VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLI/LOPPURAPORTTI POHJANMAAN POTKU, LAPUA
|
|
- Hilja Turunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLI/LOPPURAPORTTI POHJANMAAN POTKU, LAPUA Kati Karjanlahti
2 1. Osahankkeen organisoituminen POTKU -hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti. Toimintamallissa kehitetään suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille. Keskeisenä tavoitteena on potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja hoidon toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluja terveyskeskuksissa. Taulukko 1: Pohjanmaan Potku II-hankkeessa mukana olevat terveyskeskukset Pohjanmaan Potku-hanke (Potku II) alkoi heti Lakeuden Potku- hankkeen (Potku I) jälkeen Pohjanmaan Potku II-hankkeen muodostavat Potku I-hankkeessa mukana olleet Lakeuden Potkun, Pietarsaaren Potkun ja Mustasaaren Potkun osahankkeiden kuntien terveyskeskukset ja terveyskuntayhtymät (Taulukko 1). Kuntia alueella on 22. Yhteensä alueen väestöpohja on noin asukasta. Terveyskeskusorganisaatioita on 9, joissa on yhteensä 47 erillistä terveysasemaa. Terveyskeskus Kunnat/Väestömäärä Terveysasemien määrä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka / Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Alajärvi, Soini, Vimpeli / Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi / Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri 4 / Lapuan terveyskeskus Lapua / Mustasaaren/Vöyrin terveyskeskus Mustasaari, Vöyri / Pietarsaaren kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Seinäjoen terveyskeskus Seinäjoki, Isokyrö / Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva /
3 Lapuan terveyskeskus on yksi Pohjanmaan Potkun yhdeksästä perusterveydenhuollon yksiköstä. Kehittäjätyöntekijänä jatkoi Kati Karjanlahti (100%) ja kehittäjälääkärinä Pentti Kalliola (20%). Kati Karjanlahti teki kaksi kuukautta myös projektipäällikön töitä (50%) puoliksi projektipäällikkö Carita Liljamon kanssa. Pohjanmaan Potkun ohjausryhmässä Lapuan edustajana toimii edelleen hoitotyön johtaja Terhi Haapala. Osa Potku I:n työryhmistä jatkoi toimintaansa ja uusia perustettiin tarpeen mukaan. Lapuan ohjausryhmä koostuu ylimmästä johdosta (Taulukko 2). Ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa ja läsnä näissä oli yhteensä 17 henkilöä. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata tavoitteiden etenemistä ja ohjata toimintaa. Taulukko 2 Kangas Matti Aro Piia / Sirkka Eväsoja Luomala Martti Haapala Terhi Luhtala-Sipilä Päivi Kalliola Pentti Karjanlahti Kati perusturvalautakunnan puheenjohtaja perusturvajohtaja / vs perusturvajohtaja terveyskeskuksen ylilääkäri hoitotyön johtaja talouspäällikkö kehittäjälääkäri kehittäjätyöntekijä Kehittämisryhmä koostuu lähijohdosta (Taulukko 3). Kehittämisryhmä on kokoontunut kuusi kertaa ja näissä oli yhteensä 33 henkilöä. Kehittämistyöryhmän tehtävänä on auttaa kehittäjätyöntekijää tavoitteiden laatimisessa, olla myös tärkeä linkki työntekijöiden tiedottamisessa ja kehityksen mahdollistajana omissa työyhteisöissään. Taulukko 3 Kuusisaari Pirkko Niemelä Kristiina Hyytinen Sari Kalliola Pentti Turja Timo Karjanlahti Kati kotihoidon osastonhoitaja sairaalaosaston osastonhoitaja avoterveydenhuollon osastonhoitaja kehittäjälääkäri perusturvan atk-suunnittelija kehittäjätyöntekijä Lapuan terveyskeskuksessa uusina työryhminä aloittivat mm. mikrosysteemi tiimi, hoidon tarpeen arviointiryhmä, päivystyskriteerien työryhmä, ryhmätyöryhmä ja päihde- ja mielenterveystyöryhmä. Lapua pääsi mukaan Hyvä Vastaanotto- hankkeen mikrosysteemi kierrokselle. Lapuan kehittämiskohteeksi valittiin asiakaslähtöinen valmisteltu vastaanotto. Kehittämistyö pilkottiin pienempiin prosesseihin ja kehittämistyö alkoi puhelin palvelusta. Kehittämistiimiin kuului kuusi eri henkilöä ja he olivat eri ammattiryhmistä sekä johdosta. Tiimi tekee työtä saman potilasryhmän kanssa ja kokoontui kevään 2013 aikana lähes viikoittain. Mikrosysteemi työkalu havaittiin hyväksi avuksi kehittämisessä ja uusi mikrosysteemi kierros aloitettiin päivystyksessä ja valmistellussa vastaanotossa syksyllä
4 Hoidon tarpeen arviointiryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ryhmän tarkoituksena oli tuottaa materiaalia puhelimeen vastaajille. Pitkäaikaissairaille tehtiin ns. tsekkauslista eli mitä puhelimessa tulee muistaa sanoa ja minne ohjata sekä mitä laboratoriokokeita voidaan laittaa ennen lääkärin vastaanottoa. (Liite 1). Päivystyksen puolella aloitti päivystyskriteerien työryhmä ja se kokoontui vain kerran, mutta sai tehokkaasti asioita eteenpäin. Ambulanssin henkilökunnan edustajien ja lääkäreiden kommenttien perusteella kriteerit saatiin valmiiksi. (Liite 2). Ryhmätyöryhmä kokoontui kerran pohtimaan miten asiakkaita saataisiin ohjautumaan ryhmiin ja minne ilmoittautuneet laitetaan ylös. Ryhmille perustettiin oma ryhmäajanvarauskirja ja ohjautumisesta on käyty puhumassa lääkäreille, hoitajille ja avoterveydenhuollolle. Päihde- ja mielenterveystyöryhmä perustettiin pohtimaan päihde- ja mielenterveyshoitopolkuja. Seinäjoen kaupunki irtisanoi ympäristökunnilta katkaisu- ja A-klinikka palvelut vuoden 2014 alusta. Akuutisti täytyi selvitellä katkaisuhoitojen järjestäminen terveyskeskuksessa ja mahdollinen jatkohoito katkaisun jälkeen. Yhteistyötä on tehty Pohjanmaan Potkun hanketyöntekijöiden kanssa palavereissa, videoneuvotteluissa, puhelimitse ja seminaareissa. Muita Kaste-hankkeita on myös käynyt esittäytymässä hanketyöntekijöiden palavereissa ja myös yhteisiä seminaareja on järjestetty. Raportin lisäksi on Potku II:n toiminnan yhteenveto, josta näkyy mm. muiden ryhmien, kokousten ja osallistuneiden määrät. 2. Osahankkeiden tavoitteiden toteutuminen POTKU II hankkeen tavoitteiden mukaisesti Potku II-hankkeen päämääränä on terveyshyötymalli terveyskeskusten toimintaa ohjaavana viitekehyksenä. Tarkoituksena on syventää POTKU hankkeessa tehtyä työtä terveyshyötymallin kuudella osa-alueella: yhteisö, johto, omahoito, palveluvalikoima, päätöksenteon tuki ja kliiniset tietojärjestelmät. Lapuan terveyskeskus on lisäksi asettanut hankkeessa omiksi tavoitteikseen seuraavat asiat: 1. Mikrosysteemi- kehittämistyökalun pilotointi vastaanoton uudelleen järjestelyssä 2. Kansanterveyshoitajan ajattelumalli 3. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja kolmannen sektorin mukaan ottaminen pitkäaikaissairaiden hoitoketjuihin. 4
