SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Tiedolla johtamisen työkalu. Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Transkriptio

1 SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Tiedolla johtamisen työkalu Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1

2 Miten johtaa kuntaa entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Kuntatalous Kuntalaisten ja sidosryhmien odotukset Väestön muuttoliike Paikallistalous EU:n ja valtion normitus Julkisen hallinnon reformit Globaalitalous Kuntalaisten palvelutarpeet Teknologia Rakennelaki/ sote rakenteet, valtionosuusuudistus, kuntalaki Ikärakenne 2 [pvm]

3 Sähköinen hyvinvointikertomus strategiatyön ja -johtamisen tueksi Kunnassa on yksi kuntastrategia ja sen linjaamisen näkökulmat: Kunta hyvinvoinnin edistäjänä/ SHVK Kunta verkostojen koordinoijana Kunta elinympäristön kehittäjänä Kunta elinvoimaisuuden edistäjänä Kunta kuntalaisen osallisuuden edistäjänä Strateginen johtaminen edellyttää erilaista tiedolla johtamisen osaamista ja sitä tukevia työvälineitä Anne Sormunen

4 Kuntastrategia uudessa kuntalaissa 39 Kuntastrategia Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon 1. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2. palvelujen järjestäminen ja tuottaminen 3. omistajapolitiikka 4. henkilöstöpolitiikka 5. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 6. elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen 7. muut kunnan toiminnalle lainsäädännössä asetetut tavoitteet. Kuntastrategian ottamisesta huomioon kunnan talousarvion ja - suunnitelman laatimisessa säädetään 111 :ssä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa Anne Sormunen

5 Tuleva laki selkeyttää strategiaviidakkoa? Elinkeinostrategia Hyvinvointistrategia Ympäristöstrategia Sosiaalitoimen strategia Pysäköintistrategia Sosiaali- ja terveystoimen strategia Ikääntymispoliittinen strategia Sivistystoimen strategia 5 Terveystoimen strategia Teknisen toimen strategia Koulutoimen strategia Kulttuuristrategia Maapoliittinen strategia Henkilöstöstrategia Palvelustrategia Ilmastostrategia ICT-strategia Mielenterveys- ja päidetyön strategia Päihdestrategia Kestävän kehityksen strategia Omistajapoliittinen strategia Vai strategiaa tukevia ohjelmia/ suunnitelmia? Miten asemoidaan? TURVALLISUUSSUUNNITELMA OSAKSI SHVK:ta -suositus kunnille/sm (syksy 2014)

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Lakiesityksen lausuntoaika

7 5 Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti ja palveluja toteutettaessa on edistettävä esteettömyyttä. Palvelujen tulee olla sisällöltään ja laadultaan sellaisia kuin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveysalueen kuntien asukkaiden tarve edellyttävät. Palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä. Palveluja saa keskittää vain, jos palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai niiden tarkoituksen-mukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät sitä. Sähköinen Hyvinvointikertomus Tuula Haatainen /TerPS2 päätösseminaari

8 8 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin» Raportointi valtuustolle vuosittain» Hyvinvointikertomus valtuustolle valtuustokausittain» vrt. sähköinen hyvinvointikertomus Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötä Tuula Haatainen /TerPS2 päätösseminaari

9 12 Järjestämispäätös Sote-alue laatii joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella järjestämispäätöksen Päätöksen on perustuttava» väestön hyvinvointi- ja terveysseurantatietoihin» palvelutarpeeseen» sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa ja taloutta koskeviin seurantatietoihin Alueen asukkaiden näkemykset otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. Sähköinen Hyvinvointikertomus Tuula Haatainen /TerPS2 päätösseminaari

10 Mikä on sähköinen hyvinvointikertomus? Kunnassa eri hallinnonalojen yhdessä laatima sähköinen asiakirja (Hyvinvointi)johtamisen työväline Poliittisen päätöksenteon tuki Kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yksi perusta Seurannan ja arvioinnin työväline Väestöryhmittäinen hyvinvointitieto ja sen tulkinta Hyvinvointitarpeiden kartoitus Hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma Toteutuneen hyvinvoinnin edistämistoiminnan ja hyvinvointipolitiikan arviointi (Terveempi Pohjois-Suomi 2- hankkeen sovellus lähteestä THL 2009) TerPS2 - SH

