Kyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme parempaan!

Transkriptio

1 KYYJÄRVEN KUNTA Kyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme parempaan! TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KYYJÄRVEN KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIAN RAKENNE ELINKEINO-OHJELMA YHTEISÖLLISYYSOHJELMA TOIMINTA-AJATUS VISIO KYYJÄRVEN KUNNAN ARVOT KYYJÄRVEN KUNNAN NELIKENTTÄ-ANALYYSI TAVOITTEIDEN TARKASTELUNÄKÖKULMAT TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUNNAN VÄESTÖ JA HUOLTOSUHDE PALVELUTARPEISIIN VASTAAMINEN ELINKEINOTOIMINTA YHTEISTYÖ SEUDULLISTEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA TAVOITTEET YLEISTÄ TAVOITTEIDEN ASETTAMISESTA HALLINTO- OSASTO SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETUT TAVOITTEET KYYJÄRVEN LIIKEKESKUS OY KYYJÄRVEN PALETTI OY KYYJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY KYYJÄRVEN LÄMPÖ OY YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE KUNNALLISTALOUS KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUS TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos RAHOITUSSUUNNITELMA Käyttöomaisuusinvestoinnit Kassavarojen muutokset

3 8 KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMA RAHOITUSSUUNNITELMA TALOUSARVION SITOVUUS KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO-OSASTO Yleishallinto Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Ruokapalvelut Sosiaali - ja terveyspalvelut SIVISTYSOSASTO Koulutuspalvelut Kirjastopalvelut Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut Varhaiskasvatus TEKNINEN OSASTO Tekniset palvelut Rakentamis - ja ympäristöpalvelut Tilapalvelut Liikelaitokset INVESTOINTIOSA LIITE 1 TULOSLASKELMA 57 LIITE 2 RAHOITUSLASKELMA 58 LIITE 3 VESILAITOSTASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA 59 LIITE 4 VESILAITOSTASEYKSIKÖN RAHOITUSLASKELMA 60 3

4 1 JOHDANTO Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoitus Kunnanvaltuuston on kuntalain mukaan vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma sitä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tämä nyt valtuuston käsittelyssä oleva varsinainen talousarvio on vuodelle 2018 ja suunnitelma puolestaan vuosille Kyyjärven kunnassa koko talouden suunnitelmakausi on siis kolme vuotta ( ). Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja kunnan sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Lähtökohtana tulee olla, että talousarvio, taloussuunnitelma ja tilinpäätös ovat rakenteeltaan samankaltaiset. Valtuustotason ohjausvälineitä ovat talousarvio, taloussuunnitelma sekä tilinpäätökseen kuuluva toimintakertomus. Talousarvion sisältö koostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi ja rahoitusosasta. Käyttötalousosa Kunnanvaltuusto osoittaa osasto- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Osoittaa miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin. Investointiosa Osoittaa hankekohtaiset määrärahat ja arviot mahdollisista tuloista. Investointimenot ja tulot budjetoidaan arvioidun rahankäytön ja tulokertymän mukaan. Rahoitusosa Osoittaa talousarvion vaikutukset kunnan maksuvalmiuteen ja kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Siitä käy myös ilmi, miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se vuorostaan katetaan. Talouden tasapainovaatimus Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Neljän (4) vuoden suunnittelukausi koskee vain siis niitä kuntia, joiden taseessa ei talousarvion laatimisvuonna ole ylijäämää. Kyyjärven kunnalla on vuoden 2016 tilinpäätöksen jälkeen taseessa kertynyttä ylijäämää euroa. Vuoden 2017 talousarviossa tuloksen arvioidaan olevan hieman ylijäämäinen. Kuntalain edellyttämä tasapainottamisvelvoite ei siis vielä koske Kyyjärven kuntaa. Talousarvion lähtökohdat Kyyjärven kunnan lähtökohdat tulevalle suunnitelmakaudelle ovat taloudellisesta näkökulmasta katsottuna edellisvuosien tapaan varsin haasteelliset, vaikkakin jonkin verran valoa näyttäisi olevan näkyvissä. Kyyjärven ja sen lähialueen elinkeinoelämässä tapahtuneet positiiviset uutiset ja kehitysnäkymät heijastuvat myös kuntatalouteen yhteisöverojen kasvuna ja työllisyyden parantumisena. Myös vuoden 2020 voimaan astuvalta Sote- ja maakuntauudistukselta odotetaan Kyyjärven kaltaisissa pienissä kunnissa ennustettavuutta erityisesti Sote-menoihin, jolloin saataisiin paremmat lähtökohdat yksittäisen kunnan talouden hallintaan. Verotulojen kertymä näyttää Kuntaliiton 10/2017 ennusteen mukaan nousevan Kyyjärvellä vuoden 2017 talousarvion tasosta n , jossa on jo huomioitu tehdyt veronkorotukset. Valtionosuudet tulevat Kyyjärven kunnan osalta laskemaan Kuntaliiton 4

