TERVOLA. Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys

Transkriptio

1 Dnro LAPELY/3829/2016 TERVOLA Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys Herukkaoja ( ) Joutsenlammen itäpuoli ( ) Joutsenlamminnärhikkö ( ) Kelta-aho ( ) ja Hallikontio ( ) Konttikangas ( ) Laajamaa ( ) Metsäharju ( ) Poroharju ( ) Rantaharju ( ) Riekkoharju ( ) Saarostenkangas ( ) Taka-Kuorinki ( ) LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

2 2/29 Sisällys 1. JOHDANTO Yleistä Aikaisempi tutkimusaineisto Pohjavesialueiden luokitus MENETELMÄT Maaperäkairaukset Ominaisantoisuuspumppaukset Maastotarkastelut MAAPERÄSELVITYKSET JA ANTOISUUSPUMPPAUKSET Herukkaoja ( ) Joutsenlammen itäpuoli ( ) Joutsenlamminnärhikkö ( ) Kelta-aho ( ) ja Hallikontio ( ) Konttikangas ( ) Poroharju ( ) Saarostenkangas ( ) MAASTOTARKASTELUT Laajamaa ( ) Metsäharju ( ) Rantaharju ( ) Riekkoharju ( ) Taka-Kuorinki ( ) TUTKIMUKSEN YHTEENVETO LIITTEET... 26

3 3/29 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Lapin ELY-keskus on kesällä ja syksyllä 2017 tehnyt pohjavesialueiden luokitukseen liittyviä selvityksiä Tervolan kunnan alueella. Tutkimuksissa on selvitetty III luokan pohjavesialueiden soveltuvuutta yhdyskuntien vedenhankintaan, ja tutkimukset ovat sisältäneet maaperäkairauksia, ominaisantoisuuspumppauksia, maastotarkasteluja ja lähteiden virtaamamittauksia. Tutkimukset keskittyivät pääosin Tervolan itä- ja lounaisosiin. Tutkittujen pohjavesialueiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Tutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta maastossa ovat vastanneet rakennusmestari Aulis Ruotsalainen, hydrogeologi Anu Rautiala ja suunnittelija Anne Lindholm. Raportoinnista on vastannut Anne Lindholm. Kuva 1. Tutkittujen pohjavesialueiden sijoittuminen Tervolan kunnan alueella. 1.2 Aikaisempi tutkimusaineisto Maaperä- ja pohjavesiselvitykset koskevat III luokan pohjavesialueita, joilla ei aikaisemmin ole suoritettu maaperäkairauksia tai ominaisantoisuuspumppauksia.

4 4/ Pohjavesialueiden luokitus Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uudessa 2 a luvussa (1263/2014), joka on tullut voimaan Lain mukaan alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Uuden lain mukaisesti pohjavesialueet luokitellaan seuraavasti: 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 2-luokka, muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue E-luokka, pohjavesialue, jonka pohjavedestä maa- tai pintavesiekosysteemi on suoraan riippuvainen. Mikäli 1- tai 2-luokan pohjavesialueeseen liittyy pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi, käytetään lisäksi E-merkintää (1E, 2E). Luokkaan 1 kuuluvan alueen pohjavettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Luokkaan 2 kuuluu muu vedenhankintakäyttöön soveltuva alue, joka pohjaveden antoisuutensa ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1-luokan yhteydessä mainittuun käyttöön. E-luokkaan luokiteltavalla alueella on luonnontilainen, pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä ja muun lainsäädännön nojalla suojeltu maa- tai pintavesiekosysteemi. Vanhan luokituksen mukainen luokka III (muu pohjavesialue) poistuu käytöstä kokonaan ja siihen kuuluvat alueet luokitellaan uudelleen luokkiin 1, 2 tai E. Mikäli alueet eivät täytä edellä mainittujen luokkien kriteereitä, poistetaan ne pohjavesialueluokituksesta. Pohjavesialueiden luokitusohjeen (SYKE, 2016) mukaisesti pohjavesialueet pyritään rajaamaan geologisina kokonaisuuksina, jolloin selkeästi samaan muodostumaan sijoittuvat pohjavesialueet tulee yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi.

