KYYJÄRVEN KUNTA. Kyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme parempaan! TALOUSARVIO 2015

Transkriptio

1 KYYJÄRVEN KUNTA Kyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme parempaan! TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KYYJÄRVEN KUNNAN PERUSAJATUS VISIO KYYJÄRVEN KUNNAN NELIKENTTÄ-ANALYYSI TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUNNAN VÄESTÖ JA HUOLTOSUHDE PALVELUTARPEISIIN VASTAAMINEN ELINKEINOTOIMINTA YHTEISTYÖ SEUDULLISTEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA TAVOITTEET YLEISTÄ TAVOITTEIDEN ASETTAMISESTA HALLINTO- OSASTO SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETUT TAVOITTEET KYYJÄRVEN LIIKEKESKUS OY KYYJÄRVEN PALETTI OY KYYJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY KYYJÄRVEN LÄMPÖ OY YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE KUNNALLISTALOUS KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUS TULOSSUUNNITELMA Toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos RAHOITUSSUUNNITELMA Käyttöomaisuusinvestoinnit Lainakannan muutokset Kassavarojen muutokset KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMA RAHOITUSSUUNNITELMA TALOUSARVION SITOVUUS

3 10 KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO-OSASTO Yleishallinto Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Ruokapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut SIVISTYSOSASTO Koulutuspalvelut Kirjastopalvelut Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut Varhaiskasvatus TEKNINEN OSASTO Tekniset palvelut Rakentamis- ja ympäristöpalvelut Tilapalvelut Liikelaitokset INVESTOINTIOSA LIITE 1 TULOSLASKELMA 52 LIITE 2 RAHOITUSLASKELMA 53 LIITE 3 VESILAITOKSEN LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TULOSLASKELMA 54 LIITE 4 VESILAITOKSEN LASKENNALLISESTI ERIYTETTY RAHOITUSLASKELMA 55 3

4 1 JOHDANTO Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoitus Kunnanvaltuuston on kuntalain mukaan vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma sitä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tämä nyt valtuuston käsittelyssä oleva varsinainen talousarvio on vuodelle 2015 ja suunnitelma puolestaan vuosille Kyyjärven kunnassa koko talouden suunnitelmakausi on siis neljä vuotta ( ) Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja kunnan sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Lähtökohtana tulee olla, että talousarvio, taloussuunnitelma ja tilinpäätös ovat rakenteeltaan samankaltaiset. Valtuustotason ohjausvälineitä ovat talousarvio, taloussuunnitelma sekä tilinpäätökseen kuuluva toimintakertomus. Talousarvion sisältö koostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi ja rahoitusosasta. Käyttötalousosa Kunnanvaltuusto osoittaa toimielin- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Osoittaa miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin. Investointiosa Osoittaa hankekohtaiset määrärahat ja arviot mahdollisista tuloista. Investointimenot ja tulot budjetoidaan arvioidun rahankäytön ja tulokertymän mukaan. Rahoitusosa Osoittaa talousarvion vaikutukset kunnan maksuvalmiuteen ja kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Siitä käy myös ilmi, miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se vuorostaan katetaan. Talouden tasapainovaatimus Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Neljän (4) vuoden suunnittelukausi koskee vain siis niitä kuntia, joiden taseessa ei talousarvion laatimisvuonna ole ylijäämää. Kyyjärven kunnalla on vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen taseessa kertynyttä ylijäämää euroa. Vuoden 2014 talousarviossa tuloksen arvioidaan painuvan miinukselle n euroa, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen kertynyttä ylijäämää on n euroa. Kuntalain edellyttämä tasapainottamisvelvoite ei siis vielä koske Kyyjärven kuntaa, mutta mikäli talouden kehitys jatkaa nykyistä suuntaa, on alijäämää odotettavissa jo tämän suunnitelmakauden aikana. Talousarvion lähtökohdat Kyyjärven kunnan lähtökohdat tulevalle suunnitelmakaudelle ovat taloudellisesta näkökulmasta katsottuna erittäin vaikeat. Tulorahoituksen osalta, verrattaessa vuoden 2014 talousarvioon, verotulojen kertymä näyttää nousevan euroa, mutta valtionosuuksien suhteen on luvassa kylmää kyytiä. Kyyjärvi menettää pelkästään peruspalvelujen valtionosuuksia vuonna 2015 arviolta euroa. Verotulojen ja valtionosuuksien kertymän arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä n. 8,8 milj. euroa. Mikäli käyttötalouden kustannukset pysyvät vuoden 2014 tasolla, painuu vuosikate ilman rahoitustuloja/menoja n euroa miinukselle. 4

