Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Inari-Jousi-Kuovi

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Inari-Jousi-Kuovi

2 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Inari-Jousi-Kuovi pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan 2017 sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin Etunimi Sukunimi 2

3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Näin meidän yksikössä/ryhmässä: - Jokainen lapsi oppii, voi opettaa toisille ja oppia toisilta. Tätä arvostamme ja se näkyy arjessamme muun muassa sisarusryhmätoimintana sekä ryhmärajat ylittävässä toiminnassa. - Yksikössä on sovittu toimintakausiksi yhteiset osaamisen ja ajatusten jakamisen foorumit, mitkä tavat ja muodot vastaavat sen toimintakauden tarpeisiin. Tällä kaudella pidämme työiltoja ja olemme valinneet yhteiseksi kehittämisen kohteeksi turvallisuus- ja ensiaputaitojen kartuttamisen. Osaamista on jaettu esim. kehittämispäivässä koko yksikön välillä usean työntekijän toimesta. - Järjestämme toimintakauden aikana vähintään yhden tapahtuman, missä vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita esittelemään sekä jakamaan osaamistaan kulttuuriin, työhönsä tai taitoihin liittyen koko yhteisölle. 4

5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Yksikkömme jokaisessa talossa ja lapsiryhmässä: Jokainen päivä on leikki- ja lelupäivä! Vaalimme; arvostamme ja ylläpidämme ryhmärajat ylittäviä ystävyyssuhteita ja toimintaa. Leikkikavereita saa hakea leikkimään toisista lapsiryhmistä. Järjestämme esimerkiksi koko talon 5-vuotiaille yhteistä toimintaa ja käymme vierailuilla toisissa yksikkömme päiväkodeissa. (Inari-Jousi-Kuovi) Lasten tarpeista nousevat joustot päivän aikatauluissa mahdollistavat pitkäkestoisen leikin sekä leikkirauhan, jos esimerkiksi lapsilla on jokin upea leikki käynnissä voidaan sitä jatkaa ja vain osa lapsiryhmästä siirtyy ulkoilemaan. Koemme, että aikuinenkin on leikkijä, niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa. Tällä tarkoitamme sitä, että aikuinen on sitoutuneena lasten leikissä tarjoten vuorovaikutuksen mallia eikä esimerkiksi puuhastele muuta sivusta kommentoiden. 5

6 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Näin meidän yksikössä/ryhmässä : - Osallisuutta; jokaisen yhteisön jäsenen kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi tulemista sekä yhteisöön kuulumisen tunnetta tuetaan kuvin sekä tukiviittomin. Esimerkiksi päivän kulku on esillä kuvin jokaisessa lapsiryhmässä. - Suomalaiselle varhaiskasvatukselle ominainen leikkipedagoginen osaaminen on arkemme peruspilari. Leikkipedagogiikan tutuksi tekeminen perheille on yksi työmme ydintehtäviä. Esimerkiksi leikki-iltapäivissä perheille tuodaan nähtäväksi leikin monet oppimisen mahdollisuudet. - Yksikössämme sukupuoli, ikä tai kulttuuri eivät määrittele mitä saa leikkiä tai mitä kuuluu tehdä. Kaikki lapset saavat leikkiä mielenkiintonsa mukaan ja esimerkiksi ammateista oppiessa korostamme sitä, että isona jokaisesta voi tulla mitä itse haluaa. - Perheet ovat aina tervetulleita ja kannustamme tutustumaan varhaiskasvatuksen toimintaan; osallistumaan ja tutustumaan koko talon sekä oman lapsensa lapsiryhmän toimintaan. Jokainen lapsiryhmä sitoutuu järjestämään vähintään yhden tutustumistapahtuman vanhemmille toimikauden aikana. 6