5 5/29 2. MENETELMÄT 2.1 Maaperäkairaukset Kairauspaikat ja mahdolliset ominaisuusantoisuuspumppauspaikat valittiin maastotarkastelun perusteella. Kairauspaikoiksi valittiin ensisijaisesti sellaisia paikkoja, joiden arvioitiin edustavan hyvin muodostuman yleistä rakennetta ja joiden avulla voidaan saada selville pohjaveden ja kallion pinnankorkeudet. Tutkimuspisteiden sijaintia saatettiin tarkentaa vielä kairauksen edetessä, kun pohjavesialueesta saatiin tarkempaa tietoa. Maaperäkairaukset toteutti Mitta Oy ja käytössä oli GM 200 kairauskone. Kairauspaikoille asennettiin kairauksen jälkeen pohjaveden havaintoputki. Pohjaveden havaintoputken ominaisuudet: PEH-muoviputki, jonka halkaisija 51/63 mm Siivilän rako 0,30 mm 2.2 Ominaisantoisuuspumppaukset Maaperän vedenjohtavuutta arvioitiin ominaisuusantoisuuspumppauksen avulla. Hyvin vettä johtavissa, hydraulisesti yhtenäisissä karkean ja hyvin lajittuneen aineksen kerroksissa veden ominaisantoisuus on hyvä. Ominaisantoisuuspumppauksilla ei kuitenkaan selvitetä pohjavesialueen varsinaista antoisuutta, sillä sen selvittämiseksi tulee tehdä pohjavesitutkimuksia, jotka sisältävät esimerkiksi pitkäaikaisen koepumppauksen. Maaperäkairauksilla ja ominaisantoisuuspumppauksilla saadaan kuitenkin pohjavesialueiden luokitusta varten riittävästi tietoja. Ominaisantoisuuspumppauksia tehtiin tutkimuskohteilla aina kun se oli mahdollista. Joillakin kohteilla pohjavedenpinta kuitenkin oli liian syvällä (käytännössä yli seitsemän metriä), eikä käytössä olleen pumpun teho riittänyt antoisuuspumppauksen tekemiseen. Lisäksi tutkimuksessa käytetyn pumpun avulla pystytään pumppaamaan pohjavettä maksimissaan noin 200 m 3 /d, jolloin tutkimuspisteen todellinen antoisuus voi olla suurempikin. 2.3 Maastotarkastelut Tervolassa tehtiin kesällä 2016 maastotarkastelut Laajamaan ja Riekkoharjun pohjavesialueilla sekä kesällä 2017 maastotarkastelut Rantaharjun, Metsäharjun ja Taka-Kuoringin pohjavesialueille. Maastotarkastelujen avulla tarkennettiin alueiden geologisiin yleispiirteisiin liittyviä tietoja ja tarkistettiin Rantaharjun ja Taka-Kuoringin alueilla sijaitsevat lähteet.

6 6/29 3. MAAPERÄSELVITYKSET JA ANTOISUUSPUMPPAUKSET 3.1 Herukkaoja ( ) Tutkimusalueen kuvaus Herukkaojan III luokan pohjavesialue sijoittuu itä-länsisuuntaiseen, matalaan harjumuodostumaan (kuva 2). Pohjavesialueen itäpäässä on peruskallio paikoin näkyvissä. Pohjavesialueen pinta-ala on 1,22 km 2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 0,74 km 2. Pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on noin 400 m 3 /d. Maaperäselvitykset ja antoisuuspumppaukset Pohjavesialueen keskiosaan tehtiin yksi maaperäkairaus, PVP19. Tutkimuspisteessä maaperän aines oli hiekkaa kolmen metrin syvyyteen saakka. Hiekan alla oli runsaan metrin paksuinen sorakerros ja sen alla runsaan metrin paksuinen hienonhiekan kerros. Rikkonainen kallionpinta tai isokivistä materiaalia sisältävä kerros alkoi 5,7 metrin syvyydestä, eikä syvemmälle kairattu. Pohjaveden pintaa ei tavoitettu eikä kairauspisteeseen asennettu havaintoputkea, sillä maaputket katkesivat kairauksen yhteydessä. Kairauksen tulokset on esitetty taulukossa 1 ja sijainti kuvassa 3. Taulukko 1. Herukkaojan kairaustulokset. PVP19, Herukkaoja ( ) Syvyys [m] Maalaji 0-3,0 Hk 3,0-4,3 Sr 4,3-5,7 HHk 5,7-9,2 Sr/Ki tai rikk. Kallio eks Ei pohjavesipintaa Ei asennettu putkea. Maaputket poikki. Kuva 2. Herukkaojan pohjavesialueen keskiosan laakeaa kangasta. Kuva: Anne Lindholm Johtopäätökset Pohjavesialueella tehdyn maaperäkairauksen perusteella aines on melko ohuelti kallion päälle kerrostunutta hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Pohjavettä ei kairauksessa havaittu. Olosuhteet pohjaveden muodostumiselle ja varastoitumiselle ovat heikot, eikä alueen siten katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue voidaan poistaa pohjavesialueluokituksesta.

