Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Pellon kunnassa

Transkriptio

1 ESITYS LAPELY/458/2017 Etelä-Savo Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Pellon kunnassa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uudessa 2 a luvussa, joka on tullut voimaan Lain mukaan alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Tämän lainsäädännön muutoksen myötä kaikkia aikaisemmin luokiteltuja pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankinnan käyttöön soveltuvuuden kannalta kuin ne määriteltäisiin ensimmäisen kerran. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /vrk tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2-luokkaan luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. Lisäksi E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin luonnontilainen, merkittävä ja muun lainsäädännön nojalla suojeltu pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E, 2E tai E). Luokka III poistuu käytöstä, ja siihen kuuluvat alueet joko luokitellaan uudelleen luokkiin 1, 2 tai E, tai poistetaan pohjavesialueluokituksesta. Pohjavesialueluokat ilmaistaan jatkossa arabialaisin numeroin, jotta uusien säännösten perusteella luokitellut alueet voidaan erottaa aikaisemmin luokitelluista alueista. Tässä esityksessä on tarkasteltu kaikki Pellon pohjavesialueiden luokitukset. Järviövaaran ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Järviövaaran III luokan pohjavesialue sijoittuu kahden vaaran (Järviövaara ja Karhuvaara) väliselle alueelle. Pohjavesialueelle tehtiin maastotarkastelu kesällä Molemmat vaarat purkavat jonkin verran pohjavettä tälle niiden väliselle kosteikkoalueelle, mutta pohjaveden varastoitumisen ja muodostumisen kannalta kerrospaksuudet ovat alueella liian ohuita ja pohjaveden muodostuminen sijoittuu hajanaiselle alueelle. Peruskallion pinta on alueella hyvin lähellä maanpintaa ja paikoin esiintyy kalliopaljastumia. Maastotarkastelun yhteydessä ei havaittu lähdepurkaumia. Pohjavesialueen olosuhteet arvioitiin maastotarkastelun perusteella yhdyskuntien vedenhankintaan soveltumattomiksi, ja pohjavesialue voidaan siten poistaa luokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 1. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi Asemakatu Kemi

2 2/48 Kiimavaaran ( ) ja Orankiharjun ( ) pohjavesialueiden yhdistäminen ja luokituksen muuttaminen luokkaan 1E Kiimavaaran ja Orankiharjun I luokan pohjavesialueet sijoittuvat samaan luodekaakkosuuntaiseen harjumuodostumaan ja niillä on hydraulinen yhteys. Alueet tulee siten ohjeistuksen (SYKE, 2017) mukaan yhdistää. Orankiharjun alueella on lisäksi tehty lähdeinventointi, jonka perusteella alueella sijaitsevan lähteen katsotaan olevan pohjavesialueluokan E tarkoittama luonnontilainen, merkittävä, pohjavedestä suoraan riippuvainen ja muun lainsäädännön nojalla suojeltu maa- tai pintavesiekosysteemi. Yhdistetty pohjavesialue tulee siten luokitella 1E-luokkaan. Yhdistetyn alueen nimi on Orankiharju ja sen tunnus on Pohjavesialueiden vanhat rajaukset on esitetty liitteessä 2 ja uusi rajaus liitteessä 3. Korpivaaran ( ) pohjavesialueen luokituksen muuttaminen E-luokkaan Korpivaaran III luokan pohjavesialue sijaitsee Korpivaara-nimisen vaaran itäpuolella. Pohjavesialue käsittää vaaran rinteen rantakerrostumia, levinneitä hiekkoja ja pienialaisen, matalahkon selänteen. Alueella on paikoin myös moreenimaisen (drumliinimaisen) muodostuman piirteitä. Maastotarkastelun perusteella lajittuneen aineksen kerrokset jäävät alueella kuitenkin pienialaisiksi ja melko ohuiksi, sillä peruskallion pinta on alueella lähellä maanpintaa. Pohjavesialueen varsinainen muodostumisalue jää siten pieneksi, eikä alueen katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueella tarkasteltiin myös Korpivaaran ja sen itäpuolella sijaitsevan 2-luokan pohjavesialueen Nuasvaaran yhdistämismahdollisuutta. Maastotarkastelun perusteella alueet ovat kuitenkin omia kokonaisuuksiaan, eikä alueita siten voida yhdistää. Pohjavesialueella on kuitenkin lähde, joka inventoinnin mukaan edustaa pohjavesialueluokan E tarkoittamaa luonnontilaista, merkittävää, pohjavedestä suoraan riippuvaista ja muun lainsäädännön nojalla suojeltua maa- tai pintavesiekosysteemiä. Alue tulee siten luokitella E-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 4. Lankovaaran ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Lankovaaran III luokan pohjavesialue sijoittuu Lankovaara-nimisen vaaran länsirinteeseen ja sen alapuolelle. Alue koostuu pääosin hiekkavaltaisista rantakerrostumista ja peruskallion pinta on alueella lähellä maanpintaa. Pohjavesialueelle tehdyn maaperäkairauksen (syksy 2017) perusteella aines on pääosin kallion päälle kerrostunutta hiekkaa, jonka alla on ohut sorakerros. Myös vuonna 1978 tehtyjen kairausten perusteella kerrospaksuudet alueella ovat ohuehkot. Pisteestä PVP4 yritettiin tehdä ominaisantoisuuspumppaus, mutta putki tyhjeni lähes heti, ja olosuhteet pohjaveden varastoitumisen kannalta arvioitiin alueella huonoiksi. Pohjavesialueen ei huonon varastotilavuutensa vuoksi katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankinataan ja se voidaan siten poistaa luokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 5.

