PUULEVYTEOLLISUUDEN AMMATTITAITOVAATIMUSTEN TUNNISTAMINEN

Transkriptio

1 PUULEVYTEOLLISUUDEN AMMATTITAITOVAATIMUSTEN TUNNISTAMINEN Jarn Pöntinen Opinnäytetyö Julukuu 2017 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (YAMK) Teknlgiasaamisen jhtamisen tutkint-hjelma

2 Kuvailulehti Tekijä(t) Pöntinen, Jarn Julkaisun laji Opinnäytetyö, ylempi AMK Sivumäärä Työn nimi Puulevytellisuuden ammattitaitvaatimusten tunnistaminen Päivämäärä Julukuu 2017 Julkaisun kieli Sumi Verkkjulkaisulupa myönnetty: x Tutkint-hjelma Teknlgiasaamisen jhtaminen Työn hjaaja(t) Harri Peuranen ja Juni Jurvelin Timeksiantaja(t) Etelä-Savn ammattipist Tiivistelmä Ammatillisen kulutuksen refrmi n yksi Sumen hallituksen kärkihankkeita, jssa uudistetaan ammatillisen kulutuksen rahitusta, hjausta, timintaprsesseja, tutkintjärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Refrmissa ammatillisen peruskulutuksen ja ammatillisen aikuiskulutuksen lait yhdistetään uudeksi laiksi, jssa tavitteena n saamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Opetushallitus n mukana refrmin valmistelussa ja uudistustyössä. Tavitteena li puulevytellisuuden saamistarpeiden tunnistaminen refrmin ja Opetushallituksen hjeiden mukaisesti sekä hyödyntää tieta uuden puutellisuuden perustutkinnn puulevytellisuuden saamisalan tutkinnn sissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kehittämistutkimusta, jka tteutettiin perustiedn hankinnalla ngelmaan sekä puulevytellisuuden asiantuntijahaastatteluilla ja vertaisryhmätapaamisilla. Haastatteluun valittiin kaksi puulevytellisuuden yritystä, Kskisen Oy ja UPM, jiden työntekijöitä haastateltiin. Phjatietna haastatteluissa käytettiin prsessitellisuuden vimassa levaa tutkinnn perustetta ja kirjittajaryhmän ehdtuksia ammattitaitvaatimuksista. Tulksena li uuden puutellisuuden perustutkinnn puulevytellisuuden saamisalan tutkinnn perusteet. Tutkinnn perusteet hyväksyttiin Opetushallituksessa ja uudet tutkinnn perusteet tulevat vimaan Tulevaisuudessa puulevyalan ammattitaitvaatimuksissa krstuu mm. prsessien hallinta, autmaatiiden hallinta ja mnitaitisuus. Puulevytellisuuden työntekijöiden määrä tulee nusemaan Sumessa ja kulutuksen tulee vastata näihin kasvaviin työntekijätarpeisiin ja alan teknlgiseen kehitykseen. Avainsanat (asiasanat) ammattitait, ammatillinen kulutus, kehittämistutkimus, saaminen, puulevytellisuus Muut tiedt

3 Descriptin Authr(s) Pöntinen, Jarn Type f publicatin Master s thesis Number f pages Date December 2017 Title f publicatin The identificatin f vcatinal skills requirements in wd bard industry Language f publicatin: Finnish Permissin fr web publicatin: x Degree prgramme Master s Degree Prgramme in Technlgical Cmpetence Management Supervisr(s) Peuranen, Harri and Jurvelin, Juni Assigned by Suth Sav Vcatinal Cllege The aim f refrm f vcatinal upper secndary educatin is t frm a single entity with its wn steering and regulatin system and financing mdel. The new legislatin jined yung peple and adult educatin in vcatinal educatin. Vcatinal educatin in Finland will be cmpetence-based and custmer riented. The bjective was t identify vcatinal skill requirements in wd bard industry in Finland and use this infrmatin in wd bard industry vcatinal educatin prject. The identificatin f vcatinal skill requirements in wd bard was made by design research. Design research methd included interviews f wd bard industry experts and ther expert grups. Emplyees f Kskinen Oy and UPM were interviewed attach t skill requirements f wd bard industry emplyees. Identificatin f wd bard industry emplyees was made and that infrmatin was used in Finnish natinal bard f educatin prject called Vcatinal qualificatins in Wd Industry. Wd bard industry s skill qualificatins were made fr Vcatinal qualificatins in Wd Industry 2018 degree and new qualificatins was prved in 12 Octber 2017 by Finnish Natinal Bard f Educatin. In the future there will be need fr management f wd bard prcess and autmatin vcatinal in wd bard industry. The amunt f emplyees will increase in wd bard industry in next ten years. Therefre wd bard educatin will be imprtant fr recruiting new emplyees and imprve their technlgy skills. Keywrds/tags (subjects) educatin, vcatinal skill, qualificatin, design research, wd bard industry Miscellaneus

4 1 Sisältö 1 Jhdant Kehittämistutkimuksen tavite ja työn rajaus Työn tavite Työn rajaus Työn timeksiantaja Tutkimusmenetelmät Kehittämistutkimus Aineistnkeruumenetelmät Aineistn analyysimenetelmät Ammatillinen kulutus Ammatillinen kulutusjärjestelmä Ammatillisten perustutkintjen perusteet ja rakenne Puulevytellisuus Sumessa Puulevytutant Sumessa Metsätellisuuden työntekijät ja vaikutus taluteen Metsätellisuuden henkilöstö ja kulutus Kehittämistutkimuksen käsitteiden määrittely Ammatillinen saaminen Ammattitait Ammattitaitvaatimukset tutkinnn sassa Tutkimuksen tteutus Lähtökhta Tutkintjen uudistamisprjekti Tutkinnn perusteiden laadintaan liittyvät sidsryhmät... 32

5 Kirjittaryhmän sisäinen työnjak Kehittämistutkimuksen tarveanalyysi Tutkimuksen aikataulu ja tutkimustyö Kehittämistutkimuksen aikataulu Perustetyön timenpiteet Ammattitaitvaatimusten määrittely tutkinnn perusteissa Tulkset Puulevytellisuuden saamisalan paklliset tutkinnn sat Puulevytellisuuden saamisalan valinnaiset tutkinnn sat Yhteenvet kehittämistutkimuksen tulksista Phdinta Lähteet Liitteet Kuvit Kuvi 1. Kehittämistutkimuksen syklinen eteneminen... 8 Kuvi 2. Laadullisen analyysin prsessi Kuvi 3. Puulevyjen viennin määrä ja arv vusien välisenä aikana Kuvi 4. Metsätellisuus Ry:n puulevytutannnn jäsenyritykset Sumessa Kuvi 5. Vanerin tutant Sumessa vusien väilsenä aikana Kuvi 6. Metsätellisuuden työllisten määrä Sumessa Kuvi 7. Palkkasummat ja työvimakustannukset metsätellisuudessa ja kansantaludessa Kuvi 8. Metsätellisuuden henkilöstön ikärakenne vunna Kuvi 9. Metsätellisuuden työntekijöiden kulutus Kuvi 10. Osaaminen ja kmpetenssi kehittyvissä rganisaatissa Kuvi 11. Erilaiset kmpetenssit... 22

6 3 Kuvi 12. Ammattitait, kvalifikaati ja kmpetenssi Kuvi 13. Kvalifikaatilhkt ILO Taulukt Taulukk 1. Ammatillisten tutkintjen määrän väheneminen... 13

