Pieni kylä suuri sydän

Transkriptio

1 KYYJÄRVEN KUNTA Pieni kylä suuri sydän TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE KYYJÄRVEN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUNNAN VÄESTÖ JA HUOLTOSUHDE ELINKEINOTOIMINTA KYYJÄRVEN KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIAN RAKENNE TOIMINTA-AJATUS VISIO KYYJÄRVEN KUNNAN ARVOT KYYJÄRVEN KUNNAN NELIKENTTÄ-ANALYYSI TAVOITTEIDEN TARKASTELUNÄKÖKULMAT TAVOITTEET YLEISTÄ TAVOITTEIDEN ASETTAMISESTA HALLINTO- OSASTO SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETUT TAVOITTEET KYYJÄRVEN LIIKEKESKUS OY KYYJÄRVEN PALETTI OY KYYJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY KYYJÄRVEN LÄMPÖ OY KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUS TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Toimintakate Verotulot ja valtionosuudet Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos RAHOITUSSUUNNITELMA Käyttöomaisuusinvestoinnit Kassavarojen muutokset KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMA RAHOITUSSUUNNITELMA TALOUSARVION SITOVUUS

3 9 KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO-OSASTO Yleishallinto Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Sosiaali - ja terveyspalvelut SIVISTYSOSASTO Koulutuspalvelut Kirjastopalvelut Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut Varhaiskasvatus TEKNINEN OSASTO Tekniset palvelut Rakentamis - ja ympäristöpalvelut Tilapalvelut Liikelaitokset INVESTOINTIOSA LIITE 1 TULOSLASKELMA 58 LIITE 2 RAHOITUSLASKELMA 59 LIITE 3 VESILAITOSTASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA 60 LIITE 4 VESILAITOSTASEYKSIKÖN RAHOITUSLASKELMA 61 3

4 1 JOHDANTO Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoitus Kunnanvaltuuston on kuntalain mukaan vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma sitä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tämä nyt valtuuston käsittelyssä oleva varsinainen talousarvio on vuodelle 2019 ja suunnitelma puolestaan vuosille Kyyjärven kunnassa koko talouden suunnitelmakausi on siis kolme vuotta ( ). Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja kunnan sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Lähtökohtana tulee olla, että talousarvio, taloussuunnitelma ja tilinpäätös ovat rakenteeltaan samankaltaiset. Valtuustotason ohjausvälineitä ovat talousarvio, taloussuunnitelma sekä tilinpäätökseen kuuluva toimintakertomus. Talousarvion sisältö koostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi ja rahoitusosasta. Käyttötalousosa Kunnanvaltuusto osoittaa osasto- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Osoittaa miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin. Investointiosa Osoittaa hankekohtaiset määrärahat ja arviot mahdollisista tuloista. Investointimenot ja tulot budjetoidaan arvioidun rahankäytön ja tulokertymän mukaan. Rahoitusosa Osoittaa talousarvion vaikutukset kunnan maksuvalmiuteen ja kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Siitä käy myös ilmi, miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se vuorostaan katetaan. Talouden tasapainovaatimus Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Neljän (4) vuoden suunnittelukausi koskee vain siis niitä kuntia, joiden taseessa ei talousarvion laatimisvuonna ole ylijäämää. Kyyjärven kunnalla on taseessa kertynyttä ylijäämää ,83 euroa. Vuoden 2018 talousarviossa tuloksen arvioidaan olevan hieman ylijäämäinen. Kuntalain edellyttämä tasapainottamisvelvoite ei siis vielä koske Kyyjärven kuntaa. 4

5 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Kasvun vire siivittää Keski-Suomen kehittämistä edelleen vuonna Aluetalous on ripeässä kasvussa jo neljättä vuotta. Yritysten liikevaihdot kohenevat ja vienti vetää. Kasvusta iloitaan koko maakunnassa. Myönteinen kehitys heijastuu työllisyyteen ja työttömien määrä on vähentynyt merkittävästi jo osaavan työvoiman riittävyyttä haastaen. Yritykset ovat vahvistaneet tutkimus- ja kehittämistoimintojaan, mikä luo pohjaa kilpailukyvylle myös tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että maakunnan kasvu jatkuu, mutta tasaantuen. Maakunta- ja SoTe -uudistuksen toteutumisen aikatauluihin liittyy epävarmuuksia. Tällä hetkellä uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2021 alussa. SoTe - uudistuksen myötä kuntien budjetista poistuu n. 60%. Keski-Suomessa uudistusta on valmisteltu asiakaslähtöisesti ja tavoitteet korkealle asettaen. Samaan aikaan on tehty töitä Keski-Suomen profiloimiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakuntana. Maakunnan toimijoiden osaaminen ja yhteistyö sekä ainutlaatuiset toiminta- ja pilotointiympäristöt puoltavat asemoitumistamme kansalliseksi hyvinvointiveturiksi. Vahvistamme yhdessä tekemistä ja oppimista, tiedon ja osaamisen jakamista sekä kannustamme luovuuteen ja uusiin oivalluksiin. Yhdessä kumppaneidemme kanssa jatkamme vaikuttamistyötä, jolla luodaan ja vahvistetaan Kyyjärven menestymisen edellytyksiä. Tämän päivän kehittämisvalinnoilla rakennamme kyvykkyyksiämme myös tulevaisuuteen. 1.2 Kyyjärven talousarvion lähtökohdat Kyyjärven kunnan lähtökohdat tulevalle suunnitelmakaudelle ovat taloudellisesta näkökulmasta katsottuna varsin haasteelliset. SoTe -kulujen ennustetaan nousevan euroa verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Tämän lisäksi arvioimme sijoitustuottoja euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan henkilöstön palkkojen arvioidaan kasvavan 2,4 %, mikä nostava henkilöstökuluja noin euroa. Nopolan koulukeskuksen leasingkulut rasittavat käyttötaloutta nykyisellä korkotasolla n euroa vuodessa. Vuonna 2019 maksetaan viimeinen erä noin euroa Kyyjärven Paletti Oy:n kiinteistöinvestointilainasta, mikä osaltaan tuo helpotusta tuleviin vuosiin. Kyyjärven kuntakonsernin velkamäärä asukasta kohden on erittäin korkea n euroa / asukas (12/2017) 14,98 miljoonaa euroa, ja se on kasvanut myös vuoden 2018 aikana. Tilastot osoittavat, että kuntamme työikäisten, lasten ja nuorten määrä vähenee sekä vanhusväestö kasvaa. Kuntamme syntyvyys on myös pienempää kuin kuolleisuus, joten asukasmäärämme vähenee ja huoltosuhde kasvaa. Tämä tarkoittaa velan suhteellista lisääntymistä vuosittain asukasmäärän supistumiseen nähden ja työikäisten maksukyvyn heikkenemistä. Toisaalta kunnalla on varsin huomattava määrä varallisuutta eri rahastoissa noin 5,7 miljoonaa euroa. Suunnitelmakauden riskinä nähdään edellä mainittujen asioiden lisäksi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n haastava taloudellinen tilanne, jonka takaajana Kyyjärven kunta on 2.3 miljoonalla eurolla. Mahdollisena riskinä nähdään myös Sote -uudistuksen kaatuminen, sillä Kyyjärven kaltaiselle pienelle ja keskimääräistä enemmän sairastavalle kunnalle SoTe-uudistus toisi paremmat lähtökohdat kunnan talouden hallintaan. Investointiohjelma on jouduttu supistaa minimiin suunnitelmakaudelle, sillä tavoitteena on suhteuttaa se kunnan talouden kantokykyyn. Suunnitelmakaudella on tarkoitus tervehdyttää kunnan taloudellista asemaa ja pienentää kiinteistöriskiä kunnan ja vuokraasuntojen osalta. Käyttötarkoitukseltaan turhista kunnan kiinteistöistä on pyrittävä eroon ja Kyyjärven vuokra-asuntojen suurehkoa lainamäärää on pyrittävä vähentä- 5