3 3/48 Liikamaan ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Liikamaan III luokan pohjavesialue sijoittuu Liikamaa-nimisen vaaran länsirinteeseen, jossa on jonkin verran lähteisyyttä. Pohjavesialueella tehtiin maastotarkasteluja kesällä Niiden perusteella kallionpinnan päälliset maakerrostumat ovat alueella ohuehkoja. Alueella on tehty avohakkuita, joiden jälkien perusteella aines on ainakin pintaosissa moreenimaista ja sisältää paljon hienoainesta sekä kulmikkaita kiviä. Pohjavesialueen antoisuus on arviolta noin 65 m 3 /d. Pohjavesialueella on kaksi peruskarttaan merkittyä lähdettä. Läntisempi lähde sijaitsee aivan valtatien 21 vieressä ja lähteeseen on tehty kaivorakenteet. Ylivirtaama on arviolta alle 30 m 3 /d. Itäisempi lähde sijaitsee vanhalla avohakkuualueella, eikä senkään voida enää katsoa olevan luonnontilainen. Alkuperäinen lähde on tuhoutunut ja jäljellä on vain joitakin tihkupintamaisia lammikoita. Pohjavesialueen ei katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan moreenimaisen aineksensa, pienen antoisuutensa ja ohuiden kerrospaksuuksiensa vuoksi. Koska kohteen molemmat lähteet ovat menettäneet luonnontilaisuutensa, ei sen myöskään katsota edustavan luokan E tarkoittamaa merkittävää pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Pohjavesialue voidaan poistaa luokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 6. Lompolokankaan ( ) ja Alinen Lompolon ( ) pohjavesialueiden yhdistäminen ja luokituksen nostaminen Lompolokankaan III luokan pohjavesialue sijoittuu laaksoon kerrostuneeseen harjujaksoon, joka käsittää harjukumpuja, laajentumia, selänteen osia sekä tasanteita ja suppia. Pohjavesialue käsittää harjuselänteen ja siihen liittyviä deltamaisia liepeitä. Lompolokankaan pohjavesialueen eteläosassa sijaitsevalle vanhalle maa-ainesten ottamisalueelle tehtiin syksyllä 2017 maaperäkairaus, jonka perusteella maaperän aines koostuu hiekasta ja sorasta ja olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta ovat kohtuullisen hyvät. Tutkimuspisteeseen asennetusta havaintoputkesta tehdyn antoisuuspumppauksen perusteella pisteestä saadaan vettä vähintään noin 100 m 3 /d. Pohjavesialueen katsotaan siten soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Lompolokankaan eteläpuolella sijaitsevan Alinen Lompolon III luokan pohjavesialueen katsottiin maastotarkastelun perusteella sijoittuvan samaan geologiseen kokonaisuuteen Lompolokankaan kanssa, jolloin alueet tulee ohjeistuksen (SYKE, 2016) mukaan yhdistää. Yhdistetty pohjavesialue tulee luokitella 2-luokkaan. Yhdistetyn alueen nimi on Lompolokangas ja sen tunnus on Pohjavesialueiden vanhat rajaukset on esitetty liitteessä 7 ja uusi rajaus liitteessä 8. Myllykankaan ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Myllykankaan III luokan pohjavesialue sijaitsee Lankovaaran länsipuolelle sijoittuvassa harjumuodostumassa. Pohjavesialueella tehdyn maaperäkairauksen perusteella runsaan kahden metrin paksuisen moreenipeitteen alla on vajaan viiden metrin paksuinen hiekkakerros ja sen alla vielä ainakin saman verran hienoa hiekkaa. Pohjaveden pinnan syvyyden vuoksi ominaisantoisuuspumppausta ei pystytty