7 4 1 Jhdant Ammatillisen kulutuksen refrmi n Sumen hallituksen kärkihankkeita. Refrmin tarkituksena n uudistaa kknaisuudessaan ammatillisen kulutuksen rahitus- ja hjausmallit sekä ammatillisen kulutuksen timintaprsesseja, järjestäjärakenteita ja tutkintjärjestelmää. Hallituksen linjauksen mukaan ammatillista kulutusta n välttämätöntä uudistaa, kska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista saamista ja ammattitaita. Uudistamistyöhön vaikuttaa myös ammatillisen kulutukseen käytettävän rahan väheneminen. (Tiedte ) Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laassen (Tieta kärkihankkeesta 2017) mukaan Osaaminen ja kulutus -kärkihanke 2 mudstuu kahdesta timenpiteestä: Uudistetaan tisen asteen ammatillista kulutusta vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Tehdään ammatillisen kulutuksen rahitus- ja hjausjärjestelmästä yhtenäinen kknaisuus Opetus- ja kulttuuriministeriö n määritellyt uuden asetuksen ammatillisen kulutuksen tutkintrakenteen uudistuksesta. Tämän asetuksen 878/2016 myötä ammatillisten tutkintjen määrä vähenee nykyisestä 351 tutkinnsta 164 tutkintn. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laassen mukaan uudella tutkintrakenteella vidaan vahvistaa saamista ja vastata npeammin työelämän muutksiin. (Tieta kärkihankkeesta 2017.) Uudistuksena tarkituksena n siirtyä ammattikhtaisista tutkinnista laaja-alaisempiin tutkintihin ja lisätä justavia, yksilöllisiä pintplkuja tutkinnn sisällä. Uudistuksen tarkituksena n myös tutkintrakenteen selkeyttäminen. (Sihv 2017, 4.) Asetus uudesta ammatillisesta kulutusrakenteesta tuli vimaan Kaikki uudet tutkinnt n tarkitus ttaa käyttöön viimeistään mennessä. Tutkintjen valmistelusta vastaa Opetushallitus yhteistyössä työelämän ja muiden sidsryhmien kanssa. Tutkinnt tulevat vimaan prrastetusti siten, että vuden 2018 aikana vimaan tulee uusia tutkintja ja ja viimeiset vunna (Tiedte )

8 5 Ammatillisen kulutuksen uudistuksessa myös eri aljen tutkinnt muuttuvat ja yksi näistä tutkinnista n puutellisuuden perustutkint, jka tulee uutena tutkintna vimaan Ammatillisen kulutuksen tutkintjen sisältö muuttuu työelämän tarpeiden mukaan, jka vi tarkittaa muutsta esimerkiksi yhden, klmen tai viiden vuden välein. Tämä riippuu täysin työelämässä tapahtuvista muutksista. Kehittämistutkimuksessa selvitettiin yleisiä ammattitaidn määrityksiä ja lukituksia, jnka jälkeen valittiin puulevytellisuuden saamisalaan spivat ammattitaitlukitukset ammattitaidn selvittämiseksi. Puulevytellisuuden työntekijöiden ammattitaitvaatimuksia selvitettiin Opetushallituksen tilaamaan uuden puututetellisuuden perustutkinnn; puulevytellisuuden saamisalaan. Kehittämistutkimuksessa selvitettiin prsessia, kuinka ammattitait tunnistetaan ja kuinka tutkinnn perusteiden laadinnassa tetaan humin puulevytellisuuden yritysten mielipide alan kulutuksesta ja ludaan uusi kulutuksen sisältö puulevytellisuuden ammatilliseen kulutukseen. 2 Kehittämistutkimuksen tavite ja työn rajaus 2.1 Työn tavite Kehittämistutkimuksen tavitteena li puulevytellisuuden ammattitaitvaatimusten tunnistaminen uutta puutellisuuden perustutkinta varten. Puulevytellisuuden ammattitaita selvitettiin puulevytellisuuden yrityksiltä sekä eri asiantuntijaryhmiltä. Ammattitaita eri työtehtävissä tuli selvittää siinä laajuudessa, että tämän kehittämistyön phjalta pystyttiin tekemään uuden puutellisuuden perustutkinnn puulevytellisuuden saamisalan tutkinnn sat. 2.2 Työn rajaus Kehittämistutkimuksen selvitys rajattiin kskemaan ainastaan ammatillisen perustutkinnn tasn mukaista ammattitaita. Ammatillisen perustutkinnn surittanut henkilö saa yleisesti ttaen perustiedt ammattialasta ja pystyy työskentelemään perustutkinnn suritettuaan eri puulevytellisuuden työtehtävissä.

9 6 Puulevytellisuuden yrityksistä valittiin haastateltavaksi edustajia Kskisen Oy:stä ja UMP:stä. Nämä yritykset valittiin haastatteluun kska kummastakin yrityksestä li edustaja puulevytellisuuden saamisalan perustetyöryhmässä. Kyseisten yritysten edustajat livat selvillä ammatillisen kulutuksen järjestelmästä ja kummassakin yrityksessä kulutetaan vusittain työntekijöitä mm. ppispimuksella prsessitellisuuden perustutkintn ja levyalan ammattitutkintn. Kskisen Oy ja UPM vat merkittäviä puulevytellisuuden timijita Sumessa. UPM n Sumen suurin vanerintuttaja ja Kskisen Oy valmistaa vaneria, lastulevyä ja viilua. Näistä kahdesta yrityksestä sai riittävän tannan, kun selvitettiin puulevytellisuuden työntekijöiden ammattitaitvaatimuksia. Aineista kerättiin haastattelemalla Kskisen Oy:n lastulevytehtaan tutantpäällikköä, vaneritutannn työnjhtajia ja henkilöstöpäällikköä. UPM:stä haastateltavaksi valittiin ainastaan yrityksen kulutusyhteistyöhenkilö. Hänellä li laaja kkemus UPM:n kulutusprsessista eri tehtaiden silta ja hän li timinut aikaisemmassa puualan tutkintjen perustetyöryhmässä sekä timi työnsä hessa levytellisuuden tutkinttimikunnan puheenjhtajana. Työn rajaamiseen pelkästään kahden yrityksen asiantuntijahaastatteluihin vaikutti myös työhön varattu budjetti, jka ei mahdllistanut useamman yrityksen haastatteluja työtä varten. 2.3 Työn timeksiantaja Työn alkuperäinen timeksiantajana li Opetushallitus, jka kilpailutti uuden puutellisuuden perustutkinnn, ammatti- ja erikisammattitutkinnn kirjittamishankkeen. Tutkintjen perustetyöryhmiä puutellisuuden perustutkinnssa li neljä, jtka hyväksyttiin kilpailutuksen jälkeen timijiksi. Puulevytellisuuden kirjittajaryhmää jhti petusalapäällikkö Jarn Pöntinen Kulutuskeskus Salpauksesta. Puulevytellisuuden kirjittajaryhmän vetäjä vaihti työpaikkaa helmiskuussa 2017, jten työn tilaajaksi tuli Etelä-Savn ammattipist Kulutuskeskus Salpauksen sijasta.

10 7 Kirjittajaryhmän vetäjän tehtävänä li laatia puulevytellisuuden ammattitaitvaatimukset perus-, ammatti- ja erikisammattitutkintn. Perustetyötä varten li laadittu tarjus Opetushallitukselle tutkinnn perustetyön hinnasta ja tämän budjetin mukaan työ li tehtävä. Budjetissa määriteltiin, kuinka paljn työaikaa käytettiin eri tutkintjen kirjitustyöhön ja ammattitaitvaatimusten selvittämiseen. 3 Tutkimusmenetelmät Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kehittämistutkimusta. Aineistn keruu tehtiin haastatteluina, valmiilla dkumenteilla ja sidsryhmäkeskusteluilla. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista ja määrällistä analysintia. 3.1 Kehittämistutkimus Kehittämistutkimus n viimeisen kahden vusikymmenen aikana vakiintunut erityisesti petuksen tutkimuksissa. Kehittämistutkimusta kehitettiin erityisesti petuksessa, jka jhtuu siitä, että tutkijat eivät pystyneet tuttamaan pettajien työtä tukevaa käytännönläheistä tieta. (Pernaa 2000, ) Pernaan (2000, 10-11) mukaan Edelsn (2002) määrittelee kehittämistutkimuksen tutkimusmenetelmäksi, jssa kehittäminen ja tutkiminen yhdistyvät kkeellisia ja tereettisia vaiheita sisältävässä prsessissa. Hänen mukaansa kehittämistä vidaan lähestyä petuksen tutkimuksen tai insinööritieteiden näkökulmasta. Pernaan (2000, 12) mukaan Wangin ja Hannafinin (2005) määrittelevät, että kehittämistutkimuksessa n tyypillisesti jatkuvan arviinnin ja kehittämisen yhteydessä hyödynnetään sidsryhmien asiantuntijuutta. New Yrkin ylipistn petusmateriaalin (Steinhardt Schl f Culture, Educatin, and Human Develpment 2001, 9-10) mukaan kehittämistutkimuksella pitää miettiä tutkimuksen rakenne ennen kuin aletaan tutkia ngelmaa. Vaikka kehittämistutkimukseen tehdään suunnitelma tutkimuksen etenemisestä, niin suunnitelma n justava, eli se elää tutkimuksen mukana. Opetusmateriaalin mukaan n tärkeää tehdä taustatutkimus ja tiedn kerääminen kehitettävästä ngelmasta ennen kuin aletaan haastatella ihmisiä tutkimusta varten. On tärkeää, että tutkijalla n tarpeeksi laajalti tieta tutkittavasta ngelmasta ennen kuin tutkimuskysymyksiä laaditaan ja hänen