6 mään myymällä osa huoneistoista. Veteraanien palvelusäätiö on tarkoitus purkaa vuoden 2019 aikana ja lunastaa seurakunnan osuus purkautumisen yhteydessä. Veteraanien palvelusäätiön purkamisella haetaan hallinnollisia säästöjä, sillä säätiö ei enää edusta sitä, mihin se on aikoinaan perustettu. Vuodelle 2019 ei ole suunnitelmissa mitään isompia rakennushankkeita. Suunnitelmakauden aikana on toiveissa pystyä romuttamaan vanha ala-asteen kiinteistö ja saattaa yhtenäiskoulun pihatyöt valmiiksi. Talouden tervehdyttämiseksi olemme joutuneet karsimaan myös ei lakisääteisistä palveluista; tieavustukset on puolitettu, varhaiskasvatuksen ryhmät supistetaan kahteen ja lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu poistuu kesän jälkeen, nuorten kesätyöllistämisavustuksesta luovuttiin, ISS-siivouspalvelu on irtisanottu, vesi- ja jätemaksuja korotetaan. Uuden koulun myötä haluamme turvata, että oppilaita on kunnassamme jatkossakin riittävästi ja otamme käyttöön ns. vauvarahan. Vauvarahan suuruus on 300 euroa jokaista syntynyttä lasta kohden. Perhe saa itse kohdistaa 300 euron avustuksen parhaaseen mahdolliseen käyttöön, oli sitten esimerkiksi kyseessä pinnasängyn hankinta tai kotipalvelun osto. Veroprosentit päätettiin pitää ennallaan. Verotulojen kertymä näyttää Kuntaliiton 11/2018 ennusteen mukaan nousevan Kyyjärvellä vuoden 2018 talousarviosta noin euroa. Valtionosuudet tulevat Kyyjärven kunnan osalta laskemaan Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan vuodelle suhteessa vuoden 2018 talousarvioon. Verotulojen ja valtionosuuksien kertymän arvioidaan olevan vuonna 2019 yhteensä n. 8,695 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden 2018 talousarvioon on noin euroa. Kyyjärven ja sen lähialueen elinkeinoelämässä tapahtuneet positiiviset kehitysnäkymät heijastuvat myös kuntatalouteen yhteisöverojen kasvuna ja työllisyyden parantumisena. Kyyjärvellä on korkea työpaikkaomavaraisuus ja osaavasta työvoimasta on jo puutetta. Kunnan veturiyrityksellä Betset Oy:llä on ilmennyt jatkuvaa osaavan työvoiman tarvetta. Kunta on yhteistyössä yrityksen kanssa työstänyt yhteistä markkinointimateriaalia, joka on suunnattu potentiaalisille kuntaan muuttajille. On tärkeää, että yritysten ja kunnan markkinointi kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan. Tästä elinvoiman vahvistamisen ja siitä viestimisen tarpeesta on käynnistymässä ylimaakunnalliset Ohjaavat Mestarit- ja Työ etsii tekijäänsä -hankkeet, joiden avulla pyritään tuomaan alueen vahvuuksia esiin ja saamaan uusia asukkaita kuntiin ja työntekijöitä yrityksiin. Yhtenä potentiaalisena työntekijä ryhmänä nähdään myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat. Tämä näkemys antaa Kyyjärvelle mahdollisuuden kehittää väestörakennettaan positiivisempaan suuntaan ja samalla yritykset saisivat kaipaamaansa työvoimaa. Kyyjärven kaltainen kunta, jossa yhteisöllisyys on itsestäänselvyys omaa hyvät mahdollisuudet selvitä myös tulevaisuuden kuntana, jossa sen asukkailla on hyvä ja turvallista asua ja elää. 2 Toimintaympäristö Kyyjärvi sijaitsee kolmen maakunnan Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan - raja-alueella Suomenselän vedenjakajalla. Kyyjärven naapurikunnat ovat Alajärvi, Karstula, Kivijärvi, Perho ja Soini. Kyyjärvi sijaitsee hyvien yhteyksien varrella. Kyyjärvellä valtatie 13:sta erkanevat kantatie 77 Kuopioon ja valtatie 16 Vaasaan. Sinisen tien matkailureitti kulkee kunnan halki. Kyyjärven energiset ja luonnonkauniit kylät sijoittuvat kuntakeskuksen ja erinomaisten palveluiden tiiviiseen läheisyyteen. Matkaa kuntakeskuksesta kylille on keskimäärin hieman yli 10 km. Kyyjärven kyliä ovat Hokkala, Koskimäki-Huhtala, Kumpula, Noposenaho - Hokkasenaho, Nurmijoki, Oikari, Peuralinna, Pölkki, Saunakylä ja Vehkaperä. 6

