VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI. POHJANMAAN POTKU osahanke KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTAYHTYMÄ Tekijät Maria Keto Satu Mäkelä

Transkriptio

1 VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI POHJANMAAN POTKU osahanke KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTAYHTYMÄ Tekijät Maria Keto Satu Mäkelä

2 Sisällys 1. OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN OSAHANKKEIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN POTKU II HANKKEEN TAVOITTEIDEN MUKAISESTI YHTEISÖ JOHTO OMAHOITO PALVELUVALIKOIMA PÄÄTÖKSENTUKI KLIINISET TIETOJÄRJESTELMÄT VIESTINTÄ VERKOSTOITUMINEN TALOUS YHTEENVETO

3 1. Osahankkeen organisoituminen Pohjanmaan Potku II-hankkeen muodostavat Potku I-hankkeessa mukana olleet Lakeuden Potkun, Pietarsaaren Potkun ja Mustasaaren Potkun osahankkeiden alueen kuntien terveyskeskukset ja terveyskuntayhtymät alla olevan taulukon mukaisesti (taulukko 1). Kuntia alueella on 22. Yhteensä alueen väestöpohja on noin asukasta. Terveyskeskusorganisaatioita on 9, joissa on yhteensä 47 erillistä terveysasemaa. Pohjanmaan Potku on maantieteellisesti laaja alue ulottuen rannikolta aina Ähtäriin ja Suupohjaan saakka. Välimatkat ovat pitkät, mikä on tuonut haasteita osahankkeen toteuttamiselle ja koordinoinnille. Pietarsaaren ja Ähtärin välinen etäisyys on 177 km ja Tampereelle rannikolta on matkaa liki 300 km. Seinäjoen ja Tampereen välinen matka on 180 km. Pitkät matkat paikkakuntien välillä aiheuttavat myös suuren menoerän osahankkeen budjetissa. Väli-Suomen Potku- hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Pohjanmaan Potku- osahanketta hallinnoi kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän (6tk) jäsenkuntia ovat Alavuden kaupunki, Kuortaneen kunta ja Ähtärin kaupunki. Jäsenkunnissa on yhteensä noin asukasta. Kunnat kuuluvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Kuusiokuntien alueella terveyspalvelut tuotetaan kuntayhtymässä. Ostopalveluina hankitaan lähinnä lääkäripalveluita. Toimintaa on kuudessa eri toimipisteessä. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän toiminta-ajatuksena on tuottaa kansanterveyslain edellyttämiä laadukkaita, tasapuolisia sekä taloudellisesti kestävällä pohjalla olevia terveydenhuollon palveluja Kuusiokuntien alueella. Perustehtävän lisäksi Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän tavoitteena on perusterveydenhuollon vahvistaminen, kuntien sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten hallittavuuden parantaminen. 3

4 Kuusiokuntien terveyskuntayhtymästä Pohjanmaan Potkun hanketyöntekijöinä ovat toimineet ajalla terveyskeskuslääkäri Jari Laatta (20 % työajalla), vastaava terveydenhoitaja Satu Mäkelä (60 % työajalla), terveydenhoitaja Maria Keto (40 % työajalla). Johtava hoitaja Mauri Viitala on toiminut Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän edustajana Pohjanmaan Potkun ohjausryhmässä ja ylilääkäri Erkki Kesti on osallistunut omalla työajallaan aktiivisesti Potkun kehittämistyöhön. 6tk:n Potku- hankkeessa kehittämistyötä on tehty erilaisissa työryhmissä. Työryhmät, koulutukset ja muut osallistumiset on koottu erilliseen määrälliseen loppuraporttiin. Terveyskeskus Kunnat/Väestömäärä Terveysasemien määrä JIK-peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymä Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka / Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Alajärvi, Soini, Vimpeli / Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi / Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Alavus, Kuortane, 4 Töysä, Ähtäri / Lapuan terveyskeskus Lapua / Mustasaaren/Vöyrin terveyskeskus Mustasaari, Vöyri / Pietarsaaren kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Seinäjoen terveyskeskus Seinäjoki, Isokyrö / Suupohjan peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymä Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva / Taulukko 1: Pohjanmaan Potku II-hankkeessa mukana olevat terveyskeskukset 4

5 Kuvio 1: Pohjanmaan Potku- hankkeen toiminta-alue Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä Potku2- hankkeen tavoitteena oli saada vahvistettua suuret kokonaisuudet, jotka olivat aloitettu Potku1- hankkeen aikana. Nämä kokonaisuudet olivat työparimalli, terveys- ja hoitosuunnitelmat, ryhmätoiminnot ja hoitoketjut. Uusina tavoitteena tärkeimmiksi nostettiin asiakasraati ja yhteistyö 3. sektorin kanssa, korkean riskin asiakkaiden tavoittaminen ja markkinointiosaamisen tuominen perusterveydenhuoltoon (Tyytyväinen työntekijä-tyytyväinen asiakas- luennot). 5

6 2. Osahankkeiden tavoitteiden toteutuminen POTKU II hankkeen tavoitteiden mukaisesti 2.1 Yhteisö a) Yhteistyön laajentaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Osahankkeen tavoitteet: Hoitoketjuja rakennetaan ja kehitetään kansanterveydellisesti merkittävistä sairauksista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Tässä kehittämisessä käytetään apuna perusterveydenhuollon yksiköiden resursseja Hankkeen tuloksia hyödynnetään yhtenäisten hyvinvointikertomusten käyttöönotossa 6tk:n tavoitteet: Yhteistyö Aksilan kanssa Kuntien hyvinvointikertomuksia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä Tavoitteiden toteutumisen arviointi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman perusterveydenhuollon yksikön Aksilan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä koko hankkeen ajan. Aksilan kanssa on kokoonnuttu yhteisiin palavereihin Potku- hanketyötekijöiden kanssa. Myös yhteistoiminta- alueiden terveyden edistämisen yhdyshenkilöt ovat kokoontuneet Aksilassa. Keskeinen yhteistyön muoto on ollut Savuton leikkaus -ohjelma. Ohjelman kehittämiseen Aksilan ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Reetta-Maija Luhdan kanssa on Kuusiokunnista osallistunut vastaava terveydenhoitaja Satu Mäkelä ja vastaava työterveyshoitaja Eila Paavola. Savuton leikkaus- toimintamalli on käytössä koko Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän alueella. 6tk:n alueella on osallistunut tupakasta vieroitusohjaajan- peruskoulutukseen Potku- hankkeiden aikana 66 työntekijää. Kertauskoulutuksessa on käynyt 55 työntekijää. 6