5 ennakkotietojen mukaan vuodelle 2018 n suhteessa vuoden 2017 talousarvioon. Verotulojen ja valtionosuuksien kertymän arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä n. 8,36 milj. euroa, jossa vähennystä suhteessa vuoden 2017 talousarvioon on n. 0,15 milj. Kyyjärven kunnassa on viime vuosien aikana tehty mittavia investointeja. Parhaillaan rakennetaan Nopolan koulukeskusta, joka valmistuu kesällä Koulukeskushankkeen rahoitus tapahtuu Kuntarahoituksen leasingrahoituksella. Kuntarahoituksen talousasiantuntijan tekemän riskianalyysin mukaan hallittava kustannustaso on n. 3,5 milj. euroa, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tuo asetettu kehys juuri ja juuri riittää. Mahdollinen ylityspaine kohdistuu irtaimiston hankintakustannuksiin. Koulukeskushankkeen vuotuiset kustannukset muodostuvat nykyisellä korkotasolla n / vuosi. Koulukeskushanke on sitä kokoluokkaa, että sillä luonnollisesti on vaikutuksia kunnan talouteen ja mm. investointeihin. Investointiohjelmassa onkin koko suunnitelmakaudelle tehty tarkkoja priorisointeja ja tavoitteena on ollut suhteuttaa se kunnan talouden kantokykyyn. Vuodelle 2018 suurin varaus on Kivirantaan suunnitellun keskuskeittiön rakentaminen. Ison osan investointiohjelmasta haukkaa vuosittain Kauppakeskus Paletin kiinteistön lainanlyhennys, josta tosin viimeinen erä menee maksuun suunnitelmakauden aikana, eli Toinen ennakoimaton lisä investointiohjelmaan vuosille 2017 ja 2018 aiheutui laajakaistahankkeen taloudellisista vaikeuksista. Viestintä- ja liikenneministeriön muuttuneet linjaukset tukipolitiikassa tekivät sen, että Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakunnat joutuivat pääomittamaan yhtiötä osakemerkinnöillä. Kyyjärven osuus tästä merkinnästä on Merkinnän kustannukset jakautuvat kahteen osaan vuosille 2017 ja Kyyjärven kunta on viime vuosina saanut runsaasti positiivista julkisuutta yhteisöllisyydestään ja suvaitsevaisuudestaan. Kuntalaisten toiminta hädässä olevia lähimmäisiä kohtaan on ollut esimerkillistä ja huomioitu laajasti valtakunnankin tasolla. Kunnanvaltuusto teki vuoden 2016 alussa päätöksen, jonka mukaan Kyyjärveltä osoitetaan 20 kuntapaikkaa sellaisille turvapaikanhakijoille, jotka saavat myönteisen päätöksen oleskelulupahakemukseensa. Myönteisiä päätöksiä tuli kuitenkin niin harvakseen, että yksittäiset oleskeluluvan saaneet henkilöt olivat pakotettuja muuttamaan isompiin keskuksiin voidakseen osallistua kieli- ja kotouttamiskoulutukseen. Positiivinen kuntaimago tässä asiassa antaa Kyyjärvelle mahdollisuudet kehittää väestörakennetta ja saada aikaan positiivinen väestömäärän kehitys maahanmuuttajien avulla. Tämä edellyttänee tosin kunnanvaltuustolta vuoden 2018 aikana päätöstä, joka mahdollistaa kuntapaikkojen osoittamisen myös kiintiöpakolaisille. Väestön muuttoliike on viime vuosina osoittanut tasaantumisen merkkejä ja sen vaikutus väestömäärään on ollut vähäisempi. Poisnukkuneiden määrä on kuitenkin ollut viime vuosina varsin korkea ja se yhdessä alhaisten syntyvyyslukujen kanssa vie kunnan asukaslukua alaspäin. Kyyjärvi on tullut tunnetuksi kuntana, jossa on korkea työpaikkaomavaraisuus. Tällä hetkellä elämme maassamme taloudellista nousukautta, ja se heijastuu myös Kyyjärvellä osaavan työvoiman kasvavana tarpeena. Kunnan veturiyrityksellä, Betset Oy:llä on ilmennyt jatkuvaa työvoiman tarvetta ja sitä on jouduttu tyydyttämään ulkomaisen työvoiman turvin. Kunta on yhteistyössä yrityksen kanssa työstämässä yhteistä markkinointimateriaalia, joka on suunnattu potentiaalisille kuntaan muuttajille. Näköpiirissä oleva suuri muutos kuntakentässä tuo mukanaan haasteita myös Kyyjärvelle, mutta toisaalta se on myös mahdollisuus. Kyyjärven kaltainen kunta, jossa yhteisöllisyys on itsestäänselvyys omaa hyvät mahdollisuudet selvitä myös tulevaisuuden kuntana, jossa sen asukkailla on hyvä ja turvallista asua ja elää. 5

6 2 Kyyjärven kuntastrategia Kuntastrategialla tarkoitetaan kunnan pitkän tähtäimen suunnitelmaa, eräänlaista "punaista lankaa". Sen avulla määritellään, mihin suuntaan kunta kehittyy ja millaisia toimenpiteitä halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi on tehtävä. Kuntastrategiaa voi selkokielellä kuvailla kunnan pitkäaikaiseksi toimintasuunnitelmaksi. Se on toimintasuunnitelma, joka on tavoitteellinen ja määrittää kunnalle sen toiminnan suunnan. Sen tehtävä on luoda kokonaiskuva kunnan tilanteesta ja tavoitteista. Siinä arvioidaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita kunnalla mahdollisesti on edessään. Uuden kuntalain mukaan kuntastrategiassa tulee huomioida: 1. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2. palvelujen järjestäminen ja tuottaminen 3. kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4. omistajapolitiikka 5. henkilöstöpolitiikka 6. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 7. elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen Kyyjärven kunnalla on olemassa strategia-asiakirja, jota on työstetty yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Näköpiirissä oleva sote- ja maakuntauudistus muuttavat kuitenkin merkittävästi Kyyjärven kaltaisen pienen kunnan toimintaympäristöä ja roolia, ja siksi myös kuntastrategian ja siitä johdettavien ohjelmien on vastattava tätä uutta toimintaympäristöä ja tulevaisuuden kunnan tehtäviä. Kyyjärven kunnassa on käynnistetty valmistelut kuntastrategian päivittämiseksi ja se on tarkoitus viedä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi tilinpäätöskokoukseen kesäkuussa Kuntastrategian rakenne Kyyjärven kunnan tämänhetkisen kuntastrategian rakenne noudattaa perinteistä mallia. Siihen on kirjattu kunnan toiminta-ajatus, visio ja arvot. Nelikenttäanalyysin avulla peilataan sekä sisäisiä että ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia. Voimassa olevan strategian mukaan asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta (asumisviihtyvyys, laadukkaat palvelut, taloudellisuus ja henkilöstö) Ensi vuoden aikana tehtävässä päivitystyössä on kuntastrategian rinnalle tarkoitus tehdä erillisiä toteuttamisohjelmia, joilla konkretisoidaan varsinaisen strategian toteuttamista. Työstettäviä ohjelmia ovat elinkeino-ohjelma ja yhteisöllisyysohjelma. Edellä mainitut ohjelmat ovat ns. toteuttamisohjelmia ja niiden tulee olla linjassa varsinaisen kunta-strategian kanssa ja tukea sekä toteuttaa sen tavoitteita. Sivistystoimella on laajasta toimintakentästään johtuen oma strategia, jota myös toimintavuoden 2018 aikana päivitetään. 2.2 Elinkeino-ohjelma Elinkeino-ohjelma työstetään yhteistyössä Kannonkosken kunnan kanssa ja tavoitteena on koostaa ohjelma, jonka toteutus vahvistaa entisestään sekä kuntien että kunnissa toimivien yritysten yhteistyötä yli kunta ja jopa yli maakuntarajojen. Elinkeinoohjelman lähtökohtana ja tavoitteena tulee olla se, että yhdessä olemme enemmän. Elinkeino-ohjelma työstämisen vetovastuu on Kyyjärven ja Kannonkosken kuntien nimeämällä elinkeinopoliittisella työryhmällä. Ohjelman työstämisessä hyödynnetään yhteisiä tapaamisia ja tapahtumia molemmissa kunnissa. Ohjelmaan sisällytetään myös toimenpiteitä, jotka mahdollistavat yhteistyöalueen laajentamisen esimerkiksi maakuntarajan yli. 6

