GRUNDFOS OHJEET. Hydro MPC. Asennus- ja käyttöohjeet

Transkriptio

1 GRUNDFOS OHJEET Hydro MPC Asennus- ja käyttöohjeet

2 Suomi (FI) Suomi (FI) Asennus- ja käyttöohjeet Alkuperäisen englanninkielisen version käännös Nämä asennus- ja käyttöohjeet koskevat Grundfos Hydro MPC - paineenkorotusjärjestelmiä. Kohdissa 1-4 kerrotaan kaikki laitteen turvallisessa asennuksessa tarvittavat tiedot. Kohdissa 5-16 kerrotaan tärkeitä tietoja laitteesta, sen huoltamisesta, vianetsinnästä ja hävittämisestä. SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Tässä julkaisussa käytettävät symbolit Varoitukset vaaroista, joihin liittyy hengenvaara tai loukkaantumisvaara Muut tärkeät merkinnät 2 2. Laitteen vastaanotto Kuljetus 2 3. Asennus Asennuspaikka Mekaaninen asennus Sähköasennus 4 4. Käyttöönotto Tuotteen Käsittely 5 5. Tuotteen esittely Ohjausversio Tunnustiedot Tyyppikoodi 7 6. Ohjausversioiden yhteenveto 8 7. Käyttöpaneeli Näyttö Painikkeet ja merkkivalot Toiminnot Toimintokaavio Yleiskuva Toimintojen kuvaus Tila (1) Käyttö (2) Hälytys (3) Asetukset (4) Tietoliikenne Huolto Laitteen kunnossapito Laitteen suojaaminen jäätymiseltä Laitteen poistaminen käytöstä Vianetsintä Tekniset tiedot Paine Lämpötilat Suhteellinen ilmankosteus Äänenpainetaso Sähköiset tiedot Muu dokumentaatio Laitteen hävittäminen 70 Lue tämä opas ennen laitteen asentamista. Asennuksessa ja käytössä on noudatettava paikallisia määräyksiä ja vakiintuneita käytäntöjä. 1. Tässä julkaisussa käytettävät symbolit 1.1 Varoitukset vaaroista, joihin liittyy hengenvaara tai loukkaantumisvaara VAARA Vaaratilanne, joka johtaa kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen, jos turvallisuusohjeita ei noudateta. VAROITUS Vaaratilanne, joka voi johtaa kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen, jos turvallisuusohjeita ei noudateta. HUOMIO Vaaratilanne, joka voi johtaa lievään tai keskivaikeaan loukkaantumiseen, jos turvallisuusohjeita ei noudateta. Vaarasymboleihin VAARA, VAROITUS ja HUOMIO liittyvän tekstin rakenne: HUOMIOSANA Vaaran kuvaus Varoituksen laiminlyönnin seuraus. - Ohje vaaratilanteen välttämiseksi. 1.2 Muut tärkeät merkinnät Sininen tai harmaa ympyrä, jonka sisällä on graafinen symboli tarkoittaa sitä, että vaaratlianne on estettävä jollain toimenpiteellä. Punainen tai harmaa ympyrä, jossa on poikkiviiva tai musta graafinen symboli tarkoittaa, että toimintoa ei saa suorittaa tai se on keskeytettävä. Näiden ohjeiden laiminlyönti voi aiheuttaa toimintahäiriön tai laitevaurion. Työtä helpottavia vinkkejä. 2. Laitteen vastaanotto 2.1 Kuljetus Koosta riippuen paineenkorotusjärjestelmä toimitetaan tehtaalta joko avoimessa puulaatikossa tai puu-/pahvilaatikossa, jonka voi nostaa haarukkatrukilla tai vastaavalla. Haarukkatrukin piikkien pituuden on oltava vähintään 2 m. CR 120- tai CR 150 -pumpuilla varustetut Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmät on kiinnitetty kuljetushihnoilla. Älä irrota näitä kuljetushihnoja ennen kuin paineenkorotusjärjestelmä on asennettu. 2

3 CU 352 f f 3. Asennus Tarkasta seuraavat asiat ennen laitteen asennusta: Paineenkorotusjärjestelmä on tilauksen mukainen. Näkyvät osat eivät ole vahigoittuneet. 3.1 Asennuspaikka Asenna paineenkorotusjärjestelmä hyvin ilmastoituun tilaan ohjauskaapin ja pumppujen riittävän jäähdytyksen varmistamiseksi Perustus Suosittelemme, että paineenkorotusjärjestelmä asennetaan tasaiselle ja vankalle betoniperustukselle, joka on riittävän painava pitämään koko järjestelmän tukevasti paikoillaan. Perustuksen on vaimennettava tärinä, normaalit jännitykset ja iskut.. Betoniperustuksen painon on oltava 1,5 kertaa paineenkorotusjärjestelmän paino. Suomi (FI) Hydro MPC:n saa asentaa ainoastaan sisätiloihin. Laitetta ei saa altistaa suoralle auringonpaisteelle. Paineenkorotusjärjestelmän edessä ja molemmilla sivuilla on oltava 1 m vapaata tilaa tarkastusta ja irrotusta varten. 3.2 Mekaaninen asennus Putket Pumppujen pohjalaatassa olevat nuolet ilmaisevat nesteen virtaussuunnan pumpun läpi. Paineenkorotusjärjestelmään kytkettävien putkien on oltava oikean kokoisia. Kytke putket paineenkorotusjärjestelmän jakotukkeihin. Voit asentaa putket kumpaan päähän tahansa. Levitä tiivistemassaa jakotukin vapaaksi jäävään päähän ja sulje se samalla kierretulpalla. Asenna laipallisiin jakotukkeihin tiivisteellä varustettu sokea laippa. Paineenkorotusjärjestelmän tärinänvaimennuksella voidaan optimoida laitteen toiminta ja vaimentaa käyntiääni ja tärinä. Moottorin ja pumpun pyöriminen sekä virtaus putkistossa ja liittimissä aiheuttavat melua ja tärinää. Niiden vaikutus ympäristöön riippuu käyttökohteesta, pumpun asennustavasta ja muun järjestelmän rakenteesta. Jos paineenkorotusjärjestelmä asennetaan kerrostaloon tai ensimmäinen kuluttava laite on lähellä paineenkorotusjärjestelmää, tulo- ja lähtöputkiin on suositeltavaa asentaa joustavat liitokset, mikä estää putkiston kautta siirtyvät värähtelyt. X L f L f X X X h B TM Kuva 2 Perustus Perustuksen vähimmäiskorkeus (h f ) voidaan laskea seuraavasti: Kuva 1 Joustavien liitosten, putkenkannattimien ja koneanturoiden sijainnit näkyvät esimerkkikuvasta Nro 1 Joustava liitos 2 Putkenkannatin 3 Koneantura TM m pumppu 1,5 h f = L f B f δ betoni Betonin oletustiheys (δ) on yleensä kg/m Tärinänvaimentimet Jotta tärinä ei välity rakennuksen rakenteisiin, paineenkorotusjärjestelmän perustus kannattaa eristää rakennuksen osista tärinänvaimentimilla. Sopiva vaimennin määräytyy asennuskohteen perusteella. Väärin mitoitettu vaimennin voivat jopa lisätä tärinää. Siksi tärinänvaimentimien toimittajan on mitoitettava vaimentimet. Jos paineenkorotusjärjestelmä asennetaan tärinänvaimentimilla varustetulle pohjalaatalle, jakotukkeihin on aina asennettava joustavat liitokset. On tärkeää varmistaa, ettei paineenkorotusjärjestelmä "roiku" laippojen varassa. Kuvassa 1 näkyvät joustavat liitokset, putkenkannattimet ja koneanturat eivät sisälly paineenkorotusjärjestelmän vakiotoimitukseen. Kiristä kaikki mutterit ennen käyttöönottoa. Putket on kiinnitettävä rakennuksen rakenteisiin, jotta ne eivät pääse liikkumaan tai vääntymään. 3

4 Suomi (FI) Joustavat liitokset Joustavat liitokset kannattaa asentaa näistä syistä: Ne tasaavat nesteen lämpötilan vaihtelun aiheuttamaa putkiston laajenemista/supistumista. Ne vähentävät putkistoissa esiintyvistä paineiskuista johtuvia mekaanisia vaikutuksia. Ne eristävät putkiston runkovälitteistä melua (vain kumipaljevaimentimet). Asenna joustavat liitokset vähintään 1-1 1/2 kertaa laipan nimellishalkaisijan päähän jakotukista sekä tulo- että lähtöpuolella. Tämä estää pyörteiden syntyä joustavissa liitoksissa ja takaa paremmat imuolosuhteet sekä pienimmän mahdollisen painehäviön painepuolella. Kuva 3 Joustavia liitoksia ei ole tarkoitettu putkiston epätarkkuuksien, kuten laippojen kohdistusvirheiden, kompensoimiseen. Esimerkkejä kumipaljeliitoksista, joissa käytetään/ei käytetä rajoitintankoja Rajoitintangoilla varustetuilla joustavilla liitoksilla voidaan vähentää liitosten aiheuttamien voimien vaikutusta. Rajoitintangoilla varustettuja joustavia liitoksia kannattaa käyttää, jos laippojen koko on yli DN 100. Tue putkisto siten, ettei se kuormita joustavia liitoksia tai pumppua. Noudata toimittajan ohjeita ja välitä ne suunnittelijoille tai putkiasentajille Painesäiliön esitäyttö (tarvittaessa) Jos järjestelmään on kytketty painesäiliö, esitäytä säiliö typellä näihin paineisiin: TM TM Sähköasennus Paineenkorotusjärjestelmän sähköasennuksen on oltava kotelointiluokan IP54 mukainen. Varmista, että verkkojännite ja -taajuus vastaavat tyyppikilvessä olevia tietoja. Varmista, että johtimet ovat poikkipinta-alaltaan kytkentäkaavion mukaiset. Jos järjestelmään ei voi asentaa verkkojännitteen katkaisulaitetta vähintään 0,6 m käyttötason (maanpinta) yläpuolelle, asenna järjestelmään standardin EN kappaleen mukainen ulkoinen verkkojännitteen katkaisulaite. Järjestelmässä on oltava kytkin, joka on lukittavissa OFF-asentoon (eristetty). Asentajan/käyttäjän tekemän riskien arvioinnin perusteella laite on asennettava standardin EN kappaleen mukaiseen paikkaan. Järjestelmä on kytkettävä ulkoiseen hätäpysäytyslaitteeseen tai virran hätäkatkaisulaitteeseen standardin EN ISO vaatimusten mukaisesti. 4. Käyttöönotto Sähköasennuksen saa suorittaa vain valtuutettu henkilö paikallisten määräysten ja asianmukaisen kytkentäkaavion mukaisesti. Kun olet suorittanut mekaanisen asennuksen ja sähköliitännät kohtien 3.2 Mekaaninen asennus ja 3.3 Sähköasennus mukaisesti, toimi seuraavasti: 1. Kytke sähkövirta päälle. 2. Odota, että aloitusnäyttö avautuu. 3. Kun CU 352 kytketään päälle ensimmäisen kerran, käyttöönottotoiminto opastaa perusasetusten määrittämisessä. 4. Noudata näytöllä näkyviä ohjeita. 5. Kun ohjattu toiminto on valmis, tarkasta "Tila"-valikosta, että kaikki pumput ovat "Autom."-tilassa. 6. Siirry "Käyttö"-valikkoon. 7. Valitse "Normaali"-käyttötapa ja paina [OK]. 8. Järjestelmä on nyt toimintavalmis. Hydro MPC-E ja -F: Hydro MPC-S: 0,7 x asetuspiste. 0,9 x asetuspiste. Käytä typpeä painesäiliön korroosiovaurioiden estämiseksi. 4

5 4.1 Tuotteen Käsittely CR 120- tai 150-pumpuilla varustettujen Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmien pohjalaatassa on silmukkapultit. Katso kuva 4. Käsittelyn aikana paineenkorotusjärjestelmän saa nostaa ainoastaan painopisteen yläpuolelta. Nostoliinojen pituuden on oltava vähintään 3 m. Suomi (FI) TM Kuva 5 Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmä TM Kuva 4 Hydro MPC XL:n oikea nostotapa HUOMIO Riippuva kuorma Lievä tai keskivaikea loukkaantuminen - Paineenkorotusjärjestelmää ei saa nostaa moottorin nostosilmukoista. - Paineenkorotusjärjestelmää ei saa nostaa jakotukeista. - Älä seiso jakotukkien päällä. HUOMIO Jalkavammojen vaara Lievä tai keskivaikea loukkaantuminen - Paineenkorotusjärjestelmää ei saa nostaa moottorin nostosilmukoista. - Paineenkorotusjärjestelmää ei saa nostaa jakotukeista. - Älä seiso jakotukkien päällä. Nro Määrä 1 Ohjauskaappi 1 2 Tyyppikilpi 1 3 Imujakotukki, ruostumatonta terästä 1 4 Sulkuventtiili 2/pumppu 5 Pohjalaatta, ruostumatonta terästä 1 6 Takaiskuventtiili 1/pumppu 7 Lähtöpuolen jakotukki, ruostumatonta terästä 1 8 Paineanturi ja painemittari 1 9 Pumppu Painesäiliö Ohjausversio Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmät jakautuvat ohjausversion perusteella kolmeen ryhmään: Paineenkorotusjärjestelmän saa nostaa ainoastaan tarkoitukseen sopivilla nostovälineillä, jotka ovat hyvässä kunnossa ja hyväksytty laitteen painolle. Paino ilmoitetaan paineenkorotusjärjestelmän tyyppikilvessä. Älä käytä CR 120- tai CR 150 -pumpuilla varustettujen paineenkorotusjärjestelmien nostamiseen ketjuja, sillä ne saattavat vaurioittaa moottoreita. 5. Tuotteen esittely 5.1 Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmien vakiokokoonpano sisältää 2-6 rinnankytkettyä, samalle pohjalaatalle asennettua CRI(E)- tai CR(E)-pumppua, tarvittavat liitännät ja ohjauskaapin. Joihinkin kokoonpanoihin tarvitaan myös painesäiliö. Ohjausversio -E 2-6 elektronisella nopeudensäädöllä varustettua pumppua. Kun tehoalue on 0,37-22 kw, CR(I)E-pumpuilla varustetuissa Hydro MPC-E -paineenkorotusjärjestelmissä on myös integroitu taajuusmuuttaja. Kun tehoalue on yli 30 kw, CR-pumpuilla varustetut Hydro MPC-E -paineenkorotusjärjestelmät on kytketty Grundfosin CUE-taajuusmuuttajiin (yksi/pumppu). 2-6 Grundfosin CUE-taajuusmuuttajaan kytkettyä CR(I)-pumppua. Pumppuja käytetään vuo- -F rotellen nopeussäädetyllä käytöllä. -S 2-6 verkkokäyttöistä CR(I)-pumppua E-I-koodilla merkityissä malleissa käytetään ainoastaan CRpumppuja, jotka on kytketty Grundfosin CUE-taajuusmuuttajiin (yksi/pumppu). Katso myös kohta 6. Ohjausversioiden yhteenveto. Hydro MPC sisältää aina myös käyttökohteeseen optimoidun ohjelmiston, jolla paineenkorotusjärjestelmän toiminta-asetukset voidaan määrittää käyttökohteeseen sopiviksi. 5

6 Suomi (FI) 5.3 Tunnustiedot Arvokilpi Paineenkorotusjärjestelmän tyyppikilpi on kiinnitetty pohjalaattaan. Katso nro 2 kuvasta 6. Type: 1 Model: 2 Serial No.: Main supply: 3 4 pmax: bar 5 Q Nom / Max: / Liq. temp.: C 6 H Nom / Max: / m 3 /h m Ohjelmistotarra Ohjelmistotarra on kiinnitetty CU 352 -ohjausyksikön takaosaan. 1. Control MPC 3. Hydro MPC C-MPC options 4. H-MPC options 5. Pump data CONFIGURATION STEPS - PLEASE FOLLOW THE NUMBERS Kuva 7 Ohjelmistotarra TM IP Class: Weight: kg 11 MADE IN GERMANY 14 Kuva 6 9 DK Bjerringbro - Denmark 15 Tyyppikilpi 10 QR code Nro 1 Tuotetyyppi 2 Mallikoodi 3 Sarjanumero 4 Verkkoliitäntä 5 Suurin käyttöpaine 6 Nesteen lämpötila 7 Nimellisvirtaama [m 3 /h] 8 Maksimivirtaama [m 3 /h] 9 Tekniset asiakirjat 10 Kotelointiluokka 11 Paino 12 Hyväksynnät 13 QR-koodi 14 Alkuperämaa 15 Yrityksen osoite TM Nro 1 Control MPC - GSC-tiedoston nro 2 Control MPC:n lisävarusteet - GSC-tiedoston nrot 3 Hydro MPC - GSC-tiedoston nro* 4 Hydro MPC:n lisävarusteet - GSC-tiedoston nrot* 5 Pumpun tiedot - GSC-tiedoston nrot** * Koskee vain paineenkorotusjärjestelmiä. ** Koskee vain CR-, CRI-, CRN-, CRE- ja CRIE-pumppuja. GSC-tiedosto (Grundfos Standard Configuration) on konfigurointitiedosto. 6

7 5.4 Tyyppikoodi Koodi Esimerkki Hydro MPC -E 6 CRE U1 A- A- A- ABCD E F S X U1 U2 U3 U4 U5 U6 U7 U8 U9 UA UB UC UD UX A C D E F G H I W A B C A B C D H I X A B C D E F G H I J K L M N O Q P S T U V W X Mallisarja Järjestelmän tyyppi Kaikki pumput, E-moottori tai CUE Vakionopeudella käyvät pumput, 1 CUE Vakionopeudella käyvät pumput Mukautetun järjestelmän pumput Pääpumppujen määrä Pumpputyyppi Jännitekoodi 3 x V, N, PE, 50/60 Hz 3 x V, PE, 50/60 Hz 3 x V, N, PE, 50 Hz 3 x V, PE, 50 Hz 3 x V, N, PE, 60 Hz 3 x V, PE, 60 Hz 1 x V, PE, 50/60 Hz 1 x V, N, PE, 50/60 Hz 3 x V, PE, 60 Hz 3 x V, PE, 60 Hz 1 x V, N, PE, 50/60 Hz 1 x V, N, PE, 50 Hz 3 x V, N, PE, 60 Hz CSU-versio (erikoisjännite) Rakenne Järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu pumppujen kanssa samaan pohjalaattaan Järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu vapaasti seisovasti omaan pohjalaattaan* Järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu omaan pohjalaattaan* ASEAN-rakenne ja järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu pumppujen kanssa samaan pohjalaattaan ASEAN-rakenne ja järjestelmät, joissa ohjauskaappi on pohjalaatan keskellä ASEAN-rakenne ja järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu vapaasti seisovasti omaan pohjalaattaan* ASEAN-rakenne ja järjestelmät, joissa ohjauskaappi on asennettu omaan pohjalaattaan* ASEAN-rakenne ja järjestelmät, joissa ohjauskaapin voi asentaa seinälle* Järjestelmät, joissa ohjauskaapin voi asentaa seinälle* Käynnistystapa E DOL SD Materiaaliyhdistelmä Jakotukki, pohjalaatta ja vakioventtiilit ruostumatonta terästä Jakotukki, pohjalaatat ja vakioventtiilit ruostumatonta terästä Jakotukki, pohjalaatta ja vakioventtiilit kuumasinkittyä terästä Jakotukki ruostumatonta terästä, pohjalaatta ja vakioventtiilit kuumasinkittyä terästä Jakotukki kuumasinkittyä terästä, pohjalaatta maalattu mustaksi, vakioventtiilit Jakotukki ruostumatonta terästä, pohjalaatta maalattu mustaksi, vakioventtiilit Mukautettu materiaaliyhdistelmä Lisätoiminnot Vakiohydrauliikka Ohjaava pumppu Ohitus Takaiskuventtiili Kulmajakotukki Ei imujakotukkia Painesäiliö Kuivakäyntisuoja Korjauskytkin Kahdennettu anturi Yksi vapaa paikka Kaksi vapaata paikkaa Kolme vapaata paikkaa Paine PN 10 Paine PN 25 Paine PN 40 Matala esitäyttöpaine Mukautettu versio Sertifikaatti Alimitoitettu moottori Vakio-ohjauslaitteet ja asetukset Mukautettu ohjaus Yli neljä vaihtoehtoa Suomi (FI) Mallinumero: E-I on saatavana vain tietyissä maissa. * Ohjauskaappi voidaan sijoittaa korkeintaan 2 metrin päähän pumpuista. 7

