TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA 1 YLEISET PERUSTELUT YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVION ESITYSTAPA, RAKENNE JA RAPORTOINTI Talousarvion esitystapa Talousarvion rakenne Talousarvion toteutumisen raportointi TAVOITTEET TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN...7 KUNTASTRATEGIA TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAN VÄLITULOKSET Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMAOSA KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT YHTEENSÄ VV INVESTOINTIHANKKEET PERUSTELUINEEN VV Liitteet: Kunnan talousarvio- ja suunnitelmarakenne...liite 1 Henkilöstö...Liite 2 Kuntakonserni...Liite 3

2 Savitaipaleen kunta 1 1 YLEISET PERUSTELUT 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksen mukaan Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 %. Suhdanteen jatkumista myönteisenä tukevat merkit teollisuuden uusien tilausten ja yksityisten palvelutuotannon liikevaihdon kasvusta sekä kasvukeskusten vahvana jatkuneesta rakennustoiminnasta. Työllisyyden koheneminen tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Maailmanlaajuisen kysynnän ja yritysten kustannuskilpailukyvyn kohentuessa viennin kasvuedellytykset ovat parantuneet. Erityisesti kehittyvät taloudet ylläpitävät maailmantalouden kasvua, mutta myös teollisuusmaissa kasvu on vahvistunut. Vuonna 2018 euroalueen talous kasvaa yli 2 %. Suomessa talouskasvu jatkuu viime vuosiin nähden vahvana, mutta BKT:n kasvu hidastuu vuoteen 2017 nähden ja sen odotetaan jäävän 2,1 %:iin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää vuotta 2017 hitaammaksi. Kotimainen inflaatio tulee voimistumaan vuonna Hinnat tulevat nousemaan eniten palveluissa. Alhaisen korkotason nouseminen tulee kiihdyttämään hintojen nousua. Kokonaiskuva vuosista on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi. Vuonna 2019 BKT:n ennustetaan kasvavan 1,8 %. Kotitalouksien reaalitulojen kasvun hidastuessa myös yksityisen kulutuksen kasvu tulee hidastumaan. Kuluttajahintojen nousun arvioidaan tasoittuvan 1,5 %:iin. Vuosina talous kasvaa arviolta keskimäärin alle 1,5 % vuodessa. Suomen julkisen talouden alijäämä (valtio, kunnat, sosiaalirahastot) on pienentynyt 2,3 % suhteessa BKT:hen. Hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä viime vuonna virinnyt talouskasvu ovat kohentaneet julkista taloutta. Alijäämän supistumisen oletetaan jatkuvan lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Julkinen talous tulee edelleen jäämään alijäämäiseksi myönteisestä suhdannetilanteesta huolimatta. Väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje.

3 Savitaipaleen kunta 2 Kuntatalous Kuntatalouden tilannetta voidaan pitää kohtuullisena viime vuosien heikosta suhdannetilanteesta huolimatta. Kuntatalouden tilanne on vahvistunut vuonna 2016 ja ennakkotietojen mukaan vahvistuu edelleen vuonna Kuntatalouden vahvistuminen perustuu erityisesti matalaan 0,5 %:n toimintamenojen kasvuun. Kuntatalouden myönteinen kehitys johtui pääosin kuntasektorin toimintamenojen historiallisen maltillisesta kasvusta. Menojen kasvua hillitsivät hallituksen ja kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet ja kilpailukykysopimus. Lisäksi investointien kasvu on hidastunut kunnissa, joka ilmenee lainakannan hitaampana kasvuna verrattuna edellisiin vuosiin. Kuntaliiton ennusteen mukaan kuntatalouden arvioidaan olevan vahvimmillaan vuonna Tämän jälkeen kuntatalouden tunnuslukujen arvioidaan heikkenevän. Vuonna 2017 kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema tulevat muodostumaan arvioitua vahvemmaksi. Toimintamenojen supistuminen vahvistaa kuntataloutta. Toimintamenojen supistuminen muodostuu kilpailukykysopimuksen työvoimankustannuksia alentavasta vaikutuksesta, kunta-työnantajan eläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien omista ja hallituksen linjaamista sopeutus-toimista. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntatalouden tilikauden tulos heikkenee kuitenkin jo vuodesta 2018 alkaen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Sote-uudistuksen myötä kuntatalouden tehtävät painottuvat jatkossa muun muassa koulutukseen, johon ei väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi kohdistu vastaavia menopaineita kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tästä syystä kuntatalouden menopaineen arvioidaan helpottuvan vuodesta 2020 alkaen ja velkaantumisen arvioidaan hidastuvan. Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvät edelleen korkealla tasolla. Kuntiennykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa. Se on lähes henkilöä (14,1 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa työttömiä oli (17,2%). Etelä-Karjalan työttömyysaste oli 12,5 % (14,4), Lappeenrannan seutukunnan 11,9 % (13,7) ja Savitaipaleen 9,4 % (11).