7 2.3 Yhteisöllisyysohjelma Yhteisöllisyysohjelman tavoitteena on, että kyyjärvisten valtakunnallisestikin palkittu yhteisöllisyys olisi vahvasti esillä kaikessa kunnan kehittämistä koskevissa suunnitelmissa ja päätöksissä. Yhteisöllisyyden yksi tärkeä elementti on toimiva viestintä, ja myös siihen on hyvät edellytykset Kyyjärvellä. Uuden kuntalain mukaan kuntastrategialta edellytetään, että kunnan on mahdollistettava kuntalaisten kuuleminen ja osallistuminen. Tämän yhteisöllisyysohjelman avulla kuntalaiset halutaan mukaan kuntastrategian toteuttamiseen siten, että heillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään sekä lähiympäristöään ja -yhteisöään koskeviin asioihin. Toimintaohjelma, sen tavoitteet, sisällöt ja toimenpiteet, suunnitellaan, valmistellaan ja toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton (MSL) kanssa. Maaseudun Sivistysliitto on valtakunnallinen aikuiskoulutus- ja kulttuurijärjestö, jonka vahvuus yhteisökehittäjänä on kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen ja ihmisten osallisuuden ja oman aktiivisuuden tukeminen oman lähiyhteisönsä kehittämisessä ja elinvoimaisuuden lisäämisessä. Ohjelmatyössä käytetään MSL:n kehittämiä yhteisökehittämisen menetelmiä, joiden kautta kuullaan ja osallistetaan kuntalaisia muun muassa kunnan elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen liittyvissä teemoissa, toiveissa ja kehittämissuunnitelmissa. Vuoden 2018 aikana kuullaan kuntalaisia, kerätään eri kuntalaisryhmien (mm. lapset ja nuoret, lapsiperheet, yrittäjät, eläkeläiset) näkemyksiä kunnan vahvuuksista ja kehittämiskohteista, dokumentoidaan nämä ja tuodaan johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tiedoksi sekä toiminnan ja päätöksenteon tueksi. 2.4 Toiminta-ajatus Kyyjärven kunta tarjoaa eri elämänvaiheissa oleville asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Hyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä laadukkaat peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet. Erityisesti vahvistetaan ja kehitetään kuntalaisten yhteisöllisyyttä yhteisen tekemisen avulla. Vahvaa yrittäjyyttä vaalitaan yrittäjien kanssa tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä ja aktiivisella elinkeinopolitiikalla. 2.5 Visio Visio on yhteinen julkisesti täsmennetty näkemys nykyisen Kyyjärven kunnan tulevaisuudesta vuoteen Se on kuvaus siitä, millaiseksi nykyistä Kyyjärven kuntaa on päätetty kehittää sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Vuonna 2020 Kyyjärvi on elinvoimainen ja tasokkaat palvelut sekä harrastusmahdollisuudet tarjoava luonnonläheinen asuinpaikka kaiken ikäisille. tunnettu vahvasta yrittäjähenkisyydestä, jonka seurauksena kuntaan on syntynyt lukuisia uusia yrityksiä eri aloille. aloitteellinen yhteistyökumppani erityisesti lähialueen verkostoituneen matkailuelinkeinojen kehittämisessä. ennakkoluuloton uuden tekniikan hyödyntäjä tiedottamisessa ja kuntalaisille suunnatuissa palveluissa. pohjoisen Keski-Suomen tunnetuin kaupallinen keskus. 7

8 kunta, jossa asukkaiden yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat itsestäänselvyyksiä Keski-Suomen kaunein kuntakeskus 2.6 Kyyjärven kunnan arvot Rohkeus Ennakkoluulottomuus Aitous Ystävällisyys Avoimuus 2.7 Kyyjärven kunnan nelikenttä-analyysi Vahvuudet; hyödynnä, vahvista (sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa) Turvallinen asuinympäristö järven äärellä Sijainti valtateiden risteyksessä Tietoliikenneyhteydet Monipuoliset palvelut (esim. Paletti) Yhdistys- ja harrastustoiminnan puitteet Hyvä työllisyystilanne ja työpaikkaomavaraisuus Menestyvät yritykset Avoin ja yhteistyöhenkinen kuntakuva (NopolaNews) Päätöksentekokulttuuri Tunnettuus Asenneilmapiiri ja suvaitsevaisuus Heikkoudet; Vältä, lievennä, poista (sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa) Talouden kehitys Väestörakenne ja kehitys. Koulutustarjonta (osaava työvoima, muuttoliike) Kolmannen sektorin hiipuminen Kuntakeskuksen yleisilme Elinkeinojen kehittämistoiminta ja kuntamarkkinointi Mahdollisuudet; Varmista hyödyntäminen (ulkoisia tekijöitä) Sijainti Yrittäjähenkisyys (lukuisat pienyritykset) Sote-uudistus Puitteet etätyön tekemiseen Kansallisesti tunnetut yritykset/palvelut (esim. Betset, Paletti, Taipaleen Teräs) Onnistuneet yritysten sukupolven vaihdokset EU:n rakennerahastot (EAKR ja ESR) Uhat; Kierrä, lievennä, poista (ulkoisia tekijöitä) Valtiovallan linjaukset (kuntatalous, kuntarakenteet) Riippuvuus yhden yrityksen menestymisestä. Yrittäjien ikääntyminen Liikenneväylien kunnossapito. 8