7 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Näin meidän yksikössä/ryhmässä : - Varhaiskasvatustoiminta pohjaa Suomalaiseen kulttuuriperinteeseen; vuodenajat, suomalaiset juhlat ja suomalainen kasvatuskulttuuri näkyvät ja kuuluvat arjessamme. - Yhteisömme on monikielinen ja moninainen kulttuuriltaan, jokaisella on tärkeä oma roolinsa yhteisössä; tämä näkyy siinä, että jokaisen puheenvuoroa ja ajatuksia kuullaan ja kunnioitetaan. Erilaisiin tapoihin ja tottumuksiin tutustutaan ja jokaisen arvokkuus huomioidaan. - Yksiköstämme löytyy paljon osaamista sekä kokemusta moninaisessa kieli- ja kulttuuriympäristössä toimimiseen sekä kielenkehityksen tukemiseen, mm. kuvatuki ja tukiviittomien käyttö lasten kielenkehityksen tukena sekä monenlaiset toimintamuodot yhteistyössä perheiden kanssa. - Perheet ovat aina tervetulleita jakamaan oman kulttuurin asioita; Lauluja, Leikkejä. Avoimet leikki-iltapäivät mahdollistavat matalan kynnyksen osallistumisen. 7

8 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Näin meidän yksikössä/ryhmässä: - Pehmeä varhaiskasvatuksen aloitus tukee lapsen osallisuutta, hyvinvointia sekä turvallisuuden tunteen syntymistä. Sopivan tutustumisjakson merkitys korostuu erityisesti pienten lasten kohdalla sekä yhteisen kielen puuttuessa. - Varhaiskasvatus tukee omalta osaltansa perheiden kasvatustehtävää ja neuvoo sekä ohjaa muiden palveluiden pariin tarvittaessa esimerkiksi terveydenhuollon tai jaksamisen tuen tarpeen tilanteissa. - Lapsen täysipainoinen osallistuminen varhaiskasvatuksen arkeen sekä oppimisesta ja kokemisesta iloitseminen edellyttävät, että lapsen perustarpeet tulevat täytetyiksi, tarve turvallisuuden tunteeseen, tunne tärkeydestä, riittävä ravinto ja esimerkiksi tarkoituksenmukainen vaatetus. Vanhempien tehtävä on huolehtia näistä. - Lähestymme arjen tavoitteita lasten vahvuuksien kautta. Positiivisen pedagogiikan menetelmiä on käytössä lapsiryhmissä ja kouluttaudumme aiheeseen lisää tulevina toimintakausina. - Perheiltä kysyttäessä korostui tärkeänä koettu hyvien tapojen ja toisten kunnioittamisen harjoittelu varhaiskasvatuksessa. Yksikkömme on valinnut Tavat koko vuoden teemaksi. 8

9 Oppimisen alueet Näin meidän yksikössä/ryhmässä: -Oppimisen alueet toteutuvat lapsiryhmien arjessa limittyen toisiinsa, erilaisissa yhteisissä sekä lapsiryhmien omissa teemoissa sekä projekteissa. - Alueellamme/yksikössämme korostuu kielen- ja vuorovaikutuksen tukeminen, (moninaisessa ja monikielisessä yhteisössämme.) Tämä näkyy muun muassa pienryhmätoimintana, kaikissa ryhmissä käytössä olevana kuvatukena sekä toiminnan monipuolisena eriyttämisenä. - Koko arjen, mukaan lukien perushoitotilanteiden näkeminen oppimisen tilanteina sekä yhdessä toimimisen taidot korostuvat meidän yhteisessä arjessamme Etunimi Sukunimi 9

10 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

11 Ajattelu ja oppiminen Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja. Näin meidän yksikössä/ryhmässä : - Kieli on ajattelun ja oppimisen perusta. Kielenkehityksen tukeminen korostuu yhteisessä arjessamme voimakkaasti. Toiminnallisuus, pienryhmien rakenteen jatkuva arvioiminen sekä toiminnan voimakas eriyttäminen korostuvat kaikessa tekemisessämme. Tehtävänämme on myös vanhempien tietoisuuden lisääminen siitä että esimerkiksi niin kutsuttu pöytätyöskentely ei ole ensisijainen oppimisentilanne vaan juuri toiminnalliset projektit ja leikkien kautta oppiminen on vahvempaa ja niihin on aikuisen tehtävä sisällyttää monenlaisia oppimisen kokonaisuuksia. - Lapsiryhmän toiminnassa lasten ihmettely näkyy ja puhutaan ajatuksia ja ihmetyksiä ääneen arjessa. Opettelemme yhdessä miettimään: Miksi? ja Miten? sekä etsimme yhdessä vastauksia. 11