5 2.1 Yhteisö a) Yhteistyön laajentaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Yhteistyötä laajennetaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, kuntien poikkihallinnollisten sektoreiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Terveyshyötymallin mukainen ideologia tulee huomioiduksi hyvinvointikertomusten käyttöönotossa. Keinot: Hoitoketjuja rakennetaan ja kehitetään kansanterveydellisesti merkittävistä sairauksista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Tässä kehittämisessä käytetään apuna perusterveydenhuollon yksiköiden resursseja. Lapuan tavoitteet Lisätä yhteistyötä Aksilan kanssa Tehostetun kotihoidon kehittäminen kotihoidon ja sairaalaosaston kanssa Poikkihallinnollinen yhteistyö ja kolmannen sektorin mukaan otto pitkäaikaissairaan hoitoketjuihin Yhteistyö Aksilan kanssa. Hanketyöntekijöiden palavereiden yhteydessä on ollut kahdeksan yhteistyöpalaveria Aksilan (perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö) kanssa. Aksila on valmistellut sepelvaltimotautipotilaan hoitoketjua yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa. Lapuan terveyskeskuksen kehittäjälääkäri ja kehittäjätyöntekijä ovat mukana kehittämässä siihen perusterveydenhuollon osuutta. Alueiden sydänyhdyshenkilöt ja sydän- ja verenpainehoitajat ovat myös mukana kehittämässä sepelvaltimotautipotilaan hoidon ohjausta. Yhteistyö tältä osin jatkuu syksyllä Tavoitteena on mm. yhtenäinen sähköinen kirjaaminen ja tiedon kulkeutuminen oikealle henkilölle sekä sydäntapahtuman sairastaneen ohjautuminen jo erikoissairaanhoidosta suoraan Tulppa- ryhmiin. Tulppa avokuntoutus- ryhmä on valtimopotilaita varten kehitetty malli ja Lapualla niitä on ollut kaksi. Ryhmät saivat hyviä tuloksia ja palaute oli myös erittäin hyvä. Lapuan terveyskeskus on lähtenyt mukaan savuttomaan leikkaukseen. Savuton leikkaus - koulutuksia on ollut Aksilan ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorin avustuksella sekä hoitajille että lääkäreille. Tupakasta vieroituskoulutuksiin on osallistunut kaikkiaan 13 hoitajaa. Aksilasta on lähetetty hyvin informaatiota ajankohtaisista tupakkaan ja päihteisiin liittyvistä asioista. Alueen terveyden edistämisen yhdyshenkilöt, Aksilan ja Pohjanmaan Potkun edustajat pitivät yhteistyöpalaverin keväällä Tarkoituksena oli pohtia yhdessä mm. miten terveyden edistämistä voidaan alueella kehittää ja mitä Potkussa kehitettyjä asioita he voivat jatkossa hoitaa, mm. valtakunnallisen lääkehoidon päivän organisointi. 5
6 Aksilassa katsottiin tärkeäksi (järjestämissuunnitelmaan liittyen) kehittää alueelle toimiva selkäpotilaan hoitoketju. Selkähankkeen avulla selkäpotilaan palveluketjua lähdettiin kehittämään Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena on tehdä suositukset yhtenäisestä hoito- ja kuntoutusketjusta selkäongelmiin yhteistyössä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kanssa. Lapualta selkäyhdyshenkilöinä ovat mukana fysioterapeutti ja Potku-hankkeen kehittäjätyöntekijä. Hanke on edennyt hyvin ja ensimmäinen info-/koulutustilaisuus terveyskeskuksessamme on pidetty, läsnä oli 19 henkilöä (lääkäreitä, hoitajia ja fysioterapeutteja). Kehittäminen ja koulutukset jatkuvat syksyllä Tehostetun kotihoidon kehittäminen kotihoidon ja sairaalaosaston kanssa Tehostettu kotihoito jatkaa jo osana palveluvalikoimaa (Taulukko 4). Suurimman osan käynneistä on tehnyt sairaalaosasto, mutta myös kotisairaanhoidossa käynnit ovat lisääntyneet. Huomioitavaa on, ettei ylimääräisiä resursseja käynteihin ole otettu. Jos määrä vielä lisääntyy, on lisäresurssien tarve jo olemassa. Ohjautuminen tehostettuun kotihoitoon suoraan päivystyksestä kaipaa vielä ohjeistamista. Vastuukysymys on varsinkin viikonloppuisin hidastanut päivystyksestä ohjautumista. Taulukko 4. TEHOSTETTU KOTIHOITO 11/ /2013 HENKILÖT KÄYNTIMÄÄRÄT SAIRAALAOSASTO KSH KOTI PALVELU- ASUMINEN KOTI MARRASKUU PALVELU- ASUMINEN JOULUKUU TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU YHTEENSÄ
7 Poikkihallinnollinen yhteistyö ja kolmannen sektorin mukaan otto pitkäaikaissairaan hoitoketjuihin Poikkihallinnollisena yhteistyönä on järjestetty Lapuan perusturvan ensimmäinen asiakasfoorumi: Asiakkaan ääni kuuluviin! (LIITE 3.)Tilaisuuden avasi perusturvalautakunnan puheenjohtaja ja hän toimi myös paneelikeskustelun puheenjohtajana. Perusturvajohtaja puhui SOTE -uudistuksesta ja mitä se voisi tarkoittaa lapualaisen näkökulmasta. Terveyskeskuksen ylilääkäri kertoi lääkäritilanteesta, terveyskeskuksen toiminnan muutoksista ja rajat ylittävästä lääkärille pääsystä. Hoitotyön johtaja puhui uudesta strategiasta, johon tarvitaan järjestöjen, yritysten ja seurakuntien edustajilta toimenpide-ehdotuksia siitä, miten he voivat olla mukana rakentamassa lapualaista hyvinvointia tulevaisuudessa. Myös yksittäisten kuntalaisten toimenpide-ehdotukset ovat tervetulleita. Uuden päivitettävän strategian tavoitteena on kaupunkilaisten elämänhallinnan parantaminen ja elinikäisen toimintakyvyn edistäminen. Hammashuollon vastaava hammaslääkäri kertoi hammashuollon tulevaisuuden muutoksista ja sosiaalitoimen johtaja sosiaalipalveluista. Päivähoidon johtaja puhui mm. päivähoidon hallinnon siirrosta, päiväkotihankkeista, uudesta avoimesta varhaiskasvatuspalvelusta ja palvelusetelistä. Tilaisuuden lopussa yleisö sai esittää kysymyksiä. Lopuksi kaikki paneelikeskustelussa olleet siirtyivät vastuualueidensa pöytiin, joissa sai käydä vielä keskustelemassa ja jättämässä kehittämisideoita ja asiakaspalautetta. Tilaisuudessa oli 58 henkilöä. Ikihyvä-ryhmä Kansalaisopistossa Yksi Ikihyvä elintaparyhmä on pidetty kansalaisopiston puitteissa. Vetäjät olivat terveyskeskuksen henkilökuntaa. Tulevana vuonna ryhmä järjestetään terveyskeskuksen omana toimintana, mutta jatkossa on mahdollisuus pitää myös kansalaisopistossa. Liikuntatoimi Liikuntatoimen edustajan kanssa on kokoonnuttu pohtimaan poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämistä. Tavoitteena on pohtia esim. erityisryhmien jatkumoa. Osaa toiminnasta hoidetaan terveyskeskuksessa mm. fysioterapiassa ja sieltä jatkohoito voisi ohjautua liikuntatoimen ryhmiin. Liikuntatoimessa on tällä hetkellä lomautuksia, mutta vuoden 2014 lopussa yhteistyön suunnittelua jatketaan ja työryhmä on asian ympärille sovittuna. Yhdistyksistä voimaa- esittely päivien suunnittelua ja ideointia tehtiin yhdessä Tampereen yliopiston hoitotieteen opiskelijan Paula Saaren kanssa. Hänen opiskeluunsa kuului jonkin projektin vetäminen. Kolmannen sektorin mukaan ottaminen asiakkaan hoitoketjuun oli ajankohtainen tavoite Potku hankkeessa ja sitä oli hyvä lähteä viemään eteenpäin projektimuotoisesti. Projektin tavoitteena oli yhteistyön aloittaminen kolmannen sektorin yhdistysten kanssa ja tuoda tietoa potilaiden omahoitoa tukevista yhdistysten palveluista terveydenhuollon ammattilaisille. Yhteistyön aloittamisen avulla pyritään lisäämään potilaiden ja asiakkaiden oma- ja jatkohoitoa. Yhdistysten kautta asiakkailla on mahdollisuus olla aktiivisesti mukana kehittämistyössä ja potilasnäkökulma saadaan esille julkisiin palveluihin. Diabetes-, sydän- ja verisuonitautien, allergia ja astman sekä reuman hoitopolkumalleihin liitetään yhteistyömalli potilasyhdistysten mukaan ottamisesta potilaiden hoitoon. Aiheesta lehtiin myös lehtijuttu paikalliseen Sanomalehteen (Liite 4). Tilaisuudessa jaettiin runsaasti materiaalia ja erilaisia apuvälineitä oli myös nähtävillä. Kävijöitä päivissä (kaksi päivää) oli n. 200 henkilöä. Syksyllä 2014 on tarkoituksena jatkaa yhdistysten esittelypäiviä, mutta silloin vuorossa olisi muita yhdistyksiä kuin edellä mainitut. Jatkossa esittelypäivät ovat keväisin ja syksyisin. Esittelyvuoron voi varata terveyden edistämisen yhdyshenkilöltä. 7