11 8 tulee miettiä mitä vastauksia hän haluaa tutkimuskysymyksiin. Js tutkittavan ngelmaan ei le selvitetty tarpeeksi tieta alussa, niin tulkset tulevat lemaan heikkja ja epäuskttavia eivätkä haastateltavat vastaa ikeisiin kysymyksiin. Pernaan (2000, 16) mukaan Edelsnin (2000;2006) määrittelemä kehittämistutkimus rakentuu klmen kysymyksen ympärille. Nämä kysymykset vat: 1) Miten kehittämisessä edetään? 2) Mitä tarpeita ja mahdllisuuksia kehittämisellä n? 3) Millaiseen tutkseen kehittäminen jhtaa? Kehittämistutkimuksen tteutuksessa kehitettävää ilmiötä tarkastellaan tdellisessa lsuhteissa hyödyntäen tutkimukseen sallistujia kehittämisprsessissa. Kehittämistutkimuksessa muuttujia n enemmän kuin perinteisillä tutkimusmenetelmillä. (Pernaa 2000, 17) Kehittämistutkimuksessa n tarkitus selvittää kehittämisen tarpeet, mahdllisuudet ja haasteet ngelma-analyysillä. Jtta kehittämistutkimusta tehdään, niin kehittämistarpeen tulee tulla aina aidsta ngelmasta. Kehittämistutkimukselle tärkeää n tutkimustietn phjautuva tereettinen viitekehys. Kun ngelma-analyysi n tehty, niin kehittämistavitteet selkeytyvät ja tutkimusta hjaa alustava kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaa vidaan päivittää tutkimuksen edetessä. Kehittämistutkimuksen käytännön tteutus mudstuu kehittämissykleistä, jka kstuu kehittämis-, arviinti- ja raprtintivaiheista (kuvi 1.) Edelsnin (2002;2006) näkemyksen mukaan kehittämispäätöskategriat vat keskenään vurvaikutuksessa. (Pernaa 2000, )

12 9 Kuvi 1. Kehittämistutkimuksen syklinen eteneminen (Pernaa 2000, 19.) Kehittämistutkimuksen lutettavuutta kritisidaan tutkimuskirjallisuudessa kska kehittämistutkimuksella ei le määriteltyjä tutkimuskäytäntöjä. Myös tutkimusdataa kertyy paljn, jnka pulueetn ja bjektiivinen analysinti n haastavaa. Deden (2004) mukaan haastavinta kehittämistutkimuksessa n krdininti, teriaphjan vahvistaminen ja tutkimusmenetelmien standardinti. (Pernaa 2000, 18.)

13 10 Kehittämistutkimus n haasteellinen tutkimusmenetelmä lutettavuuden näkökulmasta, kska se tteutetaan yleensä pienellä tsklla. Tisaalta kehittämistutkimuksen pulustajat vat sitä mieltä, että tulsten yleistettävyys n tutkimusmenetelmän vahvuus. Kehittämistutkimuksen vahvuuteen kuuluu myös kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien samanaikainen käyttö, jllin tutkimus n mnimenetelmäinen. (Pernaa 2000, ) Kknaisvaltainen ngelma-analyysi n taskkaan kehittämisen tärkein vaatimus. Kun kehittämistutkimuksessa n mukana mnipulinen kehittäjätiimi ja hyvä tiedtus, niin sillin kehittäjäyhteisö pystyy lumaan yhtä tutkijaa kknaisvaltaisemman näkemyksen kehittämisen tarpeista. Kehittäjätiimi pystyy myös ttamaan paremmin humin sidsryhmien tarpeet ja mahdllistaa yksityiskhtaisemman testauksen. (Pernaa 2000, 21.) 3.2 Aineistnkeruumenetelmät Kehittämishankkeen aineistnkeruumenetelminä käytettiin asiantuntijahaastatteluita, valmiita dkumentteja ja sidsryhmäkeskusteluja. Haastattelussa tutkija ja haastateltava sallistuvat vurvaikutteisesti aineistn tuttamiseen. Haastattelussa n erilaisia malleja, jtka määräytyvät haastattelijan ja haastateltavan vurvaikutusasteen mukaan. Tällaisia malleja vat avin haastattelu, pulistrukturituhaastattelu ja strukturitu haastattelu. Avin haastattelu n haastattelijan ja haastateltavan välistä keskustelua. Haastattelun erilaisia mutja vat teemahaastattelu, ryhmähaastattelu ja asiantuntijahaastattelu. Haastattelujen tallentaminen vidaan tehdä mm. täyttämällä lmake, tekemällä muistiinpanja tai videimalla haastateltavaa / haastateltavia. (Tutkimusstrategiat 2014.) Tässä kehittämishankkeessa käytettiin sin pulistrukturitua haastattelulmaketta ja avimia asiantuntijahaastatteluita. Haastatteluja pidettiin yksittäisille asiantuntijille sekä ryhmälle. Haastattelua varten määritettiin alustavat kysymykset, jihin haastateltavalta tivttiin vastauksia / näkemyksiä. Haastatteluissa vastaajat rajattiin kahteen isn puulevytellisuuden yritykseen, jtka tuttivat sekä vaneria että lastulevyä. Henkilökunnan haastattelut perustuivat lähes kknaan eri tutantlinjjen

14 11 esimiesten haastatteluihin, kska haastatteluissa haettiin laajempaa näkemystä puulevytellisuuden eri tutantlinjjen prsessista ja niiden ammattitaitvaatimuksista. Yksittäisten puulevytutannn tutantlinjjen työntekijöiden haastattelu lisi antanut yksityiskhtaista tieta työpisteiden työtehtävissä, mutta kska ammatillisessa perustutkinnssa määritellään laajempaa työprsessin hallintaa sekä laaja-alaisten tutkinnn sien sisältö, niin ammattitaidn määritelmien tuli lla laaja-alaisempia kuin yhden työpisteen ammattitaitvaatimukset. Näin llen haastatellut tehtiin vain puulevytellisuuden prsessien työnjhtajille. Asiantuntijahaastatteluja tehtiin myös ns. sidsryhmätyöskentelyssä, jssa tutkinnn perusteiden kirjittajaryhmät keskustelivat yhdessä mm. tutkinnn rakenteesta, tutkinnn san ammattitaitvaatimuksista ja ammattitaidn sittamistavasta. Näiden keskustelujen tarkituksena li saada asiantuntijavaihta sekä yhteisesti päätettäviä asiita tutkinnn perusteiden sisällöistä. Nämä haastattelut / keskustelut käytiin jk kasvtusten tai videpuhelun välityksellä. Keskusteluissa päätetyt asiat ja aiheet kirjattiin kkuksen puheenjhtajan työryhmille perustettuun yhteiseen verkkalustaan Micrsft Sharepintiin. Kirjittajaryhmien puheenjhtajana timi yleensä petusneuvs Inga Sihv Opetushallituksesta, jka jhti kyseisen tutkinnn perusteiden laadintatyötä Opetushallituksessa. Aineistnkeruumenetelmänä käytettiin haastattelujen lisäksi valmiita dkumentteja / aineista. Opinnäytetyöpakin (2017) mukaan valmis aineist vidaan ryhmitellä seuraavasti: aikaisemmat tutkimusaineistt henkilökhtaiset dkumentit rganisaatiiden asiakirjat jukktiedtuksen ja kulttuuriin tuttamia dkumentit Valmis aineist vidaan ryhmitellä myös minaisuuksien mukaan seuraavasti: auditiiviset dkumentit visuaaliset dkumentit kirjalliset dkumentit