12 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. Näin meidän yksikössä/ryhmässä : - Erilaiset kielet, tavat ja ajatukset saavat näkyä yhteisössämme, tutustumme toistemme kulttuuriin, kieleen sekä tapoihin kunnioittaen ja erilaisuus hyväksyen. Ymmärrys lisää hyväksyntää! - Yhteisen kielen puuttuessa sekä ympäristön moninaisuuden valossa, yhdessä toimimisen taidot: sosiaalisetsekä tunnetaidot korostuvat erityisesti yhteisön hyvinvoinnin tekijöinä. - Varhaiskasvatuksessamme vuorovaikutuksen ja ilmaisun keinoina korostuvat puhetta tukevat menetelmät. Osaamme paljon, mutta ennen kaikkea opimme joka päivä uutta yhdessä lasten, huoltajien ja koko henkilökunnan kanssa. Positiivisen puheen määrä yhteisestä oppimisestamme kasvaa. 12

13 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen Näin meidän yksikössä/ryhmässä : - Moninaisessa ympäristössä itseensä ja tulevaisuuteen uskominen on tärkeä voimavara. Keskitymme arjessa huomaamaan ja nimeämään osaamista ja onnistumisia sekä harjoittelemaan sinnikkyyttä kokeilla ja yrittää. - Itsestä huolehtiminen, turvallinen olo sekä arjen taitojen sujuminen ovat pohja jolle kaikki muu oppiminen ja kokeminen rakentuu. Näiden merkitys korostuu erityisesti varhaiskasvatuksen aloituksessa, pienten lasten kohdalla ja otetaan esiin keskusteluissa vanhempien kanssa. - Yhteisössämme jokaiselle annetaan tilaa ja aikaa harjoitella ja autetaan toinen toisiamme, tämä mahdollistuu sisarusryhmissä ja yli ryhmärajojen toiminnassa sekä aikuisen omalla esimerkillä. 13

14 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Näin meidän yksikössä/ryhmässä : - Tuomme esiin tieto- ja viestintäteknologian oppimis- ja kokemuskäyttöä viihdekäytön lisäksi. Lapset pääsevät itse aktiivisina toimijoina kokeilemaan, tutustumaan, kysymään ja oivaltamaan asioita, kokoajan rakentaen monilukutaitoa, jota yhteiskunnassa toimimiseen tarvitaan. - Henkilökunta jakaa osaamistaan ja kokemuksiaan näistä asioista myös perheille lasten monilukutaitojen kehittymisen varmistamiseksi sekä turvallisen ja hyvinvointia tukevan käytön varmistamiseksi koko lapsen elämänpiirissä. Osaamista ja neuvoja vastaanotetaan myös perheiltä mielellään. - Aikana jolloin kaikki löytyy googlesta on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen että kaikki netistä löytyvä materiaali/kuvat ei ole vapaassa käytössä. Mietimme myös ryhmissä, mitä laitamme esille? - Kehitämme materiaaleja sekä omaa osaamistamme ja tuomme digivälineet enemmän lasten käyttöön sekä tuomme lapset aktiivisemmiksi sisällön tuottajiksi. 14

15 Osallistuminen ja vaikuttaminen Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Näin meidän yksikössä/ryhmässä: -Jokaisessa ryhmässä on omia juuri sille lapsiryhmälle toimivia tapoja varmistaa osallisuuden toteutuminen. Ensisijaisen tärkeää on, että jokainen kokee olevansa tärkeä osaa omaa yhteisöä. Kuulluksi tuleminen tulee jokaisen lapsen kohdalla varmistaa, iästä tai taidoista huolimatta. Muun muassa kuvat, tukiviittomat, kuvista valitseminen, lasten äänestykset, ystävänpäivän viikon leikkivaihdoin rakentaminen lasten toiveiden pohjalta, kyselyt, perjantai-paneelit tai lastenkokoukset jne. - Tärkeätä on tehdä lapsille näkyväksi mielipiteiden ja ideoiden vaikutus arkeen. Sanoitamme sen miksi heiltä kysytään, miten kysymme ja varmistamme, että jokainen voi ottaa kantaa, sekä sanoittaa mitä tehdään tai muutetaan lasten ajatusten pohjalta ja jos ei niin miksi ei. Harjoittelemme perustelemisen taitoa! - Lasten vaikutus ja kädenjälki näkyy arjessa dokumentoinnin avulla, valokuvat, tekstit, videot, lasten työt. - Perheille tarjotaan useita matalan kynnyksen vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia, mm. seinätaulut, lapsiryhmien omat kyselyt sekä esimerkiksi vanhempainkahvit. 15