7 Kuva 3. Herukkaojan pohjavesialuerajaus ja maaperäkairauksen sijainti. 7/29

8 8/ Joutsenlammen itäpuoli ( ) Tutkimusalueen kuvaus Joutsenlammen itäpuoli sijaitsee matalassa harjuselänteessä, joka kohoaa 5-10 metriä ympäristöstään. Harjun pinnalla on rantamuodostumia, mm. rantavalleja. Pohjavesialueen koillisrajalla kohoaa kallioselänne. Pohjavesialue on luokiteltu III luokkaan. Pohjavesialueen pinta-ala on 1,15 km 2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 0,56 km 2. Alueen laskennallinen antoisuus on noin 300 m 3 /d. Kuva 4. Joutsenlammen itäpuolen hiekkaista ainesta vanhassa kotitarvemontussa. Kuva: Anne Lindholm Maaperäkairaukset ja ominaisantoisuuspumppaukset Pohjavesialueella suoritettiin kaksi maaperäkairausta: PVP13 ja PVP14. Pohjavesialueen eteläreunalla sijaitsevassa kairauspisteessä PVP13 maaperän aines oli 8,5 metrin syvyydelle saakka hiekkaa ja sen alla hienoa hiekkaa. Pohjavesipintaa ei tavoitettu. Pohjavesialueen länsipäässä sijaitsevan kairauspisteen PVP14 aines oli koko kairatulta syvyydeltä (8,6 m) hienoa hiekkaa. Syvemmälle ei kairattu eikä pohjavesipintaa tavoitettu. Kumpaankaan kairauspisteeseen ei asennettu pohjaveden havaintoputkea liian hienojakoisen maa-aineksen vuoksi. Kairausten tulokset on esitetty taulukossa 2 ja sijainnit kuvassa 5. Taulukko 2. Joutsenlammen itäpuolen kairaustulokset. PVP13, Joutsenlammen itäpuoli ( ) PVP14, Joutsenlammen itäpuoli ( ) Syvyys [m] Maalaji Syvyys [m] Maalaji 0-8,50 Hk 0-8,60 HHk 8,50-11,00 hhk eks Ei pohjavesipintaa Ei pohjavesipintaa Ei asennettu putkea. Maa-aines liian hienoa. Ei asennettu putkea. Maa-aines liian hienoa. Johtopäätökset Joutsenlammen itäpuolen pohjavesialue sijoittuu itä-länsisuuntaiseen, katkeilevaan harjujaksoon, joka koostuu matalista ja laakeista muodostumista. Alueilla tehtyjen maaperäkairausten perusteella aines on pääosin hienojakoista, eikä kairauksissa havaittu viitteitä pohjavedestä. Olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta arvioitiin heikoiksi, eikä alueen siten katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue voidaan poistaa pohjavesiluokituksesta.

9 Kuva 5. Joutsenlammen itäpuolen pohjavesialuerajaus ja maaperäkairausten sijainnit. 9/29

10 10/ Joutsenlamminnärhikkö ( ) Tutkimusalueen kuvaus Joutsenlamminnärhikön III luokan pohjavesialue sijaitsee Joutsenlammen eteläpuolisessa harjumuodostumassa. Noin kaksi kilometriä pitkässä ja kymmenen metriä korkeassa muodostumassa on epäsymmetrinen, lounaan suuntaan levenevä selänne ja sen lounaispuolella selännelaajentuma. Laajentuma ja selänteen luoteisrinne ovat lukuisten rantavallien ja dyynivallien peittämiä. Pohjavesialueen pinta-ala on 1,63 km 2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,7 km 2. Pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on noin 380 m 3 /d. Maaperäkairaukset ja antoisuuspumppaukset Pohjavesialueella tehtiin kaksi maaperäkairausta: PVP15 ja PVP16. Tutkimuspisteessä PVP15 maaperän aines oli hienoa hiekkaa koko kairatulta matkalta (11,8 m), eikä syvemmälle kairattu. Pisteeseen ei asennettu pohjaveden havaintoputkea, koska aines oli liian hienojakoista. Pohjavesipintaa ei havaittu. Kairauspisteessä PVP16 vuorottelivat hiekan ja soran kerrokset 8,60 metrin syvyyteen saakka, jossa tavattiin rikkonainen kallionpinta. Kairauspisteeseen ei asennettu pohjaveden havaintoputkea, sillä pohjavesipintaa ei havaittu kairatessa. Kairaustulokset on esitetty taulukossa 3 ja sijainnit kuvassa 7. Taulukko 3. Joutsenlamminnärhikön kairaustulokset. PVP15, Joutsenlamminnärhikkö ( ) PVP16, Joutsenlamminnärhikkö ( ) Syvyys [m] Maalaji Syvyys [m] Maalaji 0-11,80 HHk 0-2,60 Sr eks 2,60-3,40 Hk Ei pohjavesipintaa 3,40-3,80 Sr Ei asennettu putkea. Maa-aines liian hienoa. 3,80-4,80 Hk 4,80-6,40 Sr 6,40-6,70 Ki 6,70-8,60 Sr 8,60-10,50 Risa Ka eks Ei asennettu putkea. Ei vettä kairatessa. Kuva 6. Joutsenlamminnärhikön keskiosissa sijaitseva vanha maa-ainestenottamisalue, jolle sijoittuu kairauspiste PVP16. Kuva: Anne Lindholm Johtopäätökset Pohjavesialueella ei tutkimuspisteissä onnistuttu tavoittamaan pohjavesipintaa, mutta alueen keskiosan paksuhkot lajittuneen aineksen kerrokset kuitenkin viittaavat pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta soveltuviin olosuhteisiin, ja on mahdollista, että tutkimuspiste ei sijoittunut pohjaveden havaitsemisen kannalta parhaimpaan paikkaan. Paksujen lajittuneen aineksen kerrosten perusteella pohjavesialue tulee luokitella 2-luokkaan.