15 12 Valmiita dkumentteja vidaan käyttää sisällön kuvailuun ja selittämiseen. Js tutkimus n aineistlähtöinen, niin sillin hyödynnetään usein elämänkertja ja terialähtöisessä tutkimuksessa tilastja. Usein valmista aineista mukataan siten, että se sveltuu tutkimusngelman selvittämiseen. Aineist hjaa tutkimusngelmien asettelua ja siksi valmiin aineistn lutettavuutta n arviitava kriittisesti. (Opinnäytetyöpankki 2017.) 3.3 Aineistn analyysimenetelmät Aineistn analyysimenetelminä käytettiin laadullista ja määrällistä analyysiä. Näitä analyysimenetelmiä käytetään yleisesti yhdessä. Laadullisen analyysin tarkituksena n jäsentää tutkimuskhteen laatua, minaisuuksia ja merkityksiä. Laadullinen analyysi vi liittyä kiinteästi tiettyyn analyysitapaan tai sitten se hjaa tietyntyyppiseen aineistn käsittelytapaan. Laadullisessa menetelmässä krstuu mm. khteen tarkitukseen ja merkityksiin liittyviin näkökulmiin. (Tutkimusstrategiat 2014.) Kuvissa 2. esitellään laadullisen analyysin prsessia, kuinka se etenee kierrs kierrkselta. Kuvi 2. Laadullisen analyysin prsessi (Opinnäytepakki 2017.) Laadullisessa analyysissä kerätään aineist ja puretaan aineist tekstimutn. Analysinnissa luetaan aineista ja tehdään muistiinpanja tutkimusngelman kannalta

16 13 lennaisista asiista sekä aineistn jäsentelyä, että tulkintaa. Tämän jälkeen tehdään aineistn lukittelu / teemat. Tämä prsessi tistuu tisen ja ehkä klmannenkin kerran riippuen siitä, miten tutkija ajattelee asiaa ja tutkimusngelman tulsten analysintia. (Opinnäytetyöpakki 2017.) Määrällinen analyysi perustuu aineistn tulkitsemiseen ja kuvaamiseen mm. erilaisten tilastjen ja numeriden avulla. Kyseisellä analyysillä selvitetään erilaisten ilmiöiden syy-seuraussuhteita, ilmiöiden välisiä yhteyksiä tai ilmiöiden yleisyyttä. Tutkimuksesta riippuen määrällisellä analyysillä vidaan analysida yhteisvaihtelua, riippuvuussuhteita tai aikasarjaa. Yleensä määrällistä analyysimenetelmää käytettäessä hahmtellaan j kk tutkimusprsessi etukäteen kska ngelmanasettelu, aineistn hankinta sekä analyysimenetelmän valinnat vaikuttavat tisiinsa. (Tutkimusstrategiat 2014.) 4 Ammatillinen kulutus 4.1 Ammatillinen kulutusjärjestelmä Ammatillinen kulutus n sa tisen asteen kulutusta Sumen kulutusjärjestelmässä. Se n tarkitettu peruskulun jälkeiseksi kulutusväyläksi yhdessä lukikulutuksen kanssa. Ammatilliseen kulutukseen vi sallistua myös aikuiset, jtka haluavat piskella uutta ammattia tai kehittää ammattitaitaan ammatillisella lisäkulutuksella. (Ammatillinen kulutus n.d.) Ammatillista kulutusta järjestävät ammatilliset ppilaitkset, erityisppilaitkset ja kansanpistt. Jkaisesta ikälukasta nin 45 prsenttia alittaa ammatillisessa peruskulutuksessa jk peruskulun tai ylippilastutkinnn jälkeen. (Ammatillinen peruskulutus n.d.) Sumessa ammatillisia perustutkintja vidaan surittaa kahdeksalla kulutusalalla: humanistinen ja kasvatusala kulttuuriala yhteiskuntatieteiden, liiketaluden ja hallinnn ala

17 14 lunnntieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala lunnnvara- ja ympäristöala ssiaali-, terveys- ja liikunta-ala matkailu-, ravitsemis- ja talusala Ammatillisia perustutkintja n vuden 2017 lpussa 51. Laki uudesta ammatillisesta kulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa , jnka seurauksena ammatillisien perustutkintjen määrä vähenee siten, että vunna 2019 ammatillisia perustutkintja n 43. (Ammatillisten tutkintjen määrä pulittuu 2016.) Taulukk 1. Ammatillisten tutkintjen määrän väheneminen 4.2 Ammatillisten perustutkintjen perusteet ja rakenne Ammatillisten perustutkintjen tutkinnn perusteet vat Opetushallituksen määräyksiä, jilla hjataan kulutuksen järjestäjiä kulutusten ja tutkintjen järjestämisessä. Tutkinnn perusteet antavat myös piskelijalle ja sidsryhmille tieta tutkinnn ammattitaitvaatimuksista ja siitä, kuinka tutkint mudstuu ja mitä tutkinnn surittanut saa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään mitä ammatillisia perus-, ammatti- ja erikisammattitutkintja kuuluu tutkintrakenteeseen Sumessa. Js tutkintrakenteeseen tehdään muutksia, niin Opetushallitus valmistelee esityksen muutksista. Opetushallituksen tulee kuulla asianmaista työelämätimikuntaa valmistellessaan esitystä ammatillisen kulutuksen rakenteen muutksesta. ( ks. L531/2017, 6.)

18 15 Ammatillisen kulutuksen lain (ks. L531 / 2017,15 ) mukaan tutkinnn perusteissa määrätään: 1) tutkintnimikkeet 2) tutkinnn saamisalat 3) tutkinnn mudstuminen pakllisista ja vallinnaisista tutkinnn sista sekä tutkinnn sien ja yhteisten tutkinnn sien sa-alueiden laajuus saamispisteinä siltä sien, kuin näistä ei le säädetty 12 b :ssä tai sen njalla 4) tutkinnn sien ammattitaitvaatimukset tai saamistavitteet sekä saamisen arviinti 5) miltä sin 64 :n 2 mmentissa tarkitettu saamisen arviinnin mukauttaminen tai 66 :n 1 mmentissa tarkitettu ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista pikkeaminen ei le mahdllista Sumessa ammatillisen kulutuksen tutkinnt (perus-, ammatti- ja erikisammattitutkinnt) n säädetty petus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa 443/2016. Ammatillinen perustutkint n laajuudeltaan 180 sp eli saamispistettä. (Tutkinnn rakenne n.d.) Ammatillinen perustutkint mudstuu seuraavasti: ammatilliset tutkinnn sat (145 sp) yhteiset tutkinnn sat (35 sp) Ammatillisissa perustutkinnissa n ammatillisia tutkinnn sia, jista sa n pakllisia ja sa n valinnaisia. Paklliset ja valinnaiset tutkinnn sat vivat lla tutkintkhtaisia tai saamisalakhtaisia. Tutkintn tai siihen sisältyvään saamisalaan sisältyy vähintään yksi pakllinen tutkinnn sa ja vähintään yksi valinnainen tutkinnn sa. Pakllisen tutkinnn san tai sien tarkituksena n varmistaa ammattialan ydinsaaminen. Valinnaiset tutkinnn tutkinnn sat sisältävät sellaista saamista, jta tarvitaan ammattialan erilaisissa työtehtävissä. Ammatillisessa perustutkinnssa vi lla useampia saamisalja, js se n tutkinnn mudstumisen ja työelämän kannalta tarpeen. (Tutkinnn perusteiden laadintahje 2016.)

