Aiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän. Päivitys vuosille

Transkriptio

1 Aiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä Päivitys vuosille

2 1 SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: Mikkelin kaupunki Puumalan kunta Juvan kunta Etelä-Savon maakuntaliitto Kangasniemen kunta Pohjois-Savon ELY-keskus Hirvensalmen kunta Etelä-Savon ELY-keskus Mäntyharjun kunta Miksei Oy Pertunmaan kunta 2 SOPIMUKSEN TAUSTA Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä. Vuonna 2011 valmistuneen Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ohella tämän aiesopimuksen keskeisenä lähtökohtana on syksyllä 2015 hyväksytty Itä-Suomen liikennestrategia. Taustalla ovat lisäksi digitalisaatioon ja liikenteen palveluistumiseen liittyvät valtakunnalliset linjaukset. Itä-Suomen liikennestrategian tavoitteet: Elinkeinoelämän kuljetukset Raakamaidon päivittäinen keräilyketju on toimintavarma Energiatuotannon biopolttoaine- ja turvekuljetukset ovat täsmällisiä Metsäteollisuuden puukuljetusketju turvaa häiriöttömän tuotannon Käytössä on useampia kustannustehokkaita kuljetusvaihtoehtoja Logistiikkayhteistyö tukee tehokkuutta ja synergiaetujen saavuttamista Pitkämatkaisten kuljetusten matka-aika on ennakoitavissa Toimivat ja nopeat tietoliikenneyhteydet tukevat yritystoimintaa Ihmisten liikkuminen Arjen matkoja varten on käytettävissä liikkumista helpottavia palveluita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla Kävely ja pyöräily taajamissa on helppoa ja turvallista Päivittäiset matkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä kaupunkiseuduilla sekä suurimpien taajamien ja keskuskaupunkien välillä Ikääntyneille on kotona asumisen mahdollistavat liikkumis- ja kuljetuspalvelut Henkilöautomatkat maakuntakeskusten välillä ja rajanylityspaikoille ovat ennakoitavia, sujuvia ja nopeita Pitkänmatkan joukkoliikenteessä vuorotarjonta paranee, matka-aika lyhenee ja hinnat ovat kohtuullisia Liikkumisen ajantasainen informaatio on helposti ja mobiilisti saatavissa Matkojen ostaminen on helppoa ja liput ovat yhteiskäyttöisiä Matkaketjun solmupisteissä kulkutavan vaihtaminen ja liityntä sujuvaa Sopimus on jatkoa vuosille ajoitetulle aiesopimukselle, jonka toteuttamista on koordinoinut säännöllisesti kokoontuva Mikkelin seudun liikennejärjestelmätyöryhmä. Sopimus on toteutunut hyvin ja sen taustalla olevat tavoitteet ovat edelleen ajantasaisia. Sopimuksen päivityksen yhteydessä on varmistettu, että Mikkelin seudun liikennejärjestelmätyö liittyy tiiviisti koko Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ja vastaa sekä valtakunnallisiin että alueellisiin kehittämistavoitteisiin.