5 Tulevana vuonna tullaan tekemään myös mittavia investointeja mm. liikuntahallin laajennukseen, Kauppakeskus Paletin peruskorjaukseen. Kyseiset investoinnit tulevat lisäämään poistoja siinä määrin, että ilman rahastojen purkamista tilikauden tulos tulee olemaan alijäämäinen. Suunnitelmakauden aikana tullaan käynnistämään myös Nopolan koulukeskuksen rakennustyöt, jotka on tarkoitus toteuttaa Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla. Kustannukset tulevat tällä ratkaisulla kohdistumaan investointien sijasta käyttötalouteen. Taloudellisista haasteista huolimatta Kyyjärven kunnan tavoitteena on turvata asukkailleen laadukkaat peruspalvelut ja viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. Kunnanvaltuuston tekemät investointipäätökset näyttäytyvät nykyisessä taloudellisessa tilanteessa poikkeuksellisen rohkeilta, mutta toisaalta ne viestivät päättäjien tahtotilasta panostaa Kyyjärven tulevaisuuteen. 2 Kyyjärven kunnan perusajatus Kyyjärven kunta tarjoaa eri elämänvaiheissa oleville asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Hyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä laadukkaat peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet. Vahvaa yrityshenkisyyttä vaalitaan hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisella elinkeinopolitiikalla. 2.1 Visio Visio on yhteinen julkisesti täsmennetty näkemys nykyisen Kyyjärven kunnan tulevaisuudesta vuoteen Se on kuvaus siitä, millaiseksi nykyistä Kyyjärven kuntaa on päätetty kehittää sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Vuonna 2020 Kyyjärvi on elinvoimainen ja tasokkaat palvelut sekä harrastusmahdollisuudet tarjoava luonnonläheinen asuinpaikka kaiken ikäisille. tunnettu vahvasta yrittäjähenkisyydestä, jonka seurauksena kuntaan on syntynyt lukuisia uusia yrityksiä eri aloille. aloitteellinen yhteistyökumppani erityisesti lähialueen verkostoituneen matkailuelinkeinojen kehittämisessä. ennakkoluuloton uuden tekniikan hyödyntäjä tiedottamisessa ja kuntalaisille suunnatuissa palveluissa. pohjoisen Keski-Suomen tunnetuin kaupallinen keskus. kunta, jossa asukkaiden yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat itsestäänselvyyksiä Keski-Suomen kaunein kuntakeskus 2.2 Kyyjärven kunnan nelikenttä-analyysi Vahvuudet; hyödynnä, vahvista (sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa) Turvallinen asuinympäristö järven äärellä Sijainti valtateiden risteyksessä Tietoliikenneyhteydet 5

6 Monipuoliset palvelut (esim. Paletti) Yhdistys- ja harrastustoiminnan puitteet Hyvä työllisyystilanne ja työpaikkaomavaraisuus Menestyvät yritykset Avoin ja yhteistyöhenkinen kuntakuva (NopolaNews) Päätöksentekokulttuuri Heikkoudet; Vältä, lievennä, poista (sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa) Talouden kehitys Väestörakenne ja kehitys. Koulutustarjonta (osaava työvoima, muuttoliike) Kolmannen sektorin hiipuminen Kuntakeskuksen yleisilme Elinkeinojen kehittämistoiminta ja kuntamarkkinointi Mahdollisuudet; Varmista hyödyntäminen (ulkoisia tekijöitä) Sijainti Yrittäjähenkisyys (lukuisat pienyritykset) Sote-uudistus Puitteet etätyön tekemiseen Kansallisesti tunnetut yritykset/palvelut (esim. Betset, Paletti, Taipale, Lindab jne.) Onnistuneet yritysten sukupolven vaihdokset EU:n rakennerahastot (EAKR ja ESR) Uhat; Kierrä, lievennä, poista (ulkoisia tekijöitä) Valtiovallan linjaukset (kuntatalous, kuntarakenteet) Riippuvuus yhden yrityksen menestymisestä. Yrittäjien ikääntyminen Liikenneväylien kunnossapito. Seutukunta- ja lähialueyhteistyön hiipuminen Toisen asteen koulutustarjonta Kehittämistavoitteita ( ) tarkastellaan Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Taloudellisuusnäkökulmasta Henkilöstönäkökulmasta 3 Toimintaympäristö Kyyjärven kunnan työpaikkaomavaraisuus on maakunnan korkeimpia, ja myös työttömien määrä on verrokkikuntia alhaisempi. Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Työpaikkaomavaraisuuden taso kertoo siitä, että Kyyjärveltä on löytynyt työpaikka myös lähialueen kuntien asukkaille. Tämä ilmentymä avaa mahdollisuuksia kunnan väestökehityksen suunnan kääntämiseen ennakoivalla kaavoituksella ja asuntoraken- 6