8 Suomi (FI) 6. Ohjausversioiden yhteenveto Taulukko sisältää järjestelmäesimerkkejä. Nopeussäädetyillä pumpuilla varustetut järjestelmät Järjestelmät, joissa pumput on kytketty yhteen CUE-taajuusmuuttajaan Verkkokäyttöisillä pumpuilla varustetut järjestelmät Hydro MPC-E Hydro MPC-F Hydro MPC-S Kolmella CR(I)E-pumpulla varustettu Hydro MPC -paineenkorotusjärjestelmä. Järjestelmä, jonka kolme CR-pumppua on kytketty yhteen ohjauskaapissa olevaan Grundfosin CUE-taajuusmuuttajaan. Pumppuja käytetään vuorotellen nopeussäädetyllä käytöllä. Kolmella verkkokäyttöisellä CR(I)-pumpulla varustettu järjestelmä. TM PT PT PT TM TM Yksi CR(I)E-pumppu käynnissä. H Yksi Grundfosin CUE-taajuusmuuttajaan kytketty CR-pumppu käynnissä. H Yksi verkkokäyttöinen CR(I)-pumppu käynnissä. H H aseṭ Kolme CR(I)E-pumppua käynnissä. Q TM H aseṭ Yksi Grundfosin CUE-taajuusmuuttajaan kytketty pumppu ja kaksi verkkokäyttöistä CR-pumppua käynnissä. Q TM H seis H aseṭ Kolme verkkokäyttöistä CR(I)-pumppua käynnissä. Q TM H H H H aset. Hydro MPC-E ylläpitää vakiopaineen säätämällä jatkuvasti pumppujen nopeutta. Järjestelmä säätää tuottonsa tarpeen mukaiseksi käynnistämällä/pysäyttämällä tarvittavan määrän pumppuja ja ohjaamalla niitä rinnakkain. Pumppu vaihtuu automaattisesti kuormituksen, käyttötuntien ja vian perusteella. Kaikki käynnissä olevat pumput käyvät samalla nopeudella. Q TM H aset. Hydro MPC-F ylläpitää vakiopaineen säätämällä jatkuvasti Grundfosin CUE-taajuusmuuttajaan kytketyn CRpumpun nopeutta. Pumppuja käytetään vuorotellen nopeussäädetyllä käytöllä. Yksi Grundfosin CUE-taajuusmuuttajaan kytketty CR-pumppu käynnistyy aina ensin. Jos se ei pysty ylläpitämään painetta, toinen tai molemmat verkkokäyttöisistä CR-pumpuista käynnistyvät. Pumppu vaihtuu automaattisesti kuormituksen, käyttötuntien ja vian perusteella. Q TM H seis H aset. Hydro MPC-S ylläpitää likimääräisen vakiopaineen käynnistämällä/pysäyttämällä tarvittavan määrän pumppuja. Pumppujen toiminta-alue on välillä H aset. - H seis (pysäytyspaine). Pumppu vaihtuu automaattisesti kuormituksen, käyttötuntien ja vian perusteella. Q TM

9 7. Käyttöpaneeli 7.1 Näyttö Ohjauskaapin etuosassa oleva käyttöpaneeli sisältää näytön, useita painikkeita ja kaksi merkkivaloa. Käyttöpaneelin kautta voidaan tehdä käsiasetukset ja valvoa järjestelmän toimintaa. A B Suomi (FI) 1 Kuva 8 CU 352 Käyttöpaneeli TM D Kuva 9 Näytön rakenne C TM Valikkorivi Nro 1 Näyttö Valikkorivi (A) näkyy kuvassa 9. Näyttö sisältää neljä päävalikkoa: 2 Nuoli oikealle 3 Ohje 4 Ylös 5 Alas 6 Plus 7 Miinus 8 Edellinen 9 Etusivu 10 OK 11 Toiminnan merkkivalo (vihreä) 12 Vian merkkivalo (punainen) 13 Kirkkaus Tila Käyttö Hälytys Asetukset Järjestelmän tila Käyttöparametrien, esim. asetuspisteen, muuttaminen Vianmäärityksen hälytysloki Asetusten muuttaminen (salasanasuojaus mahdollinen) Otsikkorivi Otsikkorivi (B) näkyy kuvassa 9. Siitä näkyvät seuraavat tiedot: näytön numero ja otsikko (vasemmalla) valittu valikko (vasemmalla) hälytyksen symboli (oikealla) varoituksen symboli (oikealla) valitun kielen symboli (oikealla) Kaavio Kaavio (D) sisältää erilaisia tietoja graafisessa muodossa. Tiedot määräytyvät valikkorakenteen perusteella. Kaavio voi sisältää esimerkiksi koko järjestelmän tai sen osan tiedot sekä erilaisia asetuksia Vierityspalkki Jos kaikki tiedot eivät mahdu yhdelle näytölle, - ja -symbolit tulevat näkyviin oikealla olevaan vierityspalkkiin. Näillä symboleilla voit selata luetteloa ylös- ja alaspäin Alarivi Alarivillä (C) näkyvät päivämäärä ja kellonaika. 9

10 Suomi (FI) 7.2 Painikkeet ja merkkivalot CU 352:n painikkeet (2-10 kuvassa 8) ovat aktiivisia, kun niissä palaa valo Nuoli oikealle (2) Siirry valikkorakenteen seuraavaan valikkoon painamalla [>]. Jos painat [>], kun "Asetukset"-valikko on valittuna, siirryt "Tila"-valikkoon Ohje (3) Kun tässä symbolissa palaa valo, näet kyseisen näytön ohjetekstin painamalla tätä painiketta. Sulje teksti painamalla Ylös ja alas (4 ja 5) Siirry luettelossa ylös- ja alaspäin painamalla [ ] ja [ ]. Voit valita tekstin painamalla [OK], kun teksti näkyy kentässä. Jos teksti on valittuna ja painat [ ], tekstin yläpuolella oleva teksti valitaan. Jos painat [ ], alapuolella oleva teksti valitaan. Jos painat [ ] luettelon viimeisellä rivillä, ensimmäinen rivi valitaan. Jos painat [ ] luettelon ensimmäisellä rivillä, viimeinen rivi valitaan Plus ja miinus (6 ja 7) Suurenna ja pienennä arvoa painikkeilla [+] ja [-]. Tallenna painamalla [OK] Edellinen (8) Palaa edellisen näytön valikkoon painamalla. Jos painat arvon muuttamisen jälkeen, uutta arvoa ei tallenneta. Katso myös kohta OK (10). Jos painat [OK] ennen -painikkeen painamista, uusi arvo tallennetaan. Katso myös kohta OK (10) Etusivu (9) Palaa "Tila"-valikkoon painamalla OK (10) Painiketta käytetään Enter-painikkeena. Voit käyttää painiketta myös arvon asetuksen aloittamiseen. Jos olet muuttanut jotakin arvoa, tallenna muutokset painamalla [OK] Merkkivalot (11 ja 12) Käyttöpaneelissa on vihreä ja punainen merkkivalo. Vihreä merkkivalo palaa järjestelmän käydessä ja vilkkuu, kun järjestelmä on pysäytetty. Punainen merkkivalo palaa hälytys- tai varoitustilanteessa. Näet vian aiheuttajan hälytysluettelosta Kirkkaus (13) Voit muuttaa näytön kirkkautta tällä painikkeella: 1. Paina. 2. Säädä kirkkautta painikkeilla [+] ja [-] Taustavalo Jos painikkeita ei paineta 15 minuuttiin, näytön taustavalo himmenee ja näytöllä näkyy "Tila"-valikon ensimmäinen näyttö. Aktivoi taustavalo uudelleen painamalla mitä tahansa painiketta. 10

11 8. Toiminnot 8.1 Toimintokaavio Toiminnot määräytyvät järjestelmän asetusten perusteella. 1. Tila 2. Käyttö 3. Hälytys Jatkuu sivulla 12. Suomi (FI) 1. Tila 2. Käyttö 3. Hälytystila 3.1 Nykyiset hälytykset 2.1 Lisäasetukset 3.1 Nykyiset hälytykset Järjestelmän käyttötapa 3.2 Hälytysloki 1.2 Järjestelmä Säätötapa 3.3 Huollon yhteystiedot Käyttötapa Vaihtoeht. asetuspisteet Asetuspiste Yksittäisen pumpun ohjaus Asetuspisteen vaikutus Pumppu Mitatut arvot Ohjaava Analogiset tulot Lokin kuvaaja Akun tila 1.3 Pumppu Pumppu Pumppu Pumppu Pumppu Pumppu Ohjaava pumppu 1,11 Sähköasennuksen yleiskuva Neljän valikon kuvaus Tila Tämä valikko sisältää hälytykset, järjestelmän tilan ja lokitietojen kaavion. Huomautus: Tässä valikossa ei voi tehdä asetuksia. Käyttö Tässä valikossa voit asettaa perusparametrit, kuten asetuspisteen, käyttötavan, ohjaustavan ja pumppujen yksittäisohjauksen. Hälytys Tämä valikko sisältää yhteenvedon hälytyksistä ja varoituksista. Hälytykset ja varoitukset voi kuitata tästä valikosta. Asetukset Tässä valikossa voit asettaa erilaisia toimintoja: Ensisijainen säädin PI-säädin, Vaihtoehtoiset asetuspisteet, Ulkoisen asetuspisteen vaikutus, Ensisijainen anturi, Toissijainen anturi, Kello-ohjelma, Suhteellinen paine, S-järjestelmän konfigurointi, Asetuspist. ramppi. Pumpun kaskadiohjaus Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen, Käynnistyksiä/tunti enintään, Pumppuja valmiustilassa, Pakollinen pumpunvaihto, Testikäyttö, Pumpun pysäytysyritys, Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus, Min. tuotto, Pumpun käynnistysajan kompensointi. Toissijaiset toiminnot Pysäytystoiminto, Pehmeä paineenkehitys, Digitaaliset tulot, Analogiset tulot, Digitaaliset lähdöt*, Analogiset lähdöt, Laskuritulot, Hätäkäyttö, Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö, Pumppukäyrän tiedot, Ohjauslähde, Kiinteä imupaine, Virtaaman arviointi, Alennettu käyttö, Monianturiasetukset. Valvontatoiminnot Kuivakäyntisuojaus, Min. paine, Maks. paine, Ulkoinen vika, Raja 1 ylittynyt, Raja 2 ylittynyt, Pumput toiminta-alueen ulkopuolella, Paineenalennus, Tallenna arvot lokiin, Vika, ensisijainen anturi, Takaiskuventtiili. Toiminnot, CU 352 Näyttökieli, Yksiköt, Päiväys ja aika, Salasana, Ethernet, GENIbus-numero Ohjelmiston tila, Näyttö 1, Näyttö 2, Näyttö 3. * Jos IO 351 on asennettuna. 11

12 Suomi (FI) Jatkuu sivulta > 4. Asetukset 4.1 Ensisijainen säädin PI-säädin Vaihtoehtoiset asetuspisteet Vaihtoehtoiset asetuspisteet Ulkoisen asetuspisteen vaikutus Tuloarvoon vaikuttaa Vaikuttavan toiminnon asettaminen Ensisijainen anturi Toissijainen anturi Kello-ohjelma Suhteellinen paine S-järjestelmän konfigurointi Asetuspist. ramppi 4.2 Pumpun kaskadiohjaus Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen Käynnistyksiä/tunti enintään Valmiustilassa olevat Pakollinen pumpunvaihto Testikäyttö Pumpun pysäytysyritys Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus Min. tuotto Pumpun käynnistysajan kompensointi 4.3 Toissijaiset toiminnot Pysäytystoiminto Pysäytysparametrit Pehmeä paineenkehitys Hätäkäyttö Digitaaliset tulot Toiminto, DI1 (CU 352) - DI3, [10, 12, 14] Toiminto, DI1 (IO ) - DI9, [10-46] Toiminto, DI1 (IO ) - DI9, [10-46] Analogiset tulot Asetus, AI1 (CU 352), [51] - AI3, [51, 54, 57] Toiminto, AI1 (CU 352) - AI3 [51, 54, 57] Asetus, AI1 (IO ), [57] - AI2 [57, 60] Toiminto, AI1 (IO ) - AI2 [57, 60] Asetus, AI1 (IO ), [57] - AI2 [57, 60] Toiminto, AI1 (IO ) - A2 [57, 60] Digitaaliset lähdöt DO1 (CU 352), [71] tarkoittaa - DO2 [71, 74] DO1 (IO ), [77] tarkoittaa - DO7 [77-88] DO1 (IO ), [77] tarkoittaa - DO7 [77-88] Analogiset lähdöt AO1 (IO ) [18] - AO3 [18, 22, 26] AO1 (IO ) [18] - AO3 [18, 22, 26] Laskuritulot Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö Min. käyttö Maks. käyttö Aseta käyttäjän määrittelemä käyttö Pumppukäyrän tiedot Virtaaman arviointi Ohjauslähde Kiinteä imupaine Virtaaman arviointi Alennettu käyttö Monianturiasetukset 4.4 Valvontatoiminnot Kuivakäyntisuojaus Paine-/tasokytkin Mittaus, tulopaine Mittaus, säiliön taso Min. paine Maks. paine Ulkoinen vika Raja 1 ylittynyt Raja 2 ylittynyt Pumput toiminta-alueen ulkopuolella Paineenalennus Tallenna arvot lokiin Vika, ensisijainen Takaiskuventtiili 4.5 Toiminnot, CU 352 Vaihda kieli huoltokieleen (englanti) Suorita ohjattu toiminto uudel Näyttökieli Yksiköt Paine Paine-ero Nostokorkeus Taso Lämpötila Päiväys ja aika Virtaama Teho Salasana Tilavuus Energia Ethernet Ominaisener GENIbus-numero Ohjelmiston tila 12

13 8.2 Yleiskuva Kappale Näyttö ja näytön numero Sivu 8.4 Tila (1) Nykyiset hälytykset (3.1) Järjestelmä (1.2) Käyttötapa (1.2.1) Asetuspiste (1.2.2) Asetuspisteen vaikutus (1.2.3) Mitatut arvot (1.2.4) Analogiset tulot (1.2.5) Lokin kuvaaja (1.2.6) Akun tila (1.2.7) Pumppu 1-6, Ohjaava pumppu ( ) Käyttö (2) Käyttö (2) Järjestelmän käyttötapa (2.1.1) Säätötapa (2.1.2) Vaihtoeht. asetuspisteet (2.1.3) Yksittäisen pumpun ohjaus (2.1.4) Pumppu 1-6 ( ) Ohjaavan pumpun ohjaus( ) Hälytys (3) Hälytystila (3) Nykyiset hälytykset (3.1) Hälytysloki (3.2) Huollon yhteystiedot (3.3) Asetukset (4) Ensisijainen säädin (4.1) PI-säädin (4.1.1) Vaihtoehtoiset asetuspisteet (4.1.2) Vaihtoehtoiset asetuspisteet 2-7 ( ) Ulkoisen asetuspisteen vaikutus (4.1.3) Vaikuttavan toiminnon asettaminen ( ) Ensisijainen anturi (4.1.4) Kello-ohjelma (4.1.6) Suhteellinen paine (4.1.7) S-järjestelmän konfigurointi (4.1.8) Asetuspist. ramppi (4.1.9) Pumpun kaskadiohjaus (4.2) Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen (4.2.1) Käynnistyksiä/tunti enintään (4.2.1) Valmiustilassa olevat pumput (4.2.3) Pakollinen pumpunvaihto (4.2.4) Testikäyttö (4.2.5) Pumpun pysäytysyritys (4.2.7) Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus (4.2.8) Min. tuotto (4.2.9) Pumpun käynnistysajan kompensointi (4.2.10) Toissijaiset toiminnot (4.3) Pysäytystoiminto (4.3.1) Pehmeä paineenkehitys (4.3.3) Hätäkäyttö (4.3.5) Digitaaliset tulot (4.3.7) Digitaalisten tulojen toiminnot ( ) Analogiset tulot (4.3.8) Analogiset tulot ( to ) Analogiset tulot ja mitattu arvo ( ) Digitaaliset lähdöt (4.3.9) 46 Suomi (FI) 13

14 Suomi (FI) Kappale Näyttö ja näytön numero Sivu Digitaalisten lähtöjen toiminto ( ) Analogiset lähdöt (4.3.10) Lähtösignaali ( ) Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö (4.3.14) Min. käyttö ( ) Maks. käyttö ( ) Käyttäjän määrittelemä käyttö ( ) Pumppukäyrän tiedot (4.3.19) Ohjauslähde (4.3.20) Kiinteä imupaine (4.3.22) Virtaaman arviointi (4.3.23) Alennettu käyttö (4.3.24) Valvontatoiminnot (4.4) Kuivakäyntisuojaus (4.4.1) Paine-/tasokytkin ( ) Mittaus, tulopaine ( ) Mittaus, säiliön taso ( ) Min. paine (4.4.2) Maks. paine (4.4.3) Ulkoinen vika (4.4.4) Raja 1 ylittynyt ( ) Pumput toiminta-alueen ulkopuolella (4.4.7) Paineenalennus (4.4.8) Tallenna arvot lokiin (4.4.9) Vika, ensisijainen anturi (4.4.10) Toiminnot, CU 352 (4.5) Näyttökieli (4.5.1) Yksiköt (4.5.2) Päiväys ja aika (4.5.3) Salasana (4.5.4) Ethernet (4.5.5) GENIbus-numero (4.5.6) Ohjelmiston tila (4.5.9) Tilanäytön valikko (4,6) 64 14

15 8.3 Toimintojen kuvaus Toimintojen kuvaukset koskevat CU 352 -ohjausyksikön neljää päävalikkoa: Tila Käyttö Hälytys Asetukset. Ellei toisin ole mainittu, toimintoja käytetään kaikissa ohjausversioissa. 8.4 Tila (1) Ensimmäinen näyttö on kuvattu alla. Tämä näyttö näkyy, kun laitteeseen kytketään virta ja jos käyttöpaneelin painikkeita ei ole painettu 15 minuuttiin. E I C D Kuva 10 Tila A B F G H Seuraavat tiedot näkyvät näytön alaosassa (B): viimeisin aktiivinen hälytys (jos on), vian syy ja suluissa vikakoodi järjestelmän tila, valittu käyttötapa ja ohjauslähde pumpun tila ja valittu käyttötapa. Vikatilanteessa rivillä (C) näkyvät varoitussymboli tai hälytyssymboli, vian syy ja vikakoodi, esimerkiksi "Ylikuumeneminen (64)". Jos vika koskee jotakin pumpuista, symboli tai näkyy myös kyseisen pumpun tilarivin (D) edessä. Tällöin pumpun tilan merkkivalon (E) väri on keltainen tai punainen alla olevan taulukon mukaisesti. Symboli tai näkyy näytön otsikkorivin (F) oikeassa reunassa. Tämä symboli näkyy kaikkien näyttöjen otsikkorivillä, kunnes vika on korjattu. Avaa valikkorivi valitsemalla rivi painikkeella [ ] tai [ ] ja painamalla [OK]. Voit avata tilanäytöt, jotka sisältävät seuraavat tiedot: nykyiset hälytykset järjestelmän tila jokaisen pumpun tila. Pumpun tilan kuvaus Pumpun tilan merkkivalo Pyörii vihreänä Palaa vihreänä Pyörii keltaisena Palaa keltaisena Palaa punaisena Pumppu käy. Pumppu valmis (ei käynnissä). Varoitus. Pumppu käy. Varoitus. Pumppu valmis (ei käynnissä). Hälytys. Pumppu pysähtyy. Suomi (FI) Tässä valikossa ei voi tehdä asetuksia. Ohjausparametrin todellinen arvo (prosessiarvo, PV), yleensä lähtöpaine, ja valittu asetuspiste (SP) (H) näkyvät näytön oikeassa yläkulmassa (G). Näytön yläosassa (A) näkyy pumppujärjestelmän kaavio. Myös valitut mittausparametrit, anturisymboli ja todellinen arvo näkyvät tässä. MPC-E-järjestelmissä, joissa paine-ero pumppujen yli ja pumppukäyrän tiedot tunnetaan, näytöllä näkyy arvioitu virtaama, kun virtaama ja pumppujen nopeus ovat alueella, jolla virtaaman arvioiminen on mahdollista. : Tässä tapauksessa virtaama on arvioitu arvo. Arvioitu virtaama voi poiketa mitatusta arvosta. Näytön keskellä oleva tietokenttä (I) tulee näkyviin seuraavissa tilanteissa: Rajoitettu käyttö varapumpun takia Suhteellisen paineen vaikutus aktiivinen Ulk.asetuspist. vaikutus aktiivinen Vaihtoehtoinen asetuspiste aktiivinen Pienen virtauksen tehostin aktiivinen Paineenalennus aktiivinen Kello-ohjelma aktiivinen Kauko-ohjattu GENI (RS-485) kautta Rajoitettu alennetun käytön takia Pysähtynyt pienen virtaaman takia. 15