7 Kyyjärvellä maisemat vaihtuvat mäki- ja järvimaisemasta Pohjanmaan lakeuksiksi. Kyyjärven Natura-kohteita ovat Pohjoisneva, Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilampi ja Peuralamminneva. Kyyjärven kaukolämpöverkko toimii 100 % uudistuvalla energialla ja ensimmäistä kertaa Suomen luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Ekoenergiamerkinnän kokonaiselle kaukolämpöverkolle. Kyyjärvellä asutaan puhtaan ja rauhallisen luonnon keskellä, mutta kuitenkin hyvien palvelujen läheisyydessä. Kyyjärvellä on mm. vuorohoitoa tarjoava päiväkoti Muksula, oma terveysasema ja uusi koulu ja kirjasto sekä kaupallisten palvelujen keidas kauppakeskus Paletti. Kyyjärvellä on vireää yritystoimintaa ja kunta tunnetaankin työpaikkaomavaraisuudestaan. Alueella on myös paljon vapaa-ajan asuntoja. Vapaita omakotitontteja on tarjolla esimerkiksi järvimaisemassa Kotkanniemen kaava-alueella. Kyyjärvellä valokuituverkon peitto on huippuluokka ja mahdollistaa etätyön tekemisen sekä tarinoiden ja tapahtumien lukemisen NopolaNews verkkosivustolta. 2.1 Kunnan väestö ja huoltosuhde Väestötilastot ovat olennaisia kunnan tulevaisuutta arvioitaessa. Työikäisen väestön eli potentiaalisten veronmaksajien määrä määrittelee hyvin pitkälle kunnan verotulojen kehityksen. Kokonaisasukasluvun muutoksilla on vaikutusta valtionosuuksiin, jotka ovat toinen keskeinen kunnan tulonlähde. Kyyjärven kunnan tulevaisuuden haasteena näyttäisivät olevan uhka huoltosuhteen heikkenemisestä ja lisääntynyt julkisten palvelujen tarve. Kunnan osalta tähän voidaan vastata julkishallinnon tuottavuutta kasvattamalla sekä yksityisen sektorin työllisyyttä parantamalla. Asumisedellytyksien ylläpitämisellä ja parantamisella sekä työpaikkojen säilymisen ja lisäämisellä on vaikutusta kunnan väestörakenteeseen erityisesti työikäisen väestön määrään kasvulla. Kyyjärven kunnan asukasluku vuoden 2017 lopussa Asukasluku on vuodessa vähentynyt 23 henkilöllä (-1,7%). monissa Keski-Suomen kunnissa väestön väheneminen on vielä voimakkaampaa. Muurame, Jyväskylä ja Uurainen ovat ainoat kasvukunnat Keski-Suomessa. 7

8 Muurame Jyväskylä Uurainen KOKO MAA Laukaa KESKI-SUOMI Konnevesi Keuruu Saarijärvi Kannonkoski Äänekoski Kuhmoinen Petäjävesi Multia Kyyjärvi Pihtipudas Jämsä Toivakka Karstula Joutsa Kivijärvi Kinnula Hankasalmi -2,3 %(-106) -2,5 %(-29) -2,5 %(-43) -2,7 %(-140) -2,9 %(-22) Luhanka Viitasaari-3,0 %(-196) -0,1 %(-165) -0,2 %(-5) -0,7 %(-73) -1,0 %(-101) -1,1 %(-16) -1,2 %(-230) -1,5 %(-34) -1,5 %(-61) -1,6 %(-27) -1,7 %(-23) -1,8 %(-75) -1,8 %(-382) -2,0 %(-48) -2,0 %(-86) 1,0 %(+1 338) 0,8 %(+30) 0,2 %(+9 833) 0,0 %(+8) 1,6 %(+156) -3,5 % -3,0 % -2,5 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % Kyyjärven väestön väheneminen johtuu pääosin siitä, että asukkaita kuolee enemmän kuin vauvoja syntyy vuodessa. Syntyvyys on viime vuosina ollut Kyyjärvellä suhteellisen korkeaa. Vuonna 2017 syntyi 10 lasta, vuoden 2018 aikana ennustetaan syntyvän 16 lasta. Vuonna 2017 kuoli 21 henkilöä ja joulukuun alussa vuoden 2018 aikana on kuollut 6 henkilöä. Kyyjärven väestön ikärakenne: 0-14 vuotiaita n. 15%, vuotiaita n. 8%, vuotiaita n. 17%, vuotiaita n. 30%, yli 65-vuotiaita n. 31%. Väestön ikääntyminen aiheuttaa SoTe- palvelutarpeiden kasvua kyseiselle kohderyhmälle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun hillitsemisessä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on merkit- 8

9 tävä rooli. Kyseiset toimenpiteet ovat toteutettavissa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa hyvinvoinnin ja terveyden toimia edistämällä, esimerkiksi liikunta- ja kulttuuritoiminnoissa. Väestörakenteen sisällä keskeisenä tekijänä kunnan talouden ja toiminnan kannalta on huoltosuhde, joka kuvaa lasten ja vanhusten suhdetta työikäiseen väestöön. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa erityisesti työikäisten määrä tulee laskemaan. Kyyjärven huoltosuhde luku on 84,4, joka kuvaa alle 15 vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhdetta työikäiseen v, väestöön. Jyväskylä KOKO MAA KESKI-SUOMI Muurame Laukaa Äänekoski Jämsä Petäjävesi Saarijärvi Uurainen Pihtipudas Hankasalmi Karstula Viitasaari Keuruu Konnevesi Kyyjärvi Toivakka Kinnula Kannonkoski Multia Joutsa Kivijärvi Kuhmoinen Luhanka 50,5 60,1 62,6 62,9 72,1 72,4 74,9 75,3 78,2 79,7 80,6 80,8 82,3 82,6 84,3 84,4 84,4 85,7 88,0 89,0 89,6 92,3 96,5 102,7 104,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 9

