Well-being and Beyond: Broadening the Public and Policy Discourse. Timo J. Hämäläinen, Ph.D., Dos. Espoo

Transkriptio

1 Well-being and Beyond: Broadening the Public and Policy Discourse Timo J. Hämäläinen, Ph.D., Dos. Espoo

2 Kolme pääviestiä 1. Hyvinvointikäsitettä on laajennettava 2. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat korostuvat nyky-yhteiskunnassa 3. Hyvinvointiosaaminen on Suomelle suuri mahdollisuus

3 1. Hyvinvointikäsitettä on laajennettava Maailmantalouden ja teknologisen toimintaympäristön nopea murros vaatii suomalaiselta yhteiskunnalta rakenteellista uudistumista. Uudistumisprosesseille tarvitaan suunta ja tavoite. Tämä on kansalaisten hyvinvointi (vrt. Pekka Kuusi: kansalaisen paras ) Suomessa vallitseva hyvinvointikäsitys, -keskustelu ja -politiikka ovat korostaneet materiaalista hyvinvointia, deprivaatio-ongelmia sekä asiantuntijoiden määrittämiä hyvinvoinnin tekijöitä ja mittareita. Henkinen ja subjektiivinen (koettu) hyvinvointi eivät ole kuuluneet suomalaisen hyvinvointikeskustelun ja -politiikan valtavirtaan. Suomalaisten materiaaliset perustarpeet on kuitenkin jo melko hyvin tyydytetty nyky-yhteiskunnassa, mutta yhteiskunnan muutos on synnyttänyt uusia mielenterveyteen ja elämäntapoihin liittyviä ongelmia. Ulkomailla on suurta kiinnostusta uudenlaiseen hyvinvointitutkimukseen ja - mittareihin (YK, EU, OECD, Ranska, Iso-Britannia, Kanada, jne.), mutta ei yhteisesti hyväksyttyä kokonaisvaltaista viitekehystä hyvinvoinnin tekijöistä Riski, että puutteelliset teoriat ohjaavat mittarien kehitystä ja myöhemmin politiikkaa. Sitra Timo Hämäläinen

4 Difficulties in making ends meet, OECD 2008 Population having strong difficulties to make ends meet Population having difficulties to make ends meet Source: OECD How s life? (2011) 03/09/2014

5 Deprivaatio-ongelmista valintojen ongelmaan Yhteiskunta on muuttunut ja vaihtoehdot lisääntyneet: Ihmisten käytettävissä olevat resurssit ovat kasvaneet (tulot ja varallisuus, terveys, informaatio, tiedot ja osaaminen) Materiaaliset perustarpeet on tyydytetty (valtaväestön osalta) Kulttuuri on vapautunut ja sääntelyä on purettu Yhteiskunnallinen epävarmuus ja monimutkaisuus ovat kasvaneet Ihmiset ja tuotantopanokset liikkuvat aiempaa liukkaammin Markkinoiden tarjonta ja markkinointipaine ihmisten arjessa on kasvanut Kiire on lisääntynyt (time remains fixed: 24/7)

6 Deprivaatio-ongelmista valintojen ongelmaan Yhteiskunta on muuttunut ja vaihtoehdot lisääntyneet: Ihmisten käytettävissä olevat resurssit ovat kasvaneet (tulot ja varallisuus, terveys, informaatio, tiedot ja osaaminen) Materiaaliset perustarpeet on tyydytetty (valtaväestön osalta) Kulttuuri on vapautunut ja sääntelyä on purettu Yhteiskunnallinen epävarmuus ja monimutkaisuus ovat kasvaneet Ihmiset ja tuotantopanokset liikkuvat aiempaa liukkaammin Markkinoiden tarjonta ja markkinointipaine ihmisten arjessa on kasvanut Kiire on lisääntynyt (time remains fixed: 24/7) Tästä on seurannut: päätöksenteko-ongelmia (kasvanut valinnanvara, epävarmuus, monimutkaisuus, infoähky, valintojen ulkoisvaikutukset, ohjaavien normien puute) Individualismin ja itsekkyyden korostuminen (johtuen normittomuudesta) Markkinapaineisiin ja vertaispaineeseen sopeutumista Lyhytjänteisyyttä ja asioiden tekemistä viime tingassa (procrastination) Lojaliteetin heikentyminen suhteessa muihin ihmisiin ja yhteisöihin (Hirschman)

7 Lähde: O Hara 2008

8

9 Arkielämän hallinta on vaikeutunut SUKULAISET YSTÄVÄT +- PERHE +- Synergiat ja konfliktit TYÖT - Tehtävä 1 - Tehtävä 2 - Tehtävä 3 - Jne. Kullakin omat: - Päämäärät - Käytännöt - Kontekstit - Viitekehykset - Kielet - Normit HARRAS- TUKSET - Harrastus 1 - Harrastus 2 - Harrastus Jne. HARRASTUS 2 KULUTTAJA KULUTTAJA KANSALAINEN

10 Henkiseen koherenssiin kohdistuu paineita Epävarmuuden kasvu, monimutkaisuus Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Hallittavuus Koherenssin tunne Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, kulutusyhteiskunta, materialismi & instrumentalismi Merkityksellisyys Lähteet: Aaron Antonovsky (1987); Monica Ericsson & Bengt Lindström (2005)

11 Crisis and opportunity Lähde: O Hara (2008)

12 Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan Mielenterveyden häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet Yksikkö: henkilöä Lähde: Eläketurvakeskus

13 Mielenterveys on globaali ongelma The prevalence of mental disorders hovers at around 15% of the world s population, 28% of US adult population and rises to 40% when stress-related disorder are included (WHO 2014 report). In a study commissioned by the World Economic Forum (Davos 2014), mental disorders emerged as the single largest health cost with global projections increasing to $6 trillion annually by 2030, more than diabetes, cancer, and pulmonary diseases combined. Lähde: Maureen O Hara 13

14 Yksittäisten päätösten pienet sivuvaikutukset kumuloituvat Yksittäisiin päätöksiin liittyy pieniä sivuvaikutuksia ( mikroulkoisvaikutuksia ), joihin ei yleensä kiinnitetä huomiota, mutta jotka kumuloituvat helposti isoiksi ongelmiksi: ajan kuluessa, kun henkilö toistaa samanlaisia valintoja tai käyttäytymismalleja, tai suurisa joukoissa, kun monet ihmiset tekevät samanlaisia valintoja

15 Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä) Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuus Ylikulutus ylivelkaantuminen Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset mielenterveysongelmat lisääntyvät Lasten hankkimisen lykkääminen lapsettomuus, väestön vanheneminen Matkailun ja yksityisautoilun lisääntyminen ympäristöongelmien kasvu Matalahiilihydraattinen ruokavalio globaali ruokapula

16 3. Johtopäätöksiä 16

17 ELINYMPÄRISTÖ - Luonnonympäristö - Infrastruktuuri - Teknologiat - Organisaatiot - Väestörakenne - Kulttuuri (arvot & normit, aktiviteetit) - Instituutiot (lait & sääntely) - Politiikka - Talous - Työmarkkinat - Media RESURSSIT JA TOIMINTAMAH- DOLLISUUDET - Tulot & varallisuus - Osaaminen & taidot - Fyysinen & henkinen terveys - Sosiaalinen pääoma - Informaatio - Aika - Poliittinen valta - Luonnonvarat Arjen valintojen vaikutukset ARJEN AKTI- VITEETIT JA ROOLIT - Työntekijä - Kuluttaja - Perheen jäsen - Sukulainen - Ystävä - Harrastaja - Kansalainen Arjen valintojen vaikutukset Palaute tarpeiden tyydytyksestä KOHERENSSIN TUNNE - Ymmärrettävyys - Hallittavuus - Merkityksellisyys Korkeampi päämäärä Muiden palveleminen Flow aktivitetit MASLOWIN TARPEET - Itsensä toteuttaminen - Itsekunnioitus ja sosiaalinen arvostus - Lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys - Turvallisuus - Fysiologiset tarpeet Palaute tarpeiden tyydytyksestä Palaute onnellisuudesta SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI Palaute onnellisuudesta Lähde: Hämäläinen (2014), teoksessa Well-Being and Beyond: Broadening the Public and Policy Discourse (Edward Elgar )2014)

18 Esimerkkejä toimenpidesuosituksista Palveluiden parempi räätälöinti yksilön tarpeisiin ja tilanteeseen. Palveluiden yhteiskehittely ja -tuotanto kansalaisten kanssa. Laaja yleissivistys (T-osaaminen) sekä informatiivinen ja taustoittava media (esim. TV:n dokumentit ja asiaohjelmat). Nuorten syrjäytymisprosessien ennalta ehkäisy (aikainen puuttuminen, vahvuuksille rakentaminen, ihmiskeskeinen yhteistyö). Kotitalouksille suunnattujen palveluiden kehittäminen (esim. kotitalousvähennys) hyvinvoinnin kannalta vähemmän tärkeiden tehtävien ulkoistamiseksi. Koherenttien elinympäristöjen rakentaminen (luonto, rakennukset, kaupungit, palvelut). Sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisöllisyyden edistäminen (autottomat keskustat, kävelykadut, aukiot, markkinapaikat, kirjastot, siirtolapuutarhat, kahvilat, julkiset urheilupaikat, jne.). Organisaatioiden kehittäminen (johto, prosessit, työntekijän autonomia, työn ja muun elämän tasapaino, merkityksellinen työ). Voimakkaan ja harhaanjohtavan markkinoinnin sääntely. 18

19 Aineetonta lisäarvoa henkisiä tarpeita tyydyttämällä 19

20 3. Hyvinvointiosaamisesta Suomen kilpailuetu Uusista haasteista huolimatta Suomi on hyvinvoinnin perustekijöiden, koetun tason ja osaamisen osalta monelta osin maailman huippua. Hyvinvointiosaamisen edelleen kehittämisestä on monenlaisia hyötyjä: 1. Se auttaa ihmisiä tekemään pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta fiksumpia päätöksiä arjessaan. 2. Se auttaa julkishallintoa kehittämään parempia hyvinvointimittareita sekä kohdentamaan niukkoja resurssejaan paremmin. 3. Se auttaa yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluita, joissa on kilpailijoita enemmän lisäarvoa ja joille on laajat kansainväliset markkinat (hyvinvointi kiinnostaa kaikkia). 4. Se auttaa yrityksiä ja julkishallintoa kehittämään parempia elinympäristöjä. 5. Vahvaan hyvinvointiosaamiseen perustuva innovaatiotoiminta sekä hyvät elinympäristöt houkuttelevat ulkomaisia sijoituksia ja asiantuntijoita. 6. Se mahdollistaa sellaisten kannustimien kehittämisen, jotka houkuttelevat ihmiset siirtymään kestävämpiin elintapoihin. Henkinen ja koettu hyvinvointi tulisi integroida suomalaisen hyvinvointipolitiikan ja -keskustelun keskiöön, materiaalisen hyvinvoinnin oheen. Suomen kannattaisi pyrkiä kokonaisvaltaisen hyvinvointiosaamisen ja -mittaamisen edelläkävijäksi maailmassa. 20

21

22