9 Seutukunta- ja lähialueyhteistyön hiipuminen Toisen asteen koulutustarjonta 2.8 Tavoitteiden tarkastelunäkökulmat Asumisviihtyvyys Laadukkaat palvelut Taloudellisuus Henkilöstö 3 Toimintaympäristö Kyyjärven kunnan työpaikkaomavaraisuus on maakunnan korkeimpia, ja myös työttömien määrä on verrokkikuntia alhaisempi. Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Vuoden 2017 aikana käynnistettiin elinkeinotoimessa yhteistyö Kannonkosken kunnan kanssa. Ensimmäiset kokemukset yhteistyöstä ovat olleet myönteisiä. Elinkeinokoordinaattorin työaikaa on vuodelle 2018 tarkoitus lisätä yhdellä päivällä, jolloin se kokonaisuudessaan on kolme (3) päivää viikossa. Lisäpanostusta suunnataan erilaisiin rakennerahastojen hankkeisiin, yrityskehitykseen sekä työllisyyden hoitoon. Kyyjärven kunta on ollut myös aloitteentekijänä ylimaakunnallisen yhteistyön käynnistämiseksi naapurimaakunnissa sijaitsevien lähikuntien kanssa. Yhteiseen pöytään on kokoonnuttu jo useamman kerran Perhon, Vimpelin, Lappajärven ja Alajärven kuntien johdon ja myös elinkeinoelämän edustajien kanssa. Kehittämisen painopistealueiksi on valittu koulutustoiminta sekä kuntamarkkinointi. Toimintavuoden 2018 aikana työtä tullaan jatkamaan ja mukaan Keski-Suomen maakunnasta ovat näillä näkymin tulossa mm. Karstulan ja Kannonkosken kunnat ja niissä sijaitsevat veturiyritykset. Työpaikkaomavaraisuuden taso kertoo siitä, että Kyyjärveltä on löytynyt työpaikka myös lähialueen kuntien asukkaille. Tämä avaa mahdollisuuksia kunnan väestökehityksen suunnan kääntämiseen ennakoivalla kaavoituksella ja asuntorakentamisella/korjaamisella sekä positiivisen kuntakuvan vahvistamisella. Laadukkaat ja monipuoliset palvelut ovat työllistymismahdollisuuksien ohella tärkeitä väestökehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja siksi esimerkiksi mittava koulukiinteistön investointi on perusteltua.. Kunnan imagon ja palvelurakenteen kannalta on myös tärkeää, että kunnan taholta edesautetaan Kauppakeskus Paletin kehittymistä ja säilymistä Pohjoisen Keski- Suomen yhtenä merkittävimpänä kaupan keskittymänä. 3.1 Kunnan väestö ja huoltosuhde Kyyjärven kunnan asukasluku oli vuoden 2015 lopussa 1378 (1400, v. 2014) henkilöä (0-15-vuotiaiden osuus: 15,2 % (15,3 %), vuotiaat: 54,2 % (56,3%), yli 65-vuotiaat:30,5 % (28,4 %). 9

10 Väestörakenteen sisällä keskeisenä tekijänä kunnan talouden ja toiminnan kannalta on huoltosuhde, joka kuvaa lasten ja vanhusten suhdetta työikäiseen väestöön. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa erityisesti työikäisten määrä tulee selvästi laskemaan. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on näytetty huoltosuhteen kehitystä. Pylvään korkeus kertoo kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta kohden. 10

11 Edellä mainitut kehitystrendit ovat olennaisia kunnan tulevaisuutta arvioitaessa. Työikäisen väestön eli potentiaalisten veronmaksajien määrä määrittelee hyvin pitkälle kunnan verotulojen kehityksen. Kokonaisasukasluvun muutoksilla on vaikutusta valtionosuuksiin, jotka ovat toinen keskeinen kunnan tulonlähde. Syntyvyys on viime vuosina ollut Kyyjärvellä suhteellisen korkeaa, mutta vuoden 2017 ikäluokka näyttää jäävän varsin pieneksi. Uuden koulukeskuksen valmistumisen toivotaan luonnollisesti vahvistavan kunnan vetovoimaa myös lapsiperheiden uutena kotikuntana. Väestön ikääntyminen aiheuttaa palvelutarpeen kasvua kyseiselle kohderyhmälle. Kun tähän yhdistetään elinikäodotusten pidentyminen merkittävästi, muodostuu kuntaan yhä suurempi sosiaali - ja terveyspalvelujen tarve. Odotusarvo SOTE-uudistuksen suhteen Kyyjärvelläkin on, että kustannukset sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen olisivat nykyistä paremmin ennakoitavissa. 3.2 Palvelutarpeisiin vastaaminen Kyyjärven kunnan tulevaisuuden haasteena näyttäisivät olevan uhka huoltosuhteen heikkenemisestä ja lisääntynyt julkisten palvelujen tarve. Kunnan osalta tähän voidaan vastata julkishallinnon tuottavuutta kasvattamalla sekä yksityisen sektorin työllisyyttä parantamalla. Asumisedellytyksien ylläpitämisellä ja parantamisella sekä työpaikkojen säilymisen ja lisäämisellä on vaikutusta kunnan väestörakenteeseen erityisesti työikäisen väestön määrään kasvulla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun hillitsemisessä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on merkittävä rooli. Kyseiset toimenpiteet ovat toteutettavissa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa esim. liikunta- ja kulttuuritoiminnoissa. 11

12 3.3 Elinkeinotoiminta Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopo-litiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toiminta-edellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Kauppakeskus Paletti monipuolistaa Kyyjärven kunnan palvelutarjontaa ja mahdollistaa myös lukuisia työpaikkoja koko alueelle. Siksi on tärkeää, että kunta on aktiivinen toi-mija Paletin kehittämisessä, ja tiivistää entisestään kunnan elinkeinotoiminnan ja Paletin kauppiasyhdistyksen välistä yhteistyötä. Kyyjärven kunnan ja elinkeinoelämän vuoropuhelua kehitetään edelleen syventämällä Kyyjärven yrittäjäyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteisiä tilaisuuksia järjeste-tään yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville Kunta panostaa elinkeinopalvelujen tuottamiseen entistä enemmän lisäämällä elinkeinotoiminnan resursseja vuoden 2018 aikana. Palveluntarjonta tullaan tuplaamaan ja tavoitteena on päästä tällä panostuksella osalliseksi esim. EU:n rakennerahastojen mahdollistamista kehitystoimenpiteistä. 3.4 Yhteistyö seudullisten ja muiden toimijoiden kanssa Kyyjärven kunta on aktiivinen toimija seudullisessa yhteistyössä, ja kehittää sen avulla sekä oman kunnan että koko alueen elinvoimaisuutta. Vuoden 2018 aikana kunta jatkaa aktiivista ja aloitteellista rooliaan ylimaakunnallisen yhteistyön kehittämisessä. Kumppaneina naapurimaakunnissa ovat Perhon, Vimpelin ja Lappajärven kunnat sekä Alajärven kaupunki. Yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on turvata alueen yrityksille osaavan työvoiman saatavuus, ja siksi yhteistyön rakentajina toimivat myös alueella toimivat yritykset. 4 Tavoitteet 4.1 Yleistä tavoitteiden asettamisesta 4.2 Hallinto- osasto Kyyjärven kunnan toiminnan keskiössä ovat kyyjärviset. Kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja työssäkäyntiedellytykset ovat lähtökohtana kehittämistyölle. Kuntaa kehitetään siten, että siellä on hyvä asua ja sinne on mukava tulla. Kyyjärven vetovoimaisuuden lisäämiseksi kunnan tulee huolehtia erityisesti asuinedellytysten kehittämisestä ja edistää työpaikkojen säilymistä. Kyyjärven tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa olla haluttu asuinpaikka, jossa asukkailla on työtä, hyvät peruspalvelut ja turvallinen ympäristö. Kunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kyyjärven hallinto-osasto muodostuu kunnan yleishallinnosta, elinkeinopalveluista, maaseutupalveluista sekä kunnan ruokapalveluista. Maaseutuhallinnon palvelut hankitaan yhteistoiminta-alueelta. Elinkeinopalvelut järjestetään yhteistyössä Kannonkosken kunnan kanssa. Hallinto-osaston toimenpiteillä kehitetään kunnan elinkeinoelämää, sisäistä palvelua ja hyvää henkilöstöhallintoa. Vuoden 2017 aikana hallinto-osaston ja teknisen puolen henkilöstölle käynnistetyn työn sisältö- ja vaativuusarviointiprosessia 12