10 2.2 Elinkeinotoiminta Kyyjärven kunnan työpaikkaomavaraisuus on maakunnan korkeimpia, ja myös työttömien määrä on verrokkikuntia alhaisempi. Tämä kertoo myös siitä, että Kyyjärveltä on löytynyt työpaikka myös lähialueen kuntien asukkaille. Tämä avaa mahdollisuuksia kunnan väestökehityksen suunnan kääntämiseen ennakoivalla kaavoituksella ja asuntorakentamisella/korjaamisella. Laadukkaat ja monipuoliset palvelut ovat työllistymismahdollisuuksien ohella tärkeitä väestökehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja uuden koulun viehätysvoimaa unohtamatta. Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino- ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Tähän työhön Kyyjärven ja Kannonkosken kunnalla on palkattuna yhteinen elinkeinokoordinaattori, joka tiedottaa aktiivisesti yrityksille tarjolla olevista kehittämispalveluista ja investointituista sekä auttaa näiden tukien hakemisessa. Elinkeinokoordinaattori tukee myös omistajan- sekä sukupolvenvaihdostilanteissa olevia yrityksiä, jotta mahdollisimman moni yritys löytäisi toiminnalleen jatkajan - nyt ja myös tulevina vuosina. Myös aloittavan yrittäjän neuvonta- ja tukipalvelut löytyvät kunnasta. Kyyjärven kunnan ja elinkeinoelämän vuoropuhelua kehitetään edelleen Kyyjärven yrittäjäyhdistyksen kanssa. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville sekä tehdään yrittäjyyskasvatusta yhdessä koulun ja eri yhdistystoimijoiden kanssa. Kunnan imagon ja palvelurakenteen kannalta on myös tärkeää, että kunnan taholta edesautetaan kauppakeskus Paletin kehittymistä ja säilymistä Pohjoisen Keski- Suomen yhtenä merkittävimpänä kaupan keskittymänä. Kauppakeskus Paletti monipuolistaa Kyyjärven kunnan palvelutarjontaa ja mahdollistaa myös lukuisia työpaikkoja koko alueelle. Siksi on tärkeää, että kunta käyttää aktiivisesti omistajaohjaustaan Paletin kehittämisessä, ja tiivistää entisestään kunnan elinkeinotoiminnan ja Paletin kauppiasyhdistyksen välistä yhteistyötä. Kyyjärven kunta on aktiivinen toimija Pohjoisen Keski-Suomen seudullisessa yhteistyössä, ja kehittää sen avulla sekä oman kunnan että koko alueen elinvoimaisuutta. Elinkeinokoordinaattori osallistuu seutukoplan työhön sekä on useamman seudullisen hankkeen ohjausryhmässä. Kyyjärven kunta aloittaa keväällä 2019 ylimaakunnallisen yhteistyön Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelun Työ etsii tekijäänsä hankkeessa. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on turvata alueen yrityksille osaavan työvoiman saatavuus, ja siksi yhteistyön rakentajina toimivat myös alueella toimivat yritykset. Kyyjärveltä yhteistyöhön osallistuu Betset Oy. Yhteiseen hankkeeseen ovat Kyyjärven lisäksi sitoutuneet Perhon, Vimpelin, Lappajärven, Evijärven ja Soinin kunta sekä Alajärven kaupunki. 3 Kyyjärven kuntastrategia Kuntastrategialla tarkoitetaan kunnan pitkän tähtäimen suunnitelmaa, eräänlaista "punaista lankaa". Sen avulla määritellään, mihin suuntaan kunta kehittyy ja millaisia toimenpiteitä halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi on tehtävä. Kuntastrategiaa voi selkokielellä kuvailla kunnan pitkäaikaiseksi toimintasuunnitelmaksi. Se on toimintasuunnitelma, joka on tavoitteellinen ja määrittää kunnalle sen toiminnan suunnan. Sen tehtävä on luoda kokonaiskuva kunnan tilanteesta ja tavoitteista. Siinä arvioidaan uhkia ja mahdollisuuksia, joita kunnalla mahdollisesti on edessään. 10

11 Uuden kuntalain mukaan kuntastrategiassa tulee huomioida: 1. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2. palvelujen järjestäminen ja tuottaminen 3. kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4. omistajapolitiikka 5. henkilöstöpolitiikka 6. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 7. elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen 3.1 Kuntastrategian rakenne Kyyjärven kunnan tämänhetkisen kuntastrategian rakenne noudattaa perinteistä mallia. Siihen on kirjattu kunnan toiminta-ajatus, visio ja arvot. Nelikenttäanalyysin avulla peilataan sekä sisäisiä että ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia. Voimassa olevan strategian mukaan asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta (asumisviihtyvyys, laadukkaat palvelut, taloudellisuus ja henkilöstö) Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisöjen toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa kunnanhallitus. Omistajaohjausta pitää selkeyttää ja vahvistaa. Omistajaohjauksella tavoitellaan toiminnan kehitystä huomioiden tytäryhtiöiden taloudelliset näkökohdat ja tavoitteet. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta. Jotta kuntaan voidaan luoda hyvä henkilöstöpolitiikka ja johtamiskulttuuri, henkilöstöpoliittisten linjausten on annettava selkeä suunta johtamiselle. Kunnan virkamies- ja henkilöstöjohto valmistelevat ja toteuttavat henkilöstöpolitiikkaa ja kehittävät henkilöstöjohtamista. Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on henkilöstön oikea resurssointi ja kohdistaminen selkeiden toimenkuvien mukaisiin tehtäviin. Tavoitteena on kannustaa henkilöstöä kehittämään tieoja, taitoja ja asenteita koulutuksen ja muun kehittämisen avulla niin, että henkilö kykenee hoitamaan menestyksellisesti toimenkuvan mukaiset työtehtävänsä. Yhteisöllisyysohjelman tavoitteena on, että kyyjärvisten valtakunnallisestikin palkittu yhteisöllisyys olisi vahvasti esillä kaikessa kunnan kehittämistä koskevissa suunnitelmissa ja päätöksissä. Yhteisöllisyyden yksi tärkeä elementti on toimiva viestintä, ja myös siihen on hyvät edellytykset Kyyjärvellä. Uuden kuntalain mukaan kuntastrategialta edellytetään, että kunnan on mahdollistettava kuntalaisten kuuleminen ja osallistuminen. Tämän yhteisöllisyysohjelman avulla kuntalaiset halutaan mukaan kuntastrategian toteuttamiseen siten, että heillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään sekä lähiympäristöään ja -yhteisöään koskeviin asioihin. Toimintaohjelma, sen tavoitteet, sisällöt ja toimenpiteet, suunnitellaan, valmistellaan ja toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton (MSL) kanssa. Maaseudun Sivistysliitto on valtakunnallinen aikuiskoulutus- ja kulttuurijärjestö, jonka vahvuus yhteisökehittäjänä on kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen ja ihmisten osallisuuden ja oman aktiivisuuden tukeminen oman lähiyhteisönsä kehittämisessä ja elinvoimaisuuden lisäämisessä. Ohjelmatyössä käytetään MSL:n kehittämiä yhteisökehittämisen menetelmiä, joiden kautta kuullaan ja osallistetaan kuntalaisia muun muassa kunnan elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen liittyvissä teemoissa, toiveissa ja kehittämissuunnitelmissa. Vuoden 2019 Hyvän mielen teot yhteiset talkoot -hankkeen tavoitteena on innostaa nuoria mukaan erilaisten tapahtumien järjestämiseen, kannustaa yrittäjyyteen ja edistää nuor- 11

