Suomen maatalous ja maankuivatus sadan vuoden ajalta

Transkriptio

1 Suomen maatalous ja maankuivatus sadan vuoden ajalta Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9 FI Helsinki, Finland jyrki.niemi@luke.fi

2 Suomen maa- ja elintarviketalouden tilanne vuonna 1917 Vakava kriisi 1. maailmansodan aikana Omavaraisuutta ei ollut, eikä viljaa riittävästi Maatalous hyvin erikoistumatonta, elettiin omavaraistaloudessa Suomen leipäviljaomavaraisuus vain 30-40% Viljan puute kärjistyi kaupunki- ja taajamaväestön kohdalla Elintarvikkeiden kulutusta jouduttiin rajoittamaan Elintarviketilanne huonontui nopeasti loppuvuodesta 1916, kun ulkomainen tuonti lakkasi lähes tyystin Säännöstely- ja luovutusjärjestelmä käytössä vuosina Pyrittiin turvaamaan ensi sijassa kaupunkiväestön ruoan tarve Elintarvikepula aiheutti levottomuutta Toimi kasvualustana, jossa tyytymättömyys versoi Yksi kansalaissodan taustatekijä Torpparien asema ja maanvuokrakysymys Vuokraviljelmien osuus 60% viljelmistä ja 23% peltoalasta

3 Maareformit itsenäistymisen jälkeen 1. Torpparivapautus (Lex Haataja 1918) viljelystilaa, asutustilaa 2. Maata maattomille (Lex Kallio 1922) uutta pienviljelystilaa 3. Sotien jälkeinen asutustoiminta (Pikaasutuslaki 1940, Maanhankintalaki 1945) Menetetty ha eli 12 % peltoalasta viljelystilaa, asuntoviljelystilaa, kalastustiloja, asuntotontteja, lisäalueita, yhteismetsiä 48 % siirtoväelle, 52 % muille Lähde: Virtanen, P

4 Peltoa raivattiin lisää ja 1930-luvuilla Uutta peltoa raivattiin paljon peltoala kasvoi 2,0 milj. ha:sta 2,62 milj. ha:iin vuoteen 1941 mennessä (+30%) Torpparivapautuksella ja asutustoiminnalla iso vaikutus uusia itsenäisiä viljelmiä, joita uusi turvatumpi asema kannusti tuotannon kasvattamiseen Peltoalan kasvun taustalla myös politiikka uudisviljelylainat ja palkkiot kannustivat pientilallisia ahkeraan pellonraivaukseen; kotimaista maataloustuotantoa ryhdyttiin suojelemaan ottamalla käyttöön suojelutullit

5 Karjatalous kehittyi sotien välisenä aikana Lypsykarjan tuotanto kohosi uudelle tasolle lypsylehmien määrä kasvoi, rodunjalostus ja parempi ruokinta paransivat tuottavuutta, maitotuotteista merkittävä vientiartikkeli Hevosten lukumäärä ei suuresti muuttunut Lampaiden määrä alkoi 1930-luvulla vähentyä vuonna 1940 lampaita alle puolet vuoden 1920 tilanteesta Sikojen ja kanojen määrä kasvoi elintason kohotessa ja ruokailutottumusten muuttuessa sotavuodet romahduttivat sika- ja kanakannat

6 Maatalouden kehitys Suomessa itsenäistymisen jälkeen 1920-luku: torppien ja mäkitupien itsenäistäminen suuri taloudellinen uudelleenjärjestely, maataloustuotanto lähti kasvuun, tavoitteeksi elintarvikeomavaraisuus 1930-luku: suuria talousongelmia vuosikymmenen alkupuoliskolla, tilojen pakkohuutokaupat, taloudellisten ja tuotannollisten olojen parantuminen vuosikymmenen jälkipuoliskolla salaojitus suhteellisen vaatimatonta, 1920-luvun loppuun mennessä noin ha, 1930-luvulla noin ha, eli 1940 salaojitetun pellon määrä alle 4 % koko peltoalasta.

7 Tilannekuva 1940-luvulta Maailmansotien välisen ajan maatalouspolitiikka onnistui pyrkimyksissään nostaa omavaraisuutta. viljatuotteiden omavaraisuus nousi 60%:sta jopa 90%:iin Sotavuosien aikana tuotannon tason lasku, elintarvikepula ja ravinnon säännöstely salaojitus-määrät murto-osaan rauhanaikaisista tuloksista; 1940-luvulla salaojitettiin noin ha, Jouduttiin luovuttamaan N-liitolle pinta-alasta 12%, jolla oli asunut yhtä suuri osa maan väestöstä. Karjalaiset asutettava pysyvästi muualle Suomeen. Sodanjälkeiset 10 vuotta olivat (ulkopoliittisen) epävarmuuden aikaa Salaojitukselle nämä vuodet merkitsivät alan uudistumisen alkua; vuoden 1949 laki

8 Maatilojen määrä vuosina 1920, 1941 ja

9 Maatilojen määrä (yli 1 ha tilat) Tilaa Keskikoko ha ha ha ha ha ha Aktiivitilat

10 Koneistumisen myötä maatalouden luonne muuttui rajusti 50- ja 60-luvuilla Source: www://elamysliikunta.fi ( )

11 Traktorien määrän merkittävä kasvu 1960-luvulla

12 Salaojitusmäärien kehitys 1920-luvun loppuun mennessä: ha 1930-luvulla: ha 1940-luvulla: ha 1950-luvulla: ha 1960-luvulla: ha 1970-luvulla: ha 1980-luvulla: ha 1990-luvulla: ha

