SOTE-PALVELUJEN YHTIÖITTÄMISEN OIKEUDELLISESTA INFRASTRUKTUURISTA

Transkriptio

1 SOTE-PALVELUJEN YHTIÖITTÄMISEN OIKEUDELLISESTA INFRASTRUKTUURISTA Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2015, Tampere-talo Asko Uoti Sosiaalioikeuden ma. prof., HT, YTM Tampereen yliopisto AU /

2 KUNNALLISET SOTE-PALAVELUT NUMEROINA Sote-käyttökustannukset nykytasolla noin 24 mrd. euroa (kuntien käyttötalouskustannukset yhteensä runsaat 40 mrd. euroa) Sote-käyttötuotot nykytasolla noin 3 mrd. euroa (kuntien käyttötaloustuotot yhteensä runsaat 10 mrd. euroa) Kuntien sote-ulkoistamissopimuksin ulkoistamien palvelujen arvo on nykyisin runsaat 2 mrd. euroa Summa kasvaa nopeasti sillä pelkästään tänä vuonna koko sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamisratkaisuun on päätymäsä 10 uutta kuntaa (aiempien kuuden lisäksi) Sote-kuntayhtiöiden lukumäärä ja liikevaihdolla mitattava merkitys on toistaiseksi ollut melko vaatimaton mutta tilanne voi muuttua nopeasti Mm. yhteiskunnallisten yhteisyritysten (public private partnership) perustamisten myötä AU /

3 LÄHTÖKOHTA: MITÄ SOTE-PALVELUJA JULKISEN VALLAN TULEE TUOTTAA ITSE? Ehdottomia tuottamisvelvoitteita on vähän (lähtökohtana KuntaL 2.3 ) - merkittävää julkisen vallan käyttöä (PL 124 ) ei voida yhtiöittää, ulkoistaa eikä yksityistää PL 124 :n mukaan julkinen (hallinto)tehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarkoituksenmukaista ja perusoikeudet (TSS-oikeudet), oikeusturva tai muut hyvän hallinnon vaatimukset eivät vaarannu Sote-palvelutuotanto on tarkoituksenmukaista, jos: Sitoutuneella ja ammattitaitoisella henkilökunnalla sekä hallinnolliset rajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan lisätä palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja erityisesti sen vaikuttavuutta Innovatiivisilla investoinneilla ja työmenetelmiä kehittämällä (mm. palvelu- ja hallinnollisen työn yhteensovittaminen) voidaan toimia asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti Voidaan välttää transaktiokustannuksia AU /

4 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITTELU JA PALVELUMARKKINOIDEN KARTOITUS Lähtökohtana julkisyhteisön (kunnan, kuntayhtymän, maakunnan) palvelustrategia Palvelujen nykytilan kuvaus (sis. mm. palvelutyytyväisyys, muistutusten ja muutoksenhaun volyymit) Toimintaympäristön muutosten ennakointi Kokonaiskuva siitä, miten julkisyhteisön järjestämisvastuulla olevat palvelut järjestetään kuntalaisille säännösten edellyttämällä tavalla Palvelumarkkinoiden kartoitus Julkisyhteisönäkökulma: oikeudellisten vastuiden ja velvollisuudet selvitys Selvitetään mitä sote-palveluja markkinoilla on tarjolla Yhteys palvelujen ostajan ja tarjoajien välillä selventää myös palvelujen tarjoajille ostajan (= kunnallisen toimijan) odotukset ja tarpeet Kuntien oma toiminta, liikelaitos, ostopalvelut, kuntayhtiö..? AU /

5 YHTIÖITTÄMINEN EDELLYTTÄÄ SOTE- PALVELUJEN LAADUN TARKASTELUA Sote-palvelujen tuotteistamisen avulla määritellään palvelun sisältö, laatu ja hinta Samalla voidaan selkeyttää julkisyhteisön omia tavoitteita Julkisyhteisön ja kuntapäättäjän kannalta palvelutuotteistuksen tavoitteena on lisätä sote-palvelujen sisällön ja hinnan vertailtavuutta Tuotteistus mahdollistaa myös palvelutarpeiden laajuuden ja eri tuottamistapojen kustannusten määrittelyn ja arvioinnin Julkisten palvelujen tuotteistaminen on erityisen tärkeää sote-palveluja koskevan tavoitteenasetannan ja sen toteutumisen mittaamisen kannalta Esimerkiksi tapaturmien hoidossa voidaan määritellä: Palvelun hinta/toimenpiteen hinta, hoito- ja leikkausmenetelmät, hoidon kesto, komplikaatioiden hoito, takuu, potilaan siirrosta aiheutuvat kustannukset, potilaan jatko-hoito ja kuntoutus yms. Kunnallinen tilintarkastus ja tarkastuslautakunta saa välineitä kunnallisen toiminnan tuloksellisuuden valvonnan ja arvioinnin tueksi AU /