3 Tällä aiesopimuskaudella painotetaan erityisesti seuraavia Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita: Liikennejärjestelmä houkuttelee kestäviin liikkumisen ja asumisen valintoihin sekä tukee seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Autoriippuvaisuus vähenee erityisesti taajamakeskustoissa sekä keskeisillä pendelöintisuunnilla. Erilaisten kulkutapojen yhdistäminen toisiinsa on helppoa ja kannattavaa. Liikkumisympäristöt ovat aikaisempaa turvallisempia, viihtyisämpiä ja esteettömämpiä. Ihmisten asenteet muuttuvat kestävien kulkutapojen käyttöä suosivaan suuntaan. Työ- ja työasiamatkat ovat sujuvia ja turvallisia. Liikennejärjestelmän kehittäminen perustuu Itä-Suomessa jo vuosia toimineeseen jatkuvaan ja koordinoituun liikennejärjestelmätyöhön, jossa seudullisen työn merkitys on koko ajan kasvanut. Mikkelin seutu on yksi Itä-Suomen kolmesta maakuntakeskusseudusta, jonka rooli liikenteen solmuna on keskeinen ja jonka kehittäminen vaikuttaa merkittävästi koko Itä-Suomen liikennejärjestelmän palvelutasoon. Merkittävimpiä toimintaympäristössä aiesopimuskaudella tapahtuvia muutoksia ovat sote- ja maakuntauudistukset. Uudistukset vaikuttavat erityisesti toimijoiden rooleihin ja yhteistyön toimintamalleihin, jotka pyritään jatkossakin säilyttämään liikenteen osalta mahdollisimman asiakaslähtöisinä ja organisaatioriippumattomina. Aiesopimuskaudella liikennejärjestelmätyössä painotetaan erityisesti yhteistyötä liikennealan yritysten kanssa. Asiakaslähtöinen ja tehokas henkilöliikenteen kehittäminen huomioidaan vahvasti maakuntauudistuksen valmistelussa. Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen kanssa samanaikaisesti toteutettiin Mikkelin seudun aluerakennemallin laadintatyö. Aluerakennemallin seuranta on liitetty osaksi Mikkelin seudun liikennejärjestelmätyötä. Rakennemallityössä mukana olleiden kuntien tulee pitää yhteinen katselmus, jossa todetaan, miten rakennemallityö on vaikuttanut, mitä on tehty sekä sopia tarvittaessa rakennemallin päivittämisestä. Samassa yhteydessä keskustellaan, miten jatkuva seudullinen liikennejärjestelmätyö ja maankäytönsuunnitteluyhteistyö voidaan yhdistää mahdollisimman tehokkaasti.

4 3 TOIMENPITEET Aiesopimus sisältää keskeisimmät liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet vuosina Sopijaosapuolet sitoutuvat toimivaltansa ja käytettävissään olevien resurssien puitteissa toteuttamaan ja edistämään hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumista. Kunkin toimenpiteen vastuuorganisaatiosta, rahoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen tarkemman ohjelmoinnin yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Toimenpiteet ohjelmoidaan ja viedään sopijapuolten päätöksentekoon osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Yhden organisaation vastuulla tai päätäntävallassa olevia toimenpiteitä ei ole otettu mukaan tähän sopimukseen. Toimenpiteet kohdennetaan entistä paremmin käyttäjäryhmittäin. Käyttäjäryhmiä ovat lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet, matkailijat sekä yritykset. Toimenpiteistä rakennetaan toisiaan tukevia kokonaisuuksia, jolloin usealla pienemmällä toimenpiteellä saavutetaan aiesopimuskaudella kokonaisuutena parempi vaikuttavuus. Käyttäjäryhmäkohtaisilla teemavuosilla varmistetaan toimenpiteiden kohdentaminen. Teemavuosina toteutetaan eri osa-alueita koskevista kokonaisuuksista ne toimenpiteet, joilla tuetaan erityisesti valittujen käyttäjäryhmien liikkumista ja kuljetuksia. Käyttäjäryhmäkohtaisiksi