11 Hyvinvointikertomus kunnan toiminnassa Kuntastrategia Linjaa kunnan tulevaisuuden tahtotilaa ja tavoitteita Toiminnan ja talouden suunnitelma Strategian vuosittainen toimeenpano: eri toimielinten toiminnalliset, taloudelliset ja laadulliset tavoitteet, niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot Hyvinvointikertomus Täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia: painopistealueet, kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit Väestöryhmittäiset ohjelmat (toteuttavat ja tarkentavat hyvinvointikertomuksen linjauksia) Väestöryhmittäiset suunnitelmat (toteuttavat ja tarkentavat hyvinvointikertomuksen linjauksia) (Pauni 2008; Pauni 2012; Paunin henkilökohtainen tiedonanto 2013; Kursivoidut tekstit ovat TerPS2-hankkeen lisäyksiä.) 11

12 Sähköisen hyvinvointikertomuksen tiedon käyttö ja tulkinta on poikkitoiminnallista yhteistyötä VALTUUSTO Yhteinen näkemys Verkostoyhteistyö Anne Sormunen

13 Yleinen kuvaus työvälineestä Laaja eli valtuustokausittainen hyvinvointikertomus: Koko valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun Pitkän aikavälin näkökulma, joka luo pohjan vuosittaiselle raportoinnille ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelulle Terveydenhuoltolaki 2, 12 Vuosittainen raportti: Vuosittaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun Lyhyen aikavälin näkökulma, joka tukee valtuustokausittaisen suunnittelun tavoitteita (= tarkentaa vuosittaisen suunnittelun tasolle) Anne Sormunen T

14 Suositus: ensin valtuustokausittainen kertomus On suositeltavaa, että kunnissa tehdään ensin valtuustokausittainen hyvinvointikertomus aloitetaan vuosittainen raportointi vasta sen jälkeen. toimenpiteet kampitukseen Anne Sormunen

15 Sama rakenne molemmissa Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus: OSA I: Päättyvän valtuustokauden arviointi OSA II: Tulevan valtuustokauden suunnittelu OSA III: Valtuustokäsittely Vuosittainen raportti: OSA I: Päättyneen ja kuluvan vuoden arviointi ja raportointi OSA II: Tulevan vuoden suunnittelu OSA III: Valtuustokäsittely Anne Sormunen

16 Millaista tietoa- mitä mittareita? SHVK Kunnan omat tiedot Mitattava tieto Mitä tilastot kertovat? Esim. mittarit, hyvinvointikertomus, palvelutieto (kunnan oma tieto) Kokemustieto Millaisia käsityksiä aiheesta on? Esim. eri väestöryhmien, ammattilaisten ja asukkaiden haastattelu Tietoa arvoista Mitä halutaan tavoitella? Esim. haastattelut, talous-ja toiminnan suunnitelma, kansalliset ohjelmat Tiedon yhdistäminen Anne Sormunen

17 Valmiit yhteiset indikaattorit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu C. Henkinen hyvinvointi D. Terveys & toimintakyky 2. Kaikki ikäryhmät 3. Lapset, varhaisnuoret & lapsiperheet E. Turvallisuus F. Opiskelu & työ G. Tasa-arvo & oikeudenmukaisuus H. Asuminen & ympäristö I. Toimeentulo J. Kuntalaisten palvelut 1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 4. Nuoret ja nuoret aikuiset 5. Työikäiset 6. Ikäihmiset Anne Sormunen 17

18 Näkymää indikaattorista Anne Sormunen

19 Indikaattorinäkymää Anne Sormunen

20 Erot indikaattoriosiossa Laaja hyvinvointikertomus Indikaattoreita,» jotka mittaavat vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä» joissa näkyvä muutos vie pidempään kuin vuoden» joista ei kerätä tietoja vuosittain Vertaa viimeisintä arvoa viiden vuoden takaiseen arvoon Vuosittainen raportti Indikaattoreita,» jotka mittaavat vaikuttavuutta lyhyellä aikavälillä» jotka reagoivat muutoksiin nopeasti» joista kerätään tietoja vuosittain tai reaaliajassa Vertaa viimeisintä arvoa vuoden takaiseen arvoon» KUNNAN OMAT TIEDOT Anne Sormunen