19 16 Osaamisperusteisuus n ammatillisen perustutkintkulutuksen lähtökhta. Säädökset saamisperusteisuudesta tulivat vimaan , jllin pintviikt (v) muutettiin saamispisteiksi (sp). Osaamisperusteisuuden tavitteena n piskelija- ja työelämälähtöinen ppiminen, jssa mitataan ainastaan piskelijan saamista. Opiskelijan aikaisempaa saamista tunnustetaan tutkinnn perusteiden mukaisesti. Osaamispisteet eivät le suraan aikaan verrannllisia kuten aikaisemmin käytössä lleet pintviikt. Tutkinnn sien saamispisteiden määrä mittaa saamisen laajuutta, jten mititus perustuu tutkinnn sassa vaadittavan saamisen laajuuteen suhteessa kk tutkinnn saamiseen (Sihv 2017, 20). Tisin sanen saamispisteiden määrä kert tutkinnn san vaativuudesta ja sattavan saamisen määrästä. Opiskelijan käyttämä aika tutkinnn san surittamiseen riippuu siitä, kuinka kauan piskelijalla kestää saamisen hankkiminen. Keskimääräisesti saamispisteitä suritaan nin 60 saamispistettä vudessa. On myös mahdllista, että piskelija surittaa vuden aikana enemmän kuin 60 saamispistettä, kska saamispisteillä mitataan saamista - ei suritettavaa aikaa. Ammatillisissa perustutkinnissa saamispistemäärät vaihtelevat myös pakllisten tutkinnn sien välillä eri tutkinnissa, vaikka kyse n alan ydinsaamisesta. Esimerkiksi sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnssa pakllisia tutkinnn sia n klme ja niiden saamispistemäärä n yhteensä 105. Vastaavasti puualan perustutkinnn pakllisten tutkinnn sien saamispistemäärä n yhteensä 45. (Ammatillinen kulutus n.d.) Tästä esimerkistä pystyy havainnllistamaan sen kuinka paljn saamispistemäärät vivat vaihdella jpa pakllisten tutkinnn sien välillä. Tämä vaihtelu jhtuu siitä, että sähköalalla alan ydinsaamisen sisältö n laajempi kuin esimerkiksi puualan perustutkinnssa. 5 Puulevytellisuus Sumessa 5.1 Puulevytutant Sumessa Puulevytutant mudstuu vaneri-, LVL-, viilu-, kuitu- ja lastulevytehtaista. Puulevytutannn viennin määrä n laskenut vudesta 2007, niin viennin määrä n pysynyt

20 17 viime vusina tasaisena ilman suuria muutksia. Vanerin suus kaikesta puulevyjen viennistä n nin 90 % ja lastulevyn suus n nin 10%. Kuvi 3. Puulevyjen viennin määrä ja arv vusien aikana (Metsätellisuus Ry.) Kuvi 4. Metsätellisuus Ry:n puulevytutannn jäsenyritykset Sumessa (Metsätellisuus Ry.)

21 18 Puulevytellisuus-kirjan (Akkanen ym. 2017,28) mukaan Sumessa n kaiken kaikkiaan puulevytehtaita: Vaneri ja LVL (10) Viilu (4) Kuitulevy (1) Lastulevy (1) Nämä tehtaat sijaitsevat 15 kaupungissa, jsta yhdeksässä n vanerin ja LVL:n valmistusta, neljässä viilun, yhdessä kuitulevyn ja yhdessä lastulevyn valmistusta. Viimeisen neljän vuden aikana ei le tapahtunut suuria muutksia tutantmäärissä vaan tilanne n llut tutannllisesti tasaista ilman suuria muutksia tutantmäärissä. Kknaisuudessa kaikkien puulevytehtaiden tutantmäärä n nin 1,2 miljnaa m 3. (Kuvi 5.) Lastulevyn valmistusmäärä n pudnnut 2000-luvun alun 0,5 miljnan kuutimetristä nin viidennekseen eli nin m 3. Tähän n vaikuttanut mm. ktimarkkinakysynnän pienentyminen ja kuluttajien stkäyttäytymisen muuttuminen. Sumessa ainut lastulevytehdas n Kskisen Oy:n lastulevytehdas Järvelässä. Kuvi 5. Vanerin tutant Sumessa vusien välisenä aikana

22 Metsätellisuuden työntekijät ja vaikutus taluteen Puulevytellisuus n yksi metsätellisuuden sa-alista. Metsätellisuus n tehdastellisuuden alista tiseksi suurin Sumessa ja se työllisti vunna 2016 nin henkilöä (kts. kuvi 6). Vaneritellisuuden työskenteli vunna 1995 nin 6000 työntekijää mutta viimeisen 7 vuden aikana määrä n tasaantut nin 3000 työntekijän määrään (Akkanen ym. 2017,40). Kskisen Oy:ssä työskentelee nin 50 henkilöä lastulevytellisuudessa. Kuitulevyjä valmistaa Sumessa vain Sumen Kuitulevy Oy ja sen aina tehdas n Heinlassa. LVL-tutantlaitksissa työskentelee arvilta nin työntekijää. Kuvi 6. Metsätellisuuden työllisten määrä Sumessa (Metsätellisuus Ry.) Metsätellisuuden työvimakustannukset vunna 2016 li 2,2 miljardia eura. Kk Sumen kansantaluden työvimakustannuksista metsätellisuuden suus li nin 2,1 % (kts. kuvi 7.)

23 20 Kuvi 7. Palkkasummat ja työvimakustannukset metsätellisuudessa ja kansantaludessa 2016 (Metsätellisuus Ry.) 5.3 Metsätellisuuden henkilöstö ja kulutus Metsätellisuuden työntekijöistä vunna 2015 nin 33 % li vutiaita ja vutiaita li nin 30 %. Yli 60-vutiaita työntekijöitä suus li nin 7 %. Yksi Sumen suurimmista metsätellisuuden yhtiöistä n UPM, jka työllistää Sumessa nin 8100 henkilöä. UPM timintaympäristöviestien mukaan metsätellisuudesta eläköityy nin klmannes työntekijöistä seuraavan 10 vuden aikana. (Työelämä UPM 2017.)

24 21 Kuvi 8. Metsätellisuuden henkilöstön ikärakenne vunna 2015 (Metsätellisuus Ry 2016) Metsätellisuus Ry:n vuden 2016 tilastjen mukaan nin 53 %:lla henkilöstöstä metsätellisuudessa li tekniikan alan tutkint ja nin 21 %:lla henkilöstöstä li muu tai tuntematn kulutus. Kuvissa 9. esitetään metsätellisuuden työntekijöiden kulutustaustaa Metsätellisuus Ry:n jäsenyritysten salta vunna Kuvi 9. Metsätellisuuden työntekijöiden kulutus (Metsätellisuus Ry 2016)

25 22 6 Kehittämistutkimuksen käsitteiden määrittely Kehittämistutkimuksessa tutkittiin ammattitaita ja ammattitaitvaatimuksia puulevytellisuuden työtehtävissä, miten ammattitait määritellään tellisuudessa työnantajien näkökulmasta ja kuinka Opetushallitus määrittelee ammatillisten tutkintjen ammattitaitvaatimukset. Ammattitaita tarkasteltiin useammasta näkökulmasta, jtta kehittämistutkimuksessa erilaiset näkemykset saatiin kttua yhdessä valtakunnallisiksi tutkinnn perusteiksi puutellisuuden perustutkintn. Ammattitaidsta ja saamisesta n tehty Sumessa tutkimuksia liittyen erityisesti petusalaan. Kehittämistutkimuksessa lähtömateriaalina käytettiin aikaisempien Opetushallituksen työryhmien tekemiä tutkinnn perusteita. Erityisesti lähdemateriaalina käytettiin Jhannes Pernaan sekä Sepp Helakrven kirjja ja artikkeleja. He vat tehneet kirjja ja julkaisuja erityisesti saamisesta ja ammattitaidsta. Vaikka ammattitaitvaatimuksia selvitettiin useammasta näkökulmasta, niin puulevytellisuuden ammattitaitja määriteltiin pääsääntöisesti tutannllisten kvalifikaatiiden perusteella. Myös innvatiiviset kvalifikaatit kuuluvat ammatillisen tutkinnn perusteiden laadintaan ja puulevytellisuuden työntekijän ammattitaitn. 6.1 Ammatillinen saaminen Osaamista vidaan määritellä eri tavin. Helakrven (2015) mukaan saamisen arviinnin perusteena vi lla seuraavat lettamukset: saaminen n yksilöllistä ja yhteisöllistä saaminen n frmaalin kulutuksen, infrmaalin kkemisen ja kehityksen tulsta saaminen n laajempaa tekemisen hallintaa, jssa ssiaalinen vurvaikutus painttuu enemmän saaminen n justavuutta, epävarmuuden sieta ja muutshalukkuutta saaminen n jatkuvaa kehittämistä ja arviintia saaminen n kntekstisidnnaista

