Puolangan pohjavesialueiden uudelleenluokittelu ja -rajaus

Transkriptio

1 LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Puolangan pohjavesialueiden uudelleenluokittelu ja -rajaus Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uudessa luvussa 2 a, joka on tullut voimaan Lain mukaan alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Tämän lainsäädännön muutoksen myötä kaikkia aikaisemmin luokiteltuja pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankinnan käyttöön soveltuvuuden kannalta kuin ne määriteltäisiin ensimmäisen kerran. Vedenhankinnallisten ominaisuuksien lisäksi arvioidaan muodostuman pohjaveden vaikutusta EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä 1 määriteltyjen erityisen tärkeiden pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien kannalta. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m3/vrk, tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin, eli ne vastaavat aiemman luokituksen mukaisia I-luokan pohjavesialueita. 2- luokkaan luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. E-luokituksella ei ole itsenäistä oikeusvaikutusta, vaan sen tarkoitus on informatiivisena lisämääreenä muistuttaa huomioimaan pohjaveden suojelua koskevan lainsäädännön. Mikäli E-luokan pohjavesialue soveltuu myös vedenhankintaan, määritetään se 1E- tai 2E-luokaan. Aiemman luokittelun mukainen III-luokka poistuu käytöstä, ja siihen kuuluvat alueet joko määritetään uudelleen luokkiin 1, 2 tai E, tai poistetaan pohjavesirekisteristä. Pohjavesialueluokat ilmaistaan jatkossa arabialaisin numeroin, jotta uusien säännösten perusteella luokitellut alueet voidaan erottaa aikaisemmin luokitelluista alueista. Luokitustyössä on pääosin hyödynnetty aiemmin tuotettua aineistoa, kuten vedenhankintaselvityksiä ja pohjavesitutkimuksia. Latvajärven kankaiden ( ) pohjavesialueella toteutettiin marraskuussa 2017 maatutkaluotauksia ja kairauksia rajauksen tarkentamista varten. Tämän lisäksi kesän ja syksyn 2017 aikana Puolangan pohjavesialueilla on kartoitettu pohjavesiriippuvaisia luontotyyppejä E-luokituksen toteuttamiseksi. Kaikkien 25 Puolangan kunnassa sijaitsevan pohjavesialueen luokitus ja rajaus on nyt tarkastettu, ja uudet luokat ja rajausmuutokset on esitetty tässä asiakirjassa. Latvajärven kankaiden ( ) ja Rakennuskankaan ( ) 1-luokan pohjavesialueiden rajauksen muuttaminen Latvajärven kankaiden 1-luokan pohjavesialueen pohjoisosassa tehtiin marraskuussa 2017 maaperäkairauksia ja asennettiin pohjaveden seurantaputki. Kairauksilla pyrittiin ensisijaisesti selvittämään aiemmassa rajauksessa vaikutusalueeksi määritetyn osan maa-aineksen vedenjohtavuutta, ja sitä saako varsinainen pohjavesiesiintymä osan vedestään valuntana länsirinteeltä. Selvitystulosten pohjalta Latvajärven kankaiden rajausta muutettiin, ja samalla kavennettiin myös pohjoispuolisen Rakennuskankaan 1-luokan pohjavesialueen vaikutusalueiden rajaa vuonna 2010 tehdyn suojelusuunnitelman yhteydessä toteutettujen tutkimusten tulosten perusteella. Latvajärven kankaiden pohjavesialueen rajaukseen tuli muutoksia sekä varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen että vaikutusalueen osalta. Koska aiemmassa rajauksen mukaisen muodostumisalueen pohjoisosissa tehdyssä kairauksessa 5 ei havaittu pohjavesikerrosta, tien pohjoispuolinen osa muodostumasta uudelleenrajattiin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Pohjavesialueen länsiosassa toteutetut kairaukset osoittivat, että maa-aines on