8 Diabetesyhdistys Lapualla on aktiivinen Diabetes kerho. Kerhossa on käyty kertomassa terveyskeskuksen toiminnan muutoksista. Kerhossa oli yhteensä 36 kuulijaa. Jatkossa on tarkoitus yhdessä pohtia miten diabeetikoiden hoito ja ohjaus voidaan vielä paremmin järjestää. Yhdistys on osallistunut terveyskeskuksessa järjestettyyn Yhdistyksistä voimaa yhdistysten esittelypäiviin. Reumayhdistys Lapuan reumayhdistys on myös osallistunut terveyskeskuksessa järjestettyyn Yhdistyksistä voimaa yhdistysten esittelypäiviin. Sydänyhdistys Sydänyhdistyksestä on ollut vertaisohjaaja Tulppa -avokuntoutus ryhmässä. Yhdistys on myös osallistunut terveyskeskuksessa järjestettyyn Yhdistyksistä voimaa yhdistysten esittelypäiviin. Etelä-Pohjanmaan allergia- ja astmayhdistys Yhdistys on osallistunut terveyskeskuksessa järjestettyyn Yhdistyksistä voimaa yhdistysten esittelypäiviin. Apteekit Apteekkien kanssa on kahtena vuotena järjestetty valtakunnallinen lääkehoidon päivä (LIITE 5). Ensimmäisenä vuotena pidettiin yleisöluento omahoitolääkkeistä, reseptilääkkeistä ja eresepteistä. Toisena vuotena tilaisuus järjestettiin terveydenhuollon ammattihenkilöille ja kunnan päättäjille. Tilaisuuden aiheena oli lääkeannostelu. Apteekkien ja lääkäreiden kanssa on pidetty myös yhteistyöpalavereja lääkehoitoon ja reseptiliikenteeseen liittyen. Apteekeilta on myös edustajia eri kansansairauksien työryhmissä. b) Asiakkaiden vastuullisuuden ja kehittäjäroolin lisääntyminen, mm. asiakasvaliokunnat/foorumit, kokemusasiantuntijat ja vertaistoiminta Asiakkaiden vastuullisuutta ja kehittäjäroolia lisätään asiakasvaliokuntien ja foorumien kautta. Keinot Hankkeen tuloksia hyödynnetään yhtenäisten hyvinvointikertomusten käyttöönotossa. Kokemusasiantuntijoita otetaan mukaan kehittämistyöryhmiin. Lapuan tavoite Asiakkaan ääni kuuluviin kehittämistyöryhmissä Hyvinvointikertomuksessa on nostettu kehittämiskohteeksi hyvinvointia edistävä ympäristö, yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, kansantautien vähentäminen ja kuntalaisten omavastuun tukeminen. 8
9 Asiakkaan ääni kuuluviin kehittämistyöryhmissä Poikkihallinnollisena yhteistyönä on järjestetty Asiakasfoorumi Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Asiakasfoorumissa kerrottiin perusturvassa tapahtuneista ja lähitulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista. Yleisö sai esittää lopuksi kysymyksiä ja kommentoida asioita. ks. ed. Syksyllä 2013 pidettiin kyläiltoja Lapuan kolmessa kylässä, joissa toimii neuvola ja aikuisvastaanotto. Kyläilloissa kerrottiin terveyskeskuksen muutoksista ja ajankohtaisista asioista. Tärkeimpänä oli vastata yleisön kysymyksiin ja saada heiltä kehittämisideoita joita viedä eteenpäin. Kylissä oli aina yli 30 kuulijaa. Perusturvassa on suunnitteilla asiakasfoorumi syksylle Vertaistoimintaa on ollut Tulppa-ryhmässä. Ryhmässä on toiminut yksi-kaksi vertaisohjaaja ja kolme uutta vertaisohjaajaa on menossa koulutukseen. Vertaishenkilöitä on vieraillut myös tupakastavieroitusryhmissä. 2.2 Johto c) Johto määrittelee terveyshyötymalliin liittyvät strategiset tavoitteet, jotka on hyväksytty poliittisessa päätöksenteossa, sekä mahdollistaa toimeenpanon Johto määrittelee terveyshyötymalliin liittyvät strategiset tavoitteet ja mahdollistaa toimeenpanon. (terveyskeskusten vetovoimaisuus lisääntyy henkilöstön saatavuudessa) Keinot Henkilöstöhallinnossa huomioidaan terveyshyötymallin tuomat muutokset toimintakäytännöissä, esim. uudenlainen osaaminen ja henkilöstön koulutusrakenne. Lapuan tavoitteet Johto määrittelee terveyshyötymalliin liittyvät strategiset tavoitteet ja mahdollistaa toimeenpanon Terveyshyötymalli on Lapualla kaupungin strategiassa ja terveyskeskuksen toimintasuunnitelmassa. Johto on hyvin sitoutunut terveyshyötymallin jalkauttamiseen. Vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan on kirjattu moniammatillisen tiimin hyödyntäminen, hoitosuunnitelman ja valmistelevan vastaanoton kehittäminen, terveyshyötyhankkeen jatkuminen sekä osallistuminen ja uusien toimintatapojen impementointi. Johto on antanut henkilökunnalle mahdollisuuden osallistua erilaisiin työryhmiin. Keväällä 2014 työryhmiä on pidetty vähemmän johtuen alueella olevista atk-koulutuksista EPPOTtiin ja ekantaarkistoon liittymisestä. Määrällisessä raportissa on nähtävissä kokouksien ja niihin osallistuneiden määrät. 9
10 d) Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan mittaamisen toteutus ja hyödyntäminen johtamisessa Terveyshyötymallin mukaista toimintaa mitataan ja hyödynnetään johtamisessa. Keinot Koulutetaan terveyskeskusten henkilöstöä moniammatilliseen tiimityöhön ja voimaannuttavaan työotteeseen. Hyödynnetään kansainvälistä bench markingia. Väestön terveysindikaattorit toimivat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lapuan tavoitteet Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan mittaamisen toteutus ja hyödyntäminen johtamisessa Mikrosysteemi- kehittämistyökalun pilotointi vastaanoton uudelleen järjestelyssä Lapua oli mukana Hyvä Vastaanotto- hankkeen mikrosysteemi kierroksella. Lapuan kehittämiskohteeksi valittiin aluksi asiakaslähtöinen valmisteltu vastaanotto. Tavoite oli kuitenkin liian iso, joten kehittämistyö pilkottiin pienempiin prosesseihin ja kehittämistyö alkoi puhelin palvelusta. Tämä haluttiin siksi, koska se on yleensä asiakkaan ensikontakti terveyskeskukseen ja siinä näimme eniten kehitettävää. Kehittämistiimiin kuului kuusi eri henkilöä ja he olivat eri ammattiryhmistä sekä johdosta. Johdon osallistuminen tiimiin oli erittäin tärkeää. Tiimi kävi Kirkkonummella koulutuksissa ja koulutusten välillä oli myös