13 jatketaan vuoden 2018 aikana. Tavoitteena on tasata henkilöstön työkuormaa ja ohjata resursseja oikeisiin kohtiin. 4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 4.4 Sivistysosasto Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Saarijärven, Karstula, Kivijärven, Kannonkosken ja Kyyjärven kuntien muodostama SoTe-kuntayhtymä. Palvelujen tuottajana toimii perusturvaliikelaitos Saarikka. Kyyjärven kunnalla on edustajansa kuntayhtymän eri luottamustehtävissä. Heidän kauttaan ylläpidetään aktiivista keskustelu- ja arviointikulttuuria kunnan ja palvelun tuottajan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen kiinnitetään vuoden 2018 aikana erityistä huomiota. Toimintavuoden aikana otetaan käyttöön uusi Nopolan koulukeskus, ja sen myötä sekä perusopetus että varhaiskasvatus siirtyvät uuteen aikaan uusien tilojen ja opetussuunnitelmien myötä. Sivistysosasto tekee yhteistyötä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Laadukkaat palvelut nähdään tärkeänä kunnan vetovoimaisuuteen vaikuttavana tekijänä. 4.5 Tekninen osasto Toimintavuosi 2018 käynnistyy uuden kunnanrakennusmestarin rekrytoinnilla. Keskeisenä kehittämiskohteensa teknisen osaston toiminnassa tulee olemaan viestinnän sekä sisäisten että ulkoisten asiakkaiden palvelutaso. Kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä tehostetaan ja selvitetään kaikki ne rutiiniluontoiset tehtävät, jotka olisivat hoidettavissa yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja organisaatioiden kanssa. 5 Kuntakonserniin kuuluville yhtiöille asetetut tavoitteet Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnasta ja sen määräysvallassa olevista yhteisöistä muodostuvaa kokonaisuutta. Kyyjärven kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä ovat Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Kyyjärven Liikekeskus, Kyyjärven Paletti Oy ja Kyyjärven Lämpö Oy. Kyyjärven kunta on lisäksi jäsenenä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissä, SoTe- kuntayhtymässä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä ja Keski- Suomen liitossa. Kunnalla, kuten muillakin osakkeenomistajilla on osakkeisiinsa liittyen oikeus käyttää äänioikeutta yhtiökokouksissa. Osakkeenomistaja käyttää osakeyhtiön ylintä päätösvaltaa delegoimalla sen eli omistajana kunta vaikuttaa yhtiön toimintaan sitovasti vain yhtiökokouksessa. Sama koskee myös kuntayhtymiä. Edustajiksi yhtiön toimielimiin tulee valita yhtiöiden toimintaa omalla ammattiosaamisella vahvistavia henkilöitä. Kuntakonsernin toimintaperiaatteet ja yleiset tavoitteet on määritelty kunnan konserniohjeessa ja konserniohjeen toteuttamista valvoo ja edustajia ohjeistaa kunnanhallitus. Kunnan edustajien on huolehdittava, että kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat omalta osaltaan kunnan tavoitteiden toteutumista ja edustajat raportoivat kunnanhallitukselle säännöllisesti yhteisöidensä toiminnasta. 13

14 5.1 Kyyjärven Liikekeskus Oy Toiminta-ajatus Yhtiö omistaa Kyyjärven Tuliharjuntien varrella olevan liikekeskusrakennuksen ja huolehtii kiinteistön isännöinnistä ja kunnossapidosta. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on parantaa ja vahvistaa yritystoiminnan kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä ja ympäristön viihtyisyyttä kiinnittämällä huomiota erityisesti liikekeskuksen ulkoalueiden hoitoon ja rakennuksen kuntoon sekä energiansäästöön. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Tavoitetaso Ulkoalueiden hoito - vuokralaisten palaute - ulkoalueet siistit ja hoidetut Taloussuunnitelma Liikekeskuksessa olevien tilojen käytöstä päättävät omistajat, kunnan omistamien tilojen osalta kunnanjohtaja. Yhtiön tavoitteena on omilla toimillaan tukea tiloissa harjoitettua yritystoimintaa. 5.2 Kyyjärven Paletti Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Paletti Oy omistaa ja hallinnoi kauppakeskus Paletin kiinteistöä, huolehtii kauppakeskuksen asiakkaiden viihtyisyydestä ja kauppakeskuksessa toimivien kauppiaiden toimintaedellytyksistä. Kehittämistavoitteet Kauppakeskuksen näkyvyyttä on parannettu yhteistyössä kauppiasyhdistyksen kanssa ja se työ tulee jatkumaan myös vuonna Kunnan taholta kauppakeskuksen kehittämistä tuetaan myös erilaisten tapahtumien ohjaamista kauppakeskuksen ympäristöön. Helmikuussa hiihdettävä maakuntaviesti ja heinäkuussa järjestettävät markkinat ovat keskeisimpiä tapahtumia, joilla elävöitetään Kauppakeskus Paletin toimintaa. Kauppakeskuksen aukioloaikojen vastaaminen kävijätarpeeseen on yksi kehittämiskohde. Seurannan tehostamiseksi uusitaan kauppakeskuksen kävijälaskurit. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Tavoitetaso Kauppakeskuksen kehittäminen Tapahtumien määrä Yhteistyö kunnan elinkeinotoimen ja Paletin kauppiasyhdistyksen välillä on tiivistä ja toimivaa. Paletin tunnettuus kasvaa ja siellä ja sen lähiympäristössä järjestetään erilaisia tapahtumia vuoden aikana. Kävijälaskurin uusiminen Kävijöiden määrä Aukioloaikojen oikea kohdentaminen 14