16 Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

17 Oppimisympäristö Mitä tiloja on käytössä? Miten oppimisympäristö vastaa ryhmän lasten tarpeisiin? Miten lasten osallisuus huomioidaan oppimisympäristön rakentamisessa, suunnittelussa ja arvioinnissa? Miten oppimisen kaikkiallisuus huomioidaan oppimisen ympäristöissä? Miten huomioimme koko kaupungin oppimisen ympäristönä? Kasvatuksen tasa-arvo tässäkin, täytyy varmasti olla jokin minimi johon kaikki voivat sitoutua? Ainakin yksi puistokäynti, naapuri päiväkotiin tutustuminen, teatteri tms isompi retki, yksi kirjastokäynti, muu lähialueeseen tutustuminen kuuluu kaikille? - Arvioimme tilojen käyttöä jokaista toimintakautta suunnitellessamme ja teemme tarvittavat muutokset vastaamaan lasten tarpeita esimerkiksi vaihdamme ryhmätiloja kesän aikana. - Lasten sekä vanhempien palautteen ja kasvattajien havaintojen avulla muokkaamme oppimisympäristöä läpi koko toimikauden, esimerkiksi rakennamme uusia leikkikokonaisuuksia lasten kiinnostuksien perusteella ja teemme lelu- ja materiaalivaihtoja ryhmien välillä. - Tiloja käytetään monipuolisesti ja oppimisen mikrohetket huomataan kaikkialla, esimerkiksi eteisissä voi jumpata, ruokapöytä on upea kiipeilykokemus ja wc-jonossa voi kehonosia nimetä peilin edessä yhdessä aikuisen kanssa. - Sitoudumme kasvattajina siihen, että jokainen lapsiryhmä käy toimikauden aikana vähintään kerran puistossa, teatteri-, museo-tai taideretkellä, kirjastossa, käyttää julkisia kulkuneuvoja sekä tutustuu muutoin lähiympäristöön. - Lasten kasvaessa laajennamme seikkailuja lähiympäristöstä myös Helsingin historiallisten kulttuurikohteiden pariin sekä hyödynnämme monipuolisia palveluita ja yhteistyötahoja kuten liikuntatoimen jumppatilat ja Helsingin kaupungin museoiden retket ja tapahtumat varhaiskasvatuksen ryhmille (Kiasman naperotaide, Liikuntamylly jne). 17

18 Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

19 Leikki ja sen merkitys Miten leikki näkyy ryhmässä, tilat, leikit, mahdolliset sopimukset Aikuisen rooli, havainnointi, dokumentointi Tiedostamme, että leikki on lapsen ensisijainen oppimisen keino! Näemme, että aikuinenkin on leikkijä. Aikuisen rooli leikissä korostuu niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa ja me korostamme tätä keskusteluissa perheiden kanssa. Osallistuessamme leikkiin yhdessä lasten kanssa, havainnoimme ja dokumentoimme lasten leikkiä, näin tutustumme lapsille tärkeisiin asioihin ja heihin yksilöinä parhaiten. Arvostamme leikin monipuolisia eri muotoja ja mahdollisuuksia: esim. lasten kiinnostustenkohteista muuttuvat leikkikokonaisuudet ja lupa käyttää tavaroita ja tarvikkeita kekseliäästi ja monipuolisesti. 19

20 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

21 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagoginen dokumentointi Yhteisen arjen arviointi on monitasoista ja toteutuu yhteistyössä kasvattajien, perheiden ja lasten välillä (kuva seuraava dia) Olemme valinneet toiminnan arvioinnin kehittämiskohteeksemme. Kehitimme uusia toiminnan arvioinnin välineitä koko yksikköön, muun muassa lapsihavainnoinnin välineen sekä kuukausittaisen arviointiteema-työskentelyn. Suunnitelmat, valitut teemat sekä koosteet arvioitavista kokonaisuuksista ovat taloissa kaikkien nähtävillä. 21