puhelinpalaveri joihin kehittäjätyöntekijä osallistui. Lapualla tiimipalaveri kokoontui lähes viikoittain. Tarkoituksena oli viedä kehittämistyötä nopealla aikataululla eteenpäin. Lisämausteen tähän antoi terveyskeskuksen remontti ja väestövastuujärjestelmän purku. (LIITE 6). Paljon muutoksia suunniteltiin heti remontin jälkeiseen elämään. Puhelinpalvelun kehittämisestä tehtiin posteri ja se palkittiin Kirkkonummella viimeisessä seminaarissa parhaiten onnistuneena kehittämiskohteena (LIITE 7). Mikrosysteemissä hyödynnettiin erilaisia kehittämistyökaluja, kuten 5P, A3 ja kalanruotomallia. Nämä auttoivat löytämään kehittämistarpeet ja hukkatyö tuli näkyväksi. Henkilökunta otettiin mukaan kehittämiseen. Viikoittaisten mikrosysteemitiimin palaverien muistiot menivät henkilökunnan nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Ne kerättiin aina pois ennen seuraavaa palaveria ja kommentit käytiin läpi ja tehtiin päätöksiä. Kalanruotomallin ovat henkilökunta täyttäneet. Tähän malliin kerättiin ongelmia ja vastattiin kysymykseen miksi se on ongelma. Tiimi jakoi ne otsikoihin joita löytyi kuusi. Näitä ongelmia lähdettiin sitten yhdessä purkamaan ja toimintaa kehittämään. Muutosten jälkeen on hoitajille pidetty risut ja ruusut tilaisuuksia kaksi kertaa. Näissä on saanut jakaa kokemuksia ja tuoda uusia ideoita esille. Näistä tilaisuuksista tehtiin muistio ja toimitettiin johdon nähtäväksi. 10
11 Mikrosysteemitiimi on hyödyntänyt toiminnan kehittämisessä paljon erilaisia mittauksia. Tiimissä on myös johdon edustaja, joka on ollut mukana mittausten suunnittelussa. Mitattavia asioita olivat puhelinvastausprosentit, puhelinliikenne, puheluiden siirrot, ilmoittautuneiden määrät, kenelle aika annettiin, oliko antaa aikaa ja T3 eli keskiarvona kolmas vapaa aika lääkärille. Mittaukset on suunniteltu säännöllisiksi. Samat mittaukset ovat huhti-toukokuussa ja viikolla 43. Mittausten tuloksia hyödynnetään johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Mikrosysteemissä tapahtuneiden mittausten lisäksi on samoilla viikoilla Lapuan terveyskeskuksessa mitattu resepti- ja asiakasliikennettä. Näiden kaikkien mittausten ja kehittämisideoiden avulla työnjakoa on selkeytetty ja viidestä puhelinnumerosta siirrytty yhteen numeroon, josta hoidetaan sekä normaalin että päivystyksen asioita. Lisäksi ilmoittautuminen on poistunut röntgeniin, laboratorioon ja normaalille vastaanotoille meneviltä. Näin saimme yhden henkilön lisää vastaamaan puheluihin aamupäivällä. Mikrosysteemin toisella kierroksella kehittämiskohteina olivat päivystys ja valmisteltu vastaanotto. Molempien kohteiden kehittämiseen perustettiin omat kehittämistiimit. Näiden kehittämistyönä tehtiin mm. päivystyksen kriteerit (Liite 2) ja työpisteiden työnjakoa selkeytettiin. Tämä kehittämiskierros oli edellisten muutosten pientä parantelua. Sovitut mittaukset jätettiin keväältä 2014 EPPOT:n ja muiden atk-koulutusten sekä useiden vajaiden työviikkojen vuoksi. Syksyllä mittaukset suoritetaan sovitusti. Lisäksi on ollut Pacic-kysely viikolla 20/2013 ja 21/2014. Kysely jaettiin terveyskeskuksessa ja hoitajien aikuisvastaanotoilla. Vastauksia tuli ensimmäisellä kerrassa 77 kpl ja toisella 10 kpl. Pacic - kyselyn tavoitteena on selvittää potilaiden kokemuksia vastaanottotilanteista. Kyselyllä saadaan myös hieman käsitystä siitä, kuin kattavasti hoitosuunnitelmia tehdään pitkäaikaissairaille. Toisen kyselyn tulokset eivät ole vielä käytettävissä, mutta ensimmäisen mittauksen tuloksena nousi esille se, että he tyytyväisempiä olivat joille terveys- ja hoitosuunnitelma oli tehty. ASIC-kysely on teetetty henkilökunnalle vuosittain. Terveys- ja hoitosuunnitelmien auditointi tehtiin keväällä Auditoinnin tarkoituksena oli katsoa miten paljon asiakkaalla oli käyntejä vuosi ennen ja jälkeen terveys- ja hoitosuunnitelman. Tarkastelun alla olivat pitkäaikaissairauden vuoksi tehdyt käynnit ja yhteydenotot. Terveys- ja hoitosuunnitelmia tarkasteltiin myös laadullisesta näkökulmasta. Mittausten tulokset eivät ole vielä käytettävissä. Positiivisen markkinoinnin koulutusta piti Pohjanmaan Potkun JIK:n hanketyöntekijä. Aiheena oli tyytyväinen työntekijä - tyytyväinen asiakas. Johto sitoutti suuren työntekijämäärän kuuntelemaan luentoa, läsnä oli 121 henkilöä. Positiivisuus ulospäin ja oman työpaikan positiivinen mainonta auttavat meitä kaikkia jaksamaan, niin asiakasta kuin työntekijääkin. 11
12 2.3 Omahoito e) Ammattihenkilöt työskentelevät voimaannuttavalla työotteella ja asiakkaan omatoiminen osallistuminen omaan hoitoonsa lisääntyy Ammattihenkilöt työskentelevät voimaannuttavalla työotteella ja asiakkaan omatoiminen osallistuminen omaan hoitoonsa lisääntyy mm. sähköisen asioinnin kautta. Keinot Omahoitolinkit lisätään ja päivitetään terveyskeskusten kotisivuille. Selvitetään omahoito-ohjelmien käyttöönottoa tietojärjestelmissä. Pitkäaikaissairaille ja riskipotilaille tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma. Omahoitotyökalujen käyttöä laajennetaan. Lapuan tavoitteet Mittareita käyttöön, mm. Finriski, T2D-riskikaavake. Kehitetään korkean riskin asiakkaiden tunnistamisen mallia Omahoitolinkkejä lisätään ja päivitetään terveyskeskuksen kotisivuille Effica-puu päivitetään Lääkäreille koulutusta voimaannuttavasta työotteesta. Mittareita käyttöön mm. Finriski, T2D-riskikaavake. Kehitetään korkean riskin asiakkaiden tunnistamisen mallia Lapuan terveyskeskuksessa mittareiden käyttö on vielä vähäistä. Ennen joukko -papa tarkastusten yhteydessä tehtiin T2D riskikartoitus, mutta kutsut ovat menneet sähköisiksi eikä oma terveyskeskus niitä enää lähetä. Syksyllä 2014 lisätään T2D- kaavakkeiden jakamista eri tarkastusten yhteydessä. ITE-pisteisiin niitä on jaettu ja sieltä on ohjeet mahdolliseen jatkohoitoon. Audit kaavake tulee täyttää ajokortti tarkastusten yhteydessä. Finriskiä käytetään ajoittain terveys- ja hoitosuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kalkkilaskureita käytetään tarvittaessa. Korkean riskin asiakkaita huomataan usein valmistellussa vastaanotossa. Ennen lääkärin vastaanotolle menoa hoitaja ottaa useimpia haastateltavaksi, tarkistaa lääkelistan, ottaa tarvittaessa sydänfilmin ja kerää tietoa lääkärille valmiiksi. Valmistellusta vastaanotosta ja ajanvarauksesta ohjataan pitkäaikaissairaita ja suurkuluttajia hoitajalle terveys- ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Polkupyöräergometria tutkimuksen yhteydessä on kokeiltu täytättää Finriski -kaavaketta. Tällä on pyritty tarkistamaan onko tutkimukseen lähetetty riskipotilas. Kokeilun tuloksena todettiin, että kaavake tulisi täyttää jo ennen tutkimukseen lähettämistä. Omahoitolinkkejä lisätään ja päivitetään terveyskeskuksen kotisivuille Omahoito-ohjeita on lisätty Lapuan kaupungin kotisivuille. Hankkeen lopussa on vielä tarkoitus päivittää sinne myös terveys -linkkejä. 12