12 ten vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteisöllinen tekeminen, tapahtumat ja jo olemassa olevien paikkojen kohentaminen lisäävät paljon hyvinvointia ja viihtyisyyttä. 3.2 Toiminta-ajatus Kyyjärven kunta tarjoaa eri elämänvaiheissa oleville asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Hyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä laadukkaat peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet. Erityisesti vahvistetaan ja kehitetään kuntalaisten yhteisöllisyyttä yhteisen tekemisen avulla. Vahvaa yrittäjyyttä vaalitaan yrittäjien kanssa tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä ja aktiivisella elinkeinopolitiikalla. 3.3 Visio Visio on yhteinen julkisesti täsmennetty näkemys nykyisen Kyyjärven kunnan tulevaisuudesta vuoteen Se on kuvaus siitä, millaiseksi nykyistä Kyyjärven kuntaa on päätetty kehittää sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Vuonna 2021 Kyyjärvi on elinvoimainen ja tasokkaat palvelut sekä harrastusmahdollisuudet tarjoava luonnonläheinen asuinpaikka kaiken ikäisille. tunnettu vahvasta yrittäjähenkisyydestä, jonka seurauksena kuntaan on syntynyt lukuisia uusia yrityksiä eri aloille. aloitteellinen yhteistyökumppani erityisesti lähialueen verkostoituneen matkailuelinkeinojen kehittämisessä. ennakkoluuloton uuden tekniikan hyödyntäjä tiedottamisessa ja kuntalaisille suunnatuissa palveluissa. pohjoisen Keski-Suomen tunnetuin kaupallinen keskus. kunta, jossa asukkaiden yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat itsestäänselvyyksiä Keski-Suomen kaunein kuntakeskus 3.4 Kyyjärven kunnan arvot Rohkeus Ennakkoluulottomuus Aitous Ystävällisyys Avoimuus 3.5 Kyyjärven kunnan nelikenttä-analyysi Vahvuudet; hyödynnä, vahvista Turvallinen asuinympäristö järven äärellä Sijainti valtateiden risteyksessä Tietoliikenneyhteydet Monipuoliset palvelut (esim. Paletti) Yhdistys- ja harrastustoiminnan puitteet Hyvä työllisyystilanne ja työpaikkaomavaraisuus Menestyvät yritykset Avoin ja yhteistyöhenkinen kuntakuva (NopolaNews) Päätöksentekokulttuuri 12

13 Tunnettuus Asenneilmapiiri ja suvaitsevaisuus Heikkoudet; Vältä, lievennä, poista Talouden kehitys Väestörakenne ja kehitys. Koulutustarjonta (osaava työvoima, muuttoliike) Kolmannen sektorin hiipuminen Kuntakeskuksen yleisilme Elinkeinojen kehittämistoiminta ja kuntamarkkinointi Mahdollisuudet; Varmista hyödyntäminen Sijainti Yrittäjähenkisyys (lukuisat pienyritykset) Sote-uudistus Puitteet etätyön tekemiseen Kansallisesti tunnetut yritykset (esim. Betset, Taipaleen Teräs, Tulostekniikka) Palvelut (esim. Paletti) Onnistuneet yritysten sukupolven vaihdokset EU:n rakennerahastot (EAKR ja ESR) Uhat; Kierrä, lievennä, poista Valtiovallan linjaukset (kuntatalous, kuntarakenteet) Riippuvuus yhden yrityksen menestymisestä. Yrittäjien ikääntyminen Liikenneväylien kunnossapito. Seutukunta- ja lähialueyhteistyön hiipuminen Toisen asteen koulutustarjonta 3.6 Tavoitteiden tarkastelunäkökulmat 4 Tavoitteet Asumisviihtyvyys Laadukkaat palvelut Taloudellisuus Henkilöstö 4.1 Yleistä tavoitteiden asettamisesta Kyyjärven kunnan toiminnan keskiössä ovat kyyjärviset. Kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja työssäkäyntiedellytykset ovat lähtökohtana kehittämistyölle. Kuntaa kehitetään siten, että siellä on hyvä asua ja sinne on mukava tulla. Kyyjärven vetovoimaisuuden lisäämiseksi kunnan tulee huolehtia erityisesti asuinedellytysten kehittämisestä ja edistää työpaikkojen säilymistä. Kyyjärven tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa olla haluttu asuinpaikka, jossa asukkailla on työtä, hyvät peruspalvelut ja turvallinen ympäristö. Kunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 13

14 4.2 Hallinto- osasto Kyyjärven hallinto-osasto muodostuu kunnan yleishallinnosta, elinkeinopalveluista ja maaseutupalveluista. Maaseutuhallinnon palvelut hankitaan yhteistoiminta-alueelta. Elinkeinopalvelut järjestetään yhteistyössä Kannonkosken kunnan kanssa. Vuoden 2019 alusta vahvistamme kuntamme elinvoimaa- ja hyvinvointia järjestöyhteistyötä lisäämällä. Hallinto-osaston toimenpiteillä kehitetään kunnan elinvoimaa, sisäistä palvelua ja hyvää henkilöstöhallintoa. Vuoden 2018 lopussa aloitettu työnvaativuuden arviointi saadaan päätökseen vuoden 2019 aikana. Tavoitteena on tasata henkilöstön työkuormaa, ohjata resursseja oikeisiin kohtiin ja lisätä työssä viihtymistä. Kunnan elinvoimaan, markkinointiin, some näkyvyyteen panostetaan kohdistamalla 0,5 henkilötyövuotta sivistysosastolta. Uusi toimenkuva hyvinvointi- ja elinvoimakoordinaattori aloittaa tehtävässään vuoden 2019 alussa. (50% sivistys- ja 50% hallinto-osaston alaisuudessa.) 4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 4.4 Sivistysosasto Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Saarijärven, Karstula, Kivijärven, Kannonkosken ja Kyyjärven kuntien muodostama SoTe-kuntayhtymä. Palvelujen tuottajana toimii perusturvaliikelaitos Saarikka. Kyyjärven kunnalla on edustajansa kuntayhtymän eri luottamustehtävissä. Heidän kauttaan ylläpidetään aktiivista keskustelu- ja arviointikulttuuria kunnan ja palvelun tuottajan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen ja palvelujen saatavuuteen kiinnitetään vuoden 2019 aikana erityistä huomiota. Sivistysosaston toiminta on keskittynyt Nopolan koulukeskukseen, missä samoissa tiloissa on sekä varhaiskasvatus että perusopetus. Sivistysosasto tekee yhteistyötä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Laadukkaat palvelut nähdään tärkeänä kunnan vetovoimaisuuteen vaikuttavana tekijänä. 4.5 Tekninen osasto Toimintavuosi 2019 käynnistyy uuden teknisen johtajan rekrytoinnilla. Teknisen osaston alaisuudessa on ateria- ja kunnossapitopalvelu sekä tekninen päivystys ja kiinteistön hoito. Keskeisenä kehittämiskohteena teknisen osaston toiminnassa tulee olemaan viestinnän sekä sisäisten että ulkoisten asiakkaiden palvelutaso. Kunnan kiinteistöstrategian päivittäminen ja toiminnan kannalta tyhjillään olevien kiinteistöjen myyntiin saattaminen. Kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä tehostetaan ja selvitetään kaikki ne rutiiniluontoiset tehtävät, jotka olisivat hoidettavissa yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja organisaatioiden kanssa. Yhtenäiskoulun pihatöitä suunnitellaan toteutettavaksi osittain ns. talkootyönä. Kuntalaisia on myös tarkoitus aktivoida ja osallistaa erilaisiin ympäristön viihtyvyyteen vaikuttaviin siivous- ja raivaustalkoisiin. Ateriapalveluiden markkinointia erilaisiin juhlatilaisuuksiin vahvistetaan. Ateriapalvelut siirtyvät teknisen osaston alaisuuteen vuoden 2019 alusta. 5 Kuntakonserniin kuuluville yhtiöille asetetut tavoitteet Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnasta ja sen määräysvallassa olevista yhteisöistä muodostuvaa kokonaisuutta. Kyyjärven kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä ovat Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Kyyjärven Liikekeskus, Kyyjärven Paletti Oy ja Kyyjärven Lämpö Oy. 14

15 Kyyjärven kunta on lisäksi jäsenenä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissä, SoTe- kuntayhtymässä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä ja Keski- Suomen liitossa. Kunnalla, kuten muillakin osakkeenomistajilla on osakkeisiinsa liittyen oikeus käyttää äänioikeutta yhtiökokouksissa. Osakkeenomistaja käyttää osakeyhtiön ylintä päätösvaltaa delegoimalla sen eli omistajana kunta vaikuttaa yhtiön toimintaan sitovasti vain yhtiökokouksessa. Sama koskee myös kuntayhtymiä. Edustajiksi yhtiön toimielimiin tulee valita yhtiöiden toimintaa omalla ammattiosaamisella vahvistavia henkilöitä. Kuntakonsernin toimintaperiaatteet ja yleiset tavoitteet on määritelty kunnan konserniohjeessa ja konserniohjeen toteuttamista valvoo ja edustajia ohjeistaa kunnanhallitus. Kunnan edustajien on huolehdittava, että kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat omalta osaltaan kunnan tavoitteiden toteutumista ja edustajat raportoivat kunnanhallitukselle säännöllisesti yhteisöidensä toiminnasta. 5.1 Kyyjärven Liikekeskus Oy Toiminta-ajatus Yhtiö omistaa Kyyjärven Tuliharjuntien varrella olevan liikekeskusrakennuksen ja huolehtii kiinteistön isännöinnistä ja kunnossapidosta. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on parantaa ja vahvistaa yritystoiminnan kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä ja ympäristön viihtyisyyttä kiinnittämällä huomiota erityisesti liikekeskuksen ulkoalueiden hoitoon ja rakennuksen kuntoon sekä energiansäästöön. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Tavoitetaso Ulkoalueiden hoito - vuokralaisten palaute - ulkoalueet siistit ja hoidetut Taloussuunnitelma Liikekeskuksessa olevien tilojen käytöstä päättävät omistajat, kunnan omistamien tilojen osalta kunnanjohtaja. Yhtiön tavoitteena on omilla toimillaan tukea tiloissa harjoitettua yritystoimintaa. Yhtiö pyrkii toiminnallaan pitämään vuokratilat vuokrattuina. 5.2 Kyyjärven Paletti Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Paletti Oy omistaa ja hallinnoi kauppakeskus Paletin kiinteistöä, huolehtii kauppakeskuksen asiakkaiden viihtyisyydestä ja kauppakeskuksessa toimivien kauppiaiden toimintaedellytyksistä. Kehittämistavoitteet Kauppakeskuksen näkyvyyttä on parannettu yhteistyössä kauppiasyhdistyksen kanssa ja se työ tulee jatkumaan myös vuonna Kunnan taholta kauppakeskuksen kehittämistä tuetaan myös erilaisten tapahtumien ohjaamista kauppakeskuksen ympäristöön. Heinäkuussa järjestettävät markkinat ovat keskeisimpiä tapahtumia, joilla elävöitetään Kauppakeskus Paletin toimintaa. Uutuutena vuodelle 2019 suunnitellaan kesätori toimintaa pihapiirin telttaan ja pellolle. Kauppakeskuksen aukioloaikojen vastaami- 15

16 nen kävijätarpeeseen on yksi kehittämiskohde. Kauppakeskuksen ja siinä toimivien yrittäjien välille otetaan käyttöön Granlund Manager, joka edesauttaa ja nopeuttaa kunnossapitoa. Seurannan tehostamiseksi uusitaan kauppakeskuksen kävijälaskurit. Myös paloilmoitinjärjestelmä ja betonielementtien tiivistys tulee kunnostaa. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Tavoitetaso Kauppakeskuksen kehittäminen Tapahtumien määrä Yhteistyö kunnan elinkeinotoimen ja Paletin kauppiasyhdistyksen välillä on tiivistä ja toimivaa. Paletin tunnettuus kasvaa ja siellä ja sen lähiympäristössä järjestetään erilaisia tapahtumia vuoden aikana. Kävijälaskurin uusiminen Kävijöiden määrä Aukioloaikojen oikea kohdentaminen Taloussuunnitelma Suunnitelmakauden aikana yhtiössä toteutetaan kiinteistön kuntoarviointi. Yhtiö osallistuu tiiviisti valtateiden risteysalueen kehittämiseen ja edistää kauppakeskus Paletin kehittämistä kunnan johdolla ja yhteistyössä Osuuskauppa Keskimaan sekä Paletin kauppiasyhdistyksen kanssa. 5.3 Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Vuokra-Asunnot Oy omistaa ja hallinnoi kunnan vuokra-asuntoja ja vastaa omistamiensa kiinteistöjen isännöinnistä ja asuntojen vuokrauksesta. Kehittämistavoitteet Yhtiön omistamien vuokra-asuntojen kunto ja asuin viihtyvyys turvataan suorittamalla yhtiön omistamissa rivitaloissa ja asunnoissa vuosittain korjauksia talousraamien puitteissa. Peruskorjauksia suunniteltaessa arvioidaan tulevaisuuden asuntojen määrän ja laadun tarve. Vuokra-asuntojen kiinteistömassaa on tarkoitus vähentää asuntoja myymällä. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Vuokrataso Kattaa yhtiön pääomien ja käytön hoidosta sekä korjausvelasta vastaavat kustannukset / m2 Huoneistojen korjaukset Korjaukset toteutetaan suunnitellusti ja kulloinkin yhtiön taloustilanteen antamassa laajuudessa. Viihtyvyys Taloussuunnitelma Huoneistoissa toteutetaan peruskorjauksia suunnitellusti. Yhtiön hallinnassa olevien asuntojen vuokratasoa tarkistetaan pääoma-, korjaus- ja käyttövastiketta vastaavaksi. 16