26 23 Kuvissa 10. esitetään hahmtelma saamisesta, jita tarvitaan kmpetenssin kanssa ppivissa ja kehittyvissä rganisaatiissa. Osaaminen jakautuu hahmtelmassa prsessisaamiseen, kehittämissaamiseen, substanssisaamiseen ja työyhteisösaamiseen. (Helakrpi 2015.) Nämä kaikki sa-alueet liittyvät ammatillisen tutkinnn ammattitaitvaatimuksiin ja arviinnin khteisiin sekä kriteereihin. Kuvi 10. Osaaminen ja kmpetenssi kehittyvissä rganisaatissa (Helakrpi 2015) Helakrven (2015) näkemyksen mukaan saamisella tarkitetaan ihmisen käyttäytymiseen liittyviä kykyjä ja valmiuksia. Työyhteisössä tämä vidaan määritellä taitjen sveltamiseen ssiaalisessa kntekstissa. Hänen mukaansa erityisesti tutantlaitksissa keskeistä saamista n tutantprsessin hallinta ja man tehtävän merkitys tutantprsessissa. Tutantlaitsympäristö määrittelee saamista, mutta siihen vaikuttaa myös tietyhteiskunnan saamisvaatimukset (Helakrpi 2012, 5). Helakrven (2012,5) mukaan tietyhteiskunnassa tarvitaan mm. seuraavia saamisvaatimuksia kriittinen ajattelu ja timinta yhdessä tapahtuva timinta ja kmprmissien tekeminen mnikulttuurisuuden ymmärtäminen kmmunikinti teknlgian käyttö

27 Ammattitait Kun määritellään saamista, niin siihen liittyy ammattitait. Osaamisen ja ammattitaidn keskeisimmät käsitteet vat kvalifikaati ja kmpetenssi. Kvalifikaatilla tarkitetaan vaatimuksia, jita jhnkin työhön tai ammattiin edellytetään eli ammattitaitvaatimuksia. Kmpetenssilla tarkitetaan työntekijän mia valmiuksia suriutua tietystä tehtävästä eli henkilökhtaista saamista. (Helakrpi 2015.) Kuvi 11. Erilaiset kmpetenssit (Helakrpi 2015). Kuvissa 11. esitetään kuinka henkilöllä vi lla erilaisia kmpetensseja. Mudllisella kmpetenssilla tarkitetaan tdistusta, kulutusta, kun taas hyödynnetyllä kmpetenssilla tarkitetaan sitä saa pätevyydestä, jta käytetään tietyssä työtehtävässä. Helakrven (2015) mukaan työntekijä tarvitsee työssään mm. seuraavia minaisuuksia: kknaisuuden hahmttaminen muutksen sietkykyä lgista ja analyyttistä päättelykykyä yhteistyötaitja käytännön ngelmanratkaisukykyä graafisten tietjen ja järjestelmien lukukykyä tutkivaa, kkeilevaa ja kehittävää työtetta

28 25 eklgista ja eettistä ajattelua Nykyajan työkulttuuri n näiden vaatimusten phjalta haasteellinen sekä työntekijälle että työnantajalle. Työntekijät tekevät useita eri tehtäviä ja sitä myötä ammattitaitvaatimukset muuttuvat entistä mnipulisimmiksi. Nykyajan työelämä vaatii jatkuvaa ppimista, ammattitaidn ja pätevyyden ylläpitämistä. Npeasti muuttuva timintaympäristö n jhtanut siihen, että timinta n prjektimaista eli työtehtävät vat lyhytkestisia ja ja vaihtuvat npeasti. (Helakrpi 2015.) Ammattitait vi lla pysyvä tekemisvalmius, jka edellyttää harjittelemisen lisäksi tietja. Se kstuu erilaisista sataidista, jnka vuksi ammattitait vidaan jakaa pienempiin kknaisuuksiin ja näin vidaan määritellä mitä ammatti sisältää. Kmpetenssi ja kvalifikaati vat saamisen sekä ammattitaidn peruskäsitteitä. Kuvissa 12. esitetään kmpetenssi ja kvalifikaatiiden suhdetta työelämän, työntekijän ja ammattitaidn välillä. Kuvi 12. Ammattitait, kvalifikaati ja kmpetenssi (Helakrpi 2005, vrt. Keurulainen 1998)

29 26 Helakrven (2005, 2) mukaan työelämän uudenlaiset rganisaatit perustuvat justavuuteen, asiakaskeskeisyyteen ja krkeatasiseen laatuun. Näissä rganisaatiissa rakenteet vat matalia, keveitä, mnitaitisuudelle, tiimeille ja verkstille perustuvia. Työtehtävät vat laaja-alaisempia, itsenäisempiä ja vastuullisempia. Ne vat usein sellaisia, että ihminen ei pysty hitamaan kaikkia työhön liitttyviä vaatimuksia yksin. Mnipulista saamista vaativat työt pyritään järjestämään siten, että ludaan työtiimi ihmisistä, jilla n erilaisia kmpentensseja. Tällaisessa työssä ei puhuta enää pelkästään yksilön saamista vaan yhteisötasn saamisesta, jka mudstuu työryhmän jäsenten saamisesta. Ryhmän ammattitait kehittyy reflektiivisen vurvaikutuksen avulla ja ryhmä pystyy paremmin speutumaan timintaympäristön muutksiin kuin yksilö. (Helakrpi 2015.) Kankaanpään (1997, 21-25) mukaan missä tahansa ammatissa työntekijälle n löydettävissä kuusi ammattitaita 1) keskeistaidt Ammattitait, jita työntekijä tarvitsee työn rutiininmaiseen surittamiseen. 2) reunataidt Työntekijä tarvitsee reunataitja, kun työnkulku pikkeaa nrmaalista työnkulusta. 3) äänettömät taidt Nämä taidt vat usein työssä epännistumisten, krjauksien, virhepäätelmien ja muuttuneiden käsitysten kautta pittuja asiita työssä, jita vi hyödyntää käytännön työssä tulevaisuudessa. 4) piiltetut taidt Nämä vat taitja, jita työntekijä ei paljasta muille työntekijöille kska haluaa hyötyä näistä taidista man etunsa mukaisesti. 5) näkymättömät taidt Näihin taitihin kuuluvat mm. mnipulinen työtehtävien hit samanaikaisesti, kykyä timia alaisena ja vastuunkanta tisesta ihmisestä. 6) avaintaidt Näitä vat mm. kmmunikatiiviset taidt, ngelmanratkaisutaidt, yhteistyö-,

30 27 jhtamis- ja ppimistaidt. Avaintaitja vidaan kutsua myös mm. ydintaidiksi, perustaidiksi tai työllisyystaidiksi. Ne vat tärkeitä myös siksi, että niiden avulla vi hankkia uusia taitja. Kansainvälinen työjärjestö ILO n määritellyt ammattitaidn klmeen kvalifikaatilukkaan (kuvi 13.) Kuvi 13. Kvalifikaatilhkt ILO (Helakrpi 2015) Tutannlliset kvalifikaatit vat usein teknisesti painttuvia ammatillisia taitja ja tietja, jita tarvitaan työn välittömässä surituksessa. Nämä mudstuvat tuttavista ja tutannllisista kvalifikaatiista, jtka liittyvät tutantprsessiin. Tutannlliset kvalifikaatit jaetaan seuraaviin alaryhmiin: kgnitiiviset, ssiaaliset ja mtristiset taidt. (Hanhinen 2010, 80.) Nrmatiiviset kvalifikaatit vat henkilökhtaisia minaisuuksia, jita työntekijältä vaaditaan työssään. Ne jaetaan mukautumis-, mtivaati- ja ssikulttuurisiin kvalifikaatiihin. Mukautumiskvalifikaatilla tarkitetaan speutumista työhön ja sen ehtihin kuten esimerkiksi yksitikkiseen tai stressaavaan työhön. Mtivaatikvalifikaatiilla tarkitetaan syvällisempää työhön situtumista, työn ttamista haasteena ja mielenkiinnn khteena. Ssikulttuurisilla kvalifikaatiilla tarkitetaan työntekijän suhdetta ja liittymää työrganisaatin. Vurvaikutus ja ssiaalinen kyvykkyys nusevat keskeisiksi minaisuuksiksi ryhmätyön ja keskinäisen vurvaikutuksen lisääntyessä