11 Kuva 7. Joutsenlamminnärhikön pohjavesialuerajaus ja maaperäkairausten sijainnit. 11/29

12 12/ Kelta-aho ( ) ja Hallikontio ( ) Tutkimusalueen kuvaus Kelta-ahon ja Hallikontion pohjavesialueet sijaitsevat pienessä harjuselänteessä, joka kohoaa noin 5-10 metriä ympäröivien soiden tasosta. Kelta-ahon pohjavesialue sijoittuu muodostuman pohjoispuoliskoon ja Hallikontio eteläpuoliskoon. Molemmat pohjavesialueet on luokiteltu III luokkaan. Kelta-ahon pohjavesialueen pinta-ala on 0,26 km 2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,11 km 2. Alueen laskennallinen antoisuus on noin 100 m 3 /d. Hallikontion pohjavesialueen pinta-ala on 0,29 km 2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 0,12 km 2. Alueen laskennallinen antoisuus on noin 70 m 3 /d. Maaperäkairaukset ja antoisuuspumppaukset Kelta-ahon pohjavesialueella tehtiin yksi maaperäkairaus, PVP26. Alueen pohjoispäähän sijoittuvassa tutkimuspisteessä vuorottelivat hiekan ja soran kerrokset 10,30 metrin syvyydelle saakka, jota syvemmälle ei kairattu. Pohjaveden pinta oli 2,73 metrin syvyydessä maanpinnasta. Kairauspisteeseen asennettiin pohjaveden havaintoputki, josta tehtiin ominaisantoisuuspumppaus. Pumppaustulosten mukaan pohjavettä saataisiin pisteestä noin 160 m 3 /d. Kairaustulos on esitetty taulukossa 4 ja sen sijainti kuvassa 9. Taulukko 4. Kelta-ahon kairaustulos. PVP26, Kelta-aho ( ) Syvyys [m] Maalaji Sr/Ki Hk Sr Hk Sr eks Pohjavesipinta 2,73 m maanpinnasta Antoisuus 1,8 L/s = 160 m3/d Kuva 8. Kelta-ahon pohjavesialueen pohjoispään vanhalle maa-ainestenottamisalueelle asennettu havaintoputki PVP26. Kuva: Anne Lindholm Johtopäätökset Kelta-ahon ja Hallikontion pohjavesialueet sijoittuvat samaan, pohjois-eteläsuuntaiseen harjumuodostumaan. Kelta-ahon pohjoispäässä tehdyn maaperäkairauksen perusteella muodostuman aines on ainakin kymmenen metrin syvyyteen saakka hiekkaa ja soraa. Alueelle asennetusta havaintoputkesta tehtiin ominaisantoisuuspumppaus, jonka mukaan alueelta saadaan pohjavettä vähintään 160 m 3 /d. Kelta-aho ja Hallikontio sijoittuvat samaan geologiseen kokonaisuuteen, jolloin alueet tulee ohjeistuksen (SYKE, 2016) mukaan yhdistää. Yhdistetty alue tulee luokitella 2-luokkaan (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue).

13 Kuva 9. Kelta-ahon ja Hallikontion pohjavesialuerajaukset ja maaperäkairauksen sijainti. 13/29

14 14/ Konttikangas ( ) Tutkimusalueen kuvaus Konttikankaan III luokan pohjavesialue sijaitsee harjumuodostumassa, joka on laakea ja kohoaa ympäristöstään 5-10 metriä (kuva 10). Sen pinnassa on rantavalleja. Pohjavesialueen länsipään vanhoilla maa-ainesten ottamisalueilla on paikoin pohjaveden pinta näkyvissä (kuva 11). Pohjavesialueen pinta-ala on 1,72 km 2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 0,83 km 2. Pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on noin 450 m 3 /d. Maaperäkairaukset ja antoisuuspumppaukset Pohjavesialueella tehtiin kaksi maaperäkairausta: PVP20 ja PVP22. Kairauspisteessä PVP20 maaperän aines oli pinnassa kolmen metrin syvyydelle saakka hienoa hiekkaa, jonka alla oli soraista ja kivistä ainesta 12,5 metrin syvyydelle saakka. Syvemmälle ei kairattu. Pohjaveden pinta oli 9,8 metrin syvyydessä maanpinnasta. Kairauspisteessä PVP22 maaperän aines oli koko 11 metrin kairauksen matkalta soraa. Syvemmälle ei kairattu. Pohjaveden pinta oli 4,1 metrin syvyydessä maanpinnasta. Kairaustulokset on esitetty taulukossa 5 ja kairauspaikkojen sijainnit kuvassa 12. Molempiin kairauspisteisiin asennettiin pohjaveden havaintoputket. Pisteessä PVP20 pohjaveden pinta oli liian syvällä antoisuuspumppausta ajatellen. Pisteestä PVP22 sen sijaan pystyttiin tekemään antoisuuspumppaus, jonka mukaan pisteestä saadaan pohjavettä vähintään 155 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on mitattujen vesipintojen mukaan kohti itää ja Vähäjokea. Taulukko 5. Konttikankaan kairaustulokset. PVP20, Konttikangas ( ) PVP22, Konttikangas ( ) Syvyys [m] Maalaji Syvyys [m] Maalaji HHk 0-11,00 Sr Sr/Ki eks eks Pohjaveden pinta 4,1 m maanpinnasta. Pohjaveden pinta 9,80 m maanpinnasta. Vesipinta liian Antoisuus 1,8 L/s = 155m3/d syvällä pumppausta ajatellen. Johtopäätökset Konttikankaan pohjavesialueella tehtiin maaperäkairauksia ja ominaisantoisuuspumppauksia pohjavesiolosuhteiden selvittämiseksi ja alueen luokituksen tarkistamiseksi. Konttikankaan aines koostuu tutkimusten perusteella pääosin soraisesta materiaalista ja alueelta saadaan antoisuuspumppauksen perusteella pohjavettä vähintään 155 m 3 /d. Pohjavesialueen katsotaan siten soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan ja se tulee luokitella 2-luokkaan.