7 tamisella/korjaamisella sekä positiivisen kuntakuvan vahvistamisella. Laadukkaat ja monipuoliset palvelut ovat työllistymismahdollisuuksien ohella tärkeitä väestökehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja siksi on perusteltua, että Kyyjärvellä pidetään huoli koulukeskuksen kiinteistöjen kunnosta ja kehitetään myös kuntalaisten vapaa-aikaan liittyviä palveluita. Kunnan imagon ja palvelurakenteen kannalta on myös tärkeää että kunnan taholta edesautetaan Kauppakeskus Paletin kehittymistä ja säilymistä Pohjoisen- Keski-Suomen yhtenä merkittävimpänä kaupan keskittymänä. 3.1 Kunnan väestö ja huoltosuhde Kyyjärven kunnan asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 1431 (1469, v. 2012) henkilöä (0-14-vuotiaiden osuus: 15,3 % (15,2 %), vuotiaat: 56,3 % (57,9%), yli 65-vuotiaat:28,4 % (26,9 %). Kunnan väkimäärä on ollut laskeva useiden vuosien ajan ja Tilastokeskuksen ennusteessa väestökehitys Kyyjärvellä on laskeva myös tulevina vuosina. Ennusteet eivät kuitenkaan velvoita elämään niiden mukaan, vaan kunnalla on omilla toimillaan mahdollista vaikuttaa siihen että ne eivät toteudu. Elinkeino- ja asuntopolitiikka yhdessä laadukkaiden peruspalvelujen ja monipuolisen vapaa-ajan tarjonnan kanssa ovat tekijöitä, joilla on vaikutusta väestökehitykseen. Väestörakenteen sisällä keskeisenä tekijänä kunnan talouden ja toiminnan kannalta on huoltosuhde, joka kuvaa lasten ja vanhusten suhdetta työikäiseen väestöön. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa erityisesti työikäisten määrä tulee selvästi laskemaan. Vuoden 2012 talousarvion laadinnan jälkeen tilastokeskuksen ennuste väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä on jonkin verran parantunut. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on näytetty huoltosuhteen kehitystä. Pylvään korkeus kertoo kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta kohden. 7

8 Edellä mainitut kehitystrendit ovat olennaisia kunnan tulevaisuutta arvioitaessa. Työikäisen väestön eli potentiaalisten veronmaksajien määrä määrittelee hyvin pitkälle kunnan verotulojen kehityksen. Kokonaisasukasluvun muutoksilla on vaikutusta valtionosuuksiin, jotka ovat toinen keskeinen kunnan tulonlähde. Väestön vanheneminen aiheuttaa ikääntyvien palvelutarpeen kasvua. Kun tähän yhdistetään elinikäodotusten pidentyminen merkittävästi, muodostuu kuntaan yhä suurempi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve. Kyyjärven osalta positiivinen asia on, että syntyvyys on viime vuosina noussut uudelleen noin kahteenkymmeneen syntyneeseen lapseen vuosittain. Kasvava palvelujen tarve edellyttää uusien toimintatapojen etsimistä ja hyödyntämistä esimerkiksi uuden teknologian avulla. Sen seurauksena voidaan joko vähentää henkilöstöä tai rajata tietyillä sektoreilla lisähenkilöstön tarvetta. Tuottavuus, tehokkuus ja oikea osaaminen tulee varmistaa tiiviillä yhteistyöllä ensisijaisesti lähialueen kuntien kanssa. Myös yksityinen ja kolmas sektori tulee huomioida yhteistyökuvioita muodostettaessa. 3.2 Palvelutarpeisiin vastaaminen Kyyjärven kunnan tulevaisuuden haasteena näyttäisivät olevan uhka huoltosuhteen heikkenemisestä ja lisääntynyt julkisten palvelujen tarve. Kunnan osalta tähän voidaan vastata julkishallinnon tuottavuutta kasvattamalla sekä yksityisen sektorin työllisyyttä parantamalla. Asumisedellytyksien ylläpitämisellä ja parantamisella sekä työpaikkojen säilymisen ja lisäämisellä on vaikutusta kunnan väestörakenteeseen erityisesti työikäisen väestön määrään kasvulla. 8

