EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto. Mirva Naatula, MTT

Transkriptio

1 EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto Mirva Naatula, MTT

2 Työpaja järjestettiin Helsingin työpajaan osallistuivat: Sixten Sunabacka, TEM Outi Suomi, Tekes Maija Pohjakallio, Kemianteollisuus ry Jukka Kantola, NISCluster Oy Kati Pitkänen, SYKE Birgitta Vainio-Mattila, MMM Laura Kitti, MTT Erkki Verkasalo, Metla Maarit Kytö, Metla Heidi Pokki, RKTL Anu Reinikainen, MTT Ryhmän vetäjänä toimi Sirpa Kurppa, MTT, EU biotalouspaneelin jäsen Jokioisten työpajaan osallistuivat: Erkki Pyy, Charcoal Finland Oy Helena Pyy, Charcoal Finland Oy Tapani Pöykkö, HAMK Juha Pirkkamaa, FSKK Susanna Rokka, MTT Salla Anttonen, MTT (avustaja) Ryhmän vetäjänä toimi Mirva Naatula, MTT, Sirpa Kurpan avustaja EU biotalouspaneelin tehtävissä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Työpajan toteutus Työpajan alussa Sirpa Kurppa esitteli EU biotalouspaneelin toiminnan ja sen tavoitteet Lyhyt esittely myös EU biotalouspaneelille rakennetusta suomenkielisestä Internet-sivuista, jonne viedään tietoa paneeliin liittyvistä asioista sekä EU että kansallisella tasolla Vastauksia työpajan kysymyksiin etsittiin ryhmätyöskentelynä Helsingissä kaksi ryhmää, Jokioisilla yksi Ryhmien yhteenvetojen esittelemisen ajaksi muodostettiin videoyhteys, jossa yksi osallistuja esitti ryhmän tuotoksen Sirpa Kurppa esitteli EU biotalouspaneelin jäsenet sekä heidän edustamansa valtion ja toimialan EU biotalouspaneelin ulkopuolisiksi asiantuntijoiksi ehdotetut henkilöt Anne-Christine Ritschkoff (VTT), Antti Asikainen (Metla), Riina Antikainen (SYKE) ja Maija Pohjakallio (Katme Consulting Oy, Kemianteollisuus ry) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 I. Osio: miten EU biotalousstrategia tulisi jalkauttaa ja miten EU biotalousstrategia tukeutuu parhaiten kansallisiin tavoitteisiin? (jatkuu seuraavassa diassa) Osallistujien mielestä EU biotalousstrategia tulisi jalkauttaa: Biotalouskokeilujen paremmalla mahdollistamisella (regulaation vaatimukset) ja viemisellä markkinoille asti Biotalouden menestystarinoiden esiin tuomisella Suomen biotalousstrategian kautta Biotalousstrategian tiedotusverkoston kautta Kansallisen biotalouspaneelin avulla Mahdollisen strategiatyöryhmän avulla (mukana ministeriöiden edustajat ja EU biotalouspaneelin edustaja) EU biotalousstrategia tukeutuu parhaiten kansallisiin tavoitteisiin: Riittävän monitieteisillä tutkimushankkeilla ja toimialojen yhteistyöllä (benchmarking) Globaalin ennakointitiedon hyödyntämisellä Tiiviillä yhteistyöllä ja tiedotuksella EU biotalouspaneelin edustajan ja kansallisen biotalouspaneelin välillä Sääntelyn kehittämisellä joustavammaksi, nykyinen käytäntö raskas erityisesti pk-yrityksille Myönteisen Suomen maakuvan luomisella biotalouden osalta Yhteistyökumppaneiden (esim. Ruotsissa samoja intressejä) ja Suomen kärkien valitsemisella Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 (Jatkuu) mitä toimijoita pitäisi pystyä sitouttamaan osaksi toimintaa? Toimijat, jotka pitäisi voida sitouttaa osaksi toimintaa: Monipuolisesti eri alojen osaajia poliittiset, elinkeinoelämä, järjestöt, kuluttajat Opetussektori (biotalous läpileikkaavana teemana opetuksessa) Tutkimuksen rahoittajat Ruohonjuuritason paikalliset toimijat: toimialaliitot, järjestöt, yritykset ELY-keskuksilla keskeinen rooli Rahoitus pitäisi pystyä koordinoimaan yhdelle taholle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 II. Osio: terveiset EU biotalouspaneelille Paneelin jäsenten toivotaan kiinnittävän huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Teemaryhmien tuotosten päätyminen ja mukaan ottaminen osaksi päättäjien työtä Aineiston luominen, jota kansalliset toimijat voivat hyödyntää omissa verkostoissaan Mahdollisten kannustimien luominen paikallisen vaikuttamisen tueksi Vaikutuskanavista tiedottaminen Ei liian yksityiskohtaista regulaation käsittelyä, jotta useammat tahot voivat hyötyä kehityksestä EU biotalouspaneelin roolin selkeyttäminen ja panelistin tehtävän määritteleminen Biotalouden laajan toimintakentän huomioiminen ei esimerkiksi ajeta vain maatalousasioita, vaan huomioidaan koko elintarvikeketju, alkutuotanto, ekosysteemipalvelut jne. Paneelin linkittyminen osaksi muuhun EU:n toimintaan ja rahoitukseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 II Osio: Toiminnot, joihin osallistujat sitoutuvat Toiminnot, joihin työpajan osallistujat lupasivat sitoutua: Monitieteellisten verkostojen luominen Toimiminen edelläkävijänä sekä kuluttajana että verkottajana Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen biotalousmyönteiseksi Rahoituskoordinaatiotahon miettiminen ja toimialapäälliköiden roolin kehittäminen hankehakuvaiheessa (Tekes) Tuleva Luonnonvarakeskus (MTT, RKTL ja Metla) tulevat yhdistämään osaamista paremmin ja kehittävät argumentteja biotalouden edistämiseen esim. säädösten ja määräysten osalta Lainsäädäntöön vaikuttaminen, ristiriitaisuuksien poistaminen, lupaehtojen saaminen yhdeltä luukulta (MMM osana muuta valtionhallintoa) Tiedottaminen ja yhteistyökumppaneiden verkottaminen, toimialojen välisen yhteistyö, aktiivisuus ja biotalouden ylläpitäminen koulutuspuolella (Kemianteollisuus ry) Biotalouspaneelien teemojen ylläpitäminen (SYKE) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Yhteenveto Työpaja vedettiin yhteen sekä Jokioisilla että Helsingissä havaintokehän avulla, jossa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. mikä oli työpajan havainto? 2. Mikä oli työpajan merkitys? 3. Mitkä olivat oleellisimmat toimenpiteet? Osallistujien mielestä: Havainto: Mikä biotalouspaneeli on ja mikä on sen toimintaperiaate Merkitys: Biotalous liittyy moneen, verkottumisella ja yhteistyöllä suuri merkitys Toimenpiteet: Kahdensuuntainen viestintä: EU biotalouspaneelille - EU biotalouspaneelilta, asiasisältöjä pitää tuoda monelta taholta esiin ja viedä monelle tasolle ymmärryksen lisäämiseksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9