuloksia nähdään vasta 10 v. kuluttua Asunnottomuuden vähentäminen - Suunnitelmassa on pysytty En tiedä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Tasa-arvosuunniltelma. - Paljon vartijoita. Ei mitkään. Perushoito(osittain) Useimmat - hyvin valmisteltu Huonosti toteutuneet ohjelmat Kaikki. - Seuranta ja mittarit ovat puutteellisia. Lasten ja nuorten hvs Tasa-arvosuunnitelma - Rahat menevät lakisääteisten tehtävien täyttämiseen, ennaltaehkäiseviin ei riitä aikaa eikä rahaa. Tasaarvosuunnitelmaa ei osata pitää merkittävänä hallintokunnissa, osaamista puuttuu. * Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma * Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Helsingin kaupungin kulttuuristrategia Keskeinen syy on alibudjetoiminen, rahojen ja henkilöstön vajaus. Asuntotuotanto - Rakennushankkeet ovt jääneet pahasti jälkeen tavoitteista. MAL - Ei tahtoa toteruttaa. Asuntotilanne Asunto kysymykset - asuntoja tarvitaan paljon lisää ja kukaan ei halua ottaa tehtävää vastuulleen,virkamiehet väistävät tämän ja maankäyttöä uudelleen arvioitava

25 Helsingin kaupunginvaltuuston itsearviointi (47) Valtuustotyö organisoitava ja fokusointava paremmin Valtuutetuilta kysyttiin, miten he parantaisivat konkreettisesti valtuutetun ja valtuuston työskentelyedellytyksiä. Lisäksi pyydettiin mainitsemaan mahdollisia muita työtapoja, joilla valtuuston työskentelyä voisi parantaa. Olemme teemoitelleet toiveet kolmen otsikon alle: Työn parempi organisointi ja fokusointi, lisää resursseja ja tutustumista käytäntöihin. Alle on listattu kaikki tähän kysymykseen annetut vastaukset em teemojen alle. Suuressa osassa avovastauksisia toivottiin valtuustotyön parempaa organisointia ja fokusointia. Suhteellisen monet toivoivat puheaikoihin ja käytettävien puheenvuorojen määrään rajoituksia, osa toivoi myös lyhyempiä kokouksia. Myös selkeämpiä esityslistoja toivottiin. Yksi vastaaja haluaisi tehdä vuosikellon ja loogisen toimintasuunnitelman valtuustolle toimintavuoden alussa - -. Toinen vastaaja kiinnitti huomiota siihen, että kyselytunnit ovat turhauttavia ja esitti, että yhdellä kerralla käsiteltäisiin vain yhtä teemaa (vrt. kuvio 15). Eräs valtuutettu toivoi myös parempaa perehdytystä 1. kauden valtuutetuille, jotta valtuustotyöhön pääsisi nopeammin kiinni: Uudet valtuutetut tarvitsisivat ehdottomasti koulutusta valtuuston menettelyistä kuten ponsien ja valtuustosekä talousarvioehdotusten laatimisesta. Samoin päätöksenteon käytännöistä ja valmistelusta. Nyt uudella valtuutetulla kuluu puolet ensimmäisestä kaudesta näitä opiskellessa. Osa vastaajista toivoi lisää resursseja valtuustotyöhön, joko palkkaa tai palkattua työvoimaa valtuustoryhmän avuksi. Vastauksissa toivottiin myös uusia ja parempia tietokoneita. Toive lisäresursseista liittyi usein havaintoon valtuustoyön kuormittavuudesta. Eräs vastaaja kommentoi: Oman työn ohessa valtuutettuna oleminen menettelee niin kauan kun muuten elämä sujuu ilman murheita, mutta niihän ei aina ole. En tiedä mitään toteuttamiskelpoista ratkaisua siihen, että kovaa työtä tekevä ehtisi ja jaksaisi paneutua valtuustotyöhön riittävästi. Jatkuva vajavainen perehtyminen ja aikapula rassaavat hermoja. Jotkut valtuutetut toivoivat työmaakäyntejä, jalkautumista paikanpäälle, jotta päätettävistä asioista syntyisi selkeämpi kuva. Toisaalta toivottiin enemmän vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken: Mer samverkan med de olika verken. Besök och 'praktik' Työn parempi organisointi ja fokusointi ryhmissä koottava tieto ja päätökset Uppdatering av strategin tematiskt grupperat en gång per år. Ahjon lisäksi kaikki merkittävät asiakirjat kuten budjetti, tilinpäätös, strategia ym toimitetaan kirjallisesti valtuutetuille viikkoa ennen kokousta, jossa asia käsitellään. Näin asiaan tulisi paneuduttua paremmin. Toivomusponsien määrä pitäisi rajoittaa 1/valtuutettu/ asia. Kyselytunnit kovin turhauttavia. Niistä voisi luopua tai muuttaa jollain tapaa. Esim teemoittain käytäviin. Puheita tulisi edelleen yrittää rajata lyhyemmiksi. Valmistelussa tulee huomioida paremmin kokouksiin tulevat asiamäärät. Nyt kokoukset ovat kovin erilailla kuormitettuja. Paremmat esityslistatekstit, jotta menee vähemmän aikaa paperipinojen läpi kahlaamiseen ja enemmän aikaa päätöksentekoon. Eri palvelujen määriä ja yksikkökustannuksia pitäisi seurata muutaman vuoden aikasarjoina. Investointihankkeista tarvitaan eri rahoituskeinojen ja kustannusten ja tuottojen suunnitelmat aikasarjoina. Antaisin valtuustoryhmille oikeuden valita edustajan selvittämään puolestaan jotakin asiaa. Tämän kysymyksen suhteen tällä edustajalla olisi valtuutetun kaltainen oikeus toimia.