13 Effica-puu päivitetään Lapuan terveyskeskus on pyrkinyt huomioimaan Effica -puun merkitystä. Sitä on jo päivitetty ja pyritty tekemään helppolukuisemmaksi. Sen on tarkoitus toimia myös perehdytyksen välineenä. EPPOTtiin liittymisen jälkeen tiedot ovat olleet hankalasti saatavissa. Tiedot siirretään hankkeen lopussa vielä terveyskeskuksen Intranettiin jota myös päivitetään paremmaksi tiedottamisvälineeksi. Lääkäreille koulutusta voimaannuttavasta työotteesta Hankkeen puolesta lääkäreille on pidetty koulutusta voimaannuttavasta työotteesta ja motivoivan haastattelun keinoista. Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatimisen koulutusta pidettiin samassa tilaisuudessa. f) Terveyshyötymallin mukainen toiminta fokusoidaan myös korkean riskin asiakkaisiin (esim. potilaiden tunnistaminen, ryhmiin ohjaaminen ja hoitosuunnitelman tekeminen) Terveyshyötymallin mukainen toiminta fokusoidaan korkean riskin asiakkaisiin (esim. tekemällä heille hoitosuunnitelma). Keinot Kehitetään korkean riskin asiakkaiden tunnistamisen mallia ja otetaan se käyttöön. Lapuan tavoitteet Asiakas otetaan mukaan hoitopäätöksiin, esim. terveys- ja hoitosuunnitelmiin Asiakas otetaan mukaan hoitopäätöksiin, esim. terveys- ja hoitosuunnitelmiin Lapuan terveyskeskuksessa on tehty terveys- ja hoitosuunnitelmia maaliskuun 2014 loppuun mennessä 924 kpl. Pääsääntöisesti niitä on tehnyt asiantuntijahoitajat ja valmistellun vastaanoton hoitajat. Hoitaja lähettää terveys- ja hoitosuunnitelman usein lääkärille paperikonsultaatioon. Tällöin lääkärin tulee laittaa diagnoosit, tarkistaa lääkelista ja tarvittaessa tehdä vielä omia merkintöjään. Tämä onnistuu silloin kun lääkäri tuntee asiakkaan. Kahden lääkärin kanssa on kokeiltu jakaa terveys- ja hoitosuunnitelma hoitajan ja lääkärin osuuteen. Lääkärin tehtäväksi jää kuten edellä ja lisäksi tehdä vastaanotolla asiakkaan kanssa yhdessä seuranta ja arviointi. Kotisairaanhoidossa on myös tehty terveys- ja hoitosuunnitelmia. Suunnitelmaan on tehty pieniä lisäyksiä esim. asiakkaan voimavarakartoitus. Tämä auttaa suuresti esim. päivystyksen henkilökuntaa kun nähdään miten asiakas hoitaa itseään ja miten paljon hän tarvitsee muiden apua. 13
14 2.4 Palveluvalikoima g) Potilaiden profilointia toteutetaan palvelutarpeen arvioimiseksi - yhteistyötä tehdään Kurkiaura hankkeen kanssa Terveyshyötymallin mukainen tarveprofilointi toteutetaan. Keinot Kolmannen sektorin ja kuntien poikkihallinnollisten sektoreiden palvelut liitetään osaksi terveyskeskusten palveluvalikkoa. Yksilö- ja ryhmävastaanottoja kehitetään edelleen. Otetaan käyttöön kansallisesti kehitettäviä, terveyshyötymallin toimeenpanoa tukevia ja palveluvalikoimaa laajentavia sähköisen asioinnin palveluita. Lapuan tavoitteet Kolmannen sektorin ja poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen Yksilö- ja ryhmävastaanottoja kehitetään: Marevan ohjaukset, verenpaineen mittaus, kyläillat, Ikihyvä- ja Tulppa-ryhmät Kurkiaurasta on käyty esittäytymässä hanketyöntekijöiden palaverissa. Muuta yhteistyötä ei ole tehty. Tarveprofilointia tehdään normaalin vastaanottojen yhteydessä. Lapuan Potku- hankkeen kehittäjätyöntekijä on käynyt puhumassa palveluvalikoimasta ja terveyskeskuksen toiminnasta Diabeteskerhossa, Naisten aamussa ja työttömien työnhakijoiden tilaisuudessa. Samoista asioista hän on käyttänyt puheenvuoron myös kyläilloissa. Kolmannen sektorin ja poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen Katso kohta 2.1. Yhdistysten olemassa oloa on pyritty huomioimaan myös terveys- ja hoitosuunnitelmaa tehdessä ja asiantuntijahoitajien vastaanotoilla. Terveys- ja hoitosuunnitelmien auditoinnissa tuli esille, että ohjautumista yhdistysten toimintaan oli todella vähän. Poikkihallinnollista yhteistyötä on tehty mm. sosiaalitoimen ja liikuntatoimen kanssa. Yhteistyö ja kehittäminen heidän kanssaan jatkuu syksyllä Perusturvan johtoa ja muita edustajia kokosi hyvin asiakasfoorumi, kyläillat ja päihde- ja mielenterveystyöryhmä. Jälkimmäinen jakoi paljon tietoa myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yksilö- ja ryhmävastaanottoja kehitetään Lapuan terveyskeskuksessa ryhmävastaanotot ovat lähteneet heikosti käyntiin. Asiakkaita on vaikea saada tulemaan ryhmiin. Kansalaisopiston kanssa yhteistyössä on ollut yksi Ikihyvä elintaparyhmä ja yksi on pidetty terveyskeskuksen puolella. Näistä ryhmistä on saatu hyvää palautetta ja onnistumisia on tullut. 14
15 Toukokuussa 2013 aloitettiin Marevan -ohjaus kerran viikossa. Ajalle kerätään kaikki viikon aikana tulleet uudet Marevan asiakkaat. Kerran on ollut kaksi asiakasta yhtaikaa, muut yksilökäyntejä. Syynä tähän on ollut se, ettei ohjattavia ole ollut kuin korkeintaan yksi viikossa. Ryhmäaika säilytetään jatkossakin. Tulppa-avokuntoutus ryhmiä on pidetty kaksi ja kolmas ryhmä alkaa olla valmiina. Tulppa-ryhmä vaatii paljon sitoutumista vetäjiltä ja myös ryhmäläisiltä. Jatkossa ryhmän kokoontumiskertoja hieman supistetaan. Ryhmiin ohjauksista on pidetty info terveyskeskuksen hoitajille, avoterveydenhuollon terveydenhoitajille ja lääkäreille. Asiakkaiden bongaamista pitää jatkossa lisätä. Ryhmävastaanotoille on omat ajanvarauskirjansa jonne ajan voi suoraan laittaa tai sitten muuten viestittää asiakkaan halukkuus tai ammattihenkilön ohjaus ryhmään. Jokaisella ryhmällä on omat vastuuhoitajansa. h) Palveluvalikoimaa laajennetaan edelleen ottamalla käyttöön monimuotoisia ja asiakaslähtöisiä palveluja, jotka tuodaan asiakkaalle näkyväksi ja hyödynnettäväksi ammattilaisen tuella Palveluvalikoimaa laajennetaan edelleen ottamalla käyttöön monimuotoisia ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka tuodaan asiakkaalle näkyväksi ja ammattilaisen tuella hyödynnettäväksi. Keinot Kehitetään edelleen monisairaan potilaan hoitomallia ohjaamaan ammattilaisten näkemystä potilaan kokonaishoidosta. Lisätään yhteistyötä järjestöjen ja terveyskeskusten työnjaon välillä. Lapuan tavoitteet Valmisteltua vastaanottoa kehitetään Valmisteltua vastaanottoa kehitetään Valmistellussa vastaanotossa hoitaja valmistelee asiakkaan ennen lääkärin vastaanottoa. Hän ottaa esim. sydänfilmin ja verenpaineen, tarkistaa lääkelistan ja laittaa kaikki valmiiksi mm. polvipistosta varten, haastattelee asiakasta ja auttaa tarvittaessa lääkäriä. Lääkärin vastaanoton jälkeen asiakkaalle voidaan antaa heti aika jatkotutkimuksia esim. gastroskopiaa varten. Tämä vähentää sekä asiakkaan että hoitajan hukkatyötä. Tähän uuteen toimintaan ollaan erittäin tyytyväisiä. Valmisteltua vastaanottoa on kehitetty mikrosysteemin avulla. Työpisteiden työkuvia on paranneltu ja tietoisuutta toiminnoista lisätty. Kansanterveyshoitajan mallin kehittäminen jäi syksylle ATK-koulutukset veivät keväällä 2014 paljon aikaa ja voimavaroja. Syksylle on suunnitteilla diabetes- ja verenpaine koulutuksia omana toimintana, kouluttajina vastuu lääkäri ja asiantuntijahoitaja. Koulutuksiin voi osallistua perusturvan henkilöstö. Keväälle 2015 on suunnitteilla astma- ja reuma koulutus. Tehostettu kotihoito Tehostettu kotihoito toimii jo osana palveluvalikoimaa. ks.6. 15