16 Suomi (FI) Nykyiset hälytykset (3.1) Käyttötapa (1.2.1) Kuva 11 Nykyiset hälytykset Kuva 13 Käyttötapa Tämä näyttö sisältää aktiiviset kuittaamattomat hälytykset ja varoitukset. Katso lisätietoja kohdista Nykyiset hälytykset (3.1) ja Hälytysloki (3.2) Järjestelmä (1.2) Kuva 12 Järjestelmä Järjestelmän toimintatila näkyy tällä näytöllä. Lisätietoja on alivalikoissa. Tältä näytöltä voit avata seuraavat tiedot: Käyttötapa Asetuspiste Asetuspisteen vaikutus Mitatut arvot Analogiset tulot Lokin kuvaaja Akun tila. Tältä näytöltä näet järjestelmän käyttötavan ja ohjauksen lähteen. Käyttötavat Järjestelmässä on kuusi käyttötapaa: 1. Normaali Pumput mukauttavat tuottonsa kulutuksen mukaan. 2. Maks. Pumput käyvät jatkuvasti suurella nopeudella. Kaikki pumput käyvät normaalioloissa maksiminopeudella. 3. Käytt. oma Pumput käyvät käyttäjän määrittelemällä vakionopeudella. Nopeus on yleensä "Maks."- ja "Min."-arvojen välillä. 4. Min. Pumput käyvät jatkuvasti hitaalla nopeudella. Yksi pumppu käy normaalioloissa 70 %:n nopeudella. 5. Seis Kaikki pumput on pysäytetty. 6. Hätäkäyttö Pumput käyvät näytöllä Hätäkäyttö (4.3.5) määritetyn asetuksen mukaisesti. Näiden käyttötapojen tuotto voidaan asettaa "Asetukset"-valikosta: Maks. Min. Käyttäjän oma Hätäkäyttö. Katso kohdat Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö (4.3.14) ja Hätäkäyttö (4.3.5). Valittua käyttötapaa voidaan ohjata neljällä eri ohjauslähteellä: Vika Ulkoinen signaali CU 352 Väylä. Ohjauslähde Järjestelmää voidaan etäohjata ulkoisen väylän kautta (lisävaruste). Tällöin asetuspiste ja käyttötapa on asetettava väylän kautta. Valitse "Asetukset"-valikosta ohjauslähteeksi CU 352 tai ulkoinen väylä. Asetuksen tila näkyy "Käyttötapa"-näytöltä. 16

17 8.4.4 Asetuspiste (1.2.2) Mitatut arvot (1.2.4) Suomi (FI) Kuva 14 Asetuspiste Kuva 16 Mitatut arvot Tältä näytöltä näet valitun asetuspisteen ja onko se asetettu CU 352:n vai ulkoisen väylän kautta. Näytöllä näkyvät myös CU 352:n kaikki seitsemän mahdollista asetuspistettä (suljetun ja avoimen piirin ohjaus). Samalla näet myös valitun asetuspisteen. Tällä tilanäytöllä ei voi tehdä asetuksia. Voit muokata asetuspisteitä "Käyttö"- ja "Asetukset"-valikoissa. Katso kohta Vaihtoehtoiset asetuspisteet (4.1.2) Asetuspisteen vaikutus (1.2.3) Tältä näytöltä näet kaikkien mitattujen ja laskettujen parametrien yleisen tilan. Virtausmittarilla varustetuissa MPC-E-järjestelmissä ominaisenergia näkyy keskiarvona ja todellisena arvona (viimeisen minuutin keskiarvo). Keskiarvo perustuu kumulatiiviseen virtaamaan, joka ilmaistaan kokonaistilavuutena. Kokonaistilavuus ja ominaisenergian keskiarvo voidaan nollata tältä näytöltä. "Tehonkulutus"- ja "Energiankulutus"-rivit näkyvät ainoastaan MPC-E-järjestelmissä Analogiset tulot (1.2.5) Kuva 15 Asetuspisteen vaikutus Valittuun asetuspisteeseen voidaan vaikuttaa parametreilla. Parametrit esitetään prosenttiarvoina % tai paineena (bar). Parametreilla voi vain alentaa asetuspistettä, koska niiden vaikutus prosentteina jaettuna 100:lla kerrotaan valitulla asetuspisteellä: Todellinen asetuspiste (SP) = valittu asetuspiste x vaikutus (1) x vaikutus (2) x jne. Näytöllä näkyvät valittuun asetuspisteeseen vaikuttavat parametrit ja niiden vaikutus prosentteina tai lukuarvona. Osa mahdollisista parametreista voidaan asettaa näytöllä Ulkoisen asetuspisteen vaikutus (4.1.3). Parametri "Pienen virtauksen tehostin" asetetaan käyntiin/seis-kaistaksi prosentteina näytöllä Pysäytystoiminto (4.3.1) asetettavasta asetuspisteestä. Parametri asetetaan prosenttiarvona näytöltä Suhteellinen paine (4.1.7). Lopuksi näytöllä näkyy todellinen asetuspiste (SP). Kuva 17 Analogiset tulot Tämä näyttö sisältää yhteenvedon analogisista tuloista ja jokaisen tulon mitatuista arvoista. Katso kohdat Analogiset tulot (4.3.8), Analogiset tulot ( to ) ja Analogiset tulot ja mitattu arvo ( ). 17

18 Suomi (FI) Lokin kuvaaja (1.2.6) Pumppu 1-6, Ohjaava pumppu ( ) Kuva 18 Lokin kuvaaja Kuva 20 Pumppu 1 Tämä näyttö sisältää ohjaimeen tallennetut lokitiedot. Voit valita lokiarvot näytöltä Tallenna arvot lokiin (4.4.9). Voit tarkastella erilaisia arvoja ja muuttaa aika-asteikkoa. Tila > Järjestelmä > Lokin kuvaaja 1. Aseta prosentteina: Zoomaus alkaa Zoomaus päättyy 2. Valitse näytettävät arvot Akun tila (1.2.7) Kuva 19 Akun tila Tästä näet vara-akun (jos asennettu) tilan. Tältä näytöltä näet yksittäisten pumppujen toimintatilan. Pilot-pumpun näytöt näkyvät vain siinä tapauksessa, että pilot-pumput on asennettu järjestelmään. Pumppuja voidaan käyttää erilaisilla käyttötavoilla: Autom. Muiden automaattikäytöllä toimivien pumppujen tavoin pumppua ohjataan PI-säätimellä, joka varmistaa järjestelmän tarvittavan tuoton. Manuaalinen Pumppua ei ohjata PI-säätimellä. Käsiohjauksella pumpun käyttötapa voi olla jokin seuraavista: Maks. Pumppu käy asetetulla maksiminopeudella. (Tämän käyttötavan voi valita vain kierroslukuohjatuille pumpuille.) Normaali Pumppu käy asetetulla nopeudella. Min. Pumppu käy asetetulla miniminopeudella. (Tämän käyttötavan voi valita vain kierroslukuohjatuille pumpuille.) Seis Pumppu on pakotettu pysähtymään. Käyttötapaan liittyvien tietojen lisäksi tilanäytöltä voidaan lukea esimerkiksi seuraavat parametrit: Nykyinen käyttötapa Ohjauslähde Nopeus (verkkokäyttöisissä pumpuissa näytetään vain 0 tai 100 %) Teho (vain MPC-E/-EC) Energiankulutus (vain MPC-E/-EC) Käyttötunnit Lämpötila. 18

19 8.5 Käyttö (2) Tässä valikossa voit asettaa perusparametrit, kuten asetuspisteen, käyttötavan, ohjaustavan ja pumppujen yksittäisohjauksen Käyttö (2) Järjestelmän käyttötapa (2.1.1) Suomi (FI) A B C Kuva 22 Järjestelmän käyttötapa Kuva 21 Käyttö Pylväs ilmaisee asetusalueen. Suljetun piirin ohjauksessa se vastaa ensisijaisen anturin mittausaluetta, joka on tässä 0-16 bar. Avoimen piirin ohjauksessa asetusalue on %. Pylvään vasemmalla puolella näkyy valittu asetuspiste 1 (A) eli näytöltä asetettu arvo. Pylvään oikealla puolella näkyy nykyinen asetuspiste (B) eli PI-säätimen viitearvona käytettävä asetuspiste. Jos ulkoista asetuspisteen vaikutusta ei ole valittu, molemmat arvot ovat samat. Mitattu arvo (lähtöpaine) näkyy pylväässä harmaana (C). Katso kohdat Ulkoisen asetuspisteen vaikutus (4.1.3) ja Vaikuttavan toiminnon asettaminen ( ). Näytön alareunan valikkoriviltä voit asettaa asetuspisteen 1 ja valita käyttötavan, esim. "Normaali" ja "Seis". Voit määrittää seuraavat asetukset: "Järjestelmän käyttötapa", "Säätötapa", "Vaihtoehtoiset asetuspisteet" ja "Yksittäisen pumpun ohjaus". Asetuspiste: Suljetun piirin ohjaus: Ensisijaisen anturin mittausalue Avoimen piirin ohjaus: % Asetuspiste Käyttö > Aseta asetuspiste 1, avoin piiri / Aseta asetuspiste 1, suljettu piiri. Aseta arvo. Käyttötapa Käyttö Valitse: Normaali tai Seis. Lisäasetukset Käyttö > Lisäasetukset. Valitse jokin seuraavista asetuksista: Järjestelmän käyttötapa (katso kohta 8.5.2). Säätötapa (katso kohta 8.5.3). Vaihtoeht. asetuspisteet (katso kohta 8.5.4). Yksittäisen pumpun ohjaus (katso kohta 8.5.6). Asetuspiste on järjestelmälle sopiva arvo. ta on voitu muuttaa käyttöönottovalikosta. Järjestelmä voidaan asettaa kuudelle eri käyttötavalle. Perusasetus on "Normaali". Katso kohta Käyttötapa (1.2.1). Voit asettaa käyttötapojen tuoton tästä valikosta: Min. Maks. Käytt. oma Hätätilanne. Normaali Maks. Min. Käytt. oma Seis Hätätilanne. Käyttö > Lisäasetukset > Järjestelmän käyttötapa > Käyttötapa. Valitse näytön alariviltä haluamasi tuotto käyttötavoille "Maks.", "Min.", "Käytt. oma" ja "Hätätilanne". Katso kohdat Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö (4.3.14) ja Hätäkäyttö (4.3.5). Normaali. 19

20 Suomi (FI) Säätötapa (2.1.2) Käyttö > Lisäasetukset > Säätötapa > Suljettu piiri. Aseta asetuspiste. Katso kohdat Vaihtoeht. asetuspisteet (2.1.3) ja Käyttö (2). Avoin piiri Avoimen piirin ohjauksella pumput käyvät kiinteällä nopeudella. Pumppujen nopeus lasketaan käyttäjän asettaman arvon perusteella (0-100 %). Pumpun tuotto prosentteina on verrannollinen virtaamaan. Avoimen piirin ohjausta käytetään yleensä silloin, kun järjestelmää ohjataan ulkoisella säätimellä, joka säätää tuottoa ulkoisella signaalilla. Ulkoinen säädin voi olla esimerkiksi MPC-järjestelmään liitetty taloautomaatiojärjestelmä. Tällöin MPC toimii toimilaitteen tavoin. Katso kuvat 26 ja 27. Kuva 23 Säätötapa Valittavana on kaksi ohjaustapaa: suljetun ja avoimen piirin ohjaus. Suljettu piiri Tyypillinen ohjaustapa on "Suljettu piiri", jossa sisäinen PI-säädin varmistaa, että järjestelmä saavuttaa ja ylläpitää valitun asetuspisteen. Tuotto määräytyy suljetun piirin ohjaukselle asetetun asetuspisteen perusteella. Katso kuvat 24 ja 25. Kuva 26 Ulkoisella säätimellä varustettu paineenkorotusjärjestelmä (avoin piiri) TM Virtaama [m 3 /h] Kuva 24 Paineenkorotusjärjestelmän ohjaus sisäisellä PIsäätimellä (suljettu piiri) TM Kuva 27 5 Avoimen piirin säätökäyrä Tulo [%] ulkoiselta säätimeltä TM P [bar] Virtaama [m 3 /h] 100 Asetuspiste Kuva 25 Suljetun piirin säätökäyrä Aika [s] TM Virtaama Pumppu 1 Pumppu 2 Pumppu 3 Pumppu 4 Tulo [%] ulkoiselta säätimeltä TM Kuva 28 MPC-E-järjestelmän säätökäyrä avoimessa piirissä 20

21 Virtaama [m 3 /h] Kuva 29 Virtaama [m 3 /h] Kuva Virtaama Pumppu 1 Pumppu 2 Pumppu 3 Pumppu 4 Tulo [%] ulkoiselta säätimeltä MPC-F-järjestelmän säätökäyrä avoimessa piirissä Virtaama Pumppu 1 Pumppu 2 Pumppu 3 Pumppu 4 Tulo [%] ulkoiselta säätimeltä MPC-S-järjestelmän säätökäyrä avoimessa piirissä Seuraavat asetukset on tehtävä, kun käytössä on avoimen piirin ohjaus: Avoin piiri Aseta asetuspiste 1, avoin piiri Ulkoisen asetuspisteen vaikutus Normaali. TM TM Aseta järjestelmän ulkoinen ohjauslähde seuraavasti: Käyttö > Lisäasetukset > Säätötapa. Valitse: Avoin piiri. 1. Paina x Valitse: Seis 3. Aseta 100 %: Aseta asetuspiste 1, avoin piiri. 4. Asetukset > Ensisijainen säädin > Ulkoisen asetuspisteen vaikutus > Siirry analogisen tulon määrittämiseen. 5. Valitse analoginen tulo ja alue. 6. Valitse: Mitatun tulon arvo. Näyttö avautuu. Valitse: % signaali. 7. Paina. 8. Aseta anturin minimi- ja maksimiarvo. 9. Paina x Valitse: Tuloarvoon vaikuttaa % signaali. 11. Paina. 12. Valitse: Aseta vaikuttava toiminto. Katso myös kohta Vaikuttavan toiminnon asettaminen ( ). 13. Aseta pisteiden lukumäärä. 14. Aseta pisteeseen 1: Ulkoinen tuloarvo Alenna asetuspiste arvoon 15. Toista vaihe 14 kaikissa valituissa pisteissä. 16. Paina. 17. Aseta sekunteina: Suodatusaika. 18. Valitse: Aktivoitu. 19. Paina x Valitse: Käyttö Normaali. Paineenkorotusjärjestelmää voidaan nyt ohjata ulkoisella säätimellä. Suljettu piiri. Suomi (FI) 21

22 Suomi (FI) Vaihtoeht. asetuspisteet (2.1.3) Yksittäisen pumpun ohjaus (2.1.4) Kuva 31 Vaihtoeht. asetuspisteet Kuva 32 Yksittäisen pumpun ohjaus Suljetun piirin ohjaustavalle voi asettaa ensisijaisen asetuspisteen 1 lisäksi (näkyy "Käyttö"-valikon näytöllä 2) kuusi vaihtoehtoista asetuspistettä. Avoimen piirin ohjaustavalle voi asettaa seitsemän asetuspistettä. Yhden vaihtoehtoisen asetuspisteen voi aktivoida ulkoisilla koskettimilla. Katso kohdat Vaihtoehtoiset asetuspisteet (4.1.2) ja Vaihtoehtoiset asetuspisteet 2-7 ( ). Suljetun piirin ohjaustavan asetusalue määräytyy ensisijaisen anturin alueen perusteella. Katso kohta Ensisijainen anturi (4.1.4). Avoimen piirin ohjaustavalla asetusalue on %. Käyttö > Lisäasetukset > Vaihtoeht. asetuspisteet. Aseta asetuspiste. Suljetun piirin ohjaustavalla asetuspiste 1 on kyseiselle järjestelmälle sopivin arvo. Suljetun piirin ohjaustavalla vaihtoehtoisten asetuspisteiden asetus on 3 bar. Avoimen piirin ohjaustavalla kaikkien asetuspisteiden asetus on 70 %. Automaattisen käyttötavan voi vaihtaa joksikin manuaalisista käyttötavoista. Autom. Pumppuja ohjataan PI-säätimellä, joka varmistaa tarvittavan tuoton. Manuaalinen Pumppua ei ohjata PI-säätimellä, vaan se on asetettu jollekin seuraavista manuaalisista käyttötavoista: Maks. Pumppu käy asetetulla maksiminopeudella. (Tämän käyttötavan voi valita vain kierroslukuohjatuille pumpuille.) Normaali Pumppu käy asetetulla nopeudella. Min. Pumppu käy asetetulla miniminopeudella. (Tämän käyttötavan voi valita vain kierroslukuohjatuille pumpuille.) Seis Pumppu on pakotettu pysähtymään. Manuaalisella käytöllä olevat pumput eivät osallistu pumppujen normaaliin kaskadi- ja nopeussäätöön. Käsiohjatut pumput ovat "poikkeus" järjestelmän normaalissa toiminnassa. Jos yhtä tai useampaa pumppua ohjataan manuaalisesti, järjestelmä ei välttämättä pysty tuottamaan asetettua virtaamaa. Tälle toiminnolle on kaksi näyttöä. Valitse asetettava pumppu ensimmäiseltä näytöltä. Valitse sitten seuraavalta näytöltä käyttötapa. Kaikki pumput voidaan valita. Käyttö > Lisäasetukset > Yksittäisen pumpun ohjaus. 22

23 8.5.6 Pumppu 1-6 ( ) Ohjaavan pumpun ohjaus( ) Suomi (FI) Kuva 33 Pumppu 1-6 Kuva 34 Ohjaavan pumpun ohjaus Yksittäiset pumput näkyvät näytöltä. Tästä voi asettaa myös käyttötavan. Voit valita "Autom." tai "Manuaalinen". Manuaalisella käyttötavalla valittavissa ovat myös "Maks.", "Normaali", "Min." tai "Seis". Verkkokäyttöisillä pumpuilla valittavissa ovat vain "Normaali" tai "Seis". Käyttö > Lisäasetukset > Yksittäisen pumpun ohjaus. 1. Valitse pumppu. 2. Valitse kuittaustapa: Autom. or Manuaalinen. 3. Manuaalinen: Valitse käyttötapa. Normaali: Aseta asetuspiste. Autom.. Tämä näyttö näkyy vain järjestelmissä, joihin on määritetty pilotpumppu. Voit asettaa pilot-pumpulle käyttötavan ja asetuspisteen. Autom. Valitse tämä tapa, jos pilot-pumppua käytetään varapumppuna. Jos pilot-pumppu on valittu varapumpuksi, se käynnistyy, kun pääpumput käyvät 100 prosentin nopeudella eivätkä silti pysty saavuttamaan tai ylläpitämään asetuspistettä. Pilot-pumpun asetuspisteeksi voi asettaa saman arvon kuin pääpumpuissa valitsemalla "Käytä järj. asetuspistettä" tai jokin muun arvon. Manuaalinen Maks., Normaali, Min., Seis. Käyttö > Lisäasetukset > Yksittäisen pumpun ohjaus > Ohjaava pumppu. Valitse kuittaustapa: Autom. tai Manuaalinen. Autom. 1. Valitse tämä, jos pumppua käytetään varapumppuna (valittavissa vain siinä tapauksessa, että järjestelmään ei ole vielä määritetty varapumppua). 2. Valitse "Käytä järj. asetuspistettä" tai anna asetuspiste. Manuaalinen 1. Valitse käyttötapa. 2. Normaali: Aseta asetuspiste. Autom.. Käytä järjestelmän asetuspistettä. 23