4 Savitaipaleen kunta Taloussuunnitelman laatimisen lähtökohdat Talousarviota on edellisten vuosien tapaan laadittu haastavissa olosuhteissa. Maakuntauudistuksen ja siihen liittyvien maakunnalle siirtyvien palveluiden sekä sosiaalija terveyspalveluiden järjestäminen on edelleen kesken. Tämän vuoksi epävarmuustekijöitä suunnitelmakaudella on paljon. Taloussuunnitelman tulo- ja rahoituslaskelmissa suunnitelmavuoden 2020 luvut sisältävät arvion mahdollisen maakuntaja sote-uudistuksen vaikutuksesta. Lähtökohtana talousarvion laadinnassa ovat olleet nykytilan arviointi, tiedossa olevien muutosten analysointi, aikaisemmin asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä käytettävissä olevien resurssien selvittäminen. Tavoitteiden määrittelyä on pohjustettu yhdessä tarkastuslautakunnan kanssa. Kunnan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat vuoden 2018 talousarvion valmistelussa nostaneet esiin tarpeen kunnan talouden tasapainottamisen ja lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Mahdollisia säästö- ja tasapainotustoimenpiteitä on käsitelty taloustyöryhmässä. Tasapainotustoimenpiteiden pyrkimyksenä on alijäämäkehityksen kääntäminen ylijäämäiseksi ja lainanoton minimoiminen. Taloussuunnitelmassa on otettu huomioon omaisuuden myynnistä arvioidut tulot. Palkkakustannuksiin on arvioitu 1 % palkankorotusvara huomioiden kilpailukykysopimuksen mukaiset lomarahaleikkaukset. Seudullisten toimijoiden (Eksote, pelastustoimi, ympäristötoimi, maaseututoimi ja hankintapalvelut) antamat määrärahaesitykset on viety talousarvioon annetun mukaisina. Suurin menoerä budjetissa on Eksoten maksuosuus. Valtionosuus ja verotulovaraukset perustuvat Kuntaliiton laskelmiin. Kunnallis- ja kiinteistöverotuotot on varattu talousarvioon kunnanvaltuuston tekemien veropäätösten mukaisesti. Taloustyöryhmä on kokoontunut kolme kertaa käsittelemään talousarvioesitystä. Talousarvion käyttötalousosassa olevat toimintatuotot ja menot on summattu tuloslaskelmaan päälajeittain. Suunnitelmapoistot perustuvat valtuuston hyväksymään poistosuunnitelmaan. Toimintakate on euroa ja vuosikate on euroa. Talouden ollessa tasapainossa pystytään vuosikatteella kattamaan poistot. Poistojen osuus on euroa. Vuosikate alittaa poistot, tulos on euroa alijäämäinen.

5 Savitaipaleen kunta Talousarvion esitystapa, rakenne ja raportointi TALOUSARVION ESITYSTAPA KL 110 : Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Savitaipaleen kunnan vuoden 2018 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosienkin osalta vuoden 2018 arvioituun rahanarvoon eli inflaation vaikutusta ei ole suunnitelmavuosille 2018 otettu huomioon TALOUSARVION RAKENNE Kuntalain mukaisesti taloussuunnittelussa korostuu toiminnan ja talouden yhteys. Toiminta on suunniteltava siten, että taloudelliset resurssit antavat edellytykset niiden toteuttamiseen. Talousarvio jakautuu yleisperustelu-, tavoitteet-, tuloslaskelma-, rahoitus-, käyttötalous-, ja investointiosaan. Yleisperusteluosa sisältää yleisen taloudellisen tilan ja kuntatalouden nykytilan kuvaukset. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä ja tuloslaskelma- ja rahoitusosan avulla seurataan kokonaistalouden kehitystä.

6 Savitaipaleen kunta 5 Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa lautakuntatasoisille tulosyksiköille tavoitteet sekä tuloarviot ja määrärahat. Valtuuston nähden sitovia ovat lautakuntatasoisille tulosyksiköille asetetut tavoitteet sekä toimintakatteet (tulot - menot). Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Tuloslaskelmaosa Talousarvion tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalentumisiin. Käyttötalousosasta yhdistetään tuloslaskelmaosaan toimintatulot ja menot sekä tulosalueiden suunnitelmapoistot. Toimintakatteen jälkeen seuraavat erät ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot (eli korkotulot, muut rahoitustulot, korkomenot ja muut rahoitusmenot) sekä satunnaiset erät (satunnaiset tulot ja satunnaiset menot). Tuloslaskelman välituloksina saadaan toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Tuloslaskelman valtuuston nähden sitovia eriä ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Investointiosa Investointiosa sisältää hankekohtaiset tulo- ja menoarviot talousarvio- ja suunnitelmavuosille sekä tulo- ja menoarviot ryhmiteltynä lautakuntatasoisille tulosyksiköille. Tuloarviona esitetään valtion (ja muiden yhteisöjen) rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynnissä tuloarviona merkitään myydyn omaisuuden tasearvo. Investointiosaan varataan määrärahat sellaisille investoinneille, joiden arvonlisäveroton hankintahinta ylittää euroa. Pienemmät hankinnat tehdään käyttötalousosan määrärahojen puitteissa. Valtuuston nähden sitova taso on tulosyksikön yhteenlaskettu meno- ja tuloarvio nettoperiaatteen mukaisesti.

7 Savitaipaleen kunta 6 Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosa osoittaa, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa esitetään kahteen osaan jaettuna. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Tästä nähdään, miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Toiminnan ja investointien välisumma ja rahoituksen rahavirta yhteensä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Rahoitusosan sitovia eriä ovat antolainauksen muutokset, lainakannan muutokset ja oman pääoman muutokset. Henkilöstöosa Henkilöstöosassa (liite 2) on esitetty ennakoidut henkilötyövuodet tulosyksiköittäin eriteltyinä sekä henkilöstömäärä nimikkeittäin. Henkilöstömäärä esitetty on talousarvion perustietona, ei sitovana tavoitteena. Konserniosa Konserniosassa (liite 3) on esitetty konsernirakenne sekä kunnanvaltuuston tytär-yhtiöille asettamat tavoitteet TALOUSARVION TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä. Savitaipaleen kunnassa talousarvion toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti sekä kunnanhallitukselle että valtuustolle osavuosikatsauksin kaksi kertaa vuodessa. Tuloslaskelman ja investointiosan toteutuminen raportoidaan kunnanhallitukselle vähintään joka toinen kuukausi. Mikäli talousarviovuoden kuluessa ilmenee määrärahatarpeita, jotka eivät ole olleet tiedossa talousarvioita laadittaessa, tulee hallintokuntien tehdä siitä esitys valtuustolle. Talousarvioon mahdollisesti vuoden 2018 kuluessa tehtävistä muutoksista päättää kunnanvaltuusto.

