AIESOPIMUS. Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina
|
|
- Saija Seppälä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AIESOPIMUS Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2017
2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Mikkelin kaupunki Juvan kunta Kangasniemen kunta Ristiinan kunta Hirvensalmen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Puumalan kunta Etelä-Savon maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus Miset Oy Etelä-Savon kauppakamari 2. SISÄLTÖ Tällä aiesopimuksella osapuolet sopivat vuonna 2011 valmistuneessa Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjen liikennejärjestelmän kehittämislinjausten edistämisestä sopimuksessa yksilöityjen kehittämistoimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja tämä aiesopimus ovat seudun näkemyksiä liikennejärjestelmän kehittämisestä ja ne otetaan huomioon myös muussa alueellisessa ja valtakunnallisessa suunnittelussa, kuten viranomaisten toiminta- ja taloussuunnitelmissa, maakuntasuunnittelussa ja -kaavoituksessa, kuntien vastuulla olevien toimenpiteiden ohjelmoinnissa sekä seudullisissa kehittämissuunnitelmissa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa on samanaikaisesti toteutettu maankäytön rakennemallityö. Toimenpiteiden linkittämisestä jatkossa laadittavaan maankäytön toteuttamissuunnitelmaan sovitaan erikseen. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan jälkeen on valmistunut useita valtakunnallisia ja alueellisia strategisia suunnitelmia, joista merkittävin on huhtikuussa 2012 julkaistu valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko. Selonteko vaikuttaa merkittävästi Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden valintaan, sisältöön ja toteuttamismahdollisuuksiin. Lisäksi sopimuksessa on otettu huomioon Itä- Suomen liikennestrategian toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä esille nousseet toimenpiteet. Aiesopimus sisältää keskeisimmät liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet vuosina Sopijaosapuolet sitoutuvat toimivaltansa ja käytettävissään olevien resurssien puitteissa toteuttamaan ja edistämään aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumista. Osapuolet ottavat esitetyt kehittämislinjaukset ja toimenpiteet huomioon laatiessaan omia kehittämisstrategioitaan. 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT JA TA- VOITTEET Kehittämisen lähtökohtana ovat vuonna 2011 valmistunut Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä sen jälkeen toteutetut liikenteeseen liittyvät hankkeet,
3 tehdyt selvitykset sekä laaditut suunnitelmat ja strategiat. Muita kehittämiseen vaikuttavia lähtökohtia ovat mm. viimeaikaiset lainsäädäntö- ja organisaatiomuutokset, liikennepoliittinen selonteko, Itä-Suomen liikennestrategia toimintasuunnitelmineen sekä alueelliset ja valtakunnalliset muutokset toimintamalleissa ja suunnitteluperiaatteissa. Seudulla tehtävää liikennejärjestelmän kehittämistyötä koordinoi ja kehittää sopijaosapuolten edustajista koostuva Mikkelin seudun liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmälle annetaan sopijaosapuolten valtuutus seudulliseen suunnitteluun ja tässä aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden ja toimenpiteiden edistämiseen sekä toimenpiteisiin liittyvän vuorovaikutuksen koordinointiin. Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa liikennejärjestelmän visioksi on asetettu: Liikennejärjestelmä tukee Mikkelin seudun houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn parantamista kestävällä tavalla, mahdollistaa ihmisten liikenteellisesti sujuvan arjen sekä tukee elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämistä. Organisaatio- ja kulkumuotorajat ylittävä seudullinen liikennejärjestelmätyö mahdollistaa tehokkaan ja vaikuttavan liikennejärjestelmän kehittämisen. Visio on avattu liikennejärjestelmän tavoitetilaksi kolmeen ryhmään jaettuna: Turvalliset ja sujuvat arjen matkat Liikkumisen peruspalvelutaso toteutuu kaikilla väestöryhmillä. Liikennejärjestelmä houkuttelee kestäviin liikkumisen ja asumisen valintoihin sekä tukee seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Autoriippuvaisuus vähenee erityisesti taajamakeskustoissa sekä keskeisillä pendelöintisuunnilla. Hajaasutusalueilla turvataan henkilöautoliikenteen olosuhteet. Vapaa-ajan asukkaiden liikkumisen henkilöautoriippuvuus vähenee. Erilaisten kulkutapojen yhdistäminen toisiinsa on helppoa ja kannattavaa. Liikkumisympäristöt ovat aikaisempaa turvallisempia, viihtyisämpiä ja esteettömämpiä. Ihmisten asenteet muuttuvat kestävien kulkutapojen käyttöä suosivaan suuntaan. Elinkeinoelämän kilpailukyky Kuljetukset ovat kustannustehokkaita sekä ennustettavia ja täsmällisiä. Yritysten logistiset kustannukset ovat nykyistä pienempiä. Ympäristöystävälliset kuljetusmuodot ovat aiempaa kilpailukykyisempiä. Eri kuljetusmuotojen välinen yhteistyö on sujuvaa ja taloudellisesti kannattavaa (kuljetusketjut). Liikennejärjestelmä tukee uusien kasvavien toimialojen kehittymismahdollisuuksia. Liikennejärjestelmä tukee Pietarin läheisyyden hyödyntämistä. Työ- ja työasiamatkat ovat sujuvia ja turvallisia. Yhteistyö ja toimintamallit Seudullinen liikennejärjestelmätyö lisää seudun kuntien välistä sekä kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä, hyödyntää eri tahojen asiantuntijuutta, ylittää organisaatiorajat ja ottaa huomioon käyttäjien tarpeet. Liikennejärjestelmätyö reagoi nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liikennejärjestelmätyö on vaikuttavaa ja konkreettista. Yhteistyö toimii osana koko Itä-Suomea ja kattaa kaikki liikennemuodot. Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta on yhteen sovitettu ja päällekkäisyydet karsittu.