24 Suomi (FI) 8.6 Hälytys (3) Tämä valikko sisältää yhteenvedon hälytyksistä ja varoituksista. Voit nollata hälytykset Hälytystila (3) Kuva 35 Hälytystila Järjestelmävika tai jokin valvoituista komponenteista voi aiheuttaa hälytyksen tai varoituksen. Hälytyksen/varoituksen signaalireleen kautta tuleva vikasignaali sytyttää CU 352:ssa punaisen merkkivalon ja saattaa myös muuttaa käyttötavan esimerkiksi "Normaali"-tavasta "Seis"-tavaksi. Varoituksesta näytetään vain vikailmoitus. Taulukko sisältää vian mahdolliset syyt ja vikakoodin numeron sekä tiedon, onko kyseessä hälytys vai varoitus. Siitä näkyy myös, mille käyttötavalle järjestelmä siirtyy hälytystilanteessa sekä käynnistetäänkö järjestelmä uudelleen ja kuitataanko hälytys manuaalisesti vai automaattisesti. Taulukosta näkyy myös, että joidenkin vikojen reagointitapa voidaan asettaa "Asetukset"-valikosta. Katso kohdat Pehmeä paineenkehitys (4.3.3), Valvontatoiminnot (4.4), ja Paineenalennus (4.4.8). 24

25 Vika Vettä liian vähän Vettä liian vähän Korkea paine Alhainen paine Varoitus( ) Hälytys( ) Käyttötavaksi valitaan Seis Seis Seis Hälytyksen kuittaus, uudelleenkäynnistys Asetetaan "Asetukset"- valikosta Hälytyskoodi X 206 X 214 X 210 X 211 Ulkoinen vika X 3 Suomi (FI) Vika, ensisijainen anturi Seis Automaattinen 89 Vika, anturi Automaattinen 88 Tiedonsiirtovika Automaattinen 10 Vaihevika Automaattinen 2 Alijännite, pumppu Automaattinen 7, 40, 42, 73 Ylijännite, pumppu Automaattinen 32 Ylikuormitus, pumppu Automaattinen 48, 50, 51, 54 Moottorin lämpötila on liian korkea Automaattinen 64, 65, 67, 70 Muu vika, pumppu Automaattinen 76, 83 Sisäinen vika, CU 352 Automaattinen 83, 157 Sisäinen vika, IO 351 Seis Automaattinen 72, 83, 157 Taajuusmuuttaja ei ole valmis Automaattinen 213 Vika, Ethernet Automaattinen 231, 232 Raja 1 ylittynyt Raja 2 ylittynyt Paineenmuodostusvika X 190 X 191 X 215 Monianturivika Automaattinen 143 Monianturiarvo ylitti raja-arvot Automaattinen X 87 Signaalivika, toissijainen anturi Automaattinen X 93 Takaiskuventtiilin vika Takaiskuventtiilin vika Manuaalinen/automaattinen Manuaalinen/automaattinen Manuaalinen/automaattinen Manuaalinen/automaattinen Manuaalinen/automaattinen Paineenalennus Manuaalinen/automaattinen X 219 Hälytys, kaikki pumput Seis Automaattinen 203 Manuaalinen/automaattinen Seis Manuaalinen/automaattinen Erilaiset anturisignaalit Automaattinen 204 Manuaalinen/automaattinen Manuaalinen/automaattinen Manuaalinen/automaattinen Pumput ovat toiminta-alueen ulkopuolella Manuaalinen/automaattinen X 208 Vika, pilot-pumppu Automaattinen 216 Manuaalinen/automaattinen Manuaalinen/automaattinen X 209 X

26 Suomi (FI) Nykyiset hälytykset (3.1) Hälytysloki (3.2) Hälytyslokiin voi tallentaa enintään 24 varoitusta ja hälytystä. Kuva 36 Nykyiset hälytykset Tässä alivalikossa näkyvät seuraavat tiedot: Varoitukset, jotka aiheutuvat korjaamattomista vioista. Valikoista poistuneiden vikojen aiheuttamat varoitukset, jotka on kuitattava käsin. Hälytykset, jotka aiheutuvat korjaamattomista vioista. Valikoista poistuneiden vikojen aiheuttamat hälytykset, jotka on kuitattava käsin. Kaikki automaattisesti kuitattavat varoitukset ja hälytykset poistuvat valikosta automaattisesti, kun vika korjattu. Manuaalisesti kuitattavat hälytykset voidaan kuitata tältä näytöllä painamalla [OK]. Hälytystä ei voi kuitata ennen kuin vika on korjattu. Näytöllä näkyvät seuraavat varoituksiin tai hälytyksiin liittyvät tiedot: Onko kyseessä varoitus vai hälytys. Vian sijainti: Järjestelmä, Pumppu 1, Pumppu 2 jne. Tuloliitäntöihin liittyvissä vioissa näkyy tuloliitäntä. Vian syy ja suluissa hälytyskoodi, esim. "Liian vähän vettä (214)". Vian ilmenemisajankohta: Päivämäärä ja kellonaika. Vian korjausajankohta: Päivämäärä ja kellonaika. Jos vikaa ei ole vielä korjattu, päiväyksen ja ajan tilalla näkyy " ". Viimeisin varoitus/hälytys näkyy näytön yläreunassa. Kuva 37 Hälytysloki Tämä näyttö sisältää hälytykset ja varoitukset. Näytöllä näkyvät seuraavat varoituksiin tai hälytyksiin liittyvät tiedot: Onko kyseessä varoitus vai hälytys. Vian sijainti: Järjestelmä, Pumppu 1, Pumppu 2 jne. Tuloliitäntöihin liittyvissä vioissa näkyy tuloliitäntä. Vian syy ja suluissa hälytyskoodi, esim. "Liian vähän vettä (214)". Vian ilmenemisajankohta: Päivämäärä ja kellonaika. Vian korjausajankohta: Päivämäärä ja kellonaika. Jos vikaa ei ole vielä korjattu, päiväyksen ja ajan tilalla näkyy " ". Viimeisin varoitus/hälytys näkyy näytön yläreunassa Huollon yhteystiedot (3.3) Kuva 38 Huollon yhteystiedot Tämä näyttö sisältää asentajan yhteystiedot, jos ne syötettiin käyttöönoton yhteydessä. 26

27 8.7 Asetukset (4) Ensisijainen säädin (4.1) Suomi (FI) Kuva 39 Asetukset Kuva 40 Ensisijainen säädin Tässä valikossa voi asettaa seuraavat toiminnot: Ensisijainen säädin PI-säädin, Vaihtoehtoiset asetuspisteet, Ulkoisen asetuspisteen vaikutus, Ensisijainen anturi, Toissijainen anturi, Kelloohjelma, Suhteellinen paine, S-järjestelmän konfigurointi, Asetuspist. ramppi. Pumpun kaskadiohjaus Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen, Käynnistyksiä/tunti enintään, Pumppuja valmiustilassa, Pakollinen pumpunvaihto, Testikäyttö, Pumpun pysäytysyritys, Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus, Min. tuotto, Pumpun käynnistysajan kompensointi. Toissijaiset toiminnot Pysäytystoiminto, Pehmeä paineenkehitys, Digitaaliset tulot, Analogiset tulot, Digitaaliset lähdöt*, Analogiset lähdöt, Laskuritulot, Hätäkäyttö, Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö, Pumppukäyrän tiedot, Ohjauslähde, Kiinteä imupaine, Virtaaman arviointi, Alennettu käyttö, Monianturiasetukset. Valvontatoiminnot Kuivakäyntisuojaus, Min. paine, Maks. paine, Ulkoinen vika, Raja 1 ylittynyt, Raja 2 ylittynyt, Pumput toiminta-alueen ulkopuolella, Paineenalennus, Tallenna arvot lokiin, Vika, ensisijainen anturi, Takaiskuventtiili. Toiminnot, CU 352 Näyttökieli, Yksiköt, Päiväys ja aika, Salasana, Ethernet, GENIbus-numero Ohjelmiston tila, Näyttö 1, Näyttö 2, Näyttö 3. Huoltokieleksi voidaan valita brittienglanti. Kaikki nämä toiminnot on yleensä asetettu oikein, kun järjestelmä käynnistetään. Tässä voi tehdä ensisijaisen säätimen asetukset. Tämän valikon asetukset määritetään vain siinä tapauksessa, että jokin alla olevista toiminnoista otetaan käyttöön: PI-säädin Vaihtoehtoiset asetuspisteet Ulkoisen asetuspisteen vaikutus Ensisijainen anturi Toissijainen anturi Kello-ohjelma Suhteellinen paine S-järjestelmän konfigurointi. 27

28 Suomi (FI) PI-säädin (4.1.1) PI-säätimen lämmitys- ja jäähdytysasetukset Jos järjestelmän toiminnoksi on käyttöönotossa valittu muu kuin paineenkorotus, Kp- ja Ti-arvot asetetaan automaattisesti seuraavan taulukon mukaisesti. Koska järjestelmä ei havaitse putkiston pituutta, oletusparametrit asetetaan taulukon mukaisesti niin, että putkiston pituus (L1 tai L2) on 5 metriä. Järjestelmä/ sovellus Kp Lämmitysjärjestelmä 1) järjestelmä Jäähdytys- 2) Ti [sekuntia] 0,5 1 Kuva 41 PI-säädin Järjestelmä sisältää vakiomallisen PI-säätimen, joka pitää paineen vakiona ja asetuspisteen mukaisena. Voit tarvittaessa säätää PI-säätimen reagoimaan kulutuksen muutoksiin nopeammin tai hitaammin. Nopeuta reagointiaikaa nostamalla Kp-arvoa ja laskemalla Tiarvoa. Hidasta reagointiaikaa laskemalla Kp-arvoa ja nostamalla Tiarvoa. "Vahvistus Kp": Huomautus: Aseta Kp negatiiviseksi käänteistä säätöä varten. "Integraaliaika Ti": 0, sekuntia. Asetukset Ensisijainen säädin PI-säädin. 1. Aseta "Vahvistus Kp" ja "Integraaliaika Ti". Huomautus: Yleensä Kp-arvoa ei tarvitse säätää. Kp- ja Ti-arvojen asetukset määräytyvät järjestelmän ja käyttökohteen perusteella. PI-säätimen paineenkorotusasetukset Jos järjestelmän toiminnoksi on käyttöönotossa asetettu paineenkorotus, seuraavat Kp- ja Ti-arvot asetetaan automaattisesti: Kp: 0,5 Ti: 1 sekunti. L [m] 1 t Q L 2 [m] L 2 [m] L 2 [m] t 1) Lämmitysjärjestelmät ovat järjestelmiä, joissa pumpun tuoton lisääminen nostaa lämpötilaa anturilla. 2) Jäähdytysjärjestelmät ovat järjestelmiä, joissa pumpun tuoton lisääminen laskee lämpötilaa anturilla. L1: Pumpun ja anturin välinen etäisyys [m]. L2: Lämmönvaihtimen ja anturin välinen etäisyys [m]. P: Paine-eron mittaus. Q: Virtaaman mittaus. t: Lämpötilan mittaus. t: Lämpötilaeron mittaus. 0,5 L1 < 5 m: 1 L1 > 5 m: 3 L1 > 10 m: 5 0,5 1 0,5-0, L2 0, L2 0,5-0, L2 28

29 8.7.3 Vaihtoehtoiset asetuspisteet (4.1.2) Vaihtoehtoiset asetuspisteet 2-7 ( ) Suomi (FI) Kuva 42 Vaihtoehtoiset asetuspisteet Kuva 43 Vaihtoehtoiset asetuspisteet 2-7 Tällä toiminnolla voi valita enintään kuusi asetuspistettä (2-7) ensisijaisen asetuspisteen (1) sijaan. Ensisijainen asetuspiste (1) asetetaan "Käyttö"-valikosta. Jokaisen vaihtoehtoisen asetuspisteen voi määrittää käsin erilliseen digitaaliseen tuloon (DI). Kun tulon kosketin sulkeutuu, vaihtoehtoinen asetuspiste tulee voimaan. Jos vaihtoehtoisia asetuspisteitä on useampia ja ne aktivoidaan samanaikaisesti, CU 352 valitsee numeroltaan pienimmän asetuspisteen. Kuusi asetuspistettä, numerot 2-7. Vaihtoehtoisia asetuspisteitä ei ole valittuna. Määritä jokaiselle vaihtoehtoiselle asetuspisteelle digitaalinen tulo, joka aktivoi asetuspisteen. Asetuspisteen voi asettaa suljetun ja avoimen piiri ohjaukselle. Asetukset > Ensisijainen säädin > Vaihtoehtoiset asetuspisteet. 1. Valitse vaihtoehtoinen asetuspiste. 2. Valitse: Siirry digitaalisen tulon määrittämiseen. Digitaaliset tulot (4.3.7) -näyttö avautuu. 3. Aseta tulo. 4. Paina. 5. Valitse asetuspisteen valikkorivi (suljettu tai avoin piiri). 6. Aseta asetuspiste. Aseta molemmat asetuspisteet, jos järjestelmää ohjataan avoimen että suljetun piirin ohjauksella. Vaihtoehtoisia asetuspisteitä ei ole asetettu. 29

30 Suomi (FI) Ulkoisen asetuspisteen vaikutus (4.1.3) Kuva 44 Ulkoisen asetuspisteen vaikutus Tällä toiminnolla voi muokata asetuspistettä sallimalla mittausparametrien vaikuttaa asetuspisteeseen. Parametri saadaan yleensä virtaus- tai lämpöanturin tai vastaavan anturin analogisesta signaalista. Katso anturityypit ja niiden mahdolliset sijainnit Control MPC:n asennus- ja käyttöohjeista. Asetusarvo voidaan esimerkiksi sovittaa parametreihin, jotka vaikuttavat järjestelmän lähtöpaineeseen tai lämpötilaan. Järjestelmän toimintaan vaikuttavat parametrit ilmoitetaan prosenttiarvona %. Niillä voi ainoastaan alentaa asetuspistettä, koska niiden vaikutus prosentteina jaettuna 100:lla kerrotaan valitulla asetuspisteellä: Todellinen asetuspiste (SP) = valittu asetuspiste x vaikutus (1) x vaikutus (2) x jne. Vaikutusarvot voi asettaa erikseen. Alipäästösuodin pehmentää asetuspisteeseen vaikuttavaa mittausarvoa. Näin asetuspiste muuttuu tasaisesti % signaali Tulopaine Lähtöpaine Ulkoinen paine Paine-ero, ulkoinen Paine-ero, pumppu Virtaama Säiliön taso, painepuoli Säiliön taso, imupuoli Paluuputken lämpöt., ulkoinen Virtausputken lämpötila Paluuputken lämpötila Lämpötilaero Ympäristölämpötila Lämpötilaero. Asetukset > Ensisijainen säädin > Ulkoisen asetuspisteen vaikutus > Tuloarvoon vaikuttaa. Käytettävissä olevien parametrien luettelo avautuu. 1. Valitse asetuspisteeseen vaikuttava parametri. 2. Paina. 3. Aseta vaikuttava toiminto. Katso kohta Vaikuttavan toiminnon asettaminen ( ). 4. Aseta pisteiden lukumäärä. 5. Aseta: Ulkoinen tuloarvo (piste 1). 6. Aseta prosentteina: Alenna asetuspiste arvoon (piste 1). 7. Toista vaiheet 4-6 kaikille halutuille parametreille. 8. Paina. 9. Aseta sekunteina: Suodatusaika. 10. Valitse: Aktivoitu. Toiminto ei ole käytössä. 30

31 8.7.6 Vaikuttavan toiminnon asettaminen ( ) Ensisijainen anturi (4.1.4) Suomi (FI) Kuva 45 Vaikuttavan toiminnon asettaminen Valitse asetuspisteeseen vaikuttavan mittausparametrin ja halutun vaikutuksen suhde prosentteina. Suhde asetetaan syöttämällä enintään kahdeksan pisteen arvot taulukkoon käyttöpaneelin avulla. Esimerkki: Asetuspisteen vaikutus [%] Kuva Virtaama [m 3 /h] Asetuspisteen vaikutuksen ja virtaaman välinen suhde Ohjausyksikkö piirtää suorat viivat pisteiden väliin. Vaakasuora viiva vedetään käytettävän anturin minimiarvosta (tässä esimerkissä 0 m 3 /h) ensimmäiseen pisteeseen. Samanlainen viiva vedetään viimeisestä pisteestä anturin maksimiarvoon (tässä esimerkissä 50 m 3 /h). Voit valita 2-8 pistettä. Jokainen piste sisältää asetuspisteeseen vaikuttavan parametrin arvon ja arvon vaikutuksen välisen suhteen. Asetukset > Ensisijainen säädin > Ulkoisen asetuspisteen vaikutus. 1. Aseta vaikuttava toiminto. 2. Aseta pisteiden lukumäärä. 3. Aseta: Ulkoinen tuloarvo (piste 1). 4. Aseta prosentteina: Alenna asetuspiste arvoon (piste 1). 5. Toista vaiheet 2-4 kaikille halutuille parametreille. Toiminto ei ole käytössä. 3 4 TM Kuva 47 Ensisijainen anturi Voit valita järjestelmän ohjausparametrin ja asettaa anturin mittaamaan arvoa. Lähtöpaine Paine-ero, ulkoinen Paine-ero, pumppu Sarja 2000, paine-ero Ulkoinen paine Paine-ero, tulo Paine-ero, lähtö Virtaama Sarja 2000, virtaama Virtausputken lämpötila Paluuputken lämpötila Lämpötilaero Ympäristölämpötila Paluuputken lämpöt., ulkoinen % signaali Ei käytössä. Asetukset > Ensisijainen säädin > Ensisijainen anturi > Siirry analogisen tulon määrittämiseen. Analogiset tulot (4.3.8) -näyttö avautuu. 1. Valitse ensisijaisen anturin analoginen tulo (AI) ja aseta parametrit. 2. Paina. 3. Valitse ensisijaisen anturin ohjausparametri. Lähtöpaine on ensisijainen parametri. Anturi on kytketty AI1:een (CU 352). Muut ensisijaiset parametrit voi valita käyttöönottotoiminnosta. 31

32 Suomi (FI) Toissijainen anturi (4.1.5) Kello-ohjelma (4.1.6) Kuva 48 Toissijainen anturi Kuva 49 Kello-ohjelma Tämä toiminto on tarkoitettu optimoimaan vakiopainesäätöä, jossa on paljon dynaamista kitkahäviötä. Toiminnon ansiosta ensisijaisen anturin voi asentaa järjestelmän kriittiseen pisteeseen. Anturi on johdotettava säätimeen. Anturi toimii ensisijaisena anturina ja käyttää normaalia "Asetuspiste"-asetusta. "Toissijainen anturi" toimii paikallisena anturina, joka on asennettu paineenkorotuksen jakotukkiin lähelle ohjauskaappia. Jos "Ensisijainen anturi" vikaantuu, "Toissijainen anturi" tulee voimaan ja käyttää siihen määritettyä "Asetuspiste"-arvoa. "Ensisijainen anturi"- ja "Toissijainen anturi" -asetuspisteiden poikkeama vastaa kahden anturin välistä kokonaispainehäviötä maksimivirtaamalla. Käytössä- tai Pois käytöstä-toiminto 1. Analogisen tulon asetus 2. "Toissijaisen anturin mittausarvo" -asetus 3. "Asetuspiste"-asetus Asetukset > Ensisijainen säädin > Toissijainen anturi 1. Ota toiminto käyttöön. 2. Määritä analoginen tulo "Toissijainen anturi" -kohtaan. 3. Määritä "Toissijaisen anturin mittausarvo". 4. Määritä "Asetuspiste" "Toissijainen anturi" -käytölle. Tällä toiminnolla voit asettaa asetuspisteet sekä niiden aktivointipäivämäärän ja -kellonajan. Voit asettaa myös järjestelmän pysäytyspäivän ja -kellonajan. Jos kello-ohjelma ei ole käytössä, ohjelman asetuspiste pysyy aktiivisena. Kello-ohjelma aktivoidaan määrittämällä kaksi tapahtumaa: järjestelmän käynnistys ja järjestelmän pysäytys. Tapahtuman aktivointi ja asetus. Kuva 50 Tapahtuma 1 Asetukset > Ensisijainen säädin > Kello-ohjelma. 1. Ota toiminto käyttöön. 2. Valitse ja ota käyttöön yksi kymmenestä tapahtumasta. 3. Valitse: Normaali tai Seis. (Ohita 4. vaihe, jos valitset "Seis"). 4. Aseta: Asetuspiste, suljettu piiri. 5. Aseta: Aika, Tunnit, Minuutit. 6. Valitse viikonpäivä, jona asetukset aktivoidaan. 7. Valitse: Aktivoitu. 8. Toista vaiheet 2-7, jos otat käyttöön useita tapahtumia. Huomautus: Voit asettaa enintään kymmenen tapahtumaa. 9. Paina. 10. Valitse: Aktivoitu. Toiminto ei ole käytössä. 32

