Mihin me tarvitsemme strategiaa? Hyve-johtamisen kartta hankkeen loppuseminaari Oulu

Transkriptio

1 Mihin me tarvitsemme strategiaa? Hyve-johtamisen kartta hankkeen loppuseminaari Oulu Markus Pauni Kehityspäällikkö Suomen Kuntaliitto

2 Strategian perusvireitä Sodanjohto, vastustajan päihittäminen Sodankäynnin taito (Sunzi Bing fa) Liiketaloustiede: kilpailuedun suunnitelmallinen tavoittelu ja yrityksen pitkän tähtäyksen menestys markkinoilla Julkinen sektori: NPM, esim. kuntien lakisääteinen kuntasuunnitelma korvautunut strategiakielellä ja käsitteillä sekä näihin liittyvillä teorioilla (ks. esim. Sorsa 2011). Julkinen sektori on hullaantunut strategiaan (Mantere 2006). Strategiaähky julkisella sektiorilla, inflaatio? Rationaalisen strategisen suunnittelun kritiikki ja uusi tapa nähdä strateginen johtaminen kunnissa? 2

3 Mihin strategiaa tarvitaan? Kaiken tyyppisten yhteisöjen toiminnassa tarvitaan tietoisesti tulevaisuutta ennakoivaa, tulevaisuuden tavoitteita linjaavaa sekä eri toiminnot yhteen nivotaa johtamista. On oltava jokin ja jollakin tasolla jaettu punainen lanka, jolle yhteisön toiminta voidaan kestävällä tavalla perustaa. Pitääkö sen olla strategia? Markus Pauni

4 Mihin strategiaa tarvitaan kunnissa? 1. Yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä strategisella ajattelulla ja johtamisella voidaan ennakoida ulkoisia ja sisäisiä muutoksia, varautua niihin sekä käyttää niitä tietoisesti hyödyksi. 2. Monialaisuuden hallinta: mitä pidämme tärkeänä kuntakokonaisuuden näkökulmasta? 3. Strategiassa valitaan, painotetaan sekä kootaan yhteen tulevaisuuden tavoitteet toisistaan eroavien intressien ristipaineessa. 4. Antaa perustan tulevalle päätöksenteolle, budjetoinnille, ohjelmille ja projekteille sekä arjen johtamiselle. Entä käytännössä? Markus Pauni

5 Monet käsitykset strategiasta Rationaalinen näkökulma suunniteltavissa oleva maailma, top-down suunnittelu ja toteutus Evoluutionäkökulma emergenttisyys, askeltavuus, yllättävyys Prosessinäkökulma yhteinen prosessuaalinen oppiminen Systeeminen näkökulma organisaatio osana sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta, verkostot ja eri toimijoiden intressit yhdistäen (Whittington 1993) 5

6 Strategian ja strategisen määritelmä Kuntaliiton (2013) mukaan Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Strateginen päätös tai toimenpide on sellainen, joka vie kuntaa kohti strategiassa määriteltyä suuntaa tai ideaa. 6

7 Suomalaisen kunnan strategiselle johtamiselle ominaisia piirteitä Pyritään ratkomaan kuntien laajojen tehtävien mukaisia monialaisia kokonaisuuksia (perustehtävänään hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen alueellaan) Perinteisen (rationaalisen) kuntasuunnittelun ja budjetoinnin perinne Strategisen johtamisen yritysmaailmasta sovelletut eri opit ja mallit Kilpailuasetelma muihin kuntiin nähden Edelläkävijät menossa kohti dialogista ja yhteisöllistä strategiakäsitystä 7

8 Elävän kuntastrategian kulmakivi 1: Yhden strategian malli

9 Kuntien strategiaviidakko Elinkeinostrategia Hyvinvointistrategia Ympäristöstrategia Sosiaalitoimen strategia Pysäköintistrategia Sosiaali- ja terveystoimen strategia Ikääntymispoliittinen strategia Sivistystoimen strategia Terveystoimen strategia Teknisen toimen strategia Koulutoimen strategia Kulttuuristrategia Maapoliittinen strategia Henkilöstöstrategia Palvelustrategia Ilmastostrategia ICT-strategia Mielenterveys- ja päidetyön strategia Päihdestrategia Kestävän kehityksen strategia Omistajapoliittinen strategia 9

10 Yhden strategian teoreettinen malli Hyvinvoinnin edistäminen Kuntastrategia Elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Henkilöstöpolitiikka Omistajapolitiikka Asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet Tarvittaessa kuntastrategian tavoitteita konkretisoivat strategian toteuttamisohjelmat Kunnan toiminnan talousarvio- ja suunnitelma Toimiala- ja yksikkökohtaiset tarkemmat toimintasuunnitelmat Tavoitteet Kuntien omistamien yhtiöiden liiketoimintasuunnitelmat, yhteistoimintaorganisaatioiden toimintasuunnitelmat Pysyväluonteiset asiakirjat: hallintosääntö, konserniohjeet, yhteistoiminnan perus- ja yhteistoimintasopimukset Hyvän johtamisen ja hallinnan toimintamalli Toteutumisen arviointi Markus Pauni