15 15/29 Kuva 10 (yllä). Konttikankaan länsipään vanhaa maa-ainestenottamislauetta, jossa on kaivettu lähelle pohjaveden pintaa. Tutkimuspiste PVP22 sijoittuu lähelle tätä aluetta. Kuva 11 (alla). Pohjavesialueen keskiosan luonnontilaisena säilynyttä laakeaa kangasta, jonka pinnassa on paikoin rantavoimien muokkaamia hiekkamuotoja. Kuvat: Anne Lindholm

16 Kuva 12. Konttikankaan pohjavesialuerajaus ja maaperäkairausten sijainnit. 16/29

17 17/ Poroharju ( ) Tutkimusalueen kuvaus Poroharjun III luokan pohjavesialue sijaitsee noin 3,5 kilometriä pitkässä harjumuodostumassa, joka on Kivalon vaarojen länsipuolelle kerrostuneen harjujakson osa. Muodostumaan sisältyy loivarinteisiä selänteitä ja niiden rinnalla ja päällä tuuli- ja rantakerrostumia (kuva 13). Länsireunassa on useita kaarevia rantavalleja, jotka jatkuvat matalina viereiselle suolle. Koillispäässä on Ylä-Konttijoen melko luonnontilainen uoma, joka on leikkautunut muodostumaan Poroharjun ja Kivalonnärhikön väliin. Poroharjun korkeimmat kohdat ovat metriä ympäröiviä soita korkeammalla. Kuva 13. Poroharjun mäntykangasta. Vasemmalla kohoaa yksi alueen lukuisista rantavalleista. Kuva: Anne Lindholm Pohjavesialueen pinta-ala on 2,48 km 2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 1,43 km 2. Pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on 1300 m 3 /d. Pohjavesialueen koillispää sijaitsee Rovaniemen puolella. Maaperäkairaukset ja antoisuuspumppaukset Pohjavesialueella tehtiin kolme maaperäkairausta: PVP8, PVP10 ja PVP12. Pisteet sijoittuvat pohjavesialueen pohjois-, keski- ja eteläosiin. Pohjavesialueen pohjoisosaan sijoittuvassa kairauspisteessä PVP8 maaperän aines on 4,5 metrin syvyydelle saakka hiekkaa, jonka alta alkaa peruskallio. Pohjaveden pinta oli 1,82 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kairauspiste PVP10 sijoittuu pohjavesialueen keskiosaan, jossa oli pinnassa metrin paksuinen hiekkakerros ja sen alla soraa 12,5 metrin syvyydelle saakka. Pohjaveden pinta oli 5,26 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsevassa kairauspisteessä PVP12 maaperän aines oli pinnassa 1,4 metrin syvyydelle saakka hiekkaa, sen alla 13 metrin syvyydelle saakka soraa ja sen

18 18/29 alla jälleen hiekkaa 15,8 metrin syvyyteen saakka. Pohjaveden pinta oli 9,35 metrin syvyydessä maanpinnasta. Kairaustulokset on esitetty taulukossa 6 ja kairauspisteiden sijainnit kuvassa 14. Kaikkiin kairauspisteisiin asennettiin pohjaveden havaintoputket. Pisteestä PVP8 yritettiin tehdä antoisuuspumppaus, mutta vettä ei saatu. Pisteestä PVP10 tehdyn antoisuuspumppauksen perusteella pisteestä saa pohjavettä vähintään 173 m 3 /d. Pisteessä PVP12 pohjaveden pinta oli antoisuuspumppauksen kannalta liian syvällä. Havaintoputkista mitattujen pohjaveden pinnankorkeuksien perusteella pohjaveden päävirtaussuunta on muodostuman pituussuunnassa lounaaseen. Taulukko 6. Poroharjun kairaustulokset. PVP8, Poroharju ( ) PVP10, Poroharju ( ) PVP12, Poroharju ( ) Syvyys [m] Maalaji Syvyys [m] Maalaji Syvyys [m] Maalaji 0-4,50 Hk 0-1,00 Hk 0-1,40 Hk 4,50-7,50 Ka 1,00-12,50 Sr 1,40-13,00 Sr Kokeiltiin pumpata ei saatu vettä. Pohjaveden pinta 5,26 m maanpinnasta. 13,00-15,80 Hk Pohjaveden pinta 1,82 m maanpinnasta. Antoisuus 2 L/s = 173 m3/d Pohjaveden pinta 9,35 m maanpinnasta. Pohjavesi liian syvällä, ei voitu pumpata. Johtopäätökset Poroharjun pohjavesialueella tehtiin maaperäkairauksia ja ominaisantoisuuspumppauksia pohjavesiolosuhteiden selvittämiskesi. Poroharjun aines on kairausten perusteella pääosin hiekkaa ja soraa, ja antoisuuspumppauksen perusteella alueelta saadaan pohjavettä ainakin noin 170 m 3 /d. Pohjavesialueen katsotaan siten soveltuvan vedenhankintaan ja se tulee luokitella 2-luokkaan.