33 Suhteellinen paine (4.1.7) Kuva 51 Suhteellinen paine Ohjaustavan valinta Vaikutus nollavirtaamalla Arvioitu virtaama Suodatuskerroin. Asetukset > Ensisijainen säädin > Suhteellinen paine. 1. Valitse: Aktivoitu. 2. Valitse: Mukautuminen Lineaarinen tai Suorakaide. 3. Aseta: Vaikutus nollavirtaamalla. 4. Aseta: Suodatuskerroin. 5. Valitse: Käytä pumppukäyrää tai Syötä arvo. 6. Aseta "Qpmax", jos valitset "Syötä arvo". Toiminto ei ole käytössä. Suomi (FI) Toiminto voidaan ottaa käyttöön vain painesäädetyissä järjestelmissä. Se mukauttaa asetuspisteen automaattisesti todelliseen virtaamaan sopivaksi ja kompensoi virtaamasta johtuvia dynaamisia häviöitä. Useimpiin järjestelmiin mitoitetaan ylimääräistä kapasiteettia, joten arvioitu maksimivirtaama (Qpmaks.) voidaan syöttää manuaalisesti. CR-pumpuilla varustetuissa järjestelmissä pumppukäyriä voidaan käyttää maksimivirtaaman laskentaan valitussa asetuspisteessä. Suodatuskerroin voidaan asettaa estämään vaihtelut. Mukautus voi olla lineaarinen tai suoraviivainen. Katso kuva 51. H C A Kuva 52 B Suhteellinen paine Q TM Nro A B C Paine nollavirtaamalla. Suhteellisen painesäädön aloituspiste (vaikutus nollavirtaamalla = x % asetuspisteestä) Qpmaks. Asetuspiste Toiminnon tarkoituksena on: kompensoida painehäviöt vähentää energiankulutusta lisätä käyttömukavuutta. 33

34 Suomi (FI) S-järjestelmän konfigurointi (4.1.8) Asetuspist. ramppi (4.1.9) Kuva 53 S-järjestelmän konfigurointi Kuva 55 Asetuspist. ramppi Tällä toiminnolla verkkokäyttöisten pumppujen (MPC-S) ohjaus voidaan määrittää käänteiseksi. Tämä tarkoittaa pumppujen asettamista joko käynnistymään tai pysähtymään todellisen arvon mukaisesti. Päälle/pois-kaista on asetettava tämän toiminnon käyttöä varten. Katso kuva 54. Normaali Pumppu pysähtyy, kun arvo on suurempi kuin Haset. + päälle/ pois-kaista. Pumppu käynnistyy, kun arvo on pienempi kuin Haset. Katso kuva 54. Käänteinen Pumppu käynnistyy, kun arvo on suurempi kuin Haset. + päälle/ pois-kaista. Pumppu puolestaan pysähtyy, kun arvo on pienempi kuin Haset. Katso kuva 54. Normaali Käänteinen Kun tämä toiminto on käytössä, asetuspisteen muutokset tapahtuvat asetuspisteen rampin kautta ja asetuspiste muuttuu vähitellen tietyn ajan kuluessa. Tämä toiminto ei vaikuta "Suhteellinen paine"- tai "Asetuspisteen vaikutus" -asetukseen. Toiminto voidaan ottaaa käyttöön ja "Vaihtoa minuutissa" voidaan asettaa. Asetukset > Ensisijainen säädin > Asetuspist. ramppi. 1. Valitse: Aktivoitu. 2. Aseta: Vaihtoa minuutissa. Toiminto ei ole käytössä. H [m] H [m] Haset. Pumppu pysähtyy Päälle/pois-kaista Haset. Pumppu käynnistyy Aika [s] Pumppu käynnistyy Päälle/pois-kaista Pumppu pysähtyy Aika [s] TM TM Kuva 54 Normaali ja käänteinen säätö Konfiguroinnin valinta (normaali tai käänteinen). Päälle/pois-kaista. Asetukset > Ensisijainen säädin > S-järjestelmän konfigurointi. 1. Valitse: Normaali tai Käänteinen. 2. Aseta: Päälle/pois-kaista. Normaali. 34

35 Pumpun kaskadiohjaus (4.2) Käynnistyksiä/tunti enintään (4.2.1) Suomi (FI) Kuva 56 Pumpun kaskadiohjaus Kuva 58 Käynnistyksiä/tunti enintään Tästä valikosta asetetaan pumpun kaskadiohjaukseen kytketyt toiminnot. Valittavissa on seuraavat valikot: Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen Käynnistyksiä/tunti enintään Valmiustilassa olevat pumput Pakollinen pumpunvaihto Testikäyttö Ohjaava pumppu Pumpun pysäytysyritys Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus Min. tuotto Pumpun käynnistysajan kompensointi Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen (4.2.1) Tällä toiminnolla rajoitetaan pumppujen käynnistysten ja pysäytysten lukumäärä tunnissa koko järjestelmässä. Se vähentää melua ja parantaa verkkokäyttöisillä pumpuilla varustettujen järjestelmien käyttömukavuutta. Aina kun pumppu käynnistyy tai pysähtyy, CU 352 laskee ajan, jolloin seuraava pumppu voi käynnistyä/pysähtyä, jotta sallittu käynnistysmäärä tunnissa ei ylity. Toiminto sallii pumppujen käynnistyä siten, että vaadittu tuotto saavutetaan. Tarvittaessa pumppujen pysäyttämistä viivytetään, jotta käynnistysten sallittua määrää tunnissa ei ylitetä. Pumpun käynnistysten välisen ajan on oltava käynnistysten/ pysäytysten välisen minimiajan (ks. kohta Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen (4.2.1)) ja 3 600/n-arvon välillä (n on asetettu käynnistysten määrä tunnissa) käynnistystä tunnissa. Asetukset > Pumpun kaskadiohjaus > Käynnistyksiä/tunti enintään. 1. Aseta: Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen. Käynnistyksiä/tunti enintään. MPC-E: Muut versiot: 200 käynnistystä tunnissa 100 käynnistystä tunnissa Tämä toiminto ei koske tätä: Pysäytystoiminto (4.3.1). Kuva 57 Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen Tällä toiminnolla asetetaan yhden pumpun käynnistyksen/pysäytyksen ja toisen pumpun käynnistyksen/pysäytyksen välinen viive. Toiminto estää pumppujen jatkuvasta käynnistymisestä ja pysähtymisestä aiheutuvan heilahtelun sekuntia. Asetukset > Pumpun kaskadiohjaus > Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen. Asetus tehdään käyttöönottotoiminnolla ja se määräytyy käyttökohteen mukaan. 35

36 Suomi (FI) Valmiustilassa olevat pumput (4.2.3) Pakollinen pumpunvaihto (4.2.4) Kuva 59 Valmiustilassa olevat pumput Kuva 60 Pakollinen pumpunvaihto Tällä toiminnolla voit rajoittaa järjestelmän maksimituottoa valitsemalla yhden tai useamman pumpun varapumpuksi. Jos kolmen pumpun järjestelmässä yksi pumppu valitaan varapumpuksi, enintään kaksi pumppua voi olla käynnissä samanaikaisesti. Jos toiseen käytössä olevista pumpuista tulee vika ja se pysähtyy, varalla oleva pumppu käynnistyy. Näin järjestelmän tuotto ei alene. Kaikki pumput toimivat vuorotellen varapumppuina. Suurin mahdollinen varalla olevien pumppujen määrä järjestelmässä on pumppujen kokonaismäärä miinus 1. Asetukset > Pumpun kaskadiohjaus > Valmiustilassa olevat pumput. Aseta: Aseta valmiustilassa olevien pumppujen määrä. Varapumppujen määräksi on asetettu nolla. Toiminto ei ole käytössä. Tällä toiminnolla varmistetaan, että kaikki pumput käyvät yhtä monta tuntia. Joissakin käyttökohteissa kulutus pysyy samana pitkiä aikoja eikä kaikkien pumppujen tarvitse käydä. Tällöin pumppuja ei vuorotella automaattisesti, joten pakotettu pumpun vaihto voi olla tarpeen. CU 352 tarkastaa 24 tunnin välein, onko jollakin käynnissä olevalla pumpulla enemmän käyttötunteja kuin seisovilla pumpuilla. Jos näin on, pumppu pysähtyy ja se korvataan pumpulla, jolla on vähemmän käyttötunteja. Voit ottaa toiminnon käyttöön tai poistaa sen käytöstä. Voit määrittää kellonajan, jolloin käyttöpumppua vaihdetaan. Asetukset > Pumpun kaskadiohjaus > Pakollinen pumpunvaihto. 1. Valitse: Aktivoitu. 2. Aseta: Vaihtoaika. 3. Valitse pumpun vaihtoväli. Toiminto on käytössä. Kellonajaksi on määritetty

37 Testikäyttö (4.2.5) Pumpun pysäytysyritys (4.2.7) Suomi (FI) Kuva 61 Testikäyttö Tätä toimintoa käytetään yleensä tilanteissa, joissa pakotettu pumpunvaihto ei ole käytössä ja/tai järjestelmän käyttötavaksi on asetettu "Seis" eli esimerkiksi silloin, kun järjestelmää ei tarvita. Tällöin on tärkeää testata pumput säännöllisesti. Toiminnon edut: Pumput eivät jumitu pumpattavan nesteen sisältämien epäpuhtauksien takia pitkien seisontajaksojen aikana. Pumpattava neste ei pilaannu pumpussa. Pumppuun jäänyt ilma poistuu pumpusta. Pumput käynnistyvät automaattisesti yksi kerrallaan viiden sekunnin ajaksi. Käyttötavalle "Manuaalinen" asetettuja pumppuja ei testikäytetä. Jos pumpussa on hälytys, testikäyttöä ei suoriteta. Vuorokaudenaika Viikonpäivä Sis. pilot-pumppu Asetukset > Pumpun kaskadiohjaus > Testikäyttö. 1. Valitse aikaväli. 2. Aseta: Vuorokaudenaika Minuutit. 3. Valitse viikonpäivä, jos valitset "Kerran viikossa". 4. Jos järjestelmässä on pilot- tai varapumppu, valitse "Sis. pilotpumppu". Toiminto ei ole käytössä. Kuva 62 Pumpun pysäytysyritys Tällä toiminnolla asetetaan pumpun automaattiset pysäytysyritykset, kun useampi pumppu käy yhtä aikaa. Toiminnolla varmistetaan, että energiankulutuksen kannalta optimaalinen määrä pumppuja on aina käynnissä. Katso kohta Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus (4.2.8). Samalla vältetään pumppujen automaattisen pysäytyksen yhteydessä esiintyvät häiriöt. Pysäytysyritykset voidaan määrittää tapahtumaan "Pysäytysyritysten välinen aika" -kohtaan määritetyin väliajoin tai itsenäisesti. Jos itsenäinen-vaihtoehto valitaan, pysäytysyritysten välinen aika pitenee, jos pumppujen pysäytys epäonnistuu toistuvasti. Asetukset > Pumpun kaskadiohjaus > Pumpun pysäytysyritys. 1. Valitse: Itse opittu or Kiinteä aikaväli. 2. Aseta "Pysäytysyritysten välinen aika", jos valitset "Kiinteä aikaväli". 3. Valitse: Aktivoitu. Toiminto on käytössä ja "Itse opittu" on valittuna. 37

38 Suomi (FI) Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus (4.2.8) Tällä toiminnolla ohjataan pumppujen käynnistystä ja pysäytystä. Ohjausvaihtoehtoja on kaksi. 1. Käytä laskettua nopeutta Tämä toiminto varmistaa, että energiankulutuksen kannalta optimaalinen määrä pumppuja on aina käynnissä halutussa toimintapisteessä. CU 352 laskee pumppujen vaadittavan määrän ja nopeuden. Tämä edellyttää, että pumppujen paineeroa mitataan paine-eroanturilla tai erillisillä paineantureilla tulo- ja lähtöpuolelta. Jos valittuna on laskettu nopeus, CU 352 ohittaa asetetut prosenttiarvot. 2. Käytä kiinteää nopeutta Pumput käynnistetään ja pysäytetään käyttäjän asettamilla nopeuksilla. 1. Käytä laskettua nopeutta Asetukset > Pumpun kaskadiohjaus > Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus. Valitse: Käytä kiinteää nopeutta. Aseta: Käynnistä seuraava pumppu tällä nopeudella > 1 -> Aseta nopeus prosentteina. 2. Aseta muut pumput samalla tavalla. 3. Valitse: Pumpun välitön pysäytys > 1 -> Aseta nopeus prosentteina. 5. Aseta muut pumput samalla tavalla. Toiminto on asetettu lasketulle nopeudelle Min. tuotto (4.2.9) Kuva 63 Käytä laskettua nopeutta Asetukset > Pumpun kaskadiohjaus > Pumpun käynnistys- ja pysäytysnopeus > Käytä laskettua nopeutta. 2. Käytä kiinteää nopeutta Kuva 65 Min. tuotto Tällä toiminnolla varmistetaan nesteen kierto järjestelmässä. Huomaa, että pysäytystoiminto (jos se on käytössä) voi vaikuttaa tähän toimintoon. Katso kohta Pysäytystoiminto (4.3.1). Esimerkkejä: Jos yhtään pumppua ei ole valittu, pysäytystoiminto voi pysäyttää pumpun, jos kulutusta on erittäin vähän tai ei ollenkaan. Jos pumppuja on valittuna, pysäytystoiminto ei ole aktiivinen. Asetukset > Pumpun kaskadiohjaus > Min. tuotto. 1. Aseta: Pumppujen määrä Kierrosluku. Pumppujen määräksi on asetettu nolla. Suljetun piirin nopeudeksi asetettu 25 %. Kuva 64 Käytä kiinteää nopeutta 38

39 Pumpun käynnistysajan kompensointi (4.2.10) Kuva 66 Pumpun käynnistysajan kompensointi Toimintoa käytetään vain MPC-F-järjestelmissä. Toiminnon tarkoituksena on estää häiriöt kiinteänopeuksisen verkkokäyttöisen pumpun käynnistyksessä. Toiminto kompensoi ajan, joka vaaditaan verkkokäyttöisen pumpun täyden tuoton saavuttamiseen käynnistyksen jälkeen. Verkkokäyttöisen pumpun käynnistysaika on tiedettävä. Asetukset > Pumpun kaskadiohjaus > Pumpun käynnistysajan kompensointi. Aseta: Pumpun käynnistysaika Käynnistysajaksi on asetettu nolla sekuntia Toissijaiset toiminnot (4.3) Tällä näytöllä voidaan asettaa järjestelmän normaalin toiminnan kannalta toissijaiset toiminnot. Toissijaiset toiminnot ovat valinnaisia lisätoimintoja. Tältä näytöltä pääset seuraaviin tietoihin: Pysäytystoiminto (4.3.1) Pehmeä paineenkehitys (4.3.3) Digitaaliset tulot (4.3.7) Analogiset tulot (4.3.8) Digitaaliset lähdöt (4.3.9) Analogiset lähdöt (4.3.10) Laskuritulot (4.3.11) Hätäkäyttö (4.3.5) Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö (4.3.14) Pumppukäyrän tiedot (4.3.19) Virtaaman arviointi (4.3.23) Ohjauslähde (4.3.20) Kiinteä imupaine (4.3.22) Virtaaman arviointi (4.3.23) Alennettu käyttö (4.3.24) Monianturiasetukset (4.3.25) Pysäytystoiminto (4.3.1) Suomi (FI) Kuva 68 Pysäytystoiminto Kuva 67 Toissijaiset toiminnot Tätä toimintoa käytetään yleensä paineenkorotussovelluksissa. Toiminnolla voidaan pysäyttää viimeinen pumppu, jos kulutusta on erittäin vähän tai ei ollenkaan. Toiminnon tarkoitus: säästää energiaa estää akselitiivisteen liukupintojen kuumeneminen lisääntyneen mekaanisen kitkan ja pumpattavan nesteen pienemmän jäähdytysvaikutuksen takia estää pumpattavan nesteen lämpeneminen. 39

40 Suomi (FI) Pysäytystoiminnon kuvaus koskee kaikkia kierroslukuohjatuilla pumpuilla varustettuja paineenkorotusjärjestelmiä. MPC-S-järjestelmissä on kohdassa 6. Ohjausversioiden yhteenveto kuvattu kaikkien pumppujen päälle/pois-ohjaus. H H aset. Käynnistys-/ pysäytyskaista Pienen virtaaman havaitseminen Pieni virtaama voidaan havaita kahdella tavalla: mittaamalla suoraan virtausmittarilla tai -anturilla arvioimalla virtaama mittaamalla paine ja nopeus. Jos paineenkorotusjärjestelmää ei ole liitetty virtausmittariin tai - anturiin, pysäytystoiminto hyödyntää arviointitoimintoa. Jos pienen virtaaman havaitseminen perustuu virtaaman arviointiin, paineenkorotusjärjestelmään on asennettava riittävän suuri ja tietyllä esitäyttöpaineella varustettu painesäiliö. Painesäiliön koko Kuva 69 Qmin. Päälle/pois-ohjaus Normaalikäyttö Käynnistys-/pysäytyskaista Pysäytystoiminnon ollessa käytössä toimintaa valvotaan jatkuvasti, jotta pieni virtaama havaitaan. Kun CU 352 havaitsee pienen tai nollavirtaaman (Q < Qmin.), viimeinen käytössä olevaa pumppu vaihdetaan vakiopainekäytöltä päälle/pois-ohjaukselle. Ennen pysäytystä pumppu korottaa paineen arvoon, joka vastaa arvoa Haset. plus (jako asetuspisteen yläpuolelle / 100) x päälle/ pois-kaista. Pumppu käynnistyy uudelleen, kun paine on Haset. miinus (100-jako asetuspisteen yläpuolelle) / 100 x päälle/poiskaista. Katso kuva 70. Päälle/pois-kaista voidaan jakaa asetuspisteen ympärille. H [m] A: Normaalikäyttö B: Paineenkorotus C: Pysäytys Q TM Pumpputyyppi Suositeltava painesäiliön koko [litraa] -E -F -S CRI(E) CRI(E) CRI(E) CRI(E) CRI(E) CR(E) CR(E) CR(E) CR(E) CR(E) CR(E) Esitäyttöpaine Hydro MPC-E ja -F: Hydro MPC-S: 0,7 x asetuspiste. 0,9 x asetuspiste. Pysäytys Käynnistys A B C B C Aika [s] Pysäytys: Haset. + 0,5 x päälle/pois-kaista Käynnistys: Haset. - 0,5 x päälle/pois-kaista TM Jokaisen virtaaman arvioinnin aikana (2 minuutin välein) arviointitoiminto vaikuttaa lähtöpaineeseen ± 10 %:a asetuspisteestä. Jos tämä poikkeama ei sovi järjestelmään, pysäytystoiminnon on perustuttava suoraan virtaaman mittaukseen virtausmittarilla tai - anturilla. Voit myös asettaa minimivirtaaman eli virtaaman, jolla paineenkorotusjärjestelmä vaihtaa viimeisen käynnissä olevan pumpun päälle/pois-ohjaukselle. Jos sekä virtausmittari että virtausanturi on kytkettynä, päälle/ pois-ohjaukselle vaihdetaan se yksikkö, jossa havaitaan ensimmäisenä pieni virtaama. Kuva 70 Päälle/pois-käyttö CU 352 arvioi virtaaman, kun pumppu on pysäytysjaksossa. Niin kauan kuin virtaama on pienempi kuin Qmin., pumppu toimii päälle/pois-ohjauksella. Jos virtaamasta tulee Qmin.-arvoa suurempi, pumppu palaa normaalikäytölle Haset. Haset. = todellinen asetuspiste. Katso kohta Asetuspiste (1.2.2). Päälle/pois-kaista: 5-30 % Minimivirtaama: Jako asetuspisteen yläpuolelle: 2-50 % yhden pumpun nimellisvirtaamasta (Qnim.). (Voidaan asettaa vain, jos suora virtaaman mittaus virtausmittarilla on valittuna.) %. 40