8 Savitaipaleen kunta 7 2 TAVOITTEET 2.1 Tavoitteiden asettaminen Kuntalaissa säädetään, että talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja, että talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoiteasettelun perustana on Vastiketta verorahoille -ajattelu (Value for money) ja ajattelussa lähtökohtana ovat kuntalaisten palvelutarpeet. Tavoitteet osoittavat sen vastikkeen, joka verorahoille on tarkoitus aikaansaada. Tavoitteet ovat siis osa kunnan talousarviota ja niiden toteuttamiseen on pyrittävä samoin, kuin määrärahojen puitteissa pysymiseen. Mikäli tavoitteita ei voida saavuttaa määrärahoissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteisiin tehtävät muutokset. Tavoitteiden asettamisen lähtökohtana ovat koko kunnan visio ja strategiat. Niistä johdetaan tulosaluekohtaiset tavoitteet, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Täten valtuusto päättää kullekin tulosalueelle toiminnalliset tavoitteet ja samalla osoittaa niille rahoituksen. Näillä tulosaluekohtaisilla tavoitteilla on tarkoitus ohjata koko organisaation toimintaa. Toiminnalle ja taloudelle asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamista kuvataan ja arvioidaan mittareiden ja tunnuslukujen avulla. Mittari on laskentasääntö, jolla mittauksen kohteen määrää mitataan ja tunnusluku on se lukuarvo, joka laskentasäännöllä saadaan. Hyvä mittari on ainakin: Yksinkertainen ja helppo toteuttaa Yhdessä hyväksytty ja samalla tavoin ymmärretty Riittävän tarkka Haastava Joustava Vaikutettavissa oleva

9 Savitaipaleen kunta 8 KUNTASTRATEGIA

10 Savitaipaleen kunta 9 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa on huomioitava mm. asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, kunnan palvelutavoitteet, henkilöstöpolitiikka, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategia tulee päivittää kerran valtuustokaudessa ja sen laatimisen tulee perustua osallistavaan prosessiin. Nyt laadittu strategia-asiakirja sisältää kuntalain 37 :n nojautuen yhdessä valtuuston, sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa muodostetun yhteisen tahtotilan kunnan visiosta, painopisteistä ja strategisista tavoitteista. Yhdessä sovitut tavoitteet kertovat missä asioissa on onnistuttava ja mihin on panostettava vuoteen 2021 mennessä Strategian tavoitteita toteuttavat toimenpiteet kytketään vuosittain talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä muihin toimeenpanoasiakirjoihin. Kunnanvaltuusto ja -hallitus arvioivat ja seuraavat strategian tavoitteita toteuttavien toimenpiteiden toteutumista vähintään vuosittain tilinpäätösten yhteydessä. Arviointiprosessi suunnitellaan yhdessä tarkastuslautakunnan kanssa ja arviointikriteereitä päivitetään strategiakauden aikana tarpeen mukaan. Kuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien operatiivinen johtaminen on kunnan johtoryhmän vastuulla. Kuntastrategian ja toimeenpano-ohjelmien seurantaa toteutetaan tarvittaessa myös osavuosikatsausten yhteydessä. TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

11 Savitaipaleen kunta 10 SAVITAIPALEEN SALAISUUS: TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOMME JA PERIAATTEEMME Uudistettu kuntastrategia on jatkoa vuonna 2016 Savitaipaleen Salaisuudeksi kutsutulle strategiamallille. Sen kunnan sloganiksi muodostuneet osa-alueet Sydämellä, Sovussa, Sisulla muodostavat toimintaa ohjaavan arvoperustan, jotka ilmenevät kunnan päätöksenteossa, johtamisessa ja kehittämisessä ohjaavina periaatteina. Nämä toimintaperiaatteet on kuvattu seuraavasti: SYDÄMELLÄ Savitaipaleen kunnan toiminta perustuu kuntalaislähtöisyyteen ja ihmisläheisyyteen. Tehdessämme asioita Sydämellä kiinnitämme huomiota palvelunäkökulmaan, asiakkaan kohtaamiseen ja välittämisen kulttuuriin. Keskeistä on käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyden huomioiminen kaikessa kunnan palvelutuotannossa. SOVUSSA Savitaipaleella tuemme ja kannamme vastuuta toinen toisistamme. Päätöksentekomme ja työyhteisöjemme toiminta perustuu avoimeen keskustelukulttuuriin ja luottamusta edistävään toimintaan. Tehdessämme asioita Sovussa, edistämme kunnassamme yhteisöllisyyttä ja yhteistyökykyä. SISULLA Savitaipaleella on Sisukasta rohkeutta, kestävyyttä ja halua kehittää kuntaa kestävällä tavalla. Nostamme rohkeasti esille uusia kehittämisaloitteita, tartumme kehittämishaasteisiin päämäärätietoisesti ja toteutamme ne laadukkaasti ja sisulla loppuun asti! VISIOMME Savitaipaleella on kaikenikäisillä kuntalaisilla mahdollisuus hyvään elämään. Tarjoamme kuntalaisillemme monipuolisia ja laadukkaita palveluita kauniin ja puhtaan luonnon keskellä. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄMME - Talouden tasapainon ylläpitäminen - Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien ja vapaa-ajan palvelujen tukeminen - Kauniin ja vetovoimaisen luontoympäristön hyödyntäminen kehittämistyössä - Yritysmyönteisen ilmapiirin vahvistaminen ja aktiivinen elinkeinoelämän kehittäminen - Monipuolisten lapsiperheille suunnattujen palvelujen turvaaminen ja oman lukion säilyttäminen - Laadukkaat senioripalvelut, ikäihmisten osallistaminen, aktivointi sekä hyvinvoinnin edistäminen