15 Taloussuunnitelma Suunnitelmakauden aikana yhtiössä toteutetaan kiinteistön kuntoarviointi. Yhtiö osallistuu tiiviisti valtateiden risteysalueen kehittämiseen ja edistää kauppakeskus Paletin kehittämistä kunnan johdolla ja yhteistyössä Osuuskauppa Keskimaan sekä Paletin kauppiasyhdistyksen kanssa. 5.3 Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Vuokra-Asunnot Oy omistaa ja hallinnoi kunnan vuokra-asuntoja ja vastaa omistamiensa kiinteistöjen isännöinnistä ja asuntojen vuokrauksesta. Kehittämistavoitteet Yhtiön omistamien vuokra-asuntojen kunto ja asuin viihtyvyys turvataan suorittamalla yhtiön omistamissa rivitaloissa ja asunnoissa vuosittain korjauksia talousraamien puitteissa. Peruskorjauksia suunniteltaessa arvioidaan tulevaisuuden asuntojen määrän ja laadun tarve. Vuokra-asuntoihin on otettu huoneistokohtaiset valokuituliittymät loppuvuodesta Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Vuokrataso Kattaa yhtiön pääomien ja käytön / m2 hoidosta sekä korjausvelas- ta vastaavat kustannukset Huoneistojen korjaukset Korjaukset toteutetaan suunnitellusti Viihtyvyys ja kulloinkin yhtiön talo- ustilanteen antamassa laajuudessa. Taloussuunnitelma Huoneistoissa toteutetaan peruskorjauksia suunnitellusti. Yhtiön hallinnassa olevien asuntojen vuokratasoa tarkistetaan pääoma-, korjaus- ja käyttövastiketta vastaavaksi. 5.4 Kyyjärven Lämpö Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Lämpö Oy omistaa ja hallinnoi Seiväsahon lämpölaitoksen ja kunnan alueella olevan kaukolämpöverkoston. Yhtiön pääasiallisena toimialana on kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on tuottaa sekä kunnan että yksityisiin kiinteistöihin kaukolämpöä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet 15

16 Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Lämmön hinta Kattaa verkoston ja /MWh laitteiston kunnossapidosta ja huollosta aiheutuvat kustannukset ja kattaa vieraan pääoman kulut. Taloussuunnitelma Suunnitelmakauden aikana yhtiö pyrkii laajentamaan lämpöverkostoa, jonka avulla pystytään lisäämään asiakkaiden määrää. Myös varavoimajärjestelmää pyritään kehittämään. 6 Yleinen taloudellinen tilanne Tällä hetkellä maamme taloudellisessa tilanteessa on nähtävissä selkeää myönteistä kehitystä. Työttömyys on alentunut koko maassa ja erityisesti Keski-Suomen maakunassa. Esimerkiksi syyskuun lopussa maakunnassa oli yhteensä työtöntä työnhakijaa. Se oli (-22,6 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 848 henkilöä vähemmän kuin edeltävän kuukautena. On selvää, että työttömyyden aleneminen ja työllisten määrän kasvu heijastuvat myönteisesti yleiseen taloustilanteeseen. Kyyjärvellä tilanne on tähän saakka pysynyt kohtuullisella tasolla. Kunnan suurimman työnantajan liiketoimintakaupat sekä menestys isojen kohteiden tarjouskilpailussa luovat valoa tulevaisuuteen. Tällä hetkellä on jo nähtävissä, että Kyyjärvellä on määrätyillä aloilla pulaa työvoimasta. Tähän tarpeeseen vastaamiseen ovat Kyyjärvelle sijoitetut turvapaikanhakijat tärkeässä roolissa. 6.1 Kunnallistalous Kuntien taloudellisessa tilanteessa on lähivuosina tulossa isoja muutoksia. SOTE- uudistuksen myötä niiden budjeteista poistuu n. 60 %. Uudistuksen etenemisessä on ilmennyt ongelmia ja alun perin laadittua aikataulua jouduttiin rukkaamaan siten, että uudistus astuu voimaan näillä näkymin vuonna Tässä vaiheessa on vielä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia kuntien tulevasta roolista ja vastuista esim. kiinteistöjen yms. suhteen. Kyyjärven kunnan velkamäärä asukasta kohden on korkea, mutta toisaalta kunnalla on varsin huomattava määrä varallisuutta eri rahastoissa. Nopolan koulukeskuksen leasingkulut tulevat rasittamaan käyttötaloutta nykyisellä korkotasolla n vuodessa. Tavoitteena on, että rahastosalkkujen tuotolla voitaisiin kattaa kyseinen kuluerä. Tämänhetkisillä tuotoilla se on hyvin realistinen odotusarvo. Vuosi 2018 on myös viimeinen vuosi, jolloin Kauppakeskus Paletin kiinteistöinvestointilainan lyhennyserä on täysimääräinen. Vuonna 2019 se on jo n pienempi, mikä osaltaan tuo helpotusta kunnan kustannusrakenteeseen. 16

17 7 Kyyjärven kunnan talous Tulossuunnitelma Kunnan verotulot vuonna 2018 näyttävät ennusteen mukaan lisääntyvän 1,6 %. Valtionosuudet tulevat Kyyjärven kunnan osalta laskemaan 5 %. Vuoden 2018 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan euroa ylijäämäiseksi. Vuoden 2018 aikana käyttötaloutta seurataan kuukausiraporttien avulla johtoryhmässä tarkasti, ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet niiden perusteella. Kaikki laadittavat työsopimukset on hyväksytettävä etukäteen kunnanjohtajalla tai johtoryhmällä. Investointien nettomäärä vuonna 2018 on euroa Toimintatulot Talousarviossa toimintatulojen on arvioitu laskevan vuoden 2017 talousarvion tasosta yhteensä euroa (-2,2 %). Tuloarvio vuodelle 2018 on euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttötalouden tulot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. Toimintatulot TP2016 TA2017 TA2018 Hallinto-osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiset sisäiset yhteensä Sivistysosasto ulkoiset sisäiset 0 0 yhteensä Tekninen osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Toimintatuotot yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä Toimintamenot Toimintamenojen on arvioitu lisääntyvän kokonaisuudessaan euroa (1,6 %) vuoden 2017 alkuperäisen talousarvion tasosta. Menoarvio vuodelle 2018 on euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintamenot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. 17