31 28 Innvatiiviset kvalifikaatit, jita kutsutaan myös kehittäviksi kvalifikaatiiksi, vat työrutiinista pikkeavia timintja, jissa työprsessin kehittäminen n keskeisessä sassa. Työntekijältä dtetaan kykyä jatkuvaan ppimiseen ja ammattitaidn täydentämiseen. Häneltä vaaditaan myös kykyä hahmttaa ma työtehtävä tutantprsessissa siten, että pystyy arviimaan kknaisuuteen liittyviä muutstarpeita man työtehtävänsä kannalta. Hän pystyy muuttamaan maa työtehtäväänsä tämän kknaisuuden kehittämiseksi. (Hanhinen 2010, ) Puulevytellisuudessa työ n prsessimaista ja suritetaan tutantlaitksen kneilla, jllin erityisesti prsessisidnnaiset tekijät vaikuttavat ammattitaitn. Prsessisidnnaiset ammattitaittekijät vat tiedt ja taidt, jita työntekijä tarvitsee massa työtehtävässään. Työprsessissa tarvitaan tutannllista erityissaamista, jka n sekitus teknisiä ja ssiaalisia taitja. Tutannllinen erityissaaminen n tait, jka kskee työn tavitetta, työn khdetta, työn välinettä, työskentelytapaa, työn laatua ja työturvallisuutta. (Kankaanpää 1997, ) Työntekijä tarvitsee tutannllisen erityissaamisen lisäksi prsessista riippumattmia ammattitaittekijöitä. Nämä taidt vat työntekijän henkilökhtaisia minaisuuksia. Näihin minaisuuksiin kuuluvat mm. justavuus, laaja-alaisuus, ppimiskyky, mniammatillisuus ja mnitaitisuus. (Kankaanpää 1997, 34.) Metsäalan saamistarveraprtin (Taipale-Leht 2017, 31) mukaan puutyöntekijän saamistarpeita tulevaisuudessa vat seuraavat asiat: autmaatiiden hallinta laadun hallinta, arviinti, seuraaminen ja kehittäminen prsessien ymmärrys mnitaitisuus Tutkinnn perusteiden ammattitaidn määrittelyssä tulee ttaa humin nämä tulevaisuuden tarpeet ja määritellä nämä asiat työprsessien ammattitaitn sekä tutkinnn rakenteeseen.

32 Ammattitaitvaatimukset tutkinnn sassa Kehittämistutkimuksessa keskityttiin uuden puutellisuuden perustutkinnn puulevyalan saamisalan ammattitaitvaatimusten selvittämiseen. Opetushallitus määritteli refrmiin liittyvään tutkintuudistusta varten erillisen hjeistuksen tutkinnn perusteiden laatimista varten. Perustutkint mudstuu eri määrästä pakllisia ja valinnaisia tutkinnn sia. Tutkinnn sien tulee mudstua kyseisen ammattialan työelämän nykyisten ja ennakitujen tarpeiden phjalta. Ennakitujen tarpeiden tulisi ulttua vähintään 5 10 vuden kuluttua tarvittavaan saamiseen alan työtehtävissä. Ammatillisen tutkinnn sien tulee vastata työelämän timinta- ja tehtäväkknaisuuksia sekä niissä vaadittavaa saamista. Tutkinnn san pitää mudstaa selkeä, itsenäinen työprsessi tai tehtäväkknaisuus. Ammattitaidn määrittelyssä tutkinnn saan tulee humiida se, että ammattitait / saaminen tulee sittaa lähtökhtaisesti aidissa työtilanteissa ja -tehtävissä. (Sihv 2017, 19.) Ammattitaitvaatimuksilla tarkitetaan ammatillisen tutkinnn perusteissa sitä mitä saamista tutkinnn san työprsessi sisältää. Ammattitaitvaatimusten tulee mudstaa selkeä kuva tutkinnn san työprsessista tai tehtäväkknaisuudesta. 7 Tutkimuksen tteutus 7.1 Lähtökhta Tutkintjen uudistamisprjekti Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työelämän hjausryhmän ammatillisen tutkintrakenteen uudistamisesksi. Työlämän hjausryhmän raprtti luvutettiin petus- ja kulttuuriministeriölle (Ehdtus uudeksi tutkintrakenteeksi, 5-6.) Raprtin mukaan (Ehdtus uudeksi tutkintrakenteeksi, 18) prsessitellisuuden perustutkinnsta siirrettäisiin saha- ja levyalan saamisalat uuteen puutellisuuden

33 30 perustutkintn, jnka phjana lisi entinen puualan perustutkint. Ehdtuksen mukaan uudessa puutellisuuden perustutkinnssa lisi neljä saamisalaa: - puulevytellisuuden saamisala - puurakennetellisuuden saamisala - puusepäntellisuuden saamisala - sahatellisuuden saamista Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää tutkintrakennetta kskevasta asetuksesta. Tämän mukaan tutkintrakennetta kskevassa asetuksessa säädetään ammatilliset perus-, ammatti- ja erikisammattitutkinnt sekä ammatillisten tutkintjen saamisalat. Tutkintrakenneasetuksen phjalta Opetushallitus määrittelee ammatillisten tutkintjen perusteet. Asetuksen mukaan tutkinnn perusteet valmistellaan kyseessä levan ammattialan työelämän ja kulutusalan asiantuntijiden kanssa. Perustetyössä määritellään mm. uusittavan tutkinnn tutkintnimikkeiden käyttö, tutkinnn mudstuminen sekä tutkinnn sat ja ammattitaitvaatimukset. Tutkinnn perusteiden laadintatyössä tulee hjeistuksen mukaan hulehtia työelämän, petustimen ja muiden sidsryhmien sallistumisesta valmisteluun. (Ehdtus uudeksi tutkintrakenteeksi 2016, 30.) Marraskuussa 2016 Opetushallitus lähetti Webrpl-kyselyn kskien laaja-alaisia puutellisuuden tutkintja puutellisuuden timijille ja järjesti keskustelutilaisuuden puualan tutkintjen uudistamisesta ppilaitsten edustajille sekä työelämän edustajille. Tilaisuudessa mietiin millainen uuden puutellisuuden perus-, ammatti- ja erikisammattitutkintjen sisältö visi lla tulevaisuudessa. Seuraavassa vaiheessa Opetushallitus tiedusteli ppilaitsten halukkuutta lähteä tutkinnn perusteiden kirjitustyöhön ja alustavien tiedstelujen jälkeen Opetushallitus kilpailutti puutellisuuden tutkintjen neljän saamisalan kirjittajat. Puutellisuuden uusien tutkintjen kirjitus- / asiantuntijatyöhön palkattiin neljä ppilaitsta: Kulutuskeskus Salpaus, Teak Oy, Lappia ammattipist ja Jyväskylän aikuispist. Puutellisuuden ammatillisten tutkintjen kirjittajat saamisalittain: - puulevytellisuuden saamisala: Kulutuskeskus Salpaus - puurakennetellisuuden saamisala: Lappia ammattipist