12 Savitaipaleen kunta 11 PAINOPISTEEMME JA TAVOITTEEMME VALTUUSTOKAUDELLE Hyvinvoivat asukkaat ja monipuoliset vapaa-ajan palvelut - Sosiaali- ja terveysalan lähipalvelut turvataan - Monipuoliset liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat kuntamme vahvuutena, ja kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus harrastuksiin oman kunnan alueella. Palvelut ovat helposti saatavilla ja saavutettavissa. - Yhdistysten elinvoima turvataan, ja yhdistysten toimintoja hyödynnetään monipuolisesti kunnan kehittämistyössä. - Vapaa-ajan palveluja kehitetään osana laadukkaiden senioripalvelujen tukemista. - Kesäasukkaat nähdään kunnan kehittämisen voimavarana ja kesäasukkaille suunnattuja palveluja kehitetään ja osallistumisen mahdollisuuksia lisätään - Kunnan vapaa-ajan palveluja hyödynnetään matkailupalvelujen kehittämisessä. Kuntalaisten osallisuus ja yhteisöllisyys - Kunta haluaa keskustella aktiivisesti kuntalaisten ja sidosryhmiemme kanssa. Tätä varten kunnassa luodaan yhteistyöfoorumeita eri kohderyhmille. - Yhteisöllisyyttä tuetaan lisäämällä sukupolvien kohtaamisen mahdollisuuksia kunnan palveluissa. - Työntekijöidemme jaksamisesta ja osaamispääoman turvaamisesta huolehditaan ylläpitämällä motivoivaa työilmapiiriä sekä kannustamalla kouluttautumiseen ja itsensä kehittämiseen. Taloudellisesti kestävä kehitys - Toiminnan suunnittelun ja palvelujen järjestämisen yhteydessä turvataan kunnan talouden vakaa ja kestävä kehitys. - Kunnassa huolehditaan siitä, että palvelutuotanto perustuu kustannus-tehokkaisiin rakenteisiin, toimintamalleihin ja organisaatioihin. - Kunnan toimitiloja käytetään monipuolisesti ja talouden kannalta tehokkaasti. - Savitaipaleen kunta osallistuu aktiivisesti alueellisten yhteistyömallien kehittämiseen osana tulevaisuuden palvelumallien suunnittelua. - Kehitämme kunnassamme monialaista yhteistyötä palvelutuotannossa.

13 Savitaipaleen kunta 12 Aktiivinen elinkeinoelämän kehittäminen ja kunnan vetovoiman turvaaminen - Tarjoamme monipuolisia ja laadukkaita palveluja olemassa oleville ja uusille yrityksille sekä edistämme paikallisten yritysten verkostoitumista. - Harjoitamme tehokasta ja monipuolista kuntamarkkinointia uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi. Tuemme markkinointia aktiivisella myyntiotteella sekä alueellisella yhteismarkkinoinnilla. Helpotamme uusien yritysten ja asukkaiden muuttoa paikkakunnalle tarjoamalle muuttoon tarvittavia tietoja keskistetysti yhden luukun periaatteella, vastaamalla kaavoituksella ja infrastruktuurin kehittämisellä potentiaalisten muuttajien tarpeisiin (esim. edistämällä pienten talojen rakentamista ja vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi) - Kehitämme ja turvaamme laadukkaat koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut osana kunnan vetovoiman kehittämistä

14 Savitaipaleen kunta 13 3 TULOSLASKELMAOSA 3.1 Tuloslaskelman välitulokset Tuloslaskelmasta (sis. ja ulk.) suoraan saatavat välitulokset ovat: toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. TULOSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -136 VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS

15 Savitaipaleen kunta TOIMINTAKATE Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotuksena saadaan toimintakate. Toimintakate osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla, ja paljonko jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Savitaipaleen kunnan toimintakatteen kehitystä on kuvattu alla olevassa taulukossa ja kaaviossa. Toimintakate vv Toimintakate, 1000 Toimintakatteen muutos, % TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA ,6 % -0,2 % -4,0 % Toimintakatteen muutos vv Toimintakatteen muutos vv , TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TOIMINTAKATE

16 Savitaipaleen kunta 15 Käyttötalouden vertailu osastoittain (sisäiset ja ulkoiset ) TP 2016 TA 2017 Muutos % TA 2018 Muutos % Yleishallinto tuotot ,15 % ,29 % kulut ,45 % ,37 % kate ,89 % ,36 % Sivistys tuotot ,45 % ,90 % kulut ,99 % ,35 % kate ,90 % ,04 % Perusturva tuotot ,31 % ,11 % kulut ,44 % ,48 % kate ,44 % ,75 % Tekninen tuotot ,39 % ,18 % kulut ,35 % ,63 % kate ,82 % ,11 % Yhteensä tuotot ,87 % ,48 % kulut ,97 % ,47 % kate ,16 % ,04 %

17 Savitaipaleen kunta VUOSIKATE Vuosikate kuvaa kunnan tuottojen yli- tai alijäämää, kun toimintatuloilla, verotuloilla ja valtionosuuksilla on katettu toimintamenot ja nettorahoitusmenot. Se osoittaa, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää pitkävaikutteisten menojen rahoittamiseen. Vuosikate vv Vuosikate, 1000 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA Vuosikatteen muutos vv Vuosikate vv , TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 VUOSIKATE

18 Savitaipaleen kunta TILIKAUDEN TULOS Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Vuoden 2018 talousarviossa tulos on euroa alijäämäinen. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailu vv TA TP Savitaipaleen kunnalla on tilinpäätöksen 2017 taseessa aikaisemmilta vuosilta kertynyttä laskennallista ylijäämää euroa.