4 Logistiikkayhteistyö ja -osaaminen sekä eri kuljetusmuotojen välinen yhteistyö parantaa liikennejärjestelmän tehokkuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Tiedonhallinta tukee liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Asiakasvuorovaikutus on koordinoitua ja tehokasta. Liikennejärjestelmän visiota ja tavoitteita on liikennejärjestelmäsuunnitelmassa konkretisoitu määrittämällä tavoitteita vastaavat keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset. Linjaukset ovat ohjanneet tässä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden määrittämistä ja niiden priorisointia. 4. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET Tämä aiesopimus käsittää liikennejärjestelmäsuunnitelman ja sen jälkeen toteutettujen toimenpiteiden, laadittujen selvitysten ja strategioiden pohjalta valitut vuosina 2017 toteutettavat toimenpiteet. Toimenpiteet on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 1. Toimenpiteiden osalta on esitetty edistämisestä vastaava taho tai tahot, toteutusvuosi sekä alustava kustannusarvio, mikäli toimenpide synnyttää merkittäviä kustannusvaikutuksia. Toimenpiteiden toteutusajankohdat painottuvat sopimuskauden alkuun, koska jatkotoimenpiteet edellyttävät esitettyjen selvitysten ja suunnitelmien tekemistä. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta sovitaan erikseen sen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Keskeiset aiesopimukseen sisältyvät toimenpidekokonaisuudet Seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvän yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen pohjautuu seudun liikennejärjestelmätyöryhmän aktiiviseen toimintaan. Työryhmä koordinoi, valmistelee ja ohjaa teetettäviä erillisselvityksiä, edistää erillisselvitysten tulosten toteutumista sekä ohjelmoi eri organisaatioiden yhteistyötä edellyttävät seudulliset toimenpiteet. Työryhmän roolina on myös varmistaa vuoropuhelu Itä-Suomen ja valtakunnan tason liikennejärjestelmätyön sekä alueen asukkaiden, elinkeinoelämän ja päätöksentekijöiden kanssa. Seudullisen yhteistyön varmistamiseksi ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan tukena hyödynnetään Itä-Suomen seudullista liikennejärjestelmäkoordinaattorihanketta. Hankkeesta on laadittu erillinen sopimus. Lisäksi osapuolet varautuvat osallistumaan syksyllä 2012 kilpailutettavaan Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeeseen. Muut yhteistyöhön ja toimintamalleihin liittyvät toimenpiteet ovat joko suunnitteluperiaatteisiin liittyviä tai edellyttävät jatkoselvittelyä ja erillisiä päätöksiä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja tämän aiesopimuksen liitteessä esitettyjä selvityksiä ja suunnitelmia käynnistetään määritettyjen kehittämistarpeiden yksilöimiseksi ja toimenpiteiden tarkentamiseksi. Töiden ohjelmoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä hyödyntäen koordinaattoritoimeksiantoa. Töiden käynnistämisestä, toimeksiantojen hankinnasta ja kustannusjaosta päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Seudulliset jatkoselvitystarpeet koskevat erityisesti joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistä uudentyyppisin toimenpitein ja toimintamallein. Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen ovat seuraavien vuosien aikana seudun liikennejärjestelmätyön painopistealueita. Kehittäminen edellyttää laajaa vuorovaikutusta ja organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä seudullista organisointia koskien esim. kuntien eri hallintokuntien henkilökuljetusten seudullista kokonaissuunnittelua. Kehittämisessä otetaan käyttöön uudentyyppisiä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Kehittämisessä edetään suunnitelmallisesti, hyödyntäen valtakunnal-
5 lisia ja Itä-Suomi-tason linjauksia ja selvityksiä ja sovittaen ne Mikkelin seudulle, seudun erityispiirteet ja eri alueiden potentiaalit huomioon ottaen. Esitettävät toimenpiteet tarkentuvat seudulla tehtävien selvitysten ja suunnitelmien perusteella. Keskeisimpiä painotuksia ovat aiesopimuskaudella Mikkelin paikallisliikenteen selkeyttäminen, kuntien eri hallintokuntien henkilökuljetusten seudullisen kokonaissuunnittelun ja hankinnan käynnistäminen (kutsujoukkoliikennetarpeet huomioon ottaen) sekä kävelyn ja pyöräilyn monipuolisten kehittämistoimenpiteiden käyttöön otto. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseksi panostetaan nykyistä voimakkaammin kevyen liikenteen laatukäytävien kehittämiseen ja kunnossapidon parantamiseen sekä liikkumisen ohjaukseen ja markkinointiin osana seudun viisaan liikkumisen kehittämistä. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden kehittämistoimenpiteet pohjautuvat kuntien ajantasaisina pidettäviin liikenneturvallisuussuunnitelmiin. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden merkitys korostuu väestön ikääntymisen myötä. Tässä sopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat pääosin liikenneturvallisuussuunnitelmien toteuttamista tukevia periaatteita ja toimintamalleja. Toimintamallien kehittämisen kautta pyritään sekä käyttämään nykyinen niukka liikenneympäristön parantamiseen käytettävissä oleva rahoitus entistä tehokkaammin että parantamaan seudulla tehtävän liikenneturvallisuustyön vaikuttavuutta. Toimintamalleina esitetään erityisesti pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden sisällyttämistä maanteiden kunnossapidon alueurakoihin ja maanteistä kaduiksi muuttamisprosesseihin sekä pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi kohdistamattoman määrärahan sisällyttämistä kuntien budjetteihin. Tärkeää on pitää liikenneturvallisuussuunnitelmat ajan tasalla ja varmistaa kuntien liikenneturvallisuustyöryhmien aktiivinen toiminta. Elinkeinoelämän kuljetusten ja logistiikan kehittämiseksi edistetään lähivuosina erityisesti logististen solmupisteiden kehittämistä, mm. Mikkelin logististen toimintojen keskittämistä Visulahteen ja muiden seudulle suunniteltujen alueellisten logistiikkakeskusten (Ristiina, Juva) toteutumista. Logistiikkayhteistyön ja -osaamisen kehittäminen edellyttää seudulla toimenpiteiden hankkeistamista ja toimenpiteiden edistämisen vastuuttamista esimerkiksi MISET Oy:lle. Seudulla hakeudutaan aktiivisesti myös pilotoimaan uudentyyppisiä toimenpiteitä koskien esim. haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistämistä. Tiestön kunnossapidolla varmistetaan päivittäinen liikennöitävyys koko seudun tieverkolla. Kunnossapidon lähivuosien kehittämistoimenpiteet liittyvät kunnossapidon alueurakoiden jatkuvan vuorovaikutuksen tehostamiseen ja asiakastarpeisiin perustuvan täsmähoidon edelleen kehittämiseen, organisaatioiden välisen yhteistyön lisäämiseen sekä yksityistieavustusperiaatteiden yhtenäistämiseen. Esitettyjen toimenpiteiden lisäksi osapuolet sitoutuvat omassa toiminnassaan sekä toimenpiteitä toteuttaessaan edistämään laajemmin liikennejärjestelmäsuunnitelmaraportissa esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi osapuolet sitoutuvat edistämään Itä-Suomen liikennestrategian tavoitteita ja toimintalinjauksia sekä toteuttamaan osaltaan strategian toimenpidesuunnitelman yhteydessä sovittavia toimenpiteitä. Kaikki osapuolet sitoutuvat edistämään lisäksi seudun kannalta tärkeitä, erillisrahoituksen piiriin kuuluvia hankkeita. Näistä keskeisimpiä ovat: 1. Savonradan parantaminen ja junaliikenteen nopeuttaminen 2. Vt 5 Mikkeli-Juva välin parantamisen loppuun saattaminen 3. Vt 5 Lusi-Mikkeli parantamisen loppuunsaattaminen 4. Vt 13 Mikkeli Ristiina parantaminen 5. Vaikuttaminen Helsinki-Pietari-radan parantamisratkaisun valintaan
6 5. AIESOPIMUKSEN KYTKENNÄT MUUHUN SUUNNITTELUUN JA OH- JELMOINTIIN Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus ovat seudun näkemyksiä liikennejärjestelmän kehittämisestä ja ne otetaan huomioon myös muussa alueellisessa ja valtakunnallisessa suunnittelussa, kuten väyläviranomaisten toiminta- ja taloussuunnitelmissa, Itä-Suomen liikennestrategian toimintasuunnitelmassa, maakuntasuunnittelussa ja -kaavoituksessa, kuntien vastuulla olevien toimenpiteiden suunnittelussa ja ajoituksessa sekä seudullisissa kehittämissuunnitelmissa. Seudulla tehtävä liikennejärjestelmätyö kytkeytyy vahvasti myös Etelä-Savossa ja koko Itä-Suomessa tehtävään liikennejärjestelmätyöhön. Maakunnalliset ja Itä- Suomi-tasolla tehtävät linjaukset ohjaavat osaltaan myös seudulla tehtävää työtä. Seudun liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtaja on jäsenenä sekä maakunnallisessa liikennejärjestelmätyöryhmässä että Itä-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmässä. 6. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seurannasta vastaa seudun liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmä laatii kerran vuodessa tilannekatsauksen sopimuksen toteutumisesta sekä tarkistaa, vastaako aiesopimus edelleen seudun yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön muutosten myötä). Oleelliset muutokset hyväksytetään allekirjoittavilla tahoilla, mutta pienistä muutoksista sovitaan liikennejärjestelmätyöryhmässä. Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta ja varmistetaan kytkentä muuhun liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvään suunnitteluun. 6. ALLEKIRJOITUKSET päiväys:
7 Aiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2017 Liite 1. Toimenpiteet Toimenpide Yhteistyö ja toimintamallit - seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän aktiivinen toiminta, lj-koordinaattorin käyttäminen tukena - osallistuminen Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeeseen - vaikuttaminen seudullisen liikennejärjestelmärahan käyttöönottoon - joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn tarpeiden aktiivinen huomiointi maankäytön suunnittelussa kaikilla aluetasoilla, vyöhykeajattelun soveltaminen maankäytön suunnittelussa - MAL-aiesopimuksen laatiminen - suunnitelman keskeisten linjausten vieminen seutuja kuntastrategioihin - työryhmien toiminta ja osa-alueita koskeva yhteistyö - alueellisen joukkoliikennetyöryhmän aktiivinen toiminta seudun joukkoliikenneasiantuntijana - kuntien liikenneturvallisuustyöryhmien aktivointi - esteettömyysvastaavien nimeäminen kuntiin - seudullisen joukkoliikennesuunnittelijan palkkaaminen - seudullisen yksityistiemestarin palkkaaminen - asiakasvuorovaikutuksen suunnitelmallinen koordinointi Selvitykset ja suunnitelmat - Mikkelin paikallisliikennesuunnitelman laatiminen - Mikkelin seudun viisaan liikkumisen/kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelma - logististen toimintojen keskittäminen Visulahteen, toteuttavuusselvitys ja kaavoitus - seudun joukkoliikennesuunnitelma (sis. joukkoliikenteen laatukäytävät ja viranomaismallin) - Kehätien jatkosuunnittelu - seudun henkilökuljetusten kokonaissuunnitelma - seudun liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys Joukkoliikenne - seudullisten palvelutasotavoitteiden tarkentaminen ja niihin sitoutuminen, toimenpiteiden päivittäminen - joukkoliikenteen laatukäytävien määrittäminen sekä vuorotarjonnan priorisointi ja kehittäminen - Mikkelin paikallisliikenteen vuorotarjonnan priorisointi ja selkeyttäminen kysyntään perustuen, paikallisliikennealueen laajentaminen Otavaan - lippu- ja informaatiojärjestelmien kehittäminen (työmatkalippu, uudet lipputuotteet, mobiilipalvelut ym.) - tiedotuksen ja markkinoinnin kehittäminen - haja-asutusalueen julkisen liikenteen hoitaminen kysyntään perustuvana kutsujoukkoliikenteenä Kustannu sarvio 20 t /vuosi 2-5 t /vuosi 50 t /vuosi 50 t /vuosi 25 t 30 t 50 t 50 t 30 t 50 t 100 t / vuosi 150 t / vuosi Ajoitus Vastuutaho Mikkeli, kunnat, ELY, ELY, ELY Mikkeli ELY Mikkeli Mikkeli, ELY Mikkeli ELY, Mikkeli Mikkeli ELY, Mikkeli Matkahuolto, LAL, ELY
8 Aiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2017 Liite 1. Toimenpiteet - kutsuliikenteen laajentaminen Kangasniemellä sekä palveluliikenteen kehittäminen Juvan Vehmaalla, Haukivuorella ja Anttolassa - vuorotarjonnan ja reittien suunnittelu ja kilpailuttaminen seudullisesti - seudun henkilökuljetusten suunnittelu ja hoitaminen seudullisena kokonaisuutena - joukkoliikenteen infran kehittäminen (pysäkit, terminaalit) Kävely ja pyöräily - kävelyn ja pyöräilyn (viisaan liikkumisen toimenpideohjelman toteuttaminen) - jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeiden kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuuden parantaminen, täsmahankkeet (rakennemallityö) - Mikkelin keskustan ja Satamalahden alueen kevyen liikenteen yhteyspuutteiden korjaaminen - vt 5 Rahulan kevyen liikenteen järjestelyt - keskustojen, palvelukohteiden ja työpaikkojen pyöräpysäköinnin järjestelmällinen kehittäminen Liikenneturvallisuus ja esteettömyys - seudullisten liikenneturvallisuus- ja esteettömyysperiaatteiden määrittely ja jalkauttaminen - kohdistamaton määräraha kuntien budjetteihin pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi ja asennekasvatustyöhön panostamiseksi - pienten toimenpiteiden sisällyttäminen maanteiden kunnossapidon alueurakoihin - liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen seudun liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti (toimenpideohjelmien aikataulujen tarkistus) - kuntakeskusten pienet saneeraukset kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla maanteiden kaduiksi muuttamisen yhteydessä - Mikkelin keskustan liikennejärjestelyjen edelleen kehittäminen Kuntakeskusten väliset yhteydet (ei sis. valtateitä) - pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet - päällysteen ja rakenteen parantamiset päällystysurakoiden tahdissa Logistiikka - logististen toimintojen keskittäminen Visulahteen, alueen toteuttamisen käynnistäminen - Ristiinan puu- ja bioalan logistiikkakeskuksen toteuttaminen väyläyhteyksineen, 1. vaihe - Juvan elintarvikealan logistiikkakeskus väyläyhteyksineen, toteuttaminen - rekkaparkkien kehittäminen seudun kuntiin tarpeiden pohjalta (huoltoasemien yhteyteen) 50 t /vuosi -100 t / vuosi (säästö) -150 t / vuosi (säästö) 40 t /vuosi 100 t /vuosi 200 t /vuosi 600 t 600 t 20 t /vuosi t / vuosi , ELY, ELY Mikkeli ELY, Mikkeli ELY, ELY, ELY Mikkeli ELY Mikkeli Ristiina Juva
9 Aiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2017 Liite 1. Toimenpiteet - logistiikkayhteistyön kehittämistoimenpiteiden hankkeistaminen ja käynnistäminen - haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistäminen, pilotti - erikoiskuljetusten kadunkäyttösopimusten laatiminen - yritysten logistiikkaosaamisen kehittämishankkeen käynnistäminen - kuntien hankintayhteistyön kehittäminen Kunnossapito - seudun maantiestön hoito- ja ylläpitosuunnitelmien seudullinen käsittely (kunnossapidon suunnitteluyhteistyö) - pientiestön talvihoidon täsmäparantaminen ja muun pientiestön hoitotasojen muutokset - kunnossapidon organisoinnin ja kilpailutuksen yhteistyön kehittäminen - yksityistieavustusten periaatteiden uusiminen ja yhdenmukaistaminen seudun kunnissa (seudulle yhteisten periaatteiden määrittäminen) Päätie- ja ratahankkeet (vaikuttaminen), priorisointi - 1. Savonradan junaliikenteen nopeuttaminen - 2. Vt 5 Mikkeli-Juva parantamisen loppuun saattaminen - 3. Vt 5 Lusi-Mikkeli parantamisen loppuunsaattaminen - 4. Vt 13 Mikkeli Ristiina parantaminen - 5. Vaikuttaminen Helsinki-Pietari-radan parantamisratkaisun valintaan Tietoliikenne - nopean laajakaistaverkon rakentaminen kaikkien kansalaisten ulottuville - kuntien ja valtion sähköisten palvelujen kehittäminen 2014 Seudullinen elinkeinoyhtiö ELY ELY, liitto, kunnat
10 Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma (6) Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma Alustava työohjelma Sito Oy luonnos 13.3.
11 Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma (6) SISÄLTÖ 1 JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN SISÄLTÖ SUUNNITELMAN TYÖVAIHEET Joukkoliikenteen nykytilanteen kuvaus ja lähtötiedot Käyttäjäpotentiaalin selvittäminen pienalueittain Palvelutason määrittely Ehdotus tulevaksi linjastoksi Joukkoliikenteen järjestämistapa TYÖN OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS KUSTANNUKSET AIKATAULU... 6
12 Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma (6) 1 Joukkoliikennesuunnitelman sisältö Joukkoliikennesuunnitelma sisältää Mikkelin kaupungin joukkoliikenteen nykytilan kuvauksen sekä palvelutason määrittelyn. Mikkelin kaupunki on joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen, joka joukkoliikennelain perusteella määrittelee toimialueensa palvelutason ja liikenteen järjestämistavan. Mikkelin kaupungille ja joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisalueelle tehtävän joukkoliikennesuunnitelman ja palvelutasomääritystyön tuloksena kaupungilla on edellytykset kilpailuttaa viranomaisalueen bussiliikenne. Työssä otetaan huomioon Liikenneviraston käynnissä olevan lippu- ja maksujärjestelmähankkeen (PILETTI) tavoitteet hankkeen etenemisen mukaisesti. Joukkoliikennesuunnitelmassa otetaan huomioon myös seudullinen joukkoliikenne, mutta seudullisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely tehdään Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimesta osana Itä-Suomen henkilöliikennestrategian laadintaa. Tämä työ linkitetään ELY-keskuksen palvelutasomäärittelyyn, joka valmistuu toukokuussa. Kuntien hallintokuntien henkilökuljetusten nykytilanne ja askeleet hallintokuntien tehostamiseksi käsitellään tässä joukkoliikennesuunnitelmassa yleistasolla. Joukkoliikennesuunnitelmaan sisällytetään strategiseen kehittämiseen, asiakaspotentiaaliin, palvelutasoon ja järjestämistapaan liittyvät kokonaisuudet. 2 Suunnitelman työvaiheet 2.1 Joukkoliikenteen nykytilanteen kuvaus ja lähtötiedot Mikkelin sisäinen liikenne jakautuu kaupunkikeskuksen paikallisliikenteeseen ja alueelliseen liikenteeseen Anttolan ja Haukivuoren sekä vuoden alusta myös Ristiinan ja Suomenniemen suuntiin. Aluetta palvelee myös pika- ja vakiovuoroja, jotka kulkevat Mikkelin alueen ulkopuolelle. Toimivalta alueen ulkopuolisen liikenteen osalta viranomaisen toimii Pohjois-Savon ELY-keskus Lähtötietona nykytilan kuvaukseen tarvitaan nykyisen liikenteen tiedot: reitit, aikataulut sekä kysyntätiedot kevään aikana liikennöitsijältä saatavien tietojen perusteella. Lisäksi käsitellään nykyisen liikennetarjonnan hankintakustannukset sekä lipputuen määrä. Kaupungin tulee työn aikana määritellä, mikä on käytettävissä oleva resurssimäärä joukkoliikenteen tuotantoon: Kuinka paljon liikennettä on varaa hankkia ja miten kaupungilla on varauduttu järjestelyjen hoitamiseen? Tämä sisältää itse liikennöinnin lisäksi myös laadullisia tekijöitä, joilla voi parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Menetelmänä joukkoliikenteen strategisen kehittämisen ja roolin määrittämisessä hyödynnetään muiden seudulla käynnissä olevia liikenteeseen liittyvien hankkeiden vuorovaikutustilaisuuksia kanssa (Tarkennetaan lopulliseen työohjelmaan, kun tiedetään, mitä hankkeita käynnistyy). Aiemmat palvelutasoselvitykset (KETJU) käydään läpi ja tarkastellaan, miten niiden kriteeristö saadaan sovitettua yhteen uuden palvelutasomäärittelyn kanssa. Joukkoliikennesuunnitelman yhteydessä selvitetään, vastaako aiempi palvelutasosuunnitelma kaupunkiseudun arjen liikkumisen tarpeisiin ja missä laajuudessa sitä on tarkoituksenmukaista päivittää. Tarkastelujen pohjalta valmistellaan ja viedään päätöksentekoon tarvittavat vahvistamispäätökset. Nykytilaselvityksen perusteella arvioidaan joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso käyttäen Liikenneviraston alueellisen palvelutason luokittelukriteerejä.
13 Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma (6) Nykytilan määrittämiseen liitetään myös kaupungin näkemyksen määrittäminen joukkoliikenteen roolista Mikkelin toimivalta-alueella. Tämä näkemys ohjaa suunnittelua ja kaupungin oletetaan sitoutuvan siihen. Työn yhteydessä järjestetään tarvittava määrä vuorovaikutustilaisuuksia, jotka linkitetään mahdollisesti samanaikaisesti laadittaviin muihin liikenteeseen liittyviin selvityksien tai suunnitelmien vuorovaikutukseen (viisaan liikkumisen seudullinen suunnitelma, liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys jne.). Näiden tilaisuuksien tavoitteena on ensisijaisesti hakea liikkumisen eri muotojen painopisteitä suunnittelualueella sekä konkretisoida palvelutasopuutteitta ja - tavoitteita. 2.2 Käyttäjäpotentiaalin selvittäminen pienalueittain Tässä vaiheessa käydään läpi, missä asukas- tai työpaikkatiheys parhaiten tukee joukkoliikenteen käyttöä ja mistä siten löytyisi parhaiten käyttäjäpotentiaalia. Samaten tarkastellaan yksittäiset kohteet, joiden saavutettavuus joukkoliikenteellä on tärkeää. Merkittäviä käyttäjäryhmiä ovat koululaiset ja opiskelijat sekä työmatkalaiset. Lisäksi näkökulmia ovat asiointiliikenne (kaupoissa, virastoissa, terveysasemilla käynnit) ja vapaa-ajan liikenne (harrastukset iltaisin ja viikonloppuisin) sekä yhteydet kaukoliikenteeseen. Paikkatietotarkastelujen lisäksi työvaiheessa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä (tarkennetaan myöhemmin). 2.3 Palvelutason määrittely Työvaiheessa määritellään, miten joukkoliikenteen resursseja olisi järkevä kohdentaa siten, että niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Lähtökohtana käytetään edellisessä kohdassa etsittyä parasta käyttäjäpotentiaalia. Paikallisliikennealueelle ehdotetaan, että palvelutaso määritellään pienaluekohtaisesti (kaupunginosa ja/tai kylätasolla). Palvelutasotavoitteet linkitetään seudullisen liikenteen palvelutasotavoitteisiin. Samassa yhteydessä käydään läpi nykyiset joukkoliikenteen lipputuotteet ja mahdolliset uudistustarpeet. Kehittämisehdotuksissa otetaan huomioon Liikenneviraston asettaman lippu- ja maksujärjestelmätyön tulokset. Palvelutason määrittelyn lähtökohtana ovat kaupungin tahtotila ja edellisessä kohdassa määritelty resurssien kohdentaminen. Alueet määritellään luonnollisiksi kokonaisuuksiksi, joita on mahdollista palvella joukkoliikenteellä. Alueista esitetään asukasmäärät /-tiheydet sekä työpaikkojen määrät. On oletettavaa, että nykyinen paikallisliikennealue jakautuu kahteen pääluokkaan, suuremman joukkoliikennepotentiaalin alueet ja vähäisen potentiaalin alueet. Suuremman potentiaalin alueet olisivat runkolinjaston kohdealueita. Tässä myös vähäisemmän kysyntäpotentiaalin alueita voi päästä paremman palvelutason piiriin, jos ne ovat sopivien reittien varrella. Palvelutasoluokittelu on Liikenneviraston alueellisen joukkoliikenteen palvelutasoohjeistuksen mukainen, kuusiportainen luokittelu: 1 Kilpailutaso 2 Houkutteleva taso 3 Keskitaso 4 Peruspalvelutaso 5 Minimitaso 6 Lakisääteiset kuljetukset Palvelutasoluokan määrällisiä tekijöitä ovat mm. liikennöintiaika ja vuoroväli, määritellen erikseen arkipäivät, lauantait ja sunnuntait sekä kesäajan arkipäivät. Vuoroväli
14 Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma (6) määritellään erikseen arkipäiväksi, ruuhka-ajaksi ja arki-illaksi sekä lauantaiksi ja sunnuntaiksi. Lisäksi palvelutasoluokilla on määrällisiä tekijöitä mm. luotettavuuden, informaation, lippujärjestelmän ja kaluston suhteen. Merkittävässä roolissa ovat myös linjaston selkeys ja infrastruktuuri. Näistä etenkin infrastruktuuri on suoraan kaupungin hallinnassa eikä ole riippuvainen liikennöintisopimuksista. Esimerkkejä laadullisista palvelutasotekijöistä: Saatavuus (milloin ja mistä) Vuoroväli ja liikennöintiaika Matkanopeus (absoluuttinen ja suhteessa henkilöautoon) Luotettavuus Hinnoittelu- ja lippujärjestelmä Käyttäjämukavuus Esteettömyys Informaation saatavuus ja muodot Vertailussa nykytilanteeseen nähdään uuden potentiaalihakuisen palvelutasoluokittelun muutokset eri pienalueilla. Palvelutasoluokittelu yhdistetään/linkitetään alueellisen vakiovuoroliikenteen palvelutasoluokitteluun. 2.4 Ehdotus tulevaksi linjastoksi Palvelutasomäärittelyn perusteella konsultti laatii karkean ehdotuksen uudeksi linjastomalliksi Mikkelissä. Paikallisliikenteessä tämä voi erota merkittävästi nykyisestä mallista. Linjastomalliin voi kuulua myös kutsuohjatun joukkoliikenteen ja palveluliikenteen 1 käyttäminen linjaston osana. Näiltä osin kuvataan liikenteen toiminta- ja käyttöperiaatteet muun joukkoliikenteen osana. Karkealle linjastolle tehdään suoritelaskelmat ja liikennöinnin kustannusarviot. Lipputulojen osalta voidaan tehdä herkkyystarkastelua mahdollisesti kasvavan käytön osalta. Tätä ehdotusta voi käyttää joukkoliikenteen hankintaprosessin pohjana. 2.5 Joukkoliikenteen järjestämistapa Tässä osiossa käydään läpi joukkoliikenteen eri järjestämismallit ja niiden sopivuus Mikkelin viranomaisalueelle. Lähteinä käytetään uusimpia kokemuksia ja selvityksiä muualla Suomessa tehdyistä järjestämistapapäätöksistä. Pohjois-Savon ELYkeskuksen toimivalta-alueen järjestämistapapäätös valmistuu toukokuussa ja sen linjaukset otetaan huomioon suunnitelmassa. Lopputuloksena on ehdotus parhaiten Mikkeliin sopivasta joukkoliikenteen järjestämistavasta ja etenemispolku sen käyttöön. Mahdollisten hankinta-asiakirjojen laatiminen ei kuitenkaan kuulu tähän työhön. 3 Työn ohjaus ja vuorovaikutus Työn vuorovaikutustoimenpiteet linkitetään muihin seudulla samaan aikaan käynnissä oleviin liikenteeseen liittyviin hankkeisiin ja vuorovaikutustilaisuuksiin (esim. liikenneturvallisuussuunnitelma, maankäytön ja liikenteen valtuustotilaisuudet jne.). Vuoro- 1 Kuten Moppe-palveluliikenne
15 Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma (6) 4 Kustannukset vaikutusosio tarkentuu alkuvuoden aikana. Työn ohjauksesta päätetään erikseen, mutta lähtökohtaisesti työn ohjakseen tulisi ottaa mukaan myös luottamushenkilöitä. Alustavien kustannustarkastelujen perusteella työ on toteutettavissa noin eurolla. Tarkempi kustannusarvio laaditaan tarkennetun työohjelman pohjalta. Kustannuksiin vaikuttavat mm. vuorovaikutusmenetelmien linkittäminen seudulla toteutettaviin muihin hankkeisiin. 5 Aikataulu Aloitus maaliskuussa, kestää noin vuoden. Tarkennetaan työohjelman tarkentuessa.
Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma
1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.
LisätiedotAIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017
1 AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotLIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010
KUOPION SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2030 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 Päivitetty 15.5.2007 vuosille 2007-2011 Päivitetty 24.8.2008 vuosille 2008-2012 Päivitetty 19.8.2009 vuosille
LisätiedotMiten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto
Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista Viisaan liikkumisen verkosto 11.5.2017 8.5.2017 Esityksessä luvassa Liikennejärjestelmätyö Itä-Suomessa Kestävän työmatkaliikkumisen
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotAIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina
AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2018-2021 4.10.2018 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki Kontiolahden kunta
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014
Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen
LisätiedotKasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012
Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille
LisätiedotMikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto
Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto 1 3.12.2013 kello 16.30 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuone Maaherrankatu 9-11 Palvelutaso, liikenne, käyttäjäryhmät,
LisätiedotTurun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö työryhmä
Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö työryhmä 6.11.2012 Liikennejärjestelmäsuunnitelman käynnistäminen 1. Aiempi LJ-suunnitteluhistoria 2. Perusteet/tarve suunnittelun käynnistämiselle MAL-aiesopimus
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnittelu
Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun
LisätiedotJatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja
Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:
LisätiedotLausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä
Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä KUUMA-johtokunta 5.10.2016 / Jukka-Matti Laakso Joukkoliikenteen
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotJoukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen
Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ
LisätiedotOsallistuminen Kuopion seudun laajennettavan liikennestrategiatyöryhmän toimintaan
Kaupunginhallitus 12 10.01.2011 Tekninen lautakunta 54 11.11.2011 Kaupunginhallitus 267 05.12.2011 Tekninen lautakunta 43 02.12.2014 Kaupunginhallitus 219 15.12.2014 Osallistuminen Kuopion seudun laajennettavan
LisätiedotAiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän. Päivitys vuosille
22.2.2017 Aiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä Päivitys vuosille 2017 2019 1 SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Mikkelin kaupunki Puumalan
LisätiedotVuoden 2012 toiminnan arviointi
Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotKatariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto
PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,
Lisätiedot3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017
28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen 2014-2018 15.5.201 8 2 Painopisteet ja kärkihankkeet liikennejärjestelmäsuunnitelmasta Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotRAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotAIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA
2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa
LisätiedotIlmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ
LisätiedotTurun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017
Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä
LisätiedotKohti uudenlaista joukkoliikennettä
Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
LisätiedotTienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset
Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset LUONNOS 17.10.2011 Itä-Suomen liikennestrategiatyöryhmä 1 Liikennestrategian laadintaprosessi Työ käynnistettiin keväällä
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen
LisätiedotSeminaari , Laitila. Janne Virtanen
Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit
LisätiedotEhdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto
Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana
LisätiedotJOUKKOLIIKENNE <PVM>
JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen
LisätiedotAIESOPIMUS KUOPION SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN JATKUVASTA KEHITTÄMISESTÄ Päivitys vuosille
AIESOPIMUS KUOPION SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN JATKUVASTA KEHITTÄMISESTÄ Päivitys vuosille 2014-2017 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: - Kuopion kaupunki - Suonenjoen
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotTuusniemen liikenneturvallisuussuunnitelma Pilvi Lesch, Kirsi Översti Ramboll Finland Oy
Tuusniemen liikenneturvallisuussuunnitelma 7.12.2018 Pilvi Lesch, Kirsi Översti Ramboll Finland Oy Sisältö Johdanto Liikenneympäristön toimenpidesuunnitelma Kustannusarvio Suunnitelman toteutumisen seuranta
LisätiedotKeski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma
Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS 15.6.2012 ESITTELY 17.8.2012, P. LAUNONEN 2 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 Lähtökohtia ja reunaehtoja Valtakunnalliset linjaukset (mm. alueidenkäyttötavoitteet,
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Siuntion palvelutasomäärittely HSLH 26.3.2019 2 Esittäjän nimi Tausta HSL:ssä on tehty palvelutasomäärittely Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon
LisätiedotInfotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus
Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne
Lisätiedothttp://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotUUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi
UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotAiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta
Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Lisätietoja: Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta Sihteeristö Petri Jalasto, puhelin (09) 160 28509, petri.jalasto@mintc.fi
LisätiedotReunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:
Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita
Lisätiedot<Uudenmaan liiton julkaisuja x xx> <ISBN> <ISSN> Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola
Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2015 2019 2015 1 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands
LisätiedotMaakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9.