teemavuosiksi ehdotetaan aiesopimuskaudella: Vuosi 2017: Työikäiset, matkailijat Vuosi 2018: Pk-yritykset Vuosi 2019: Lapset ja nuoret sekä ikääntyneet Aiesopimuskaudella toteutettavat toimenpiteet on jaettu kolmeen käyttäjäryhmäkohtaiseen toimenpidekokonaisuuteen: 1. Arjen matkojen viisastaminen uusilla palveluilla sekä kävelyn ja pyöräilyn aktivoinnilla 2. Uusien liikennepalveluiden kehittäminen matkailijoille 3. Pk-yritysten logistiikan tehostaminen lisäämällä osaamista ja yhteistyötä Aiesopimuskaudella haetaan ratkaisuja konkreettisiin käyttäjäryhmäkohtaisiin liikkumistarpeisiin ottamalla paikalliset henkilöliikennealan yritykset ja käyttäjäryhmiä edustavat järjestöt (esimerkiksi eläkeläisjärjestöt) tiiviisti mukaan palveluiden määrittämiseen. Palveluita pilotoidaan, kehitetään ja laajennetaan, jos niille on kysyntää. Tavoitteena on mahdollistaa käyttäjätarpeisiin vastaavien, henkilöautoilun kanssa kilpailukykyisten ja markkinaehtoisten liikkumispalveluiden syntyminen Mikkelin seudulle. Toimenpiteissä otetaan entistä paremmin huomioon myös matkaketjut, erilaiset matkojen yhdistelmät sekä kokonaisuudet, joiden pohjalta tehdään pitkäjänteiset liikkumiseen vaikuttavat ratkaisut (esim. asuinpaikan valinta, kakkosauton hankinta). Pk-yritysten logistiikkaan ja matkailuliikennepalvelujen kehittämiseen haetaan yhdessä yritysten kanssa uudenlaisia, yritysten kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta parantavia ratkaisuja. Toimenpiteissä sovelletaan Itä-Suomen muilta kaupunkiseuduilta saatavia kokemuksia. Mobiili-informaation kehittäminen otetaan aiesopimuskaudella osaksi kaikkia toimenpiteitä. Aiesopimuksen päivityksen yhteydessä pidetyissä kuntatilaisuuksissa nousi esiin yksittäisiä tiehankkeita ja yleisesti korostettiin vähäliikenteisen tieverkon kunnossapitoa. Tienpitoon liittyvät asiat otettaan huomioon Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuosittaisessa toiminnansuunnittelussa eikä yksittäisiä tiehankkeita ole tarkoituksenmukaista nimetä tai aikatauluttaa seudullisessa aiesopimuksessa. Maanteiden kunnossapitoa tarkastellaan seudullisen liikennejärjestelmätyön puitteissa mm. alueurakoiden kilpailutuksia valmisteltaessa. Tällä aiesopimuskaudella kilpailutetaan Kangasniemen (2017) sekä Mikkelin, Mäntyharjun, Hirvensalmen ja Pertunmaan (2018) kuntien alueiden maanteiden kunnossapitourakat.

5 Toimenpidetaulukot: 1. Arjen matkojen viisastaminen uusilla palveluilla sekä kävelyn ja pyöräilyn aktivoinnilla Toimenpide Vastuutaho Ajoitus Kohderyhmä Juvan (Rantasalmen ja Sulkavan) liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittäminen Muiden kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien ajantasaisuuden tarkistaminen ja mahdollinen ohjelmointi TyömatkaMaaS -hankkeessa kehitettyjen palvelujen laajentaminen seudun muihin kuntiin ja uusille asiakasryhmille MaaS-informaatioalustan hankkiminen palveluna Kävelyn ja pyöräilyn aktivointitoimenpiteiden määrittäminen ja toteuttaminen jokaisessa kunnassa Viisaan liikkumisen seutuvastuuhenkilön (koordinaattorin) ja kuntayhdyshenkilöiden nimeäminen Joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten suunnittelu- ja hankintayhteistyön tarveselvitys ja ohjelmointi Joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten kokonaissuunnitelman laadinta Kunnat, POS ELY Kaikki käyttäjäryhmät Lj-työryhmä 2019 Kaikki käyttäjäryhmät Lj-työryhmä Työikäiset Lj-työryhmä Kaikki käyttäjäryhmät Lj-työryhmä 2018 Kaikki käyttäjäryhmät Kunnat 2017 Kaikki