Arjen hyvinvointi tulevaisuudessa

Transkriptio

1 Arjen hyvinvointi tulevaisuudessa Timo Hämäläinen Ennakointijohtaja, Ph.D.

2 Esityksen sisältö Hyvinvoinnin hiljainen murros Loputtomien valintojen yhteiskunta Lyhytnäköisyyden ja itsekkyyden kasvu Hyvän elämän uudelleen määrittelyn tarve Visio hyvinvoivasta ja kilpailukykyisestä Suomesta

3 Yhteiskunnallista keskustelua dominoivat instrumentaalisten alajärjestelmien ongelmat Talous (globalisaatio, kilpailukyky, tehokkuus, tuottavuus, kasvu) Hyvinvointivaltio (rahoitus, palvelurakenne, sosiaaliturva, tasa-arvo) Arkielämän hyvinvointi?? (hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?) Lähde: Habermas (1987, Vol. 2)

4 Hyvinvoinnin muuttuvat tekijät YHTEISKUNNAN TOIMINTAPUITTEET - Luonnon ympäristö - Väestörakenne - Teknologia - Kulttuuri - Instituutiot (regulaatio) - Politiikka - Media - Talous - Työelämä RESURSSIT JA TOIMINTA- MAHDOLLISUUDET - Osaaminen - Informaatio - Tulot ja varallisuus - Fyysinen ja henkinen terveys - Aika - Sosiaalinen pääoma - Luonnonvarat - Poliittinen voima ARKIPÄIVÄN TOIMINTA JA ROOLIT - Työntekijä - Perheenjäsen - Sukulainen - Ystävä - Harrastaja - Kuluttaja - Asiakas - Kansalainen TARPEIDEN TYYDYTYS - Fysiologiset - Turvallisuus - Lähimmäisen rakkaus & yhteisöllisyys - Arvostus - Itsensä toteuttaminen YKSILÖN HYVINVOINTI

5 Resurssit ja toimintamahdollisuudet Parantuneet: Koulutus- ja osaamistaso noussut Käytettävissä olevat tulot ja varallisuus nousseet Fyysinen terveydentila parantunut Käytettävissä oleva informaatio ja tieto parantuneet Heikentyneet: Tulo- ja terveyserot kasvaneet Mielenterveysongelmien vaikutukset kasvaneet Vapaasta ajasta tullut niukka resurssi Perinteiset sosiaaliset suhteet heikentyneet (perhe, sukulaiset, ystävät, naapurit) Luonnonvarojen kasvava niukkuus ja nousevat hinnat sekä ympäristöongelmien kärjistyminen

6 Arkipäivän toiminta ja roolit Lisääntyneet: Työn ja kulutuksen merkitys - Työpaineet ja tietotyö lisääntyneet - Kulutus siirtynyt välttämättömyyshyödykkeistä identiteetin rakentamiseen - Kuluttajien tarpeilla ja preferensseillä entistä suurempi merkitys Vapaa-ajan harrastukset - Monipuolistuneet ja lisääntyneet - Yksilölliset harrastukset korvanneet yhteisöllisiä harrastuksia Matkustusajat (koti( työpaikka harrastukset kaupat) - Syinä: kaupungistuminen, kaupunkirakenteen leviäminen, autojen määrän kasvu, kauppojen keskittyminen, harrastusten monipuolistuminen TV:n katselu Vähentyneet: Perinteisiin sosiaalisiin suhteisiin käytetty aika - Perhe-, sukulais-, ystävyys- ja naapuruussuhteet Poliittisen toiminnan merkitys

7 Keskeisten tarpeiden muutos FYSIOLOGIA - Nälkä - Jano - Lämpö - Terveys - jne. TURVALLISUUS - Turva - Tasapaino - Riippuvuus - Järjestys - Rakenne LÄHIMMÄISEN RAKKAUS & YHTEISÖLLISYYS - Kiintymys - Yhteen kuuluminen ARVOSTUS - Itsekunnioitus - Muiden arvostus ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN - Inhimillisen potentiaalin toteuttaminen Aika HYVINVOINTI- VALTION FOKUS

