A) Tulosohjauksen kehittäminen

Transkriptio

1 Ryhmätyö Ryhmä 1: Laitosten muodostama kokonaisuus ja Lynet Ryhmä 2: Metla ja Evira ja RKTL Ryhmä 3: SYKE:n vesitutkimus, GL ja MTT Kaikki ryhmät miettivät seuraavia näkökulmia (A-C): A. Tulosohjauksen kehittäminen B. Laitoksen oman toiminnan kehittäminen C. Laitosten muodostaman kokonaisuuden ja Lynetin kehittäminen. 1

2 A) Tulosohjauksen kehittäminen MITÄ - neljää erityyppistä ohjausta - strategiatyö: tutkimuksen tekijä ja operatiivinen soveltaja tiiviimpään yhteyteen; rajapinnat (ongelmia nyt, kun kaikki mukana kaikessa: työajan menetys, yksityiskohdat, substanssin häviäminen (taistelu resursseista) - strategista tulosohjausta lisää - laitoskohtainen strategia juontuu ministeriötasolta, samoin Lynetin strategia - konserniajattelu: yksiköt, substanssiperusteiset jaot (esim. SYKE), tulevaisuuden asiantuntijapalveluita ei ole, ellei kyetä tuottamaan tutkimuksella uutta - vaikuttavuuden näkökulmat: kansallinen, yhteiskunnallinen - toimijuuden siirtyminen tieteen kentältä asiantuntijakentälle - ministeriön ohjaus on siiloutunutta, ei yhteismuotoista dokumentaatiota - vertailu hankalaa, koska lainsäädäntöpohja eri laitoksilla erilainen (tutkimuspainotukset, velvoitteiden laajuudet, lainsäädäntö jne.) - tutkimuksen ohjausta ei ole juurikaan ollut (Lynetissä hyvät mahdollisuudet); - ministeriössä vähän tutkijataustaisia ihmisiä; syvä- ja huippututkimus missä sen paikka on jatkossa? - rahoitus: MTT:n tutkijan täytyy nyt hankkia n eur rahaa ulkopuolelta - IPR: mitä tehdään innovaatioille? 2

3 A) Tulosohjauksen kehittäminen MITEN - nähtävä laajempia kokonaisuuksia - pitkäjänteisemmäksi: nyt 1 v., pitäisi olla vähintään 4 v. - tutkimustyön hankkeistaminen - tilaaja-tuottaja -malli, myös viranomaispalveluissa - tulossopimus (ministeriö omistajana) ja palvelusopimus (ministeriö asiakkaana) - tulosohjauskeskustelujen synkronointi vuosikelloon - prosessikaavio tulosohjauksesta ohjauksen yhtenäistämiseksi, varmistettu yhteiskeskustelu, Lynet työkaluksi - ongelma: velvoitteet lisääntyvät, mutta entisiä ei poisteta! - millä ja mistä löytyy dynamiikka? Ei voida jäädä lepäämään hyvän työn ljälkeen aakereilla ERI TAHOT - suurten haasteiden toteuttamisessa resurssointi kysymyksenä: johtamisen haaste, tulosohjauksen haaste, eri toimijoiden välisen tiiviin yhteistyön haaste (kansainväliset velvoitteet) - ministeriöstä lähtien, yhteneväiset mallit eri laitosten kesken - kaksi tasoa, ministeriön ohjaus ja Lynetin ohjaus: osastojen välinen työnjako - laitoskohtaisille johtokunnille ei mutta neuvottelukunnille (sisällöllinen ohjaus) kyllä. - olisi mietittävä johtokunnan rooli tulosohjauksen maailmassa - johtokuntien rooli itsenäinen, laitoskohtainen - vahvat johtokunnat ei ongelma, ei sooloilua, omistaja ohjaa - johtokuntamalli ei sovi kaikille, esim. Evira - johtokuntaohjausta ei ole koordinoitu 3

4 B) Laitoksen oman toiminnan kehittäminen - mitä tulisi kehittää (konkretiat, tulkinnat) - organisaation (esim. SYKE) erilaiset roolit - päällekkäisyys vs. kilpailu - tutkimus: - trenditutkimus (isot trendit <> pienet trendit) - haistelu mihin yhteiskunta on menossa >< pitäytyminen vanhassa ja entisessä - laitosten infra 4 - laajamittaisen seurannan järjestäminen; tiedon yhteiskäyttö - tiedon ja aineistojen keräämisen irrottaminen on intressistä - tutkimuslaitokset = kansakunnan muisti - tutkimusinfra alueellinen päällekkäisyys, poliittisesti arka asia - asiakkuudet: - rajojen ulkopuoliset uhat (vaikeus saada asiakasta vakuutetuksi); - yhteiskunnallista hyvää palvelevat (suojelufunktio) - asiakasnäkökulma: esim. SYKE ja Ilmatieteenlaitos (hyviä palveluja kansalaisille, pystytty kaupallistamaan) - osaaminen - uuden osaamisen luominen; viestinnän osaamista ei ole vielä pystytty hyvin hyödyntämään (yhteisiä intressejä olisi löydettävissä) - osaamisen ylläpitäminen (investointina) pitäisi myös tehostaa (esim. ydinvoimaonnettomuudet tms.) - talous-, yhteiskunta- ja tekninen osaaminen - viestintä: ongelmana että siitä ei makseta, koska viranomaistehtävä - kriisitilanteiden toimijuus ja asiantuntijuus (esim. luonnonkatastrofit ja GL) - mistä on mahdollista säästää: - yleishallinto - tukifunktioiden yhdistäminen (jonkun laitoksen, ulkoistaminen)