käyttäjäryhmät Lj-työryhmä 2017 Erityisesti koululaiset, ikääntyneet Osallistuvat kunnat, POS ELY Uusien liikennepalveluiden kehittäminen matkailijoille Toimenpide Vastuutaho Ajoitus Kohderyhmä Matkailuyritysten palveluihin integroitujen liikennepalvelujen kehittäminen Matkailu-, aikataulu- ja liikennepalvelut käsittävän ajantasaisen mobiiliinformaation kehittäminen Erityisesti koululaiset, ikääntyneet Maakuntaliitto Maakuntaliitto, yritykset 2017 Matkailijat 2018 Matkailijat 3. Pk-yritysten logistiikan tehostaminen lisäämällä osaamista ja yhteistyötä Toimenpide Vastuutaho Ajoitus Kohderyhmä Logistiikan liittäminen omana kokonaisuutena kuntien ja ELY-keskuksen yrityspalvelujen palvelutarjontaan Pk-yritysten välisen logistiikkayhteistyön kehittämistarpeiden määrittäminen ja yhteistyöstä kiinnostuneiden yritysten kartoittaminen Logistiikkayhteistyön toimintamallien määrittäminen ja toiminnan käynnistäminen Seudun logistiikka-alueiden liiketoiminnan kehittämispotentiaalitarkastelu ja kehittämisohjelmien laatiminen Kunnat ja ELYkeskukset 2017 Pk-yritykset Miksei Oy 2018 Pk-yritykset Miksei Oy 2019 Pk-yritykset Miksei Oy 2018 Pk-yritykset

6 Toimenpidekokonaisuuksien kuvaukset: 1. Arjen matkojen viisastaminen uusilla palveluilla sekä kävelyn ja pyöräilyn aktivoinnilla Liikenneturvallisuussuunnittelu Vuonna 2013 valmistuneen Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelman yhteydessä päivitettiin kuntakohtaisesti liikenneturvallisuussuunnitelmien liikenneympäristön parantamistoimenpiteet. Juvan kunta ei ollut mukana tässä suunnitelmassa, joten sen liikenneturvallisuussuunnitelma on päätetty päivittää yhdessä Rantasalmen ja Sulkavan kanssa. Toimenpiteet kohdennetaan mahdollisimman tehokkaiksi kokonaisuuksiksi ja mahdollisuuksien mukaan laaditaan käyttäjäryhmäkohtaisia ehdotuksia valmiiksi teemavuositoimenpidepaketeiksi. Muiden kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien kuntakohtaiset päivitystarpeet selvitetään ja tarvittaessa ohjelmoidaan vuoden 2019 aikana. Ohjelmoinnissa hyödynnetään liikenneturvallisuustoimijahankkeen yhteydessä tehty seuranta. TyömatkaMaaS -hankkeen jatkotoimenpiteet ja informaatioalusta Seudulla on toteutettu vuoden 2016 aikana liikkumisen ohjauksen valtionavustushankkeena kuntakeskusten ja Mikkelin väliseen työmatkaliikenteeseen painottunut työ, jonka pohjalta käynnistetään yhteistyössä alan yritysten kanssa palvelukokeilut ensivaiheessa Mikkelin keskustassa ja Ristiina-Mikkelin välillä (sisältö ja kohteet tarkennetaan alkuvuodesta 2017). Kokeilupalveluita käynnistetään, seurataan ja kehitetään tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja palveluita tuottavien yritysten kanssa. Toimintamalleja laajennetaan muihin taajamiin, jos palveluilla on kysyntää ja ne ovat yritysten näkökulmasta kannattavia. Alustavasti potentiaalia ja tarpeita on ainakin Juvan, Mäntyhajun, Kangasniemen ja Hirvensalmen työmatkaliikenteessä. Yritykset vastaavat palveluiden kehittämisestä ja markkinoinnista. Sopimusosapuolet tukevat toimintamallien laajentamista ja osallistuvat palveluista tiedottamiseen sekä avustavat toiminnan skaalaamisessa seudun muihin taajamiin. Joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että uudet liikennepalvelut tukeutuvat olemassa olevaan joukkoliikenteeseen. Jatkossa palveluita laajennetaan sekä alueellisesti että eri asiakasryhmille, mm. matkailijoille. Uusia liikkumispalveluita kehitetään tiiviissä yhteistyössä Etelä-Savon ja Itä-Suomen muiden liikkumispalveluiden