2 ylärinteen kairauspisteissä 1 ja 2 huonosti lajittunutta, eikä mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta pohjavesimuodostumaan. Rinteen juurella sijaitsevissa kairauspisteissä 3 ja 4 maaaines kuitenkin muuttuu paremmin vettä johtavaksi, joten uusi pohjavesialueen raja vedettiin näiden vyöhykkeiden väliin. Rakennuskankaalla vuonna 2010 tehdyissä pohjavesiselvityksissä todettiin, että vaikka itäpuoleinen Latvavaara on rajattu mukaan pohjavesialueeseen, alueen pohjavesi todennäköisesti valuu rinteeltä Louhenjokeen, eikä pohjaveden virtausyhteyttä Rakennuskankaan pohjavesimuodostumaan niin ollen ole. Suojelusuunnitelman toimenpidesuosituksissa ehdotetaan pohjavesialueen rajojen kaventamista sekä harjun itä- että länsipuolella, ja tämä huomioitiin nyt toteutetun rajausten tarkistamisen yhteydessä. Varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen rajaus pysyy Rakennuskankaalla ennallaan. Latvajärven kankaiden ja Rakennuskankaan pohjavesialueiden uudet rajat ja kairauspisteiden sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosan kartalla 1a. Vanhat rajaukset ovat kartalla 1b. Kolkonkangas-Kinkelikankaan ( ), Jänisjärvenharjun ( ), Huuhkajakankaan ( ) ja Valkeaiskankaan ( ) pohjavesialueiden määrittäminen luokkaan 2E Kolkonkangas-Kinkelikangas, Jänisjärvenharju, Huuhkajakangas ja Valkeaiskangas kuuluvat vaarojen väliseen laaksoon ja ruhjeeseen kerrostuneeseen muodostumaketjuun, joka päättyy lännessä Valkeaiskankaan deltamaiseen lajittuneen maa-aineksen muodostumaan. Kaikki pohjavesialueet on aiemmissa tutkimuksissa havaittu soveltuviksi vedenhankintaan, ja ne on määritetty I-luokkaan. Kainuun ympäristökeskus on tehnyt Kolkonkangas-Kinkelikankaan pohjavesialueella pohjavesiselvitystä vuonna 1999, ja tuolloin on todettu länsiosan, eli Kolkonkankaan, koostuvan hyvin kivisestä aineksesta. Kinkelinkankaan puolella toteutettiin 23 kairausta ja yksi antoisuuspumppaus Julmalammen länsipuolella. Pohjaveden muodostumismäärä ja antoisuus ovat selvitystulosten perusteella riittävät, jotta sitä voidaan hyödyntää kotitalouksien käyttöön. Tämän lisäksi alueella on havaittu antoisia