7 Aksilan hallinnoimaan OIOS-hankkeeseen on osallistuttu. Kuusiokunnista on ollut osallistujia OIOS-hankkeen eri työryhmissä ja hankkeen järjestämään kummikoulutukseen Kuusiokunnista on osallistunut 8 henkilöä. Aksila on myös kehittänyt maakunnallisia hoitoketjuja mm. lasten ja nuorten painopolku, joita on hyödynnetty. Aksilan erityisosaamista on hyödynnetty pyytämällä ravitsemusasiantuntija Arja Alankoa luennoimaan uusista ravitsemussuosituksista ja eri-ikäisten ravitsemuksellisista haasteita. Kuusiokunnissa luennot pidettiin Alavudella ja Ähtärissä ja luennoilla oli yhteensä 110 osallistujaa. Luennoille osallistui myös sosiaali- ja ravitsemushuollon henkilöstöä alueen kunnista. Kunnista on tullut hyvää palautetta yhteisten alueellisten koulutusten järjestämisestä ja niitä toivotaan jatkossa lisää. Erikoissairaanhoidon yhteistyö on kehittynyt yhteisten hoitopolkujen suunnittelun kautta. Tällä hetkellä on meneillään sepelvaltimopotilaan hoitopolun kehittäminen erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksien välillä. Työryhmä on nimetty SYTKY-ryhmäksi. Tarkoituksena on työstää hoitopolku sepelvaltimopotilaille. Kuusiokuntien edustajana SYTKY-ryhmässä on ollut sairaanhoitaja Mika Haapoja Ähtärin pääterveysasemalta. Työryhmän keskustelun perusteella Kuusiokuntien terveyskuntayhtymään on laadittu ohjeistus sydänpotilaiden ohjaamisesta terveysja hoitosuunnitelmakäynnille ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Työryhmä on luomassa yhteiset käytännöt maakuntaan ja tiedottaminen käytännöistä tulee ryhmän kautta. Myös käyttöön otettu EP-Potti yhteinen potilastietojärjestelmä edistää tiedonkulkua. Alueellinen Selkäpotilaan palveluketju-hanke on käynyt pitämässä koulutuksen Alavuden pääterveysasemalla. Hankkeessa on tavoitteena luoda yhtenäinen hoito- ja kuntoutusketju, kuvata tule- sairauksien terveyden edistämisen keinot yhtenä osana hoito- ja kuntoutusketjua ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja. Hankkeen järjestämän koulutuksen jatkona Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä järjestettiin organisaation sisäinen koulutus selkäpotilaan hoitoketjusta. Hankkeen myötä Alavuden pääterveysasemalla on alkanut akuutti selkä-vastaanotot fysioterapiassa. Kuntien kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden kanssa on tehty yhteistyötä Valviran antamaan ohjeeseen liittyen hoitosuunnitelmiin pitkäaikaishoidossa ja ensihoidossa. Yksiköiden työntekijöille on pidetty terveys- ja hoitosuunnitelmakoulutuksia. Yhteistyöpalavereissa on pohdittu terveys- ja hoitosuunnitelmien ja hoito- ja palvelusuunnitelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia sosiaali- ja terveystoimen kesken asiakaslähtöisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa hoidon jatkuvuus huomioiden. Tulevaa lakimuutosta odotellaan, joka mahdollistaa tietojen hyödyntämisen oleellisesti paremmin eri organisaatioiden kesken. 7

8 Yhteistyötä on tehty muiden yhteistoiminta-alueiden kanssa laaja-alaisesti. Lapuan hanketyöntekijä ja Potkun projektipäällikkö kävivät ohjaamassa Mikrosysteemi- kehittämismenetelmän Alavuden pääterveysasemalla. Monet terveyskeskuksen ovat tehneet hoitoketjuja tai hoitokarttoja, joita on hyödynnetty. Järviseudun hanketyöntekijän kanssa yhteistyötä on tehty hoito- ja palvelusuunnitelmien puitteissa. 6tk:n osalta on jaettu sisäistä markkinointiosaamista muille yhteistoiminta-alueille luentojen muodossa. Hanketyöntekijöiden kokoontumisissa ja yhteisissä videoneuvotteluissa on jaettu kokemuksia hanke- ja kehittämistoiminnasta omista organisaatioista ja saatu toisilta toteuttamiskelpoisia ideoita ja toimintamalleja omaan kehittämistoimintaan. Palveluiden kehittämisessä tullaan huomioimaan kuntien hyvinvointikertomuksia, kun ne valmistuvat. Kunnilla on meneillään hyvinvointikertomuksien laadinta, johon tarvittaessa hyödyntävät terveystoimen osuutta. Terveyshyötymalli on kirjattu 6tk:n talousarvioon ja -suunnitelmaan ja se on virallisesti hyväksytty 6tk:n toiminnan merkittäväksi painopistealueeksi. Työparimalli ja terveys-ja hoitosuunnitelma mahdollistavat terveyshyödyn toteuttamisen ja syventämisen käytännön toiminnassa erityisesti kansansairauksien, pitkäaikaissairauksien ja korkean riskin asiakkaiden ennakoivassa, suunnitelmallisessa ja asiakaslähtöisessä hoidossa. Muilta osin lakisääteinen ja asetuksen mukainen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta laajoine toimintamalleineen ja tarkastuksineen mahdollistaa terveyshyödyn tuottamisen ennaltaehkäisevässä työssä. Työttömien ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella jäävien nuorten sekä ikäihmisten terveystarkastuksista huolehtiminen on myös osa tätä lakisääteistä ennaltaehkäisevää toimintaa. 8

9 b) Asiakkaiden vastuullisuuden ja kehittäjäroolin lisääntyminen, mm. asiakasvaliokunnat/foorumit, kokemusasiantuntijat ja vertaistoiminta Osahankkeen tavoitteet: Kokemusasiantuntijoita otetaan mukaan kehittämistyöryhmiin 6tk:n tavoitteet: 6tk:n asiakasraadin perustaminen kolmannen sektorin toimijoista Tavoitteiden toteutumisen arviointi Kuusiokuntien terveyskuntayhtymään perustettiin asiakasraati ja ensimmäinen kokoontumiskerta oli ja toinen kerta Osallistujia molemmissa tapaamisissa on ollut 13. Asiakasraadista haluttiin vuorovaikutteinen keskustelufoorumi, joka koostuu potilasyhdistysten, ikäihmisten neuvostojen ja terveyskeskusten edustajista. Asiakasraadin puheenjohtajana on toiminut ylilääkäri Erkki Kesti ja sihteerinä hanketyöntekijä Satu Mäkelä tai Maria Keto. Asiakasraati kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Asiakasraadin toiminnan tavoitteena on palveluiden käyttäjänäkökulman esiintuominen ja hyödyntäminen toimintojen kehittämisessä sekä yhteistyön lisääminen ja rakentaminen 6tk:n, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden välillä (esim. tapahtumat ja tilaisuudet, vertaistuen mahdollistaminen). Tapaamiset mahdollistavat terveyskeskuksen ja yhdistysten ajankohtaisista asioista ja toiminnoista tiedottamisen. Raadin aiheita ei ole tiukasti rajattu, vaan tilaa on annettu ajankohtaisille ja toivotuille keskusteluaiheille. Asiakasraadista tullut palaute on ollut hyvin myönteistä kaikilta osapuolilta. Molemminpuolinen hyödyntäminen selkiintyy ja hyviä ideoita ja ajatuksia tulee esille ja toteutettavaksi. Tiedottaminen on merkittävää molemmin puolin. Asiakasraati jää jatkossa vakiintuneeksi toiminnaksi 6tk:ssa. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä on monia erilaisia ryhmätoimintoja käynnissä. Ryhmien ohjauksessa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita tai vertaisohjaajia mm. Tulppa- ryhmässä on ollut vertaisohjaajia ja mielenterveys- ja päihdepuolen kokemusasiantuntijoita on ollut mukana erilaisissa ryhmissä. Lääkäreiden meetingissä on ollut kokemusasiantuntija puhumassa mielenterveysasioista. IkiHyvä- ryhmänohjaaja koulutukseen osallistui v neljä terveydenhoitajaa. Kaiken kaikkiaan Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä on koulutettu Potkuhankkeiden aikana 13 IkiHyvä- ryhmänohjaajaa ja kuusi Tulppa- ryhmänohjaajaa. Ryhmätoiminnot jäävät vakiintuneeksi toiminnaksi 6tk:ssa ja vertaisohjaajia ja kokemusasiantuntijoita 9