19 Kuva 14. Poroharjun pohjavesialuerajaus ja maaperäkairausten sijainnit. 19/29

20 20/ Saarostenkangas ( ) Tutkimusalueen kuvaus Saarostenkankaan III luokan pohjavesialue sijoittuu itä-länsisuuntaiseen harjujakson osaan. Harju on melko matala ja laakea, mutta erottuu kuitenkin ympäristöstään kohoten 5-7 metriä ympäröivien soiden pinnantasosta. Muodostuman pinnassa on useita rantavalleja, varsinkin alueen luoteisosassa, jossa on myös särkkämäinen harjanne (kuva 15). Kuva 15. Saarostenkangas koostuu pääosin rantavoimien kerrostamasta aineksesta. Kuvassa vasemmalla näkyy pohjavesialueen itäosassa sijaitseva matala, särkkämäinen selänne. Kuva: Anne Lindholm Pohjavesialueen pinta-ala on 0,9 km 2 ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 0,5 km 2. Pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on noin 270 m 3 /d. Maaperäkairaukset ja antoisuuspumppaukset Pohjavesialueen länsipuoliskoon tehtiin kaksi maaperäkairausta: PVP24 ja PVP25. Kairauspisteessä PVP24 maaperän aines oli hienoa hiekkaa koko kairatulta syvyydeltä (13,65 metriä), eikä syvemmälle kairattu. Myös tutkimuspisteessä PVP25 aines oli koko kairatulta syvyydeltä (17,20 metriä) hienoa hiekkaa, eikä syvemmälle kairattu. Kumpaankaan tutkimuspisteeseen ei asennettu havaintoputkea aineksen hienojakoisuuden vuoksi. Pohjavesipintaa ei havaittu. Kairausten tulokset on esitetty taulukossa 7ja niiden sijainnit kuvassa 16. Taulukko 7. Saarostenkankaan kairaustulokset. PVP24, Saarostenkangas ( ) PVP25, Saarostenkangas ( ) Syvyys [m] Maalaji Syvyys [m] Maalaji 0-13,65 HHk HHk eks Ei pohjavesipintaa. Ei asennettu putkea. Maa-aines liian hienoa. Johtopäätökset eks Ei pohjavesipintaa. Ei asennettu putkea. Maa-aines liian hienoa. Saarostenkankaan pohjavesialue sijoittuu itä-länsisuuntaiseen, katkeilevaan harjujaksoon, joka koostuu matalista ja laakeista muodostumista. Alueella tehtyjen maaperäkairausten perusteella aines on pääosin hienojakoista, eikä kairauksissa havaittu viitteitä pohjavedestä. Olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta arvioitiin heikoiksi, eikä alue siten sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue voidaan poistaa pohjavesialueluokituksesta.

21 Kuva 16. Saarostenkankaan pohjavesialuerajaus ja maaperäkairausten sijainnit. 21/29

22 22/29 4. MAASTOTARKASTELUT 4.1 Laajamaa ( ) Laajamaan III luokan pohjavesialueelle tehtiin kesällä 2016 maastokäynti, jonka perusteella muodostuman aines on pääosin moreenimaista. Muodostuman länsireunan päällä on ohut, hiekasta koostuva rantakerrostuma, mutta muutoin lajittuneen aineksen kerrokset jäävät vähäisiksi. Olosuhteet pohjaveden muodostumiselle ja varastoitumiselle arvioitiin heikoiksi ja alue voidaan siten poistaa pohjavesialueluokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä Metsäharju ( ) Metsäharjun III luokan pohjavesialue sijaitsee osin Tervolan ja osin Keminmaan kuntien alueilla. Pohjavesialueelle tehtiin maastokäynti, jonka aikana alue kuljettiin pituussuunnassa läpi. Alueen aines on moreenimaista ja varsinkin pinnassa on alueelle tehtyjen ojitusten perusteella melko paljon hienoainesta (kuva 17). Muodostuman pinnassa on paikoin paljon kiviä ja lohkareita, ja kasvillisuus alueella on rehevää, mikä myös viittaa aineksen huonoon lajittuneisuuteen. Pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on noin 90 m 3 /d. Metsäharju sijoittuu Yli- Harjunselän luokituksesta poistetun pohjavesialueen eteläpuolelle. Yli-Harjunselän pohjavesialue tutkittiin POSKI1-hankkeessa, jolloin maaperäkairauksissa havaittiin alueen aineksen olevan pääosin moreenia ja alue todettiin soveltumattomaksi yhdyskuntien vedenhankintaan. Olosuhteiden voidaan arvioida jatkuvan samanlaisina Metsäharjun alueella. Metsäharjun pohjavesialueen ei siten katsota antoisuutensa ja aineksensa puolesta soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan ja se voidaan poistaa pohjavesialueluokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 2. Kuva 17. Aines on Metsäharjun pintaosissa moreenimaista ja sisältää melko paljon hienoainesta. Kuva: Anne Lindholm 4.3 Rantaharju ( ) Rantaharjun III luokan pohjavesialue sijaitsee Metsäharjun pohjavesialueen länsipuolella sijaitsevaan selänteeseen ja Metsäharjun tavoin sijoittuu osin Keminmaan ja osin Tervolan alueille. Pohjavesialueen keski- ja pohjoisosissa on tehty maaperäkairauksia 1990-luvulla. Kairaustietojen perusteella maaperä on molemmissa tutkimuspisteissä 7,3-7,5 metrin syvyydelle saakka hiekkamoreenia. Syvemmälle ei kairattu. Pohjavesialueelle tehdyn maastotarkastelun perusteella aines on moreenimaista ja kasvillisuus rehevähköä. Selänne on matala ja sen pinnassa on havaittavissa jonkin verran rantamuodostumamaisia terasseja. Maastotietokannan mukaan pohjavesialueen keskiosassa, suon reunassa on lähde. Lähde tarkistettiin maastokäynnin yhteydessä, eikä siitä havaittu selkeää ylivalumaa tai pohjaveden purkautumista. Maastokäynti tehtiin keväällä sulamiskauden loppuvaiheessa, jolloin maasto oli vielä märkää, ja todennäköisesti alue kuivuu kesäisin. Lähteen sammallajisto koostui pääosin tavanomaisista rahkasammalista, eikä erityisiä arvoja ha-