lähteitä, joista suurimmasta purkautuu vettä arviolta 300 m3/d. Näistä syistä Kolkonkangas-Kinkelinkangas katsotaan jatkossakin vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Kolkonkangas-Kinkelikankaalla on pohjavesiriippuvaisia ekosysteemeitä kaikissa sen osissa, ja Metsäkeskuksen tietokantaan ja maastotietokantaan alueelle on merkitty kuusi lähdekohdetta. Pohjavesialueella toteutettiin maastotarkastelu Muodostuman keskiosassa, Keskijärven eteläpuolella on suuri avolähde luonnontilaisella suolla. Kinkelikankaan kaakkoisreunalla oleva lähde on ELY-keskuksen seurannassa, mutta se purkautuu suoraan ojaan, eikä ole luonnontilainen. Muut lähdekoiteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, ja pohjavesiriippuvaisella sammallajistolla on hyvä peittävyys. Useissa lähteissä on runsas tuotto, ja niistä virtaavien lähdepurojen vuoksi pohjavesiriippuvainen ekosysteemi levittäytyy laajalle alueelle. Kohteella kasvaa muassa hetealvesammalta (Chiloscyphus polyanthos), hetehiirensammalta (Bryum weigelii), hetesirppisammalta (Warnstorfia exannulata), kinnassammalia (Scapania ssp.), lähdelehväsammalta (Rhizomnium magnifolium) ja purosuikerosammalta (Brachythecium rivulare). Erityisesti muodostuman keskiosien vesistöt ovat hyvin kirkasvetisiä, ja niiden reunoilla on yleisesti pohjavesivaikutteisia kosteikkoja. Siten on todennäköistä, että lampiin purkautuu pohjavettä esimerkiksi syvänteiden kautta. Koska Kolkonkangas-Kinkelikankaan pohjavesi ylläpitää tärkeitä pohjavesiriippuvaisia maaekosysteemejä, ja sillä on todennäköisesti vaikutusta myös harjulampien pintavesiekosysteemeihin, muodostuma määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen rajat ja lähdekohteiden sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosassa kartalla 2. Jänisjärvenharju on ollut osa Kainuun ympäristökeskuksen vuonna 1998 toteuttamaa pohjavesiselvitystä, jonka yhteydessä kohteena tehtiin 14 maaperäkairausta ja kuusi antoisuuspumppausta. Pohjaveden virtausolosuhteet vaihtelevat harjun eri osien välillä, mutta selvityksen perusteella muodostuman länsiosassa vedenlaatu ja tuottoisuus mahdollistavat