11 Kuntastrategian tulisi kattaa kunta laajasti: A. Yhteisönä ja toimijaverkoston osana: Kunnan rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden ja paikallisen toimeliaisuuden edistäjänä. Kunta voi toimia yhä harvemmassa asiassa omaehtoisesti: tarvitaan yhteistyöverkostoja kuntalaisten, järjestöjen, yhdistysten, yritysten, valtion organisaatioiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. B. Paikallisen elinvoiman vahvistajana ja elinympäristön kehittäjänä: Kunnan rooli elinkeinojen toimintamahdollisuuksien edistäjänä alueellaan Kunnan rooli maankäytön, yhdyskuntarakenteen ja kestävän kehityksen edistäjänä alueellaan C. Palvelujen järjestäjäorganisaationa ja monitoimialaisena konsernina: Kuntalaisten ja asiakkaiden palvelu Palvelujen järjestämistehtävien ja rajallisten resurssien kohdentaminen Organisointi ja johtaminen sekä osaaminen, henkilöstö ja työyhteisöt. 11

12 Elävän kuntastrategian kulmakivi 2: Paikallisuus

13 Kuntastrategia on paikallinen konstruktio Kunnan maantieteellinen sijainti ja koko alueen kehitysnäkymät Polarisaatio: vs. Elinvoimaa tulee ovista ja ikkunoista Selviytymistarina Kunnan toimintakulttuuri: dialogille ja verkostoille antautuva, hierarkkinen tai jotain siltä väliltä 13

14 Elävän kuntastrategian kulmakivi 3: Kesyistä ongelmista ilkeisiin ongelmiin? 14

15 Ratkotaanko kuntastrategialla kesyjä vai ilkeitä ongelmia? Kuntien strategiat pyrkivät ratkaisemaan suurelta osin kesyjä ongelmia, jotka:» voidaan enemmän tai vähemmän yksiselitteisesti määritellä» voidaan rajata: alku ja loppu» voidaan vastuuttaa jollekin Rationaalinen suunnitteluperinne soveltuu niihin varsin hyvin. (Möttönen 2012) 15

16 Ratkotaanko kuntastrategialla kesyjä vai ilkeitä ongelmia? Ilkeät ongelmat:» Epäkohtien, oireiden, syiden ja seurausten kimppuja» Ei voida lopullisesti ratkaista» Näyttävät erilaisilta riippuen katsantokannasta» Sidoksissa omaan ympäristöönsä ja paikallisuuteen niihin kaytettyjä ratkaisuja ei voida suoraan soveltaa toisaalla. Kuntien strategiat epäonnistuvat usein jollain seuraavista tasoista: 1. Ilkeät ongelmat sivuutetaan kokonaan ja strategiatyö rajataan kesyjen ongelmien käsittelyksi 2. Ilkeitä ongelmia saatetaan käsitellä ja ratkoa kuten kesyjä ongelmia 3. Ilkeitä ongelmia havaitaan, mutta kädet nostetaan pystyyn, koska kunta ei yksin voi vaikuttaa. (Möttönen 2012) 16

17 Elävän kuntastrategian kulmakivi 4: Dialogi ja yhteisöllisyys 17

18 Kunta ihmisten yhteisönä, työyhteisönä ja verkostojen solmukohtana EU Kuntayhtymät Yritykset Valtion laitokset Muut kunnat Kuntalaiset Kuntaorganisaatio / työyhteisö Säätiöt Järjestöt Yhdistykset (Soveltaen Möttönen 2013) 18

19 Kohti kuntayhteisönäkökulmaa? Tehdäänkö kuntaorganisaation vai kuntayhteisön strategiaa? Käsitys kuntastrategiasta muuttuu ja laajenee. Moniarvoisuus, monitavoitteellisuus, tehtävien monimuotoinen kokonaisuus, yhteisen hyvän edistäminen sekä MYÖS kilpailullisuus suhteessa muihin kuntiin. 19

20 Yhteisöllinen kuntastrategia: on taiteilua erilaisten tavoitteiden ja pyrkimysten aallokossa (Haveri, Majoinen & Jäntti) edellyttää erilaisten tapauskohtaisten yhteistyö-, kumppanuus- ja verkostosunteiden hallintaa (Airaksinen ym. 2004) käynnistää prosesseja, joissa yhteisön ja toimintaympäristön potentiaalia, erilaisuutta ja piileviä mahdollisuuksia hyödynnetään (Möttönen 2012) edistää oppivan, luovan ja innovatiivisen kunnan syntymistä (emt.) Etenee kysymys edellä ja dialogissa, joka on jatkuvaa keskustelua erilaisista tavoista toimia ja kehittää toimintaa Hyväksyy jännitteet 20

21 Elävä kuntastrategia? Valtuusto päättää, mutta miten se näkemyksensä muodostaa? Sosiaalinen ja yhteisöllinen vuorovaikutusrakenne ja prosessi? Jatkuva ja täydentyvä kuntayhteisön ja - organisaation historia- ja tulevaisuustarina, jonka koordinaattorina yksi valtuusto kerrallaan toimii? 21

22 Kiitos! 22