18 Toimintamenot TP2016 TA2017 TA2018 Hallinto-osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiset sisäiset yhteensä Sivistysosasto ulkoiset sisäiset yhteensä Tekninen osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Toimintamenot yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä Henkilöstömenot Henkilöstökulut ovat euroa (1,2 %) jälkeen maksettavissa lomarahoissa otettu huomioon 30 %:n vähennys Toimintakate Vuoden 2018 talousarviossa toimintakatteeksi on arvioitu euroa. Käyttötalouden nettomenot kasvoivat vuoden 2017 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 2,6 prosenttia eli euroa Verotulot Kyyjärven kunnan verotulojen arvioidaan nousevan 1,6 prosentilla eli eurolla vuoden 2017 talousarvioon verrattuna ja olevan 4,2 milj.. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän euroa, yhteisöverotuloja euroa ja kiinteistöverotuloja euroa. Verotuloarvioissa on otettu huomioon vuodelle 2018 tehdyt veronkorotukset Valtionosuudet Kyyjärven kunnan vuonna 2018 saamien valtionosuuksien arvioidaan laskevan 5 % eli euroa vuoden 2017 talousarvion tasosta ollen euroa. Arvio perustuu kuntaliitolta saatuihin arvioihin Rahoitustulot ja menot Rahoitustulojen ja menojen arvioidaan olevan yhteensä euroa. Sijoitustuottoja arvioidaan saatavan n Vuosikate Vuosikate on arviossa euroa ylijäämäinen Poistot Poistojen määrää on arviossa euroa alkaen uusien alkavien investointien osalta on siirrytty käyttämään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisesti poistosuosituksen lyhimpiä poistoaikoja Tilikauden tulos Vuoden 2018 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy ylijäämää euroa. 18

19 7.2 Rahoitussuunnitelma Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuusinvestointien nettomenot ovat yhteensä euroa. Merkittävimpiä vuodelle 2018 suunniteltuja investointeja ovat Kivirannan keittiön muutostyöt keskuskeittiöksi ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeannin uudelleenbudjetointi. Vuonna 2018 arvioidaan lyhennettävän talousarviolainoja yhteensä euroa ja nostetaan uutta lainaa Näin ollen kunnan lainamäärän arvioidaan kasvavan noin 88 /as. Kunnan lainakannan arvioidaan olevan n (7 600 /as) Kassavarojen muutokset Talousarvion mukainen varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta on euroa. 19

20 8 Kyyjärven kunnan taloussuunnitelma Tulossuunnitelma Tulossuunnitelmassa vuosien toimintatulot ja -menot on arvioitu käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tulevaisuudessa tuottavuutta on pystyttävä nostamaan ja palvelurakenteita uudistamaan, mikäli kuntalaisten hyvinvointi halutaan edelleen turvata nykytasolla. Tulossuunnitelma on suunnitelmavuosien osalta suuntaa antava eikä sitä ole yksityiskohtaisesti tasapainotettu. Vuosi 2020 tulee olemaan suurien muutosten vuosi, jonka suunnitteleminen on tässä vaiheessa vaikeaa. TS2020 on tehty Kuntaliiton suosituksen mukaisesti siten, että luvuissa ei huomioida mahdollisesti tulevaa uudistusta. TA2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Rah.tulot ja -menot yht Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Arvonalentumiset Satunn. tulot ja -menot yht Tilikauden tulos

21 8.2 Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma perustuu edellä esitettyyn tulossuunnitelmaan. TOIMINNAN RAHAVIRTA TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen kor.erät 0 - käyttöom. myyntivoitot - käyttöom. myyntitappiot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin Pys.vast. hyöd.luovutustulot Toiminnan ja inv. rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten väh Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

22 9 Talousarvion sitovuus Kunnanvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymää talousarviota vuonna Kilpailuttamalla on pyrittävä kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin kaikilla niillä toiminnan ja hankinnan aloilla, missä se suinkin on mahdollista. Kunnan hankinnoista on lähtökohtaisesti hyvissä ajoin ennen hankintojen suorittamista ilmoitettava kunnan www-sivuilla kohdassa kunnan hankinnat. Kunnan hankinnoissa noudatetaan julkisista hankinnoista annettua lakia ja sen täytäntöönpanoa tarkentavia kunnan omia ohjeita. Yksityiskohtaisemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta ja seurannasta antaa kunnanhallitus. Vakinaisten työ- ja virkasuhteiden täyttö tehdään vain kunnanhallituksen luvalla. Kunnanhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä myös talousarvion sitovuudesta sekä minkä tahansa määrärahan käytöstä kesken vuotta. Talousarvion ja -suunnitelman sitovuudesta ja käytöstä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Talousarvion tulosalueen nettomenojen yhteismäärää ei saa ylittää ilman kunnanvaltuuston lupaa eikä käyttää muuhun kuin kyseisen tulosalueen menoihin. 2. Kukin osasto ja asianomainen tilivelvollinen viranhaltija ovat vastuussa tulosalueen nettomenoista. Tulosalueiden on huolehdittava kustannustason nousun seuraamisesta ja tulojen ajallaan kertymisestä. Edellä kohdissa 1 ja 2 määriteltyjä sitovuusrajoja laskettaessa ei oteta huomioon laskennallisia eriä (poistot, vyörytyserät ja ostojen alv.) 3. Henkilöstökuluihin varatut määrärahat ovat sitovia siten, että henkilöstökulutileiltä ei voida kattaa muita menoja eikä vastaavasti siirtää määrärahoja muilta tileiltä henkilöstömenojen katteeksi. 4. Määrärahoihin liittyvät päätökset (lisäykset, vähennykset ja tulosalueen sisällä tapahtuvat siirrot) on tehtävä etukäteen, sillä organisaatiotasolla, jolle päätösvalta asiassa kuuluu. Muutoksista tulee antaa välittömästi tieto kirjanpitoon. 5. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat erillisessä investointiohjelmassa Suunnitelmavuosien osalta investointiohjelma tarkentuu kunkin vuoden talousarviossa. 6. Lautakuntien tulee vahvistaa käyttösuunnitelmat hyväksytyn talousarvion mukaiseksi tavoitteiden ja määrärahojen osalta. Lautakunnille tulee antaa vähintään neljännesvuosittain talous- ja toimintakatsaus kuluvasta vuodesta. Raportit talousarvion toteutumisesta annetaan kunnanvaltuustolle vähintään tilanteista ja sekä Tulojen kertymistä tulee seurata samanaikaisesti menojen seurannan kanssa. 22

23 10 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosassa esitetään tulosaluekohtaiset tavoitteet ja määrärahat. Talousarvion määrärahat Käyttötalous yhteensä (ulkoiset) TP2016 TA2017 TA2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) TP2016 TA2017 TA2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% edell.vuoteen -7,49 2,64 Poistot Hallinto-osasto Hallinto-osasto muodostuu seuraavista tulosalueista ja tulosyksiköistä; Yleishallinto (Kunnanhallitus, Tarkastuslautakunta, Vaalit ja Keskustoimisto) Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Ruokapalvelut Talousarvion määrärahat Hallinto-osasto (ulkoiset) TP2016 TA2017 TA2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) TP2016 TA2017 TA2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% edell.vuoteen 9,31 2,22 Poistot