19 Savitaipaleen kunta Verotulot Vuonna 2016 Savitaipaleen kunnalle kertyi verotuloja lähes 12,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 verotuloja arvioidaan kertyvän n. 12,1 miljoonaa euroa eli budjetoitua enemmän. Vuodelle 2018 verotuloja on arvioitu kuntaliiton ennustekehikon ja kunnalle vuonna 2016 tilitettyjen verojen perusteella kertyvän 12,34 miljoonaa euroa. Savitaipaleen tuloveroprosentti on 21,50 %. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 9,63 miljoonaa euroa, vuoden 2017 talousarviossa 9,6 miljoonaa. Verotulojen kertymiseen vaikuttaa huomattavasti myös yleinen taloudellinen kehitys. Vakituinen asuinrakennus Muu kuin vakituinen asuinrakennus Yhteensä Kiinteistöveroprosentit vuonna 2018 Kiinteistötyyppi Rajat Veroprosentti Yleinen kiinteistövero Kiinteistövero, ,93 1,80 0, ,41 0,90 0, ,93 1,80 1,

20 Savitaipaleen kunta 19 Verotulot vv TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos TA % Kunnallisverot ,5 % Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot yhteensä Verotulojen kehitys vv ,4 % ,0 % ,5 % Verotulot vv TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Kiinteistöverot Yhteisöverot Kunnallisverot

21 Savitaipaleen kunta Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Yhteensä vuoden 2018 talousarvioon on arvioitu valtionosuuksia euroa. Valtionosuuden tulopohjassa olevia eroja kuntien välillä tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Talousarviota laadittaessa joulukuussa 2017 olevan tiedon perusteella, verotulotasaus Savitaipaleelle olisi 2,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet vv , 1000 Valtionosuudet yhteensä vv , TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Valtionosuudet yhteensä

22 Savitaipaleen kunta 21 4 RAHOITUSOSA 4.1 Rahoituslaskelmaosa Talousarvion rahoitusosassa esitetään vähennyslaskukaavan muodossa toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Ylijäämäinen välisumma Toiminnan ja investointien rahavirta osoittaa, että tulorahoitus, investointien rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti riittää investointimenojen kattamiseen. Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava pääomarahoituksella. Toiminnan ja investointien välisumman ja rahoituksen rahavirran yhteenlaskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen. RAHOITUSOSA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ) -460 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0 1) Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Muut maksuvalmiuden muutokset +/ Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Rahavarat Rahavarat Pitkäaikainen laina ) Hyväksytty lisätalousarvioissa

23 Savitaipaleen kunta 22 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäyksiin budjetoidaan arvio myönnettävistä antolainoista ja vähennyksiin antolainojen lyhennykset suunnitelmakaudella. Antolainauksen muutokset on valtuuston nähden sitova erä. Vuodelle 2018 ei ole budjetoitu antolainauksen muutoksia. Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäyksiin budjetoidaan arvio suunnitelmakaudella tarvittavasta uudesta vieraasta pääomasta. Pitkäaikaisten lainojen vähennyksiin merkitään pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Lyhytaikaisen lainojen muutos budjetoidaan nettomääräisenä. Lainakannan muutokset erä on valtuuston nähden sitova. Vuodelle 2018 on budjetoitu pitkäaikaisten vähennyksenä euroa. Pitkäaikaisten lainojen lisäyksenä on budjetoitu v valtuuston hyväksymän 2 milj. euron lainan jälkimmäisen osan euron nosto sekä arvio tämän lisäksi tarvittavasta vieraasta pääomasta Näin ollen valtuuston nähden sitova erä on

24 Savitaipaleen kunta 23 5 KÄYTTÖTALOUSOSA 5.1 Käyttötalousosa yhteensä Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Poistot otetaan suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaisesti laskettuna kohtaan suunnitelmapoistot. Käyttötalouslaskelma TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot

25 Savitaipaleen kunta KUNNANVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tilivelvollinen Keskusvaalilautakunta Savitaipaleen kunta muodostaa yhden äänestysalueeseen. Vaalipäivän äänestyspaikka on kunnanvirasto. Ennakkoäänestyspaikka on kirjasto. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2018 järjestetään presidentinvaalit. Mahdollisesti lokakuussa järjestetään maakuntavaalit. Tulosyksiköt Vaalit Talous Budjettiyhteenveto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2017 TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

26 Savitaipaleen kunta Tarkastuslautakunta Tilivelvollinen Tarkastuslautakunta Tarkastustoimesta vastaa tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tehtävien suorittamista. Kustannuksissa on tarkastuslautakunnan kustannukset, tilintarkastuksesta maksettava korvaus sekä tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävien hoidosta 5 % palvelusihteerin palkasta. Toimintaympäristön muutokset Tarkastuspalvelut on kilpailutettu vuosille (2018) Kilpailun perusteella tilintarkastusyhtiöksi valittiin BDO Audiator Ab. Tulosyksiköt Tarkastuslautakunta Talous Budjettiyhteenveto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2017 TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

27 Savitaipaleen kunta KUNNANHALLITUS Yleishallinto Tilivelvollinen Hallintojohtaja Yleishallinnon kuluissa ovat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, toimikuntien, talous- ja hallintopalveluiden, Atk-palveluiden, henkilöstöhallinnon, työsuojelun (sis. TYKY-toiminnan), verotuksen, kuntamarkkinoinnin, Sapassi- kesätapahtuman ja asiointiliikenteen toimintakulut. Tulosalueelle sisältyy mm. varaus kunnanhallituksen myöntämiin yleisavustuksiin , kunnanhallituksen päätettävät kehittämismäärärahat ja Savitaipale 2020 ohjelman rahoitus Tulosalueelle sisältyy myös jäsenmaksut yhdistyksille , josta Etelä-Karjalan liiton osuus on ja Suomen Kuntaliiton osuus Nuorten työllistämistukeen on varattu ja seutulippuosuuksiin Kuntamarkkinointiin on varattu yhteensä Kunnanjohtaja Tapio Iso- Mustajärvi jäi eläkkeelle maaliskuun lopussa Uusi kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen aloitti työt huhtikuussa. Tulosyksiköt Luottamushenkilöhallinto, Henkilöstöpalvelut, Hallinto- ja talouspalvelut, Talous- ja suunnittelupalvelut, Markkinointipalvelut ja Joukkoliikenne. Tavoitteet Tuloksellisuustavoitteet Tavoite ja toimenpiteet Mittari Toteuma TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Talouden ja kuntastrategian tehokas ja ajantasainen seuranta Sääntöjen ja ohjeiden päivittäminen uuden kuntalain säännösten mukaisiksi Virastopalaverit - raportit osavuo sikatsa ukset kpl Talous Budjettiyhteenveto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2017 TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot

28 Savitaipaleen kunta Elinkeino- ja maaseututoimi Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Paikallisen elinkeinoelämän kehittäminen, maaseutuelinkeinojen edistäminen, kylätoiminnan aktivointi, uusyrityshankinta, yhteistyöverkoston rakentaminen ja ylläpito, elinkeino-ohjelman päivittäminen ja kuntamarkkinointi. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti järjestetään lomituspalvelut paikallisyksikkönä Lappeenrannan kaupungin ja Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien alueella. Etelä-Karjalan maaseututoimelta ostetaan maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät. Paikallisen yrittäjyyden kehittämispainopisteitä on liikunta- ja hyvinvointimatkailun kokonaisvaltainen kehittäminen. Paikallisen pienyrittäjyyden toimintaedellytyksiä tullaan parantamaan ja kehittämään. Toimintaympäristön muutokset Elinkeinoasiamies lopetti työnsä huhtikuussa Savitaipaleen kunnan elinkeinotoimi tullaan organisoimaan uudelleen yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on, että kuntaan perustetaan myös erillinen elinkeinoryhmä. Lomituspalvelujen osalta ei ole tulossa muutoksia v Tulosyksiköt Maaseutuelinkeinojen kehitys, Lomituspalvelut

29 Savitaipaleen kunta 28 Tavoitteet Tuloksellisuustavoitteet Tavoite ja toimenpiteet Mittari Toteuma TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Elinkeinotoimi Lomituspalvelut Maksullista lomittajaapua Lomituspäivän hinta Vuosilomapäiviä lomitetaan Sijaisapupäiviä lomitetaan kpl/v h /pv kpl kpl viestintä- ja markkinointisuunnitelman toteuttaminen Savitaipaleen kunnan tunnetuksi tekeminen -kuntamarkkinointi -viestintä- ja markkinointisuunnitelman päivittäminen Aktiivinen yhteistyö kunnan yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa Uusien yritysten hankinta 3 yritystapaht umaa Yrityspalveluiden suuntaaminen uusiyrityshankintaan ? ? ? ? Talous Budjettiyhteenveto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2017 TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot

30 Savitaipaleen kunta Ruokahuolto Tilivelvollinen Ruokapalvelupäällikkö Ruokahuollossa on yksi valmistuskeittiö, joka tuottaa koko kunnan ateriapalvelut, sekä kaksi jakelukeittiötä. Keskuskeittiö valmistaa ateriat Koulukeskuksen jakelukeittiöön, Kivikoululle, Heituinlahden koululle, päiväkoti Kissankelloon, Tuulikelloon, esiopetusryhmiin ja Heituinlahden ryhmäperhepäiväkotiin. Edellä mainitut kohteet ovat kunnan omia yksiköitä. Keskuskeittiöstä toimitetaan ruokapalvelut myös Eksoten yksiköille, jotka ovat Hyvinvointiaseman vuodeosasto, Koivukoti, Peiponpesä, Valkama, sekä kotipalveluateriat mukaan lukien Heituinlahti. Lisäksi ruokapalvelut toimitetaan arkipäivisin työpaja Morovaan. Keskuskeittiön yhteydessä toimii arkipäivisin henkilöstöruokala, jossa myös Eksoten henkilökunta ruokailee. Keittiössä tuotettujen aterioiden määrä vaihtelee koulujen aukiolojen mukaan ollen annosta (lounasta) päivässä. Tuotetut ateriat ovat laadultaan ja hinnaltaan tasapainossa. Ateriat valmistetaan ensiluokkaisista raaka-aineista, suomalaisia ja erityisesti paikallisia ruokaperinteitä kunnioittaen sekä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeiden mukaisesti. Savitaipaleen kunta kuuluu Etelä-Karjalan hankintarenkaaseen, mikä määrittelee elintarvikkeiden hankintapaikan. Toimintaympäristön muutokset Eksoten hankkimien aterioiden määrä vähenee vuodeosaston paikkojen vähentyessä, vastaavasti kotipalveluaterioiden tarve on lisääntynyt. Tulosyksiköt Ruokahuolto

31 Savitaipaleen kunta 30 Tavoitteet Tuloksellisuustavoitteet Tavoite ja toimenpiteet Mittari Toteuma TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ateriamäärän/-hinnan säilyttäminen nykytasolla Volyymin lisääminen mahdollista nykyisellä kapasiteetilla Asiakastyytyväisyysky sely Käytössä myös jatkuva asiakaspalaute 1/v Talous Budjettiyhteenveto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2017 TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot

32 Savitaipaleen kunta Projektit Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Vuodelle 2018 ei ole talousarvioon suunniteltuja projekteja. Tulosyksiköt Projektit Talous Budjettiyhteenveto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2017 TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

33 Savitaipaleen kunta Yhteistoiminnat Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Hankitaan ostopalveluna YTAKE-Ympäristöterveydenhuolto Lappeenrannan kaupungilta ( ), palotoimi Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta ( ) ja hankintapalvelu Etelä-Karjalan hankintapalveluilta ( ). Tulosyksiköt Ympäristöterveydenhuolto YTAKE, Etelä-Karjalan hankintapalvelut ja Pelastustoimi Talous Budjettiyhteenveto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2017 TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