10 käytetään ryhmätoiminnoissa heidän saatavuutensa mukaan. Motivoiva ja osallistava ryhmätoiminta sekä vertaisohjaajien ja kokemusasiantuntijoiden käyttö ryhmissä on todettu merkittäväksi ja voimaannuttavaksi tekijäksi asiakkaiden omahoidon tukemisessa. 2.2 Johto c) Johto määrittelee terveyshyötymalliin liittyvät strategiset tavoitteet, jotka on hyväksytty poliittisessa päätöksenteossa, sekä mahdollistaa toimeenpanon Osahankkeen tavoitteet: Henkilöstöhallinnossa huomioidaan terveyshyötymallin tuomat muutokset toimintakäytännöissä, esim. uudenlainen osaaminen ja henkilöstön koulutusrakenne Koulutetaan terveyskeskusten henkilöstöä moniammatilliseen tiimityöhön ja voimaannuttavaan työotteeseen Hyödynnetään kansainvälistä bench markingia 6tk:n tavoitteet: Osaamisen johtaminen Markkinointiosaamisen kehittäminen Motivoivan haastattelun ja voimaannuttavan työotteen koulutusten järjestäminen Tavoitteiden toteutumisen arviointi 6tk:n johto on osallistunut Potku- hankkeen toimintaan aktiivisesti ja ollut määrittelemässä organisaation tavoitteita. Johto on sitoutunut vahvasti Potku- hankkeen tavoitteisiin ja se on näkynyt vankkumattomana tukena hanketyöntekijöille sekä mahdollistanut hankkeen tavoitteiden hyvän toteutumisen. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän Potku- hankkeen ohjausryhmään on kuulunut johdosta ylilääkäri ja johtavat hoitajat sekä lähiesimiehet kaikilta kuntayhtymän terveysasemilta ja TK-työterveydestä. Lähiesimiesten vahva osallistuminen hankkeeseen on mahdollistanut kehittämistyön jalkauttamisen 6tk:ssa. Terveyshyötymallin tavoitteet on sisällytetty organisaation strategiaan ja talousarviosuunnitteluun kaikilla tasoilla ja terveyshyötymalli on huomioitu osaamisen johtamisessa eri yksiköiden käytännön toiminnan tavoitteissa, suunnittelussa ja toteutuksessa. 10

11 Lääkäri-hoitajatyöparityön kehittelyssä on ollut oleellinen merkitys osaamisen johtamisen hyödyntämisellä. Työparien muodostamisessa on huomioitu lääkärin ja hoitajan osaaminen niin, että osaaminen täydentää toisiaan luoden parhaimman mahdollisen kokonaisuuden. 6tk:ssa työparimalli tarkoittaa toimintatapaa, jossa asiakkaan hoidosta vastaa hänelle nimetty oma lääkäri ja oma hoitaja. Omalääkärin tehtävänä on vastata lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudin määrityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Omahoitaja pitää itsenäistä vastaanottoa, vastaa puhelinneuvonnasta ja tekee hoidon tarpeen arviointia. Ajanvaraus työparille tapahtuu omahoitajan kautta. Omahoitajalle on suora puhelinnumero ja soitto-aika. Omahoitaja tekee yhteydenoton perusteella arvion ottaako asiakkaan omalle vastaanotolle, konsultoi lääkäriä tai ohjaa lääkärin vastaanotolle. Työparimallin tavoitteena on saada terveyskeskuksessa asioinnista sujuvaa. Työparitoimintamalli ja terveys- ja hoitosuunnitelma yhdessä muodostavat asiakkaan hoidosta ehjän kokonaisuuden ja asiakas on tietoinen, miten hänen sairautensa hoito toteutuu ja jatkuu. Työparien koulutuksessa pyritään pitkäjänteiseen kansanterveysosaamiseen, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisen hoitotyön asiakastyössä. Työparimallin tuoman muutoksen myötä henkilökunnalle on järjestetty paikallisesti tarpeen mukaista koulutusta mm. Diabetes-koulutusta. Diabetes-koulutussarja suunnattiin kaikille 6tk:ssa itsenäistä vastaanottotyötä tekeville ja kotihoidon sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Sisäistä osaamisen jakamista on toteutettu hoitajien pitämillä koulutustilaisuuksilla eri yksiköille esim. työparihoitajina toimivat reuma-, diabetes- ja astmahoitajat ovat pitäneet sisäistä koulutusta pitkäaikaissairauksien hoidosta mm. työterveyshoitajille. Työparityön kehittämistyötä tehdään jatkuvasti yksiköissä ja yhteistyöpalavereissa. Hanketyöntekijät ovat toimineet aktiivisesti työparityön kehittämisessä ja sen tukena. Tuki on ollut keskusteluita ja henkisen tuen antamista, vierellä kulkemista ja tarvittavien tukimateriaalien valmistelua. Työparien listakokoja seurataan säännöllisesti neljän kuukauden välein. Listakokojen seuraamisella tiedetään, miten asiakkaiden listautuminen työpareille kehittyy ja onko listautuminen tasapuolista kaikille työpareille. Asiakaslistan avulla työparit tietävät heille listautuneet asiakkaat, joka auttaa työn kokonaisuuden hallittavuudessa. Hoitajaresursseja on toistaiseksi lisätty jonkin verran työparityön mahdollistamiseksi. Lisäresurssin tarvetta on edelleen toiminnan muokkausvaiheessa sekä lääkäri- että hoitajaresurssien osalta optimaalisen työparitoiminnan aikaansaamiseksi. Työparityöstä on kertynyt jo sen verran kokemusta, että sillä voidaan hallita lääkärien ja hoitajien puheluita ja vastaanottojen käyntimääriä. Asiakkailta saatu myönteinen palaute kertoo myös toiminnan laadun paranemisesta. 11

12 Henkilöstöresurssien uudelleenjärjestelyillä ja puhelinajoilla on vahvistettu hoidon tarpeen arviointia puhelinneuvonnassa ja vastaanotossa. Lapuan hanketyöntekijän ja Potkun projektipäällikön ohjauksella 6tk:ssa tutustuttiin Mikrosysteemi- kehittämismenetelmään. 6tk:n kehittämisen aiheeksi valikoitui asiakkaan yhteydenoton ja puhelinkontaktien kehittäminen Alavuden lääkärinvastaanotossa ja poliklinikalla. Mikrosysteemin aikana tehtiin mittaukset puhelinliikenteessä ja vastaanoton kävijämääristä ja analysoitiin niistä saadut tulokset. Tulosten perusteella itseilmoituspisteen käyttöönottoa vauhditettiin perustamalla siihen oma työryhmä. Puhelinpistettä rauhoitettiin ottamalla käyttöön sille oma erillinen tilansa. Tiedotteita ja opasteita uusittiin ja lisättiin. Henkilökuntaa ohjeistettiin jatkohoidon tehostamiseen. Mikrosysteemin aikana tehdyt mittaukset todettiin tarpeellisiksi ja herätteleviksi ja sovittiin uusintamittauksista noin puolen vuoden kuluttua. Lisäksi johtoryhmä ja hanketyöntekijä kävivät tutustumassa Lapuan terveyskeskuksen remontoituihin tiloihin ja toimintatapoihin. Mikrosysteemi oli toimiva, tehokas ja koko työyhteisöä osallistava menetelmä käytännön työn kehittämiseen ja sitä tullaan 6tk:ssa hyödyntämään yksiköiden tarpeiden mukaan. Markkinointiosaamisen kehittäminen Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä toteutettiin Tyytyväinen työntekijä- tyytyväinen asiakas luennoilla. Luennot piti hanketyöntekijä Maria Keto. Luennoilla otettiin esille asioita, miksi perusterveydenhuollossa tarvitaan markkinointiosaamista ja positiivista asennetta. 6tk:ssa luennot pidettiin ensin esimiehille ja sen jälkeen työntekijöille. Aihe otettiin hyvin vastaan ja se todettiin tarpeelliseksi. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän lähes kaikki yksiköt ehdittiin käymään läpi. Hanketyöntekijä Maria Keto on pitänyt luentoja oman organisaation lisäksi muiden yhteistoiminta-alueiden terveyskeskuksissa. Tyytyväinen työntekijä- tyytyväinen asiakas- luento on myös pidetty Pohjanmaan Potkun hanketyöntekijöille sekä Potku 2- seminaarissa Tampereella Luentoja on pidetty 29 kertaa ja osallistujia on ollut yhteensä 838. Motivoivan haastattelun ja voimaannuttavan työotteen koulutus on toteutunut IkiHyvä- ryhmäohjaaja- ja tupakasta vieroitusohjaajakoulutuksen sisältöjen puitteissa. Asiakaslähtöisen ja voimaannuttavan työotteen sisäistäminen vaatii tekijältään pitkällistä prosessia omassa käyttäytymisessä ja toiminnassa, mutta on työotteena sitäkin palkitsevampaa. Farmasian tutkijatohtori Hanna Kortejärvi vieraili 6tk:ssa Vierailun aiheena oli tutustuminen Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän Potku- hankkeeseen liittyvään toimintaan ja erityisesti lääkehoitoon liittyviin osioihin. 12