23 23/29 vaittu. Alueen kairaustietojen ja maastohavaintojen perusteella Rantaharjun pohjavesialue ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan ja se voidaan siten poistaa pohjavesialueluokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä Riekkoharju ( ) Riekkoharjun III luokan pohjavesialue sijaitsee pienessä, matalassa ja moreenipeitteisessä harjunkaltaisessa muodostumassa. Alueen eteläkärjessä on kaksi koekuoppaa, joissa on ollut noin viiden metrin paksuinen moreenikerros ja pohjalla kallio. Olosuhteet pohjaveden muodostumiselle ja varastoitumiselle ovat siten heikot, eikä alueen katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen länsireunalla on kuitenkin luonnontilaisen kaltainen lähteikköalue, joka koostuu pistemäisestä avolähteestä, purosta ja tihkupinnasta (kuva 18). Pohjavesivaikutteisuutta edustavat mm. lähdelehväsammal, purolähdesammal, purosuikerosammal ja hetealvesammal. Lähteikköalueen katsotaan edustavan E-luokan tarkoittamaa pohjavedestä suoraan riippuvaista, merkittävää maa- tai pintavesiekosysteemiä, ja pohjavesialue tulee siten luokitella E-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 3. Kuva 18. Riekkoharjun lähteikköaluetta. Kuva: Anne Lindholm 4.5 Taka-Kuorinki ( ) Taka-Kuoringin III luokan pohjavesialue sijaitsee Tervolan ja Keminmaan kuntien rajalla, ja sijoittuu pohjois-eteläsuuntaisen harjujakson osaan. Moreenipeitteisen ja matalan harjun kapea selänne on paikoin lohkareinen. Pohjavesialueella tehtiin maastotarkastelu jatkotutkimustarpeen selvittämiseksi. Maastotarkastelun perusteella aines on moreenimaista ja muodostuma katkonainen. Pohjavesialue arvioitiin soveltumattomaksi yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen itäreunalla kuitenkin sijaitsee lähde, jonka maastotarkastelun perusteella katsottiin edustavan pohjavesiluokan E tarkoittamaa luonnontilaista, pohjavedestä suoraan riippuvaista, merkittävää ja muun lainsäädännön nojalla suojeltua maa- tai pintavesiekosysteemiä. Pohjavesialue tulee siten luokitella E-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 4.