34 Savitaipaleen kunta Perusturva Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Savitaipaleen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä (Eksote). Kunta vastaa kuntalaistensa hyvinvoinnista, johon kuuluvat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kunta johtaa omistajaohjauksen avulla. Käytännössä palvelujohtaja tekee omistajaohjausta päivittäin olemalla yhteydessä Eksoten henkilöstöön sekä osallistumalla 3-4 kertaa vuodessa Eksoten eri toimialojen johtoryhmiin. Strategisella tasolla omistajaohjaus toteutuu kunnanjohtajan johdolla palvelusopimusneuvotteluissa, joissa sovitaan seuraavan vuoden kunnan maksuosuudesta sekä palveluista. Kunnan neuvotteluryhmään kuuluvat virkamiesten lisäksi hallituksen puheenjohtajat sekä valtuuston puheenjohtajat. Neuvotteluiden tuloksena laaditaan palvelusopimus, jonka hyväksyvät kunnanhallitus sekä sosiaali- ja terveyspiirin hallitus. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle osavuosikatsausten yhteydessä. Tilinpäätöksen yhteydessä kootaan laajempi seuranta palveluiden ja kustannusten toteutumisesta. Hyvinvoinnin- ja terveydenedistämistä hoidetaan yhteistyössä kunnan eri osastojen, kolmannen sektorin sekä Eksoten kanssa. Sähköinen laaja hyvinvointikertomus sisältää terveyden- ja hyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointikertomuksen raportointi tapahtuu vuosittaisen raportoinnin lisäksi laajemmin kerran valtuustokaudessa. Työllistämisen edistämisen painopistealueena ovat nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistäminen. Tätä työtä tehdään yhteistyössä Etelä-Karjalan Työ- ja elinkeinotoimiston, Työvoiman palvelukeskuksen, Eksoten työllistämispalveluiden, Kelan sekä Nuorison Tuki ry:n kanssa. Tavoitteet Kunnan tavoitteena on taata kuntalasille mahdollisimman hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Erityisenä tavoitteena on taata kuntalaisille kustannustehokkaat lähipalvelut sekä hoitotakuun toteutuminen.

35 Savitaipaleen kunta 34 Tavoitteet Tuloksellisuustavoitteet Tavoite ja toimenpiteet Mittari Toteuma TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelusopimuksen toteutuminen Toteutuksen seuranta 3 kertaa vuodessa Eksote joryt 2 kertaa vuodessa hyvinvointiaseman yhteistyökokous 3 kertaa vuodessa Eksote joryt 2 kertaa vuodessa hyvinvointiaseman yhteistyökokous 3 kertaa vuodessa Eksote joryt 2 kertaa vuodessa hyvinvointiaseman yhteistyökokous 3 kertaa vuodessa Eksote joryt 2 kertaa vuodessa hyvinvointiaseman yhteistyökokous Hyvinvointiaseman palveluiden säilyminen Hoitoonpääsyn keskiarvo hyvinvointiaseman lääkärille 14 pv. kiireettömässä hoidossa Hoitoonpääsyn keskiarvo hyvinvointiaseman hoitajalle 7 pv. kiireettömässä hoidossa Hoitotakuun toteutuminen perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa sekä sosiaalihuollossa Hyvinvointiaseman palveluiden määrä Hoitoonpääsy n aika Hoitoonpääsy n aika Hoitotakuun toteutuminen 100 % päivittäinen yhteydenotto Palveluiden määrä entisellään päivittäinen yhteydenotto Hyvinvointi aseman palvelut säilyvät edellisen vuoden tasoisina päivittäinen yhteydenotto Palveluiden määrä entisellään päivittäinen yhteydenotto Palveluiden määrä entisellään Ka 32 pv. 14 pv. 14 pv. 14 pv. Ka 5 pv. 7 pv. 7 pv. 7 pv. Hoitotakuu toteutunut Hoitotakuu toteutuu Hoitotakuu toteutuu Hoitotakuu toteutuu

36 Savitaipaleen kunta 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehityksen seuranta Kelan sairastavuusindeksi seuranta Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa / asukas verrattuna kolmeen edelliseen vuoteen Kelan sairastavuusin deksi verrattuna kolmeen edelliseen vuoteen 2014: esh: 1232 pth avo: 616,9 sos. 1876,7 yhteensä sos+terveystoimi: 4507,2 2015: esh: 1315 pth: 446,2 sos: 2060,1 yhteensä sos+terveystoimi: 4392,2 2016: esh 1435 pth avohoito 440 sos yhteensä: 4524,1 2014: : : 97.6 kustannusten seuranta indeksin seuranta kustannusten seuranta indeksin seuranta kustannusten seuranta indeksin seuranta Talous Budjettiyhteenveto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2017 TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

37 Savitaipaleen kunta SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto Tilivelvollinen Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimen hallinnossa huolehditaan sivistyslautakunnan päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta, sivistyspalvelujen suunnittelu-, talous- ja hallintopalveluista, tulosalueen sopimuksista ja muista sivistyspalvelujen hallintotehtävistä yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien, toimielinten ja yhteistyötahojen kanssa. Keskeisiä toimintaperiaatteita ovat aktiivinen ja oikea tiedottaminen sekä yhteistyön kehittäminen eri sidosryhmien ja naapurikuntien kanssa. Toimintaympäristön muutokset Kutsutaksiliikenne on siirretty vuoden 2018 alusta hallinnollisesti kunnanhallituksen alaisesta toiminnasta sivistystoimeen. Tulosyksiköt Sivistystoimen hallinto Tavoitteet Tuloksellisuustavoitteet Tavoite ja Mittari toimenpiteet Toteuma TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 tyytyväisyyskysely (1-5) Laadukkaiden ja monipuolisten palvelujen tarjoaminen kuntalaisille. Tasapainoinen talous. Talouden toteutuminen suunnitellusti. Sisäisen valvonnan havaitsemat puutteet toimintakate lkm % 100 % 100 % 100 % Talous Budjettiyhteenveto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2017 TS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