8 Keskeisten tarpeiden muutos Sosiaalisilla suhteilla ja yhteisöllisyydellä on keskeinen asema tarvehierarkian ylimpien tasojen tarpeiden tyydyttämisessä. Yhteisöllisyyden luonne on kuitenkin muuttumassa, kun uusien yhteisöjen merkitys kasvaa ( uusheimoutu-( minen ) ) ja ihmiset rakentavat identiteettiään itse valitsemissaan yhteisöissä. Ylimpien tarpeiden korostuminen vähentää materiaalisen kulutuksen merkitystä hyvin- voinnin kehittämisessä,, sillä se ei ole kovin tehokas tapa näiden tarpeiden tyydyttämiseen vauraassa yhteiskunnassa (kulutuksella aleneva rahahyöty).

9 Valtakunnassa kaikki hyvin? Arjen hyvinvoinnin hiljaista murrosta ymmärretään huonosti. Mutta haittaako se mitään?

10 Suomalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä Erittäin tai kohtalaisen tyytyväinen, % yli 14-vuotiaasta väestöstä Ta nska Holla nti Suomi Ruotsi Be lgia Irla nti Espa nja Iso-Brita nnia Slove nia Itävalta Ra nska Kypros Saksa Tse kki Ita lia 76 Puola 72 Viro Kre ikka Slova kia La tvia Lie ttua Portuga li Unka ri Lähde: Eurobarometri, syksy 2006

11 Yhteiskunnan vaurastuminen luo uusia hyvinvointiongelmia Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja, toimintamahdollisuuksia ja vapauksia. Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on nykyään enemmän resursseja, toimintamah- dollisuuksia,, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin. Samalla arkielämästä on tullut aiempaa monimutkaisem- paa ja dynaamisempaa, siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin. Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan vaikeus ja pakko ( loputtomien valintojen yhteiskunta ).

12 Päätöksenteko on vaikeutunut Ihmisten ja organisaatioiden valinnan mahdollisuudet (choice( choice) ovat lisääntyneet,, kun niiden: - resurssit, vapaudet ja liikkuvuus ovat kasvaneet - käyttäytymistä ohjaavat normit ja sääntely ovat vapautuneet, sekä - markkinoiden tarjonta on lisääntynyt Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja monimutkaistuminen ovat lisänneet päätöksenteon epävarmuutta ja ulkoisvaikutuksia Pitkän aikavälin suunnittelu, elämänhallinta ja vastuullinen käyttäytyminen aiempaa vaikeampaa. Aika on entistä niukempi resurssi (24/7)! Elämme lyhytjänteisessä exit-yhteiskunnassa,, jota leimaavat kasvava kiire, itsekkyys ja sitoutumattomuus! (Albert Hirschman 1970: Exit, Voice & Loyalty Responses to Decline in Firms, Organizations and States Markkinaideologia legitimoi lyhytjänteiset ja itsekkäät valinnat, sillä niiden uskotaan markkinamekanismin kautta edistävän yhteiskunnan kokonaisetua ( näkymätön( käsi ).

13 Hyvien valintojen vaikeus I - lyhytnäköisyys Loputtomien valintojen yhteiskunnassa hyvin muutokseen sopeutuvat kansalaiset voivat saavuttaa erittäin korkean hyvinvoinnin tason. Monille uusi yhteiskunnallinen tilanne on kuitenkin luonut elämän- hallintaan liittyviä ongelmia,, jotka uhkaavat heidän henkilökohtaista hyvinvointiaan ja muodostavat uudenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Ihmiset tekevät omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia päätöksiä usein hyvin lyhytnäköisesti.. Heillä on erityisen suuria vaikeuksia arvioida päätöstensä ja toimintansa hyvinvointivaikutuksia, jos niiden: (a) vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen ja/tai jos heidän (b) elinympäristössään tapahtuu suuria muutoksia (Kahneman & kumpp. 2006). Nyky-yhteiskunta tekee mahdolliseksi monia uusia elämäntapoja ja toimintamalleja, jotka ovat parantavat yksilön hyvinvointia lyhyellä tähtäimellä (instant( gratification), mutta vähentävät hänen hyvinvointiaan pitkällä aikavälillä. Elämän hallintaan ja -tapoihin liittyvät ongelmat ovat kasvussa!