5 B) Laitoksen oman toiminnan kehittäminen Metla: Metla siirtynyt prosessiorganisaatioon laadullisen sisällön mittaaminen kehittymässä tutkimustulosten käytäntöön vienti kuinka tiivis suhde asiakkaisiin, tällä hetkellä vuoropuhelu ei sidosryhmien kanssa vielä toimi vaikuttavuuden kannalta näkyy julkisuudessa, mediassa, puuttuva mittari MTT 5 impact factorit tärkeitä mittareita näkyy julkisuudessa, mediassa, puuttuva mittari Evira tutkimushankkeiden priorisointi paremmaksi RKTL ei samanlaisia asiakkaita kuin muilla, rahoituskin erilaista siirtyminen tutkimuslaitoksesta asiantuntijapalveluihin politiikkaan vaikuttaminen korostettava GL Koordinaatiston ylläpito-osaaminen säilyttävä Kokonaisrakenteen uudistaminen (SYKE) asiakkuusohjelma (tavoitteet, prosessit, rajapinnat)

6 C) Laitosten muodostaman kokonaisuuden ja Lynetin kehittäminen. TOIMINTA alueellinen ja rakenteellinen yhteistyö yli hallinnonalojen substanssiosaamisen yhdistämistä, esim. talous- ja yhteiskuntatutkimus mitä sektorilla on tekemättä ja miten Lynet voisi niitä tehdä katvealueet ohjaajan helpompi kattaa Lynetin kautta kuin laitoskohtaisesti muutoksille tulee olla selkeä tilaus kansainvälisten toimintojen tuki, yhteiset instituutiotasoiset verkostot koordinointi, sopimukset, esim. yhteisen EU-rahoituksen hakemiskeskus runsaasti yhteisiä kokonaisuuksia ja osaamista esimerkkinä Oulun kehitys yhteiset vapaa-ajan asutkin TALOUS saatava korvamerkittyä Lynet-toimintaa Lynetille pidemmän aikavälin talous- ja toimintasuunnitelmat, nyt lyhytnäköistä Lynetin 1. tulossopimus Lynet ei saa jäädä tulosohjauksen ulkopuolelle, ohjelmat mukaan tilinpäätöksessä Lynet näkökulma jotta Lynet ei kuihtuisi, ohjattava taloudellisilla toimilla, esim rahastojen kautta, Lynet voi kilpailuttaa Lynet-yhteistyö paljolti nyt vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa: tulisi pohtia miten resurssointi tehdään 6

7 C) Laitosten muodostaman kokonaisuuden ja Lynetin kehittäminen. RAKENNE Lynet palvelurakenne, jonka ohjaus laitosten kautta - Lynet on palvelurakenne, kehittymätön, ei ainoa mahdollinen rakenne Lynet konserniesikunta, laitokset konsernin osia Lynet on MMM:n ja YM:n tulosohjauksen yhteisharjoitus johtokunta toimii yhteiskuntaan päin asiakaspinta siiloutunut myös VERKOSTO verkostoanalyysin teettäminen; rajapintojen määrittelyjen problematiikka tutkimusyhteistyö: ruohonjuuritason yhteistyö yllättävän laajaa jo nyt kuinka moni tuntee kollegansa muissa laitoksissa? mahdollisesti yhteisiä työpajoja, Lynetin ohjelmien suunnittelussa verkostot: laitoskohtaiset verkostot, tutkimusryhmäkohtaiset verkostot, laitosyritysverkostot Lynet ei ainoa verkosto (vrt. geonet ); mitkä ovat Lynetin kytkennät? KEHITTÄMINEN haasteet tunnistettu: mutta verkostoveturiin ei vielä laitettu polttoainetta Lynet: tulisi antaa mahdollisuus näyttää mitä tuloksia yhteistyöstä tulee Toimijat valjastettava yhteisen tavoitteen äärelle (toiminnan muodostaminen uudelta pohjalta edellyttää vahvaa ennakkoluulottomuutta) yhteistyö syvenee, kiinteitä toimintoja evoluutio, tulosohjauksen tuella substanssia kehitettävä horisontaalisesti 7

8 Yhteenveto ryhmätyökeskusteluista Ryhmätyökeskusteluissa esille nousseet pääteemat: 1) Ohjauksen kehittäminen 2) Osaamisen uudistamisen haasteellisuus 3) Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvattaminen yhteisellä toiminnalla 4) Henkilötason yhteistyön lisääminen laitosten välillä 5) LYNETin roolin selkeyttäminen ja profiilinnosto alkuinnostuksen jälkeen 8