41 Järjestelmä, jossa ei ole virtausanturia tai -mittaria Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Pysäytystoiminto. Valitse: Aktivoitu. 1. Aseta: Käynnistys-/pysäytyskaista. 2. Valitse: Määritä virtaaman pysäytysparametrit. Seuraava näyttö avautuu. Esimerkki 2: Pysäytysrajan alentaminen, Qmin. (pienen virtaaman raja) Pienennä asetusta "Gradientin paine-ero". Suurenna asetusta "Gradientin aikaero (pumppu pysähtyneenä)". Suurenna asetusta "Gradientin aikaero (pumppu käynnissä)". Pienennä asetusta "Nopeuden vähennys". Suomi (FI) Esimerkki alennetusta virtausrajasta Parametri Arvo Gradientin paine-ero 3 % Gradientin aikaero (pumppu pysähtyneenä) 15,0 sekuntia Gradientin aikaero (pumppu käynnissä) 25,0 sekuntia Nopeuden vähennys 6 % Pysäytysraja määräytyy säiliön koon perusteella. Kuva 71 Pysäytysparametrit 3. Valitse jokin pysäytysparametreista. Jos valitset "Mukautetut asetukset", kaikki kuvassa 72 näkyvät parametrit on asetettava. Katso alla olevat esimerkit. Vaihtoehtoinen tulo Jos valitset "Vaihtoehtoinen tulo", säädin laskee pysäytysparametrit seuraavien tietojen perusteella: järjestelmän asetuspiste säiliön kokonaistilavuus esitäyttöpaine haluttu pysäytysvirtaama. Kuva 72 Mukautetut asetukset Yleissääntö: Nopeuden vähennys = 2 x gradientin paine-ero. Esimerkki 1: Pysäytysrajan korottaminen, Qmin. (korkea virtausraja) Suurenna asetusta "Gradientin paine-ero". Pienennä asetusta "Gradientin aikaero (pumppu pysähtyneenä)". Pienennä asetusta "Gradientin aikaero (pumppu käynnissä)". Suurenna asetusta "Nopeuden vähennys". Kuva 73 Vaihtoehtoinen tulo Virtausanturilla varustettu järjestelmä Tee seuraavat lisäasetukset: 1. Valitse: Siirry digitaalisen tulon määrittämiseen. Digitaaliset tulot (4.3.7) -näyttö avautuu. 2. Valitse digitaalinen tulo, johon virtausanturi on kytketty. 3. Valitse: Virtausanturi. 4. Paina. Avoin kosketin tarkoittaa pientä virtaamaa. Esimerkki korotetusta pysäytysrajasta Parametri Arvo Gradientin paine-ero 6 % Gradientin aikaero (pumppu pysähtyneenä) 1,5 sekuntia Gradientin aikaero (pumppu käynnissä) 2,0 sekuntia Nopeuden vähennys 10 % 41

42 Virtausmittarilla varustettu järjestelmä Suomi (FI) Tee seuraavat lisäasetukset: 1. Valitse: Siirry analogisen tulon määrittämiseen. Analogiset tulot (4.3.8) -näyttö avautuu. 2. Valitse analoginen tulo, johon virtausmittari on kytketty. 3. Valitse: Virtaama. 4. Paina x Aseta: Pysäytysraja. H [m] 1. Täyttövaihe 2. Paineenmuodostusvaihe Oletuksena on 10 sekunnin havaitsemishystereesi. Aikaa voi muuttaa PC Tool -sovelluksen E-tuotteilla. Toiminto on käytössä paineenkorotussovelluksissa taulukon mukaisin asetuksin. Täyttöaika Ramppiaika Aika [s] TM Käynnistys-/pysäytyskaista: 25 % Minimivirtaama: 30 % yhden pumpun nimellisvirtaamasta Jakelu asetuspisteen yläp.: 50 % Toiminto on pois käytöstä kaikissa muissa sovelluksissa Pehmeä paineenkehitys (4.3.3) Kuva 74 Pehmeä paineenkehitys Kuva 75 Täyttö- ja paineenlisäysvaiheet Pumpun nopeus Pumppujen määrä Täyttöpaine Maksimitäyttöaika Varoitus tai Hälytys + pysäytys "Ramppiaika" asetukselle "Paineenmuodostusvaihe". Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Pysäytystoiminto > Pehmeä paineenkehitys. 1. Valitse ja aseta: Kierrosluku Pumppujen määrä Täyttöpaine Maks. aika. 2. Valitse: Varoitus tai Hälytys + pysäytys. 3. Aseta: Ramppiaika. 4. Valitse: Aktivoitu. Toiminto ei ole käytössä. Tätä toimintoa käytetään yleensä paineenkorotusjärjestelmissä, ja se varmistaa järjestelmien pehmeän käyttöönoton esim. putkien ollessa tyhjät. Käynnistys tapahtuu kahdessa vaiheessa. Katso kuva Täyttövaihe Putkisto täytetään hitaasti vedellä. Kun järjestelmän paineanturi tunnistaa putkiston olevan täynnä, toinen vaihe aloitetaan. 2. Paineenmuodostusvaihe Järjestelmän painetta lisätään, kunnes asetuspiste saavutetaan. Paine kasvaa ramppiajan mukaisesti. Jos asetuspistettä ei saavuteta asetetussa ajassa, järjestelmä antaa varoituksen tai hälytyksen ja pumput saatetaan pysäyttää. 42

43 Hätäkäyttö (4.3.5) Digitaaliset tulot (4.3.7) Suomi (FI) Kuva 76 Hätäkäyttö Kuva 77 Digitaaliset tulot Tätä toimintoa käytetään paineenkorotussovelluksissa. Kun tämä toiminto on käytössä, pumput käyvät varoituksista tai hälytyksistä huolimatta. Pumput käyvät erityisesti tälle toiminnolle asetetun asetuspisteen mukaisesti. Anturivian ilmetessä sekä pää- että varapumput käyvät 100 % nopeudella. Digitaalisen tulon asetus ( Digitaaliset tulot (4.3.7)). Digitaalisen lähdön asetus ( Digitaaliset lähdöt (4.3.9)). Hätäkäytön asetuspisteen asetus. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Hätäkäyttö > Siirry digitaalisen tulon määrittämiseen. 1. Valitse digitaalinen tulo. 2. Valitse: Hätäkäyttö. 3. Paina x Valitse: Siirry digitaalisen lähdön määrittämiseen. 5. Valitse digitaalinen lähtö. 6. Valitse: Hätäkäyttö. 7. Paina x Aseta: Asetuspiste, hätäkäyttö. Tästä valikosta voidaan asettaa CU 352:n digitaaliset tulot. Kaikki tulot (paitsi DI1) voidaan aktivoida ja liittää tiettyyn toimintoon. Järjestelmässä on vakiona kolme digitaalista tuloa. Jos järjestelmässä on IO 351B -moduuli (lisävaruste), digitaalituloja on 12. Kaikkien digitaalisten tulojen kuvaus sisältää tiedot niiden niiden fyysisestä sijannista järjestelmässä. Esimerkki DI1 (IO ), [10]: DI1: Digitaalinen tulo 1 (IO ): IO 351, GENIbus-numero 41 [10]: Liitin 10 Lisätietoja digitaalitulojen kytkemisestä löydät ohjauskaapin mukana toimitetusta kytkentäkaaviosta. DI1 (CU 352) ei ole valittavissa. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Digitaaliset tulot. Kun tämä toiminto on asetettu edellä kuvatulla tavalla, sen voi aktivoida myös näytöltä Järjestelmän käyttötapa (2.1.1). 43

44 Digitaalisten tulojen toiminnot ( ) Suomi (FI) Digitaalinen tulo DI1 (CU 352) [10] Toiminto Ulkoinen käynnistys/pysäytys. Avoin kosketin = seis. Huomautus: Tuloa 1 ei voi muuttaa. DI2 (CU 352) [12] Vesimäärän valvonta (kuivakäyntisuojaus). Avoin kosketin = vettä liian vähän (jos kuuluu järjestelmän toimitussisältöön). Vesimäärän valvontaa varten järjestelmään on asennettava paine- tai pintakytkin Analogiset tulot (4.3.8) Kuva 78 Digitaalisten tulojen toiminnot Digitaalituloihin voi määrittää toiminnon. Kultakin näytöltä voi valita yhden toiminnon: Toiminto Aktivoitu kosketin Ei käytössä Min. käyttö = Käyttötapa "Min." Maks. käyttö = Käyttötapa "Maks." Käyttäjän määrittelemä käyttö Käyttötapa "Käytt. = oma" Kuva 79 Analogiset tulot Ulkoinen vika Kuivakäyntisuojaus Virtausanturi Hälytyksen kuittaus Hätäkäyttö Vika, pilot-pumppu = Ulkoinen vika = Vettä liian vähän = Virtaus = Hälytykset kuitataan Käyttötapa "Hätäkäyttö" = = Vika Kaikki analogiset tulot voidaan aktivoida ja liittää tiettyyn toimintoon. Järjestelmässä on vakiona kolme analogista tuloa. Jos järjestelmässä on IO 351B -moduuli (lisävaruste), analogisia tuloja on 5. Kaikkien analogisten tulojen kuvaus sisältää tiedot niiden niiden fyysisestä sijannista järjestelmässä. Kahdennetun ensisijaisen anturin voi asentaa ensisijaisen anturin vara-anturiksi, mikä parantaa luotettavuutta ja ehkäisee käyttökatkoja. Vaihtoehtoinen asetuspiste 2-7 Alennettu käyttö Pysäytä pumppu 1-6 Käynnistä pilot-pumppu = Asetuspiste valitaan Aktivoidaan "Alennettu = käyttö" Pakottaa pumpun = pysähtymään Vain järjestelmään määritellyt pumput voi valita näytöltä. Katso lisätietoja toiminnoista niitä käsittelevistä kohdista. Yleensä koskettimen sulkeutuminen aktivoi valitun toiminnon. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Pysäytystoiminto > Siirry digitaalisen tulon määrittämiseen. Esimerkki AI1 (CU 352) [51]: Kummallekin kahdennetulle anturille on määritettävä oma analoginen tulo. AI1: Analoginen tulo 1 (CU 352): CU 352 [51]: Liitin 51 Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Pysäytystoiminto > Siirry analogisen tulon määrittämiseen. 44

45 Analogiset tulot ( to ) Analogiset tulot ja mitattu arvo ( ) Suomi (FI) Kuva 80 Analogiset tulot Kuva 81 Analogiset tulot ja mitattu arvo Tästä valikosta voi asettaa "Analogiset tulot" -toiminnon. Näytöt on jaettu kolmeen osaan: Tulosignaalin asetus, esim ma "Mitatun tulon arvo", esim. "Lähtöpaine" Anturin/signaalilähettimen mittausalue, esim bar. Näytöiltä voi asettaa seuraavat parametrit: Ei käytössä Tulosignaalialue, 0-20 ma, 4-20 ma, 0-10 V Mitatun tulon arvo Anturin alue. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Pysäytystoiminto > Siirry analogisen tulon määrittämiseen. Analoginen tulo AI1 (CU 352) [51] Jos analogista tuloa ei ole aktivoitu, näytön yläosassa näkyy vain analogisen tulon asetus. Jos tulo on aktivoitu, näytön keskiosassa näkyy "Mitatun tulon arvo". Näin halutun toiminnon voi määrittää analogiseen tuloon toiselta näytöltä. Kun toiminto on määritetty analogiseen tuloon, CU 352 palaa analogisten tulojen asetusnäyttöön. Paineenkorotus Toiminto Lähtöpaine Toiminnon voi määrittää yksittäisiin analogisiin tuloihin. Yhteen analogiseen tuloon voi määrittää yhden toiminnon. Katso lisätietoja Control MPC:n asennus- ja käyttöohjeista. Ei käytössä % signaali Tulopaine Lähtöpaine Ulkoinen paine Paine-ero, pumppu Virtaama 1-3 Säiliön taso, painepuoli Säiliön taso, imupuoli Käyttöpaine Paine-ero, ulkoinen Säiliön esitäyttöpaine Paine-ero, tulo Paine-ero, lähtö Paluuputken lämpöt., ulkoinen Virtausputken lämpötila Paluuputken lämpötila Lämpötilaero Ympäristölämpötila Teho, pumppu 1-6 Teho, VFD Monianturi 1-6. Analoginen tulo AI1 (CU 352) [51] Lämmitys ja jäähdytys Toiminto Nämä valitaan käyttöönottotoiminnosta Jos useampia virtaamia käytetään, mitattu ja näytöllä näkyvä virtaama ovat määriteltyjen virtaamien summa. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Siirry analogisen tulon määrittämiseen. 1. Valitse analoginen tulo. 2. Valitse: Mitatun tulon arvo. Näyttö avautuu. 3. Valitse tulo. 4. Paina. 5. Aseta anturin minimi- ja maksimiarvo. 45

46 Suomi (FI) Digitaaliset lähdöt (4.3.9) Kuva 82 Digitaaliset lähdöt Kaikki digitaaliset lähdöt voidaan aktivoida ja liittää tiettyyn toimintoon. Järjestelmässä on vakiona kaksi digitaalista lähtöä. Jos järjestelmässä on IO 351B -moduuli (lisävaruste), digitaalisia lähtöjä on 9. Kaikkien digitaalisten lähtöjen kuvaus sisältää tiedot niiden niiden fyysisestä sijannista järjestelmässä. Esimerkki DO1 (IO ) [71]: DO1 Digitaalinen lähtö 1 (IO ) IO 351B, GENIbus-numero 41 [71] Liitin 71 Lisätietoja digitaalilähtöjen kytkemisestä löydät CU 352:n mukana toimitetusta kytkentäkaaviosta Digitaalisten lähtöjen toiminto ( ) TM Kultakin näytöltä voi valita yhden toiminnon: Ei toimintoa Käyttö, järjestelmä Hälytys, järjestelmä Varoitus, järjestelmä Valmis, järjestelmä Vesipula Min. paine Maks. paine Hätäkäyttö Ohjaavan pumpun ohjaus Paineenalennusventtiili Pumppu alueen ulkop. Käyttö, pumput Käyttö, pumppu 1-6 Hälytys, pumppu 1 Hälytys, raja 1 ylittynyt Varoitus, raja 1 ylittynyt Hälytys, raja 2 ylittynyt Varoitus, raja 2 ylittynyt Alennettu käyttö. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Pysäytystoiminto > Siirry digitaalisen tulon määrittämiseen. Digitaalinen lähtö DO1 (CU 352) [71] DO2 (CU 352) [74] Toiminto Hälytys, järjestelmä Käyttö, järjestelmä Analogiset lähdöt (4.3.10) Kuva 84 Analogiset lähdöt Kuva 83 Digitaalisten lähtöjen toiminto Toiminnon voi määrittää yksittäisiin lähtöihin. Tämä näyttö näkyy vain, jos IO 351B -moduuli on asennettu. CU 352:ssa ei ole vakiona analogisia lähtöjä, mutta järjestelmään voi asentaa IO 351B -moduulin, jossa on kolme analogista lähtöä. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Analogiset lähdöt. 46

47 Lähtösignaali ( ) Laskuritulot (4.3.11) Suomi (FI) Kuva 85 Lähtösignaali Kuva 86 Laskuritulot Voit valita seuraavat parametrit % signaali Virtaama 1-6 Tulopaine Lähtöpaine Ulkoinen paine Paine-ero, pumppu Säiliön pinnankorkeus, painepuoli Säiliön pinnankorkeus, imupuoli Käyttöpaine Paine-ero, ulkoinen Säiliön esitäyttöpaine Paine-ero, tulo Paine-ero, lähtö Paluuputken lämpöt., ulkoinen Menoputken lämpötila Paluuputken lämpötila Paine-ero Ympäristölämpötila Järjestelmän teho Teho, pumppu 1-6 Teho, pilot-pumppu Teho, taajuusmuuttaja Nopeus, pumppu 1-6 Nopeus, pilot-pumppu Virta, pumppu 1-6 Virta, pilot-pumppu Ominaisenergia Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Siirry analogisen tulon määrittämiseen. 1. Valitse analoginen lähtö ja alue. 2. Valitse: Parametri. Näyttö avautuu. 3. Valitse lähtö. 4. Paina. 5. Aseta: Signaalialue. Voit asettaa CU 352:n mittaamaan pumpattavan määrän digitaalisella vesimittarilla. 1. Valitse tilavuuslaskurin digitaalinen tulo 2. Määritä yksikkö (tilavuusyksikkö / digitaalinen tulopulssi). 3. Määritä pulssimäärien skaalaus Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö (4.3.14) Kuva 87 Tämä valikko näkyy vain, kun IO 351B -moduuli on kytketty CU 352:een. Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö Tällä toiminnolla pumput voivat käydä asetetulla tuotolla avoimessa piirissä. CU 352:lla voit siirtyä kolmen käyttötavan välillä: 1. Min. käyttö ( ). 2. Maks. käyttö ( ). 3. Käyttäjän määrittelemä käyttö ( ). Kaikille näille käyttötavoille voit asettaa käyttöpumppujen määrän ja pumpun tuoton (nopeuden). 47

48 Suomi (FI) Min. käyttö ( ) Maks. käyttö ( ) Kuva 88 Min. käyttö Kuva 89 Maks. käyttö Kaikissa järjestelmissä (paitsi MPC-S-järjestelmissä), minimikäytön voi asettaa vain kierroslukuohjatuille pumpuille. MPC-S-järjestelmissä voi asettaa ainoastaan 100 % nopeudella käyvien pumppujen määrän. Käytössä olevien pumppujen määrä. Kierroslukuohjattujen pumppujen nopeus prosentteina ( %). Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö > Min. käyttö. Valitse ja aseta: Käytössä olevien pumppujen määrä, min. käyttö. Nopeus. Tällä toiminnolla voit asettaa maksimituotolla käyvien pumppujen määrän, kun toiminto on otettu käyttöön. Voit asettaa "Maks."-käyttötavalla käyvien pumppujen määrän. Kaikki pumput käyvät 100 % nopeudella. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö > Maks. käyttö. Valitse ja aseta: 100 % nopeudella maks. käytöllä käyvien pumppujen määrä. Käytössä olevien pumppujen määrä maksimikäytöllä: Kaikki pumput (paitsi varapumput). Käytössä olevien pumppujen määrä minimikäytöllä: 1 Kierroslukuohjattujen pumppujen nopeus prosentteina: 70 48

49 Käyttäjän määrittelemä käyttö ( ) Pumppukäyrän tiedot (4.3.19) Suomi (FI) Kuva 90 Käyttäjän määrittelemä käyttö Kuva 91 Pumppukäyrän tiedot Voit asettaa käyttäjän asettaman tuoton, joka on yleensä maksimi- ja minimikäytön välillä. Tällä toiminnolla voit asettaa pumpun tuoton valitsemalla käyttöpumppujen määrän ja kierroslukuohjattujen pumppujen nopeuden. Tälla toiminnolla tehdään yleensä kierroslukuohjattujen pumppujen asetukset. Jos valittuja pumppuja on kierroslukuohjattuja pumppuja enemmän, myös verkkokäyttöiset pumput käynnistetään. Käyvien pumppujen määrä. Kierroslukuohjattujen pumppujen nopeus prosentteina. Huomautus: Kierroslukuohjatuilla pumpuilla varustetuissa järjestelmissä nopeuden voi asettaa välille %. Järjestelmissä, joissa on sekä kierroslukuohjattuja pumppuja että verkkokäyttöisiä pumppuja, nopeuden voi asettaa välille %. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Min.-, maks.- ja käyttäjän oma käyttö > Käyttäjän määrittelemä käyttö. Valitse ja aseta: Käytössä olevien pumppujen määrä, käyttäjän määrittelemä käyttö. Nopeus. Toiminto on pois käytöstä, koska seuraava asetus on voimassa: Käyttäjän määrittelemällä käytöllä käyvien pumppujen määrä: 0 CU 352:n useat toiminnot käyttävät näitä pumpun tietoja: Nimellisvirtaama Qnim Nimellisnostokorkeus Hnim Maks. nostokorkeus Hmaks Maks. virtaama Qmaks Teho, Q0, 100 % nopeus Teho, Q0, 50 % nopeus Nimellisteho Pnim [m 3 /h] [m] [m] [m 3 /h] [kw] [kw] [kw] Grundfos voi toimittaa nesteosan tiedot CR-, CRI-, CRE- ja CRIE-pumpuille, joiden GSC-tiedostot voidaan ladata CU 352:een. Kaikissa muissa pumpputyypeissä nesteosan tiedot on syötettävä käsin. Sähkötiedot "Teho, Q0, 100 % nopeus" ja "Teho, Q0, 50 % nopeus" on syötettävä käsin kaikissa pumpputyypeissä, myös CR-, CRI-, CRE- ja CRIE-pumpuissa. Grundfosin E-pumpuille on annettava ottoteho (P1). Tiedot luetaan pumppujen ominaiskäyristä, jotka löytyvät Grundfos Product Centeristä tai Grundfosin kotisivuilta osoitteesta Katso esimerkit kuvista Jos Grundfos Product Center ei ole käytettävissä, yritä asettaa pumppu kolmeen toimintapisteeseen: Teho, Q0, 100 % nopeus Teho, Q0, 50 % nopeus Nimellisteho Pnim. 49