4 4/48 tekemään. Maaperätietojen ja alueen geologisten ominaisuuksien perusteella olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta arvioitiin kuitenkin hyviksi, ja pohjavesialue tulee siten luokitella 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 5. Myllylaen ( ) ja Saukonmäen ( ) pohjavesialueiden yhdistäminen ja luokituksen muuttaminen luokkaan 1E Saukonmäen I luokan pohjavesialue sijoittuu reunamuodostumaan ja deltaan. Alueella sijaitsee Saukonmäen vedenottamo. Myllylaen III luokan pohjavesialue taas sijaitsee Saukonmäen koillis- ja pohjoispuolille kerrostuneessa harjumuodostumassa. Alueelle tehtiin maastotarkastelu kesällä Myllylaen alueella sijaitsevan vanhan maa-ainestenottamisalueella tehtyjen havaintojen perusteella aines on pääosin karkeaa (kivistä hiekkaa). Saukonmäen ja Myllylaen rajalla kulkee matala (syvyys alle 50 cm) ja kirkasvetinen Myllykoski. Myllykoski vaikuttaa osittain pohjavesivaikutteiselta, ja pohjavettä purkautuu tihkupintana Myllylaen uomaa kohti viettävien rinteiden alaosista. Pohjavesivaikutteisuus ilmenee mm. lähdelehväsammalkasvustoina. Myllylaen länsireunassa, kosteikon laidalla sijaitsee luonnontilainen lähde. Inventoinnin mukaan lähde on laaja, syvä ja sen vesi kirkasta. Lähteessä ei ole lasku-uomaa. Myllylaen pohjavesialueen katsotaan sijoittuvan samaan geologiseen muodostumakokonaisuuteen Saukonmäen pohjavesialueen kanssa, eikä alueiden rajalla kulkeva matala uoma katkaise sitä. Ohjeistuksen (SYKE, 2016) mukaisesti pohjavesialueet tulee siten yhdistää. Yhdistetty alue luokitellaan Saukonmäen mukaan 1-luokkaan. Lisäksi Myllylaen alueella sijaitsevan lähteen katsotaan edustavan E- luokan tarkoittamaa pohjavedestä suoraan riippuvaista, merkittävää maa- tai pintavesiekosysteemiä, jolloin yhdistetty aluekokonaisuus luokitellaan 1E-luokkaan. Pohjavesialueiden vanhat rajaukset on esitetty liitteessä 9 ja uusi rajaus liitteessä 10. Myllyojan ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Myllyojan III luokan pohjavesialue sijoittuu Ratasvaaran itärinteeseen, johon on kerrostunut rantavoimien lajittamaa hiekkaa ja muodostunut rantaterasseja. Alueelle kesällä 2017 tehdyn maastotarkastelun perusteella lajittuneen hiekan kerrokset ovat melko ohuita, ja kallionpinta on lähellä maanpintaa. Kallio kohoaa alueella jyrkästi ja ylärinteessä on kalliopaljastumia, jyrkänteitä ja luola. Pohjavesialueen keskiosassa on pieni ja vanha kotitarveottamisalue, joka on pääosin jo metsittynyt. Alueen tuntumassa havaittiin maastotarkastelussa kaivo, josta on maanomistajan mukaan otettu vettä alueella sijaitsevan tilan tarpeisiin. Veden riittävyyden kanssa on kuitenkin ollut ongelmia (varsinkin talvella), ja nykyään kaivosta otetaan vettä vain yhden mökin tarpeisiin. Alueen asukkaille tulee nykyisin vesi Puonavaarasta.