13 d) Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan mittaamisen toteutus ja hyödyntäminen johtamisessa Osahankkeen tavoitteet: Väestön terveysindikaattorit toimivat toiminnan suunnittelun lähtökohtana Tavoitteiden toteutumisen arviointi Diagnoosien seurantamittaukset on toteutettu vuosina Vuonna 2014 diagnoosimittauksia ei pystytty tekemään uuden potilastietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä liittyi EP-Pottiin, yhteiseen potilastietojärjestelmään, ja uudesta potilastietojärjestelmästä ei vielä saatu raportteja. Tehdyistä seurannoista on ilmennyt, että diagnoosien merkinnöissä on edelleen tehostettavaa. Diagnoosiseurannan avulla saadaan tietoa asiakkaiden yleisimmistä diagnooseista ja niiden merkitseminen helpottaa myös terveys- ja hoitosuunnitelman koostamista. Terveys- ja hoitosuunnitelmamääriä on seurattu säännöllisesti. Asiakkaat, joille on tehty terveys- ja hoitosuunnitelma, lisätään erilliseen asiakasryhmään (6tehosu-ryhmä). Terveys- ja hoitosuunnitelmien tekeminen on edistynyt odotusten mukaisesti (taulukko 2). Sisäisiä terveysja hoitosuunnitelmakoulutuksia on pidetty tarpeen mukaan. Sisäisiä koulutuksia varten koottiin oma koulutuspaketti, joka jaettiin kaikille koulutukseen osallistuneille. Terveys- ja hoitosuunnitelmia tehdään vuodeosastoilla, lääkärien vastaanotoilla, neuvoloissa, työterveyshuollossa, fysioterapiassa, psykiatrian poliklinikalla sekä psykogeriatrian ja psykiatrian osastolla. Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin kotihoidoille sekä kunnallisille vanhustenhuollon yksiköille on pidetty terveys- ja hoitosuunnitelmakoulutuksia. Tulevaisuudessa terveys- ja hoitosuunnitelmakoulutuksia tullaan järjestämään hammashoitolan henkilökunnalle. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä oli kpl. Terveys- ja hoitosuunnitelmien vaikuttavuutta 6tk:ssa selvitettiin pienimuotoisella asiakasotannalla. Otannan tuloksista voitiin todeta lääkärien päivystys- ja vastaanottokäyntien vähentyneen lähes kolmanneksella ja lääkärien puheluiden vähentyneen yli puolella. Hoitajien puhelut olivat vastaavasti reilusti kaksinkertaistuneet vastaanottokäyntimäärien pysyessä ennallaan. Asiakasotanta oli osa Potku2- hankkeessa toteutettua terveys- ja hoitosuunnitelmien määrällistä ja laadullista auditointitutkimusta. 13

14 Terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä Taulukko 2: Terveys- ja hoitosuunnitelmien määrän kehitys Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä Työparien listakokoja seurataan neljän kuukauden välein. Listakokoja seurataan sekä työparien oman työn suunnittelun ja seurannan kannalta kuin myös seuraten koko organisaatiossa tapahtuvaa listakokojen kehitystä. Pacic- kysely toteutettu ensimmäisen kerran Potku 1- aikana, jolloin kyselyt tehtiin kaksi kertaa Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä. Potku2- hankkeen aikana Pacic- kyselyt toteutettiin ja toisen kerran Pacic- kyselyn tavoitteena oli selvittää potilaiden kokemuksia vastaanottotilanteista. Kyselyllä saatiin tietoa, kuinka kattavasti terveys- ja hoitosuunnitelmia tehdään pitkäaikaissairaille. Kyselyt toteutuivat hyvin ja vastauksia saatiin hyvä määrä molemmilla kerroilla. Potkun ohjausryhmässä todettiin tulosten kehittyneen hyvään suuntaan. Kevään 2014 kyselyn tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Acic- kyselyt on tehty Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän henkilöstölle sekä Potku1- että Potku2 hankkeessa. Kevään 2014 kyselyn tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Acic- kyselyllä mitataan, kuinka hyvin palveluja tarjoava organisaatio painottaa toiminnassaan ja johtamisessaan pitkäaikaissairauksien hoitoa. 14

15 Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä on osallistunut Sari Takalan väitöskirjaan liittyvään terveyshyötymallin juurtumisen alkukyselyyn keväällä 2011 ja seurantakyselyyn loka-marraskuussa Kyselyiden tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä on osallistunut Rambolin sähköisesti tekemään hankkeen ulkoiseen arviointiin toukokuulla Kyselyn tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Talousarvioasiakirjassa on huomioitu terveysindikaattorit, joihin perusterveydenhuollon toiminta monilta osin pohjautuu. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän toiminta-alueella kansansairauksien osuus on merkittävää. 15

16 2.3 Omahoito e) Ammattihenkilöt työskentelevät voimaannuttavalla työotteella ja asiakkaan omatoiminen osallistuminen omaan hoitoonsa lisääntyy Osahankkeen tavoitteet: Omahoitolinkit lisätään ja päivitetään terveyskeskusten kotisivuille Selvitetään omahoito-ohjelmien käyttöönottoa tietojärjestelmissä. 6tk:n tavoitteet: Luodaan omahoitosivusto 6tk:n www-sivuille Terveysteema- tapahtuman järjestäminen Terveys- ja hoitosuunnitelmien auditointi Terveys- ja hoitosuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen vakiintuneeksi toiminnoksi Tavoitteiden toteutumisen arviointi Omahoitosivuston luominen ei toteutunut. Seitsemällä sairaanhoitopiirillä on kehitettynä yhteinen alueellinen portaali, Hyvis-palvelu, johon myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on liittymässä. Hyvis on osa valtakunnallista sähköisten palvelujen kehittämiseen tähtäävää Sadehanketta. Hyvis-portaali sisältää omahoitopalvelut ja ohjeita omahoitoon, jonka vuoksi ei nähty aiheelliseksi tehdä omia omahoitosivuja. Hyvis-portaalin käyttöönottoa jäädään odottamaan. Pienimuotoinen terveysteematapahtuma järjestettiin maaliskuussa 2013 PenttiArmaan-päivän tempauksena. Tempauksen järjestäjänä oli Conmedic- laatuverkosto, johon Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä kuuluu. Terveysteemana oli tupakointi ja tunnuslauseena oli Tupakoimaton elää pidempään. Valtakunnallisiin lääkehoidon päiviin on osallistuttu vuosittain laittamalla esille jokaisella terveysasemalla lääkehoidon päivän teemaan liittyvät posteriesitykset. Asiakkaille on jaettu lääkehoidon päivään liittyvää materiaalia. Potku- hanke on ollut mukana Alavuden kaupungin Lähipalvelumarkkinoilla

17 Terveys- ja hoitosuunnitelmien auditointiohjeistus on otettu käyttöön. Auditointityökalun Väli- Suomen kehittämistyöryhmään 6tk:sta osallistui terveydenhoitaja Hanna Katajamäki. Auditointityökalun käyttö on ohjeistettu terveys- ja hoitosuunnitelmakoulutuksien yhteydessä. Terveysja hoitosuunnitelmien auditointeja on tehty pienryhmissä ja auditointityökalu on todettu tarpeelliseksi. Ryhmätyöskentelyt ovat olleet keskustelevia ja vertaiskeskustelut ovat mahdollistaneet terveys- ja hoitosuunnitelmien laadun kehittymisen. Auditointityökalun todettiin olevan hyvä apuväline myös terveys- ja hoitosuunnitelmia tehdessä. Potku2 hanke on tuottanut auditointimateriaalia, mm. auditointilomakkeet ja muistilistan terveys- ja hoitosuunnitelman avaintekijöistä, jotka on otettu käyttöön. Terveys- ja hoitosuunnitelmien tekeminen on vakiintunut. Terveys- ja hoitosuunnitelmien määrät ovat jatkaneet kasvuaan ja suunnitelmien päivittämistä tehdään asiakkaiden kanssa säännöllisesti. Pacic -mittauksien tuloksista kävi ilmi, että asiakkaat, joille oli tehty terveys- ja hoitosuunnitelma, olivat tyytyväisempiä hoitoonsa kuin ne joille ei ollut tehty terveys- ja hoitosuunnitelmaa. Asiakkaat ovat vaihtaneet keskenään kokemuksia terveys- ja hoitosuunnitelmista ja sen perusteella asiakkaat osaavat jo hakeutua palveluihin saadakseen oman terveys- ja hoitosuunnitelman. f) Terveyshyötymallin mukainen toiminta fokusoidaan myös korkean riskin asiakkaisiin (esim. potilaiden tunnistaminen, ryhmiin ohjaaminen ja hoitosuunnitelman tekeminen ) Osahankkeen tavoitteet: Kehitetään korkean riskin asiakkaiden tunnistamisen mallia ja otetaan se käyttöön. Pitkäaikaissairaille ja riskipotilaille tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma. Omahoitotyökalujen käyttöä laajennetaan. 6tk:n tavoitteet: Korkean riskin asiakkaiden tavoittaminen Terveys- ja hoitosuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen vakiintuneeksi toiminnoksi Itsemittauspisteiden kehittäminen 17