21 Hvk:n, talousarvion ja toimintasuunn. Sähköinen hyvinvointikertomus kunnan vuosikellossa (esimerkkinä Oulun kaupunki) Toiminnan ja talousarvion valmisteluprosessi Tammi - kuu Helmi - kuu Maali s- kuu Huhtikuu Touk o- kuu Kesäkuu Heinä - kuu Elokuu Syyskuu Loka - kuu Marras - kuu Joulukuu Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus /indikaattorit Kuntalaisten osallisuus (kokemus) Järjestöt ja 3.sektori (kokemus) yhteistyöseminaari + neuvostot Yhteenveto hyvinvoinnin vahvuuksista ja kehittämiskohteista Arviointi hallintokuntien toimenpiteiden vaikuttavuudesta TP Strategian valmistelu ja Hyväksyminen TA:n suunnitteluohje, valmistelu ja ta esitys ja luottamushenkilökäsittely Prosessien TA valmistelu, esitykset ja lautakuntakäsittelyt Toimenpide- ja resurssiesitykset hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin Strategia, ohjelmat ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Palvelujen järjestämisohjelman tarkistaminen Käyttösuunn. valmistelu prosesseissa konkreettiset toimenpit. + mittarit T P luottamushenk.käsit

22 Vaikutusten ennakkoarviointi Samalle alustalle sivuille saadaan vuoden 2014 aikana myös sähköinen vaikutusten ennakkoarviointi työväline (sähköinen EVA) Sähköinen EVA on työväline, jolla helpotetaan esille nousseiden vaihtoehtojen, päätösesitysten ja tavoitteiden vaikutusten arviointia etukäteen, jo valmistelun alkuvaiheesta alkaen Anne Sormunen

23 Mistä työväline löytyy? Samassa osoitteessa sekä valtuustokausittainen laaja hvk kuin vuosittainen raportointityövälinekin: Kirjautumisen jälkeinen näkymä:

24 Kunnat soveltavat työvälinettä Valtuustokausittaisen kertomuksen ja vuosittaisen raportoinnin työvälineet muodostavat uuden, innovatiivisen kokonaisuuden, jota kunnissa päästään kokeilemaan Työvälinettä kehitetään jatkossa kuntien kokemusten perusteella Valmisteluprosessit vaativat vielä oppimista. Lisäksi työvälineiden yhteensovittamisessa tarvitaan käyttäjien kokemuksia.

25 kuntien lkm Kunnat, joilla on SHVK:n pääkäyttäjätunnus 5/2014 Shvk käytössä yhteensä 192 kunnassa ~ 2/3 Manner-Suomen kunnista Rovaniemi kaikki kunnat O ulu shvk V aas a Kokkola Seinäjoki Kajaani Kuopio Joens uu P ori T ampere Jyväs kylä M ikkeli 0 Alle asukkaiden määrä kunnassa H ämeenlinna T urku Lahti H els inki Kotka Lappeenranta A luerajat M M L Karttakuva Kuntaliitto /JA H

26 Sähköinen hyvinvointikertomus tiedolla johtamisen kokonaisuudessa Kuntalaisten kokemus Verkostot Henkilöstö Rakenteet JOHTAMINEN mitä on kunnassamme? Konserni Palvelut ja Prosessit Kuntalaisen hyvinvointi Talous

27 Tiedolla johtamisen kokonaisratkaisu Joustavia työvälineitä, palveluita ja automatiikkaa datan yhdistämisestä analytiikkaan, raportointiin ja päätöksentekoon Organisaatioiden omat tiedot Esim. Talous, HR, Sote Organisaatioiden Ulkoiset tiedot Esim. Kanta 1. Palveluintegraatio pilvipalveluna tai paikallinen installaatio Analytiikka Harmonisointi Semantiikka 2. Raportointi- & Analysointityöväline Muut Esim. SHVK, Demografiset tiedot Datan integraatio 1. Tehokas ja tietoturvallinen ETL-prosessin hallintapalvelu Datalähteiden integrointi Datan muokkaus ja harmonisointi Datan laadun varmistus Datan tallennus ja tiedon jatkojalostaminen Tietomallin rakentaminen Muokatun ja standardoidun tiedon tallennus 4. Tuki- ja ylläpitopalvelut sekä kehitys Tiedon käyttö Toiminnan ohjaus Päätöksenteko Sähköiset palvelut Mobiiliratkaisut 3. Konsultaatioja koulutuspalvelut sivu 27

28 KIITOS!

29 Lisätietoja antavat: Oman kunnan / alueen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjät tai muut asiantuntijat Kuntaliitto:» Anne Sormunen, erityisasiantuntija - Puh: / Hannu Niemi (tekniset kysymykset, pääkäyttäjätunnukset) / FCG:» Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Puh: Markku Köykkä, Johtaja ICT asiatuntijapalveut p /