5 5/48 Pohjavesialueen lajittuneen aineksen kerrokset ovat ohuet ja antoisuus jää siksi pieneksi, joten alueen ei katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue voidaan poistaa pohjavesialueluokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 11. Puonavaaran pohjavesialueiden A-D ( A-D) yhdistäminen Puonavaaran pohjavesialueet A, B C ja D sijoittuvat pohjois-eteläsuuntaiseen harjumuodostumaan. Pohjavesialueet A ja B on luokiteltu I luokkaan ja niillä sijaitsee vedenottamot, C on luokiteltu II luokkaan ja D III luokkaan. Pohjavesialueet sijoittuvat kaikki samaan harjumuodostumaan, ja ohjeistuksen (SYKE 2016) mukaan samaan geologiseen kokonaisuuteen sijoittuvat pohjavesialueet tulee yhdistää. Yhdistetty alue luokitellaan 1-luokkaan. Pohjavesialueiden vanhat rajaukset on esitetty liitteessä 12 ja uusi rajaus liitteessä 13. Raanujärven ( ) pohjavesialueen rajauksen muuttaminen ja luokitteleminen E-luokkaan Raanujärven I luokan pohjavesialue sijoittuu Alainenlaki nimisen vaaran kylkeen. Pohjavesialueen muodostumisaluetta laajennettiin pohjois- ja lounaisosista, jotta vedenottamon kaivot sisältyvät jatkossa muodostumisalueen rajaukseen. Lisäksi pohjavesialueella sijaitsee lähteitä, jotka inventointien perusteella pohjavesialueilla ovat luokan E tarkoittamia pohjavedestä suoraan riippuvaisia, luonnontilaisia, merkittäviä ja muun lainsäädännön nojalla suojeltuja maa- tai pintavesiekosysteemejä. Pohjavesialue tulee siten luokitella 1E-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 14. Rita-autton ( ), Ruuhijärven ( ) ja Takalammen ( ) pohjavesialueiden luokituksen muuttaminen 1E-luokkaan Rita-autton, Ruuhijärven ja Takalammen pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi (I luokka). Pohjavesialueiden varsinainen luokitus ei muutu, mutta lähteille tehtyjen inventointien perusteella pohjavesialueilla on luokan E tarkoittamia pohjavedestä suoraan riippuvaisia, luonnontilaisia, merkittäviä ja muun lainsäädännön nojalla suojeltuja maa- tai pintavesiekosysteemejä ja alueet tulee luokitella 1Eluokkaan. Pohjavesialueiden kartat on esitetty liitteissä 15, 16 ja 17. Rattosjärven ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Rattosjärven III luokan pohjavesialue sijaitsee Koiraselän luoteisrinteeseen kerrostuneessa hiekkavaltaisessa rantakerrostumassa, joka on purkautunut deltamaisena keilana Rattosjärveen. Pohjavesialueella sijaitsee Rattosjärven vesiosuuskunnan vedenottamo, minkä perusteella pohjavesialue tulee luokitella 1- luokkaan (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 18.