18 Tavoitteiden toteutumisen arviointi Korkean riskin asiakkaiden tavoittamismahdollisuuksia on kartoitettu. Laajennetut terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvoloissa ovat edistäneet asiaa, mutta edelleen mietitään keinoja korkean riskin asiakkaiden tavoittamisessa. Suunniteltua korkean riskin asiakkaiden systemaattista poimintaa on tehty naisten joukkotarkastusten yhteydessä. Joukkotarkastuksissa tarjottiin työterveyshuoltoon kuulumattomille asiakkaille mahdollisuutta päästä terveystarkastukseen. Työterveyshuoltoon kuulumattomista asiakkaista n. 90 % otti terveystarkastusajan ja kolme asiakasta varasi myös ajan aviopuolisolleen. Terveystarkastuksista saatiin ohjattua pitkäaikaissairaita sekä korkean riskin asiakkaita työpareille. Työparihoitajien vastaanotoilla heille tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma. Terveystarkastuskäytäntö sai osakseen paljon kiitosta. Korkean riskin tavoittamisesta naisten joukkotarkastusten yhteydessä- toimintamallista on tehty Innokylä- kuvaus. Korkean riskin asiakkaita on tavoitettu myös neuvolatyön sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon laajoista terveystarkastuksissa. Työttömien terveydenhuoltopalveluiden ja työparityön yhteistyötä on tiivistetty asiakkaiden ohjaamiseksi oikein kohdennettuihin palveluihin. Korkean riskin asiakkaita on ohjattu terveys- ja hoitosuunnitelmavastaanotoille sekä Ikihyvä- ja Tulpparyhmiin. Korkean riskin asiakkaiden tunnistamiselle tietojärjestelmistä asettaa haasteita tietosuoja- asiat ja tietotekniset haasteet. Pitkäaikaissairaille ja korkean riskin potilaille sekä runsaasti palveluita käyttäville tai palvelujen alikäyttäjille tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma. Terveys- ja hoitosuunnitelmien tekeminen on vakiintunutta toimintaa. Koulutuksia terveys- ja hoitosuunnitelmien tekemiseen järjestetään tarpeen mukaan. Terveys- ja hoitosuunnitelmien kirjaamisessa näkyy voimaannuttava ja motivoiva työote. Uutena toimintamallina Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä toteutetaan sydänpotilaiden ohjaus terveys- ja hoitosuunnitelma käynnille. Kaikki potilaat, jotka menevät rasitusergometriaan ohjataan terveys- ja hoitosuunnitelmakäynnille. Tavoitteena on jatkossa, että kaikilla erikoissairaanhoitoon lähetteen saavilla asiakkailla on ajantasainen terveys- ja hoitosuunnitelma erikoissairaanhoitoon mennessä. Tällä halutaan mahdollistaa suunnitelmallinen jatkohoidon toteutuminen. 18

19 Itsemittauspisteiden kehittämistä on tehty koko hankkeen ajan. Terveydenhoitaja Kirsi Taipalus on tehnyt yamk-opintoihinsa liittyen kehittämistehtävän itsemittauspisteiden kehittämisestä. Tehtävän pohjalta on tehty muutoksia itsemittauspisteisiin. Itsemittauspisteet jäävät vakiintuneeksi toiminnaksi ja niiden jatkokehittäminen on tarpeellista mm. tekniikkaan ja sähköiseen asiointiin liittyen. Itsemittauspisteiden laajentamista on harkittu myös kirjastoihin, mutta kuntien kanssa ei ole vielä asiasta keskusteltu. Asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia monenlaisista omaseurannoista. Erityisesti heitä on kannustettu hankkimaan omia verenpainemittareita ja ohjeistettu oikeaan mittaustapaan, että mittauksilla saadaan luotettavia tuloksia. Kirjallisia omaseurantaohjeita on lisätty ja päivitetty. Omaseurantatulosten läpikäynti onnistuu joko puhelinkontaktilla terveyskeskukseen tai vastaanottojen yhteydessä. Lisääntynyt omaseuranta on vähentänyt yksittäisten mittauskäyntien tarvetta. 19

20 2.4 Palveluvalikoima g) Potilaiden profilointia toteutetaan palvelutarpeen arvioimiseksi - yhteistyötä tehdään Kurkiaura hankkeen kanssa Osahankkeen tavoitteet: Kehitetään edelleen monisairaan potilaan hoitomallia ohjaamaan ammattilaisten näkemystä potilaan kokonaishoidosta. 6tk:n tavoitteet: Hoitopolkujen suunnitteleminen ja päivittäminen Tavoitteiden toteutumisen arviointi Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä aloitettiin Potku1- hankkeen aikana kehittämään monisairaan potilaan hoitomallia. Potku2- hankkeen aikana tehtiin hoitokartat diabeteksesta, verenpaineesta, reumasta ja astmasta (liite). Hoitokartat ovat terveydenhuollon ammattilaiselle tietokoneen näytöllä käytettäviä sähköisiä työkaluja. Hoitokartat on tehty Powerpoint -ohjelmalla ja ne ovat helppokäyttöisiä. Karttojen avulla voi löytää täsmällisen ja ohjaavan tiedon nopeasti. Hoitokartat kokoavat yhteen Käypä hoito- suosituksia ja oman terveyskeskuksen käytäntöjä ja ohjeita sekä toimivat myös perehdyttämisen välineenä. Hoitokartoista löytyvät tiedot sairauksien diagnoosikriteereistä, varhaisesta tunnistamisesta, sairauden hoidosta ja ohjeistukset eri käyntikertojen sisällöistä, tarvittavista tutkimuksista, hoidon tavoitteista ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Hoitokarttoja pystyy hyödyntämään kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamisessa. Hoitokartoista löytyy myös organisaatiossa toimivat ryhmät, niiden esittelyt ja ohjeistukset, miten asiakas ohjataan ryhmään. Hoitokarttojen kehittäminen ja päivittäminen on jatkuvaa toimintaa. Kurkiaura- hankkeen nettisivuihin on tutustuttu ja hankkeen tuottamaa materiaalia on hyödynnetty työparityön kehittämisessä. 20