14 Uusien varusmiesten paino (kg) v Kehonpaino (kg) Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat

15 Uusien varusmiesten Cooper-testin tulokset Juoksumatka 12 min (m) Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat

16 Työkyvyttömyyseläkkeen saajat sairauspääryhmittäin , % % Mielenterveyden häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet Lähde: Eläketurvakeskus

17 Alkoholikuolleisuus Lähde: Tilastokeskus

18 Työikäisten naisten kuolinsyyt Lähde: Tilastokeskus

19 Työikäisten miesten kuolinsyyt Lähde: Tilastokeskus

20 Säästämisaste % 10, ,8 7,4 6,1 4,4 2,8 2,8 3,1 2,4 2,2 1,7 1,1 0,0-0,3-1,4-1,2-1,5-1,5-2, * 07**08** Lähteet: TK, Kansantalouden tilinpito VM; Kansantalousosasto *) ennakkotieto **) arvio

21 Velkaantumisaste 120 % ,4 97,1 102,5 103,5 86,3 81,7 77, ,6 72,4 63,8 60,9 57,5 58,5 61,2 65,6 66,8 68,8 73,4 79, * 07** 08** Lähteet: TK, Kansantalouden tilinpito VM; Kansantalousosasto *) ennakkotieto **) arvio

22 Hyvien valintojen vaikeus II - itsekkyys Talousteoriat ja yhteiskuntapolitiikka olettavat, että ihmiset toimivat aina omaa etuaan maksimoiden. Tämä ei pidä paikkaansa. Vähemmistö ihmisistä on täysin itsekkäitä tai täysin epäitsekkäitä (altruisteja), enemmistö (40-60 %) on varauksella vastuullisia (Gintis, Bowles, Boyd & Fehr 2005). He ovat valmiita yhteiskunnan kannalta järkevään käyttäytymiseen, vaikka siitä aiheutuisi heille kustannuksia, kunhan he uskovat muidenkin tekevän niin. Jos he kuitenkin uskovat, että muut ihmiset käyttäytyvät itsekkäästi, alkavat hekin käyttäytyä niin välttyäkseen tulemasta hyväksikäytetyksi. Suomalainen luottamusyhteiskunta voi suhteellisen nopeastikin muuttua hyvin kylmäksi ja itsekkääksi epäluottamusyhteiskunnaksi,, JOS käsitys kanssaihmisten itsekkyydestä leviää laajalle.

23 Arvot muuttuineet minäkeskeisemmiksi Suomalaisten arvot vuosina 1984, 1991 ja 2006 (%) Minäkeskeiset Kansalliset Globaalit Lähde: Suhonen (2007) Minäkeskeiset arvot: terveys, ihmissuhteet, toimeentulo, sielun pelastuminen, merkittävän aikaansaaminen Kansalliset arvot: maamme itsenäisyys, työtä kaikille, tasa-arvo Globaalit arvot: rauha, nälän poistaminen maailmasta, luonnon säilyminen turmeltumattomana

24 Lähde: Liikenneturva

25

26

27 Ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten ja ensisynnyttäjien keski-ikä Lähde: Tilastokeskus

28 Yksilön valintojen vaikutukset kumuloituvat isoiksi ongelmiksi ITSEEN MUIHIN LYHYT AIKAVÄLI PITKÄ AIKAVÄLI Tämä dominoi päätöksentekoa Elämänhallinnan ongelmat (Kahneman, Giddens) Ruuhkat, roskaaminen, elintasokilpailu, jne. (Hirsch, Schelling) Ympäristö-, segregoitumis-, kasvatus- ym. ihmissuhdeongelmat Suuressa joukossa tai pitkällä aikavälillä kumuloituvat vaikutukset Pitkällä aikavälillä kumuloituvat vaikutukset