17 5.4 Kyyjärven Lämpö Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Lämpö Oy omistaa ja hallinnoi Seiväsahon lämpölaitoksen ja kunnan alueella olevan kaukolämpöverkoston. Yhtiön pääasiallisena toimialana on kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on tuottaa sekä kunnan että yksityisiin kiinteistöihin kaukolämpöä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Lämmön hinta Kattaa verkoston ja /MWh laitteiston kunnossapidosta ja huollosta aiheutuvat kustannukset ja kattaa vieraan pääoman kulut. Taloussuunnitelma Suunnitelmakauden aikana yhtiö pyrkii laajentamaan lämpöverkostoa, jonka avulla pystytään lisäämään asiakkaiden määrää. Myös varavoimajärjestelmää pyritään kehittämään. 17

18 6 Kyyjärven kunnan talous Tulossuunnitelma Kunnan verotulot vuonna 2019 näyttävät ennusteen mukaan lisääntyvän 9,8 %. Valtionosuudet tulevat Kyyjärven kunnan osalta laskemaan 1,9 %. Vuoden 2019 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2019 aikana käyttötaloutta seurataan kuukausiraporttien avulla johtoryhmässä tarkasti, ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet niiden perusteella. Kaikki laadittavat työsopimukset on hyväksytettävä etukäteen kunnanjohtajalla tai johtoryhmällä. Investointien nettomäärä vuonna 2019 on euroa Toimintatulot Talousarviossa toimintatuottojen on arvioitu laskevan vuoden 2018 talousarvion tasosta yhteensä euroa (-3,5 %). Tuloarvio vuodelle 2019 on euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttötalouden tulot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. Toimintatulot TP2017 TA2018 TA2019 Hallinto-osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiset sisäiset yhteensä Sivistysosasto ulkoiset sisäiset 0 0 yhteensä Tekninen osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Toimintatuotot yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä Toimintamenot Toimintamenojen on arvioitu lisääntyvän kokonaisuudessaan euroa (2,6 %) vuoden 2018 alkuperäisen talousarvion tasosta. Menoarvio vuodelle 2019 on euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintamenot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. 18

19 Toimintamenot TP2017 TA2018 TA2019 Hallinto-osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiset sisäiset yhteensä Sivistysosasto ulkoiset sisäiset yhteensä Tekninen osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Toimintamenot yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä Henkilöstömenot Henkilöstökulut ovat euroa (-1,1 %) jälkeen maksettavissa lomarahoissa otettu huomioon 30 %:n vähennys Toimintakate Vuoden 2019 talousarviossa toimintakatteeksi on arvioitu euroa. Käyttötalouden nettomenot kasvoivat vuoden 2018 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 4,2 prosenttia eli euroa Verotulot ja valtionosuudet Kyyjärven kunnan verotulojen arvioidaan nousevan 9,8 prosentilla eli eurolla vuoden 2018 talousarvioon verrattuna ja olevan 4,6 milj.. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän euroa, yhteisöverotuloja euroa ja kiinteistöverotuloja euroa. Kyyjärven kunnan vuonna 2019 saamien valtionosuuksien arvioidaan laskevan 1,9 % eli euroa vuoden 2018 talousarvion tasosta ollen euroa. Arviot perustuvat kuntaliitolta saatuihin tietohin Rahoitustulot ja menot Rahoitustulojen ja menojen arvioidaan olevan yhteensä euroa. Sijoitustuottoja arvioidaan saatavan n Vuosikate Vuosikate on arviossa euroa alijäämäinen Poistot Poistojen määrää on arviossa euroa alkaen uusien alkavien investointien osalta on siirrytty käyttämään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisesti poistosuosituksen lyhimpiä poistoaikoja Tilikauden tulos Vuoden 2019 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy alijäämää euroa. Alijäämä voidaan kattaa kertyneistä ylijäämistä. 19

20 6.2 Rahoitussuunnitelma Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuusinvestointien nettomenot ovat yhteensä euroa. Merkittävimpiä vuodelle 2019 suunniteltuja investointeja ovat Paletin lainanlyhennysvastike ja viemäriputkistojen sujutukset. Vuonna 2019 arvioidaan lyhennettävän talousarviolainoja yhteensä euroa ja nostetaan uutta lainaa Näin ollen kunnan lainamäärän arvioidaan kasvavan noin 192 /as. Kunnan lainakannan arvioidaan olevan n (7 875 /as) Kassavarojen muutokset Talousarvion mukainen varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta on euroa. 20

21 7 Kyyjärven kunnan taloussuunnitelma Tulossuunnitelma Tulossuunnitelmassa vuosien toimintatulot ja -menot on arvioitu käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tulevaisuudessa tuottavuutta on pystyttävä nostamaan ja palvelurakenteita uudistamaan, mikäli kuntalaisten hyvinvointi halutaan edelleen turvata nykytasolla. Tulossuunnitelma on suunnitelmavuosien osalta suuntaa antava eikä sitä ole yksityiskohtaisesti tasapainotettu. Vuosi 2021 tulee olemaan suurien muutosten vuosi, jonka suunnitteleminen on tässä vaiheessa vaikeaa. TS2021 on tehty siten, että luvuissa ei huomioida mahdollisesti tulevaa SoTeuudistusta. TA2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Rah.tulot ja -menot yht Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Arvonalentumiset Satunn. tulot ja -menot yht Tilikauden tulos

22 7.2 Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma perustuu edellä esitettyyn tulossuunnitelmaan. TOIMINNAN RAHAVIRTA TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen kor.erät 0 - käyttöom. myyntivoitot - käyttöom. myyntitappiot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin Pys.vast. hyöd.luovutustulot Toiminnan ja inv. rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten väh Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

23 8 Talousarvion sitovuus Kunnanvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymää talousarviota vuonna Kilpailuttamalla on pyrittävä kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin kaikilla niillä toiminnan ja hankinnan aloilla, missä se suinkin on mahdollista. Kunnan hankinnoista on lähtökohtaisesti hyvissä ajoin ennen hankintojen suorittamista ilmoitettava kunnan www-sivuilla kohdassa kunnan hankinnat. Kunnan hankinnoissa noudatetaan julkisista hankinnoista annettua lakia ja sen täytäntöönpanoa tarkentavia kunnan omia ohjeita. Yksityiskohtaisemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta ja seurannasta antaa kunnanhallitus. Vakinaisten työ- ja virkasuhteiden täyttö tehdään vain kunnanhallituksen luvalla. Kunnanhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä myös talousarvion sitovuudesta sekä minkä tahansa määrärahan käytöstä kesken vuotta. Talousarvion ja -suunnitelman sitovuudesta ja käytöstä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Talousarvion tulosalueen nettomenojen yhteismäärää ei saa ylittää ilman kunnanvaltuuston lupaa eikä käyttää muuhun kuin kyseisen tulosalueen menoihin. 2. Kukin osasto ja asianomainen tilivelvollinen viranhaltija ovat vastuussa tulosalueen nettomenoista. Tulosalueiden on huolehdittava kustannustason nousun seuraamisesta ja tulojen ajallaan kertymisestä. Edellä kohdissa 1 ja 2 määriteltyjä sitovuusrajoja laskettaessa ei oteta huomioon laskennallisia eriä (poistot, vyörytyserät ja ostojen alv.) 3. Henkilöstökuluihin varatut määrärahat ovat sitovia siten, että henkilöstökulutileiltä ei voida kattaa muita menoja eikä vastaavasti siirtää määrärahoja muilta tileiltä henkilöstömenojen katteeksi. 4. Määrärahoihin liittyvät päätökset (lisäykset, vähennykset ja tulosalueen sisällä tapahtuvat siirrot) on tehtävä etukäteen, sillä organisaatiotasolla, jolle päätösvalta asiassa kuuluu. Muutoksista tulee antaa välittömästi tieto kirjanpitoon. 5. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat erillisessä investointiohjelmassa Suunnitelmavuosien osalta investointiohjelma tarkentuu kunkin vuoden talousarviossa. 6. Lautakuntien tulee vahvistaa käyttösuunnitelmat hyväksytyn talousarvion mukaiseksi tavoitteiden ja määrärahojen osalta. Lautakunnille tulee antaa vähintään neljännesvuosittain talous- ja toimintakatsaus kuluvasta vuodesta. Raportit talousarvion toteutumisesta annetaan kunnanvaltuustolle vähintään tilanteista ja sekä Tulojen kertymistä tulee seurata samanaikaisesti menojen seurannan kanssa. 23

24 9 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosassa esitetään tulosaluekohtaiset tavoitteet ja talousarvion määrärahat. Talousarvion määrärahat Käyttötalous yhteensä (ulkoiset) TP2017 TA2018 TA2019 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) TP2017 TA2018 TA2019 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% edell.vuoteen 1,86 4,17 Poistot Hallinto-osasto Hallinto-osasto muodostuu seuraavista tulosalueista ja tulosyksiköistä; Yleishallinto (Kunnanhallitus, Tarkastuslautakunta, Vaalit ja Keskustoimisto) Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Ateriapalvelut siirtyvät alkaen teknisen osaston tilapalveluihin. Talousarvion määrärahat Hallinto-osasto (ulkoiset) TP2017 TA2018 TA2019 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) TP2017 TA2018 TA2019 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% edell.vuoteen 17,92 5,70 Poistot

25 9.1.1 Yleishallinto Yleishallinnon toiminta-ajatus Yleishallinto tulosalueena vastaa hallinnon toimivuudesta. Kunnanhallituksella tulosyksikkönä on vastuulla kunnan hallinnon lisäksi taloudenpito, kunnanvaltuuston päätösten valmistelu, täytäntöönpano sekä valvonta. Keskustoimistossa valmistellaan ja pannaan täytäntöön kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätökset. Keskustoimisto vastaa myös yleisestä tiedottamisesta, toimistopalveluista sekä kokonaismarkkinoinnista. Talousarvion määrärahat Yleishallinto (ulkoiset) TP2017 TA2018 TA2019 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) TP2017 TA2018 TA2019 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% edell.vuoteen 16,87-4,11 Poistot Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso 2019 Mittari Kokousasiakirjat sähköisenä Kaikki kokousasiakirjat lähetetään 100 % sähköinen asiakirjaköisenä. luottamushenkilöille sähhallinta kokousaineistojen osalta Talouden seuranta Raportointi ajan tasalla Osavuosikatsaukset neljännesvuosittain Tiedottaminen ja kuntamarkkinointi -Kustannukset ja kuntalaispalaute. Sähköisen viestinnän lisääminen kuntatiedotteessa -aktiivinen ja oma-aloitteinen tiedottaminen päätöksistä ja tapahtumista -Vähintään 3 juttua kuukaudessa NopolaNewsiin kunnan taholta Yhteistoiminta-alueiden toimivuus Kustannustehokkuus Kustannuskehitys Tuottavuuden parantaminen Yhteisiä resursseja ja henkilöstön kehittämistoimenpiteitä naapurikuntien kanssa. Uuden tekniikan ja sovellutusten tehokas hyödyntäminen. Arkistonhallinta Arkistohallinnan ajantasaistamista jatketaan Tietosuojavastaava Tietoturvavastaavapalveluiden osto -Kustannuskehitys -Koulutuksiin/tilaisuuksiin osallistujien määrä 25

26 Yleishallinnon kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle Asumisviihtyvyyden näkökulmasta - kuntalaiset saavat kunnantoimistosta laadukasta palvelua - tiedottaminen on avointa ja aktiivista 2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta - yhteistyötä lähialueen kuntien kanssa tiivistetään - palvelujen tuottamistapaa tarkastellaan jatkuvasti ja päivitetään tarvittaessa. 3. Taloudellisuusnäkökulmasta - uutta tekniikkaa hyödynnetään tiedottamisessa ja asiakirjojen toimittamisessa - kustannustehokkuutta haetaan toimintojen uudistamisella ja osaamisen varmistamisella. 4. Henkilöstönäkökulmasta - henkilöstön työvälineet ovat ajan tasalla ja osaamista päivitetään jatkuvasti - työpaikoilla järjestetään säännöllisesti organisoituja palavereja - TYKY-toiminnan sisältöä kehitetään ja tarjontaa laajennetaan. - henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut ja toteutetaan työnvaativuuden arviointi Elinkeinopalvelut Elinkeinopalvelujen toiminta-ajatus Elinkeinopalveluiden toiminta-ajatuksena on tukea työllisyyttä ja jatkuvan ja kannattavan liiketoiminnan kehittymistä. Ainoastaan jatkuva ja kannattava yritystoiminta voi lisätä työpaikkoja, parantaa palveluja ja estää väestön vähenemistä. Elinkeinotoimen palvelut järjestetään yhteistyössä Kannonkosken kunnan kanssa. Kyyjärven kunta ostaa Kannonkoskelta elinkeinokoordinaattorin palvelua kaksi päivää viikossa. Oiva Työltä ostetaan työllisyyskoordinaatorin palvelua yksi päivä viikossa. Oiva Työ varmistaa työvoiman saatavuuden ja tekee ennaltaehkäisevää työtä asukkaidemme työttömyyden vähentämiseksi. Tulevaisuudessa nähdään, että mitä tiiviimpi yhteys työllisyys- ja elinkeinoasioiden hoidolla on keskenään, sitä paremmin molemmat osapuolet - työnantajat ja työntekijät - siitä hyötyvät, mikä puolestaan edistää yritysten kilpailukyvyn kasvua. Talousarvion määrärahat Elinkeinopalvelut (ulkoiset) TP2017 TA2018 TA2019 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) TP2017 TA2018 TA2019 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% edell. vuoteen 39,25 152,14 Poistot