21 h) Palveluvalikoimaa laajennetaan edelleen ottamalla käyttöön monimuotoisia ja asiakaslähtöisiä palveluja, jotka tuodaan asiakkaalle näkyväksi ja hyödynnettäväksi ammattilaisen tuella Osahankkeen tavoitteet: Kolmannen sektorin ja kuntien poikkihallinnollisten sektoreiden palvelut liitetään osaksi terveyskeskusten palveluvalikkoa Yksilö- ja ryhmävastaanottoja kehitetään edelleen Otetaan käyttöön kansallisesti kehitettäviä, terveyshyötymallin toimeenpanoa tukevia ja palveluvalikoimaa laajentavia sähköisen asioinnin palveluita Lisätään yhteistyötä järjestöjen ja terveyskeskusten työnjaon välillä 6tk:n tavoitteet: Työparityön vakiinnuttaminen Ryhmätoimintojen kehittäminen Ryhmävastaanottojen kehittäminen Itseilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotto Yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin kanssa Tavoitteiden toteutumisen arviointi Työparimallin vakiinnuttaminen on toteutettu ottamalla työtapa käyttöön vaiheittain jokaisella terveysasemalla. Työpareille on järjestetty säännöllisesti palavereita toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Työparimallia on markkinoitu sisäisesti ja ulkoisesti. Markkinointia on toteutettu tekemällä esitteitä, käyntikortteja ja lehtijuttuja (liite). Työparityömalli on ollut myös yksi aihe Tyytyväinen työntekijä- tyytyväinen asiakas luennoilla. Vakiinnuttaminen näkyy työparien listojen kasvuna sekä asiakkaiden yhteydenottoina työparia koskevissa asioissa. 6tk:ssa on aktiivista ryhmätoimintaa. Ryhmät toimivat hyvin ja ne ovat osa vakituista palveluvalikoimaa. Ryhmätoiminnoista on tehty esitteitä henkilökunnalle ja asiakkaille. Tulppa-ryhmästä on ollut artikkeli paikallisessa lehdessä (liite). IkiHyvä- ryhmänohjaajia on koulutettu vastaanottotoimintojen lisäksi myös psykiatrian poliklinikalle. Ryhmien toteutumista ja osallistuneiden määrää seurataan säännöllisesti. Ryhmien toimintaa on kehitetty järjestämällä ryhmien ohjaajille yhteisiä palavereita, joissa on käyty läpi käytännön asioita mm. ryhmien tilastointia. 21

22 IkiHyvä- ja Tulppa-ryhmiä on käynnistynyt säännöllisesti. Diabeteksen ensitieto- ryhmä muutettiin avoimeksi ryhmäksi, jolloin uusien diabeetikkojen lisäksi myös sairastumisriskissä olevilla on ollut mahdollisuus osallistua luennoille. Diabeteksen ensitietoryhmästä on ilmoitettu paikallislehti Viiskunnassa. Ryhmän osallistujamäärä on kasvanut lehti- ilmoittelun myötä. Tulevaisuuden jatkokehittämisaiheena on ryhmätoimintojen lyhentäminen ja tehostaminen. Osissa yhteistoiminta-alueiden terveyskeskuksissa on järjestetty light- versioita Tulppa- ja Iki- Hyvä- ryhmistä, joiden hyödyntämistä harkitaan jatkossa. Ryhmävastaanotot ovat toteutuneet lähinnä terveys- ja hoitosuunnitelman laadinnan yhteydessä, jolloin vastaanotolla on ollut asiakas, lääkäri, hoitaja ja tarvittaessa asiakkaan lähiomainen tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö. Teemakohtaisia ryhmävastaanottoja ei ole toistaiseksi aloitettu. Itseilmoittautumisjärjestelmä on hankittu ja otettu käyttöön Alavuden pääterveysasemalla. Laitteita on hankittu myös työterveyshuoltoon ja Ähtärin pääterveysasemalle. Itseilmoittautumisen toivotaan auttavan vastaanoton ja ilmoittautumisen työn kuormitukseen. Itseilmoittautumislaitteen käyttöönoton valmisteluiden puitteissa uusittiin ja lisättiin Alavuden pääterveysaseman opasteita. Itseilmoittautumislaitteen käyttöönotosta tiedotettiin paikallislehti Viiskunnassa ja lehden nettisivuilla (kuva 1.) 22

23 Kuva 1. Itseilmoittautumislaitteen käyttöönotosta kertova juttu Viiskunta- lehden www-sivuilla. Potku2- hankkeen aikana on tehty yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa mm. Ikäkaste-, ELLA- ja OIOS- hankkeet. Asiakasraadin perustaminen on lisännyt yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Terveydenhoitajat ja lääkärit ovat käyneet luennoimassa ja keskustelemassa terveyteen liittyvistä aiheista eri yhdistyksien tilaisuuksissa. Lisäksi yhteistyötä on tehty erilaisten teemapäivien merkeissä. 23

24 2.5 Päätöksentuki i) Kirjaamisen ja tilastoinnin yhtenäistäminen osana päätöksentukijärjestelmän käyttöönottoa Osahankkeen tavoitteet: Lääkelistat ja kirjaaminen yhtenäistetään Laatuverkoston toimintaa hyödynnetään potilaiden hoidon laadun arvioinnissa ja kehittämisessä 6tk:n tavoitteet: Kirjaamisen ja tilastoinnin yhtenäistäminen Lääkelistojen tarkistus ja päivittäminen vakiintuneeksi käytännöksi Valtimotautien laatumittaukset 2-3 vuoden välein Tavoitteiden toteutumisen arviointi Kirjaamisen ja tilastoinnin yhtenäistämistä on kehitetty pitämällä yhteisiä palavereita. Aksilan kirjaamisen työryhmä on työstänyt tilastointien ja kirjaamiseen yhtenäistämiseen ohjaavan raportin, joka on otettu ohjekirjana käyttöön. Raportti on selkeyttänyt kirjaamista ja ohjannut fraasien teossa. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä liittyi sairaanhoitopiirin yhteiseen EP- Potti- potilastietojärjestelmään. Yhteinen tietojärjestelmä edistää tiedon kulkua ja potilaan hoidon jatkuvuutta. Yhteinen tietojärjestelmä on ohjannut myös kirjaamista ja tilastointia yhteneväiseksi. Myös käyttöön otettu KanTa- palvelu ohjaa yhteneväiseen kirjaamiseen. Aksilan OIOS- hankkeen ja Potku2- hankkeen terveys- ja hoitosuunnitelmiin liittyvänä tavoitteena on ollut lääkelistojen päivittäminen ja yhtenäinen kirjaaminen. Yksi OIOS- hankkeessa perustetuista työryhmistä oli lääkelistojen päivittämiseen perehtyvä työryhmä. Työryhmä koulutti OIOS- kummikoulutuksessa alueen ammattilaisia lääkelistojen päivittämisestä ja kirjaamisesta. Joka yhteistoiminta-alueen terveyskeskus sai lääkelistojen päivittämiseen ja kirjaamiseen kirjalliset ohjeet. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymästä OIOS-kummikoulutukseen osallistui 8 henkilöä. 24

25 Lääkelistat tarkistetaan terveys- ja hoitosuunnitelmaa tehdessä tai päivitettäessä sekä reseptien uusinnan yhteydessä ja vastaanotoilla. Terveys- ja hoitosuunnitelmakoulutuksissa on korostettu kunnallisille vanhusten palveluyksiköille lääkelistan päivittämisen tärkeyttä jatkohoidon ja tiedonkulun turvaamiseksi. Valtimotautien laatumittaus toteutettiin syksyllä 2012 ja seuraava mittaus oli suunniteltu vuodelle 2014 tai Viimeaikaisten henkilökuntaa kuormittavien tietoteknisten ja muiden haasteiden vuoksi seuraavat laatumittaukset siirtyvät syksylle Mittaustuloksista on tiedotettu henkilökuntaa ja tuloksia on hyödynnetty toimintaa kehitettäessä. Conmedicin laatuverkoston koulutuspäiviin on osallistuttu 6tk:n kustannuksella. Päätöksenteon tuki- ohjelmaa on käyty esittelemässä Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä, mutta ohjelmaa ei ole hankittu käyttöön. j) Hyödynnetään hoitosuunnitelmien ja hoitopolkujen teossa Käypä hoito suosituksia ja Terveysporttia sekä kannustetaan henkilökuntaa Käypä hoito suositusten aktiiviseen käyttöön potilasohjauksessa Osahankkeen tavoitteet: Käypä hoito- suositukset otetaan käyttöön päätöksen teossa entistä paremmin. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 6tk:ssa henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää terveysporttia ja sitä osataan hyödyntää potilastyössä. Terveysporttia käytetään sekä päätöksen teon apuna että potilasohjeiden antamisessa. Tulostettavia potilasohjeita hyödynnetään päivittäisessä vastaanottotyössä. Hoitokartat on laadittu Käypä hoito- ohjeiden pohjalta ja karttoihin on mahdollisuus liittää linkit terveysportin sivuille ja Käypä hoito- suosituksiin. 25