13 Hehtaarisadot Kg/ha Vehnä Ohra Kaura Ruis

14 Viljan kokonaissadot Miljoonaa kg Vehnä Ruis Kaura

15 Kotieläinten määrä Litraa/lehmä Maitotuotos

16 Maatalouspolitiikka keskeiseen asemaan 1950-luvulta lähtien 1950-luvulla: tuotannon kasvu hintojen ja tulokehityksen kautta (1. maataloustulolaki vuonna 1956) ja rakennepolitiikka valtion salaojituksiin antama tuki vakiintui 1960-luku: hinta- ja tulopolitiikka; ylituotannon syntyminen 1970-luku: vapaaehtoisten tuotannon rajoitusten 1. aikakausi; rakennepolitiikka perheviljelmien turvaamiseksi 1980-luvulla: tuotantorajoitusten 2. aikakausi; hintatuen jäädyttäminen ja suoran tuen lisääminen, tuottajille vastuu ylituotannon vientikustannuksista 1990-luvulla: kasvava paine leikata maatilojen kokonaistukea ja edistää rakennekehitystä 1995: EU-jäsenyys ja yhteisen maatalouspolitiikan soveltaminen

17 Suomen liittyminen EU:hun vuonna oli iso haaste suomalaiselle maa- ja elintarviketaloudelle ja johti äkilliseen muutokseen maatalouden toimintaympäristössä maatalousmarkkinat Suomessa lähes täysin säänneltyjä ennen EU:hun liittymistä EU: n tuottajahinnat olivat paljon alhaisemmat kuin maataloustulolain mukaiset hinnat Suomessa tuotantoedellytykset paljon huonommat Suomessa kuin Keski-Euroopassa korosti tarvetta parantaa suomalaisen maatalouden kilpailukykyä

18 Viljan tuottajahinnat /tonne Ohra Vehnä

19 Lihan ja kananmunien hinnat Suomessa vuosina /100 kg Naudanliha Sianliha Lähde: Tike

20 Viljelyalat vuosina 1962, 1995 ja ,7 milj. ha Kesanto Muut kasvit Laidun Säilörehu Heinä Ruis Vehnä 2,1 milj. ha Kesanto Muut kasvit Laidun Säilörehu Heinä Ruis Vehnä 2,2 milj. ha Kesanto Muut kasvit Laidun Säilörehu Heinä Ruis Vehnä Rehuvilja Rehuvilja Rehuvilja

21 Lihantuotanto Suomessa , mill. kg milj. kg Sianliha Naudanliha 50 Siipikarjanliha

22 Maidon kokonaistuotanto lähes samalla tasolla kuin 1990-luvun alussa milj. litraa Maitotuotos Meijeriin 2320 milj.l Lähde: Tike, Luke Tilastopalvelut

23 Maatalouden tuotantorakenne vuosina 1959, 1994 ja Tilat ilman karjaa Tilat, joilla karjaa Muut tilat Viljatilat Siipikarjatilat Sikatilat Muut nautakarjatilat Lypsykarjatilat

24 Suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat (1) Markkinoiden kehitys - Maataloustuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä ja tarjonta - Tuotteiden ja tuotantopanosten hintakehitys - Kuluttajien muuttuvat preferenssit - Vähittäiskaupan rooli ja rakennemuutos (2) Politiikan kehitys - Kansainvälinen kauppapolitiikka ja EU:n vapaakauppasopimukset - EU:n maatalouspolitiikka ja kansallinen politiikka - EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikka

25 Suomalaisen maatalouden kilpailukyky VAHVUUDET terveet tuotannontekijät laatuketjun hyvä hallinta tuote- ja tuotanto-osaaminen (tutkimus- ja kehitystyö) lisäarvotuotteet (funktionaaliset tuotteet) kuluttajien vahva luottamus suomalaisiin elintarvikkeisiin MAHDOLLISUUDET maataloustuotteiden kysynnän vahvistuminen maailmalla globalisaatio ja vienti uusille markkinoille erikoistuminen + uudet palvelut (terveys- ja hyvinvointikonsepti) ruuan turvallisuuskysymysten korostuminen HEIKKOUDET epäedulliset luonnonolosuhteet pitkät etäisyydet, tuntemattomuus heikko tilarakenne korkeat tuotantokustannukset ja heikko kannattavuus pienet kotimarkkinat (markkinoiden tehottomuus) tuen suuri osuus alkutuotannon tulonmuodostuksessa UHKAT maailmanmarkkinahintojen voimakkaat vaihtelut EU-rajasuojan alentuminen EU-tukien ja kansallisten tukien leikkaukset vähittäiskaupan keskittyminen ja neuvotteluvoiman vähentyminen

26 Lähteet Aarrevaara, Heikki. Suomen salaojituksen historia. Helsinki Peltonen, Matti (toim.). Suomen maatalouden historia 2: Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta luvulle. Helsinki Peltonen, Matti (toim.). Suomen maatalouden historia 3: Suurten muutosten aika jälleenrakennuskaudesta EU-aikaan. Helsinki Salaojakeskus. 80 vuotta salaojitusta itsenäisessä Suomessa. Helsinki Virtanen, Pekka. Maareformit itsenäisessä Suomessa. Julkaisussa: Maankäyttö, No. 3, 2003, p

27 Kiitos! 27