50 Suomi (FI) Lue pumppukohtaiset tehoarvot näytöiltä 1,3-1,8. Katso kohta Pumppu 1-6, Ohjaava pumppu ( ). H maks. H nim. Nimellistoimintapiste Toimintapiste, nimellisteho Pnim. Kuva 92 Q nim. Q maks. Arvojen Qnim., Hnim., Hmaks. ja Qmaks. lukemat (Grundfos Product Center) TM Kuva 95 Nimellisteho Pnim. Nimellistehon Pnim. lukema (Grundfos Product Center) TM Toimintapiste, Q0, nopeus 100 % Qnim. ja Hnim. määräävät pumppujen nimellistoimintapisteen ja edustavat yleensä parhaan hyötysuhteen antavaa toimintapistettä. Teho, Q0, nopeus 100 % TM Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Pumppukäyrän tiedot. Valitse ja aseta: Nimellisvirtaama Qnim Nimellisnostokorkeus Hnim Maks. nostokorkeus Hmaks Maks. virtaama Qmaks Teho, Q0, 100 % nopeus Teho, Q0, 50 % nopeus Nimellisteho Pnim. Kuva 93 Teholukema, Q0, nopeus 100 % (Grundfos Product Center) Toimintapiste, Q0, nopeus 50 % Teho, Q0, nopeus 50 % TM Kuva 94 Teholukema, Q0, nopeus 50 % (Grundfos Product Center) 50

51 Ohjauslähde (4.3.20) Kiinteä imupaine (4.3.22) Suomi (FI) Kuva 96 Ohjauslähde Kuva 97 Kiinteä imupaine Järjestelmää voi etäohjata ulkoisen väyläliitännän kautta (lisävaruste). Katso kohta 7. Napsauta [Apply]. Lisätietoja on kohdassa 8.8 Tietoliikenne. Valitse ohjauslähde eli CU 352 tai ulkoinen väyläliitäntä. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Ohjauslähde. Ohjauslähde on CU 352. Tätä toimintoa käytetään vain, kun järjestelmään ei ole asennettu esipaineanturia ja esipaine pysyy vakiona ja tiedossa. Jos paineenkorotusjärjestelmän esipaine pysyy vakiona, sen voi antaa tältä näytöltä. Tälloin CU 352 voi optimoida järjestelmän tuoton ja ohjauksen. Voit asettaa vakiona pysyvän esipaineen ja ottaa toiminnon käyttöön tai poistaa sen käytöstä. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Kiinteä imupaine. Valitse: Aktivoitu tai Poistettu käytöstä. Aseta: Kiinteä imupaine. Toiminto ei ole käytössä. 51

52 Suomi (FI) Virtaaman arviointi (4.3.23) Alennettu käyttö (4.3.24) Kuva 98 Virtaaman arviointi Kuva 99 Alennettu käyttö CU 352 voi optimoida toiminnan ominaiskäyrien ja moottorin tietojen mukaisesti kohdassa Pumppukäyrän tiedot (4.3.19) kuvatulla tavalla. Tältä näytöltä voit valita käyrätyypit, joita CU 352 käyttää optimointiin (jos ne ovat käytettävissä). Suurilla virtaamilla pumpun painelaipan ja paineanturin välinen nostokorkeushäviö voi olla merkittävä. Takaiskuventtiilit ja putkikäyrät aiheuttavat häviön. Järjestelmän virtaaman arviointia voidaan parantaa kompensoimalla mitatun paine-eron ja pumpun yli vaikuttavan todellisen paine-eron välinen ero. Tämä tehdään syöttämällä takaiskuventtiilien ja putkikäyrien nostokorkeushäviö yhden pumpun nimellisvirtaamalla. 2. asteen QH-polynomi 5. asteen QH-polynomi Tehopolynomi, QP Nostokorkeushäviö. Valittavissa on useita käyrätyyppejä, koska CU 352 priorisoi ne käytettävissä olevien tietojen perusteella. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Virtaaman arviointi. Kaikki polynomit on valittu. Tälla toiminnolla voit rajoittaa käyttöpumppujen määrää tai MPC- E-järjestelmien tehonkulutusta. Raja aktivoidaan digitaalisella tulolla. Digitaalisen tulon asetus ( Digitaaliset tulot (4.3.7)). Digitaalisen lähdön asetus ( Digitaaliset lähdöt (4.3.9)). Käytössä olevien pumppujen maksimimäärä. Suurin sallittu tehonkulutus. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Alennettu käyttö. 1. Valitse: Siirry digitaalisen tulon määrittämiseen. 2. Valitse digitaalinen tulo. 3. Valitse: Alennettu käyttö. 4. Paina x Valitse: Siirry digitaalisen lähdön määrittämiseen. 6. Valitse digitaalinen lähtö. 7. Valitse: Alennettu käyttö. 8. Paina x Aseta: Käyvien pumppujen määrä tai Tehonkulutus. Yhtään digitaalista tuloa ei ole valittuna (pois käytöstä). 52

53 Monianturiasetukset (4.3.25) Monianturiasetukset ( ) Suomi (FI) Kuva 100 Monianturiasetukset Tällä toiminnolla ohjataan enintään kuutta LVIK-järjestelmän piiriä asetetun paine-erokaistan avulla. Jos jokin "Monianturi"-signaaleista on määritettyjen anturirajojen (minimi tai maksimi) ulkopuolella, toiminto nostaa tai laskee asetuspistettä (SP), jotta anturin tai piirin arvo pysyy painekaistalla. Asetuspisteen vaikutusta voi muokata osoitetulla "Asetuspisteen muutos" -asetuksella sekä Kp- ja Ti-arvoilla. Jos useampi anturi on rajan ala- tai yläpuolella, voit määrittää antureiden prioriteetin. Järjestelmä voi optimoida todellisen asetuspisteen, jos "Energiansäästötila" on aktivoitu alentamalla todellista asetuspistettä siten, että jonkin monianturin minimiraja saavutetaan. Antureiden määrä Asetuspisteen raja-arvot: Alue, jolla toiminto säätää ohjauksen asetuspistettä ylös- tai alaspäin "Monianturi"-takaisinkytkentäsignaalin mukaisesti. Asetuspisteen muutos - Vahvistus Kp - Integraaliaika Ti Energiansäästötila Tällä käyttötavalla järjestelmä laskee todellista asetuspistettä vähitellen jonkin "Monianturi"-anturin minimiasetusta kohti. Säätötapa - Alaraja: Tällä käyttötavalla todellista asetuspistettä nostetaan tai lasketaan vähitellen korkeimman prioriteetin etäanturin kautta, jos etäanturi on "Alaraja"- tai "Yläraja"-arvojen ulkopuolella. - Minimitila: Tällä käyttötavalla todellista asetuspistettä on nostettava vähitellen etäanturin kautta, jos yksi tai useampi etäantureista on "Alaraja"-arvon alapuolella. Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Monianturiasetukset. 1. Valitse: Ota käyttöön. 2. Aseta: Anturien määrä 3. Aseta: Asetuspisteen raja-arvot (Valitse: minimi ja maksimi). 4. Aseta: Asetuspisteen muutos (vahvistus Kp ja integraaliaika Ti) 5. Ota "Energiansäästötila" tarvittaessa käyttöön. 6. Aseta: Säätötapa (Aseta: Prioriteettitila tai Minimitila). 7. Aseta yksittäisten moniantureiden asetukset painamalla "Monianturiasetukset". Kuva 101 Monianturiasetukset Jokaisen "Monianturi"-anturin asetukset on määritettävä erikseen, jotta toiminto toimii oikein. Nimi Anturin raja-arvot Anturin prioriteetti (1-6, korkea = 1) Suodatuskerroin [sekuntia] (keskimääräinen aika, jonka kuluttua etäanturin takaisinkytkentäsignaali välitetään.) Anturin lähde Paikallinen = AI Väylä = Väylätiedonsiirto Asetukset > Toissijaiset toiminnot > Monianturiasetukset > Monianturiasetukset. 53

54 Suomi (FI) Valvontatoiminnot (4.4) Kuivakäyntisuojaus (4.4.1) Kuva 102 Valvontatoiminnot Järjestelmässä on useita toimintoja, joilla sen toimintaa valvotaan jatkuvasti. Valvontatoimintojen ensisijainen tehtävä on varmistaa, etteivät pumput tai järjestelmä vaurioidu vikojen takia. Kuivakäyntisuojaus (4.4.1) Min. paine (4.4.2) Maks. paine (4.4.3) Ulkoinen vika (4.4.4) Raja 1 ylittynyt ( ) Pumput toiminta-alueen ulkopuolella (4.4.7) Paineenalennus (4.4.8) Tallenna arvot lokiin (4.4.9) Vika, ensisijainen anturi (4.4.10). Asetukset > Valvontatoiminnot. Kuva 103 Kuivakäyntisuojaus Kuivakäyntisuoja on yksi tärkeimmistä valvontatoiminnoista, koska laakerit ja akselitiiviste saattavat vaurioitua, jos pumput käyvät kuivana. Suosittelemme aina käyttämään kuivakäyntisuojaa. Toiminto perustuu esipaineen tai tulopuolelle mahdollisesti asennetun säiliön tai kaivon pinnankorkeuden valvontaan. Pintakytkimet, painekytkimet tai analogiset anturit ilmoittavat veden vähyydestä asetetun pinnankorkeuden mukaan. Veden vähyys voidaan havaita kolmella eri menetelmällä: Imujakotukkiin asennetulla painekytkimellä tai syöttösäiliössä olevalla pintakytkimellä/elektrodireleellä. Katso kohta Paine-/tasokytkin ( ). Mittaamalla imujakotukin esipainetta analogisella paineanturilla. Katso kohta Mittaus, tulopaine ( ). Mittaamalla syöttösäiliön pinnankorkeutta analogisella pinnankorkeusanturilla. Katso kohta Mittaus, säiliön taso ( ). Asetukset > Valvontatoiminnot > Kuivakäyntisuojaus > Valitse menetelmä. 54

55 Paine-/tasokytkin ( ) Mittaus, tulopaine ( ) Suomi (FI) Kuva 104 Paine-/tasokytkin Tätä toimintoa käytetään yleensä paineenkorotussovelluksissa. Kuivakäyntisuojaus voidaan toteuttaa imujakotukin painekytkimellä tai tulopuolelle asennetun säiliön pintakytkimellä. Kun kosketin on auki, CU 352 havaitsee veden vähyyden noin 5 sekunnin kuluttua. Voit valita, annetaanko siitä pelkkä varoitus vai hälytys, joka pysäyttää pumput. Voit asettaa hälytysten kuittauksen automaattiseksi tai manuaaliseksi. Digitaalisen tulon valinta toiminnolle. Toimintatapa, kun vettä on liian vähän: Hälytys + pysäytys. Uudelleenkäynnistys: Manuaalinen tai Autom. Asetukset > Valvontatoiminnot > Kuivakäyntisuojaus > Paine-/ tasokytkin > Siirry digitaalisen tulon määrittämiseen. Digitaaliset tulot (4.3.7) -näyttö avautuu. 1. Aseta tulo kuivakäyntisuojaukselle. 2. Paina. 3. Valitse: Varoitus tai Hälytys + pysäytys. Manuaalinen tai Autom. Asetus tehdään käyttöönottotoiminnolla ja se määräytyy käyttökohteen mukaan. Kuva 105 Mittaus, tulopaine Kuivakäyntisuojaus voidaan toteuttaa esipainetta mittaavalla paineanturilla. Valittavissa on kaksi vaihtoehtoa: Varoitus Hälytys + pysäytys. Voit asettaa hälytysten kuittauksen automaattiseksi tai manuaaliseksi. Analogisen tulon valinta toiminnolle. "Varoitus"-kohdan esipainetaso. "Hälytys + pysäytys" -kohdan esipainetaso. Uudelleenkäynnistys: Manuaalinen tai Autom. Asetukset > Valvontatoiminnot > Kuivakäyntisuojaus > Mittaus, tulopaine> Siirry analogisen tulon määrittämiseen. Analogiset tulot (4.3.8) -näyttö avautuu. 1. Valitse: Tulopaine. 2. Paina. 3. Valitse: Aktivoitu. 4. Valitse ja aseta taso: Varoitus. Hälytys + pysäytys. 5. Valitse kuittaustapa: Autom. tai Manuaalinen. Jos jotakin tasoa ei tarvita, arvon on oltava esipaineen anturin minimiarvo. Näin toiminto poistuu käytöstä. Asetus tehdään käyttöönottotoiminnolla ja se määräytyy käyttökohteen mukaan. 55

56 Suomi (FI) Mittaus, säiliön taso ( ) Min. paine (4.4.2) Kuva 106 Mittaus, säiliön taso Kuivakäyntisuojaus voidaan toteuttaa pintakytkimellä, joka mittaa tulopuolelle asennetun säiliön pinnankorkeutta. Valittavissa on kaksi vaihtoehtoa: Varoitus Hälytys + pysäytys. Voit asettaa hälytysten kuittauksen automaattiseksi tai manuaaliseksi. Analogisen tulon valinta toiminnolle. "Varoitus"-kohdan pinnankorkeus. "Hälytys + pysäytys" -kohdan pinnankorkeus. Uudelleenkäynnistys: Manuaalinen tai Autom.. Asetukset > Valvontatoiminnot > Kuivakäyntisuojaus > Mittaus, säiliön taso > Siirry analogisen tulon määrittämiseen. Analogiset tulot (4.3.8) -näyttö avautuu. 1. Aseta tulo "Säiliön taso, imupuoli" -toiminnolle. 2. Paina x Valitse: Aktivoitu. 4. Valitse ja aseta taso: Varoitus. Hälytys + pysäytys. 5. Valitse hälytyksen kuittaustapa: Manuaalinen tai Autom.. Toiminto ei ole käytössä. Kuva 107 Min. paine Lähtöpainetta valvotaan paineenkorotusjärjestelmissä. Kaikissa muissa järjestelmissä valvotaan järjestelmäpainetta. CU 352 reagoi, jos paine laskee asetettua minimitasoa alemmas määritetyksi ajaksi. Minimipainetta voidaan valvoa, jos vikailmoitus on annettava lähtöpaineen laskiessa asetettua minimipainetta alemmaksi. Voit valita, annetaanko siitä pelkkä varoitus vai hälytys, joka pysäyttää pumput. Tätä kannattaa käyttää etenkin kastelujärjestelmissä, jossa hyvin alhainen lähtöpaine voi johtua putkirikon aiheuttamasta epätavallisen suuresta kulutuksesta ja erittäin pienestä vastapaineesta. Tällaisissa tilanteissa järjestelmä pysähtyy ja antaa hälytyksen. Nämä hälytykset on kuitattava käsin. Voit asettaa käynnistysviiveen, jotta järjestelmä ehtii muodostaa painetta ennen toiminnon käyttöönottoa. Voit myös asettaa aikaviiveen, jonka ajan lähtöpaine saa olla asetettua minimipainetta alempi ennen hälytyksen aktivoitumista. Minimipainetaso ensisijaisen anturin toiminta-alueella. Pysäytyksen aktivointi, kun paine laskee minimipaineen alapuolelle. Toiminnon aikaviive käynnistettäessä. Toiminnon aikaviive käytön aikana. Asetukset > Valvontatoiminnot > Min. paine > Aktivoitu. 1. Valitse ja aseta: Min. paine. 2. Valitse: Hälytys + pysäytys min. paineella. 3. Aseta: Toiminnon aikaviive käynnistettäessä Toiminnon aikaviive käytön aikana. Toiminto ei ole käytössä. 56

57 Maks. paine (4.4.3) Ulkoinen vika (4.4.4) Suomi (FI) Kuva 108 Maks. paine Lähtöpainetta valvotaan paineenkorotusjärjestelmissä. Kaikissa muissa järjestelmissä valvotaan järjestelmäpainetta. CU 352 reagoi, jos paine nousee asetettua maksimitasoa ylemmäksi. Liian korkea lähtöpaine voi vaurioittaa joitakin kokoonpanoja. Tällöin kaikki pumput kannattaa pysäyttää hetkeksi, jos paine nousee liikaa. Voit määrittää, käynnistetäänkö järjestelmä automaattisesti sen jälkeen, kun paine on laskenut maksimitason alapuolelle vai onko järjestelmä käynnistettävä käsin. Järjestelmä käynnistetään uudelleen asetetun viiveajan kuluttua. Katso kohta Minimiaika käynnistyksestä pysäytykseen (4.2.1). Maksimipainetaso ensisijaisen anturin mittausalueella. Manuaalinen tai automaattinen uudelleenkäynnistys. Asetukset > Valvontatoiminnot > Maks. paine > Aktivoitu. 1. Aseta: Maks. paine. 2. Valitse kuittaustapa: Manuaalinen tai Autom.. Toiminto ei ole käytössä. Kuva 109 Ulkoinen vika Tätä toimintoa käytetään, kun CU 352 voi vastaanottaa vikasignaalin ulkoiselta koskettimelta. CU 352 antaa varoituksen tai hälytyksen ulkoisen vian yhteydessä. Hälytystilanteessa järjestelmä siirtyy toiselle manuaaliselle käyttötavalle, esim. "Seis". Digitaalisen tulon valinta toiminnolle. Aikaviiveen asetus koskettimen sulkeutumisesta CU 352:n reagointiin. Reaktio ulkoisen vian yhteydessä: Varoitus tai hälytys ja käyttötavan vaihto. Uudelleenkäynnistys hälytyksen jälkeen: Manuaalinen tai Autom.. Asetukset > Valvontatoiminnot > Ulkoinen vika > Siirry digitaalisen tulon määrittämiseen. Digitaaliset tulot (4.3.7) -näyttö avautuu. 1. Aseta tulo "Ulkoinen vika" -toiminnolle. 2. Paina. 3. Aseta: Aikaviive, vikailmaisu. 4. Jos ulkoisesta viasta annetaan vain varoitus, valitse "Varoitus". Jos haluat, että järjestelmä antaa ulkoisen vian yhteydessä hälytyksen ja vaihtaa käyttötavan, valitse käyttötavaksi "Manuaalinen" tai "Autom.". Toiminto ei ole käytössä. Jos toiminto otetaan käyttöön, seuraavat tehdasasetukset ovat voimassa: Aikaviive: 5 sekuntia. Käyttötapa hälytystilanteessa: Seis. Uudelleenkäynnistys: Manuaalinen. 57

58 Suomi (FI) Raja 1 ylittynyt ( ) Kuva 110 Raja 1 ylittynyt Tällä toiminnolla CU 352 voi valvoa analogisille arvoille asetettuja rajoja. Toiminto reagoi, jos asetetut rajat ylittyvät. Jokainen raja voidaan asettaa maksimi- tai minimiarvona. Lisäksi jokaiselle valvotulle arvolle on määriteltävä varoitus- ja hälytysraja. Toiminnolla voi valvoa samanaikaisesti kahta pumppujärjestelmän ominaisuutta, kuten kuluttavan laitteen painetta ja pumpun lähtöpainetta. Toiminto varmistaa, ettei lähtöpaine saavuta kriittistä arvoa. Jos arvo ylittää varoitusrajan, annetaan varoitus. Jos arvo ylittää hälytysrajan, pumput pysähtyvät. Rajan ylityksen havaitsemisen ja varoituksen tai hälytyksen aktivoitumisen välille voidaan asettaa viive. Myös varoituksen tai hälytyksen kuittaukselle voidaan asettaa viive. Varoitus voidaan kuitata automaattisesti tai manuaalisesti. Voit myös määrittää, käynnistyykö järjestelmä automaattisesti hälytyksen jälkeen vai onko hälytys kuitattava käsin. Uudelleenkäynnistykseen voidaan asettaa aikaviive. Voit asettaa myös käynnistysviiveen varmistamaan, että järjestelmä saavuttaa vakaan tilan ennen kuin toiminto aktivoituu. Analogisen tulon valinta toiminnolle Valvottavan tulon arvo Rajan tyyppi (Min. raja ja Maks. raja) Varoitusraja Hälytysraja. Analogiset tulot on asetettava oikein ennen kuin toiminto otetaan käyttöön. Katso kohta Analogiset tulot (4.3.8). Asetukset > Valvontatoiminnot > Raja 1 ylittynyt / Raja 2 ylittynyt > Siirry analogisen tulon määrittämiseen. 1. Valitse analoginen tulo. 2. Valitse: Valvottavan tulon arvo. Näyttö avautuu. 3. Valitse tulo. 4. Paina. 5. Aseta anturin minimi- ja maksimiarvo. 6. Paina x Valitse: Valvottavan tulon arvo. 8. Valitse tulo. 9. Paina. 10. Valitse: Min. raja tai Maks. raja. Aseta viiveet. 11. Paina. 12. Valitse: Aseta varoitusraja Aktivoitu. 13. Aseta raja. 14. Valitse kuittaustapa: Manuaalinen tai Autom Paina. 16. Valitse: Aseta hälytysraja Aktivoitu. 17. Aseta raja. 18. Valitse kuittaustapa: Manuaalinen tai Autom Paina. 20. Valitse: Aktivoitu. Toiminto ei ole käytössä Pumput toiminta-alueen ulkopuolella (4.4.7) Kuva 111 Pumput toiminta-alueen ulkopuolella Toiminto antaa varoituksen, jos pumppujen toimintapiste siirtyy määritellyn alueen ulkopuolelle. Jos esimerkiksi esipaine laskee pienintä sallittua arvoa alemmaksi, jotkin pumpputyypit voivat kavitoida. Varoitus annetaan asetetun viiveen kuluttua. Voit määrittää, kuitataanko varoitus automaattisesti vai käsin, kun toimintapiste siirtyy määritellylle toiminta-alueelle. Voit myös määrittää varoituksen yhteydessä aktivoituvan relelähdön, joka nollataan kuittaamalla varoitus. Tämä toiminto edellyttää, että pumppujen (mitattua tai määritettyä) lähtöpainetta ja esipainetta tai paine-eroa valvotaan, ja että CU 352 sisältää GSC-tiedostosta saadut tai käsin syötetyt oikeat pumpputiedot. Katso kohta Pumppukäyrän tiedot (4.3.19). Manuaalisen tai automaattisen kuittauksen asetus. Varoitusviiveen asetus. Asetukset > Valvontatoiminnot > Pumput toiminta-alueen ulkopuolella > Manuaalinen / Autom. > Aseta varoitusviive. Toiminto ei ole käytössä. 58

59 Paineenalennus (4.4.8) Kuva 112 Paineenalennus Tämän toiminnon tavoitteena on alentaa putkiston painetta avaamalla magneettiventtiili, jos paine ylittää asetetun rajan. Jos paine ei alene asetetussa ajassa, magneettiventtiili sulkeutuu ja varoitus annetaan. Asetukset > Valvontatoiminnot > Paineenalennus > Siirry digitaalisen lähdön määrittämiseen. 1. Valitse digitaalinen lähtö. 2. Valitse: Paineenalennusventtiili. 3. Paina x Valitse: Tarkkailtava paine Valitse: Lähtöpaine, Käyttöpaine tai Ulkoinen paine. 5. Paina. 6. Valitse ja aseta: Venttiilin avautumispaine Kaista, venttiilin avautumispaine. 7. Valitse: Varoitus > Poistettu käytöstä tai Aktivoitu. 8. Aseta: Viive. (Asetetaan vain, jos varoitus on otettu käyttöön.) 9. Valitse: Aktivoitu. Toiminto ei ole käytössä Tallenna arvot lokiin (4.4.9) Suomi (FI) P [bar] 1: Magneettiventtiili avautuu. 2: Magneettiventtiili sulkeutuu. 3: Magneettiventtiili avautuu. 4: Varoitus aktivoituu. 5: Magneettiventtiili sulkeutuu ja varoitus kuitataan Venttiilin avautumispaine Kaista Kuva 114 Tallenna arvot lokiin Venttiilin avautumispaine miinus kaista Kuva 113 Paineenalennus Aika [s] Varoitusviive Digitaalisen lähdön asetus. Valvottavan paineen asetus. Venttiilin avautumispaineen asetus. Venttiilin avautumispaineen kaistan asetus. Varoituksen tai hälytyksen asetus. TM Valitse arvot, jotka kirjataan lokiin sekä arvojen keruukertojen määrä tunnissa. Näet lopuksi ajanjakson. Kun aika on kulunut, vanhat lokiarvot poistetaan ja korvataan uusilla. Lokiarvot Arvioitu virtaama (vain jos virtausmittaria ei ole asennettu) Pumppujen nopeus Prosessin arvo Asetuspiste Tehonkulutus (MPC-E-järjestelmät) Tulopaine (jos esipaineen anturi on asennettu). Näytteitä tunnissa: Asetukset > Valvontatoiminnot > Tallenna arvot lokiin. 1. Aseta: Näytteitä tunnissa. 2. Valitse lokiin kirjattavat arvot. 59

60 Suomi (FI) Vika, ensisijainen anturi (4.4.10) Takaiskuventtiili (4.4.11) Kuva 115 Vika, ensisijainen anturi Voit asettaa, miten järjestelmä reagoi ensisijaisen anturin vikaantuessa. Pysäytys (ilman viivettä) Pysäytys (viiveellä) Min. Maks. Käytt. oma Käyttömuoto "Paikallisohjaus" Hätäkäyttö Kuittaus: Manuaalinen tai Autom.. Asetukset > Valvontatoiminnot > Vika, ensisijainen anturi. 1. Valitse reagointitapa ensisijaisen anturin vikatilanteessa. 2. Valitse kuittaustapa: Manuaalinen tai Autom.. Kuva 116 Takaiskuventtiili Tämän toiminnon avulla CU 352 havaitsee, jos "Takaiskuventtiili" vuotaa tai on viallinen. Viidestä perättäisestä pienestä vuodosta annetaan varoitus. Jos takaiskuventtiili vikaantuu, siitä annetaan heti hälytys ja pumppu pysähtyy. Tällöin moottori ei pysty käsittelemään viallisesta takaiskuventtiilistä johtuvaa takaisinvirtausta pumpun läpi. Toiminto on käytössä ainoastaan MGE-moottorien malleilla G, H, I tai J varustetuissa MPC-E-järjestelmissä. Valvonta, takaiskuventtiili: Aktivoitu tai Poistettu käytöstä. Hälytyksen automaattinen kuittaus: Aktivoitu tai Poistettu käytöstä. Asetukset > Valvontatoiminnot > Takaiskuventtiili 1. Ota toiminto käyttöön. 2. Valitse, jos "Hälytyksen automaattinen kuittaus" -toiminnon asetukseksi määritetään "Poistettu käytöstä". Toiminnon asetus on "Aktivoitu". 60

61 Toiminnot, CU 352 (4.5) Näyttökieli (4.5.1) Suomi (FI) Kuva 117 Toiminnot, CU 352 Tässä alivalikossa tehdään CU 352:n perusasetukset. Suurin osa näistä asetuksista on tehty CU 352:een jo valmiiksi tai ne määritetään käyttöönoton yhteydessä. Asetuksia ei yleensä tarvitse muuttaa. Huoltokieleksi voidaan valita brittienglanti. Jos painikkeita ei paineta 15 minuuttiin, näyttö palaa käyttöönotossa valitulle kielelle tai kohdassa Näyttökieli (4.5.1) valitulle kielelle. Jos huoltokieli on valittu, kaikkien näyttöjen ylärivillä näkyy -symboli. Huoltokielen aktivointi, brittienglanti. Käyttöönottotoiminnon uudelleenaktivointi. (Toiminto ei ole aktiivinen käyttöönoton jälkeen.) "Näyttökieli"-asetuksen valinta. Näyttöyksiköiden valinta. "Päiväys ja aika" -asetus. "Käyttö"- ja "Asetukset"-valikoiden salasanan valinta. "Ethernet"-tiedonsiirron asetus. "GENIbus-numero" -asetus. "Ohjelmiston tila" -kohdan tarkistaminen. Kuva 118 Näyttökieli Tässä valitaan CU 352:n näyttökieli. Englanti Saksa Tanska Espanja Suomi Ranska Kreikka Italia Hollanti Puola Portugali Venäjä Ruotsi Kiina Korea Japani Tsekki Turkki Unkari Bulgaria Kroatia Latvia Liettua Romania Slovakia Sloveeni Serbian latina Englanti, Yhdysvallat Bahasa Indonesia Malaiji Viro. Asetukset > Toiminnot, CU 352 > Näyttökieli. Näyttökieli on brittienglanti. Sen voi vaihtaa käyttöönoton yhteydessä. 61

62 Suomi (FI) Yksiköt (4.5.2) Asetukset > Toiminnot, CU 352 > Yksiköt. Aseta yksikköstandardi, mittausparametri ja haluttu yksikkö. Katso esimerkki kuvasta 120. Kuva 119 Yksiköt Tässä voit valita parametrien yksiköt. Valitse SI- tai brittiläiset yksiköt. Yksittäisille parametreille voi valita myös muita yksiköitä. Parametri SI Perusasetus Brittiläiset Paine bar psi Mahdolliset yksiköt kpa, MPa, mbar, bar, m, psi Paine-ero m psi kpa, MPa, mbar, bar, m, psi Nostokorkeus m ft m, cm, ft, in Taso m ft m, cm, ft, in Virtaama m 3 /h gpm m 3 /s, m 3 /h, l/s, gpm, yd 3 /s, yd 3 /min, yd 3 /h Tilavuus m 3 gal l, m 3, gal, yd 3 Ominaisenergia kwh/m 3 Wh/gal kwh/m 3, Wh/gal, Wh/ kgal, BTU/gal, HPh/gal Lämpötila C F K, C, F Lämpötilaero K K K Teho kw hv W, kw, MW, hv Energia kwh kwh kwh, MWh, BTU, hvh Kuva 120 Yksiköiden valintaesimerkki Asetus tehdään käyttöönottotoiminnolla ja se määräytyy käyttökohteen mukaan. Jos SI-yksiköt vaihdetaan brittiläisiin yksiköihin tai päinvastoin, kaikki yksittäiset parametrit vaihdetaan kyseiseen perusasetukseen. 62

63 Päiväys ja aika (4.5.3) Salasana (4.5.4) Suomi (FI) Kuva 121 Päiväys ja aika Voit asettaa päivämäärän ja kellonajan sekä niiden näyttötavan. Kellossa on sisäinen varavirtalähde, joka pitää kellon ajassa enintään 20 päivän ajan, jos järjestelmän sähkövirta katkeaa. Jos kellon virta katkeaa yli 20 päiväksi, se on asetettava uudelleen. Päivämäärä asetetaan tässä muodossa: päivä, kuukausi ja vuosi. Kellonaika voidaan asettaa 24 tunnin muodossa, josta näkyvät tunnit ja minuutit. Esitystapoja on kolme. Esimerkkejä esitystavasta : :49 9/27/2012 1:49 ip Voit valita viikon alkamispäiviksi sunnuntain tai maanantain. Asetukset > Toiminnot, CU 352 > Päiväys ja aika. 1. Valitse ja aseta: Päivä, Kuukausi, Vuosi, Tunnit, Minuutit. 2. Valitse muoto. 3. Valitse "Viikon ensimmäinen päivä" -kohdasta "Sunnuntai" tai "Maanantai". Paikallinen aika. Kuva 122 Salasana Voit suojata "Käyttö"- ja "Asetukset"-valikoiden käytön salasanalla. Jos salasanaa ei syötetä, näiden valikoiden parametreja ei voi tarkastella tai asettaa. Salasanan on oltava nelinumeroinen ja sitä voi käyttää molemmissa valikoissa. Jos olet unohtanut salasanan/salasanat, ota yhteys Grundfosiin. Asetukset > Toiminnot, CU 352 > Salasana. 1. Valitse käyttöön otettava salasana. 2. Valitse: Anna salasana. Salasanan ensimmäinen numero vilkkuu. 3. Valitse numero. Salasanan toinen numero vilkkuu. 4. Ota halutessasi toinen salasana käyttöön samalla tavalla. Salasanat eivät ole käytössä. Jos salasana on käytössä, tehdasasetus on "1234" Ethernet (4.5.5) Jos järjestelmässä ei ole ollut sähkövirtaa yli 20 päivään tehdastoimituksen jälkeen, kello on saattanut palautua alkuperäiseen asetukseen: :00. Päivämäärä ja kellonaika ovat voineet muuttua järjestelmän asetuksen aikana. Kello ei siirry automaattisesti kesä-/normaaliaikaan. Kuva 123 Ethernet CU 352 sisältää Ethernet-yhteyden, jonka kautta voi muodostaa yhteyden suoraan tietokoneeseen tai internetin kautta. Katso myös kohta Ethernet. 63

64 Suomi (FI) GENIbus-numero (4.5.6) Tilanäytön valikko (4,6) Kuva 124 GENIbus-numero CU 352 voi muodostaa yhteyden ulkoisiin laitteisiin RS-485-liitännän kautta (lisävaruste). Katso lisätietoja kuvasta 128 ja kohdasta 7. Napsauta [Apply].. Tiedonsiirto tapahtuu Grundfos-väyläprotokollan, GENIbusin, kautta. Sillä voi muodostaa yhteyden myös taloautomaatiojärjestelmään tai muuhun ulkoiseen ohjausjärjestelmään. Toimintaparametrit, kuten asetuspiste ja käyttötapa, voidaan asettaa väyläsignaalin kautta. Lisäksi tärkeiden parametrien, kuten todellisen arvon ja ottotehon sekä vikailmoitusten, tiedot voi lukea CU 352:sta. Kysy lisätietoja Grundfosilta. Valitse numero väliltä Asetukset > Toiminnot, CU 352 > GENIbus-numero. Numeroa ei ole asetettu Ohjelmiston tila (4.5.9) Kuva 126 Tilanäytön valikko Päätilavalikkoon voi määrittää näkyviin enintään kolme tila-arvoa. Tästä valikosta voit määrittää näytettävät tila-arvot ja niille lyhyen nimen. PV = Prosessiarvo SP = Asetuspiste Q = Virtaus Näytettävän arvon nimi. Toiminnon tyyppi kohdalle Näyttö 1-3. Kuva 125 Ohjelmiston tila Tältä näytöltä näkyy CU 352:een asennettu ohjelmisto. Tästä näet myös versiokoodin ja laitteeseen ladattujen määritystiedostojen (GSC) tuotenumerot. Voit myös päivittää ohjelmiston. Kysy lisätietoja Grundfosilta. Kuva 127 Tilanäytön valikko (4.6.1) Asetukset > Tilanäytön valikko 1. Valitse näyttö 1, 2 tai 3 ja paina [OK]. 2. Määritä näytön nimi. 3. Valitse näytöllä 1, 2 tai 3 näytettävä arvo. Tehdasasetukset Näyttö 1: PV, ensisijainen anturi Näyttö 2: SP, todellinen asetuspiste 64

65 8.8 Tietoliikenne CU 352:sta voi muodostaa tietoliikenneyhteyden ulkoisiin laitteisiin, kuten tietokoneeseen, ulkoisen GENIbus- tai Ethernet-yhteyden kautta. Suomi (FI) Kolmannen osapuolen yhdyskäytävä Grundfos CIU - tiedonsiirtoliitäntä Intranet Internet Ulkoinen GENIbus-liitäntä Ulkoinen GENIbus-moduuli (lisävaruste) Ethernet-liitäntä TM Kuva 128 Tiedonsiirto ulkoisen GENIbus-väylän ja Ethernetyhteyden kautta Ethernet Ethernet on yleisin LAN-verkon standardi. Se on helppokäyttöinen ja edullinen tiedonsiirtotekniikka sähkölaitteiden, kuten tietokoneiden sekä tietokoneiden ja ohjausyksiköiden, välillä. CU 352:n verkkopalvelimen ansiosta tietokoneen voi kytkeä CU 352:een Ethernet-liitännän kautta. Käyttöliittymän voi viedä CU 352:sta tietokoneeseen, jollon CU 352:ta ja järjestelmää voi valvoa ja ohjata ulkoisesti. Suosittelemme suojaamaan CU 352:n tiedonsiirtoyhteyden järjestelmänvalvojan tietosuojausohjeiden mukaisesti. Verkkopalvelimen käyttöön tarvitaan CU 352:n IP-osoite. Kaikilla verkkoon liitetyillä laitteilla on oltava oma IP-osoite tiedonsiirtoa varten. CU 352:n IP-osoitteen tehdasasetus on Tehtaalla asetetun IP-osoitteen sijaan voi käyttää myös dynaamista IP-osoitetta. Sen voi ottaa käyttöön aktivoimalla DHCP:n (Dynamic Host Configuration Protocol) CU 352:sta tai verkkopalvelimelta. Katso esimerkki kuvasta 129. Verkossa on oltava DHCP-palvelin CU 352 :n dynaamisen IPosoitteen käyttöönottoa varten. DHCP-palvelin määrittää sähkölaitteille tarvittavan määrän IP-osoitteita ja varmistaa, ettei kahdelle yksikölle anneta samaa IP-osoitetta. Yhteys CU 352:n verkkopalvelimeen muodostetaan internetin kautta. Jos haluat käyttää tehtaalla asetettua IP-osoitetta, näytöltä ei tarvitse tehdä muutoksia. Avaa internetselain ja kirjoita CU 352:n IPosoite. Jos haluat käyttää dynaamista IP-osoitetta, ota toiminto käyttöön valitsemalla "Käytä DHCPtä" ja klikkaamalla [ok]. Valintamerkistä näkee, että toiminto on käytössä. Avaa internetselain ja kirjoita IP-osoitteen sijaan CU 352:n isäntänimi. Internetselain muodostaa nyt yhteyden CU 352:een. Isäntänimi näkyy näytöltä, mutta sen voi muuttaa ainoastaan GSC-tiedostolla (määritystiedosto) tai verkkopalvelimen kautta. Katso kohta Verkkoasetuksen muuttaminen sivulta 66. DHCP:n käyttöön tarvitaan isäntänimi. Kuva 129 Esimerkki Ethernet-asetuksesta 65

66 Suomi (FI) Tämä näyttö avautuu ensimmäisenä, kun yhteys CU 352:een muodostetaan. Kuva 130 Yhteyden muodostaminen CU 352:een Käyttäjätunnus: Salasana: admin admin Kun olet kirjoittanut käyttäjätunnuksen ja salasanan, Java Applet käynnistyy CU 352:ssa, jos se on asennettu kyseiseen tietokoneeseen. Jos sovellusta ei ole asennettu, mutta tietokoneesta on muodostettu internetyhteys, lataa ja asenna Java Applet näytöllä näkyvästä linkistä. CU 352:n sovellus vie Java Appletin selaimeesi ja myöntää käyttöoikeuden käyttöliittymiin, kuten näyttöön ja käyttöpaneeliin. Käyttäjän on hyväksyttävä Java Appletin asennus selaimeen. Nyt voit valvoa CU 352:ta tietokoneella. TM Kuva 132 Verkkoasetuksen muuttaminen 1. Napsauta [>Network admin]. 2. Tee muutokset. 3. Ota muutokset käyttöön napsauta [Submit]. Järjestelmänvalvojan asetukset TM TM Kuva 133 Käyttäjätunnuksen ja salasanan vaihtaminen Kuva 131 Verkkoasetus Verkkoasetuksen muuttaminen Kun yhteys CU 352:n verkkopalvelimeen on muodostettu, voit muuttaa verkon asetuksia. TM Napsauta [>Admin config]. 2. Kirjoita uusi käyttäjätunnus. 3. Napsauta [Apply]. 4. Kirjoita nykyinen salasana. 5. Kirjoita uusi salasana. 6. Anna uusi salasana uudelleen. 7. Napsauta [Apply] GENIbus Kun GENIbus-moduuli asennetaan CU 352:een, järjestelmän voi liittää ulkoiseen verkkoon. Yhteys voidaan muodostaa GENIbuspohjaisen verkon tai muuhun väyläprotokollaan perustuvan verkon ja yhdyskäytävän kautta. Katso esimerkit kuvasta 128. Kysy tarvittaessa lisätietoja Grundfosilta. Yhdyskäytävä voi olla Grundfos CIU -tiedonsiirtoliitäntä tai kolmannen osapuolen yhdyskäytävä. Lisätietoja CIU:sta saat Grundfos Product Centeristä tai ottamalla yhteyttä Grundfosiin. 66