24 Yleishallinto Yleishallinnon toiminta-ajatus Yleishallinto tulosalueena vastaa hallinnon toimivuudesta. Kunnanhallituksella tulosyksikkönä on vastuulla kunnan hallinnon lisäksi taloudenpito, kunnanvaltuuston päätösten valmistelu, täytäntöönpano sekä valvonta. Keskustoimistossa valmistellaan ja pannaan täytäntöön kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätökset. Keskustoimisto vastaa myös yleisestä tiedottamisesta, toimistopalveluista sekä kokonaismarkkinoinnista. Talousarvion määrärahat Yleishallinto (ulkoiset) TP2016 TA2017 TA2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) TP2016 TA2017 TA2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% edell.vuoteen 10,70 3,53 Poistot Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso 2018 Mittari Kokousasiakirjat sähköisenä Kaikki kokousasiakirjat lähetetään 100 % sähköinen asiakirjaköisenä. luottamushenkilöille sähhallinta kokousaineistojen osalta Talouden seuranta Raportointi ajan tasalla Osavuosikatsaukset neljännesvuosittain Tiedottaminen ja kuntamarkkinointi -Kustannukset ja kuntalaispalaute. Sähköisen viestinnän lisääminen kuntatiedotteessa -aktiivinen ja oma-aloitteinen tiedottaminen päätöksistä ja tapahtumista -Vähintään 3 juttua kuukaudessa NopolaNewsiin kunnan taholta Yhteistoiminta-alueiden toimivuus Kustannustehokkuus Kustannuskehitys Tuottavuuden parantaminen Yhteisiä resursseja ja henkilöstön kehittämistoimenpiteitä naapurikuntien kanssa. Uuden tekniikan ja sovellutusten tehokas hyödyntäminen. Arkistonhallinta Arkistohallinnan ajantasaistamista jatketaan Tietosuojavastaava Tietoturvavastaavapalveluiden osto -Kustannuskehitys -Koulutuksiin/tilaisuuksiin osallistujien määrä 24

25 Yleishallinnon kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle Asumisviihtyvyyden näkökulmasta - kuntalaiset saavat kunnantoimistosta laadukasta palvelua - tiedottaminen on avointa ja aktiivista 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta - yhteistyötä lähialueen kuntien kanssa tiivistetään - palvelujen tuottamistapaa tarkastellaan jatkuvasti ja päivitetään tarvittaessa. 3. Taloudellisuusnäkökulmasta - uutta tekniikkaa hyödynnetään tiedottamisessa ja asiakirjojen toimittamisessa - kustannustehokkuutta haetaan toimintojen uudistamisella ja osaamisen varmistamisella. 4. Henkilöstönäkökulmasta - henkilöstön työvälineet ovat ajan tasalla ja osaamista päivitetään jatkuvasti - työpaikoilla järjestetään säännöllisesti organisoituja palavereja - TYKY-toiminnan sisältöä kehitetään ja tarjontaa laajennetaan. - henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut ja toteutetaan työnvaativuuden arviointi Elinkeinopalvelut Elinkeinopalvelujen toiminta-ajatus Elinkeinopalveluiden toiminta-ajatuksena on tukea työllisyyttä ja jatkuvan ja kannattavan liiketoiminnan kehittymistä. Ainoastaan jatkuva ja kannattava yritystoiminta voi lisätä työpaikkoja, parantaa palveluja ja estää väestön vähenemistä. Elinkeinotoimen palvelut järjestetään yhteistyössä Kannonkosken kunnan kanssa. Kyyjärven kunta ostaa Kannonkoskelta elinkeinokoordinaattorin palvelua kolme (3) päivää viikossa. Elinkeinokoordinaattorin työpanosta käytetään sekä elinkeinoelämän kehittämisen että työvoiman saatavuuden edistämiseen liittyvissä tehtävissä. Tulevaisuudessa nähdään, että mitä tiiviimpi yhteys työllisyys- ja elinkeinoasioiden hoidolla on keskenään, sitä paremmin molemmat osapuolet - työnantajat ja työntekijät - siitä hyötyvät, mikä puolestaan edistää yritysten kilpailukyvyn kasvua. Vuoden 2018 aikana tullaan työstämään Kyyjärven ja Kannonkosken yhteistä elinkeinostrategiaa ja -ohjelmaa yhteistyössä yrittäjien, kuntapäättäjien ja muiden elinkeinotoimijoiden kanssa. 25

26 Talousarvion määrärahat Elinkeinopalvelut (ulkoiset) TP2016 TA2017 TA2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) TP2016 TA2017 TA2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% edell. vuoteen -25,83-9,87 Poistot Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite / toimenpide Tavoitetaso 2018 Mittari Elinkeinopalveluista tulee Toimiva yhteistyö kunnan ja Yrityskontaktien määrä kiinteä ja helposti saavutettava osa kunnan palve- yrittäjien välillä luita Yrittäjyysmyönteisyyden edistäminen Elinkeinoyhteistyön vahvistaminen alueen lähikuntien kanssa Yritysten työvoiman saatavuuden edistäminen Yritysrahoituksen käyttämisen edistäminen yritysten eri kehitysvaiheissa Osallistuminen kuntamarkkinointiin elinkeinoasioiden osalta NopolaNewsin yms. tiedotuskanavien kautta Osallistuminen aktiivisesti seutukehittämistyöhön maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti Tiedottaminen työlupien hakuprosessista ja niissä avustaminen, hanketyöhön osallistuminen, tiivis yhteistyö TE-hallinnon kanssa Julkaistut elinkeinoasioita käsittelevät artikkelit / jutut eri medioissa Tilaisuuksien ja tapahtumien määrä, joihin osallistuttu. Tilaisuuksiin osallistuneiden kokonaismäärä. Haettujen työlupien määrä, välitetyt työkokeilupaikat, palkkatukipaikat ja työpaikat. Haettujen ja myönnettyjen yritysrahoitusten määrä Kauppakeskus Paletin tunnettuuden ja suosion kasvattaminen Tiedotus ja neuvonta eri yritysrahoitusmuodoista Kyyjärven markkinoiden aseman vahvistaminen ja muu tapahtumakoordinoinnin edistäminen Paletin Kauppakeskuksen yhteydessä Kävijämäärän kasvu tapahtumamarkkinoinnin avulla sekä yhdessä Kauppiasyhdistyksen kanssa toteutettujen tapahtumien lukumäärä Kolmannen ja neljännen sektorin aktivoiminen omatoimiseen tapahtumatuotantoon Monipuolinen tapahtumatarjonta ympäri vuoden kaiken ikäisille. Parantuneet puitteet (sis. Elinvoimaestradi) Tapahtumien lukumäärä. Tapahtumissa kävijöiden määrä. 26