29 Wright (1983) : Humanismi elämänasenteena Humanismi merkitsee ihmisen puolustamista, sen puolustamista mitä sanotaan ihmisen parhaaksi.. s. 165 Ihmisen paras käsittää kaiken, mikä on hänelle hyväksi, ja mikä tekee hänelle hyvää. Näillä ehdoilla hän viihtyy ja on onnellinen. Ihmisen onnen ehdot muuttuvat aikojen kuluessa. Jokaisen aikakauden pitää määritellä humanismin sisältö omista historiallisista edellytyksistään lähtien.. s. 152 Tehtävä on erityisen tärkeä suurten muutosten aikoina, jolloin vanha ja uusi jyrkästi törmäävät toisiinsa. Niinpä ne historian virtaukset, jotka tunnetaan humanismina,, ovat esiintyneet kriisien ja kumousten yhteydessä. s. 152 Hyvä elämä (humanismi) pitää määritellä uudelleen nyky- yhteiskunnassa, jotta tietäisimme minkälaiset rakenteet ja instituutiot sitä parhaiten tukevat. Rakennemuutos ilman selkeää päämäärää ei johda mihinkään, toisaalta hyvän elämän visiot ilman uudistumiskykyä jäävät utopioiksi.

30 Miten hyvinvointia voidaan parantaa? Otetaan käyttäjät, asiakkaat ja kansalaiset mukaan tuotteiden, palveluiden ja pelinsääntöjen kehittämiseen yksityisellä ja julkisella sektorilla. Hyvinvoinnin tekijöiden muutosta ja keskinäisiä suhteita pitää ymmärtää paremmin Lisää laaja-alaista ja subjektiiviseen hyvinvointiin liittyvää tutkimusta! Päätöksenteon lyhytjänteisyyttä ja itsekkyyttä tulee pyrkiä vähentämään Resurssien ja oikeuksien lisäksi korostuu henkilökohtainen vastuu vastuu omasta ja muiden hyvinvoinnista Miten sitä voidaan tukea? Elämänpolitiikka! Käyttäytymisen motiiveja pitää ymmärtää paremmin: - Lyhytjänteisyys: järki (oletus) - motivaatio, tahto - tunne - Itsekkyys: itsekkyys (oletus) - varauksellinen vastuullisuus - altruismi Parempi hyvinvointiosaaminen tekee mahdolliseksi parempien tuotteiden, palveluiden, politiikan ja instituutioiden kehittämisen.

31 Visio hyvinvoivasta ja kilpailu- kykyisestä Suomesta Kansalaisten kokema arkielämän hyvinvointi on nostettu yhteiskunnan kehittämisen tärkeimmäksi päämääräksi. Talouden kilpailukyky ja hyvinvointivaltio palvelevat tätä päämäärää. Ne eivät enää ole itseisarvoisia tavoitteita. Korkeatasoinen hyvinvointiosaaminen ja -infrastruktuuri luovat erinomaiset puitteet arjen hyvinvoinnille sekä innovatiiviselle yritystoiminalle. Yritykset pystyvät kehittämään ja testaamaan Suomessa uusia tuotteita ja palveluita, joilla on ylivoimainen lisäarvo (hyvinvointivaikutus, käytettävyys) kilpailijoihin verrattuna pitkälle kehittyneillä markkinoilla. Julkisen sektorin järjestämiä palveluita kehitetään tiiviissä yhteistyössä palveluiden käyttäjien kanssa. Toiminnan tavoitteena on kansalaisten kokeman lisäarvon (public value) ) kasvattaminen. Korkeatasoinen hyvinvointi ja edelläkävijän toimintapuitteet houkuttelevat Suomeen kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä. Talous ja kulutus painottuvat entistä enemmän korkeimpiin tarpeisiin (yhteisöllisyys, arvostus, itsensä toteuttaminen) ja henkilöpalveluihin, mikä vähentää materiaalisen kulutuksen määrää. Merkittävä osa tuottavuuskasvusta osa otetaan tulojen kasvun sijaan vapaa-aikana. Suomen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskun- tamalli alkaa levitä maailmalla erilaisina sovelluksina ensin teollisuusmaissa, sitten näitä seuraavissa kehitysmaissa.

32 Hyvinvoiva ja kilpailukykyinen Suomi Arjen hyvinvointi (subjective well-being) Kansantalous (value-added, competitiveness) Julkinen sektori (public value, effectiveness)