16 ITE-pisteet Uusia ITE-pisteitä on perustettu kaksi. Yksi on kirjastoautossa ja toinen S-market Lapuan aulassa. Akuutti alaselkä fysioterapeutin suorat vastaanotot Akuutti alaselkä fysioterapeutin suorat vastaanotot ovat jatkuneet. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä lähdettiin kehittämään selkäpotilaan palveluketjua selkähankkeen avulla ja Lapuan terveyskeskus on siinä mukana. Ajanvaraajille ollaan laatimassa yhteiset ohjeistukset, fysioterapeuteille on tulossa koulutusta ja lääkäreille tietoa lähetekäytännöistä. 2.5 Päätöksentuki i) Kirjaamisen ja tilastoinnin yhtenäistäminen osana päätöksentukijärjestelmän käyttöönottoa Päätöksenteon tuki otetaan aktiiviseen käyttöön ja hoitosuunnitelmat ja päätökset tehdään sitä hyödyntäen. Henkilöstö saa palautteen potilaiden hoidon tasosta (potilaan hoidosta kerättyä mittaamistietoa käytetään hoidon kehittämisessä). Keinot Käypä hoito suositukset otetaan käyttöön päätöksen teossa entistä paremmin. Lääkelistat ja kirjaaminen yhtenäistetään Laatuverkoston toimintaa hyödynnetään potilaiden hoidon laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Lapuan tavoitteet Erilaiset mittaukset Conmedic - Lapuamedic Hoitopolut käypähoitosuositusten mukaisesti Kirjaamisen yhtenäistäminen Spat, ICD-10 Erilaiset mittaukset Lapuan terveyskeskuksessa hyödynnetään erilaisia mittauksia. Puhelinvastausprosentteja seurataan kuukausittain. T3, eli keskimääräinen kolmas vapaa aika lääkärille, ilmoitetaan kaupungin sivuilla neljän kuukauden välein. Sovitut mittaukset ovat maalis-huhtikuussa ja samat mittaukset viikolla 43. Näillä ajankohdilla mitataan asiakaspalvelu-, puhelin- ja reseptiliikennettä sekä minne asiakkaita ohjataan. Conmedic-Lapuamedic Lapuan terveyskeskus osallistui Potku I:n aikana Conmedicin laatumittauksiin. Jatkossa on tarkoitus tehdä Lapuamedic mittauksia. Effica-tietokannasta on mahdollista ottaa otoksia joita voidaan hyödyntää jatkossa, esim. ottamalla HbA1c tuloste voidaan päätellä miten usealla diabetes on hoitotasolla. EPPOT:n vuoksi seurantoja ei ole vielä toteutettu. 16
17 Hoitosuunnitelmien ja hoitopolkujen teossa on hyödynnetty Käypähoito -suosituksia ja Terveysporttia sekä kannustettu henkilökuntaa Käypähoito -suositusten aktiiviseen käyttöön potilasohjauksessa Pohjanmaan Potkun Lapuan kehittäjälääkäri on pitänyt ajanvarauksen hoitajille koulutuksia/kyselytunteja esille tulleista asioista ja ongelmatapauksista. Yhdessä on keskusteltu miten hoito tapahtuisi käypähoidon mukaisesti ja miten asioita voisi hoitaa. Hoitopolut käypähoitosuositusten mukaisesti Lapuan terveyskeskuksessa on tehty Potku I:n aikana paljon erilaisia hoitopolkuja. Potku II:n aikana niitä on päivitetty. Hoitopolut on tehty käypähoitosuositusten mukaisesti. Terveyskeskus on tehnyt paljon esitteitä joita voidaan asiakkaille jakaa ja hyödyntää mm. valmistellussa vastaanotossa. Usein hyödynnetään myös terveysportista saatavia potilasohjeita. Kirjaamisen yhtenäistäminen, Spat, ICD-10 Sairaanhoitopiirin alueella on toiminut kirjaamisen työryhmä. Työryhmä on valmistanut oppaan jonka avulla alueen kirjaaminen saadaan yhtenäiseksi. Hyödynnämme tätä opasta. Spat tilastoinnista, ICD-10:stä, EPPOT:sta ja e-kanta-arkistosta on terveyskeskus järjestänyt koulutuksia ja niihin on myös hyvin osallistuttu. 2.6 Kliiniset tietojärjestelmät j) Käytössä olevien tietojärjestelmien täysipainoinen hyödyntäminen esim. kutsujärjestelmän ja tekstiviestitoimintojen käytön systematisointi Hyödynnetään eri hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Keinot Sähköisiä alustoja kehitetään ja hyödynnetään. Lapuan tavoitteet Sähköisiä alustoja kehitetään Verenpainemittauspisteeseen tietokone, jolla pääsee terveysinfoihin Info-TV Sähköisiä alustoja kehitetään Terveys- ja hoitosuunnitelmien kirjaaminen on sovittu aluksi Tiivistelmä-lehdelle ja EPPOT:n yhteydessä hoitos-lehdelle. Kirjaamisen ohje (Liite 8.). Verenpainemittauspisteeseen tietokone millä pääsee terveysinfoihin Tietosuojan vuoksi konetta ei laitettu verenpainemittauspisteeseen. 17
18 Info TV Lapuan terveyskeskuksen aulassa, lääkärin vastaanoton tiloissa ja päivystyksessä pyörii Info-TV:t. TV:ssä pyörii ajankohtaisia ohjeistuksia ja tietoiskuja. k) Noudatetaan sovittuja käytäntöjä kirjaamisessa Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä kehitetään edelleen esim. hoitosuunnitelmien asiakaslähtöinen ja voimaannuttava kirjaaminen. Lapua tavoitteet Sairaanhoitopiirin alueella on toiminut kirjaamisen työryhmä. Työryhmä on tehnyt oppaan jota noudatamme jatkossa. Tarkoituksena yhtenäistää koko sairaanhoitopiirin alueen kirjaaminen. Dg:n kirjaamisen seuranta Diagnoosien kirjaamisen mittaus on suoritettu viikosta 11 vuodesta 2011 lähtien (LIITE 9). Edelleen kirjaamisessa ja tilastoinnissa on parantamisen varaa. Lääkelistojen päivitys Lapuan terveyskeskus on painottanut lääkelistojen päivityksiä. Valmistellussa vastaanotossa on päivitetty runsaasti lääkelistoja ennen lääkärin vastaanottoa. Kehittäjätyöntekijä on käynyt pienkodeissa kiertämässä ja infoamassa ereseptistä. Pienkotien vastuulääkäri on muuttanut reseptit eresepteiksi ja huolehtinut lääkelistojen päivityksistä. Reseptin on pyritty kirjoittamaan vuodeksi eteenpäin. Lääkelistojen päivityksissä on kiinnitetty huomiota myös lääkelistan tarkistus merkintöjen tekemiseen. EPPOT:iin siirtymisen yhteydessä terveyskeskuksissa näkyy keskussairaalan lääkelistat, mutta aluehaun kautta pääsee näkemään terveyskeskusten lääkelistat jotka aika hyvin ovat ajan tasalla. 3. Viestintä Potku hanke on käynyt esittäytymässä perusturvalautakunnan kokouksessa. Infoja on pidetty terveydenhoitajien palavereissa ja terveyskeskuksen hoitajien palavereissa. Lapuan terveyskeskus on pyrkinyt lisäämään viestintää myös ulospäin. Paikallislehdessä, Lapuan Sanomissa ja Lapuan Linkissä on ollut kirjoituksia terveyskeskuksen toiminnan muutoksista, valtakunnallisesta lääkehoidon päivästä, Asiakasfoorumista, kyläilloista ja Yhdistyksistä voimaa tilaisuudesta. Potku-hanke on ollut mukana muutosten suunnitteluissa. Hanketyöntekijöiden kanssa viestintää on ollut paljon videoneuvottelun välityksellä, sähköpostin avulla ja puhelimitse. 18