6 6/48 Roukoselän ( ) pohjavesialueen luokituksen muuttaminen E-luokkaan Roukoselän III luokan pohjavesialue sijoittuu vaarojen väliseen jokilaaksoon, johon on kerrostunut lajittunutta ainesta matalaksi, harjumaiseksi muodostumaksi. Eniten lajittuneen aineksen kerroksia on alueen pohjoispäässä, jossa on alueen kokoon nähden laajahko maa-ainesten ottamisalue. Muutoin pohjavesialue on melko pienialainen ja vettä hyvin johtavien kerrostumien määrä jää lopulta pienehköksi. Pohjavesialueen pinta-alaan perustuva antoisuus on vain noin 65 m 3 /d. Pienen antoisuutensa ja ohuiden kerrospaksuuksiensa perusteella alue ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueelle tehdyn inventoinnin perusteella pohjavesialueella on kuitenkin lähteitä, joiden katsotaan edustavan pohjavesialueluokan E tarkoittamia luonnontilaisia, merkittäviä, pohjavedestä suoraan riippuvaisia ja muun lainsäädännön nojalla suojeltuja maa- tai pintavesiekosysteemejä. Alue tulee siten luokitella E-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 19. Ruuttijärven ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Ruuttijärven III luokan pohjavesialue sijoittuu moreeniaineksesta koostuvan rinteen itäpuolelle. Alueelle tehtiin kesällä 2017 maastotarkastelu, jonka perusteella alueen aines on kauttaaltaan moreenimaista, eivätkä olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta ole hyvät. Pohjavettä muodostuu alueella vain vähän, ja esimerkiksi alueen keskiosan lähde oli maastotarkastelun aikaan kuivunut. Lähteestä tai sen ympäristöstä ei myöskään juuri havaittu pohjavesivaikutteisuutta ilmentävää lajistoa. Pohjavesialue arvioitiin heikon antoisuutensa perusteella yhdyskuntien vedenhankintaan soveltumattomaksi, eikä alueella sijaitseva lähde myöskään täytä E- luokan kriteerejä. Pohjavesialue voidaan siten poistaa luokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 20. Silmälasilammet ( ) pohjavesialueen luokituksen muuttaminen E- luokkaan Silmälasilammet on III luokan pohjavesialue, joka sijoittuu pieneen, lähes pohjoiseteläsuuntaiseen, harjumaiseen muodostumaan. Pohjavesialueen ei katsottu pienen antoisuutensa vuoksi soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan, mutta alueella tehdyn lähdeinventoinnin mukaan alueella sijaitseva lähde edustaa luonnontilaista, merkittävää, pohjavedestä suoraan riippuvaista ja muun lainsäädännön nojalla suojeltua maa- tai pintavesiekosysteemiä ja pohjavesialue tulee siten luokitella E- luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 21. Tervaojan ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Tervaojan II luokan pohjavesialue sijoittuu matalaan hiekkamuodostumaan, jota ympäröivät moreenimaat. Pohjavesialueella sijaitsee Tervaojan vesiyhtymän vedenottamo, minkä perusteella pohjavesialue tulee luokitella 1-luokkaan (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 22.

7 7/48 Valkeajärven ( ) pohjavesialueen luokituksen muuttaminen E-luokkaan Valkeajärven III luokan pohjavesialue on matalan ja katkonaisen harjujakson osa, jonka luoteispäässä on rapautunut lohkareikko. Kallionpinta vaikuttaa muutoinkin olevan monin paikoin lähellä maanpintaa. Pohjavesialueen pohjoispäässä on peruskarttaan merkitty lähde, joka maastotarkastelun perusteella on useista tihkupinnoista sekä pienistä uomista koostuva lähteikkö. Uomissa virtaus on heikko ja pohjavettä purkautuu alle 100 m 3 /d. Alueella havaittiin pohjavesivaikutteista lajistoa, mm. kinnassammalet, purosuikerosammal ja lähdelehväsammal. Lähteikköalueen katsotaan edustavan E-luokan tarkoittamaa pohjavedestä suoraan riippuvaista, merkittävää maa- tai pintavesiekosysteemiä ja pohjavesialue luokitellaan siten E- luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 8. Valkeavaaran pohjavesialueiden A-D ( A-D) poistaminen luokituksesta Valkeavaara A:n, B:n, C:n ja D:n III luokan pohjavesialueet sijoittuvat matalaan muodostumajaksoon. Pohjavesialueiden rajaukset koostuvat irrallisista, soiden ja jokiuoman erottamista matalista kohoumista, joissa on paikoin harjumaisia piirteitä. Valkeavaara A:n alueelle tehtiin maastotarkastelu kesällä Kallionpinta on alueella monin paikoin lähellä maanpintaa, jolloin pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta tärkeät lajittuneen aineksen kerrokset jäävät ohuiksi. Lisäksi alueen eteläpäässä on harjoitettu maa-ainesten ottamista, jonka tuloksena pohjaveden pinta näkyy monissa kuopissa ja jäljellä on vain suuria lohkareita. Hiekkakerrokset on alueelta kaivettu pois. Maastokartoituksessa ei havaittu lähteitä. Pohjavesialueen A laskennallinen antoisuus jää pieneksi (65 m 3 /d). Olosuhteiden voidaan arvioida olevan samanlaiset myös pohjavesialueilla B, C ja D, joiden kaikkien antoisuudet jäävät myös reilusti alle 100 m 3 /d. Irrallisista selänteistä koostuvien pohjavesialueiden yhdistäminen ei myöskään ole perusteltua, sillä muodostuma on hyvin epäyhtenäinen. Pienten antoisuuksiensa ja lajittuneen aineksen ohuiden kerrospaksuuksiensa perusteella alueiden ei katsota soveltuvan yhdyskunnan vedenhankintaan ja ne voidaan poistaa pohjavesialueluokituksesta. Pohjavesialueiden kartat on esitetty liitteessä 23. Vuoskuvaaran ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Vuoskuvaaran III luokan pohjavesialue sijoittuu Aalisjoen laaksoon kerrostuneeseen deltaan, joka kohoaa ympäröivien soiden tasosta noin 5-10 metriä. Pohjavesialueen keskiosaan, muodostumisalueen länsirajalle tehtiin yksi maaperäkairaus, jonka perusteella maaperän aines sisältää lajittunutta materiaalia, mutta kerrospaksuudet jäävät pohjaveden varastoitumisen kannalta ohuiksi. Tämä ilmenee hyvin antoisuuspumppauksessa, jonka myötä havaintoputki tyhjeni lyhyessä ajassa. Alueelta ei siten katsota saatavan riittävää määrää pohjavettä yhdyskuntien vedenhankinnan tarpeisiin ja alue voidaan poistaa pohjavesiluokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 24.