24 24/29 5. TUTKIMUKSEN YHTEENVETO Tutkimuksessa mukana olleilla III luokan pohjavesialueilla tehtiin maaperäkairauksia ja ominaisantoisuuspumppauksia vedensaantiedellytysten selvittämiseksi sekä pohjavesialueiden luokituksen tarkistamiseksi. Lisäksi pohjavesialueilla tehtiin maastotarkasteluja. Yhteenveto tehdyistä tutkimuksista on esitetty taulukossa 8. Herukkaoja, Joutsenlammen itäpuoli ja Saarostenkangas Herukkaojan, Joutsenlammen itäpuolen ja Saarostenkankaan III luokan pohjavesialueet sijoittuvat itä-länsisuuntaiseen, katkeilevaan harjujaksoon, joka koostuu matalista ja laakeista muodostumista. Alueilla tehtyjen maaperäkairausten perusteella aines on kaikilla kolmella pohjavesialueella pääosin hienojakoista, eikä kairauksissa havaittu viitteitä pohjavedestä. Olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta arvioitiin heikoiksi, eivätkä alueet siten sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueet voidaan poistaa pohjavesialueluokituksesta. Kelta-aho, Hallikontio, Joutsenlamminnärhikkö, Konttikangas ja Poroharju Tervolan lounaisosassa sijaitsevat III luokan pohjavesialueet Kelta-aho ja Hallikontio sijoittuvat pohjois-eteläsuuntaiseen harjumuodostumaan. Kelta-ahon pohjoispäässä tehtiin maaperäkairaus ja ominaisantoisuuspumppaus, joiden mukaan maaperän aines on hiekkaa ja soraa ja alueelta saadaan pohjavettä vähintään 160 m 3 /d. Kelta-aho ja Hallikontio sijoittuvat samaan geologiseen kokonaisuuteen, jolloin alueet tulee ohjeistuksen (SYKE, 2016) mukaan yhdistää. Yhdistetty alue tulee luokitella 2-luokkaan. Joutsenlamminnärhikön pohjavesialueen keskiosan kairauspisteessä aines oli runsaan kahdeksan metrin syvyydelle saakka vuorotellen soran ja hiekan kerroksia. Vaikka tutkimuspisteessä ei havaittu pohjavesipintaa, viittaavat alueen paksuhkot lajittuneen aineksen kerrokset kuitenkin pohjaveden muodostumiseen ja varastoitumiseen soveltuviin olosuhteisiin. Paksujen lajittuneen aineksen kerrosten perusteella pohjavesialueen voidaan katsoa soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan ja alue voidaan luokitella 2-luokkaan. Konttikankaan ja Poroharjun III luokan pohjavesialueet sijaitsevat Tervolan ja Rovaniemen rajalla kulkevassa katkonaisessa harjujaksossa. Poroharjun aines on kairausten perusteella pääosin hiekkaa ja soraa, ja antoisuuspumppauksen perusteella alueelta saadaan pohjavettä noin 170 m 3 /d. Konttikankaan aines koostuu pääosin soraisesta materiaalista ja alueelta saadaan antoisuuspumppauksen perusteella pohjavettä vähintään 155 m 3 /d. Molemmat pohjavesialueet soveltuvat siten vedenhankintaan ja ne tulee luokitella 2-luokkaan. Maastotarkastellut alueet Maastotarkasteluja tehtiin Laajamaan, Metsäharjun, Rantaharjun, Riekkoharjun ja Taka-Kuoringin III luokan pohjavesialueilla. Laajamaan pohjavesialue sijoittuu muodostumaan, jonka aines on moreenimaista ja paikoin esiintyy ohuita rantakerrostumia. Muodostuman aineksen perusteella olosuhteet pohjaveden muodostumiselle ja varastoitumiselle arvioitiin heikoiksi, minkä vuoksi alueen ei katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Metsäharjun ja Rantaharjun pohjavesialueet sijoittuvat samaan muodostumakokonaisuuteen, jossa aines on pääosin moreenimaista, eivätkä olosuhteet pohjaveden muodostumiselle ja varastoitumiselle ole hyvät. Alueet

25 kuorinki 25/29 arvioitiin soveltumattomiksi yhdyskuntien vedenhankintaan ja ne voidaan siten poistaa pohjave sialueluokituksesta. Riekkoharjun ja Taka-Kuoringin pohjavesialueet arvioitiin maaperäolosuh teidensa perusteella soveltumattomaksi yhdyskuntien vedenhankintaan, mutta alueella sijaitse vien lähteikköjen katsottiin edustavan E-luokan tarkoittamia pohjavedestä suoraan riippuvaisia, luonnontilaisia, merkittäviä ja muun lainsäädännön nojalla suojeltuja maa- tai pintavesiekosystee mejä. Taulukko 8. Yhteenveto Tervolan III luokan pohjavesialueilla tehdyistä tutkimuksista ja johtopäätöksistä. Pohjavesialueen Tunnus Luokka Tutkimus Johtopäätös Uusi nimi luokka Hallikontio III maastotarkastelu yhdistetään Kelta-ahon kanssa, sovel- 2 tuu yhdyskuntien vedenhankintaan Herukkaoja III maaperäkairaus ei sovellu yhdyskuntien vedenhankin- poisto ta a n Joutsenlammen III maaperäkairaus ei sovellu yhdyskuntien vedenhankin- poisto itäpuoli taan Joutsenlammin III maaperäkairaus soveltuu yhdyskuntien vedenhankin- 2 närhikkö taan Kelta-aho III maaperäkairaus, soveltuu yhdyskuntien vedenhankin- 2 antoisuuspump- taan, yhdistetään Hallikontion kanssa paus Konttikangas III maaperäkairaus, soveltuu yhdyskuntien vedenhankin- 2 antoisuuspump- taan pa us Laajamaa III maastotarkastelu ei sovellu yhdyskuntien vedenhankin- poisto taan Metsäharju III maastotarkastelu ei sovellu yhdyskuntien vedenhanki- poisto naan Poroharju III maaperäkairaus, soveltuu yhdyskuntien vedenhankin- 2 antoisuuspump- taan paus Rantaharju III maasto-ja lähde- ei sovellu yhdyskuntien vedenhankin- poisto tarkastelu taan, lähde ei E-luokan kohde Riekkoharju III maasto-ja lähde- ei sovellu yhdyskuntien vedenhankin- E tarkastelu taan, mutta luokitellaan lähteen pe rusteella E-luokkaan Saarostenkangas III maaperäkairaus ei sovellu yhdyskuntien vedenhankin- poisto ta a n Taka III maasto-ja lähde- ei sovellu yhdyskuntien vedenhankin- E tarkastelu taan, mutta luokitellaan E-luokkaan Rovaniemellä Suunnittelija Anne Lindholm Rakennusmestari Aulis Ruotsalainen

26 26/29 6. LIITTEET Liite 1

27 Liite 2 27/29

28 Liite 3 28/29

29 Liite 4 29/29