19 Kehittäjätyöntekijä on käynyt puhumassa palveluvalikoimasta ja terveyskeskuksen toiminnasta Diabeteskerhossa, Naisten aamussa ja työttömien työnhakijoiden tilaisuudessa. Samoista asioista hän on käyttänyt puheenvuoron myös kyläilloissa. Kehittäjälääkäri on pitänyt sydänviikolla 2014 Marevan luennon yleisölle. (LIITE 10). 4. Verkostoituminen Pohjanmaan Potkut hanketyöntekijät ovat verkostoituneet keskenään ja tehneet tiiviisti yhteistyötä. Verkostoitumista on tapahtunut myös poikkihallinnollisesti ja kolmannen sektorin kanssa. Alueseminaari oli ja Kaste-hankkeiden yhteinen foorumi Potkun seminaari oli ja Potkun loppuseminaari Lisäksi hanketyöntekijöiden palavereissa on käynyt eri hankkeita esittäytymässä. JIK:stä, Kuusiokunnista ja Kaksineuvoisesta on henkilökuntaa käynyt tutustumassa Lapuan terveyskeskuksen toimintaan ja sen uudelleen järjestelyyn. Mikrosysteemiä vietiin myös Kuusiokuntiin. Kehittämistiimiä vedettiin lääkärin vastaanoton henkilökunnalle ja johto oli hyvin kehittämisessä mukana. Kehittäminen heillä jatkuu omana toimintana. Innokylään on tehty kuvaus valmistellusta vastaanotosta ja jatkossa on tarkoitus hyödyntää siellä olevia kuvauksia oman terveyskeskuksen kehittämisessä. 5. Talous Rahaa on varattu yhden 100 %:n kehittäjätyöntekijän palkkaamiseen ja 20 %:n kehittäjälääkärin palkkaamiseen. Kuluja on tullut palkkakustannuksista, matkakorvauksista, koulutuksiin osallistumisista ja kokousten järjestelyistä. 6. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Pitkäaikaissairaan tsekkauslista Päivystyskriteerit Asiakkaan ääni kuuluviin. Lehtileike Yhdistyksistä voimaa. Lehtileike Lääkehoidon päivä. Lehtileike Terveyskeskuksen toiminnan muutokset. Lehtileike Posteri Terveys- ja hoitosuunnitelma kirjaamisohje Diagnoosien mittaus Yleisöluento. Lehtileike 19
POHJANMAAN POTKU, LAPUA
() POHJANMAAN POTKU, LAPUA toiminnan yhteenveto..0-0.6.0 Kati Karjanlahti.6. () Sisältö Rekrytointi - hankehenkilöstö... Kokoukset... Tiedotus ja viestintä (esim. tilaisuudet, artikkelit yms. viestintään
LisätiedotHyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold
Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
LisätiedotOSAHANKE POTKU toiminnan yhteenveto
1(7) OSAHANKE POTKU toiminnan yhteenveto 1.11.2012 30.6.2014 Sari Ketola Järvi-Pohjanmaan perusturva Pohjanmaan potku2 Sisältö 1. Rekrytointi - hankehenkilöstö... 2 2. Kokoukset... 2 3. Tiedotus ja viestintä
LisätiedotFysioterapeuttien suoravastaanotto - kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta ja Tampereen kaupungilta
Fysioterapeuttien suoravastaanotto - kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta ja Tampereen kaupungilta OMAN ORGANISAATION NIMI 1 22.6.2017 Päivi Lehtimäki ja Tuula Haukka-Wacklin Lähtökohdat EPSHP selkäpotilaita,
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla
Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
Lisätiedot1(13) OSAHANKE POTKU toiminnan yhteenveto
1(13) OSAHANKE POTKU toiminnan yhteenveto 1.11.2012-31.5.2013 1.6.2013-31.12.2013 1.1.2014-30.6.2014 Raportin laatijan nimi: Kirsi ja Raija Virnala PVM 07.05.2014 2(13) Sisältö Sisältö... 2 Rekrytointi
LisätiedotMurtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?
Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen
LisätiedotLAPUA POTKU -hanke LOPPURAPORTTI
LAPUA POTKU -hanke LOPPURAPORTTI LAKEUDEN POTKU osahanke, VÄLI-SUOMEN POTKU Lapua 1.4.2010 31.10.2012 Sisältö 1. OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN LAPUAN TERVEYSKESKUKSESSA... 3 2. OSAHANKKEIDEN TAVOITTEIDEN
LisätiedotKuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä
LisätiedotALUEELLINEN YHTEISTYÖ KOKONAISVALTAISEN HOIDON TOTEUTTAMISESSA
ALUEELLINEN YHTEISTYÖ KOKONAISVALTAISEN HOIDON TOTEUTTAMISESSA Tero Järvinen, liiketoimintajohtaja, Pohjanmaa 7.5.2019 PIHLAJALINNA LYHYESTI Suomen johtavia sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden
LisätiedotKuusiokuntien terveyskuntayhtymä OSAHANKE POHJANMAAN POTKU toiminnan yhteenveto
() Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä OSAHANKE POHJANMAAN POTKU toiminnan yhteenveto..0-0..0 Maria Keto Satu Mäkelä () Sisältö Rekrytointi - hankehenkilöstö... Kokoukset... Tiedotus ja viestintä (esim. tilaisuudet,
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotPOHJANMAAN POTKU toiminnan yhteenveto
1(12) KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN POHJANMAAN POTKU toiminnan yhteenveto Ajalta 1.11.2012 31.10.2014 Salme Annala, hanketyöntekijä 30.06.2014 2(12) Sisältö Rekrytointi - hankehenkilöstö...3 Kokoukset...3
LisätiedotYHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020
YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää
LisätiedotKivinen, Nevaranta, Puntari, Rinne, Siponen & Smal / 2018
Kivinen, Nevaranta, Puntari, Rinne, Siponen & Smal / 2018 Toteutus Toteutus Kyselytutkimus toteutettiin Etelä-Savon ja Etelä- Pohjanmaan maakunnissa Yhteensä 30 kuntaa Tutustuttiin alueen kuntiin Verkkosivut
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotTiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus
Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotCase EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita
Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Materiaalipäällikkö Helena Junna Welfare ICT Forum 9.-10.10.2014 Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 199 000 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotVÄLI-SUOMEN POTKU VÄLI/LOPPURAPORTTI. POHJANMAAN POTKU osahanke
VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLI/LOPPURAPORTTI POHJANMAAN POTKU osahanke 1.11.2012 31.10.2014 projektipäällikkö Carita Liljamo 15.8.2014 1. Osahankkeen organisoituminen Pohjanmaan Potku II-hankkeen muodostavat Potku
LisätiedotVÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI. POHJANMAAN POTKU osahanke KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTAYHTYMÄ Tekijät Maria Keto Satu Mäkelä
VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI POHJANMAAN POTKU osahanke KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTAYHTYMÄ 1.11.2012 30.6.2014 Tekijät Maria Keto Satu Mäkelä Sisällys 1. OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN... 3 2. OSAHANKKEIDEN
LisätiedotKanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?
Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet
LisätiedotVäli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke Erja Oksman, Carita Liljamo, Mari Harju, Risto Kuronen
Parempi Arki Väli-Suomen toiminnallinen sote-integraatio -hanke 2015-2017 Erja Oksman, Carita Liljamo, Mari Harju, Risto Kuronen Väli-Suomen aluejohtoryhmä 17.4.2015 hankejohtaja Erja Oksman Väli-Suomen
LisätiedotVESOTE-SEMINAARI
VESOTE-SEMINAARI Koe, opi ja ota käyttöön! Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen PSHP/ Perusterveydenhuollon yksikkö 1 VESOTE-seminaari Koe, opi ja ota käyttöön Tampere 2 VESOTE- Vaikuttavaa elintapaohjausta
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotKatariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa
Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:
LisätiedotIkäihmisten asiakasohjauksen palvelukokonaisuus
Ikäihmisten asiakasohjauksen palvelukokonaisuus Palvelukokonaisuus ja palveluketjut -verkosto, THL 7.3.2019 www.uusiep.fi Etelä-Pohjanmaa Väkiluku 2018** 189 755 Alle 15-vuotiaiden osuus** 31 691 (17 %)
LisätiedotLiikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset
Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset 27.3.2019 KKI-ohjelma Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2018 151 kuntaa tarjoaa liikuntaneuvontaa työikäisille (KKI:n selvitys 2018). Liikuntaneuvonta on yksilöön
LisätiedotPOTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista
POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 24.11.2011 hankejohtaja Erja Oksman POTKU hanke lyhyesti Esityksen sisältö Miten arviointia on
LisätiedotLääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä
Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotSASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS
SASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS 3.11.2017 Pirita Rantanen Perhepalvelukoordinaattori Sastamalan kaupunki / Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut PERHEPALVELUVERKOSTO Perhepalveluverkosto
LisätiedotMIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks
Hyviskokemuksia ja kehittämisideoita Sote2020 seminaari Peurunka MIKÄ IHMEEN JYTE? Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus palvelee Jyväskylän, Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten kunnan asukkaita.
LisätiedotTules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju
Tules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju Leea Järvi terveyden edistämisen koordinaattori Sirpa Hyyrönmäki Terveysliikuntakoordinaattori PPSHP / perusterveydenhuollon
LisätiedotPerusturvalautakunta Kunnanhallitus
Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen
LisätiedotOSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA
1 OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA Piia Tienhaara Seminaari 23.11.2017: Miten nostaa SOTE- asiakas keskiöön? 2 TAUSTAA Selvitys Tampereen kaupungille vuonna 2015 Haastattelut 2016 ( Finnish Service Alliance
LisätiedotKuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 7 ryhmältä
LisätiedotMiten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.
Miten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.2018 Lähtötilanne joulukuu 2017 Mitä varten ollaan kehittämässä? Miksi
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotAsialista/ Pöytäkirja. Kokouspaikka Frami D1, Kokoustila Mega, Tiedekatu 2. Pykälä Asia Sivu. 1 Kokouksen avaus 3
Asialista/ Pöytäkirja Nro 2/2016 1 Kokoustiedot Kokousaika 5.4.2016 kello 13.00 Kokouspaikka Frami D1, Kokoustila Mega, Tiedekatu 2 Käsitellyt asiat Pykälä Asia 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokousmuistio tarkastus
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke
Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotPERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA
PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA SISÄLLYS 1. Tilannekuva 2 2. Tavoitteet ja toimenpiteet 2 2.1. Pitkän aikavälin tavoitteet 2 2.2. Toiminnalliset tavoitteet 2 3. Palvelulupaukset 3 4. Yksikkökohtainen
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotHOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus
HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotPOHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.
POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotDiabetesyhdistykset omahoidon tukena
Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotMitä kaikkea tehdään kehittämisessä? Kaisu Anttila vs. kehittämispäällikkö
Mitä kaikkea tehdään kehittämisessä? Kaisu Anttila vs. kehittämispäällikkö Kehittämisyksikön tehtävä Toimintaa ohjaa LSHP:n painopistealueet ja tuottavuusohjelma Jatkuva kehittäminen Kehittämisen koordinointi
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
LisätiedotAsialista/ Pöytäkirja. Hotelli/Ravintola Alma, Näyttämökabinetti. Pykälä Asia Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokousmuistio 10.5.
Asialista/ Pöytäkirja Nro 4/2016 1 Kokoustiedot Kokousaika kello 08.30 Kokouspaikka Hotelli/Ravintola Alma, Näyttämökabinetti Käsitellyt asiat Pykälä Asia 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokousmuistio 10.5.2016
LisätiedotIKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN. Sote työvaliokunta
IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Sote työvaliokunta 5.2.2016 Anna-Kaisa Pusa, koollekutsuja, Kuntayhtymän johtaja / Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kati Mäkelä, Ikäihmisten palvelujohtaja / Kuntayhtymä
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotSote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko
Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla Päivi Saukko 04.10.2017 Etelä- Pohjanmaa Evijärvi KESKI-POHJANMAA Kauhava Lappajärvi Vimpeli POHJANMAA Isokyrö Alajärvi Lapua Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki KESKI-SUOMI
LisätiedotYhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa
Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Hyvinvointiareena 18.9.2019 Ylilääkäri Eija Puhalainen Rehtori Antti Lautala 20.9.2019 Eija Puhalainen ja Antti Lautala 1 Kouvolan Liikkuva koulu
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotIkäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö
Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö Työryhmä: Anneli Saarinen, pj. Sirkka Eväsoja, Lapua, Mirva Ämmälä, Seinäjoki, Helena Kahra-Smedlund, Isokyrö, Tarja palomäki, Jik, Eila Runsala, llky, Marita
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotTERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014
AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotPalvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotTerveyskeskusten tilanne. Matti Rekiaro 20.8.2013
Terveyskeskusten tilanne Matti Rekiaro 20.8.2013 Toimeksianto Seinäjoen kaupunginvaltuusto 27.5.2013 Hyväksyessään osaltaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman on kaupunginvaltuusto päättänyt yksimielisesti
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotKUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN POTKU II LOPPURAPORTTI. POHJANMAAN POTKU osahanke VÄLI-SUOMEN POTKU
KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN POTKU II LOPPURAPORTTI POHJANMAAN POTKU osahanke VÄLI-SUOMEN POTKU 1.11.2012 31.10.2014 Salme Annala, hanketyöntekijä 30.06.2014 1. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISESSA...
LisätiedotYhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut
Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Laajavuori 29.4.2016 Projektityöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke/campus FI (Future Innovation) hanke
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikön uutiskirje, joulukuu 2018
Perusterveydenhuollon yksikön uutiskirje, joulukuu 2018 Vuosi lähestyy loppuaan ja tässä perusterveydenhuollon yksikön kuluneen syksyn kuulumisia sekä ajankohtaisia asioita ensi vuoden alkuun. Sote-aluesimulaatiot
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotTerveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3
Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN
LisätiedotAkuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää
Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu 2017 Järvenpää 12.6.2017 Taustaa.. Tehostettu kotihoito organisoitiin Vantaalla uudelleen 1.1.2017 alkaen: kotisairaala ja kotihoidon yöhoito siirtyivät
LisätiedotKysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä
LisätiedotTutkimusmäärät SeKS:n radiologian vastuuyksikössä 2004-2014
Määrä Tutkimusmäärät SeKS:n radiologian vastuuyksikössä 24-214 88 86 84 86 299 86 623 82 8 78 76 74 74 952 72 7 68 66 68 793 71 799 71 679 72 916 72 41 7 372 7 348 71 683 K-rtg; 61 83 Y-rtg; 13 869 K-rtg;
LisätiedotYhteistyöryhmä
Yhteistyöryhmä 17.11.201 1. Perusterveydenhuolto 2. Aikuissosiaalipalvelut 3. Palveluasuminen 4. Kotihoito. Hyvinvointineuvola & kouluasiat 6. Muut asiat Happy or not Pyhtää elokuu ja lokakuu 201 Potilasjono
LisätiedotTerveysasemien asiakasraadin tapaaminen Jutta Peltoniemi, vs. ylilääkäri Terveysasemat/avopalvelut, Terveyspalvelut, Hyvinvointitoimiala
Terveysasemien asiakasraadin tapaaminen 13.12.2017 Jutta Peltoniemi, vs. ylilääkäri Terveysasemat/avopalvelut, Terveyspalvelut, Hyvinvointitoimiala Vuosi 2017 Mitä kaikkea on käsitelty asiakasraadin tapaamisissa
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotPirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla
Lisätiedot-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon
Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotOmaishoidon vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Marita Neiro
Omaishoidon vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Mukana kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Tavoitteena
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotDiabeteksen hoidon kehittäminen
Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen
LisätiedotKoulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
Lisätiedot