6 SOTE-PALVELUJEN ARVIOINTI YHTIÖITTÄMISEN AVAINTEKIJÄNÄ Arvioinnin paikalliset tarpeet versus kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaaminen Kuntalaisen arviointiosallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen interaktiivisuutta palautelomakearvioinnin sijaan miten mahdollista? Arviointikertomusten informaatioarvo ja arviointitiedon hyödyntäminen Joko nyt arvioinnista kuntapalveluohjauksen vaikuttava työväline? Verkostomaisen toimintamallin ja arviointitoiminnan yhteensovittamisen (oikeudelliset) ongelmat erityisesti kuntayhtiökontekstissa Yksityisoikeudellinen palveluntuottaja, liikesalaisuudet ja kuntapalvelujen arviointi (= haastava kolmiyhteys!) Kuntapalvelujen tuotteistamisen, virkavastuun (julkisen vallan käytön tarpeet ja velvollisuudet) ja palveluarvioinnin yhteensovittaminen Sopimusohjauksen ja palvelusopimusten tuloksekas hallinta AU /

7 MIKÄ PUOLTAA SOTE-KUNTAYHTIÖIDEN PERUSTAMISTA? Lähtökohtaisesti tehokas palvelutuotannon toteuttamistapa Suoraviivaiset hallinto- ja hallintasuhteet osaaminen korostuu (tärkeää erityisesti sote-erityispalvelujen tuotannossa) Kykenee reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueiden yhtiöittäminen kannustaa ja kirittää muutoksiin muussakin sote-toiminnassa Voi edistää liikelaitosmallin kehittymistä nykyistä paremmaksi erityisesti toiminnan johtamisen ja tulo(ksellisuu)stietoisuuden osalta Edistää palvelujen tuotteistamista (erittelyä ja määrittelyä) ja helpottaa sote-palvelujen vaikuttavuuden arviointia Siirtää palvelujen tuotantoprosessin painopistettä enemmän tuotantotapojen tarkastelusta lopputuotteiden ominaisuuksien tarkasteluun AU /

8 SOTE-KUNTAYHTIÖIDEN HAASTEET Kunnallisia palveluja koskevan päätöksenteon etääntyminen kuntapäättäjistä (demokratiavajeongelma) Julkisuussääntelyn laajentaminen kuntayhtiöiden osalta (vrt. Ruotsi) Kunnan edustajien aseman selkeyttäminen kuntayhtiöiden ohjauksessa Poliittisesti edustavan asiantuntemuksen lisääminen ohjeiden (toimiohjeet) antamisessa kuntayhtiöille Kunnallisen omistajapolitiikan kehittymättömyys Peruslähtökohta: Kunnilla ja kuntien yhteenliittymillä tulee olla omistajastrategia, jonka avulla voidaan ohjata mm. yhtiöitettyä toimintaa koskevaa päätöksentekoa Tällä hetkellä kunnallinen omistajaohjaus on lapsenkengissä (huomattava osa kuntayhtiöistä ajelehtii ilman minkäänlaista omistajaohjausta) Julkisen vallan käytön alan selkiyttäminen Julkisen vallan käyttö versus merkittävä julkisen vallan käyttö (eli viranomaistoiminta) Sääntely hyvin suppealla pohjalla (PL 124 ) Julkinen-yksityinen työnjako, esteellisyyskysymykset, sopimusohjuksen käytön mahdollisuudet Ulkoistamisen ja yhtiöittämisen tarkoituksen ja yhtäältä mahdollisuuksien parempi ymmärtäminen ja hyödyntäminen AU /

9 KUNNALLINEN ITSEHALLINTO JA KUNTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN TULEVAISUUS Kunnallinen itsehallinto (PL 121, erit. 2 mom. ja 4 mom.) Tavallinen palvelulainsäädäntö ja sen kehitys (?) PL ja perustuslailliset säädösvallan käytön rajat (PL 80 ) Kuntalaki Tarkastuslautakunnan toiminta- ja johtosääntö Talousarvio (KuntaL 65 ) Kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden alaiset tehtävät Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaiset tehtävät Hallinnon ja talouden tarkastus (KuntaL 9 luku) Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus (PL 107 ) Kuntapalvelujen järjestämistä koskevat soveltamisohjeet Sote-palvelujärjestelmän oikeudelliset puitteet (mm. ERVAn oikeudellinen asema) AU /

10 KIITOS! AU /