22 ARVIOINTIKUVA Etunimi Sukunimi 22

23 Arvioimme miten onnistumme: Havainnoimme ja osallistumme lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin sisältöihin. Osaamme perustella toimintamme pedagogisen sisällön. Varmistamme, että toimintamme perustuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille. Toimintamme vastaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sisältäen monipuolisesti kaikki oppimisen eri alueet. Olemme dokumentoineet monipuolisesti (useammalla kuin neljällä tavalla) lasten kanssa yhdessä toimintaamme. 23

24 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

25 Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus Miten eri tavoin huoltajat saavat vaikuttaa toimintaan Minkälaisia osallistumisen muotoja on suunniteltu Miten huoltajille viestitään toiminnasta Miten huoltajat voivat osallistua toimintasuunnitelman tekoon Monialainen yhteistyö Mitä muita yhteistyökumppaneita ja minkälaisia yhteistyörakenteita yksiköllä on Kuvallinen viestintä korostuu myös yhteistyössä perheiden kanssa yhteisen kielen usein puuttuessa. Eri kielisten vanhempien apu esimerkiksi tapahtumakutsujen kääntämisessä tai uuden aloittavan perheen kanssa vaatetuksesta keskusteltaessa on ollut upea yhteistyömuoto, josta olemme kiitollisia ja iloisia. Yhteistyön tukena käytämme keskusteluissa tulkkia sekä oman ymmärretyksi tulemisen että perheiden tärkeiden ajatusten ymmärtämisen varmistamiseksi. Järjestämme perheille toiminnallisia avoimia tapahtumia, joissa osallisuus ja vaikuttaminen on mahdollista kaikille vaikka ei olisi vielä yhteistä kieltä. Esimerkiksi liikuntatapahtumat, leikkitapahtumat, kuvitetut kyselyt sekä magneettiäänestykset avoimien ovien päivässä ja varhaiskasvatussuunnitelmaan tutustuttaessa. Teemme monipuolista ja aktiivista yhteistyötä neuvolan, lasten tutkivien- ja kuntouttavien tahojen, koulun, terapeuttien, opiskelijoiden, alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä suomi toisena kielenä lastentarhanopettajan kanssa. Osallistumme aktiivisesti erilaisiin yhteistyöprojekteihin esimerkiksi ebeneser säätiön aikamatka hanke, jossa olemme olleet mukana jo useamman vuoden. Yksikön toimintasuunnitelma tulee perheille kommentoitavaksi aamukahvi-tilaisuuteen ja kokoamme siihen ajatuksia jotka on kerätty avoimien ovien tapahtumassa ja keskusteluissa perheiden kanssa. 25

26 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

27 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Kannustamme perheitä rauhalliseen tutustumisjaksoon yhdessä oman vanhemman kanssa. Tämä: - takaa lapselle turvallisuuden tunteen syntymisen - tukee luottamuksen syntymistä kasvattajien ja perheen välille - tuo varhaiskasvatuksen arkea tutuksi perheille Mikäli lapsi vaihtaa ryhmää ennakoimme muutosta; käymme lapsen kanssa tutustumassa tulevaan ryhmään omien tuttujen kasvattajien tai kavereiden kanssa sekä pidämme siirtoneuvottelun. Lapsen vasuprosessi noudattaa yksikössämme Helsingin ohjeita. Uusien perheiden kanssa käymme aloituskeskustelun mielellään jo tutustumisjakson aikana. Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma (esiopetuksessa lapsen esiopetuksensuunnitelma) ja ryhmän lastentarhanopettaja pitää vanhempien kanssa keskustelun syksyn aikana. Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan läpi koko toimintakauden, keväällä käydään arviointikeskustelu perheiden kanssa. 27

28 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa järjestetään lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Esimerkiksi Jousen satujen lokakuu ja kirjasto näyttely. Tehdään kirjastopalveluita ja lukemisen tärkeyttä perheiden tietoon. Yhteistyötä lähikirjaston kanssa tukee yhteyshenkilön nimeäminen joka päiväkodissa. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. 28

29 Olen lukenut/kommentoinut/sitoutunut: Milla Koskinen Milla Möller Hannu Salonen Svetlana Nikkarinen Emilia Karttunen Etunimi Sukunimi 29