38 Savitaipaleen kunta Koulutus Tilivelvollinen Koulukeskuksen rehtori ja Heituinlahden koulun johtaja Tulosalue sisältää perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukion ja muun toisen asteen koulutuksen. Tulosalueen tavoitteena on tarjota laadukasta perusopetusta ja kilpailukykyistä lukiokoulutusta. Kunnassa on perusasteen 1-6 luokan opetusta antava Heituinlahden koulu ja 1-9 luokkien opetusta antava Europaeuksen koulu. Europaeuksen koulussa on kaksi pienluokkaa, joissa annetaan erityisen tuen opetusta 1-9 luokkien oppilaille. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita integroidaan yksilölliset kyvyt ja taidot huomioiden mahdollisimman paljon yleisopetuksen opetusryhmiin. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan 1-2 -luokkalaisille ja erityisoppilaille. Kirkonkylässä aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Savitaipaleen koulukeskuksessa osana koulukeskuksen toimintaa. Heituinlahdessa iltapäivätoimintaa järjestetään Heituinlahden koululla. Kunnassa toimii yksi lukio, jossa voi opiskella myös aikuisten opetussuunnitelman mukaan. Koulut laativat vuosittain lukuvuoden työskentelyä koskevan työsuunnitelman, jotka hyväksytään sivistyslautakunnassa. Koulut arvioivat lukuvuoden päättyessä toimintaansa ja sitä, kuinka työsuunnitelman tavoitteisiin on päästy. Arvioinnit esitetään sivistyslautakunnan hyväksyttäväksi ja liitetään työsuunnitelmaan. Heituinlahden koulun ja Europaeuksen koulun työsuunnitelmia valmistellaan yhteistyössä. Toimintaympäristön muutokset Perusopetuksessa on opiskeltu alkaen vuosiluokilla sivistyslautakunnan hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Vuosiluokat 7-9 siirtyvät noudattamaan uutta opetussuunnitelmaa luokka-aste kerrallaan lukuvuodesta alkaen. Lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat opiskelevat sivistyslautakunnan hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Muut noudattavat lukuvuoden alusta käyttöön otettua opetussuunnitelmaa.. Lukuvuonna koulun opetusryhmien määrä pysyy ennallaan oppilasmäärien lievästä alenemisesta huolimatta. Yläkoulu toimii kaksisarjaisena. Alakoulussa lukuvuonna haasteellista tulee olemaan oppilasmäärien jakautuminen eri vuosiluokkien kesken alimmilla vuosiluokilla sekä näiden luokkien opetuksen järjestäminen osittain eri vuosiluokkien välisenä yhdysluokkaopetuksena. Vuodesta 2009 alkaen kunta on myynyt luokkamuotoisen erityisopetuksen palvelut Lemin kunnalle. Lukion opiskelijamäärä lv on 82, mikä on kahdeksan opiskelijaa enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Lukioon tuli yhteensä 30 uutta opiskelijaa.

39 Savitaipaleen kunta 38 Muita kuin Savitaipaleen kuntalaisia lukiossa opiskelee lukuvuonna yhteensä 32 lukiolaista, mikä on 39 % lukion koko oppilasmäärästä (82). Lukion opiskelijamäärien sekä rahoituksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni omasta peruskoulusta lukio-opintoihin suuntaava oppilas hakeutuu omaan lukioonsa opiskelemaan. Myös muilta paikkakunnilta tulisi saada vuosittain vähintään 5-10 oman koulun ulkopuolista hakijaa lukiokoulutukseen. Oman kunnan ulkopuolisiin opiskelijoihin suuntautunut opiskelijahankintakampanja onnistui lukuvuonna hyvin (yhteensä 10 ulkokuntalaista lukio-opiskelun aloittajaa). Lukuvuonna oman peruskoulun 9. luokalla on yhteensä 34 oppilasta, joista omaan lukioon hakeutuu todennäköisesti oppilasta. Kilpailuun toisen asteen opiskelijoista pyritään vastaamaan korostamalla Savitaipaleen lukion turvallista peruslukioluonnetta, pysyvää ja pätevää opettajakuntaa, hyvää seurantaa ja ohjausta pienessä lukiossa sekä tarjoamalla mielenkiintoisia erityiskursseja, jotka pyritään yhdistämään paikkakunnan ominaispiirteisiin ja vahvuuksiin. Hyvin varusteltu uusi koulukeskus tarjoaa uudenaikaiset ja toimivat opetustilat ja opetusvälineet sekä opiskelijoiden että henkilökunnan käyttöön. Opiskelijoiden henkilökohtaiset tietokoneet ja antavat myös mahdollisuuden hyödyntää tietotekniikkaa ja verkkoyhteyksiä joustavasti opetuksessa ja opiskelussa. Omat tietokoneet antavat opiskelijoille myös hyvät mahdollisuudet valmistautua sähköisiin lukiokokeisiin sekä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Sosiaalisen median antamia mahdollisuuksia käytetään lukiosta tiedottamiseen ja markkinointiin hyödyntäen omia osaavia lukio-opiskelijoita. Vuonna 2018 tehdään Savitaipaleen lukion YouTube-esittelyvideo. Koulukuljetusten järjestäminen myös lukiolaisille lisää koulukuljetuskustannuksia, mutta se takaa osaltaan useille opiskelijoille mahdollisuuden valita Savitaipaleen lukio opiskelupaikaksi. Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat sähköisiksi vaiheittain. Uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton mukanaan tuomat muutokset perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköisesti suoritettavaksi vaativat riittäviä resursseja opettajien koulutukseen sekä toimivaa laitekantaa. Muuttuneeseen toimintaympäristöön on varattu rahaa vuoden 2018 talousarviosuunnittelussa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Savitaipaleen Liikkuvat Koulut kehittämishankkeelle euron avustuksen. Koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen Opetushallitus on myöntänyt euroa vuosille Opetushallitus on myöntänyt 5000 euroa Savitaipaleen koulukeskuksen kansainvälisyystoimintaan vuosille Opetushallitus on myöntänyt tutoropettajan toimintaan ja koulutukseen vuosille euroa. Avustus käytetään koulun sisäiseen koulutukseen, jota toteuttaa opettajien keskuudesta nimetty digitutor-opettaja. Opetushallitus on myöntänyt Savitaipaleen lukiolle innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämiseen lukiokoulutuksessa euroa vuosille