8 8/48 Pohjavesiluokituksesta poistettavat alueet: Haikaja ( ), Liite 25 Kittisvaara ( ), Liite 26 Kivivaara ( ), Liite 26 Laitavaara ( ), Liite 27 Laukkukangas ( ), Liite 19 Lompolojoki ( ), Liite 8 Luoponkangas ( ), Liite 17 Puruskoski ( ), Liite 28 Sorvavaara ( ), Liite 29 Ylinen Lompolovaara ( ), Liite 19 Ylinenlahti ( ), Liite 30 Ylinenlahtea lukuun ottamatta yllä esitetyt pohjavesialueet ovat antoisuuksiltaan pieniä (alle 100 m 3 /d) muodostumia, jotka sijoittuvat mataliin moreenimäkiin tai vaaran rinteen ohuisiin rantakerrostumiin. Olosuhteet pohjaveden muodostumiselle ja varastoitumiselle ovat alueilla heikot, eikä alueiden katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankinnan tarpeisiin. Alueet voidaan siten poistaa pohjavesialueluokituksesta. Pohjavesialueen Ylinenlahti alkuperäinen rajaus on siirtynyt väärään paikkaan, sillä pohjavesialueen nykyinen sijainti osoittaisi sen sijoittuvan lähes kokonaan Raanujärveen. Alueen alkuperäinen sijainti selvitettiin vuoden 1992 kuntakansiosta. Ylinenlahden alkuperäiselle paikalle on 2000-luvun alussa rajattu uusi Haukanpalon pohjavesialue (1-luokka). Ylinenlahden väärässä paikassa sijaitseva rajaus voidaan siten poistaa ylimääräisenä. Pohjavesialueet, joiden luokitus ei muutu Seuraavien pohjavesialueiden luokituksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia ja alueiden osalta vain todetaan uuden lainsäädännön mukainen luokka. Toisin sanoen luokan esitystapa muuttuu roomalaisesta numerosta arabialaiseen. Haukanpalo ( , liite 31), Jyppyrä ( , liite 15), Kielisenharju ( , liite 32), Kivilahti ( , liite 33), Konttajärvi ( , liite 34), Ritavalkea ( A, liite 35) ja Saukkoriivinjänkkä ( , liite 36) ovat yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeitä alueita, jotka luokitellaan jatkossakin 1-luokkaan. Juurilehto ( , liite 37), Nuasvaara ( , liite 4), Orankijoensaajot ( , liite 10), Siikatievat ( , liite 25) ja Taka-Katajavaara ( , liite 16) ovat vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita, jotka luokitellaan jatkossakin 2-luokkaan. Palovaaran ( , liite 1) ja Peuravaaran ( , liite 1) pohjavesialueiden luokitukset on tarkistettu keväällä 2017 ja alueet luokitellaan siten edelleen E-luokkaan.

9 9/48 Yhteenveto Pellon pohjavesialueita koskevista muutoksista Muutosten jälkeen Pellon kunnassa on 16 1-luokan pohjavesialuetta, joista kuusi luokitellaan 1E-luokkaan, ja seitsemän 2-luokan pohjavesialuetta. Lisäksi E-luokan pohjavesialueita on kuusi. Pellon kunnan alueella ei muutosten jälkeen enää ole III luokan pohjavesialueita. Yhteenveto pohjavesialueiden luokituksia koskevista muutosehdotuksista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteenveto Pellon pohjavesialueita koskevista luokitusmuutosehdotuksista. Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja Alinen lompolo III 2 / yhdistäminen Haikaja III poistuu luokituksesta Yhdistetään Lompolokankaan (2-luokka) kanssa -> Lompolokangas ( Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Haukanpalo I 1 Luokitus ei muutu Juurilehto Luokitus tarkistettu jo keväällä 2017 Jyppyrä I 1 Luokitus ei muutu Järviövaara III poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Kielisenharju I 1 Luokitus ei muutu Kiimavaara I 1E / yhdistäminen Kittisvaara III poistuu luokituksesta Luokitellaan E-luokkaan (1E) ja yhdistetään Orankiharjun kanssa -> Orankiharju ( ) Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Kivilahti I 1 Luokitus ei muutu Kivivaara III poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Konttajärvi I 1 Luokitus ei muutu Korpivaara III E Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan, mutta luokitellaan E-luokkaan Laitavaara III poistuu luokituksesta Lankovaara III poistuu luokituksesta Laukkukangas III poistuu luokituksesta Liikamaa III poistuu luokituksesta Lompolojoki III poistuu luokituksesta Lompolokangas III 2 / yhdistäminen Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, yhdistetään Alinen Lompolon kanssa -> Lompolokangas ( )

10 10/48 Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Luopokangas III poistuu luokituksesta Lisätietoja Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Myllykangas III 2 Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan Myllylaki III 1E / yhdistäminen Luokitellaan E-luokkaan (1E), yhdistäminen Saukonmäen pohjavesialueen kanssa -> Saukonmäki ( ) Myllyoja III poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Nuasvaara II 2 Luokitus ei muutu Orankiharju I 1E / yhdistäminen Luokitellaan E-luokkaan (1E) ja yhdistetään Kiimavaaran kanssa - > Orankiharju ( ) Orankijoensaajot II 2 Luokitus ei muutu Palovaara E E Luokitus tarkistettu jo keväällä 2017 Peuravaara E E Luokitus tarkistettu jo keväällä 2017 Puonavaara A A III 1 / yhdistäminen Puonavaara B B I 1 / yhdistäminen Puonavaara C C I 1 / yhdistäminen Puonavaara D D II 1 / yhdistäminen Puruskoski III poistuu luokituksesta Yhdistäminen A+B+C+D -> Puonavaara ( ) Yhdistäminen A+B+C+D -> Puonavaara ( ) Yhdistäminen A+B+C+D -> Puonavaara ( ) Yhdistäminen A+B+C+D -> Puonavaara ( ) Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Raanujärvi I 1E Rajausmuutos, luokitellaan lisäksi E-luokkaan (1E) Rattosjärvi III 1 Alueella on vedenottamo Rita-autto I 1E Luokitellaan lisäksi E-luokkaan (1E) Ritavalkea A I 1 Luokitus ei muutu Roukoselkä III E Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan, mutta luokitellaan E-luokkaan Ruuhijärvi I 1E Luokitellaan lisäksi E-luokkaan (1E) Ruuttijärvi III poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Saukkoriivinjänkkä I 1 Luokitus ei muutu Saukonmäki I 1E / yhdistäminen Luokitellaan E-luokkaan (1E), hdistäminen Myllylaen pohjavesialueen kanssa -> Saukonmäki ( ) Siikatievat Luokitus tarkistettu jo keväällä 2017

11 11/48 Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja Silmälasilammet III E Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan, mutta luokitellaan E-luokkaan Sorvavaara III poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Taka-katajavaara II 2 Luokitus ei muutu Takalampi I 1E Luokitellaan lisäksi E-luokkaan (1E) Tervaoja II 1 Alueella on vedenottamo Valkeajärvi III E Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan, mutta luokitellaan E-luokkaan Valkeavaara A A III poistuu luokituksesta Valkeavaara B B III poistuu luokituksesta Valkeavaara C C III poistuu luokituksesta Valkeavaara D D III poistuu luokituksesta Vuoskuvaara III poistuu luokituksesta Ylinen lompolovaara III poistuu luokituksesta Ylinenlahti II poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Pohjavesialueen rajaus siirtynyt väärään paikkaan ja Ylinenlahden tilalle perustettu sittemmin uusi alue (Haukanpalo). Ylinenlahden rajaus voidaan poistaa tarpeettomana.

12 Liite 1 12/48

13 Liite 2 13/48

14 Liite 3 14/48

15 Liite 4 15/48

16 Liite 5 16/48

17 Liite 6 17/48

18 Liite 7 18/48

19 Liite 8 19/48

20 Liite 9 20/48

21 Liite 10 21/48

22 Liite 11 22/48

23 Liite 12 23/48

24 Liite 13 24/48

25 Liite 14 25/48

26 Liite 15 26/48

27 Liite 16 27/48

28 Liite 17 28/48

29 Liite 18 29/48

30 Liite 19 30/48

31 Liite 20 31/48

32 Liite 21 32/48

33 Liite 22 33/48

34 Liite 23 34/48

35 Liite 24 35/48

36 Liite 25 36/48

37 Liite 26 37/48

38 Liite 27 38/48

39 Liite 28 39/48

40 Liite 29 40/48

41 Liite 30 41/48

42 Liite 31 42/48

43 Liite 32 43/48

44 Liite 33 44/48

45 Liite 34 45/48

46 Liite 35 46/48

47 Liite 36 47/48

48 Liite 37 48/48