Maakuntakaava 2040 Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9. Seuraavat askeleet: Ehdotus MH: 11+12/2017 Viranomaislausunnot 2-3/2018 Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus nähtäville Hämeen parasta kehittämistä! Heikki
LisätiedotKanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016
Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän
LisätiedotLiikenneturvallisuustyön suunnitelma
Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 2019 2022 Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustoimija 25.9.2018 Miksi liikenneturvallisuustyötä ja kenelle?
LisätiedotMikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mikkelin kaupunki, Kangasniemen, Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan sekä Puumalan kunnat When Infrastructure Counts 2 Työn tavoitteet Edistää Mikkelin
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto 5.11.2009 HLJ 2011 -suunnitelma Laadintaprosessi ja aikataulu Syyskuu 2009 HLJ 2011:n puiteohjelma, YTV:n hallitus 13.6.2008 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat
LisätiedotOpastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy
Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön
Lisätiedot1 Palvelutason määrittely
1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen
LisätiedotLiikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys
Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko
LisätiedotJoukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen
Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima
LisätiedotJoukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin
LisätiedotNäkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö
Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla 5.4.2016 VARELY / Hanna Lindholm Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen Linea Konsultit Oy 5.4.2016
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotAutojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta
Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita
LisätiedotLiikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys
Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma
26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä
LisätiedotLiikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018
Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018 Hyvä asemanseutu on kestävän liikennejärjestelmän ja kaupunkien verkoston vähähiilisten matka- ja kuljetusketjujen
LisätiedotTampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta
Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen
LisätiedotMitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013
Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen
LisätiedotTURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ
TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ ohjausryhmä 9.4.2015 1. Avaus 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja 3. Tilannekatsaus liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimintatapaan 4. Turun seudun
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotLiikenteen tavoitteet
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky
LisätiedotSeutuhallituksen kokous
112 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI MAANTIELAIN MUUTTAMISESTA (LVM/1770/03/2016) Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotLiikenteen uudistukset
Liikenteen uudistukset Runkoverkkopäätös Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Maakuntauudistuksen liikenneasiat Liikennejärjestelmäsuunnittelu Tienpito Muut liikennetehtävät Tapio Ojanen 16.4.2018
LisätiedotMaankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus
Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Tehtävä: Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen - Joukkoliikenne - Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta: Joukkoliikenteen
LisätiedotMikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto
Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja
LisätiedotTurun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö. ohjausryhmä
Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö ohjausryhmä 12.10.2012 Liikennejärjestelmätyön tilannekatsaus ja muut ajankohtaiset asiat Liikennejärjestelmätyön tilannekatsaus Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Lisätiedot1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA
Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien
LisätiedotTURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila
LisätiedotKäyttäjää varten. Vähemmän päästöjä. Turvallisuus. Viihtyisämpi Kaupunkitila. Kestävä liikennejärjestelmä. Lisää liikkumisen sekakäyttöä
Käyttäjää varten parempia olosuhteita Vähemmän päästöjä Lisää liikkumisen sekakäyttöä Turvallisuus Viihtyisämpi Kaupunkitila Kestävä liikennejärjestelmä 25.4.2018 Maija Rekola 1 +30 % Kävelymatkoja Tavoitteet
LisätiedotSuonenjoen liikenneturvallisuussuunnitelma Pilvi Lesch, Kirsi Översti
Suonenjoen liikenneturvallisuussuunnitelma 7.12.2018 Pilvi Lesch, Kirsi Översti Sisältö Johdanto Liikenneympäristön toimenpidesuunnitelma Kustannusarvio Suunnitelman toteutumisen seuranta Johdanto Suonenjoen
LisätiedotYhteistyöllä kohti viisasta liikkumista
Yhteistyöllä kohti viisasta liikkumista Yleisötilaisuus 7.11.2013 Hausjärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Loppi Liikennejärjestelmäasiantuntija Sonja Heikkinen, Uudenmaan ELY-keskus 7.11.2013 Liikenneturvallisuustyö
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotOSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA
OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma
VALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma kommentit Paula Qvick suunnittelujohtaja Yritysjohtajien vetoomus: Itä-Suomen saavutettavuutta on välttämätöntä parantaa - valtion
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU
LisätiedotVarsinais-Suomen liikennestrategia 2035+
Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Seurantaraportti 2016, Keskeiset tulokset Turun seudun kannalta Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Liikennestrategian seuranta Liikennestrategia valmistui vuonna
Lisätiedot