3 vedenhankinnan, joten Jänisjärvenharju on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Lisäselvityksiä kuitenkin tarvitaan, mikäli alueelle suunnitellaan vedenottoa. Jänisjärvenharjun pohjavesialueella on kuusi Metsäkeskuksen tietokantaan tai maastotietokantaan merkittyä lähdekohdetta, joilla käytiin Lisäksi maastokäynnin yhteydessä muodostuman länsiosasta löytyi lähde, jota tietokantoihin ei ole merkitty. Pohjavesiriippuvaiset ekosysteemit ovat erityyppisiä muodostuman eri osissa. Maantien mutkan pohjoispuolella on ruohoisella suolla olevia lähteitä ja tihkupintoja, kun taas Karvalammen pohjoispuolella on huomattavasti tätä lehtoisempia elinympäristöjä. Lännessä on muodostumaa Huuhkajakankaasta erottava luonnontilainen, syvään uurtuneessa uomassa virtaava, jyrkkäpiirteinen puro, jonka Jänisjärvenharjun puoleisella reunalla on kaksi erittäin tuottoisaa lähdettä, joiden vesi virtaa puroon. Ekosysteemivaikutus on laaja-alainen ja lajiston peittävyys erinomainen. Kaikki kohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia hakkuuaukean vieressä sijaitsevaa, maantien pohjoispuolista lähteikköä lukuun ottamatta. Koska muodostuman pohjavesi ylläpitää tärkeitä pohjavesiriippuvaisia maaekosysteemejä, Jänisjärvenharju määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen rajat ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosassa kartalla 3. Huuhkajakankaalla on suoritettu kairauksia ja antoisuuspumppaus Kainuun ympäristökeskuksen pohjavesiselvityksessä vuonna Koska käytössä ollut kairauskalusto on ollut kevytrakenteinen, kairaukset ovat keskittyneet lievealueille, joten tulokset eivät anna täysin todellisuutta vastaavaa kuvaa maa-aineksen vedenjohtavuudesta muodostuman ydinosassa. Selvityksen perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että Huuhkajakankaalla on hyvin vettä johtava soraydin, josta pohjavettä voisi saada riittävästi kotitalouksien tarpeiden kattamiseen. Mikäli veden hyödyntämistä suunnitellaan, lisäselvityksille on tarvetta. Pohjavettä muodostuu runsaasti, sitä purkautuu ympäristöön tuottoisten lähteiden kautta, ja maa-aineshavaintojen perusteella pohjavesialueen pohjavesi on hyödynnettävissä, joten se katsotaan jatkossakin vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Maastotarkastelua Huuhkajakankaalla tehtiin , ja muodostuman luoteisreunan suolta löydettiin luonnontilaisia ja tuottoisia lähteitä, jotka muodostavat laajan ja rehevän pohjavesiriippuvaisen ekosysteemin lähdepuroineen. Lähiympäristö on ojittamaton. Kohde erottuu selkeästi ympäristöään rehevämpänä, ja on pohjavesiriippuvaisen sammallajiston peittävyys on erinomainen. Kohteelta löytyi muun muassa useita lehvä-, metsälehvä- ja maksasammallajeja, hetesirppisammalta, purolähdesammalta (Philonotis fontana) ja purosuikerosammalta. Koska muodostuman pohjavesi ylläpitää tärkeitä pohjavesiriippuvaisia maaekosysteemejä, ja sillä on todennäköisesti vaikutusta myös harjulampien pintavesiekosysteemeihin, Huuhkajakangas määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen rajat ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosassa kartalla 4. Myös Valkeaiskangas on ollut osa vuonna 1999 Puolangalla toteutettua pohjavesiselvitystä. Antoisuuspumppauspiste osoittautui tuottoisaksi, ja pohjavesi täyttää talousvedelle asetetut laadulliset edellytykset. Lisäksi pohjavettä purkautuu muodostuman eteläosassa kahdesta tuottoisasta lähteestä, joiden vettä hyödynnetään läheisen tilan tarpeisiin. Valkeaiskangas on näin ollen vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Vaikka lähdekohteiden luonnontilaa on niiltä osin muutettu, että niihin on asennettu kaivot, veden hyödyntäminen ei ole havaittavasti laskenut alarinteeseen, lähdepurojen reunoille laajana levittyvän pohjavesiekosysteemin elinvoimaisuutta tai supistanut sen kokoa. Maantien itäpuolella oleva lähde on kohteista suurempi. Vaikka kaivo on rakennettu puhkeaman viereen, pääasiallinen avolähdeallas on luonnontilaisen kaltainen. Koska pohjavesiriippuvaisia sammallajeja esiintyy poikkeuksellisen runsaasti ja erinomaisella peittävyydellä erityisesti luonnontilaisen kaltaisella, lehtomaisella alarinteellä, määritetään, Valkeaiskankaan pohjavesialue luokkaan 2E. Pohjavesialueen rajat ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosassa kartalla 5.

4 Kiiskisvaaran ( ) pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 2E Kainuun ympäristökeskus on suorittanut Kiiskisvaaralla kairauksia 14 pisteessä ja neljä antoisuuspumppausta osana vuonna 1998 toteutettua Puolangan pohjavesiselvitystä. Tuotto ylitti 200 I/min useassa kerrospumppauksessa, ja veden laadulliset ominaisuudet havaittiin moitteettomiksi. Koska pohjavettä muodostuu runsaasti ja harjun rakenne mahdollistaa vedenoton, Kiiskisvaara on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Pohjavesialueella on neljä Metsäkeskuksen tietokantaan tai maastotietokantaan merkittyä lähdekohdetta, joilla käytiin Luoteisreunan lähteistä läntisemmästä lähtevä noro yhtyy ojituksiin heti purkauman vieressä. Toinen kohde on laaja avolähde, joka sijaitsee vapaaajanasunnon vieressä, ja jossa on vanhan kaivon rakenteita. Lähteessä ja siitä laskevassa purossa on hyvä virtaama, ja ekosysteemivaikutus leviää laajalle alueelle. Pienimuotoinen vedenotto ei ole vaarantanut lajiston elinvoimaisuutta, ja pohjavesiriippuvainen ekosysteemi on merkittävä. Muodostuman eteläreunalla sijaitseva, pienistä pohjavesipuhkeamista koostuva lähteikkö on luonnontilassa. Koska muodostuman pohjavedellä on merkitystä tärkeiden pohjavesiriippuvaisten maaekosysteemien kannalta, Kiiskisvaara määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen rajat ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosassa kartalla 6. Kitkankankaan ( ) pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 2E Kainuun ympäristökeskuksen vuonna 1998 toteuttamassa Puolangan pohjavesiselvityksessä Kitkankankaalla suoritettiin kaksi antoisuuspumppausta ja maaperäkairauksia 11 pisteessä. Koska käytössä oli kevytrakenteinen kairauskalusto, aineisto keskittyy reunojen lievealueille. Antoisuuspumppausten tuotto oli tästä huolimatta paikoitellen kohtuullisen hyvä, ja vedenlaatu hyvä. Näin ollen Kitkankangas voidaan katsoa vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Mikäli alueella suunnitellaan tulevaisuudessa vedenottoa, lisäselvitykset harjun ytimen vedenjohtavuudesta ovat suositeltavia. Muodostumasta purkautuu pohjavettä Pienanjärveen luoteiskärjessä sijaitsevan suuren lähteen kautta. Kohteella käytiin ja se todettiin tuottoisaksi ja luonnontilaiseksi avolähteeksi, josta virtaa lähdepuro järveen. Pohjavesiriippuvainen ekosysteemi on merkittävä, ja pohjavesiriippuvaisista sammalista lähteessä ja lähdepuron ympäristössä kasvoi muun muassa useita lehvä- ja metsälehväsammalia, hetealvesammalta, hetesirppisammalta, isonäkinsammalta (Fontinalis antipyretica), purosuikerosammalta ja hiirensammalia. Maaekosysteemin luonnontilaisuuden ja merkittävyyden perusteella Kitkankangas määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen rajat ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosassa kartalla 7. Paakananharjun ( ) pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 2E Kainuun ympäristökeskuksen vuonna 1998 toteuttamassa pohjavesiselvityksessä Paakananharjulla tehtiin 12 maaperäkairausta ja antoisuuspumppauksia neljästä pisteestä. Tutkimusten perusteella pohjavesi soveltuu hieman alhaista ph:ta lukuun ottamatta sellaisenaan kotitalouksien käyttöön, ja antoisuus on pienimuotoiseen veden hyödyntämiseen riittävä. Näin ollen se on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, mutta mikäli suurten pohjavesimäärien hyödyntämistä suunnitellaan, tulee veden riittävyys varmistaa koepumppauksilla. Muodostuman pohjoisreunalla sijaitsevilla lähteillä käytiin Ne molemmat ovat ruohoisella suolla sijaitsevia, laajoja ja reheviä lähteiköitä. Pohjavesiriippuvaisten sammalten yksilömäärä on korkea, ja kohteilla kasvoi muun muassa hetealvesammalta, useita lehväsammallajeja, hiirensammalia ja nevasirppisammalta (Wamstorfia fluitans). Eteläisempi lähteiköistä sijaitsee ojittamattomalla suolla, mutta pohjoisemman kohteen ympäristössä on muutama oja. Koska toinen lähdekohteista kuitenkin on luonnontilainen, ja ylläpitää merkittävää pohjavesiriippuvaista maaekosysteemiä, Paakananharju määritetään 2E-luokkaan. Pohjavesialueen rajat ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosassa kartalla 8.

5 Törmänmäenharjun ( ) pohjavesialueen määrittäminen luokkaan 2E Kainuun ympäristökeskus on tehnyt pohjavesiselvitystä Törmänmäenharjun pohjavesialueella vuosina Maaperäkairauksia tehtiin yhteensä 14 ja antoisuuspumppauksia neljältä pisteeltä. Selvityksessä ilmeni, että pohjavesi soveltuu sellaisenaan kotitalouksien käyttöön. Antoisuus on paikoitellen erinomainen, ja riittää täyttämään ainakin pienimuotoiseen veden hyödyntämisen tarpeen. Törmänmäenharju on siten vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, mutta mikäli suurten pohjavesimäärien hyödyntämistä suunnitellaan, tulee veden riittävyys jatkuvassa käytössä varmistaa koepumppauksilla. Pohjavesialueella tehtiin maastotarkastelu , ja tuolloin todettiin, että muodostuman kaakkoisosassa sijaitsevaan lähteeseen on rakennettu kaivo, josta otetaan vettä ilmeisesti läheisen talon tarpeisiin. Lähteessä on hyvä virtaama. Lisäksi etelärinteellä on laaja suoalueella sijaitsevasta lähteiköstä ja tihkupinnoista koostuva alue, jonka pohjavesipurkaumista kerääntyvä vesi virtaa norona eteläpuoleisiin vesistöihin. Kohteen lähiympäristö on luonnontilainen, ja pohjavesiriippuvaisella sammallajistolla, erityisesti lehväsammalilla ja hetesirppisammalella, on hyvä peittävyys. Koska muodostuman pohjavedellä on merkitystä tärkeiden pohjavesiriippuvaisten maaekosysteemien kannalta, Törmänmäenharju määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen rajat ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosassa kartalla 9. Vääränsärkät A ( A) ja Vääränsärkät B ( B) pohjavesialueiden määrittäminen luokkaan 2E Vääränsärkkien pohjavesialue on kaksiosainen, kallioperän ruhjevyöhykkeeseen kerrostunut harju, jonka osa-alueita erottaa toisistaan joki. Muodostuman vedenhankinnallisia ominaisuuksia on tutkittu Kainuun ympäristökeskuksen pohjavesiselvityksessä vuonna Osa-alueella A tehtiin pohjavesiselvityksen yhteydessä 14 maaperäkairausta ja antoisuuspumppauksia kuudesta pisteestä. Antoisuuspumppauksissa tuotto oli heikko, mutta koska Jokilampien lähellä sijaitsevasta lähteestä arvioitiin purkautuvan pohjavettä noin 400 m3/d, ja Pettävänvaaran itäpuolella pohjavesi on hyvälaatuista, alue voidaan katsoa soveltuvaksi pienimuotoiseen vedenhankintaan. Kalustorajoitteiden vuoksi tutkimuksia ei ole ulotettu harjun ydinosiin, joissa pohjaveden virtaus on usein nopeinta, joten pohjavesialueen todellinen vedenhankintapotentiaali voi olla selvitystuloksia parempi. Mikäli Vääränsärkkien osa-alueelle A suunnitellaan yksittäisten talouksien vedentarpeen ylittävää vedenottoa, ovat lisätutkimukset tarpeen. Maastokäynnillä todettiin Jokilampien rannalla kasvavan laajalti pohjavesiriippuvaista sammallajistoa. Lammen eteläpuolella on hyvin rehevä pohjavesivaikutteinen ekosysteemi, joka kuitenkin korkeiden vedenpintojen vuoksi oli osin peitossa. Tästä huolimatta runsaat kinnassammalten, purosuikerosammalen, hetesirppisammalien ja lähdelehväsammalten kasvustot olivat havaittavissa. Kohteen lähiympäristön on luonnontilassa, ja selänteellä on myös lahopuuta. Pohjavesivaikutteisuus ilmenee Vääränsärkkien osa-alueen A itäreunalla niin kauttaaltaan pohjavesiriippuvaisena lajistona ja kirkasvetisinä lampina, että muodostuman pohjaveden voidaan katsoa ylläpitävän merkittäviä pohjavesiriippuvaisia ekosysteemejä. Tästä syystä se määritetään luokkaan 2E. Osa-alueen rajat ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosassa kartalla 10. Osa-alueella B tutkimukset kohdistuivat muodostuman eteläosaan, sillä kevytrakenteisella kalustolla kairaus ydinosissa ei ole mahdollista. Maaperäkairauksia tehtiin kuusi, ja antoisuuspumppaus yhdessä pisteessä. Tuotto oli heikko myös osa-alueella B toteutetussa antoisuuspumppauksessa, mutta eteläreunalla on lukuisia tuottoisia lähteitä, joissa on hyvä vedenlaatu. Tämä viittaa siihen, että muodostuman rakenne mahdollistaa hyvälaatuisen pohjaveden muodostumisen ja hyödyntämisen. Maa-aineshavaintojen perusteella materiaali on selänteen keskiosissa karkeaa ja hyvin vettä johtavaa, mutta mikäli vedenottoa suunnitellaan, pohjavesiolosuhteet on syytä selvittää tarkemmin. Tähänastisen tutkimustiedon valossa Vääränsärkkien osa-alue B on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue.

6 tehdyllä maastokäynnillä päähuomio oli eteläosan suoalueen ympäristössä. länsireunan suo on moottorikelkkareittiä lukuun ottamatta suurimmaksi osaksi luonnontilainen, mutta lounaassa on ojituksia. Selänteen kaakkoisreunalla on useita pohjavesipuhkeamia ja - noroja, jotka muodostavat noin 400 m leveydeltä yhtenäisen ekosysteemin. Itse kohteella metsä on vanhaa ja lahopuuta esiintyy, mutta kaakkoisosan suot on ojitettu. Suurimman lähteen kohdalla oja on tosin vanha, umpeenkasvanut ja matala. Lajisto on säilynyt elinvoimaisena ojituksista huolimatta, eikä ojia ole avattu, joten luonnontila voi olla palautumassa Hetealvesammal ja hetesirppisammal kasvoivat kohteella erityisen runsaina. Lisäksi löytyi muun muassa lähdelehväsammalta ja purosuikerosammalta. Pohjoisempana länsireunalla suo on ojittamatonta, ja pohjavettä purkautuu suolle suonpinnan tason alapuolelta. Tämä ilmenee harjun suunnalta tulevina, kivikon alla kulkevina pohjavesipuroina, joissa on hyvä virtaama, ja runsaslukuisina kirkasvetisinä lammikoina suolla. Varsinaisia maaekosysteemejä ei ole, mutta niissä kohdissa, joissa purot käyvät pinnalla, kasvaa hetealvesammalta. Pohjavedellä on siten todennäköistä vaikutusta luonnontilaisen suon ekosysteemiin. Vääränsärkkien osa-alue B:IIä on luonnontilaisen kaltaisia, laajuudeltaan elinvoimaisia maaekosysteemejä, jotka ovat nykytilassaan palautumassa ojitusten luonnontilaa alentavasta vaikutuksesta. Tämän lisäksi pohjavettä purkautuu luonnontilaiselle suolle, joten muodostuma määritetään 2E-luokan pohjavesialueeksi. Osa-alueen rajat ja pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien sijainnit on esitetty asiakirjan loppuosassa kartalla 11. Yhteenveto Puolangan pohjavesialueista luokitus- ja rajausmuutosten jälkeen Kaikki Puolangan pohjavesialueet määritetään vedenhankinnallisten ominaisuuksiensa perusteella aiempaa luokittelua vastaaviin luokkiin. Kunnan alueella ei ole III-luokan pohjavesialueita, eikä perusteita pohjavesialueiden luokan nostamiseen tai laskemiseen ilmennyt. Puolangalla on siten jatkossakin viisi vedenhankinnan kannalta tärkeää 1-luokan pohjavesialuetta ja 20 vedenhankintaan soveltuvaa 2-luokan pohjavesialuetta. 2-luokan alueista 10 saa lisämääreen E kuvaamaan niiden pohjaveden vaikutusta pohjavesiriippuvaisten ekosysteemien kannalta. TAUSTA-AINEISTO Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Puolangan kirkonkylä, Kaupustakangas ja Rakennuskangas. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjavesiselvitys Latvajärven kankaiden pohjavesialueen uudelleenrajaamiseksi. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Puolangan pohjavesialueiden perustutkimukset vuonna Kainuun Ympäristökeskus Puolangan pohjavesialueiden perustutkimukset vuonna 1998 Kainuun Ympäristökeskus Puolangan pohjavesiselvitykset vuonna Kainuun Ympäristökeskus Puolangan pohjavesiselvitykset 2000 Kainuun Ympäristökeskus 2000.

7 Kartat muutoksista Kartta 1a.

8 Kartta 1b.

9 Kartta 2.

10 Kartta 3.

11 Kartta 4.

12 Kartta 5.

13 Kartta 6.

14 Kartta 7.

15 Kartta 8.

16 Kartta 9.

17 Kartta 10.

18 Kartta 11.