26 2.6 Kliiniset tietojärjestelmät k) Käytössä olevien tietojärjestelmien täysipainoinen hyödyntäminen esim. kutsujärjestelmän ja tekstiviestitoimintojen käytön systematisointi Osahankkeen tavoitteet: Sähköisiä alustoja kehitetään ja hyödynnetään. 6tk:n tavoitteet: Terveys- ja hoitosuunnitelmien kirjaamisen kehittäminen auditoinnin ja koulutuksen avulla Tavoitteiden toteutumisen arviointi Terveydenhoitaja Hanna Katajamäki on 6tk:sta osallistunut terveys- ja hoitosuunnitelmien auditointilomakkeen Väli-Suomen kehittämistyöryhmään. Työryhmä kehitti yhteiset auditointimateriaalit, joihin kuului auditointilomake ja -ohjeet sekä muistilista terveys- ja hoitosuunnitelman avaintekijöistä. Auditointityökalun käyttöönoton myötä on kiinnitetty erityisesti huomiota asiakasta voimaannuttavaan kirjaamistapaan. Effica 4.1 toi mukanaan rakenteisen kirjaamisen. Sairaanhoitopiirin kanssa samaan tietojärjestelmään (EP-Potti) liittymisen myötä Efficaan saatiin HOITOS- lomake, johon terveys- ja hoitosuunnitelma rakenteisesti kirjataan. Terveys- ja hoitosuunnitelman kirjaamisen ohjeita on uusittu tietojärjestelmiin liittyvien muutosten yhteydessä. Yhteisessä järjestelmässä HOITOS- lomakkeella oleva terveys- ja hoitosuunnitelma edistää tiedon välitystä eri organisaatioiden kesken. Erilaisten fraasipohjien käyttöönotolla on saatu kirjaamista selkeästi yhteneväisemmäksi ja pohjat helpottavat ammattilaisten työtä. Myös terveys- ja hoitosuunnitelmaan on tehty oma fraasipohja. Työterveyshuolto ja diabeteshoitaja ovat hyödyntäneet kutsujärjestelmää jo vuosien ajan ja uusina käyttäjinä ovat aloittaneet työparihoitajat. Kutsujärjestelmä on käytössä työparien asiakkaiden listautuksessa. Kutsujärjestelmää pystyy hyödyntämään moniin eri seurantoihin. 26

27 Kutsujärjestelmän avulla saa helposti tiedon työparien listakoosta ja lista auttaa työparihoitajien työn suunnittelussa. Hyvis-portaaliin ja sen mahdolliseen tulevaan käyttöönottoon on tutustuttu. Hyvis- portaali tuo mukanaan sähköisen asioinnin mahdollisuuden ja portaalin avulla pystytään laajentamaan tämän hetkistä palvelutarjontaa. Sähköistä asiointia on edistetty ottamalla käyttöön itseilmoittautumislaite. l) Noudatetaan sovittuja käytäntöjä kirjaamisessa Osahankkeen tavoitteet: Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä kehitetään edelleen esim. hoitosuunnitelmien asiakaslähtöinen ja voimaannuttava kirjaaminen. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Aksilan kirjaamisen työryhmän laatiman raportin ohjeita noudatetaan ja fraasien luomisessa pohjataan raportin ohjeisiin. Terveys- ja hoitosuunnitelman kirjaamisen ohjeet uusittiin sairaanhoitopiirin yhteiseen tietojärjestelmään (EP-Potti) liityttäessä. Kirjaamisohjetta on kerrattu terveys- ja hoitosuunnitelmakoulutuksissa. Terveys- ja hoitosuunnitelman otsikointi on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeiden mukainen. Diagnoosien kirjaamista seurattiin viikolla 11 vuonna Seuranta osoitti, että diagnoosien kirjaamiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Diagnoosiseurannan toteuttaminen viikolla 11 vuonna 2014 ei onnistunut tietoteknisten haasteiden vuoksi, jotka liittyivät uuteen EP-Potti potilastietojärjestelmään. 27

28 3. Viestintä Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä viestintä sisältyy vahvasti markkinointiosaamisen kehittämiseen. Markkinointiin on panostettu kauttaaltaan ja aivan erityisesti organisaation sisäisen markkinoinnin kehittämiseen, jota on toteutettu Tyytyväinen työntekijä- tyytyväinen asiakas luennoilla. Perusterveydenhuollossa markkinointi näkyy asiakaspalvelun tärkeyden korostamisessa ja asiakaslähtöisen näkökulman huomioimisessa kaikessa toiminnassa. Sisäinen viestintä Sisäisen viestinnän tavoitteena on ollut kertoa Potku2- hankkeesta, sen tavoitteista ja kehittämistoimista henkilöstölle. Sisäisellä tiedottamisella on pyritty saamaan asianosaiset mukaan hankkeeseen ja siihen liittyvään kehittämistyöhön. Sisäisen viestinnän kohderyhminä ovat olleet organisaation johto, henkilökunta ja hankkeen sisäiset yhteistyökumppanit. Potku- hankkeen sisäinen tiedottaminen on onnistunut, hanke on hyvin tunnettu ja sen ideologian omaksuminen näkyy henkilökunnan toimintatavoissa. Sisäinen viestintä ja markkinointi ovat jatkuvaa toimintaa. Markkinointiosaamisen kehittämisessä Tyytyväinen työntekijä- tyytyväinen asiakas luennoilla on korostettu viestinnän merkitystä. Luennot ovat sisältäneet myös tiedottamista hankkeen aikana tehdyistä kehittämistoimenpiteistä. Kehittämispalavereiden yhteydessä on pidetty alustuksia Potku- hankkeesta ja terveyshyötymallista. Sisäisen viestinnän keinoina on toteutettu: henkilökohtainen keskustelu kehityskeskustelut palaverit, kehittämispäivät puhelin sähköposti tiedotteet 28

29 ilmoitustaulu 6tk:n intranet Potkuun liittyviin tiedotteisiin on liitetty Potku- ja Kaste-logot Tyytyväinen työntekijä- tyytyväinen asiakas- luennot terveys- ja hoitosuunnitelmakoulutukset mittaus- ja kyselytulokset hankkeen tuottamat materiaalit mm. esitteet, julisteet, kynät Ulkoinen viestintä Ulkoisen viestinnän avulla hankkeesta ja siihen liittyvästä kehittämistoiminnasta on kerrottu asiakkaille. Ulkoisen viestinnän kohderyhmänä ovat 6tk:n asiakkaat, asiakasraati, hankkeen hallinto, rahoittajat, muut sidosryhmät ja media. Tyytyväiset työntekijät viestivät asiakkailleen kehittämismyönteisestä organisaatiosta, jossa on mielekästä ja motivoivaa tehdä asiakaslähtöistä työtä. Tyytyväinen asiakas kokee turvallisuutta, että hänellä on laadukkaat peruspalvelut saatavilla yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Ulkoisen viestinnän onnistuminen rakentaa luottamuksellisuutta ja vakautta koko toimintaan. Ulkoisen viestinnän keinoina on toteutettu: katsaukset/ väli- ja loppuraportit rekrytointiesite lehdistötiedotteet, artikkelit hankkeen tiedotteet esitteet, käyntikortit, lomakkeet, julisteet sähköinen viestintä asiakasraati terveys- ja hoitosuunnitelmakoulutus- materiaalipaketti opasteet hankkeen tuottamat materiaalit mm. esitteet, julisteet, kynät 29

30 Viestinnän tulokset 3 artikkelia paikallislehdessä 1 artikkeli valtakunnallisessa Diabeteslääkäri-lehdessä 1 artikkeli Lääkärilehdessä (julkaistaan elokuussa 2014) työpariesitteet, ryhmäesitteet, käyntikortit omahoitajille julisteet opasteet 30

31 4. Verkostoituminen Pohjanmaan Potkun hanketyöntekijöiden sisäinen verkostoituminen on toteutunut yhteisten työkokousten ja videoneuvottelujen kautta. Johtava hoitaja Mauri Viitala on kuulunut Pohjanmaan Potkun ohjausryhmään 6tk:sta. Muu henkilöstö on verkostoitunut lähinnä hankkeen puitteissa järjestettyjen koulutusten ja seminaarien yhteydessä. Hankkeen aikana on tutustuttu Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollon muiden yksiköiden henkilöstöön ja toimintatapoihin. Yhteistyö on mahdollistanut toimintatapojen vertailua ja antanut keinoja oman organisaation palveluiden kehittämiseen. Aksilan ja Potku- hankkeen yhteistyö on mahdollistanut alueellisen kehittämistoiminnan ja Aksilan rooli on jatkossakin toimia sairaanhoitopiirin alueen yhteistyön kokoavana voimana ja toimijana. Aksila toimii myös tiedottajana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Potku- hanke on verkostoitunut Kuusiokuntien alueella muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa mm. Ikäkaste- hanke, Ella- hanke. Yhteistyö on toteutunut yhteisten palavereiden, koulutuksien ja vierailujen merkeissä. Muita yhteistyön muotoja ovat olleet messutapahtumat mm. Lähipalvelumessut Alavudella. Terveydenhoitaja Hanna Katajamäki 6tk:sta on osallistunut Väli-Suomen terveys- ja hoitosuunnitelmien auditointilomakkeen kehittämistyöryhmään. Hanketyöntekijä Maria Keto on osallistunut Väli-Suomen omahoitolomakkeen kehittämistyöryhmään. Hanketyöntekijä Satu Mäkelä on osallistunut Acic- kyselyn uudelleen käännökseen liittyvään työryhmään. Moniin kehittämistyöryhmiin osallistuminen on tuonut kuntayhtymään uudenlaista osaamista ja tietoa muiden osahankkeiden toimintatavoista ja kehittelemistä asioista. Työryhmissä on päästy tutustumaan ja verkostoitumaan muiden osahankkeiden toimijoihin. Potku- hankkeen eri osahankkeiden verkostoitumista on tapahtunut hankkeen järjestämissä koulutuksissa ja yhteisissä seminaareissa. 31

32 Organisaation sisällä verkostoitumista on tapahtunut hankkeen ohjausryhmän ja erilaisten kehittämistyöryhmien välityksellä. Yhteistyön ja kehittämistyön lisäämiseksi 6tk:n sisällä on koottu tarvittaessa erillisiä työryhmiä ja palavereita. Työryhmien kautta on haettu uusia ideoita ja yhteneväisyyttä 6tk:n terveysasemien keskinäisiin toimintatapoihin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa on tehty yhteistyötä osallistumalla terveys- ja sosiaalialan yksikön järjestämiin Rekry- tori tapahtumiin sekä opiskelijoiden opinnäytetöiden puitteissa. Potku2 hanke esittäytyi Vuosista viis- olen aktiivinen ikääntyvä- symposiumissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Tyytyväinen työntekijä- tyytyväinen asiakas luentojen yhteydessä on tutustuttu yhteistoiminta- alueisiin ja heidän henkilöstöönsä. Hanketyöntekijöiden palavereissa on esittäytynyt alueen muita Kaste-hankkeita ja on osallistuttu Etelä-Pohjanmaan yhteisiin hanketilaisuuksiin Kastehankkeiden seminaariin Seinäjoella tammikuulla 2013 ja Hankefoorumiin Lapualla toukokuulla Yhteistyö ja verkostoituminen Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä on lisääntynyt Potku- hankkeen aikana. Tämän yhteistyön kehittyminen on tulevaisuudessa yhä merkityksellisempää, että asiakkailla on mahdollisuus saada vertaistukea ja uudenlaisia palveluita omahoitonsa tueksi. 32

33 5. Talous Talouden osalta paikallisia kustannuksia on kertynyt lähinnä henkilöstökuluista, matkoista, puhelinkuluista ja kokoustarjoiluista. Henkilöstökulut ovat kertyneet 1.2 hanketyöntekijän työpanoksesta. Budjetin toteutumista on seurattu säännöllisesti. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän johto ja lähijohto on mahdollistanut, että henkilöstö on voinut osallistua aktiivisesti erilaisten työryhmien toimintaan ja hankkeen järjestämiin tai hankeaiheita sivuaviin koulutuksiin käyttäen siihen työaikaansa. 33

34 6. Yhteenveto Kuusiokuntien terveyskuntayhtymällä on ollut ilo olla mukana Kaste- ohjelman alaisessa Potkuhankkeessa ja sen kehittämistyössä noin neljän vuoden ajan. Potku- hankkeen tavoitteet ovat mahdollistaneet käytännönläheisen kehittämistyön ja kehittämistyön tulokset jäävät konkreettisesti käytännön työhön terveyshyötyä tuottamaan ennakoivan, suunnitelmallisen ja asiakaslähtöisen hoidon merkeissä. Väli-Suomen Potkun hankehallinto on onnistunut olemaan lähellä ruohonjuuritason hanketyötä laajasta alueesta huolimatta ja ottamaan käytännön toimijoita kentältä mukaan Väli-Suomen alueen erilaisiin työryhmiin. Pohjanmaan Potkua on rikastuttanut Mustasaaren ja Pietarsaaren mukaantulo Potku2 hankkeeseen yhdessä Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueiden kanssa. Pohjanmaan Potkun ohjausryhmä yhdessä hankkeen alueylilääkärin ja projektipäällikön kanssa ovat pitäneet Pohjanmaan Potkun osahankkeen vankasti yhtenäisenä Pohjanmaan hankkeena ja siten edesauttaneet yhteistoiminta-alueiden hanke- ym. henkilöstöä tutustumaan toisiinsa ja toistensa toimintatapoihin, jonka arvo tullaan varmasti näkemään myös tulevaisuudessa. Potku- hankkeen aikainen kehittämistoiminta on onnistunut odotusten ja tavoitteiden mukaisesti Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä. Potku1- hankkeen aikana aloitetut kokonaisuudet ovat vahvistuneet. Työparimalli on otettu jokaisella terveysasemalla käyttöön vaiheittain ja toimintamalli on vakiintumassa. Terveys- ja hoitosuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen on osa jokapäiväistä vastaanottotyötä ja vakiintunut käytäntö, joka ilmenee kertyneistä terveys- ja hoitosuunnitelmamääristä (taulukko2). Ryhmätoiminnot ovat jääneet osaksi palveluvalikoimaa. Olemassa olevia hoitokarttoja on täydennetty ja lisäksi on tehty uusia karttoja. Tärkeimmiksi nostetut uudet tavoitteet on saavutettu hyvin. Asiakasraati on perustettu ja se on käynnistynyt hyvin. Korkean riskin asiakkaiden tavoittamiseksi naisten joukkotarkastuksien yhteydestä (liite) on luotu uusi toimintamalli. Markkinointiosaamista on tuotu perusterveydenhuoltoon pitämällä Tyytyväinen työntekijä- tyytyväinen asiakas luentoja ja lisäksi on tuotettu markkinointimateriaalia. 6tk:ssa on aina suhtauduttu myönteisesti kehittämistyöhön ja Potku- hanke on koettu yhdeksi merkittävimmäksi perusterveydenhuollon kehittämishankkeeksi. Johdon vahva sitoutuminen hankkeeseen sekä lähiesimiesten aktiivinen mukanaolo on edesauttanut kehittämistoimien jalkauttamista käytännön työhön. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän henkilöstö on sitoutunut työhönsä, valmis ottamaan uusia haasteita vastaan ja myönteisellä tavalla ylpeä omasta 34

35 organisaatiostaan. Asiakaskunnalta saatu myönteinen palaute kannustaa jatkamaan hyviksi koettujen käytäntöjen parissa ja uusien kehittämisessä. Potku (Potilas kuljettajan paikalle) on edennyt merkittävän harppauksen perusterveydenhuollossa ja potilaiden omahoidossa eteenpäin. Tällä Potkun käytännössä hyväksi todetulla tiellä kannattaa jatkaa eteenpäin. 35

36 Hoitokarttojen etusivut Liitteet

37 37

38

39 39

40 40

41 41

42 42

43 43

44 44

45 45

46 46

47 47