34 31 - puusepäntellisuuden saamisala: Teak Oy - sahatellisuuden saamisala: JAO Jkaisen ppilaitksen tuli nimetä Opetushallitukselle vastuuhenkilö, jka vastasi saamisalan kirjitustyöstä, perustetyöryhmäkkuksiin sallistumisesta sekä työelämäyhteyksien saamisesta kirjittajaryhmään. Opetushallitus maksi krvauksen jkaiselle kirjittajaryhmälle tutkinnn perusteiden laadinnasta. Oppilaitsten tekemien tarjusten tuli sisältää kirjitustyön kustannukset kaikkiin saamisalan tutkintihin eli perus-, ammatti- ja erikisammattitutkintihin. Tässä kehittämistutkimuksessa tutkittiin puulevytellisuuden ammattitaitvaatimusten tunnistamista ja niiden muuntamista tutkinnn perusteiksi puutellisuuden perustutkinnn puulevytellisuuden saamisalaan. Puulevytellisuuden saamisalan kirjittajaryhmän vastuuhenkilön piti suunnitella kuinka kirjitustyöhön varattu budjetti jakautui eri tutkinttasjen mukaan eli kuinka paljn rahaa budjetista käytetään perustutkintn, ammattitutkintn ja erikisammattitutkintn. Vastuuhenkilö päätti käyttää budjetista nin 60 % perustutkinnn puulevytellisuuden saamisalaan, kska se timisi phjana tuleville ammatti- ja erikisammattitutkinnille. Kk puulevytellisuuden saamisaljen perusta n perustutkint, jka määrittelee puulevytellisuuden työn perussaamisen ja määrittelee phjatasn ammatti- ja erikisammattitutkinnn ammattitaitvaatimuksille. Tutkimusngelmaa eli ammattitaitvaatimusten tunnistamista tutkinnn siksi lähdettiin kehittämiin vimassa levista prsessitellisuuden perustutkinnn tutkinnn sista. Opetushallituksen tiveena li, että prsessitellisuuden perustutkinnn levytellisuuden tutkinnn sia käytettäisiin phjana puulevytellisuuden saamisalan tutkinnn siksi. Näin llen puulevytellisuuden kirjittajaryhmä tutustui prsessitellisuuden perustutkinnn tutkinnn siin ja lähti tekemään kehittämistyötä ns. vanhjen tutkinnn sien phjalta. Kehittämistyö lähti liikkeelle prsessitellisuuden perustutkinnn pakllisten tutkinnn sien ammattitaitvaatimusten tutkimuksella ja niiden analysinnilla.

35 32 Prsessitellisuuden perustutkint (180 sp) mudstuu seuraavasti: Ammatilliset tutkinnn sat (135 sp) Paklliset tutkinnn sat (75 sp) Käynnissäpit, 30 sp Tutantprsessit ja prsessin hjaus, 45 sp Levytellisuuden saamisala Paklliset tutkinnn sa (30 sp) Levytellisuuden prsessin hallinta, 30 Valinnaiset tutkinnt sat (30 sp) Kirjittajaryhmä ja puutellisuuden perustutkinnn hjausryhmä livat sitä mieltä, että prsessitellisuuden paklliset tutkinnn sat livat hyvä lähtökhta uuden puutellisuuden perustutkinnn puulevytellisuuden saamisalan pakllisiksi tutkinnn siksi Tutkinnn perusteiden laadintaan liittyvät sidsryhmät Tutkinnn perusteiden laadintaprjekti mudstui useasta eri työryhmästä. Jkaisella neljällä saamisalalla li ma kirjittajaryhmä, jnka vetäjänä timi ppilaitksen edustaja. Työryhmään tuli nimetä vähintään neljä henkilöä kyseisen saamisalan työelämän edustajista. Puulevytellisuuden saamisalan työryhmään kuuluivat UPM:n vaneritellisuuden kulutusvastaava, Kskisen Oy:n henkilöstön kehittämispäällikkö ja työnjhtajia. Opetushallituksen yli-insinööri Inga Sihv vastasi kaikkien puutellisuuden työryhmien työskentelystä ja Opetushallitus nimesi myös puutellisuuden hjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävänä li antaa kmmentteja tutkinnn perusteista eri prjektin vaiheissa sekä sallistua työryhmien kanssa yhteisiin kkuksiin. Ohjausryhmän jäsenet vastasivat myös kyselyihin sekä tivat mielipiteitä edustamansa rganisaatin /

36 33 järjestön kannalta tutkinnn perusteisiin. Ohjausryhmään kuului edustajia jkaisen saamisalan yrityksistä sekä eri puualaan liittyvien liittjen edustajia Kirjittaryhmän sisäinen työnjak Puulevytellisuuden saamisalan kirjittajaryhmän sisäinen työnjak svittiin ryhmän kesken. Oppilaitksen edustaja, jka vastasi prjektista, li vastuussa tutkinnn rakenteen mudstamisesta, ammattitaitvaatimusten määrittelystä ja saamisen hankkimisen suunnittelusta. Kirjittajaryhmän vetäjä lunnsteli pääsin tutkinnn sien ammattitaitvaatimukset. Hän vastasi myös ammatillisen kulutuksen lainsäädännön, työelämän tiveiden ja pedaggisen näkökulman tteutumisesta ammattitaitvaatimuksissa. Työnantajaedustajien tehtävänä li kmmentida man yrityksensä näkökulmasta työkknaisuuksien ja ammattitaitvaatimusten sveltuvuutta edustamansa yrityksen tutantprsessiin. He järjestivät myös tutustumiskierrkset puulevyalan tutantlaitksiin sekä sustuivat haastateltaviksi ammattitaitvaatimusten määrittelyssä sekä järjestivät muita henkilöitä haastateltaviksi. Työnjak timi hyvin ja prsessi eteni justavasti eteenpäin tällä rlijalla Kehittämistutkimuksen tarveanalyysi Kehittämistutkimusta tehtäessä n erittäin tärkeää, että tutkija tuntee tutkimusngelman mahdllisimman laajasti ennen kuin alittaa haastattelujen ja tutkimusten ten. Js tutkijalla ei le tarpeeksi laajaa tietämystä, niin tutkimuksen tulkset tulevat lemaan heikkja ja epälutettavia (Steinhardt Schl f Culture, Educatin, and Human Develpment 2001, 9-10.) Puulevytellisuuden saamisalan vetäjä li työskennellyt yli 10 vutta ammatillisen kulutuksen työtehtävissä puualan kuluttajana, kulutussuunnittelijana sekä eri ammatillisten kulutusaljen kulutuspäällikkönä. Hänellä li laajaa kkemusta eri tutkintjen perusteista, ammatillisen kulutuksen lainsäädännöstä / hjeistuksista, Opetushallituksen asiantuntijatehtävistä sekä puutellisuuden työtehtävistä. Kirjit-

37 34 tajaryhmään valittiin henkilöitä puulevytellisuudesta, jilla pitkä kkemus puulevytellisuuden tehtävistä, näkökulmaa alan kehittymiseen sekä kkemusta ammatillisesta kulutuksesta. Kehittämishankkeen tarve tulee ammatillisen kulutuksen refrmista, jssa perustutkintja yhdistetään ja tutkinnn perusteet uusitaan työelämän vaatimusten mukaisiksi. Tutkimusngelman määrittelyssä tettiin esille ammattitaitvaatimukset, eri työnantajien tarpeet, piskelijan näkökulma, kulutuksen järjestäjän näkökulma ja Opetushallituksen hjeistus. Haasteet ammattitaidn tunnistamisen kehittämisessä: 1) Miten eri puulevytellisuuden ammattitaitvaatimukset saadaan tunnistettua? 2) Miten mudstetaan tutkinnn sat, jtka sisältävät työprsessin? 3) Kuinka mnta tutkinnn saa puulevytellisuuden puulevytellisuuden saamisala sisältää? 4) Tisissa tehtaissa tutantprsessi autmatisitu lähes kknaan, tisissa autmaatita n vähän...kuinka saadaan määriteltyä tutkinnn san työprsessi, kun autmaatin kautta työtehtävät vat erilaisia eri tehtaissa? 5) Kaikkia puulevytellisuuden timijita ei vi haastatella. Kuinka valita ikeat haastateltavat? 6) Miten saadaan yhdistettyä ppilaitsten, puulevytellisuuden ja Opetushallituksen tiveet siten, että saadaan lutua kaikkia palveleva saamisala? Ammatillisen kulutuksen lainsäädäntö määrittelee tutkinnn sien sisällön ja rakenteen. Tuleek ngelmakhtia, jssa ammatillisen kulutuksen hjeistus ei tue puulevytellisuuden tiveita? 7) Ammatillisen kulutuksen refrmissa näkökulmana n siirtää kulutusta enemmän työpaikille kulutusspimuksella. Tutkinnn sissa tulee lla näytöt suraan työelämässä suritettavia ja ainastaan erityistapauksissa ppilaitksissa. Kuinka tämä tetaan humin tutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksissa? 8) Opetushallitus halusi, että ei le erikseen vaneritellisuuden ja lastulevytellisuuden saamisalaa vaan pitäisi suunnitella tutkint, jssa puhutaan puulevytellisuuden saamisalat. Kuinka luda tutkinnn sia, jtka sveltuvat kaikkiin puulevytellisuuden tutantprsesseihin?