kehittämistoimenpiteiden kanssa. Työssä hyödynnetään matkojen yhdistelytoiminnot ja otetaan käyttöön kattava informaatioalusta erilaisten liikkumispalveluiden kustannustehokkaalle integroinnille. Vuosien aikana määritellään ja hankitaan avoin MaaS-palveluiden informaatioalusta, johon uudet liikkumispalvelut ja mobiilisovellukset sekä esimerkiksi henkilökuljetusten reaaliaikaisen yhdistelyn mahdollistava optimointi pystytään kytkemään. Alusta toimii runkona koko seudun uusien liikkumispalvelujen kehittämiselle ja käyttöönotolle. Tavoitteena on, että seutu pysyy edelläkävijänä asiakas- ja yrittäjälähtöisten liikkumispalveluiden kehittämisessä. Viisaan liikkumisen edistäminen Viisaan liikkumisen edistämistä tehdään osana seudulla käynnissä olevaa liikenneturvallisuustoimijahanketta ja siinä otetaan huomioon edellä kuvatut käyttäjäryhmäkohtaiset teemavuodet. Kuntakohtaisten liikenneturvallisuusryhmien aktiivinen toiminta on vaikuttavan viisaan liikkumisen edistämistyön edellytys. Tehtävät toimenpiteet koordinoidaan joko maakuntatasolla tai seudullisesti. Jokaisesta kunnasta nimetään viisaan liikkumisen yhteyshenkilö joka vastaa liikkumisen ohjauksen toiminnan jatkuvuudesta. Työn tukena käytetään liikenneturvallisuustoimijahankkeen resursseja.

7 Vuonna toteutettiin Mikkelin keskustassa hanke, jonka yhteydessä tehtiin laajasti pyöräilyn ja kävelyn markkinointi- ja tiedotustoimintaa sekä laadittiin periaatteet keskusta-alueen kehittämiseksi pyöräilyn ja kävelyn näkökulmista. Työtä jatketaan Mikkelissä suunnitelman mukaisesti ja hankkeesta saatuja kokemuksia sovelletaan myös seudun muissa kuntakeskuksissa. Kaikissa keskustoissa toteutetaan tiedotus- ja kampanjointitoimenpiteitä sekä parannetaan kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvää informaatiota. Kaikkiin liikenneympäristön parantamishankkeisiin liitetään aktiivista eri käyttäjäryhmiin kohdennettavaa liikkumisen ohjauksen toimintaa. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteet liitetään keskustojen kehittämiseen ja niissä hyödynnetään valtakunnallisia kampanjoita. Aktivointitoiminta liitetään myös työmatkamaas hankkeen jatkotoimenpiteisiin mm. selvittämällä mahdolliset pyöräpysäköintitarpeet keskustojen alueella sekä varmistamalla kunnossapidon riittävä taso keskeisillä työmatkaliikenteen reiteillä (esim. Mikkelin kunnossapitokokeilu talvipyöräilyn tukemiseksi ). Aktivointitoimintaa teemoitetaan eri käyttäjäryhmiin teemavuosien mukaisesti. Joukkoliikenne ja kuntien henkilökuljetukset Maakuntauudistukseen liittyvien keskeisten asioiden ratkettua keväällä 2017 toteutetaan tarveselvitys, jossa tarkastellaan kuntakohtaisesti avointen liikennepalveluiden ja henkilökuljetusten suunnittelua, hankintaa, kustannuksia ja työn organisointia. Tulosten pohjalta ohjelmoidaan hanke, jossa määritetään uuteen maakuntaorganisaatioon sovitetut seudullisen yhteistyön toimintamallit ja laaditaan lähivuosien toimintasuunnitelma seudun joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten palvelutason turvaamiseksi. Hanke toteutetaan vuosien aikana siten, että sen tulosten pohjalta voidaan hankkia seudun kuntien ja maakunnan henkilökuljetukset voimassa olevien sopimusten loppumisen edellyttämässä aikataulussa. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Keski-Savon ja Savonlinnan seutujen kanssa. 