9 3.3 Elinkeinotoiminta Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Kauppakeskus Paletti monipuolistaa Kyyjärven kunnan palvelutarjontaa ja mahdollistaa myös lukuisia työpaikkoja koko alueelle. Siksi on tärkeää, että kunta on aktiivinen toimija Paletin kehittämisessä, ja tiivistää entisestään kunnan elinkeinotoiminnan ja Paletin kauppiasyhdistyksen välistä yhteistyötä. Kyyjärven kunnan ja elinkeinoelämän vuoropuhelua kehitetään edelleen syventämällä Kyyjärven yrittäjäyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville 3.4 Yhteistyö seudullisten ja muiden toimijoiden kanssa Kyyjärven kunta on aktiivinen toimija seudullisessa yhteistyössä, ja kehittää sen avulla sekä oman kunnan että koko alueen elinvoimaisuutta. Vuoden 2015 aikana kunta on aloitteellinen keskusteluissa erityisesti Kivijärven, Kannonkosken ja Karstulan kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisessä. Yhteistyön ensisijaisena tavoitteena ei ole kuntarakenteiden muuttaminen, vaan palvelujen laadun ja oikean osaamisen turvaaminen yhteisillä resursseilla kustannustehokkaasti. 4 Tavoitteet 4.1 Yleistä tavoitteiden asettamisesta Kyyjärven kunnan toiminnan keskiössä ovat kyyjärviset. Kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja työssäkäyntiedellytykset ovat lähtökohtana kehittämistyölle. Kuntaa kehitetään siten, että siellä on hyvä asua ja sinne on mukava tulla. Kyyjärven vetovoimaisuuden lisäämiseksi kunnan tulee huolehtia erityisesti asuinedellytysten kehittämisestä ja edistää työpaikkojen säilymistä. Kyyjärven tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa olla haluttu asuinpaikka, jossa asukkailla on työtä, hyvät peruspalvelut ja turvallinen ympäristö. Kunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 4.2 Hallinto- osasto Kyyjärven hallinto-osasto muodostuu kunnan yleishallinnosta, elinkeinopalveluista, maaseutupalveluista sekä kunnan ruokapalveluista. Maaseutuhallinnon palvelut hankitaan yhteistoiminta-alueelta ja elinkeinopalvelut ostetaan Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä. Hallinto-osaston toimenpiteillä kehitetään kunnan elinkeinoelämää, sisäistä palvelua ja hyvää henkilöstöhallintoa. 4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Saarijärven, Karstula, Kivijärven, Kannonkosken ja Kyyjärven kuntien muodostama SoTe-kuntayhtymä. Palvelujen tuottajana toimii pe- 9

10 rusturvaliikelaitos Saarikka. Kyyjärven kunnalla on edustajansa kuntayhtymän eri luottamustehtävissä. Heidän kauttaan ylläpidetään aktiivista keskustelu- ja arviointikulttuuria kunnan ja palvelun tuottajan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen kiinnitetään vuoden 2015 aikana erityistä huomiota. 4.4 Sivistysosasto Kyyjärven kunta tekee aktiivista työtä säilyttääkseen nykyiset laadukkaat sivistyspalvelut kunnassa taloudelliset resurssit huomioon ottaen. Toimintavuoden aikana erityistä huomiota kiinnitetään oppimisympäristöjen turvallisuuteen ja laadukkuuteen sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Sivistysosasto tekee yhteistyötä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Laadukkaat palvelut nähdään tärkeänä kunnan vetovoimaisuuteen vaikuttavana tekijänä. 4.5 Tekninen osasto Teknisen osaston tavoitteena on tarjota hyvät toimintaedellytykset kunnan toiminnoille. Se hoitaa kunnan alueita ja kiinteistöjä siten, että niiden arvo ja kunto säilyvät. Kunnallistekniikkaa ylläpidetään ja hoidetaan kustannustehokkaasti. Kyyjärvi toteuttaa aktiivista asunto- ja maapolitiikkaa, jolla se kehittää maa-alueita niin asumis- kuin yrityskäytön tarpeisiin. Kaavoituksessa huomioidaan kuntalaisten viihtyvyyden ja elinkeinoelämän toiminnan vaatimukset. 5 Kuntakonserniin kuuluville yhtiöille asetetut tavoitteet Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnasta ja sen määräysvallassa olevista yhteisöistä muodostuvaa kokonaisuutta. Kyyjärven kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä ovat Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Kyyjärven Liikekeskus ja Kyyjärven Paletti Oy, sekä uutena yhtiönä Kyyjärven Lämpö Oy. Kuntalain uudistuksen myötä tuli kunnille myös velvoite yhtiöittää kaikki sellainen toiminta, joissa se toimii kilpailulla markkinoilla. Kyyjärven osalta tällaiseksi toiminnaksi osoittautui Seiväsahon lämpökeskuksen toiminta. Kunnanvaltuusto päättikin pidetyssä kokouksessa perustaa Kyyjärven Lämpö Oy nimisen yhtiön. Kyyjärven kunta on lisäksi jäsenenä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissä, SoTe- kuntayhtymässä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä ja Keski- Suomen liitossa. Kunnalla, kuten muillakin osakkeenomistajilla on osakkeisiinsa liittyen oikeus käyttää äänioikeutta yhtiökokouksissa. Osakkeenomistaja käyttää osakeyhtiön ylintä päätösvaltaa delegoimalla sen eli omistajana kunta vaikuttaa yhtiön toimintaan sitovasti vain yhtiökokouksessa. Sama koskee myös kuntayhtymiä. Edustajiksi yhtiön toimielimiin tulee valita yhtiöiden toimintaa omalla ammattiosaamisella vahvistavia henkilöitä. Kuntakonsernin toimintaperiaatteet ja yleiset tavoitteet on määritelty kunnan konserniohjeessa ja konserniohjeen toteuttamista valvoo ja edustajia ohjeistaa kunnanhallitus. Kunnan edustajien on huolehdittava, että kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat omalta osaltaan kunnan tavoitteiden toteutumista ja edustajat raportoivat kunnanhallitukselle säännöllisesti yhteisöidensä toiminnasta. 10

11 5.1 Kyyjärven Liikekeskus Oy Toiminta-ajatus Yhtiö omistaa Kyyjärven Tuliharjuntien varrella olevan liikekeskusrakennuksen ja huolehtii kiinteistön isännöinnistä ja kunnossapidosta. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on parantaa ja vahvistaa yritystoiminnan kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä ja ympäristön viihtyisyyttä kiinnittämällä huomiota erityisesti liikekeskuksen ulkoalueiden hoitoon ja rakennuksen kuntoon sekä energiansäästöön. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Tavoitetaso Ulkoalueiden hoito - vuokralaisten palaute - ulkoalueet siistit ja hoidetut Taloussuunnitelma Liikekeskuksessa olevien tilojen käytöstä päättävät omistajat, kunnan omistamien tilojen osalta kunnanjohtaja. Yhtiön tavoitteena on omilla toimillaan tukea tiloissa harjoitettua yritystoimintaa. 5.2 Kyyjärven Paletti Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Paletti Oy omistaa ja hallinnoi kauppakeskus Paletin kiinteistöä, huolehtii kauppakeskuksen asiakkaiden viihtyisyydestä ja kauppakeskuksessa toimivien kauppiaiden toimintaedellytyksistä. Kehittämistavoitteet Paletin kiinteistön kehittämishankkeen valmistelu ja toteuttaminen. Kehittämishanke päätetään erillisenä lisätalousarviona, kun toteutustapa ja rahoitustarve on selvillä. Paletin kiinteistön ja ulkoalueiden viihtyisyyden ja houkuttelevuuden vahvistaminen. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Tavoitetaso Kauppakeskuksen kehittäminetökset Suunnitelma ja pää- Kehittämissuunnitelma ja -päätös tehty ja aikataulutettu. Kiinteistön kunnon ylläpito ja Kiinteistön kunto Kiinteistö on viihtyisä ja turvallinen. parantaminen Taloussuunnitelma Suunnitelmakauden aikana yhtiössä toteutetaan kehittämishanke erillisen suunnitelman pohjalta. Yhtiö osallistuu tiiviisti valtateiden risteysalueen kehittämiseen ja edistää kauppakeskus Paletin kehittämistä kunnan johdolla ja yhteistyössä Osuuskauppa Keskimaan sekä Paletin kauppiaiden kanssa. 11

12 5.3 Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Vuokra-Asunnot Oy omistaa ja hallinnoi kunnan vuokra-asuntoja ja vastaa omistamiensa kiinteistöjen isännöinnistä ja asuntojen vuokrauksesta. Kehittämistavoitteet Yhtiön omistamien vuokra-asuntojen kunto ja asuinviihtyvyys turvataan suorittamalla yhtiön omistamissa rivitaloissa ja asunnoissa vuosittain korjauksia talousraamien puitteissa. Peruskorjauksia suunniteltaessa arvioidaan tulevaisuuden asuntojen määrän ja laadun tarve. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Vuokrataso Kattaa yhtiön pääomien ja käytön / m2 hoidosta sekä korjausvelasta vastaavat kustannukset Asuntojen korjaukset Korjaukset toteutettu suunnitelman Toimenpiteet mukaan Taloussuunnitelma Suunnitelmakauden aikana yhtiö selvittää nykyisen asuntokannan realisointimahdollisuudet uusien asuntojen rakentamisen yhteydessä. Asunnoissa toteutetaan peruskorjauksia erillisen suunnitelman mukaan. Yhtiön hallinnassa olevien asuntojen vuokratasoa tarkistetaan pääoma-, korjaus- ja käyttövastiketta vastaavaksi. 5.4 Kyyjärven Lämpö Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Lämpö Oy omistaa ja hallinnoi Seiväsahon lämpölaitoksen ja kunnan alueella olevan kaukolämpöverkoston. Yhtiön pääasiallisena toimialana on kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on tuottaa sekä kunnan että yksityisiin kiinteistöihin kaukolämpöä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Lämmön hinta Kattaa verkoston ja /MVh laitteiston kunnossapidosta ja huollosta aiheutuvat kustannukset ja kattaa vieraan pääoman kulut. 12

13 Taloussuunnitelma Suunnitelmakauden aikana yhtiö tekee lämpölaitokseen tarvittavat investoinnit, ja kehittää laitoksesta uudenaikaista tekniikkaa hyödyntävän lämpökeskuksen. Yhtiön omistuspohjaa laajennetaan laadukkaan toiminnan ja kehitystyön varmistamiseksi suunnatulla osakeannilla. Yhtiön osake-enemmistö säilytetään kuitenkin Kyyjärven kunnalla. 6 Yleinen taloudellinen tilanne 6.1 Kunnallistalous Kansainvälinen taloudellinen tilanne luo varjonsa tulevien vuosien taloudellisten näkymien ylle. Taloudessa ei voida odottaa vastaavia kasvuprosentteja, kuin mihin aiempina vuosina on totuttu. Kansainvälisen taloudellisen epävarmuuden lisäksi omat vaikutuksensa tuo myös ikärakenteen muutos, jonka seurauksena työmarkkinoilta poistuu enemmän työntekijöitä, kuin uusia tulee. Kyyjärvellä tilanne on tähän saakka pysynyt kohtuullisella tasolla. Kunnan työllisyys on pysynyt hyvänä, joskin parantamisen varaa aina on. Kansainvälisestä tilanteesta johtuen tilanne voi kuitenkin nopeastikin muuttua huonompaan suuntaan. Kunnan työllisyys on voimakkaasti riippuvaista yleisen investointitason kehityksestä. Kuntien taloudellisen tilanteen nähdään heikentyvän tulevina vuosina yhtäältä yleisen taloudellisen tilanteen heikentäessä verotulokehitystä ja toisaalta valtion vähentäessä kuntien rahoitusta merkittävästi. Ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu ja tulopohjan heikentyminen ovat vaikea yhtälö. Kyyjärven kunnan velkamäärä asukasta kohden on korkea, mutta toisaalta kunnalla on varsin huomattava määrä varallisuutta eri rahastoissa. Alhainen lainarahan korkotaso on vaikuttanut siihen, että mittavien rahastoerien kotiuttamisen sijasta on otettu lainarahaa. Velkamäärän kasvua ja korkotason kehitystä tulee kuitenkin seurata erittäin tarkasti. Kunnan talous on velkataakasta huolimatta vielä hallittavissa, mutta lähivuosina tehtävät investoinnit tulevat lisäämään haasteita talouden suhteen. Kunnan palvelutuotannosta on ulkoistettuna jo lähes 70 %, joten kunnan omilla päätöksillä tehtävissä olevat korjaustoimenpiteet ovat rajallisia. 7 Kyyjärven kunnan talous Tulossuunnitelma Lähivuosina tulopohjan heikentyminen verotulojen ja erityisesti valtionosuusrahoituksen heikosta kehityksestä johtuen aiheuttaa merkittävän uhkan kunnan talouden kehitykselle. Kunnan verotulot vuonna 2015 näyttäisivät kuitenkin arvioiden mukaan nousevan edelliseen vuoteen verrattuna, mutta valtionosuuksien putoaminen heikentää vastaavasti tulorahoitusta merkittävästi. Tilastokeskuksen väestöennusteet ennakoivat väestökehityksen heikentymistä myös tuleville vuosille. Kyyjärven kunnalla on tekijöitä, joilla pitäisi olla vaikutusta väestökehitykseen, mutta tällä hetkellä väestön keskittyminen kasvukeskuksiin näyttää olevan niin voimakasta, että edes hyvällä työpaikkaomavaraisuudella ei pystytä vastaamaan tähän haasteeseen. Vuoden 2015 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan noin euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2015 aikana käyttötaloutta seurataan kuukausiraporttien avulla johtoryhmässä tarkasti, ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet niiden perusteella. Kaikki laadittavat työsopimukset on hyväksytettävä etukäteen kunnanjohtajalla tai johtoryhmällä. Investointien nettomäärä vuonna 2015 on euroa. 13

14 7.1.1 Toimintatulot Talousarviossa toimintatulojen on arvioitu laskevan vuoden 2014 talousarvion tasosta yhteensä euroa (-12 %), josta on kaukolämpölaitostulojen aiheuttamaa laskua eli todellisuudessa tulot kasvoivat vuodesta Tuloarvio vuodelle 2015 on euroa Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttötalouden tulot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. Toimintatulot TP2013 TA2014 TA2015 Hallinto-osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiset sisäiset yhteensä Sivistysosasto ulkoiset sisäiset 0 0 yhteensä Tekninen osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Toimintatuotot yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä Toimintamenot Toimintamenojen on arvioitu laskevan kokonaisuudessaan euroa (-4,8 %) vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion tasosta. Menoarvio vuodelle 2015 on euroa. Kaukolämpölaitoksen yhtiöittämisen osuus menojen laskusta on Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintamenot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. 14

15 Toimintamenot TP2013 TA2014 TA2015 Hallinto-osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiset sisäiset yhteensä Sivistysosasto ulkoiset sisäiset yhteensä Tekninen osasto ulkoiset sisäiset yhteensä Toimintatuotot yhteensä ulkoiset sisäiset yhteensä Henkilöstömenot Henkilöstökulut ovat euroa ( +0,7 %). Palkankorotusten vaikutukset on talousarviossa arvioitu olevan noin 0,4 prosenttia Toimintakate Vuoden 2015 talousarviossa toimintakatteeksi on arvioitu euroa. Käyttötalouden nettomenot laskivat vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna -2,8 prosenttia eli euroa Verotulot Kyyjärven kunnan verotulojen arvioidaan nousevan 8,6 prosentilla eli eurolla vuoden 2014 talousarvioon verrattuna ja olevan 4,343 milj.. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän euroa, yhteisöverotuloja euroa ja kiinteistöverotuloja euroa Valtionosuudet V astui voimaan valtionosuusjärjestelmän uudistus. Siinä ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat yleinen osa korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6-15 v ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi. Lisäksi yhden putken yhteyteen kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät ja lisäksi järjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollataan. Kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat myös aiemmat liikunnan, nuorisotyön, kansalais- ja työväenopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Kyyjärven kunnan vuonna 2015 saamien valtionosuuksien arvioidaan laskevan euroa vuoden 2014 talousarvion tasosta ollen euroa. Arvio perustuu kuntaliitolta saatuihin arvioihin, joista osa on vielä ennakkotietoja Rahoitustulot ja menot Rahoitustulojen ja menojen arvioidaan olevan yhteensä euroa. Sijoitustuottoja arvioidaan saatavan n

16 7.1.8 Vuosikate Vuosikate on arviossa euroa Poistot Poistojen määrää on arviossa euroa alkaen uusien alkavien investointien osalta on siirrytty käyttämään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisesti poistosuosituksen lyhimpiä poistoaikoja Tilikauden tulos Vuoden 2015 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy alijäämää euroa. 7.2 Rahoitussuunnitelma Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuusinvestointien nettomenot ovat yhteensä euroa. Merkittävimpiä vuodelle 2015 suunniteltuja investointeja ovat Nopolan koulun liikuntahallin laajennus ja viemärilaitosinvestoinnit Lainakannan muutokset Vuonna 2015 arvioidaan lyhennettävän talousarviolainoja yhteensä euroa. Uutta lainaa joudutaan ottamaan euroa. Näin ollen kunnan lainamäärän arvioidaan lisääntyvän eurolla (880 /as). Kunnan lainakannan arvioidaan olevan n (7 059 /as) Kassavarojen muutokset Talousarvion mukainen varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta on euroa. 16

17 8 Kyyjärven kunnan taloussuunnitelma Tulossuunnitelma Tulossuunnitelmassa vuosien toimintatulot ja -menot on arvioitu käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tulevaisuudessa tuottavuutta on pystyttävä nostamaan ja palvelurakenteita uudistamaan, mikäli kuntalaisten hyvinvointi halutaan edelleen turvata nykytasolla. Tulossuunnitelma on suunnitelmavuosien osalta suuntaa antava eikä sitä ole yksityiskohtaisesti tasapainotettu. TA2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Rah.tulot ja -menot yht Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Arvonalentumiset Satunn. tulot ja -menot yht Tilikauden tulos

18 8.2 Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma perustuu edellä esitettyyn tulossuunnitelmaan. TOIMINNAN RAHAVIRTA TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen kor.erät 0 - käyttöom. myyntivoitot - käyttöom. myyntitappiot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin Pys.vast. hyöd.luovutustulot Toiminnan ja inv. rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten väh Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

19 9 Talousarvion sitovuus Kunnanvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymää talousarviota vuonna Kilpailuttamalla on pyrittävä kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin kaikilla niillä toiminnan ja hankinnan aloilla, missä se suinkin on mahdollista. Kunnan hankinnoista on lähtökohtaisesti hyvissä ajoin ennen hankintojen suorittamista ilmoitettava kunnan www-sivuilla kohdassa kunnan hankinnat. Kunnan hankinnoissa noudatetaan julkisista hankinnoista annettua lakia ja sen täytäntöönpanoa tarkentavia kunnan omia ohjeita. Yksityiskohtaisemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta ja seurannasta antaa kunnanhallitus. Vakinaisten työ- ja virkasuhteiden täyttö tehdään vain kunnanhallituksen luvalla. Kunnanhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä myös talousarvion sitovuudesta sekä minkä tahansa määrärahan käytöstä kesken vuotta. Talousarvion ja suunnitelman sitovuudesta ja käytöstä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Talousarvion tulosalueen nettomenojen yhteismäärää ei saa ylittää ilman kunnanvaltuuston lupaa eikä käyttää muuhun kuin kyseisen tulosalueen menoihin. 2. Kukin osasto ja asianomainen tilivelvollinen viranhaltija ovat vastuussa tulosalueen nettomenoista. Tulosalueiden on huolehdittava kustannustason nousun seuraamisesta ja tulojen ajallaan kertymisestä. Edellä kohdissa 1 ja 2 määriteltyjä sitovuusrajoja laskettaessa ei oteta huomioon laskennallisia eriä (poistot, vyörytyserät ja ostojen alv.) 3. Henkilöstökuluihin varatut määrärahat ovat sitovia siten, että henkilöstökulutileiltä ei voida kattaa muita menoja eikä vastaavasti siirtää määrärahoja muilta tileiltä henkilöstömenojen katteeksi. 4. Määrärahoihin liittyvät päätökset (lisäykset, vähennykset ja tulosalueen sisällä tapahtuvat siirrot) on tehtävä etukäteen sillä organisaatiotasolla, jolle päätösvalta asiassa kuuluu. Muutoksista tulee antaa välittömästi tieto kirjanpitoon. 5. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat erillisessä investointiohjelmassa Suunnitelmavuosien osalta investointiohjelma tarkentuu kunkin vuoden talousarviossa. 6. Lautakuntien tulee vahvistaa käyttösuunnitelmat hyväksytyn talousarvion mukaiseksi tavoitteiden ja määrärahojen osalta. Lautakunnille tulee antaa vähintään neljännesvuosittain talous- ja toimintakatsaus kuluvasta vuodesta. Raportit talousarvion toteutumisesta annetaan kunnanvaltuustolle vähintään tilanteista ja sekä Tulojen kertymistä tulee seurata samanaikaisesti menojen seurannan kanssa. 19

20 10 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosassa esitetään tulosaluekohtaiset tavoitteet ja määrärahat. Talousarvion määrärahat Käyttötalous yhteensä (ulkoiset) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% edell.vuoteen -2,30-2,79 Poistot Hallinto-osasto Hallinto-osasto muodostuu seuraavista tulosalueista ja tulosyksiköistä; Yleishallinto ( Kunnanhallitus, Tarkastuslautakunta, Vaalit ja Keskustoimisto) Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Ruokapalvelut Talousarvion määrärahat Hallinto-osasto (ulkoiset) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (ulkoiset ja sisäiset) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutos-% edell.vuoteen 8,98-2,37 Poistot