2. Uusien liikennepalveluiden kehittäminen matkailijoille Mikkelin seudun matkailuliikennepalveluita lanseerataan vuonna 2015 määritetyn maakunnallisen toimintamallin ja vuonna 2016 valmistuneen Saimaan matkailun saavutettavuutta koskeneen selvityksen mukaisesti. Matkailu- ja liikennealan yhteistyössä laajennetaan matkailuyritysten palveluihin integroituja liikennepalveluita uusille kohdealueille ja uusille asiakasryhmille. Seudun sisäisen yhteistyön ohella käynnistetään yhteistyö myös yli maakuntarajojen. Työ liitetään kiinteästi alueen matkailun kehittämiseen ja kehittämistä tehdään Saimaan alue ja Lakeland-konsepti huomioon ottaen. Seudulla osallistutaan Lakeland-matkailuinformaation kehittämiseen sekä kehitetään osana tätä matkailu-, aikataulu- ja liikennepalvelut käsittävää ajantasaista mobiili-informaatiota. Työ liitetään tiiviisti muihin uusien liikennepalveluiden kehittämiseen seudulla (mm. työmatkamaas:n jatkotoimenpiteet ja informaatioalusta). Teemaan liittyvät toimenpiteet tarkennetaan vuoden 2017 aikana. Hankkeiden toteuttamisessa voidaan hyödyntää muun muassa Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) - rahoitusta. 3. Pk-yritysten logistiikan tehostaminen lisäämällä osaamista ja yhteistyötä Pk-yritysten logistiikkaan liittyvää teemaa tarkastellaan vuoden 2017 aikana yhteistyössä Etelä-Savon Ely-keskuksen, kuntien elinkeinotoimien ja Miksei Oy:n yritysasiantuntijoiden kanssa. Logistiikkaan liittyvät palvelut otetaan mukaan pk-yrityksille tarjottaviin asiantuntijapalveluihin.

8 Vuonna 2018 määritetään pk-yritysten välisen logistiikkayhteistyön kehittämistarpeet ja kartoitetaan yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset. Työhön mukaan lähtevien yritysten kanssa määritetään vuoden 2019 aikana seudulliset logistiikkayhteistyön toimintamallit. Työssä hyödynnetään seudulla aiemmin toteutetut hankkeet ja muilta seuduilta saatavat kokemukset. Yhteistyön kehittämishankkeissa hyödynnetään tehokkaasti myös erilaiset rahoituslähteet. Yritysalueiden ja tonttien kaavoittaminen tarkastellaan osana seudun rakennemallityön seurantaa ja mahdollista päivittämistä ja niiden sijoittamisessa otetaan entistä paremmin huomioon liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvät asiat. Vuoden 2018 aikana tarkastellaan seudun nykyisten ja esille nousevien uusien logistiikka-alueiden liiketoiminnan kehittämispotentiaalia ja laaditaan potentiaalisimpien alueiden kehittämisohjelmat. Esimerkiksi Mikkelin asuntomessujen pysäköintiä varten tasattu alue on jatkossa käytettävissä logistiikkayritysten sijoittumispaikkoina. Muita seudulla esiin nousseita mahdollisia kehitettäviä logistiikka-alueita ovat mm. Mäntyharjun Kaupinkangas, Visulahti ja Pellos. Potentiaalisten logistiikka-alueiden ohella tarkastellaan myös muita seudun merkittävimpiä kuljetuksia synnyttäviä kohteita, kuten puunjalostuslaitoksia, Metsäsairilan kierrätyskeskusta ja vireillä olevia bioenergialaitoshankkeita. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seurannasta vastaa sopimusosapuolten edustajien muodostama Mikkelin seudun liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmä laatii vuosittain yhteenvedon sopimuksen toteutumisesta ja ohjelmoi sen pohjalta seuraavan vuoden toiminnan. Samassa yhteydessä tarkistetaan, vastaako aiesopimus edelleen seudun yhteistä tahtoa tai edellyttävätkö toimintaympäristön muutokset aiesopimuksen päivittämistä. Osana seurantaa tarkistetaan myös aiesopimuksen linjausten vieminen seudun ja kuntien strategioihin. Liikennejärjestelmätyöryhmän kuntaedustajat vastaavat vuosittain tilanteen seuraamisesta omien kuntiensa osalta. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta.